Kn 6/ liite 5 Kv 2/ liite 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN SEURAKUNTA

Transkriptio

1 Kn 6/ liite 5 Kv 2/ liite 2 MÄNTTÄ-VILPPULAN SEURAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Sisällysluettelo sivu 1. SEURAKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA Toiminnan näkökulma Talouden näkökulma Yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö Mänttä-Vilppulan seurakunnan talous Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi 8 2. TALOUSARVION JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET 9 3. TALOUSARVION SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNITELMAN SITOVUUS Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus 9 4. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä sisäiset palvelu- ja vuokrakulut/tulot Käyttötalousosan perustelut ja tilien sisältö Toimintakulut 10 Henkilöstökulut 10 Palvelujen ostot 11 Vuokrat 11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 Annetut avustukset 12 Välilliset ja välittömät verot 12 Muut kulut Toiminnan tulot Verotulot ja toiminta-avustukset sekä jäsenmäärän kehitys 14 Kuva: Väestö- ja verotuloennuste/toteuma Kuva: Tulojen jakauma tulolähteittäin TA Kuva: Kulujen jakauma menokohteittain TA KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE Yleishallinto: kirkkoherranvirasto, talous sekä muu yleishallinto Keskeiset henkilöstövoimavarat - Henkilöstösuunnitelma Varsinainen seurakuntatyö: Jumalanpalvelus- ja musiikkityö Aikuistyö Lapsi-, pyhäkoulu- ja perhetyö Rippikoulutyö Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Diakoniatyö Lähetystyö Kappeliseurakunta Kirkkopalvelu, hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimi Kuva: Työmuotojen netto tulos vuosina TULOSLASKELMAOSA Alijäämän kattamisvelvollisuus, esitys kirkkovaltuustolle INVESTOINNIT RAHOITUSOSA HAUTAINHOITORAHASTO Haudan hoito 31

3 9.2. Hautainhoitorahaston tulorahoitus Hautainhoitorahaston menot 32 TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA SEURAKUNTA TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA HAUTAINHOITORAHASTO

4 1. SEURAKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA (Vahvistettu kirkkovaltuustossa ) 1.1. Toiminnan näkökulma Kirkon tehtävä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2 ). Toteuttaakseen kirkon tehtävää Mänttä-Vilppulan seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (KL 4:1 ). Hallinnon, hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimen tehtävänä on seurakuntatyön hyvän toteuttamisen turvaaminen palvelutoiminnallaan. Mänttä-Vilppulan seurakunnan toimintastrategia nousee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiasta vuonna 2015, joka on saanut nimekseen Meidän kirkko, osallisuuden yhteisö. Suuntaviivoja tulevalle kaudelle on tarkennettu piispantarkastusprosessissa, joka alkoi elokuun lopussa 2010 ja loppui lääninrovastin kanssa käytyyn palautekeskusteluun kirkkoneuvostossa ja piispan johdolla toteutettuun päätöspalaveriin tuomiokapitulissa Piispantarkastuksen myötä arvioitiin seurakunnan toimintaa sekä tutkittiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisissä ja erillisissä kokoontumisissa toimintaympäristön muutoksia ja seurakunnan tulevaisuuden näkymiä ja tavoitteiden painopisteitä sekä myös käytettävissä olevia resursseja. Seurakunnan arvot, perustehtävä, visio ja suuntaviivat noudattelevat kokonaiskirkon tavoitteita, jotka on ilmaistu julkaisussa Meidän kirkko, osallisuuden yhteisö. Kirkon arvot pyhän kunnioitus vastuullisuus oikeudenmukaisuus totuudellisuus Kirkon perustehtävä eli kirkon missio Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kirkko vuonna 2015 eli kirkon visio Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Strategiset suuntaviivat vuoteen 2015 hengellinen elämä vahvistuu huolehdimme heikommista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta vahvistamme kirkon jäsenyyden merkitystä viemme viestiä (kirkon viestintästrategia) rakenteet palvelevat toimintaa kirkon uudistuminen jatkuu Seurakunnan toiminnan painopistealueina nelivuotiskaudella ovat lapset, nuoret ja perheet, jumalanpalveluselämä ja vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen seurakuntalaisten kutsumisen ja kouluttamisen kautta. Koko työyhteisö liittyy näihin painopisteisiin ja rakentaa oman työalansa tavoitteet suhteessa niihin. Vuosittain arvioidaan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen yhteydessä painopisteet ja toimintaympäristön edellyttämät muutokset.

5 Lapset, nuoret ja perheet Tämä näkyy mm. vahvana lapsi- ja nuorisotyönä, tavoitteellisena tukena niille perheille, joilla on vaikeuksia taloudellisella, kasvatuksellisella tai sosiaalisella alueella. Yhteistyö kaupungin päivähoidon, sosiaalipuolen ja koulujen välillä nivotaan entistä tiiviimmäksi. Kasteopetuksen polku kasteesta elämänkaaren loppuun saakka suunnitellaan tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi. Rippikoulu merkitsee edelleen syvää kohtaamista yhden ikäluokan ja heidän perheittensä kanssa. Jumalanpalveluselämä Jumalanpalveluselämä kattaa entiseen tapaan koko seurakunnan alueen. Mäntässä ja Vilppulassa on jumalanpalvelus pääsääntöisesti joka sunnuntai, Kolhossa ja Pohjaslahdella 1 2 kertaa kuukaudessa. Eri kohderyhmien kutsuminen messuun merkitsee yhteistä suunnittelua ja samalla myös uusien ihmisten kutsumista mukaan messun rakentamiseen ja toteuttamiseen tavoitteiden mukaisesti. Jumalanpalveluselämää suunnitellaan yhdessä kaikkien tehtäväalueiden kanssa. Koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön panostetaan. Erityyppiset jumalanpalvelukset tuovat rikkautta. Jumalanpalveluselämä kokoaa yhteen muut painopistealueet ja eri työalat. Nuorisotyön keskuudessa ollaan vakiinnuttamassa nuorteniltojen aikaan kerran kuukaudessa toteutettavaa nuortenmessua, joka on avoin kaikenikäisille, mutta nuorison vaikutus näkyy esim. musiikissa. Seurakuntalaisten kutsuminen, kouluttaminen ja tukeminen Painopistealue näkyy mm. koulutustavoitteissa. Kaikki työalat rakentavat yhdessä kristillisen seurakunnan perusolemusta: jokaisella on paikka ja tehtävä omassa seurakunnassa. Erityinen paino on vapaaehtoistoiminnan kehittämisellä seurakunnan taloudellisten resurssien pienentyessä, mutta varsinkin seurakunnan olemuksen näkökulmasta. Raamatullisesti kristillinen seurakunta on elävä organismi, jossa jokaisella jäsenellä on paikkansa ja tehtävänsä. Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus, mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet, ja jos yksi jäsen saa osakseen kunniaa, iloitsevat kaikki muutkin sen kanssa. Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen. 1. Kor. 12:12-13, Vapaaehtoisten rekisteröinti on vakiintunut käytännöksi vuonna 2014 ja jatkuu edelleen tulevina vuosina. Rekisterissä oli loppuvuodesta 2014 noin 216 vapaaehtoista, joten edellisvuodesta kasvua on 25 vapaaehtoista. Luottamushenkilöiden, kouluttaminen ja tukeminen Seurakuntavaaleissa 2014 valitaan seurakunnalle paljon uusia ja kokemattomia luottamushenkilöitä, joten heidän perehdyttämisensä ja kouluttamisensa yhteistyössä työyhteisön kanssa alkaa heti vuoden 2015 alusta. Maaliskuun alussa järjestetään Mänttä- Vilppulan seurakunnan visio- ja strategiaviikonloppu yhdessä luottamushenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. Kirkossa on käynnissä myös Rakennemuutosprosessi, jota johdetaan hiippakunnasta käsin ja toteutetaan pitkälle rovastikunnallisella tasolla. Prosessiin kuuluvat työntekijöiden ja luottamushenkilöiden erilaiset kokoukset ja koulutukset. Rovastikunnallisesti ja paikallistasolla pyritään verkostoitumaan ja tutustumaan lähiseurakuntien toimintaan ja etsitään muotoja mahdolliselle yhteistyölle. Uudet luottamushenkilöt ovat merkittävässä roolissa kaavailtaessa kirkon tulevaisuutta ja paikallisseurakuntien asemaa suhteessa kokonaisuuteen. Henkilöstö ja jaksaminen

6 Henkilöstöresurssin supistuttua voimakkaasti vuosien ja seurakunnassa läpikäytyjen muutosten vuoksi tulevina vuosina on syytä pitää erityisen hyvää huolta työntekijöiden jaksamisesta. Vain vireä henkilöstö voi hoitaa kirkon perustehtävää innostuneesti, sitoutuneesti ja laadukkaasti. Toiminnan tavoitteiden asettamista terävöitetään suunnittelussa kaiken aikaa Talouden näkökulma Yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö Talouden nykytila Kirkkohallituksen yleiskirjeen mukaisesti seurakuntien taloudellinen tulos parani vuonna Tulosta paransivat toimintatuottojen kasvu ja toimintakulujen aleneminen. Investointeja valmistui aikaisempaa vuotta vähemmän. Eniten taloudellisen tuloksen paranemiseen vaikutti kuitenkin verotulojen tilitysjärjestelmän muutos vuodenvaihteessa Tällöin aikaisemmin tammikuussa tehty verotulojen osatilitys suoritettiin joulukuussa. Tämän seurauksena tilinpäätösten ja erityisesti verotulojen vertailu aikaisempiin vuosiin vaikeutui. Kirkon verotulot vuonna 2013 kasvoivat 6,2 prosenttia edellisvuodesta, jolloin alenema vuodesta 2011 oli -2,8 prosenttia. Seurakuntien tuloista verotulojen osuus oli 79 prosenttia. Kirkollisverotilitykset Kirkollisverotilitysten määrän kehitys syyskuun lopussa oli 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Marraskuussa suoritettavan maksuunpanotilitys on ennakkotiedon mukaan noin 2,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Joulukuussa tarkistetaan kirkollisveron jako-osuutta, jonka suuntaa ja suuruutta on vaikea arvioida. Kirkollisverotilitysten määrä tulee alenemaan kuluvana vuonna noin prosentin. Vuoden 2014 yhteisövero Yhteisöverotilitysten määrä seurakunnille oli syyskuun loppuun mennessä 9,6 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Yhteisöjen veroprosentti aleni kuluvalle vuodelle 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Yhteisöverojen jako-osuutta kunnille ja seurakunnille korotettiin veroprosentin oletetun verotuottoalenemisen verran. Yhteisöveron määrä kokonaisuudessaan on alentunut noin kuusi prosenttia. Vähennyksen odotettiin olevan suurempi. Yhteisöveron ennakoitua paremman kertymän ja jako-osuuden tarkistuksen vuoksi kuntien ja seurakuntien tilitykset ovat kasvaneet. Suhdanne-ennusteita vuodelle 2015 Suomen talous supistuu tänä vuonna jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantalouden tuotanto pieneni heinäkuussa 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Talouden ennustetaan kuluvana vuonna heikkenevän noin 0,2 prosenttia. Ennusteet talouden kehityksestä loppuvuodelle ovat heikot. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli elokuussa 1,1 prosenttia. Inflaatio on alentunut kolme vuotta ja pysynyt alla 2 prosentin tasossa vuoden 2013 alusta alkaen. Kokonaistalouden ennustetaan kasvavan vajaan prosentin vuonna Inflaatio olisi noin 1,3 prosenttia ja työttömyysaste noin 8,6 prosenttia. Ansiotason odotetaan kasvavan noin 1,3 prosenttia. Vuodeksi 2013 talouden ennustettiin kasvavan noin 1,5 prosenttia, mutta lopulta talous supistui yhden prosentin. Vuosi sitten tehdyt ennusteet kuluvalle vuodelle ennustivat vähän yli yhden prosentin kasvua tällä hetkellä ollaan lähes yhden prosentin verran miinuksella. Talous on viime vuosina jatkuvasti kehittynyt ennusteita heikommin. Talouden epävarmuus huomioiden on ensi vuotta koskeviin positiivisiin ennusteisiin suhtauduttava varauksella. Ennusteisiin sisältyy aina myös myönteisiä odotuksia, jotka toteutuessaan tukevat ennusteen näkemystä. Viime vuosina myönteiset uutiset taloudesta ovat olleet harvinaisia.

