MÄNTTÄ-VILPPULAN SEURAKUNTAπ

Transkriptio

1 MÄNTTÄ-VILPPULAN SEURAKUNTAπ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Lumme, Mänttä-Vilppulan tunnuskasvi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SEURAKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA Toiminnan näkökulma Kirkon arvot Kirkon perustehtävä eli kirkon missio Strategiset suuntaviivat vuoteen Talouden näkökulma Yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö... 2 Talouden nykytila Mänttä-Vilppulan seurakunnan talous Vuoden 2016 tulosarvio Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Henkilöstö Henkilöstömuutokset Henkilöstökulutilastot Henkilöstön kehittäminen, koulutus ja muut vapaaehtoiset henkilöstökulut Yhteistoiminta, työsuojelu ja ympäristötoiminta Keskeiset henkilöstövoimavarat Henkilöstösuunnitelma Seurakunnan jäsenistö ja asukkaat TALOUSARVION, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT, PERIAATTEET JA SITOVUUS Talousarvion, toiminta- ja taloussuunnitelman tehtävät ja periaatteet Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman sitovuus TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä tililuettelo Käyttötalousosan perustelut ja tilien sisältö Toiminnan tuotot Toiminnan kulut Seurakunnan tuloslaskelma KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE Yleishallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytyt toiminnalliset tavoitteet Hallinto, virasto- ja toimistopalvelu Seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytyt toiminnalliset tavoitteet Jumalanpelveluselämä, hautaansiunaaminen, muut kirkolliset toimitukset, musiikki... 19

3 Aikuistyö Lapsi-, pyhäkoulu- ja perhetyö Nuoriso- varhaisnuoriso- ja rippikoulutyö Diakoniatyö Lähetystyö Pohjaslahden kappeliseurakunta Hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimi sekä maa- ja metsätalous Käyttötalousosan talousarvio kustannuspaikoittain ja tiliryhmittäin INVESTOINTISUUNNITELMA Investointisuunnitelma RAHOITUSOSA TULOSLASKELMAOSA Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Alijäämän kattamisvelvollisuus Kirkkoneuvoston esitys tulevan 2016 tilikauden tuloksen käsittelyä ja talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi HAUDANHOITORAHASTO Haudan hoito Haudanhoitorahaston tulorahoitus Haudanhoitorahaston menot Hoitositoumukset... 59

4 1. SEURAKUNNAN TOIMINNAN PERUSTA 1.1. Toiminnan näkökulma Kirkon tehtävä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja, sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi (KL 1:2 ). Toteuttaakseen kirkon tehtävää Mänttä-Vilppulan seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä (KL 4:1 ). Hallinnon, hautaus-, kiinteistö- ja keittiötoimen tehtävänä on seurakuntatyön hyvän toteuttamisen turvaaminen palvelutoiminnallaan. Mänttä-Vilppulan seurakunnan strategia nousee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiasta Kohtaamisen kirkko vuonna 2020: Seurakunnan jäsen kokee uskon Jumalaan voimavarana, ja yhä useampi pitää yhteyttä kirkkoon merkittävänä. Seurakunta on luottamuksen yhteisö, joka tuo erilaiset ihmiset yhteen, ja kirkon sanoma kuuluu ja vaikuttaa kaikkialla. Suuntaviivat seurakunnassamme hahmoteltiin järjestetyssä strategiapäivässä. Alla ydinkohdat siitä: Kirkon arvot Usko Yhteys armolliseen Jumalaan on kristityn elämän kestävä perusta. Toivo Jeesuksen lupaus tulevaisuudesta tuo toivon. Rakkaus Pyhä Henki rohkaisee meitä rakastamaan toisiamme Kirkon perustehtävä eli kirkon missio Kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta Strategiset suuntaviivat vuoteen 2020 Nostamme sanoman esiin Puhumme Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla. Hengellinen elämä seurakunnissa on monipuolista ja vastaa ihmisten tarpeisiin. Jumalanpalvelukset ovat vieraanvaraisia, saavutettavia ja sopivia kaiken ikäisille. Seurakuntalaiset osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä. Viestinnässä auttaa uusi viestinnän ohjeistus. Tuemme kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Kaikki seurakunnan jäsenten lapset kastetaan. Kohtaaminen koskettaa Yhteydessä seurakuntaan ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämänsä todellisuuden. Vuorovaikutukselle luodaan tilaa. Kirkko toimii siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. Kuljemme toistemme rinnalla ja jaamme tarinamme. Viestintä puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan. Rakastamme lähimmäistä Toimimme haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi Suomessa ja ulkomailla. 1

5 Seurakunta yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat. Kirkko viestii arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti. Rakennamme tuleville sukupolville parempaa maailmaa Talouden näkökulma Arvostamme jäsenyyttä Ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa. Seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä saavat kykynsä käyttöön. Tiedostamme henkilökohtaisen kohtaamisen tärkeyden. Jokainen jäsen tulee vuosittain tavoitetuksi laadukkaasti. Luottamus kirkkoon säilyy. Kirkkoon liittyvien määrä nousee Yleinen taloudellinen kehitys ja toimintaympäristö Talouden nykytila Kirkkohallituksen yleiskirjeen mukaisesti seurakuntien taloudellinen tila säilyi pääosin edellisvuoden tasolla tarkasteltaessa vuoden 2014 tilinpäätöksen tunnuslukuja. Vuosikatteen määrä aleni, mutta sen osuus poistoista pysyi hyvällä tasolla 116 prosentissa. Seurakuntien yhteenlasketut rahavarat lisääntyivät ja rahavarojen riittävyys päivää -tunnusluku kasvoi ja ylitti 200 päivää. Samaan aikaan vieraan pääoman määrä kuitenkin kasvoi noin neljä prosenttia. Kirkollisverotulot alenivat yhden prosentin ja osuus yhteisöveron tuotosta kasvoi 10 prosenttia. 56 seurakuntataloudella oli negatiivinen vuosikate, määrä aleni kahdella. Negatiivinen tulos oli 112 seurakuntataloudella ja niiden määrä kasvoi yhdellätoista. Siten tilikauden tulos oli negatiivinen yli kolmanneksella seurakuntatalouksista. Toimintatuotot kasvoivat reilut kaksi prosenttia ja toimintakulut alenivat prosentin verran. Käyttötalouden nettomeno aleni 1,5 prosenttia. Henkilöstökulut alenivat yhden prosentin kun huomioon ei oteta jaksotettuja eikä aktivoituja palkkoja. Yhteisöverotilitykset ovat vuonna 2015 noin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin viime vuonna. Kirkollisverotulojen arvioidaan alenevan noin kaksi prosenttia vuonna 2015 vuodesta Suomen talous on supistunut jo neljättä vuotta peräkkäin, vaikkakin viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema BKT-lukema oli hiukan plussan puolella. Loppuvuoden ennusteen talouden kehityksestä ovat enimmäkseen miinusmerkkisiä. Ennusteita vuodelle 2016 Kokonaistalouden kasvu antaa odottaa itseään. Ainakin vuodesta 2012 alkaen kokonaistalouden on vuosittain ennustettu kasvavan, ennusteet ovat vaihdelleet 1,2 ja 1,8 prosentin välillä. Talous on kuitenkin kyseisinä vuosina taantunut. Vuodeksi 2016 valtiovarainministeriö ennustaa reilun yhden prosentin kasvua. Ennustetta tukevat vain ohuet tiedot paremmasta talouskasvusta. Talouden kehitys on kuitenkin paljolti arvailujen varassa. Kasvunäkymät ovat edelleen heikot, vaikka talouden ennustetaan kasvavan noin prosentin verran. Talouden kasvun jarruina ovat teollisuuden heikot vientinäkymät, ja toisaalta valtion ja kuntien välttämättömiksi katsotut säästötoimet, jotka osaltaan heikentävät kokonaistaloutta. Julkisen talouden välittömien sopeutustoimien vaikutukset ovat vuonna 2016 noin 1,4 miljardia ja vuonna 2017 noin 2,5 miljardia euroa. Kyseiset summat ovat suurelta osin henkilöstökuluja ja siksi näiden toimien odotetaan vaikuttavan kirkollisverotulojen määrää vähentävästi. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Seurakuntien jäsenmäärän aleniminen on jonkin verran taittunut. Kirkosta eroamisia on vuoden 2015 elokuun loppuun mennessä ollut vähiten pitkään aikaan. Syyskuussa eroamiset ovat jälleen lisääntyneet. Seurakuntien on edelleen jatkuvasti seurattava jäsenistön kehittymistä ja tehtävä omia ennusteita 2