7 Inflaatio pysyy alhaisena samoin ansioiden kehitys. Tämä tarkoittaa toisaalta sitä, että seurakuntien kulukehitys voidaan pitää entistä helpommin kurissa. Mutta toisaalta koko yhteiskuntaa koskeva ansiotason alhainen kasvu vaikuttaa suoraan myös kirkollisverotuloihin niiden kasvua leikaten. Työttömyysasteen ennustetaan kasvavan, mutta maltillisesti. Kun talous on taantumassa tai enimmilläänkin kasvu on vain vähäistä, paikallisilla olosuhteilla on suuri merkitys arvioitaessa seurakunnan talouden kehitystä. Paikkakunnan työllisyyden ja yritysten toimintaedellytysten kehittymistä on pyrittävä seuraamaan mahdollisimman tarkasti. Molemmat vaikuttavat välittömästi verotuloihin. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja. Lisäksi jäsenmäärän väheneminen leikkaa kirkollisveron maksajien määrää. Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden 2013 lopussa kirkkoon kuului 75,2 prosenttia koko maan väestöstä. Samaan aikaan, kun kirkosta eroamisluvut ovat korkeita, kuolleiden määrä kasvaa noin 3 prosenttia ja lapsia kastetaan kirkon jäsenyyteen noin 2,5 prosenttia aikaisempaan vähemmän. Suomessa vuotiaista kirkkoon kuuluu noin 67 prosenttia. Yli 70-vuotiaissa kirkkoon kuulumisaste on yli 80 prosenttia. Edellä kuvattu nykytila indikoi sitä, että jatkossa jäsenmäärän aleneminen voimistuu nykyisestä ilman, että eroamisluvut kasvaisivat. Jäsenmäärän kehitys vaihtelee jonkin verran paikkakunnittain. Siksi onkin tärkeää, että seurakunnissa laaditaan taulukoita jäsenmäärän kehityksestä eri ikäluokissa. Erityisen tärkeää on selvittää nuorten ja nuorten aikuisten kirkkoon kuulumisastetta ja sen kehitystä. Yhteisövero Valtio tilittää eduskunnan päätöksellä yhteisöjen valtiolle maksamasta 20 prosentin verosta seurakunnille osuuden, jonka suuruus vuonna 2015 on 2,71 prosenttia. Osuus alenee 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta Vuonna 2015 seurakunnille tilitettävän yhteisöveron määrään vaikutta eniten yritysten ja muiden yhteisöjen tuloskehitys. Yhteisöveron kehittymisen ennustaminen on edelleenkin erittäin vaikeaa. Lähtökohdaksi talousarvioon voi ottaa kuluvan vuoden yhteisöverotuoton arvioidun määrän. Yhteisöverotilitysten kehittymistä on vuoden mittaan seurattava jatkuvasti ja tehtävä arvioita loppuvuoden kehityksestä. Yhteisövero on poistumassa Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tulee poistumaan vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, jota ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Rahoituksen kokonaissumma vastaa suuruudeltaan yhteisöveron viimevuosien keskimääräistä seurakunnille tilitettyä tasoa. Eläkemaksut Palkkaperusteista eläkemaksua korotettiin kolme vuotta sitten 28 prosenttiin. Nyt tullaa esittämään, että maksu pysyisi samana myös vuonna Uutta kirkollisveron määrään perustuvaa eläkemaksua alettiin periä vuoden 2013 alusta lukien. Sen suuruudeksi kirkolliskokous päätti 1,2 prosenttia. Eläkemaksun suuruuteen ei ole tehty muutosta 2014 ja sen esitetään pysyvän samana myös vuonna Taloussuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon Kirkon keskusrahaston vuoden 2015 talousarviossa oleva maininta siitä mahdollisuudesta, että eläkerahastomaksun tasoa esitetään nostettavaksi sekä vuonna 2016 (2 %) että vuonna 2017 (3 %). Eläkerahastomaksulla on tarkoitus kasvattaa kirkon eläkerahastoa 10 vuoden määräajan ( ) eläkemenojen kattamiseksi. Lakiin asetettu maksukatto on 5 prosenttia. Henkilöstökulut

8 Henkilöstökulut muodostuvat palkoista, pakollisista henkilösivukuluista ja vapaaehtoisista henkilöstökuluista. Syksyllä 2013 hyväksyttyä Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaista kirkon virka- ja työehtosopimusta täydennettiin maaliskuussa 2014 hyväksytyllä sopimuksella. Vuoden 2015 elokuussa palkkoihin tehdään 0,4 prosentin korotus. Palkankorotuksen kustannusvaikutus vuositasolla on vajaat 0,3 prosenttia. Palkkasummaan tulee lisätä seuraavat sivukulut: eläkevakuutusmaksu 28 %, sosiaaliturvamaksut 2,12 %, työttömyysvakuutusmaksu eurosta 0,8 % ja ylittävältä osalta 3,2 %. Ryhmähenkivakuutus on keskimäärin 0,08 % ja tapaturmavakuutus keskimäärin 0,7 %. Vuonna 2015 voimaan tulevat prosenttiluvut selviävät vasta tämän vuoden lopulla. Sivukulut ovat yhteensä 31,7 prosentista noin 34,1 prosenttiin. Muita henkilöstökuluja ovat muun muassa työterveydenhuollosta, työpaikkaruokailusta, matkustamiskustannuksista sekä erilaisista työkyvyn ylläpidosta ja virkistystoiminnasta aiheutuvat kulut. Kiinteistöjen ylläpitokulut Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat nousseet vuodessa 2,0 prosenttia (kesäkuu 2014). Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat erilliskustannukset ja käyttö- ja jätevesikustannukset 4,5 prosenttia. Kaukolämpökustannukset kasvoivat 3,8 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 2,4 prosenttia, työkustannukset 2,2 prosenttia, lämpökustannukset 1,6 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 1,0 prosenttia, hoitopalvelukustannukset 0,9 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 0,8 prosenttia. Kevyen polttoöljyn kustannukset laskivat 3,9 prosenttia. (Lähde: Tilastokeskus) Kiinteistöjen ylläpitokustannukset ovat kahden viime vuoden aikana kasvaneet maltillisesti 2 3 prosenttia. Kustannuskehitykseen vaikuttavat käytettävän henkilöstön määrän lisäksi energia-, vesi-, jätevesi ja erilaisten kunnossapitopalveluiden kustannukset. Kirkon keskusrahastomaksu Kirkon keskusrahastomaksu vuonna 2014 on 8,2 prosenttia laskennallisesta kirkollisverosta. Kirkolliskokous päättää marraskuussa vuoden 2014 maksusta, jonka jälkeen Kirkkohallituksessa lasketaan seurakuntakohtaiset keskusrahastomaksut. Maksuprosentin esitetään pysyvän nykyisellään. Muuta huomioitavaa Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on aina joko yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulisi olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. Jotta seurakunnan vuosikatteen riittävyyttä voidaan arvioida, on tulevista peruskorjaus- ja uusinvestoinneista ja lainanlyhennyksistä syytä tehdä vähintään viiden vuoden päähän ulottuva arviolaskelma. Niissä seurakunnissa, joissa uhkana on alijäämäinen talousarvio vuodelle 2014 tai joissa vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on laadittava talouden tasapainottamiseksi suunnitelma, joka yltää vähintään kolmen vuoden päähän. Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla. Jos rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää, tulisi tilanteeseen kiinnittää huomiota ja pyrkiä korjaamaa tilannetta parempaan suuntaan.

9 Jos seurakunta on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Seurakunnan johdon on käytävä avointa ja rakentavaa keskustelua sekä luottamushenkilöiden että työtekijöiden kanssa keinoista saada seurakunnan talous tasapainoon. Talouden tervehdyttämiskeinoina suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista ja vasta tämän jälkeen henkilöstön määrään liittyviä ratkaisuja. Aina kun seurakunnassa tulee virka tai työsuhde avoimeksi, suositellaan tällaisen tilanteen hyödyntämistä henkilöstön vähentämiseksi. Samalla tilannetta tulisi hyödyntää myös jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Ellei edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Kirkollisveroprosentin korottaminen on yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta. Veroprosentin korottamisen perustana olevat toiminnalliset ja taloudelliset perusteet tulee analysoida huolellisesti. Perusteet on syytä tuoda esiin mahdollisimman avoimesti päättäjien lisäksi myös seurakuntalaisille, jotta jäsenyys seurakuntaan voisi jatkua. Hallinnossa on hyvä tehdä ensin päätöksiä talouden linjauksista ja tiedottaa niistä, ja vasta sen jälkeen tehdään varsinaiset kirkollisvero- ja talousarvioesitykset. Mitä aikaisemmin tiedottaminen aloitetaan, sitä paremmat mahdollisuudet on sitouttaa jäsenet osallistumaan seurakunnan talouden tukemiseen veronkorotuksen avulla Mänttä-Vilppulan seurakunnan talous Kirkkojärjestyksen (KJ 15:1) mukaan talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Seurakunnan 2015 talousarvio esitetään hyväksyttäväksi alijäämäisenä Edellisten vuosien kattamatonta alijäämä ei tällä hetkellä seurakunnalla ole. Seurakunnan jäsenet osallistuvat seurakunnan varojen hankkimiseen maksamalla kirkollisveroa. Se määrä, mikä kirkkovaltuuston vuosittain hyväksymän talousarvion mukaan muiden tulojen lisäksi tarvitaan menojen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden kirkollisverona. Muina tuloina seurakunta perii maksuja tuottamistaan palveluista mm. maksutuottoja laatimistaan virkatodistuksista, sukuselvityksistä, haudan lunastusmaksuja ja muita hautauspalvelumaksuja, tilavuokria erilaisista seurakunnan tilojen käytöistä sekä leiri- /ruokailumaksuja. Maksuihin on tehty vuodelle 2015 vuosittaista kuluttajahinta- tai kiinteistöjen ylläpidonkustannusindeksin (syyskuu 2014) muutosta vastaava korotus 4,1 %. Hautapaikkaja hautauspalvelunmaksuihin on tehty 50 % korotukset, jotta ne saadaan vastaamaan kirkkolain 780/ luvun 9 mukaista vaatimusta hautaustoimenmaksuista. Seurakunnan hautapaikkahintoja joudutaan nostamaan merkittävästi seuraavinakin vuosina. Vuodelle 2015 on Mänttä-Vilppulan seurakunnassa päätetty kirkollisveroprosentin nostosta 1,65 %:sta 1,80 %:iin. Tällä perusteella kerätään talousarvioon merkittyjä ansio- ja pääomaverotuloja arviolta Seurakunnan osuus yhteisöverotuloista on Vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna 2015 ansioverotulot arvioidaan nousevan veroprosentin korottamisen vuoksi Yhteisöverotulot pysynevät vuoden tasossa. Mänttä-Vilppulan alueella oli 2014 elokuussa työttömänä 13,6 prosenttia. Vuonna 2013 vastaava luku oli 12,2 prosenttia työvoimasta. Koko Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,6 prosenttia. Seurakunnan metsätaloussuunnitelma on voimassa vuosille Suunnitelmassa vuosittaiseksi hakkuumääräksi on arvioitu 2410 m3, jonka tuoma vuosittainen arvioitu tulo on

10 Vuodelle 2015 on suunniteltu normaali, metsätaloussuunnitelman mukainen hakkuumäärä. Kiinteistöistä ja asunto-osakkeista luovutaan kiinteistöjohtokunnan/kirkkoneuvoston esityksien ja markkinatilanteen mukaisesti. Vuoden 2015 aikana kiinteistöjohtokunta laatii seurakunnan kiinteistöstrategian, josta selviää seurakunnan säilytettävät ja pois luovutettavat toimitilat. Perustana suunnitelmalle ovat toiminnan laatu ja määrä, sekä jäsenten ikärakenne ja seurakunnan taloudelliset mahdollisuudet. Strategiassa kiinteistöjen säilyttämistä tarkastellaan lisäksi sen teknisenkunnon mukaan. Seurakunnalla on vuoden 2014 lopussa myynnissä Eskolan leirikeskus, Vilppulan seurakuntakeskus, Satamapuiston asunto-osake ja Vuohimetsän kerhotila. Seurakunta on siirtänyt Vuohimetsän kerhotoiminnot syksyn 2014 aikana Mäntän seurakuntatalon nuorisotyöntiloihin. Vuoden 2015 alkupuolella kunnostetaan viimeinen asuinhuoneisto tilaksi, jonne lapsityön kerhot siirtyvät. Investointeina hankitaan kirkkojen ilkivalta- ja palosuojelua parantava kameravalvonta. Hanke toteutetaan Tampereen IT-alueen kanssa. Hankkeen kokonaiskustannukseksi arvioidaan Seurakunnan mahdolliset kiinteistöjen peruskorjausinvestoinnit rahoitetaan aikanaan rantakaavoitettuja tontteja myymällä ja lainarahoituksella. Tonttien myynnin valmistelu tulee aloittaa ja toteuttaa korjaushankkeen edellyttämässä rahoitus aikataulussa. Tällä hetkellä seurakunnalla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia käynnistää uusia rakennushankkeita. Myös merkittävät (yli 1 M ) peruskorjaushankkeet tulee siirtää siihen ajankohtaan, kun talouden tasapainotuksella on saatu vuosikate vastaamaan aikaisempien vuosien poistoja ja uusia investointeja. Seurakunnan jäsenmäärä on pienentynyt vuodesta 2008 alkaen yli 1520 jäsentä lokakuuhun 2014 mennessä. Muutettaessa jäsenkato euroiksi, merkitsee se lähes euron kirkollisverotulojen häviämistä vuositasolla Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Vuoden 2015 talousarvio sisältää määrärahat tehtäväalojen perustoimintojen toteuttamiseen. Budjetissa ei ole esitetty toimintakulujen leikkauksia. Kokouksessaan 3/2014 kirkkoneuvosto päätti että, työmuotojen TAE 2015 esityksien pohjalta laaditaan 2015 toimintasuunnitelmat. Alustava suunniteltu alijäämä oli Päätöksen mukaan kirkkoneuvosto esitti muiksi toimenpiteiksi Eskolan leirikeskuksen ja Vilppulan seurakuntakeskuksen myynnin tehostamista, kirkollisveron nostoa 1,8 %:iin. Lisäksi päätettiin että Vuohimetsän kerhotila laitetaan myyntiin ja kerhotoiminta siirretään Mäntän seurakuntatalon, toimitilaksi muutettavaan huoneistoon vuoden loppuun mennessä. Lopullisessa 2015 talousarviossa tulos esitetään alijäämäisenä Alijäämän kasvuun vaikuttivat mm. talvirippileirin järjestäminen omien tilojen sijasta Ison Hiekan leirikeskuksessa, kiinteistöissä havaitut korjausta edellyttävät viat, digitoitujen kirkonkirjojen tietojen tarkastus. Kirkkoneuvosto laatii seurakunnan henkilöstösuunnitelman. Henkilöstösuunnitelmaan tultaneen kirjaamaan ainakin henkilöstön vähentäminen maltillisesti luonnollisen poistuman mahdollisuuksia hyödyntäen. Henkilöstörakenteen kehittämisessä pyrittäneen järjestämään avoimeksi tulevat tehtävät ensisijaisesti talon sisäisin järjestelyin. Vuoden 2015 kirkollisveroprosentin kirkkovaltuusto päätti nostaa 1,8 prosenttiin. Talouden tasapainottamiseksi, vuodesta 2016 lähtien tulee veroprosentin jo tapahtuneen noston lisäksi tarkastella kulujen karsintaa ja henkilöstörakennetta. Merkittävimmät vuosikulujen

11 vähentymiset saadaan, jo myynnissä olevien kiinteistöjen kauppojen toteutuessa.

12 2. TALOUSARVION JA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet toiminnalle sekä määrärahat ja tuloarviot. Toiminnalliset tavoitteet, tuloarvio ja talousarvio sitovat hallintoelimiä, toimintayksiköitä, tehtäväalueita sekä henkilöstöä. Talousarvio toimii samalla eri toimijoiden valvontavälineenä. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma ovat kirkkovaltuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjausväline. Muut hallintoelimet, toimintayksiköt ja työalat sekä vastuuryhmät ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla. Suunnittelussa tulee korostaa toiminnan ja talouden yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä ja suunnittelun realistisuutta. Kokonaistalouden ohjausvälineitä ovat tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Talousarvion ja toimintaja taloussuunnitelman tulee antaa oikea kuva seurakunnan taloudesta, osoittaa seurakunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. Kirkkovaltuusto voi muuttaa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, vaihtaa määrärahan käyttötarkoitusta sekä muuttaa määrärahaa tai tuloarvioita kesken talousarviovuoden. Jos talousarvioon hyväksytään määrärahojen korotuksia kesken talousarviovuoden, tulee samalla päättää myös rahoitustarpeen kattamisesta. Kattamisvelvollisuus koskee talousarvion kaikkia muutoksia. 3. TALOUSARVION SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS 3.1. Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus Toiminnallinen tavoite on kirkkovaltuuston talousarviossa tehtäväalueelle sitovana hyväksymä, määrärahan käyttötarkoitusta, palvelujen määrää tai laatua, toiminnan suuntaa ohjaava tavoite. Toiminnan tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa seurakunnan yhteisten strategioiden, tavoitteiden, arvojen, painopisteiden ja taloudellisen tilanteen kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden muutoksen sekä muutoksen kustannusvaikutuksen sekä kulujen kattamisvelvollisuuden hyväksyy kirkkovaltuusto Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Määrärahaa ei saa käyttää muihin kuin kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa osoittamiin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ 15:2). Talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on tehtäväalueen yli- tai alijäämä. Kirkkoneuvosto, vastuuryhmät ja kiinteistöjohtokunta seuraavat käyttötalousosan määrärahojen käyttöä ja toiminnan tavoitteiden toteutumista. Käyttötalousosa on kirkkovaltuustoon nähden sitova ulkoisten tulojen ja menojen osalta. Talousarvion velvoittamattomuus tarkoittaa sitä, että määrärahoja ei ole pakko käyttää, eikä kenellekään synny sen perusteella oikeuksia seurakuntaan nähden.

13 4. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 4.1. Tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä sisäiset palvelu- ja vuokrakulut/tulot Seurakunnassa on käytössä kirkkohallituksen Kipa-mallin mukaiset tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä tilit. Siirryttäessä vuonna 2014 Kipa-palvelukeskuksen asiakkaaksi tilikartta muutokset veivät osittain vertailtavuuden aikaisempien vuosien osalta. Merkittävimmät muutokset koskevat tulojen ja menojen uusjakoa varsinaisen hautaustoimen, hautausmaan kiinteistöjen, kellotapulien, siunauskappelin ja hautaan siunaamisen välillä. Tästä syystä kirkkovaltuuston seuraama kustannuspaikkakohtainen budjetoitu rahoitus saattaa ylittyä uusjaon mukaisilla kustannuspaikoilla. Seurakunnalla ei ole vielä riittävän tarkkaa 2014 toteumatietoa vuoden 2015 budjetin laadinta hetkellä Käyttötalousosan perustelut ja tilien sisältö Toimintakulut Henkilöstökulut (tilit ) Henkilöstökulut sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset, palkkojen henkilösivukulut sekä oikaisuerät. Vuoden 2015 henkilöstökulut pienenevät -4,7 % vuoden 2014 budjetin tasosta. Muutos johtuu pääosin siitä että vuoden 2015 budjetissa ei ole varattu rahoitusta olemassa oleviin täyttämättömiin virkoihin (diakonia, osan vuodesta äitiysloman vuoksi avoimena oleva nuorisotyön virka). Myös vuonna 2013 avoimeksi tullutta keittäjän tehtävää ei ole täytetty kokoaikaisella työntekijällä, vaan tehtävää on hoidettu tarvittaessa töihin kutsuttavalla työntekijällä. Vuodelle 2015 on budjetoitu luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset kokouspalkkiot ja puheenjohtajien vuosikorvaukset yhteensä 6.874, sekä kokousten aiheuttamat matkakulut. KirVESTES-sopimuksen palkkojen korotuksesta on sovittu vuodelle 2014, 20 :n yleiskorotus ja vuodelle 2015, 0,4 % yleiskorotus. Vuoden 2014 alusta alkaen seurakunnassa otettiin käyttöön sopimuksen mukainen harkinnanvarainen palkanosa (HAVA), jonka suuruus on /vuosi. Vuoden 2016 sopimuskorotus on sovittu kohdennettavaksi paikallisena järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan. Työntekijän palkkakulu on budjetoitu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niille työmuodoille, mitä työtä työntekijän on arvioitu pääasiassa tekevän. Kohdistukset on tehty yli 10 %:n osuuksiin. Henkilöstökulut ovat 59,3 % kirkollisverotuloista. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä luku oli 64,6 %. Koko kirkolla luvut ovat keskimäärin %, ihanne luvun ollessa alle 60 %. Seurakunnan henkilöstökulujen osuus verotuloista parani veroprosentin noston vuoksi. Vuosina on luonnollista poistumaa eläkkeelle (63 67 vuotta täyttävät) siirtymisen vuoksi henkilömäärässä arviolta 4 vakituista työntekijää. Jokaisen poistuman kautta avautuvan tehtävän täyttäminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Myös muiden palkattomien vapaiden ajalta tulee harkita tulemmeko toimeen ilman sijaista. Lomarahavapaa otettiin KirVESTES:een sopimusmääräykseksi alkaen. Sopimuksen suosiota ja vaikutusta henkilöstömenoihin ei osata arvioida vielä. Seurakunnan palkkausmenoihin tehdään henkilöstömenojen oikaisukirjaus (-95 t ) haudanhoitorahaston töiden aiheuttamien palkkojen verran. Alla olevat luvut sisältävät

14 oikaisukirjauksen. Lisäksi osa hautaustoimelle budjetoiduista kausityöntekijöiden palkoista kohdistuu toteutuessaan kiinteistötoimelle mm. kiinteistöjen viheraluetöiden vuoksi. Yleishallinnon vuoden 2014 talousarvio sisältää koko seurakunnan HAVA-palkanosan. Erä on vuonna 2015 jaettu oikeille työaloille. Henkilöstökulut TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautaustoimi Kiinteistötoimi Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot (tilit ) Palveluiden ostoihin kuuluvat ulkopuolisilta ostetut palvelut sekä palveluluiden tuottajan laskuttamat tarvike- ja matkamenot. Palveluiden ostoihin kuuluvat myös sellaiset palkkiot, joista ei suoriteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaaliturvamaksuja. Palveluihin luetaan mm. posti-, puhelin-, painatus-, atk-, haudankaivuun, rakennusten, alueiden ja koneiden sekä laitteiden rakentamis- ja kunnossapito-, jäte-, koulutus- ja matka- sekä vartiointi ja vakuutus palveluidenostot. Lisäksi kasvavana osana ovat toiselta seurakunnalta ostetut palvelut esim. Tampereen IT-alue menot, KIPA - Kirkon Palvelukeskus menot, kiinteistöhallinnon palveluosto Jämsän seurakunnalta sekä leiripalveluiden ostot toiselta srk:lta rippikoulutyölle. Palvelujen ostoissa on vuodesta 2014 kasvua +6 %. Kasvu johtuu pääasiassa kustannusten noususta, toisen seurakunnan ylläpitämien palveluiden ostoista Kirkon Palvelukeskukselta, Tampereen IT-alueelta ja Jämsän seurakunnalta. Lisäksi kertaluontoista kasvua on yleensä kiinteistöjen kunnostuskuluissa ja leirikeskusten kuntoarvion toimenpideluettelon mukaisessa kunnostuksessa joka koskee Eskolan leirikeskusta. Eskolan kunnostusta ei toteuteta jos leirikeskus saadaan myytyä vuoden aikana. Työterveyshuollon palveluissa on vuosittain huomattavaa vaihtelua, mutta suunta näyttää olevan kasvava. Palvelujen ostot TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Yleishallinto Varsinainen srk.työ Hautaustoimi Kiinteistötoimi Palveluiden ostot yht Vuokrat (tilit )