6 3 Kn 8/ LIITE 8 tulevasta kehityksestä. Kokonaisjäsenmäärän lisäksi on tärkeää seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Kirkollisveron ennustetaan alenevan yli kaksi prosenttia vuonna Kunta-/seurakuntakohtaiset erot saattavat olla suuria. Muutoksia vuoden 2016 alussa Osuus yhteisöveron tuotosta poistuu ja tilalle tulee valtionrahoitus. Samassa yhteydessä valtio päätti alentaa seurakuntien verotuskustannuksia. Kirkolliskokous päätti muuttaa seurakunnan maksuja keskusrahastolle. Keskusrahastomaksu ja palkkaperusteinen työnantajan eläkemaksu alenee ja kirkollisveroperusteinen eläkerahastomaksu nousee. Valtionrahoitus Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tulee voimaan vuoden 2016 alussa. Mainitun lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan jatkossa valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella ja samalla luovutaan seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Korvattavia yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 miljoonaa euroa vuonna Kirkolliskokous päätti toukokuussa 2015, että 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta jaetaan vuonna 2016 viisi miljoonaa euroa avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen -jakoperusteen mukaan tilanteen mukaan. Osuus yhteisöveron tuotosta Tuloverolaista ja verontilityslaista on poistettu vuoden 2016 alusta lukien maininnat, joiden perusteella seurakunnille on tilitetty osuus yhteisöveron tuotosta. Verovuodelle 2015 kuuluvia yhteisöveroja tilitetään seurakunnille vielä vuosina 2016 ja Verohallinnolta saadun tiedon perusteella verovuoden 2015 viimeinen erä tilitetään lokakuussa Kirkon keskusrahastomaksu Kirkolliskokous on vahvistanut laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksun suuruudeksi 7,5 prosenttia. Aikaisemmin perusmaksu oli 8,2 %. Eläkemaksut Kirkolliskokous on vahvistanut palkkaperusteisen seurakuntien työnantajan eläkemaksuksi 24 prosenttia ja kirkollisveron perusteella määräytyvän eläkerahastomaksun suuruudeksi 4 prosenttia vuodelle Aikaisemmin luvut olivat 28 % ja 1,2 %. Verotuskustannukset Seurakuntien osuus verotuskustannuksista vuonna 2016 on 3,4 prosenttia. Yhtenä osana valtionrahoitusratkaisua ja yhteisövero-osuuden poistamista seurakunnilta oli niiden verotuskustannusten alentaminen. Tähän mennessä seurakunnat ovat maksaneet verotuskustannuksina 4,7 %. Henkilöstökulut Kirkon nykyiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa saakka. Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunta hyväksyi KiT:n ja muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteluissa syntyneen pöytäkirjan työllisyys- ja kasvusopimuksen (Tyka) toisen jakson palkkaratkaisusta. Sopimusratkaisun kustannusvaikutus kirkon sektorilla on alustavien laskelmien mukaan noin 0,65 prosenttia. KirVESTES allekirjoituspöytäkirjan mukaan sopimusjakson palkantarkistus kohdennetaan käytettäväksi ensisijaisesti paikallisena järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan (HAVAan).

7 Järjestelyerän kohdentamisessa pidetään tärkeänä tuloksellisuutta tuottavan toiminnan edistämistä ja palkkausjärjestelmien kannustavaa soveltamista. Palkantarkistus toteutetaan helmikuun alusta Kiinteistöjen ylläpitokulut Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina noin kaksi prosenttia vuodessa. Ainoastaan kevyen polttoöljyn ja lämmityksen kustannukset ovat alentuneet. Halventuneen öljynhinnan ja alhaisen inflaation jatkuessa kiinteistöjen ylläpitokulujen kasvun odotetaan olevan noin yksi prosenttia. Muuta huomioitavaa Julkisyhteisöjen taloudenhoidon perustana on talouden tasapaino. Käytännössä talous on kuitenkin aina joko yli- tai alijäämäinen, mutta pitkällä aikavälillä sen tulee olla keskimäärin tasapainossa. Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Talouden tasapainon mittarina suositellaan käytettäväksi vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennysten vuosikeskiarvoon. Jotta seurakunnan vuosikatteen riittävyyttä voidaan arvioida, on tulevista peruskorjaus- ja uusinvestoinneista ja lainanlyhennyksistä syytä tehdä vähintään viiden vuoden päähän ulottuva arviolaskelma. Niissä seurakunnissa, joissa uhkana on alijäämäinen talousarvio vuodelle 2016 tai joissa vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on laadittava talouden tasapainottamiseksi suunnitelma, joka yltää vähintään kolmen vuoden päähän. Seurakunnan voidaan katsoa olevan taloudellisessa kriisissä, jos vuosikate on ollut kahtena perättäisenä vuotena negatiivinen. Tilannetta heikentää huomattavasti taseeseen kertynyt alijäämä. Rahavarojen riittävyyttä tulee myös tarkkailla. Jos rahavarojen riittävyys on alle 60 päivää, tulisi tilanteeseen kiinnittää huomiota ja pyrkiä korjaamaa tilannetta parempaan suuntaan. Jos seurakunta on taloudellisessa kriisissä, on talouden tasapainotustoimenpiteisiin ryhdyttävä välittömästi. Seurakunnan virkamiesjohdon (kirkkoherra ja talouspäällikkö) on käytävä avointa ja rakentavaa keskustelua sekä luottamushenkilöiden että työtekijöiden kanssa keinoista saada seurakunnan talous tasapainoon. Talouden tervehdyttämiskeinoina suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteistöjen määrän vähentämistä ja käyttökustannusten karsimista ja vasta tämän jälkeen henkilöstön määrään liittyviä ratkaisuja. Aina kun seurakunnassa tulee virka tai työsuhde avoimeksi, suositellaan tällaisen tilanteen hyödyntämistä henkilöstön vähentämiseksi. Samalla tilannetta tulisi hyödyntää myös jäljelle jäävän henkilöstön tehtävänkuvien uudelleen arviointiin ja laajentamiseen. Ellei edellä mainitut keinot riitä, on turvauduttava henkilöstön lomautuksiin ja aivan viimeisenä keinona irtisanomisiin. Kirkollisveroprosentin korottaminen on yksi tapa vahvistaa seurakunnan taloutta. Veroprosentin korottamisen perustana olevat toiminnalliset ja taloudelliset perusteet tulee analysoida huolellisesti. Perusteet on syytä tuoda esiin mahdollisimman avoimesti päättäjien lisäksi myös seurakuntalaisille, jotta jäsenyys seurakuntaan voisi jatkua Mänttä-Vilppulan seurakunnan talous Seurakunnan talous ja maksuvalmius odotetaan pysyvän vuoden 2016 vakaana verotilitysten negatiivisesta muutoksesta huolimatta. Paineet talletusten ja sijoitusten käyttöön on kuitenkin lisääntynyt ja on todennäköistä marras- joulukuussa, jolloin verotilitykset muuttuvat veron oikaisumaksuiksi. Seurakunnan rahavarojen riittävyys on pysynyt yli 300 päivän jo useamman vuoden. Yleisesti ottaen taloudessa noudatetaan varovaista linjaa, varsinkin pitkien sitoumuksien osalta, koska väestöennuste kaupungin asukkaiden ja ennen kaikkea seurakunnan jäsenten osalta on koko ajan laskeva. Tilastokeskuksen arvion mukaan väestömäärä pienenee Mänttä-Vilppulan alueella vuodesta 2010 vuoteen 2015 noin -3,4 % ja edelleen vuoteen 2020 mennessä -5,6 %. Suurimmat negatiiviset 4

8 muutokset tapahtuvat ikäluokassa vuotiaat ja suurin kasvu kohdistuu ikäluokkaan vuotiaat. Alueen asukkaista kuuluu seurakuntaan tällä hetkellä 78 %. Vuonna 2014 koko Suomessa kirkkoon kuului 74 % suomalaisista. Seurakunnan perimiin maksuihin ja vuokriin on tehty keskimäärin vuosittaista kuluttajahinta- tai kiinteistöjen ylläpidonkustannusindeksin muutosta vastaava korotus. Korotus leirimaksuihin on 2,9 %, pitopalveluun 1 %, tilavuokriin 1,3 %, hautapaikkoihin %, hautauspalveluin 28 %. Haudanhoitohintoja korotettiin 11,69 %. Kirkollisveroprosentiksi vuodelle 2016 on päätetty 1,80 %. Seurakunnan metsätaloussuunnitelma on voimassa vuosille Suunnitelman vuosittaiseksi hakkuumääräksi on arvioitu 2410 m3, jonka tuoma vuosittainen tulo on Vuodelle on suunniteltu normaalia suurempi hakkuumäärä. Tarkoitus on luoda valmiudet Tuuraniemen kaavoitettujen tonttien myynnille. Alueelle rakennetaan metsätie, joka palvelee ensinnäkin alueen metsätaloutta ja toisaalta on mökkitien pohja Tuuraniemen 4:lle vapaa-ajan asumuksen rakennuspaikalle. Alue saataneen myyntikuntoon vuosina Kirkollisverotilitysten perusteella Mänttä-Vilppulan talouselämän kehitys näyttäisi jatkavan vuosia kestänyttä laskuaan edelleen vuonna Kirkollisverotilitykset lokakuuhun mennessä näyttää nousua +2,7 % (56 t ), vaikka seurakunta nosti veroprosenttinsa 1,65:sta 1,8 prosenttiin. Prosentin noston odotettiin nostavan tuloja lähes 300 t. Laskelma perustui vuoden 2013 verotuloihin. Yhteisötuloverotulot ovat lokakuuhun mennessä kasvaneet budjettiin verrattuna + 27 t. Työttömyys jatkuu Mänttä-Vilppulassa kireänä. Syyskuu 2015 tilaston mukaan Pirkanmaalla keskimäärin työttömyys- % oli 14,7 ja Mänttä-Vilppulan osalta se oli 13,6 %. Luku on Pirkanmaan 4:ksi korkein, mutta luvussa on 1 prosenttiyksikön laskua vuoden takaiseen tilanteeseen. Mänttä- Vilppulassa oli syyskuussa 617 (2014 vuonna 727) työtöntä. Syyskuun lopussa Mänttä-Vilppulan alueella oli avoimia työpaikkoja 29 kappaletta. (Lähde Pirkanmaan ely-keskus/al ) Mänttä-Vilppulan kirkollisvero, yhteisövero ja valtion korvauksen tilitykset 2013 TP Kirkollisvero ( ) 1,65 % 2014 TP Kirkollisvero ( ) 1,65 % 2015 TA Kirkollisvero ( ) 1,80 % 2016 TA Kirkollisvero ( ) 1,80 % Kirkollisvero (muutos-% ed. vuoteen) 2013 TP Yhteisövero ( ) 2014 TP Yhteisövero ( ) 2015 TA Yhteisövero ( ) 2016 TA Valtion korvaus ( ) Yhteisövero/ valtion korvaus (muutos-% ed. vuoteen) , ,3 5

9 Vuoden 2016 tulosarvio Mänttä-Vilppulan seurakunnan vuoden 2016 tulos tulee muodostumaan alijäämäiseksi Vuosikatteemme on ja suunnitelman mukaiset poistot Vuosikatteen ja poistojen lukujen suhde on huono. Myös aikaisemmat ja tulevat vuodet näyttävät, että vuosikatteet eivät tule kattamaan vuosittaisia poistoja. Edellisten vuosien kattamatonta alijäämää ei seurakunnalla ole. Pääasiallinen syy alijäämän syntymiseen ovat seurakunnan toiminnankulujen suuruus verrattuna oman toiminnan tuottoihin ja verotuloihin. Vuoteen 2016 erityisenä lisänä vaikuttavat jäsenistön vähenemisen aiheuttama verotulojen jatkuva pienentyminen, eläkerahastomaksun nousu, joka on suurempi kuin seurakunnan eläkemaksuprosentin pienentyminen, sekä yleinen palkka- ja kustannustason nousu. Myös suunniteltu Mäntän kirkon katon uusinta ja siihen liittyvät muut korjaustyöt aiheuttavat kertaluonteisia lisäkuluja ja poistojen kasvua Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Vuoden 2016 talousarvio sisältää määrärahat tehtäväalojen suunnitelman mukaisten tavoitteiden ja perustoimintojen toteuttamiseksi. Seurakunta pyrkii tasapainottamaan talouttaan, jatkamalla seurakunnan toiminnalle tarpeettomien tai vähäisellä käytöllä olevien toimitilojen myyntiä ja mahdollisesti vapautuvista asunto-osakkeista luopuen. Veroprosentti pidetään 1,80 prosentissa. Vuoden 2015 seurakunta on myynyt Eskolan leirikeskuksen, Vuohimetsän kerhotilan, asuinhuoneiston Satamapuistosta ja Kangaskadulta. Kirkkovaltuusto on päättänyt Vilppulan seurakuntakeskuksen myynnin, mutta päätös on vielä vahvistamatta kirkkohallituksessa. Avoimena olevan toisen kappalaisen viran osalta esitetään että se lakkautetaan vuoden Muiden avointen virkojen, diakoniatyöntekijän ja seurakuntapastorin ja osa-aikaisen kiinteistöpäällikön virat jätetään, mutta ei täytetä. Vuoden avoimeksi mahdollisesti tulevien virkojen ja tehtävien täyttäminen harkitaan tapauskohtaisesti. Vuoden 2016 alkupuoliskolla avoimeksi tuleva Kolhon kirkon siivoojan tehtävä hoidetaan jatkossa ostopalveluna tai seurakunnan omana työnä. Nyt avoimina oleviin virkoihin ei ole varattu palkkavaroja vuoden 2016 talousarviossa. Vuoden 2016 valmistellaan henkilöstösuunnitelma/-strategia Henkilöstö Mänttä-Vilppulan seurakunnan vakituisen henkilöstön kokonaismäärä on vuoden alussa 29 henkilöä. Lisäksi määräaikaisina kausityöntekijöinä kesäkauden työskentelee Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden hautausmaiden puistotöissä yhteensä 8 henkilöä. Virkavapaalla vuoden alussa on diakoniatyöntekijä. Yksi nuorisotyönohjaaja toimii diakoniatyöntekijän sijaisena. Puutarhuri on vuorotteluvapaalla ja hänen sijaisensa toimii hautausmaatyöntekijänä. 6