15 Vuokrat sisältävät mm. maa- ja vesialueiden, tonttien, rakennusten, huoneistojen, koneiden ja laitteiden vuokrat, vastikkeet sekä leasingmenot. Näille tileille kirjataan myös sisäiset vuokrat. Vuokramenoja seurakunnassamme on vuodelle 2015 budjetoitu Summa vastaa edellisvuoden lukua. Suurimmat summat muodostuvat seurakunnan omistamien huoneistojen vuokrista sekä tulostin-kopiokoneiden leasing maksuista. Aineet, tarvikkeet ja tavat (tilit ) Otsakkeen alla käsitellään mm. käyttömenoina (<5.000 ) ostettu kalusto, sekä välineiden, raaka- ja tarveaineiden tilikauden aikaiset ostot. Merkittävimmät summat ovat lämmitysöljy, sähkö, kaukolämpö ja vesi yhteissummalta , sekä elintarvikkeet t. Loppuosa jakaantuu tehtäväalueille niiden ominaispiirteiden mukaisina pienhankintoina. Ostot pienenevät -5 % vuoden 2014 talousarviosta. Aineet, tarv. ja tavarat TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Yleishallinto Varsinainen srk.työ Hautaustoimi Kiinteistötoimi Aineet, tarv. ja tavarat Annetut avustukset (tilit ) Avustuksiin kirjataan seurakunnan myöntämät avustukset mm. lähetystyölle, merimieskirkolle, kirkon ulkomaanavulle, diakoniatyölle sekä järjestöille joiden toiminta palvelee avustusta myöntävää seurakuntaa. Avustusta saavien yhteisöjen toiminnan tulee olla kirkon päämäärien mukaisia. Avustuksia saavat myös kotitaloudet diakoniavaroista. Vuodelle 2015 budjetoidut avustukset ovat yhteensä Vuoden 2014 talousarvioon verrattuna kasvua avustuksissa on 5,6 %. Annetut avustukset ovat kirkollisverotulosta 3,9 %. Vuoden 2014 talousarviossa vastaava luku oli 4,2 %. Muutos johtuu verotulojen kasvusta. Annetut avustukset TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Yleishallinto Varsinainen srk.työ Hautaustoimi Kiinteistötoimi Annetut avustukset yht Välilliset ja välittömät verot (tilit ) Välittömiä veroja ovat mm. kunnallisvero, kiinteistöverot ja metsänhoitomaksut. Välillisiä veroja ovat mm. arvonlisävero. Seurakuntamme maksaa arvonlisäveroa metsän myyntituloista, seurakunnan pitopalvelusta sekä metsästysmaiden vuokratuloista. Kiinteistövero ja vuodesta 2015 alkaen vapaaehtoisessa metsänhoitomaksussa ei ole merkittävää muutosta. Kunnallisveron muutos määräytyy metsänmyyntitulon mukaisesti. Vuodelle 2015 niitä on budjetoitu yhteensä , joista suurin osuus muodostuu kiinteistöverosta. Muut kulut ( ) Näille tileille merkitään sellaiset menot, joiden budjetointia erikseen ei pidetä tarkoituksenmukaisen. Ne ovat ennalta arvaamattomia tai harvoin esiintyviä. Vuodelle 2015 on budjetoitu muihin kuluihin 50 ja jäsenmaksuihin Muihin kuluihin kirjataan myös - -

16 luottotappiot, joiden määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana huomattavasti. Vuonna 2012 luottotappiot olivat 785 ja vuonna 2013 yhteensä Luottotappiot seurakunnalle syntyvät maksamattomista rippileirimaksuista, muistotilaisuuksien ja perhejuhlien tilavuokrista, virkatodistusmaksuista ja hautapaikka- sekä hautauspalvelumaksuista.

17 4.2.2 Toiminnan tulot Tuloslaskelmassa toiminnantuotot on ryhmitelty tileille niiden laadun mukaan: korvaukset, myyntituotot, maksutuotot, vuokratuotot, metsätalouden tuotot, kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot, sisäiset tuotot. Oman toiminnan tuottoja seurakunnalla on yhteensä Tuotot ovat -7 % pienemmät kuin vuonna Suurin muutos on pitopalvelutoiminnan ja seurakuntatilojen tuotoissa, koska leirikeskusten vuokraus kesän leirikaudella ulkopuolisille ei ole enää mahdollista. Koska seurakunta on myynyt asunto-osakkeitaan, on myös niiden vuokratuotot pienentyneet. Toisaalta tilojen ylläpitokuluissa on pienentymistä. Vuosittaiseen tulokertymään vaikuttavat merkittävästi myös mm. hautaustoimeen liittyvät maksut, leirimaksut, tilojen vuokraustuotot sekä erilaiset keräykset ja kolehdit. Tilavuokra ja muihin maksuihin on tehty vuodelle 2015 vuosittaista kuluttajahinta- tai kiinteistöjen ylläpidonkustannusindeksin muutosta vastaava korotus. Hautapaikkamaksuihin on tehty 50 prosentin korotukset, jotta ne saadaan vastaamaan uusitun kirkkolain 780/ luvun 9 mukaista vaatimusta hautaustoimenmaksuista. Lain vaatimus on että Hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Seurakunnan tavoitehinta omankunnan asukkaan hautapaikan osalta on n Vuoden 2015 korotuksen jälkeen se on vasta 225. Vieraan kunnan asukkaalle hinta on 450. Hautauspalvelun osalta lain henki on, että palvelumaksuilla katetaan hautaamiseen liittyvät tehtävät, joita ovat haudan avaaminen, peittäminen ja peruskunnostus. Vuoden 2015 hautauspalvelumaksuihin on tehty prosentin korotus. Palvelun hinnat ovat nyt lain hengen mukaisesti samat oman kunnan ja vieraan kunnan asukkaalle. Kirkkoneuvosto päätti vuonna 2012 nuorisotyön kirjelmän mukaisesti, että vuosina pidättäydytään korottamasta lasten ja nuorten leirien maksuja. Vuoden 2015 hinnastosta alkaen ko. hintoihin on tehty vuosien kuluttajahintaindeksin mukaiset korotukset. Mikäli eduskunta päättää arvonlisäveron nostamisesta, korjataan mahdollinen veromuutos asiakashintoihin ilman kirkkoneuvoston erillistä päätöstä. Toimintatuotot TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Korvaukset Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Metsätalouden tuotot Kolehdit, keräykset, lahj Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toimintatuotot TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Yleishallinto Varsinainen srk.työ Hautaustoimi Kiinteistötoimi Tuotot yht

18 4.2.3 Verotulot ja toiminta-avustukset sekä jäsenmäärän kehitys Seurakunnan pääasiallinen tulonlähde on kirkollisvero. Ansio- ja pääomatuloista perittävää kirkollisvero on 1,80 % vuonna Vuodelle 2015 arvioidaan saatavan kirkollisverotuloja ja yhteisöverotuloja Luvuissa on kasvua kirkollisveroprosentin noston vuoksi edellisvuoteen yhteensä 12 %. Jäsenmäärän pienentyminen ja väestön ikäjakauman muutos on jatkossa asia, joka tulee ottaa toiminnassa ja sen rahoituksessa huomioon. Seurakunnassamme yksi jäsen aiheuttaa verotuloissa muutosta keskimäärin 250. Vuodesta 2008 jäsenistön % - osuus kaupunkimme väestöstä pienenee 84,3 prosentista vuoteen 2014 mennessä arviolta 78 prosenttiin. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen, Väestöennuste 2009: Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueittain tilaston tietoihin. Taulukon tiedot: Asukasmäärän toteuma Väestörekisterikeskus/tilastot, ennuste Tilastokeskus/PX-Web Stafin. Jäsenmäärän toteuma Mänttä-Vilppulan srk. jäsenrekisteri, ennuste 2010 jäsenrekisteri/s Suokas. Verotulot TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveroista Yhteensä

19 5. KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE Seurakunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Käyttötalousosa sisältää toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot tehtäväalueittain. Käyttötalousosa jakaantuu neljään toiminta-alueeseen: Yleishallinto (luottamushenkilöhallinto sekä toimisto- ja virastopalvelut) Seurakuntatyö (seurakunnan perustehtävä) Hautaustoimen (hautausmaat ja hautausmaan kiinteistöt) Kiinteistötoimen (seurakunnan rakennukset, metsätalous ja keittiötoimi) 5.1. YLEISHALLINTO HALLINTOELIMET, TIETO- JA TALOUS-, HENKILÖSTÖHALLINTO, KIRKONKIRJOJENPITO JA KIRKKOHERRANVIRASTO TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväalat ) Toiminta-ajatus/tehtävä Yleishallinnon tehtäväalueet ovat seurakunnan tukipalveluja, joiden tehtävänä on mahdollistaa seurakunnallisen perustehtävän suorittaminen. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle

20 Tarjotaan tilaisuuden tarpeet täyttävät, hyvät ja turvalliset puitteet jumalanpalveluselämän toteuttamiselle. Tarjotaan turvalliset, toimivat ja monipuoliset tilat ja puitteet lapsi-, nuoriso- ja perhetyölle. Tarjotaan hyvät ja turvalliset puitteet sekä mahdollisuudet vapaaehtoisten toiminnalle. Jatketaan toimivan hallinnollisen tuen antamista seurakunnalliselle elämälle koko suunnittelukauden. Tavoitteet talousarviovuodelle 2015 uusien luottamushenkilöiden perehdyttäminen pitää seurakunnan johto ajan tasalla kunta-/rakenneuudistuksesta ja seurakunnan toiminnan ja talouden kehityksestä osallistutaan seurakunnan toiminnan selkeään ja oikea-aikaiseen tiedottamiseen tarjotaan luotettavaa, osaavaa, ystävällistä ja opastavaa hallinnollista palvelua kehitetään hallinnon saamien palautteiden keräys- ja käsittelyjärjestelmää huolehditaan ja varmistetaan henkilöstön kehittäminen, srk:n ja kirkon tarpeiden edellyttämä osaaminen sekä suunnitelman mukainen henkilöstön työkyvyn hallinta jatketaan 2013 työilmapiirikyselyn palautteen esille tuomien kehityshankkeiden ja tarvittavien korjaavien toimenpiteiden käsittelyä työyhteisön toiminnan tukemiseksi toteutetaan Kirjuri-järjestelmään tallennetun digitoidun aineiston tarkastusta Kehitetään KIPA-akkunaa yhteiseksi työvälineeksi suoritetaan arkistohoidon vuosityöt srk:n ja IT-yhteistyöalueen toiminnan kehittäminen IT-alueen toimintasuunnitelman linjausten mukaisesti, seurakuntien työntekijöitä palvelevammaksi. Jatketaan tietoturvallista toimintaa. valmistellaan liittymään IT-alueen sähköiseen varausjärjestelmään ja kameravalvontaan toteuttaa oikeat ja riittävät tiedot antava tilinpito, vuositilastointi ja tilinpäätös määräaikaan mennessä rovastikunnallisen ja lähiseurakuntien yhteistyön lisääminen koko hallinnon alalla srk:n valmiussuunnitelman päivitys ja henkilöstövarausten tekeminen Tavoitteet suunnittelukaudelle Seurakunta suoriutuu käytössä olevilla tietojärjestelmillä ja hallinnon henkilöstöresursseilla lainsäädännön edellyttämistä työnantaja velvoitteista, kirkon ja sen jäsenistön asettamista ja odottamista tehtävistä. Perustelut/resurssit HALLINTO (1000 ) 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA Toiminnantuotot 11,5 t 11,6 t 11,1 t 11 t 11,1 t 10,8 t Toimintakulut 310,5 t 334,2t 378,0t 324,3 t 383,4 t 396,4 t Tilikauden yli/alijäämä TA -299,0 t -322,5t -367,0t -313,3t -373,1 t -385,4 t