10 Henkilöstömuutokset Vakituinen henkilökunta < naiset 2014 naiset 2015 naiset 2016 naiset 2013 miehet 2014 miehet 2015 miehet 2016 miehet > Yhteensä Keski-ikä vuoden lopussa Avoimet: -1 diakoniat. -1 kiintp. -1 kappal. -1 srkpastor yht yht yht Lisäksi seurakunnassa käytetään vaihtelevassa määrin ostopalveluja mm. kiinteistöjen vartiointi, siivous-, hoito- ja korjaustöissä, hautojen kaivamisessa ja peitossa, työterveyshuollossa sekä työpaikkaruokailussa. Henkilöstövoimavaroihin luetaan myös luottamushenkilöt ja yli 200 vapaaehtoista toimijaa. Kesäkaudella hautausmaiden ja kirkkojen puistotöissä, leirikeskusten keittiöillä sekä kirkonesittelijöinä työskentelee kahdeksan kausityöntekijän lisäksi keskimäärin 20 nuorta opiskelijaa eripituisissa työsuhteissa. Kerhonohjaajina ja leiri-isosina toimii vuoden 50 nuorta. Vuoden 2014 alusta seurakuntamme on ostanut kiinteistöpäällikköpalvelut (50 %) Jämsän seurakunnalta. Lisäksi seurakunnalla on sopimukset Kirkonpalvelukeskuksen (KIPA) ja Tampereen ITalueen kanssa sekä Tampereen ev.lut seurakuntayhtymän kanssa Palvelevasta puhelimesta, perheasiain neuvottelukeskuksesta ja sairaalasielunhoidosta. Seurakunnalla oli vuoden myös kolme työntekijää kuntouttavassa työtoiminnassa sekä Tampereen seudun ammattiopiston kanssa yhteistyössä työässäoppimissopimuksen mukaisia opiskelijoita Henkilöstökulutilastot 2016 yht. Koko henkilöstö: TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Henkilöstökulut (1000 ) yht. -palkat ja palkkiot -henkilösivukulut -henkilökulujen oikaisuerät Henkilöstökulut kirkollisverotuloista (%) 64,6 66,6 59,6 59,3 Sairauslomapäivät (kalenteri pv.) > > Keskimäärin sairauslomaa/sairauslomalla ollut (kalenteri pv.) > > 7

11 Srk:n laskennallinen osuus kirkon eläkevastuuvajeesta M /2014 (M ) Kelan tai hiippakunnan hyväksymä varhaiskuntoutus (osallistuja/pv yht.) 7,5 7,4 < < 3/28 3/34 < > Vuorotteluvapaa pv yht.) < < Äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaa (kalenteri pv.) < < Lomautus (kalenteri pv.) = = Muu palkaton virkavapaa/työloma (kalenteri pv.) = = Haudanhoitorahaston palkkojen osuus on kirjattu oikaisueränä henkilöstökuluihin. Palkkojen osuus kirkollisverotuloista koko kirkolla on keskimäärin %, ihanneluvun ollessa 60 %. Työssä jaksamista tukevaa varhaiskuntoutusta ja vuorotteluvapaata tullaan suosimaan samassa määrin kuin aikaisempina vuosina Henkilöstön kehittäminen, koulutus ja muut vapaaehtoiset henkilöstökulut Kirkkoneuvosto hyväksyi syksyllä 2014 henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen koulutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman mukainen henkilökohtainen kehittämissuunnitelma 2016 on vahvistettu Koulutus keskittyy täydennyskoulutukseen ja jakaantui tasaisesti lähes kaikille tehtäväaloille. Koulutusta hankitaan koulutussuunnitelman, osaamis- ja seurakunnan tarpeen mukaisesti sekä painopisteiden suuntaisesti. Enintään koulutuspäiviä vuosittain on 6/työntekijä. Henkilökunnan käytössä on työnantajan järjestämä ennakoiva työterveyshuolto sekä sairaudenhoito. Palvelut tuottaa Finla Oy:n (Tampereen Työterveys ry) Metsäapilan työterveysasema Mäntässä. Seurakunnalla on voimassa oleva työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja laaja työterveyshuollon sopimus Tampereen Työterveys ry:n kanssa. Työterveyshuollon ja seurakunnan yhteistyössä toteuttamilla ehkäisevillä toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa sekä tukemaan työssä jatkamista nykyistä pidempään. Työpaikoilla kiinnitetään huomiota varhaiseen tukeen, työkykyä ylläpitävään toimintaan ja työkyvyn edistämiseen. Henkilöstöllä on käytettävissä mm. liikunta- ja kulttuurisetelit, ja heitä suositetaan hakeutumaan tuomiokapitulin tai Kelan järjestämiin varhaiskuntoutustilaisuuksiin. Seurakunta kannustaa työntekijöitä mahdollisuuksien mukaan käyttämään oikeutta perhevapaisiin. Työntekijöillä on mahdollisuus seurakunnan tukemaan työpaikkaruokailuun. Sopimuksia on yhteensä 3, joista 2 Mäntässä ja 1 Vilppulassa. 8

12 Koko henkilöstö ( ) TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Koulutuspalvelut Koulutusmatkat Matka-, majoitus ja ravitsemus korvaukset Työterveyshuolto Virkistys ja työssä jaksaminen Ravitsemuspalvelut henkilöstö Yht Yhteistoiminta, työsuojelu ja ympäristötoiminta Työsuojeluvaltuutettuna toimivat vuosina toimistosihteeri Seija Salmijärvi ja varavaltuutettuina Leena Rauhala sekä Sarita Kyröläinen. Jäseninä yhteistyötoimikunnassa ovat Matti Kivilahti, Pasi Suokas ja Saila Lintula. Työnantajan edustajana toimii Manta Jutila. Työsuojelupäällikkönä toimii talouspäällikkö. Toimikunta pyrkii kokoontumaan vuoden neljä kertaa. Lisäksi monet asiat käsitellään yhdessä koko henkilöstön kanssa työntekijäkokouksissa vuoden. Henkilökunta tekee vuoden 2016 vierailun kulttuuri tai liikunta kohteeseen ja joulukuussa nautitaan perinteeksi muodostunut yhteinen joululounas. Työsuojelu- ja työympäristöorganisaationa toimii seurakunnan yhteistyötoimikunta. 9

13 Keskeiset henkilöstövoimavarat Henkilöstösuunnitelma 2016 palvelusuhde Yleishallinto - talouspäällikkö vs toimistosihteeri vs toimistoapulainen-suntio ts ma. toimistoapulainen 80 % ts 1/80% - (digitointitarkastus) Seurakuntatyö - kirkkoherra vs kappalainen vs (-1 täyttämättä) 1 (-1 täyttämättä, esitetään lakkautettavaksi) - seurakuntapastori vs (-1 täyttämättä) - kanttori vs kanttori sijainen palkkio tarv. tarv. tarv. 2,5 kk - diakoniatyöntekijä vs (-1 täyttämättä) - nuorisotyönohjaaja vs (+1 virkavapaa) 2 (-1 täyttämättä) 2 (huom. -1 diakonia) - vastaava lastenohjaaja ts lastenohjaaja ts/osa /87% 3/87% - lähetyssihteeri ts/sivuto/osa /21% 1/21% Hautaustoimi-kirkon palvelija - srk-mestari suntio/htm-hoitaja vs seurakuntapuutarhuri vs htm-kiinteistötyöntekijä ts htm- kausityöntekijä Vilppula ts/kk-palk. 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk 3/6 kk - htm- kausityöntekijä Pohjaslahti ts/kk-palk. 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk 1/6 kk - htm- kausityöntekijä Mänttä ts/kk-palk. 4/ 6 kk 4/6 kk 4/6 kk 4/6 kk 2/6 kk ja 2/4 kk - suntio vapaapäiväsijainen palkkio tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. - htm opiskelija/koululainen M+V+P ts/kk-palk. 24 kk kk kk kk kk lisäksi tonnilaiset Mtä kirkon oppaat 2/3 kk/55% 2/3 kk/65%? Kiinteistö- ja keittiötoimi - kiinteistöpäällikkö vs/osa 1 1/55% (täyttämättä) ostopalvelu (täyttämättä) ostopalvelu (täyttämättä) ostopalvelu 50% 50% 50% - srk-mestari kiinteistönhoito vs siivooja, Kolho 26 % ts/sivuto/osa 10/h/vko 10/h/vko 10/h/vko 10 h/vko, 26% 4 h/vko, 10% - kiinteistökausityöntekijä, vuosikorjaukset ts /3 kk 0/0 kk - vahtimest. srkt/tammir/vla srk-koti ts emäntä-siivooja, Kalliola vs pitopalveluemäntä/apulainen t-palk. tarv. tarv. tarv. tarv. tarv. - keittiöapulainen/siivooja Kalliola ts/kk-palk. 3/2,5 kk 3/2,5 kk 3/2,5 kk 3/4 kk 1/4 kk 2/3 kk 10

14 1.4. Seurakunnan jäsenistö ja asukkaat Seurakunnan jäsenistössä tapahtuneet muutokset 11

15 Mänttä-Vilppulan kaupungin asukkaista 77,6 % kuuluu seurakuntaamme (78 % vuonna 2014). Viime vuoden väestötilastojen mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 74 % suomalaisista. Kuolleiden määrässä on tapahtunut neljän viime vuoden pienoista kasvua, mutta luku on keskimäärin pienempi kuin ennen vuotta Tarkasteltaessa alueen väestön ikärakennetta kasvanee ko. prosenttiluku merkittävästi vuosina Mänttä-Vilppulaan haudattujen määrä on kasvanut viime vuosina suhteessa oman seurakunnan jäsenten kuolleisuuteen. Monen pois muuttaneen toive on tulla haudatuksi synnyinseutunsa sukuhautaan. Hautauksista lähes 30 % on nykyisin uurna hautauksia. Kasvua siinä on 5 % edellisvuoteen. Määrän uskotaan edelleen kasvavan Vilppulan muistolehdon ja uurnahauta-alueen valmistumisen vuoksi. Ikäryhmistä merkittävin pienentyminen kohdistuu ryhmään vuotiaat, joka kuitenkin on vielä seurakunnan jäsenistön suurin ryhmä, 45 %. Yhä kasvava ryhmä on yli 66-vuotiaat, jonka osuus on nyt 31 % seurakuntalaisista. Jäsenmäärän arvioidaan pienenevän vuosittain 2 3 % / arvio Läsnä oleva väestö *) Poissaoleva väestö Srk:n jäsenmäärä Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Avioliittoon vihityt Avioerot Kastetut Kuolleet Mänttä-Vilppulaan haudatut Kaupungin asukasluku *) Srk:n läsnä olevia jäseniä asukkaista (%) *) 80,9 79,5 78,1 77,6 75,6 Vuoden 2007 lopussa, kun Mäntän ja Vilppulan seurakuntien yhdistymisneuvottelut käynnistettiin, oli seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä TALOUSARVION, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TEHTÄVÄT, PERIAATTEET JA SITOVUUS 2.1. Talousarvion, toiminta- ja taloussuunnitelman tehtävät ja periaatteet Talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään tavoitteet toiminnalle sekä määrärahat ja tuloarviot. Toiminnalliset tavoitteet, tuloarvio ja talousarvio sitovat hallintoelimiä, toimintayksiköitä, tehtäväalueita sekä henkilöstöä. Talousarvio toimii samalla eri toimijoiden valvontavälineenä. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma ovat kirkkovaltuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjausväline. Muut hallintoelimet, toimintayksiköt ja työalat sekä vastuuryhmät ohjaavat toimintaa käyttösuunnitelmilla. Suunnittelussa tulee korostaa toiminnan ja talouden yhteyttä, taloudellisten resurssien merkitystä ja suunnittelun realistisuutta. Kokonaistalouden ohjausvälineitä ovat tuloslaskelma- ja rahoitusosa. Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman tulee antaa oikea kuva seurakunnan taloudesta, osoittaa seurakunnan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä keinot kokonaistalouden tasapainottamiseksi ja rahoitustarpeen kattamiseksi. 12