21 5.2 Keskeiset henkilöstövoimavarat Henkilöstösuunnitelma 2015 palvelus uhde Yleishallinto - talouspäällikkö vs toimistosihteeri vs toimistoapulainen-suntio ts toimistoapulainen 80 % (digitointitarkastus) ts 1 Seurakuntatyö - kirkkoherra vs kappalainen vs (-1 täyttämättä) - seurakuntapastori 80>90>2014:100% vs seurakuntapastori 100 % vs kanttori vs kanttori sijainen palkkio tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. 2,5 kk - diakoniatyöntekijä vs (-1 täyttämättä) - nuorisotyönohjaaja vs (+1 virkavap) - vastaava lastenohjaaja ts lastenohjaaja, 87 % ts/osa lähetyssihteeri 21 % ts/sivuto/osa Hautaustoimi-kirkon palvelija - srk-mestari suntio/htm-hoitaja vs seurakuntapuutarhuri vs htm-kiinteistötyöntekijä ts htm- kausityöntekijä Vilppula ts/kk-palk. 4/6kk 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk - htm- kausityöntekijä Pohjaslahti ts/kk-palk. 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk - htm- kausityöntekijä Mänttä ts/kk-palk. 4/6kk 4/6 kk 4/ 6 kk 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk - suntio vapaapäiväsijainen palkkio tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. - htm opiskelija/koululainen M+V+P ts/kk-palk. 24 kk 24 kk 24 kk kk kk kk lisäksi tonnilaiset Kiinteistö- ja keittiötoimi - kiinteistöpäällikkö 55 % vs/osa ostopalvelu ostopalvelu - srk-mestari kiinteistönhoito vs siivooja, Kolho 26 % ts/sivuto/osa 10h/vko 10h/vko 10/h/vko 10/h/vko 10/h/vko 10 h/vko - vahtimestari, srkt vs kiinteistökausityöntekijä, vuosikorjaukset ts /3 kk - vahtimest. srkt/tammir/vla srk-koti ts emäntä-siivooja, Kalliola vs emäntä, Eskola ts keittäjä, Eskola ts pitopalveluemäntä/apulainen t-palk. tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. - keittiöapulainen/siivooja Kalliola ts/kk-palk. 3/2,5 kk 3/2,5 kk 3/2,5 kk 3/2,5 kk 3/2,5 kk 3/4 kk - siivooja Eskola t-palk. 1/6 kk tarv. tarv. tarv. tarv. - keittiöapulainen/siivooja Eskola ts/kk-palk. 2/2,5kk 3/3 kk 3/3 kk 3/3 kk 3/3 kk - Lisäksi tehtävissään toimivat kirkon esittelijät, harjoittelijat, ruuhka-apulaiset, sijaiset sekä muu aputyövoima lyhyissä työsuhteissa. Seurakunnassa käytetään ostopalveluja kiinteistöjen korjaustöissä, hautojen kaivamisessa, vartioinnissa ja työterveyshuollossa. Henkilöstövoimavaroihin luetaan myös luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset toimijat. Vuoden 2014 alusta seurakuntamme on ostanut kiinteistöpäällikköpalvelut Jämsän seurakunnalta. Eskolan leirikeskuksen ja Vilppulan seurakuntakeskuksen osalta ei ole varauduttu henkilöstötarpeisiin, muun kuin viheraluetöiden osalta. Kirjurin ja Kipa-palvelukeskuksen vaikutus seurakunnalle jääviin tai siirtyviin tehtäviin tarkastellaan vuosien aikana. Kirkkoneuvosto laatii vuoden 2015 aikana henkilöstösuunnitelman vuoteen 2017, jonka perustana on seurakunnan lähivuosien toiminta- ja talouden tasapainotuksen suunnitelma.

22 5.3. VARSINAINEN SEURAKUNTATYÖ JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväalat , ) Toiminta-ajatus/tehtävä Seurakunta on jumalanpalvelusyhteisö. Jo alkuseurakunta kokoontui Herran päivänä yhteen. Tavoitteena on seurakuntalaisten hengellisen elämän vahvistuminen sanan ja ehtoollisen kautta. Musiikki rikastuttaa jumalanpalveluksia ja muuta seurakunnan elämää. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Visiopäivässä koko seurakunnan painopistealueiksi nimettiin jumalanpalveluselämä, lapset, nuoret ja perheet sekä vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen. Tavoitteena on tukea erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hengellistä elämää jumalanpalveluksen kautta, kutsua seurakuntalaisia palvelemaan omilla lahjoillaan ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja rakentaa jumalanpalveluksesta koko seurakunnan juhla. Tähän tähtäävät seuraavat tavoitteet. Jumalanpalveluselämän tavoitteet talousarviovuodelle 2015 rukoillaan ja tiedotetaan pitkäjänteisesti sekä kutsutaan henkilökohtaisesti seurakuntalaisia osallistumaan ja kantamaan vastuuta kouluttamalla ja tukemalla vapaaehtoisia toteutetaan messu pääsääntöisesti joka sunnuntai Mäntän ja Vilppulan kirkoissa, noin kerran kuussa Pohjaslahden ja Kolhon kirkossa järjestetään muodoltaan erilaisia jumalanpalveluksia käytetään kirkkojemme lisäksi luonnon tarjoamia mahdollisuuksia: Vuorenkirkko, Myllyranta, Kolhon rantateatteri, Pohjaslahden riihikappeli, Salussärkkä ym. toteutetaan jumalanpalveluksia eri kohderyhmille ja panostetaan erityisesti lasten ja nuorten jumalanpalvelusten sisältöön yhteistyössä lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyön sekä perhetyön kanssa rikastutetaan jumalanpalveluselämää erilaisin havainnollistamiskeinoin ylläpidetään jumalanpalvelusaktiivisuutta kutsutaan uusia seurakuntalaisia vastuunkantajiksi jumalanpalvelus- ja musiikkityöhön juhlajumalanpalveluksiin liittyvät kahvitukset ja lounaat pyritään järjestämään vapaaehtoisvoimin ja tuotto suunnataan lähetys- tai diakoniatyöhön tai vastaavaan lisätään jumalanpalveluselämän yhteisöllisyyttä kirkkokahveilla, joita pyritään toteuttamaan yhdessä messuavustajien kanssa Musiikkityön tavoitteet talousarviokaudelle 2015 tarjotaan mahdollisimman monelle tilaisuus palvella musiikin lahjalla ja kutsutaan uusia laulajia. Kartoitetaan montaako kuoroa voidaan ylläpitää kahden kanttorin johdolla. Tällä hetkellä toimivat Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden kirkkokuorot sekä Mäntän koraalikuoro. Muut musiikkiryhmät: Lasten Musiikkikerho (ohj.veera Koskinen), Ylistysryhmä, Eskolan palvelupäivän kuoro, yhteysryhmä. kuorot toimivat jumalanpalveluskuoroina ja mahdollisuuksien mukaan pitävät myös konsertteja Mäntän urkuviikko elokuussa 2015 ja muita konsertteja vuoden mittaan tehdään yhteistyötä paikkakunnan muiden kuorojen ja musiikkiryhmien kanssa panostetaan musiikki- ja jumalanpalveluskasvatukseen eri-ikäisten seurakuntalaisten keskuudessa kartoitetaan tilannetta mahdolliselle bänditoiminnalle kesäkanttori kahdeksi kuukaudeksi Tavoitteet suunnittelukaudelle Edetään pitkäjänteisesti vuoden 2014 tavoitteiden suuntaan. Sopeutetaan jumalanpalveluselämä ja konserttitoiminta niukkenevien ulkonaisten resurssien mukaan, mutta silti kehitetään työn sisältöä tavoitteellisesti ja laadukkaasti.

23 5.3.2 AIKUISTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväalat , 2430, 2100) Toiminta-ajatus/tehtävä Aikuistyön tehtävänä on auttaa Mänttä-Vilppulan kaupungissa asuvia aikuisikäisiä uskomaan Kolmiyhteiseen Jumalaan, jotta Hän voi tehdä hyvää heissä ja heidän kauttaan mahdollisimman monille maailmassa. Kaiken toiminnan lähtökohtana tulisi olla yhteinen rukous ja siitä nouseva vapaaehtoistyö. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Strategiatyöskentelyssä Jumalanpalveluselämä, Lapset, nuoret ja perheet sekä Vapaaehtoisten kutsuminen nimettiin painopistealueiksi. Tavoitteet talousarviovuodelle Painopisteistä johdetut Vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden kutsuminen yhteiseen tapaamiseen vastuuryhmittäin tai yhteisesti Esim. draamaryhmä ja ylistysryhmä osallistuvat messun toimittamiseen Myös vastuuryhmän jäsenet osallistuvat messun palvelutehtäviin. Keväällä aikuistyön vastuuryhmä hoitaa yhden messun palvelutehtävät. 2. Muut tavoitteet Parisuhde- ja perhetyö Järjestetään Parisuhdepatikka ja jatkot Kalliolassa Avioparikummityötä kehitetään Opetus Seurakuntakoulu joka toinen tiistai Pienryhmä(t) joka toinen viikko torstaisin Mäntän srkt:lla; Maria Heinämäki johtaa. Raamattupiiri Mäntässä jatkaa toimintaansa. Pawson piiri jatkaa Vilppulassa. UT piiri jatkaa toimintaansa Vilppulassa. Kolhoon tarvitaan Keskustelu- ja Raamattupiiri. Pyritään synnyttämään lisää pienryhmiä muuallekin Pyritään järjestämään Alfa kurssi yhdessä Helluntaiseurakunnan kanssa tai omin voimin Järjestetään Iltajuhla 3 kertaa, joista mahdollisesti yksi Mäntässä Järjestetään Kolhossa 8-9 Sanan ja rukouksen iltaa Yhteiskunnallinen työ Osallistutaan erilaisiin yhteistyön muotoihin kirkon arvolähtökohdista käsin Retket ja matkat Järjestetään mahdollisesti matka Kupanitsaan Järjestetään keväällä retki Vuontispirtille viikolla 13 Kolhon kirkon toimikunta järjestää Kolhon kirkkovaelluksen Draamatyö Draamaryhmä esiintyy iltajuhlissa Draamaryhmän osaamista pidetään tarjolla Kylätoiminkunnat Järjestetään kinkerit Pyritään saamaan kylien palveluvuorot jumalanpalveluksiin Miestyö Miestenpiiri kokoontuu parillisen viikon keskiviikkona Tammirannassa Miestenpiiri tekee retken yhteen rovastikunnan seurakuntaan Miestenpiirin nykyiset jäsenet kutsuvat uusia kävijöitä miesteniltoihin Miestenpiiriläiset osallistuvat torikahvilatoimintaan Miestenpiiriläiset Osallistuvat Vihreät niityt toimintaan Naistyö Naisten illat parillisen viikon torstaina Mäntän seurakuntatalolla Naisten iltojen nykyiset jäsenet kutsuvat uusia kävijöitä naisteniltoihin Naistoiminnan käynnistäminen Vilppulassa Naisten saunailta kesällä