16 Kirkkovaltuusto voi muuttaa toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, vaihtaa määrärahan käyttötarkoitusta sekä muuttaa määrärahaa tai tuloarvioita kesken talousarviovuoden. Jos talousarvioon hyväksytään määrärahojen korotuksia kesken talousarviovuoden, tulee samalla päättää myös rahoitustarpeen kattamisesta. Kattamisvelvollisuus koskee talousarvion kaikkia muutoksia Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman sitovuus Toiminnallisten tavoitteiden sitovuus Toiminnallinen tavoite on kirkkovaltuuston talousarviossa tehtäväalueelle sitovana hyväksymä, määrärahan käyttötarkoitusta, palvelujen määrää tai laatua, toiminnan suuntaa ohjaava tavoite. Toiminnan tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa seurakunnan yhteisten strategioiden, tavoitteiden, arvojen, painopisteiden ja taloudellisen tilanteen kanssa. Toiminnallisten tavoitteiden muutoksen sekä muutoksen kustannusvaikutuksen sekä kulujen kattamisvelvollisuuden hyväksyy kirkkovaltuusto. Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Määrärahaa ei saa käyttää muihin kuin kirkkovaltuuston hyväksymässä talousarviossa osoittamiin tarkoituksiin eikä enempää kuin niihin on osoitettu (KJ 15:2). Talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on tehtäväalueen yli- tai alijäämä. Kirkkoneuvosto, vastuuryhmät ja kiinteistöjohtokunta seuraavat toiminnan tavoitteiden toteutumista käyttötalousosan määrärahojen käyttöä. Käyttötalousosa on kirkkovaltuustoon nähden sitova tehtäväalueen yli- tai alijäämä tasolla. Kirkkoneuvosto seuraa varojen käyttöä tiliryhmätasolla. Seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota tehtäväalojen toiminnan tavoitteiden toteutumiseen. Talousarvion velvoittamattomuus tarkoittaa sitä, että määrärahoja ei ole pakko käyttää, eikä kenellekään synny sen perusteella oikeuksia seurakuntaan nähden. 3. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 3.1. Tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä tililuettelo Seurakunnassa on käytössä kirkkohallituksen Kipa-mallin mukaiset tehtäväalueet ja kustannuspaikat sekä 2015 päivitetty tililuettelo Käyttötalousosan perustelut ja tilien sisältö Toiminnan tuotot Tuloslaskelmassa toiminnantuotot on ryhmitelty tileille niiden laadun mukaan: korvaukset, myyntituotot, maksutuotot, vuokratuotot, metsätalouden tuotot, kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat, tuet ja avustukset, muut toimintatuotot, sisäiset tuotot. Oman toiminnan tuottoja seurakunnalla on yhteensä Tuotot ovat 13 % suuremmat kuin vuonna Suurimmat muutokset tuloissa ovat hautaustoimen ja palvelun maksutuotoissa, sekä puun myyntitulojen tilapäisessä kasvussa. Vuokratulojen pienentyminen johtuu vuokra-asuntojen määrän vähentymisestä. 13

17 Tilavuokra ja muihin maksuihin on tehty vuodelle 2016 vuosittaista kuluttajahinta- tai kiinteistöjen ylläpidonkustannusindeksin muutosta vastaava korotus. Hautapaikkamaksuihin on tehty 50 prosentin korotukset, jotta ne saadaan vastaamaan uusitun kirkkolain 780/ luvun 9 mukaista vaatimusta hautaustoimenmaksuista. Lain vaatimus on että Hautasijan luovuttamisesta ja hautaamiseen liittyvistä palveluista tulee periä maksut, joiden määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Seurakunnan tavoitehinta omankunnan asukkaan hautapaikan osalta on n Vuoden 2016 korotuksen jälkeen se on 338. Vieraan kunnan asukkaalle hinta on 500. Hautauspalvelun osalta lain henki on, että palvelumaksuilla katetaan hautaamiseen liittyvät tehtävät, joita ovat haudan avaaminen, peittäminen ja peruskunnostus. Vuoden 2016 hautauspalvelumaksuihin on tehty prosentin korotus. Palvelun hinnat ovat nyt lain hengen mukaisesti samat oman kunnan ja vieraan kunnan asukkaalle. Palvelun laskutushinnat lähestyvät palvelun seurakunnalle aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Mikäli eduskunta päättää arvonlisäveron muutoksesta, korjataan mahdollinen veromuutos asiakashintoihin ilman kirkkoneuvoston erillistä päätöstä. Toimintatuotot TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Korvaukset Myyntituotot Maksutuotot Vuokratuotot Metsätalouden tuotot Kolehdit, keräykset, lahj Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Toiminnan kulut Henkilöstökulut (tilit ) Henkilöstökulut sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset, palkkojen henkilösivukulut sekä oikaisuerät. Vuoden 2016 henkilöstökulut pienenevät -2,6 % vuoden 2015 budjetin tasosta. Muutos johtuu eläkemaksun pienenemisestä 28 prosentista 24 prosenttiin. Toisaalta eläkerahastomaksu nousi 1,2 prosentista 4 prosenttiin. Vuodelle 2016 on budjetoitu luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaiset kokouspalkkiot ja puheenjohtajien vuosikorvaukset yhteensä 6.286, sekä kokousten aiheuttamat matkakulut (matkakorvauksiin ). KirVESTES-sopimuksen palkkojen korotuksesta on sovittu, että vuoden 2016 sopimuskorotus kohdennetaan paikallisena järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan. Vuoden 2014 alusta alkaen seurakunnassa otettiin käyttöön sopimuksen mukainen harkinnanvarainen palkanosa (HAVA), jonka suuruus on noin /vuosi. Harkinnanvarainen palkanosa on osa kokonaispalkkausta, eikä sitä tiliöidä erikseen. Työntekijän palkkakulu on budjetoitu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti niille työmuodoille, mitä työtä työntekijän on arvioitu pääasiassa tekevän. Kohdistukset on tehty yli 10 %:n osuuksiin. Henkilöstökulut ovat 59,3 % kirkollisverotuloista. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä luku oli 66,6 %. Koko kirkolla luvut ovat keskimäärin %, ihanne luvun ollessa alle 60 %. Seurakunnan henkilöstökulujen osuus verotuloista parani veroprosentin noston vuoksi. 14