24 Kirkkokahvituksia silloin tällöin Botswanan kummioppilaiden tukeminen Tiedottaminen Viikkoilmoitukset ja tapahtumien erillisilmoitukset julkaistaan KMV lehdessä Työntekijät ja seurakuntalaiset kirjoittavat vuorollaan hartauskirjoituksia KMV lehteen Kirkkoherralla on kolumnivuoro KMV lehdessä muutamia kertoja vuodessa KMV lehdessä julkaistaan lyhyitä etukäteisjuttuja seurakunnan eri tapahtumista Vuosittain toteutetaan KMV lehdessä kolme seurakunnan aukeamaa yhdessä lehden ja lähiseurakuntien kanssa "Toripappi"- toimintaa kesällä toripäivinä AV työ Hankitaan 20 TV7 DVD:tä lainattavaksi Rukouspiirityö Rukouspiiri toimii yhdessä Helluntaiseurakunnan kanssa Mäntässä joka toinen keskiviikko Evankelioimistyö Pyritään järjestämään Ilosanoma -ilta/tapahtuma syksyllä Pohjaslahdella tai Mäntässä. Pyritään järjestämään Tuomas-messu 2 kertaa vuodessa, kerran Vilppulassa ja kerran Mäntässä Kahvilatoiminta Pyritään järjestämään iltaisin kahvilatoimintaa Yhteistyö musiikkityön kanssa Pyritään järjestämään lauluilta viisikielisen merkeissä New Wine kesätapahtuma Järjestetään mahdollisuuksia osallistua iltaisin / päivisin tapahtumaan. Armolahjareenit Pyritään järjestämään turvallisia iltoja, joissa voi harjoitella armolahjojen käyttöä Tavoitteet suunnittelukaudelle Hoidetaan perustyö sydämellä ja innolla. Ollaan kuulolla mihin suuntaan Jumala johtaa LAPSI-, PYHÄKOULU- JA PERHETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväalat , 2320, 2380) Toiminta-ajatus/tehtävä Tuetaan perheitä lasten kristillisessä kasvatuksessa ja arjen perhe-elämässä sekä edistetään kristillisten arvojen toteutumista perheiden elämässä ja lasten kasvatuksessa. Tarjotaan lapsille ja perheille kokemuksia hiljentymisestä ja pyhän kokemisesta. Annetaan lapsille kokemuksia turvallisista aikuissuhteista ja oikeus lapsuuteen. Motivoidaan vanhempia toimimaan lasten hyväksi omassa seurakunnassa. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Elävöitetään jumalanpalveluksia siten, että niistä tulee toiminnallisempia. Panostetaan yhteistyöhön varhaisnuoriso- ja nuorisotyön kanssa sekä yhteydenpitoon nuoriin perheisiin. Rohkaistaan vanhempia toimimaan lasten hyväksi omassa seurakunnassa. Tavoitteet talousarviovuodelle 2015 pidetään jumalanpalveluksia erilaisissa tiloissa (kirkot, seurakuntatalot, leirikodit) ja eri aikoina, yhdessä muiden työmuotojen kanssa tarjotaan nuorille mahdollisuus tulla toimimaan lapsi- ja perhetyössä leireillä ja tapahtumissa esim. lastenhoitotehtävissä järjestetään vanhempainiltoja ym. ja mahdollistetaan vanhempien osallistuminen lapsityön tilaisuuksiin järjestämällä lastenhoito tapahtumien ajaksi. ( isoset tai kerhonohjaajat apuna) jaetaan vanhemmille tietoa miten he voivat osallistua ja tehdä vapaaehtoistyötä omassa seurakunnassa

25 tehdään yhteistyötä eri työmuotojen kanssa järjestetään kummien, isovanhempien ja kasteenmuistamisen kirkkopyhät, perhekirkot, lasten kauneimmat joululaulut sekä kouluun lähtevien siunaaminen jatketaan yhteistyötä päivähoidon ja esikoulujen kanssa, seurakuntatuokiot ryhmissä pääsiäis- ja jouluhartaudet sekä kouluun lähtevien ja päivähoidon leiripäivät lähetetään1-4-vuotiaille onnittelukortit annetaan kastekoteihin Lasten virsiä päiväkerhosta CD sekä villasukat tai lapaset, 3- vuotiaille Lapsen raamattu, kouluun lähteville pieni kirjanen Siunausta koulutielle järjestetään laskiaistapahtuma Kalliolassa, askarteluillat perheille, 3-vuotiaiden synttärit, kirpputoritapahtuma sekä saunaillat äideille ja isille. pidetään päiväkerhoja Kolhon kirkolla, Vilppulan seurakuntakodilla, Mäntän seurakuntatalolla ja Tammirannan seurakuntakodilla. pidetään perhekerhoja Pohjaslahden kylätalolla, Vilppulan seurakuntakodilla, Kolhon kirkolla ja Mäntän seurakuntatalolla järjestetään leiripäivä kummeille ja kummilapsille ja äiti-lapsileiri kesällä tuetaan kummilasta Etiopiasta Tavoitteet suunnittelukaudelle Tulevina vuosina toiminta tulee suuntautumaan vuoden 2015 tavoitteiden mukaisesti. Pyritään aktivoimaan vanhempia osallistumaan jumalanpalveluksiin ja muihin seurakunnan tapahtumiin. Yhteistyötä eri työmuotojen kanssa kehitetään RIPPIKOULUTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväala ) Toiminta-ajatus/tehtävä Rippikoulutyön tehtävä ja kasvatustavoitteet määritellään valtakunnallisen Rippikoulusuunnitelma 2001:n mukaisesti: Rippikoulutyön tehtävä on vahvistaa nuorta siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, auttaa elämään seurakuntayhteydessä, sanasta ja rukouksessa sekä kasvamaan rakkaudessa lähimmäiseen. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Jumalanpalveluselämä 2. Lapset, nuoret ja perheet sekä nuoret aikuiset 3. Vapaaehtoisten kutsuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2015 Toteutetaan 4 leiripainotteista rippikoulua (ikäluokka 96): Yksi rippikoulu järjestetään Isossa hiekassa ja 3 leiriä Kalliolassa. Rippikoulu-info Koskelan yläkoululla ja Vilppulan yhteiskoululla 8-luokkien uskontotuntien yhteydessä. Etukäteiskokoontumisiin kuuluu monipuolinen tutustuminen srk:n toimintaan ja osallistumista srk:n yhteisiin jumalanpalveluksiin: Ryhmien startti-illat ja kirkkopyhät ovat tammikuussa, kaksi opiskelupäivää joka ryhmälle. Lisäksi talvirippikoululla on opiskeluviikonloppu. Rippikoululaiset osallistuvat diakoniseen palvelutehtävään, gospelkonserttiin maaliskuussa Vilppulan Urheilutalolla. Rippikoululaisia kutsutaan myös erityisesti nuorille suunnattuun iltakirkkoon. Lisäksi he tutustuvat vapaavalintaisesti myös muihin seurakunnan tilaisuuksiin. Yhteyttä perheisiin toteutetaan helmikuussa järjestettävällä yhteisellä vanhempainillalla, johon odotetaan osallistuvan n. 50 % rippikoululaisten perheistä sekä leirijaksojen yhteydessä pidettävällä vierailupäivällä. Isoskoulutusta toteutetaan kahdessa ryhmässä: perus- ja jatkokurssina. Tavoitteena on saada isoskoulutukseen mukaan 30 % rippikoulun käyneistä. Tavoitteet suunnittelukaudelle Vuoden 2015 suunnitteluun vaikuttaa seurakunnan leirikeskustilanne. Leirit järjestetään omassa/omissa leirikeskuksissa ja tarvittaessa pohditaan ulkopuolista paikkaa toteuttaa leiri. V suunnitelmissa on 4 rippikoulua (ikäluokka 96), jotka toteutetaan leiripainotteisina. V.

26 2016 ikäluokan koko on 115. Myös tuolloin rippikoulukesä toteutetaan leiripainotteisena. Molempina vuosina isosten koulutuksessa huomioidaan uusien ja kokeneiden isosten koulutustarpeet ja niiltä osin koulutukset tarjoavat hieman erilaisia sisältöjä. Isoset kuitenkin ryhmäytetään toimimaan yhdessä yli ikäluokkarajojen VARHAISNUORISO- JA NUORISOTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväalat , 2340, 2360) Varhaisnuorisotyö Toiminta-ajatus/tehtävä Varhaisnuorisotyö tukee koteja kristillisessä kasvatustyössä ja kirkon tunnustuksen mukaisessa opetuksessa. Työalan tehtävänä on tukea varhaisnuorten oman jumalasuhteen ja seurakuntayhteyden löytämistä sekä kasvamista vastuullisiksi kristityiksi matkalla kohti aikuisuutta. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Jumalanpalveluselämä 2. Lapset, nuoret ja perheet sekä nuoret aikuiset 3. Vapaaehtoisten kutsuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2015 Jumalanpalvelukset alakouluilla syksyisin, keväisin ja jouluna. Päiväavaukset alakouluilla kuukausittain / joka toinen viikko. Ala-asteikäisten osallistuminen srk:n toimintaan: kerhotoimintaa Mäntässä, ja Vilppulassa 3-4 kerhoa joka toimintapisteessä sekä yksi kerho Kolhossa (syyskaudella). Nykyisillä työntekijäresursseilla Pohjaslahdella kerhotoimintaa ei pystytä järjestämään. Leirejä on 7. Näistä 4 järjestetään kesällä, ja kolme syyskaudella. Mikäli työntekijäresurssit riittävät, leirejä yhteensä olisi 9; joista talvikaudella pidettäisiin kaksi. Erityistapahtumina kymppisynttärit sekä alueelliset tapahtumat. Varhaisnuorille oma kirkkopyhä Vilppulassa ja Kolhossa. Nuoria ja aikuisia haastamme mukaan kantamaan vastuuta kerhonohjaajina leirien isosina. Heitä koulutetaan tehtäväänsä kerhonohjaajakoulutuksella. Kerhonohjaajille järjestetään reissu hiippakunnallisille kerhonohjaajapäiville. Kerhonohjaajille järjestetään kiitosretki. Kohtaamme perheitä vanhempien tuodessa ja hakiessa lapsiaan eri toiminnoista. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan erilaisten tapahtumien ja tuntivierailuiden muodossa sekä 6. lk:lta 7. lk:lle siirtyvien leiripäivällä. Yhteistyö partiolippukuntien kanssa jatkuu. Nuorisotyönohjaajien vastuualueeseen kuuluu partion uskonnollinen ja hengellinen kasvatus. Tavoitteet suunnittelukaudelle Tehtäväalaa pyritään kehittämään ikäryhmää mahdollisimman hyvin tavoittavaksi ja palvelevaksi koko seurakunnan alueella. Hyväksi havaittuja toimintamalleja jatketaan ja kehitetään. Nuorisotyö Toiminta-ajatus/tehtävä Nuorisotyö tukee koteja kristillisessä kasvatustyössä ja kirkon tunnustuksen mukaisessa opetuksessa. Työalan tehtävänä on tukea oman jumalasuhteen löytämistä ja kasvamista vastuullisiksi kristityiksi matkalla kohti aikuisuutta. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Jumalanpalveluselämä 2. Lapset, nuoret ja perheet sekä nuoret aikuiset 3. Vapaaehtoisten kutsuminen Tavoitteet talousarviovuodelle 2015

27 Jumalanpalvelukset Vilppulan Yhteiskoululla ja Koskelan yläkoululla sekä lukiolla syksyisin, keväisin ja jouluna. Päivänavaukset em. kouluilla viikoittain. Nuorten viikonloppuleirit päätetään pääsääntöisesti tulemalla mukaan seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen, tai iltakirkkoihin. Nuorten musiikkiryhmä vastaa omalta osaltaan nuorille suunnattujen jumalanpalvelusten (Iltakirkot tai rpk-ryhmien kutsukirkot ym.) musiikista. Nuorille suunnatun viikkotoiminnan ytimenä ovat nuortenillat Mäntässä joka viikko, Vilppulassa ja Kolhossa joka toinen viikko sekä K-16 toiminta noin joka toinen viikonloppu. Nuoria tavoitetaan myös leiri- ja retkitoiminnan kautta: leirejä 4 vuodessa; kaksi nuortenleiriä, sekä kaksi isoskoulutusleiriä Nuorille järjestetään retket kahteen (nuorten) gospel-musiikki tapahtumaan. Vaellus nuorille ja nuorille aikuisille järjestetään yhteistyössä Multian, sekä mahdollisesti parin muun seurakunnan kanssa. Nuorille aikuisille järjestetään omaa toimintaa: iltakokoontumisia 5-6 vuodessa, leiri kevätkaudella Kalliolassa. Nuoria aikuisia aktivoidaan osallistumaan seurakunnan ja/tai kristillisten järjestöjen toimintaan omilla opiskelupaikkakunnillaan. Nuorille sekä nuorille aikuisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa nuortentoimintaan, nuorisotiimin (NuTin) muodossa Perheitä kohtaamme nuorille järjestettyjen tilanteiden yhteydessä. Pyrimme aktivoimaan vanhempia nuoria vastuunkantajiksi nuorteniltojen, jumalanpalvelusten ja muiden tilaisuuksien ohjelman toteuttajiksi. Aikuisia ja myös nuoria kutsutaan talkoolaisiksi vuosittain järjestettävän gospelkonsertin järjestelytehtäviin. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu koulupastoritoiminta ja 7. luokkalaisten ryhmäyttämisprojektin muodossa sekä koulutuskeskuksen 1. vuoden oppilaiden ryhmäyttämisprojektina. Yhteistyö partiolippukuntien kanssa jatkuu. Yhden nuorisotyönohjaajan vastuualueeseen kuuluu partion uskonnollinen ja hengellinen kasvatus. Tavoitteet suunnittelukaudelle Yhteistyötä koulujen kanssa pyritään kehittämään ja laajentamaan käyttämällä hyväksi Vilppulan alueella toimiviksi havaittuja toimintamuotoja esim. koulupastoritoiminta. Pyrimme kartoittamaan nuorten aikuisten määrää seurakuntamme alueella ja lisäämään heidän osallistumisaktiivisuuttaan kutsumalla tehokkaammin mukaan toimintaan DIAKONIATYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväalat ) Toiminta-ajatus/tehtävä Diakonian yleiset tavoitteet Palvella ja auttaa lähimmäistä Jeesuksen esimerkin mukaan. Kristillisestä rakkaudesta lähtevän hengellisen, henkisen ja aineellisen avun antaminen hädänalaisille, erityisesti muiden turvaverkkojen ulkopuolelle pudonneille. Etsiä, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä sekä auttaa heitä selviytymään vaikeuksienkin keskellä. Lähimmäisen rakkauden osoittaminen ihmisen rinnalla kulkien. Vahvistaa seurakunnan perussanomaa, kutsua ihmisiä yhteiskunnalliseen ja sosiaaliseen vastuuseen ja tukea heitä diakonian toteuttajina. Koko srk:lta tulevat keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Vapaaehtoistyön organisointi kutsuminen vapaaehtoisuuteen, esim. ilmoitukset ilmoitustauluilla, kutsutaan tilaisuuksissa ja ryhmissä, kutsuminen kaikkien tehtävä vapaaehtoisen tehtävistä esite vapaaehtoisten kouluttaminen

28 vapaaehtoistyön organisointi vanhusten kirkkopyhäkuljetuksissa vapaaehtoisia Tutkitaan mahdollisuutta yhteistyöhön vastaanottokeskuksen kanssa Jumalanpalveluselämä ja diakonia matalan kynnyksen arkimessuja järjestetään Mäntässä ja Vilppulassa erilaiset diakoniset erityisjumalanpalvelukset työssä kutsutaan aktiivisesti jumalanpalveluksiin tiedotetaan kotiehtoollisista leireillä, hartauksissa ja palvelupäivissä järjestetään ehtoollishetkiä diakoniatyöntekijät avustavat jumalanpalveluksissa tarjotaan seurakuntalaisille mahdollisuus jäädä jumalanpalvelusten jälkeen keskustelemaan jonkun kanssa. Lapset, nuoret ja perheet kohdataan lapsia ja perheitä kotikäynneillä diakoniatyöntekijöiden osallistuvat rippikouluihin perheitä avustetaan taloudellisesti diakoniakasvatus, edistetään suvaitsevaisuutta lasten ja nuorten keskuudessa erilaisten ihmisten yhteen tuominen esim. lapset/nuoret ja erityisryhmät mahdollisuus diakoniseen perheleiriin Diakonian tavoitteet talousarviovuodelle 2015 Teema 2015 Vanhustyö Rakennemuutos vanhuspalveluissa kunnallisella tasolla haastaa diakonian ja ennakoi kotikäyntityön kasvua. Oman vanhustyön päivittäminen vastaamaan ajan haasteisiin. Eskolan palvelupäivän mahdollinen siirtyminen uusiin tiloihin Perustelut/resurssit Huolehditaan, että toimintaan on riittävät taloudelliset resurssit, sekä riittävät ja toimivat työtilat. Ajankohtaista ja ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta. Ydintiimissä toimii alkuvuoden 2 diakoniatyöntekijää ja vastaava pappi. Vastuuryhmä haluaa säilyttää 3 virkaa. Diakoniatyötä toteuttavat seurakunnassa myös muut papit ja toisten työalojen työntekijät ja vapaaehtoiset. Taloudelliseen avustamiseen suunnattu summa pitää vastata kustannustasoa taloustilanteesta huolimatta LÄHETYSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväala ) Toiminta-ajatus Kristillisen kirkon perusta on Jeesuksen lähetyskäskyssä (Matt. 28:18 20). Kirkon olemus on missio. Jokainen kristitty on kutsuttu osallistumaan tähän tehtävään. Seurakunnassa lähetyksen tulee olla osana kaikkea toimintaa ja näkyä koko työyhteisön tavassa tehdä työtä. Tavoitteena on uskon syntyminen ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen koko maailmassa. Nimikkokohteiden ja nimikkolähettien välityksellä avautuu uskonyhteys ja yhteistyö muiden maiden kristittyjen kanssa. Rovastikunnallinen lähetystyö laajentaa seurakunnan lähetysnäkemystä. Nimikkolähetit Mika Laihon työ (ELK) Tero ja Suvimarja Norjasen työ (SLS) Marko Pihlajamaan työ (SanSa) Hanna Penttisen työ (SLEY) Nimikkokohteet Maasaityö Keniassa (SLEY) Kummiluokka Botswanassa Francistownissa (naisten piiri)

29 Kummilapsityö Mugussa Nepalissa (SLS) Caspari-keskus Israelissa (SeKl) Muut kohteet Sanansaattajien työ Suomen Pipliaseuran työ Ystävyysseurakuntatyö Hallistessa, Virossa Ystävyysseurakuntatyö Pöltsamaalla, Virossa Ystävyysseurakuntatyö Kupanitsassa, Inkerissä Merimieslähetystyö Mäntän Vastaanottokeskus Tehtäväalueen keskeiset painopisteet ja tavoitteet suunnittelukaudelle Jumalanpalveluselämä Tavoite: Lähetystyön tukeminen ja esilläpito - esirukous - kolehdit ja lähetyskyntteliköt - nimikkolähettien ja nimikkokohteiden esitteet jumalanpalvelustiloissa - nimikkolähettien ja muiden lähettien vierailut jumalanpalveluksissa - ulkomaalaiset vieraat jumalanpalveluksissa 2. Lapset, nuoret ja perheet Tavoite: Lähetystietoisuuden lisääminen ja lähetystyön tukeminen ja esilläpito - lähettien ja kansainvälisten vieraitten vierailut - lähetysaiheiset hartaudet, opetustuokiot ja oppitunnit - erilaiset tapahtumat ja tempaukset 3. Vapaaehtoisten kutsuminen ja valmentaminen Tavoite: Seurakuntalainen löytää paikkansa lähetystyössä - toiminnallisten mahdollisuuksien tarjoaminen, esimerkiksi Tammirannan työpäivät, lounaat, torit, myyjäiset, Vihreät Niityt, musiikkitoiminta, draama, maahanmuuttajat - koulutustapahtumat, retket ja muu virkistystoiminta, - tiedottaminen KAPPELISEURAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA (tehtäväala sisältyy kaikkiin tehtäväaloihin) Kappelineuvosto Pohjaslahden kappeliseurakunnassa on kappelineuvosto, jonka puheenjohtajan ja jäsenet kirkkovaltuusto on valinnut toimikaudekseen (6 jäsentä ja 3 varajäsentä). Kappelineuvoston kokouksissa ovat lisäksi olleet kirkkoneuvoston edustaja sekä kappelineuvoston toiminnasta vastaava seurakuntapastori. 1. Kappelineuvoston tehtävä Kappelineuvoston tehtävät on määritelty kappelineuvoston ohjesäännössä. Kappelineuvoston perustehtävä on suunnitella ja kehittää kappeliseurakunnan alueen hengellistä työtä. 2. Toimintaympäristö Kappeliseurakunnan toiminta-alue on entisen Pohjaslahden seurakunnan alue. Pohjaslahden kirkko, kylätalo, riihikappeli sekä kodit tarjoavat seurakuntatyön toiminnalliset tilat. Mänttä- Vilppulan seurakunta vastaa omistamistaan toimitiloista. 3. Keskeiset voimavarat 1. Kappelineuvosto, palvelutyöryhmä, vapaaehtoiset. 2. Kirkkoherra, muut papit, kanttorit, seurakuntamestari. Koko seurakunnan työvoimavaroja suunnataan kappeliseurakunnan ohjesäännön ja KJ 6 luvun 16 :ssä mainitun työnjakokirjan mukaisesti. 4. Keskeiset tavoitteet ja toiminta 2015 Mänttä-Vilppulan seurakunnan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2015 on asetettu tavoitteet ja määrärahat myös kappeliseurakunnan alueella tapahtuvalle seurakunnalliselle toiminnalle.

30 Painopistealueet seuraavalle kaudelle ovat: Vapaaehtoistyö, jumalanpalveluselämä ja lapset ja perheet. 1. Yleinen seurakuntatyö Kirkko: Pidetään 1-2 kertaa kuukaudessa messu tai sanajumalanpalvelus. Lisäksi järjestetään kinkerit ja musiikkitilaisuuksia sekä toimituksia seurakuntalaisten toiveiden mukaan. Erityisjumalanpalvelukset: Luontokirkkoja toimitetaan Salussärkällä ja Riihikappelilla ja koululaiskirkkoja yhteistyössä koulun kanssa, sikäli kuin koulu on toiminnassa vuonna Riihikappeli: Riihikappeli ympäristöineen on aina avoinna. Sitä hoidetaan talkoilla. Kappelilla järjestetään jumalanpalveluksia, lauluiltoja ja muuta toimintaa seurakuntalaisten toiveiden mukaan. Muu: Seurakunta- ja lauluillat, kylätalolla kokoontuu kuukausittain raamattupiiri. Toteutetaan kappeliseurakuntalaisten toiveiden ja odotusten mukaisesti. Yhteistyö järjestöjen kanssa: Yhteistyötä Marttojen, Kolkin Nuorisoseuran, kyläyhdistyksen, maatalousväen ja veteraanien, sekä MLL:n Pohjaslahden yhdistyksen kanssa jatketaan. 2. Lähetys- ja diakonityö Retket: Pyritään järjestämään kesäretki elokuussa. Lähetystyö: Tuetaan nimikkolähettien työtä. Diakoniatyö: Osallistutaan YV -keräykseen, järjestetään diakoniatori Vilppulan torilla sekä joulumyyjäiset kirkossa. Herman Koivisto -rahaston jakamalla apurahalla jaetaan joulupaketteja. Osuuspankin kerhohuoneella pidetään kerran kuukaudessa toimintapäiviä; kesätauko kesä- ja heinäkuussa. 3. Kasvatustyö Avoin päiväkerho Kirsti Valkeejärven pitämänä. Yhteistyö koulun kanssa jatkuu sikäli kun koulu jatkaa toimintaansa. Seurakunnan musiikkikasvatusta pyritään jatkamaan koulun kanssa yhteistoiminnassa. 5. Tavoitteet ja toiminta Kehitetään jumalanpalveluselämää seurakuntalaisten tarpeita vastaavaksi. 2. Ylläpidetään järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyö. 3. Vuosittainen kesäretki 4. Vaalitaan kappeliseurakunnan omaleimaisuutta ja perinteitä. Perustelut/resurssit SEURAKUNNALLINEN 2010TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA TOIMINTA (1000 ) Toimintatuotot 73,9 t 68,6 t 83,1 t 81,5 t 64,5 t 68,1 t Toimintakulut 1.044,0 t 1.042,7 t 1.020,1t 1.089,7t 1.045,5 t 1.013,8 t Tilikauden yli/alijäämä TA -973,9 t -977,8 t -937,9 t ,2t -981,9 t -945,6 t 5.4. KIRKKOPALVELU, HAUTAUS- JA KIINTEISTÖ- JA KEITTIÖTOIMI SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUS TOIMINTASUUNNITELMA (Tehtäväalat ) Toiminta-ajatus/tehtävä Hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimen sekä kiinteistöjen tarkoituksena on tukea seurakunnallista toimintaa palveluilla, ylläpitämällä toiminnassa tarvittavia alueita ja rakennuksia, tarjoamalla mahdollisimman hyvät ja turvalliset puitteet toiminnalle ja sen kehittämiselle. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet suunnittelukaudelle Tarjotaan tilaisuuden tarpeet täyttävät, hyvät ja turvalliset puitteet jumalanpalveluselämän, lapsi-, nuoriso- ja perhetyön sekä vapaaehtoisten toiminnan toteuttamiselle.