18 Vuosina on luonnollista poistumaa eläkkeelle (63 67 vuotta täyttävät) siirtymisen vuoksi henkilömäärässä arviolta 4 vakituista työntekijää. Jokaisen poistuman kautta avautuvan tehtävän täyttäminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Myös muiden palkattomien vapaiden ajalta tulee harkita tulemmeko toimeen ilman sijaista. Lomarahavapaa otettiin KirVESTES:een sopimusmääräykseksi alkaen. Sopimuksen suosio ja vaikutus henkilöstömenoihin on ollut vähäistä. Seurakunnan palkkausmenoihin tehdään henkilöstömenojen oikaisukirjaus (-95 t ) haudanhoitorahaston töiden aiheuttamien palkkojen verran. Alla olevat luvut sisältävät oikaisukirjauksen. Lisäksi osa hautaustoimelle budjetoiduista kausityöntekijöiden palkoista kohdistuu toteutuessaan kiinteistötoimelle mm. kiinteistöjen viheraluetöiden vuoksi. Henkilöstökulut TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautaustoimi Kiinteistötoimi Henkilöstökulut yhteensä Palvelujen ostot (tilit ) Palveluiden ostoihin kuuluvat ulkopuolisilta ostetut palvelut sekä palveluluiden tuottajan laskuttamat tarvikeja matkamenot. Palveluiden ostoihin kuuluvat myös sellaiset palkkiot, joista ei suoriteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaaliturvamaksuja. Palveluihin luetaan mm. posti-, puhelin-, painatus-, atk-, haudankaivuun, rakennusten, alueiden ja koneiden sekä laitteiden rakentamis- ja kunnossapito-, jäte-, koulutus- ja matkasekä vartiointi ja vakuutus palveluidenostot. Lisäksi kasvavana osana ovat toiselta seurakunnalta ostetut palvelut esim. Tampereen IT-alue menot, KIPA - Kirkon Palvelukeskus menot, kiinteistöhallinnon palveluosto Jämsän seurakunnalta sekä leiripalveluiden ostot toiselta srk:lta rippikoulutyölle. Palvelujen ostoissa on vuodesta 2015 kasvua +9,4 %. Kasvu johtuu pääasiassa palveluiden kustannusten noususta. Lisäksi kertaluontoista kasvua on yleensä kiinteistöjen korjauskuluissa. Kasvussa on mukana myös budjetoitu Tuuraniemen metsätien rakentaminen. Työterveyshuollon palveluissa on vuosittain huomattavaa vaihtelua, mutta suunta näyttää olevan kasvava. Alkavan vuoden vakuutuspalvelut on myös kilpailutettu ja niissä saadaan merkittävää kulujen pienennystä. Budjetoitu luku perustuu vielä kuitenkin osittain vuoden 2015 maksuihin. Palvelujen ostot TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautaustoimi Kiinteistötoimi Palveluiden ostot yht Vuokrat (tilit ) Vuokrat sisältävät mm. maa- ja vesialueiden, tonttien, rakennusten, huoneistojen, koneiden ja laitteiden vuokrat, vastikkeet sekä leasingmenot. Näille tileille kirjataan myös sisäiset vuokrat. Vuokramenoja seurakunnassamme on vuodelle 2016 budjetoitu Summa vastaa edellisvuoden lukua. Suurimmat summat muodostuvat seurakunnan omistamien huoneistojen vuokrista sekä tulostin-kopiokoneiden leasing maksuista. 15

19 Aineet, tarvikkeet ja tavat (tilit ) Otsakkeen alla käsitellään mm. käyttömenoina (<5.000 ) ostettu kalusto, sekä välineiden, raaka- ja tarveaineiden tilikauden aikaiset ostot. Merkittävimmät summat ovat lämmitys, sähkö ja vesi yhteissummalta , sekä elintarvikkeet Loppuosa jakaantuu tehtäväalueille niiden ominaispiirteiden mukaisina pienhankintoina. Ostot pienenevät -14,4 % vuoden 2015 talousarviosta. Pääasiallisesti myytyjen rakennusten energiakulut aiheuttavat ostojen pienentymisen. Aineet, tarv. ja tavarat TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautaustoimi Kiinteistötoimi Aineet, tarv. ja tavarat Annetut avustukset (tilit ) Avustuksiin kirjataan seurakunnan myöntämät avustukset mm. lähetystyölle, merimieskirkolle, kirkon ulkomaanavulle, diakoniatyölle sekä järjestöille joiden toiminta palvelee avustusta myöntävää seurakuntaa. Avustusta saavien yhteisöjen toiminnan tulee olla kirkon päämäärien mukaisia. Avustuksia saavat myös kotitaloudet diakoniavaroista. Vuodelle 2016 budjetoidut avustukset ovat yhteensä Vuoden 2015 talousarvioon verrattuna pienentymistä avustuksissa on -9,2 %. Annetut avustukset ovat kirkollisverotulosta 3,7 %. Vuoden 2015 talousarviossa vastaava luku oli 3,9 %. Annetut avustukset TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 Yleishallinto Seurakunnallinen toiminta Hautaustoimi - - Kiinteistötoimi - - Annetut avustukset yht Välilliset ja välittömät verot (tilit ) Välittömiä veroja ovat mm. kunnallisvero, kiinteistöverot ja metsänhoitomaksut. Välillisiä veroja ovat mm. arvonlisävero. Seurakuntamme maksaa arvonlisäveroa puun myyntituloista, seurakunnan pitopalvelusta sekä metsästysmaiden vuokratuloista. Kiinteistövero ja vuodesta 2015 alkaen vapaaehtoisessa metsänhoitomaksussa ei ole merkittävää muutosta. Kunnallisveron muutos määräytyy metsänmyyntitulon mukaisesti. Vuodelle 2016 myyntituloja on budjetoitu yhteensä , josta arvioidaan maksettavan kunnallisveroa Kiinteistöveron osuudeksi arvioidaan Muut kulut ( ) Näille tileille merkitään sellaiset menot, joiden budjetointia erikseen ei pidetä tarkoituksenmukaisen. Ne ovat ennalta arvaamattomia tai harvoin esiintyviä. Vuodelle 2016 on budjetoitu jäsenmaksuihin Muihin kuluihin kirjataan myös luottotappiot, joiden määrä on kasvanut viimeisten kahden vuoden huomattavasti. Vuonna 2014 luottotappiot olivat 1061 ja vuonna 2013 yhteensä Luottotappiot seurakunnalle syntyvät maksamattomista rippileirimaksuista, muistotilaisuuksien ja perhejuhlien tilavuokrista, virkatodistusmaksuista ja hautapaikka- sekä hautauspalvelumaksuista. 16

20 Seurakunnan tuloslaskelma Edellinen TP 2014 Kuluvan vuoden TA 2015 Kn 8/ LIITE 8 Toimintatuotot , , , , ,00 Korvaukset ,40 Myyntituotot , , , , ,00 Maksutuotot , , , , ,00 Vuokratuotot , , , , ,00 Metsätalouden tuotot -949, , , , ,00 Kolehdit, keräykset ja lahjoitusvarat , , , , ,00 Tuet ja avustukset , , , , ,00 Muut toimintatuotot -323,69-100,00-100,00-100,00-100,00 Sisäiset tuotot ,19 Toimintakulut , , , , ,00 Henkilöstökulut , , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , , ,00 Henkilösivukulut , , , , ,00 Henkilöstökulujen oikaisuerät , , , , ,00 Palvelujen ostot , , , , ,00 Vuokrakulut , , , , ,00 Sisäiset vuokrakulut ,19 Aineet ja tarvikkeet , , , , , , , , , ,00 Annetut avustukset , , , , ,00 Muut toimintakulut , , , , ,00 TOIMINTAKATE , , , , ,00 Verotulot , , , , ,00 Kirkollisverotulot , , , , ,00 Osuus yhteisöveron tuotoista , , , , ,00 Verotuskulut , , , , ,00 Keskusrahastomaksut , , , , ,00 Rahoitustuotot- ja kulut , , , , ,00 Korkotuotot , , , , ,00 Muut rahoitustuotot -49, ,00 Sisäiset korkotuotot ,59 Korkokulut 1 640,13 Sijoituskiinteistöjen ja -huoneistojen kulut 19,51 Muut rahoituskulut 71,59 Sisäiset korkokulut 6 204,59 VUOSIKATE , , , , ,00 Poistot ja arvonalentumiset , , , , ,00 Suunnitelman mukaiset poistot , , , , ,00 Erilliskirjanpitona hoidetut rahastot 0,00 Tuotot ,20 Kulut ,43 Siirrot rahastosta/rahastoon ,23 TILIKAUDEN TULOS , , , , ,00 Poistoerojen lisäys (-) tai vähennys (+) , , , , , , , , , ,00 TA 2016 TS TS

21 4. KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE Yleishallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytyt toiminnalliset tavoitteet Hallinto, virasto- ja toimistopalvelu Hallintoelimet ( ), Taloushallinto ( ), Henkilöstöhallinto ( ), Kirkonkirjojen pito ( ), Kirkkoherran virasto ja muu yleishallinto ( ) Tehtävä Hallinto ja palvelut läpäisee kaikki seurakunnan työmuodot. Sen tehtävänä on tukea ja mahdollistaa palveluillaan ja päätöksillään seurakunta-, hautaus- ja kiinteistötyöaloja toteuttamaan omaa osuutta kirkontehtävästä. Seurakunnan työalojen lisäksi hallinto kohtaa toimiessaan lähimmäisinä: seurakunnan jäseniä, muita kuntalaisia, omaisia, luottamushenkilöitä, palveluntuottajia, asiakkaita, viranomaisia ja yksittäisiä työntekijöitä. Visio Hallinto ja palvelut koetaan luotettavana, oikeudenmukaisena, palautteisiin reagoivana, palveluhalukkaana, tuloksellista sekä tietoturvallisena ja verkottuneena tehtäväalana. Toimimme aktiivisena yhteydenpitäjänä lähimmäistemme kanssa. Toimintamme perustuu lakeihin ja säädöksiin sekä yhteisesti sovittuihin asioihin. Tiedon käsittelyssä ja säilyttämisessä asiakas voi luottaa meihin ja antamiimme tietoihin tallennusmuodosta riippumatta. Hoidamme tehtävämme laadukkaasti, luotettavasti ja kerralla kuntoon periaatteella. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet ja tavoitteet suunnittelukaudelle Nostamme sanoman esiin Painopiste: Omaisten ja asiakkaiden kohtaamisen arvokkuus ja ainutkertaisuus viraston ja toimiston palveluissa osana seurakunnan ydintehtävää. Tavoite: Kohtaaminen on tukea antava ja opastava, osaamista ja luottamusta herättävä toiminta, tilanteeseen sopivassa ympäristössä. Varmistamme palvelutilan siistin ulkoasun, esteettömyyden ja rauhallisuuden. Käytämme tilanteeseen sopivaa ja oikea aikaista viestintää. Tavoitetta arvioidaan saatujen palautteiden perusteella. Kohtaaminen koskettaa Painopiste: Pysähdymme kuulemaan lähimmäisemme tarinan. Olemme usein se ensimmäinen ja viimeinen toimipiste joka seurakunnasta kohdataan. Ohjaamme kysyjän edelleen ja otamme yhteyttä tarvittaessa. Viestitämme toiminnastamme ja päätöksistä. Tavoite: Varaamme aikaa lähimmäisellemme. Kysytään ja opastetaan. Käytämme kohderyhmälle oikeaa viestintätapaa. Toimimme siten, että asiakas haluaa kohdata seurakunnan uudelleen. Tavoitetta arvioidaan saatujen palautteiden perusteella. Rakastamme lähimmäistä Painopiste: Tiedotamme ajankohtaisista asioista avoimesti ja ennakoiden. Toimimme yhteisten sopimusten ja arviointien mukaisesti. Tavoite: Lähimmäisten yhtenäinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Turvallisuusmääräysten tiedottaminen ja noudattaminen toiminnassa. Päätösten hyvä valmistelu ja säännöllinen läpinäkyvä tiedottaminen. Toimimme energiaa ja ympäristöä säästäen. Päätöksen teossa noudatamme lapsivaikutusten, ympäristö- ja taloudellista arviointia. 18

22 Tavoitetta arvioidaan saatujen palautteiden perusteella. Arvostamme jäsenyyttä Painopiste: Olemme kaikki samanarvoisia. Jäsenen ja asiakkaan arvokas ja lämmin kohtaaminen. Toiminnan ja päätösten avoin tiedottaminen. Tavoite: Tiedotamme toiminnastamme avoimesti ja ajantasaisesti. Kirjaamme saamamme palautteet. Kehitämme toimintaamme niin, että voimme kohdata asiakkaan parhaalla mahdollisella tavalla. Toimenpiteet, joilla pyrimme tavoitteisiin. Palautteiden keräysjärjestelmän ottaminen kehittämisen työkaluksi, yhtenäinen asiakas-, omaistenpalvelukoulutus, resurssien käytön seuranta, väestökirjanpidon tietojen ja talousraportoinnin ajankohtaisuuden kehittäminen, oman ajan hallinta ja tietojärjestelmien sekä palveluiden hyödyntäminen, viestimien, tietojärjestelmien ja niihin kytkettyjen laitteiden toimivuuden varmistaminen, kotisivujen käyttö päätösten tiedottamisessa, turvataan viraston työrauha, rakenteellisin toimenpitein Seurakuntatyön toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytyt toiminnalliset tavoitteet Jumalanpelveluselämä, hautaansiunaaminen, muut kirkolliset toimitukset, musiikki Jumalanpalveluselämä ( ), hautaan siunaaminen ( ), muut kirkolliset toimitukset ( ), Musiikki ( ) Tehtävä: Jumalanpalvelus ja toimitukset eri muodoissaan kuuluvat kaikille ja toteutetaan yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Järjestämme jumalanpalvelusyhteyttä kaikille eri-ikäisille alueemme asukkaille sekä vierailijoille ja lähetämme heidät elämään kristittyinä lähimmäisinä elämän arjessa. Visio Monipuolisessa ja rikkaassa jumalanpalveluselämässä ja toimituksissa ihminen kokee tulevansa yksilöllisesti kohdatuksi ja kokee jumalanpalveluksen merkitykselliseksi ja turvalliseksi niin itselleen kuin yhteisölleenkin. Tehtäväalueen keskeiset painopisteet ja tavoitteet suunnittelukaudelle Nostamme sanoman esiin Painopiste: Jumalanpalvelusten ja toimitusten ytimessä on Jumalan sanan esillä pitäminen, musiikki tukee tätä tehtävää. Jotta sanoma voisi tavoittaa mahdollisimman monet, se edellyttää mukaantulokynnyksen madaltamista sekä ulos ihmisten keskelle menemistä. Tavoite: Teemme esitteen messusta, jonka voisi toimittaa kaikille jäsenille ja lähettää uusille seurakuntalaisille. Kehitämme jumalanpalvelustiedottamista näkyvämmäksi esim. erilaisilla ilmaislipuilla. Keskitytään yhden teeman ympärille musiikkivalinnoilla ja yhteisellä suunnittelulla. Teema näkyviin jumalanpalvelustilan sisustuksessa. Suunnitellaan messut ottaen huomioon kohderyhmän elämäntilanne ja aika jota elämme (lisää messuja, jotka puhuttelevat nykyihmistä esim. yömessut). Huolehdimme jumalanpalvelus ja toimitustilojen kuuluvuudesta: äänentoisto ja esiintyjien puheääni. Jumalanpalveluksiin osallistujien määrä ei laske. 19