31 Jatketaan toimivan hallinnollisen tuen antamista seurakunnalliselle elämälle koko suunnittelukauden. Tavoitteet talousarviovuodelle 2015 Sähköisen kiinteistötiedon käyttöönotto o kiinteistöjen perustietojen keräys ja sisäänajo o sähköisen huolto-osan käyttöönotto huolehditaan hautausmaiden ja kiinteistöjen hyvästä hoidosta ja ennakoivasta kunnossapidosta omana työsuoritteena tai ostopalveluna, pyrkien nykyisen hoitotason säilyminen o Mäntän htm os lehmusten oksiminen ja sembramäntyjen uusinta o Pohjaslahden htm sankarihautojen muistomerkkien puhdistus o tutkitaan mahdollisuudet htm:n opaskarttojen hankkimiseen o Tammirannan sokkelin kuivatus o Mäntän kirkon katon tarkastus kiinteistöjen kunnossapitoon 2-3 kesätyöntekijän palkkaus o suorittamaan kesäaikana tehtäviä akuutteja pieniä huolto- ja korjaustoimenpiteitä rakennusten ulkopuolisissa osissa jatketaan hallinta-ajaltaan päättyneiden ja hoitamattomien hautojen kartoitusta, kuuluttamista ja uudelleen käyttöönotto osallistutaan tilaisuuksien tarkoituksenmukaisen tarjoilun järjestämiseen varmistetaan tilojen siisteys, turvallisuus huolehditaan leirien ruokahuollosta tarjotaan selkeät, kunnossa olevat toimitilat ja toimintaohjeet vapaaehtoisten toiminnalle huolehditaan päätösten mukaisista rakennuksien ja alueiden luopumisista, sekä toteutetaan suunnitellut toimitilamuutokset: o Vilppulan seurakuntakeskuksen myynti o Eskolan leirikeskuksen myynti o vapautuvien asunto-osakkeiden myynti o Mäntän srk-talon muutosten loppuun saattaminen; päiväkerhotila ja keittiö vakuutusten kilpailutus kameravalvonnan suunnittelu (rakentaminen) kirkkojen/kappelin alueelle kirkkohallituksen ja Tampereen IT-alueen kilpailutusta hyväksikäyttäen. seurakunnan jätehuollon ohjeistuksen päivitys ja kehittäminen sekä lajittelun parantaminen Tavoitteet suunnittelukaudelle Kiinteistöjen kunnossapidon osalta aloitetaan perustietojen laajempi keräys ja päivitys, jossa selvitetään rakennusten tekniset tiedot ja vaadittavat erityistoimenpiteet. Lisäksi: aloitetaan kuntoarvioiden laadintaa, jonka avulla voidaan tehdä kunnossapitosuunnitelmaa pitkällä tähtäimellä. Kiinteistöjen kulutuksen seurannan aloittaminen ja sen kehittäminen. Tietojen pohjalta aloittaa kiinteistöstrategian laatiminen. Päivittää sähköistä kiinteistöohjelmaa vastaamaan laajemmin ja tarkemmin yksittäistä rakennusta. Perustelut/resurssit HAUTAUS- JA KIINTEISTÖTOIMI (1000 ) 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014TA 2015 TA Hautaustoimen toimintatuotot 53 t 41,6 t 60,2 t 51,7 t 48,8 t 48,4 t Hautaustoimen toimintakulut 280,8 t 304,9 t 328,4t 312,7t 332,1 t 319,7 t Hautaustoimi: Tilikauden yli/alijäämä 290,8 t 327,7 t 334,4t 381.9t 373,5 t 360,9 t Kiinteistötoimen toimintatuotot 235,1 t 247,5 t 321,0t 157,7t 112,4 t 125,8 t Kiinteistötoimen toimintakulut 715,9 t 752,1 t 780,9t 721,3t 885,4 t 874,3 t Kiinteistötoimi: Tilikauden yli/alijäämä 345,6 t 582,6 t 560,4t 671,1t 883,5 t 859,0 t

32

33 5.5. TYÖMUOTOJEN NETTO TULOS VUOSINA TULOSLASKELMAOSA Varainhoitovuoden 2015 talousarvion tulosennuste on alijäämäinen Toimintakate on jonka arvioidut bruttoverotulot kattavat. Vuosikate on positiivinen 2.314, mutta ei riitä kattamaan siitä vähennettävää suunnitelman mukaista poistoa Pitkällä aikajaksolla vuosikatteen tulisi olla vähintään poistojen suuruinen. Näyttää siltä että tulevien vuosien vuosikate on kuitenkin negatiivinen, josta poistojen vähennys kasvattaa alijäämää. Satunnaisia tuloja ei ole budjetoitu. Seurakunnan satunnaiset tulot muodostuvat pääasiassa kiinteistöjen ja asunto-osakkaiden myynnistä. Mänttä-Vilppulan seurakunta on tehnyt tai arvioinut tekevänsä alijäämäiset tilinpäätökset: TP ,35 TP ,84 TP ,92 TA ,00 TA ,00 TAE ,00 TTS ,00 Koska seurakunnassamme on uhkana myös tulevien vuosien alijäämäiset talousarvioehdotukset ja vuosikatteemme ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on laadittava talouden tasapainottamiseksi suunnitelma, joka yltää vähintään kolmen vuoden päähän. Seurakuntamme voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, vaikka taseeseemme ei ole vielä kertynyt alijäämää. Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan seurakunnan edellisten tilikausien ylijäämä oli ,19. Kassavaroja tarkkaillaan, vaikka niiden riittävyys on vielä yli 300 päivää. Koska seurakuntamme on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Kirkkohallitus suosittaa talouden tervehdyttämiskeinoina ensisijaisesti käytettäväksi: kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista ja vasta tämän jälkeen henkilöstön määrään liittyviä ratkaisuja. Aina kun seurakunnassa tulee virka tai työsuhde avoimeksi, suositellaan tällaisen tilanteen hyödyntämistä henkilöstön vähentämiseksi. Ellei edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja

34 aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Eläköitymisten hyödyntämistä suositellaan käytettäväksi ensisijaisena keinona henkilöstön vähentämiseksi. Kirkollisveroprosentin korottaminen on yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta. Seurakunnassamme on ryhdytty seuraaviin suunnitelman mukaisiin tasapainotustoimenpiteisiin: Eskolan leirikeskuksen myynti on käynnistetty huhtikuussa 2013, Hallinkosken metsäpalsta on myyty keväällä 2013, tyhjäksi tulleet Kangaskadun asuntoosakkeet (2) on myyty, Vilppulan seurakuntakeskus on laitettu marraskuussa 2013 myyntiin ja sen tilalle on ostettu kuluiltaan pienempi ja tiloilta seurakunnan tarpeisiin optimaalinen Vilppulan seurakuntakoti, kiinteistöyhtiö Säästökulmasta. Vuohimetsän kerhotila on tulossa myyntiin ja Satamapuiston rivitalohuoneisto on laitettu myyntiin kesällä Vuosien aikana on nuoriso- ja diakonityössä hyödynnetty avoimeksi tulleita virkoja, jättämällä ne täyttämättä. Lisäksi yhden seurakuntapastorin viran hakuun laittoa on siirretty vuodella. Muissa toiminnan käyttökuluissa ei ole vielä toteutettu merkittäviä kulujen vähennyksiä. Mänttä-Vilppulan seurakunnan tuloslaskelmaosa vuoden 2015 talousarviosta: ( ) TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Toimintakate Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot/ kulut Poistoeron vähennys Tilikauden yli-/alijäämä Vuodet on laskettu 1,5 % kirkollisverolla. Vuodesta 2012 alkaen 1,65 %. Vuosi 2015 veroprosentiksi on päätetty 1,8 % Alijäämän kattamisvelvollisuus Kirkkojärjestyksen 15:1,3 mukaan talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä katetaan. Huomioon on otettava myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Vuoden 2014 seurakunnan aloittava tase näyttää edellisten vuosien ylijäämäksi t. Vuoden 2014 tuloslaskelman alijäämäksi on budjetoitu Kirkkoneuvoston esitys kirkkovaltuustolle: Seurakunnalla ei ole taseessa katettavaa alijäämää. Seurakunnalla ei ole lainoja ja maksuvalmius on ollut hyvä. Vuoden 2015 suunniteltu alijäämä katetaan taseen edellisten vuosien ylijäämällä. Alijäämä muodostuu pääasiassa riittämättömästä vuosikatteesta, joka ei riitä kattamaan aikaisempien vuosien investointien vuosipoistoja. Vuonna 2012 on kirkollisveroprosenttia tarkistettu menojen edellyttämään suuntaan ja korotettiin 1,65 prosenttiin. Vuodelle 2015 päätettiin nostaa veroprosentti 1,80 prosenttiin. Vuoden 2015 aikana tulee edelleen jatkaa vähäisellä käytöllä olevien kiinteistöjen ja vapaiden asunto-osakehuoneistojen myyntiä. Jokaisen avoimeksi tulevat virat/tehtävät kohdalla tutkitaan voidaanko tehtävä jättää täyttämättä.

35 7. INVESTOINNIT Varainhoitovuodelle 2015 on suunniteltu: Parhaan mahdollisen vakuutusturvan korvausten saamiseksi, seurakunta osallistuu Tampereen IT-alueen kameravalvonnan kilpailutukseen vuoden 2015 aikana. Tarkoituksena on hankkia kirkkojen ja kappelin alueelle suojelusuunnitelman mukainen valvontajärjestelmä. Hankkeen kokonaisarvoksi arvioidaan Poistosuunnitelman mukainen poisto on tasapoisto 5 vuotta. Seurakunta on varautunut investointi hankkeeseen ja rahoitus suoritetaan omista talletuksista. Tulevien vuosien muista mahdollisista rakennushanke/peruskorjaus investoinneista ei ole tehty päätöksiä, joten seuraavien vuosien investointibudjetissa ei ole lukuja. Investoinneissa pyritään pitkäjänteiseen suunnitelmallisuuteen sekä varovaisuuteen. Investointeja päätettäessä tulee kiinnittää huomiota hankinnan rahoituksen lisäksi hankkeen elinkaaren aikaisiin, jopa kymmenien vuosien ylläpito ja kunnossapito kustannuksiin sekä vuosipoistoihin. Lähivuosille tulee sijoittumaan vuonna 2015 valmistuvan kiinteistöstrategian mukaiset, jäljelle jäävien kiinteistöjen peruskorjaukset.