Hyvä tietää ydinjätteestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvä tietää ydinjätteestä"

Transkriptio

1 Hyvä tietää ydinjätteestä

2 Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen... 7 Jälleenkäsittely... 8 Transmutaatio... 9 Loppusijoitus... 9 Suomi ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus Loppusijoituskapselit 500 metrin syvyyteen Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen lupamenettely Olkiluodon kallioperätutkimukset jatkuvat Turvallisuusanalyysi yliarvioi riskejä Luonnonanalogiat auttavat tutkimuksessa Matala- ja keskiaktiiviset jätteet Voimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinjätehuolto maailmalla Ydinjätteen kuljetukset Lainsäädäntö, sopimukset ja valvonta Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kustannukset Valtion ydinjätehuoltorahasto Sanasto Hyvä tietää ydinjätteestä ISBN Painos Helsinki 2007 MIKTOR

3 Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella Ydinjätteellä tarkoitetaan ydinenergian käytön yhteydessä tai sen seurauksena syntyneitä radioaktiivisia aineita, joille ei suunnitella jatkokäyttöä. Radioaktiivista ydinjätettä syntyy lähes kaikissa ydinpolttoainekierron vaiheissa. Polttoainekierron alkupäässä jätteet sisältävät luonnon radioaktiivisia aineita, etupäässä uraania ja sen hajoamistuotteita. Ydinvoimalaitoksen reaktorisydämessä syntyy keinotekoisesti tuotettuja radioaktiivisia aineita. Fissioreaktoreissa energia syntyy halkeavista atomiytimistä. Ytimet halkeavat, kun niihin osuu neutroni. Hajoamistuotteena syntyy kaksi kevyempää ydintä ja samalla hal- Neutroni Energiaa Uraanin ydin Ytimen halkeaminen Neutroni Halkeamistuote Ketjureaktio Energian tuotanto ydinvoimalaitoksessa perustuu vapaiden neutronien aikaansaamaan atomiydinten halkeamiseen. keavista ytimistä irtoaa muutamia neutroneja. Irronneista neutroneista osa jatkaa ydinreaktiota törmäämällä uusiin ytimiin. Reaktorissa olevista nuklideista niin sanotut fissiilit nuklidit eli uraani-235, plutonium-239 ja plutonium- 241 kykenevät tuottamaan energiaa. Fissiilillä nuklidilla tarkoitetaan atomiydintä, joka hajoaa ulkopuolisen neutronin osuessa siihen. Ytimen haljetessa sitä koossa pitävät sidokset purkautuvat ja suurin osa sitoutuneesta energiasta vapautuu lämmöksi. Jokaisessa nuklidissa on sille ominainen määrä protoneja ja neutroneja. Protonien lukumäärä kertoo alkuaineen järjestysluvun, joka uraanilla on 92. Neutronien lukumäärä voi vaihdella samalla aineella, jolloin puhutaan aineen erilaisista isotoopeista. Luonnossa tavataan kahta uraanin isotooppia, uraani-235:tä ja uraani-238:aa. Isotoopin tunnistaa atomimassan kertovasta luvusta, joka kertoo ytimen protonien ja neutronien yhteismäärän. Aina neutroni ei halkaise uraaniydintä, vaan tapahtuu neutronikaappausreaktio, jossa ylimääräinen neutroni jää osaksi uraaniydintä. Neutronikaappauksen tuloksena syntyy uusia uraania raskaampia aineita eli transuraaneja, mm. plutoniumia. Myös transuraanit voivat haljeta ja tuottaa energiaa. Neutronikaappausreaktioita tapahtuu myös rakenteissa, jotka sijaitsevat lähellä reaktorin sydäntä. Näin syntyy radioaktiivisia aktivoitumistuotteita. Yksi niistä on koboltti-60, joka syntyy neutronikaappauksen kautta teräksessä olevasta koboltti-59:stä. Käytetyn polttoaineen halkeamistuotteet sekä transuraanit ja niiden radioaktiiviset hajoamistuotteet ovat korkea-aktiivista ydinjätettä. Käytetty polttoaine voidaan jälleenkäsitellä, jolloin osa siitä palaa uudelleen polttoainekiertoon. Suomessa käytettyä polttoainetta ei jälleenkäsitellä. Matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä syntyy voimalaitoksella huolto- ja korjaustöiden yhteydessä sekä radioaktiivisten prosessivesien puhdistuksessa. Matala-aktiivista jätettä ovat esimerkiksi huoltotöissä Ydinjätteet voidaan luokitella kolmeen ryhmään: Korkea-aktiivinen jäte, käytetty polttoaine Käytetty polttoaine voidaan jälleenkäsitellä, jolloin osa siitä palautuu uudelleen polttoainekiertoon. Suomessa käytettyä polttoainetta ei jälleenkäsitellä. Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte Tätä jätettä syntyy voimalaitoksen käytön yhteydessä. Matalaaktiivista jätettä ovat esimerkiksi huoltotöissä kertyvät suojamuovit ja muu sekalainen jäte. Voimalaitoksen käytöstäpoistosta syntyvä purkujäte Purkujätteellä tarkoitetaan mm. reaktoripaineastiaa ja sen sisäosia, jotka ovat aktivoituneet käytön aikana neutronisäteilyssä. Hyvä tietää ydinjätteestä 3

4 Neutroni kertyvät suojamuovit ja muu sekalainen jäte. Keskiaktiivista jätettä ovat radioaktiivisia halkeamistuotteita sisältävät nesteet, lietteet ja ioninvaihtomassat. Purkujätteellä tarkoitetaan reaktoripaineastiaa, sen käytön aikana aktivoituneita sisäosia ja sitä ympäröivää betonia. Purkujätteiksi luokitellaan myös laitteita ja putkistoja, joiden pinnoille on tarttunut prosessivesien mukana kulkeutuneita radioaktiivisia aineita. Ydinjätehuolto jakautuu ydinjätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoitukseen. Käsittely ja varastointi parantavat ydinjätehuollon turvallisuutta ja helpottavat jatkokäsittelyä. Loppusijoituksen periaatteena on eristää jätteiden sisältämät radioaktiiviset aineet elollisesta luonnosta siten, ettei ympäristön turvallisuus vaarannu missään vaiheessa. Kun kaikki ydinjäte on sijoitettu Koboltti-59 Koboltti-60 Nikkeli-60 Gammasäteilyä Beetahiukkanen Radioaktiivisen aineen puoliintumisaika merkitsee aikaa, jossa aineen radioaktiivisuus pienenee puoleen alkuperäisestä. Aktiivisuudella tarkoitetaan ytimessä tapahtuvien muutosten lukumäärää sekunnissa (hajoamista sekunnissa) ja sen yksikkö on becquerel (Bq). Mitä enemmän ydinmuutoksia tapahtuu, sitä enemmän syntyy säteilyä. Säteilyn vaarallisuus riippuu säteilyn määrästä, voimakkuudesta ja säteilylajista. loppusijoitustiloihin, sinne johtavat tunnelit täytetään kalliomurskeella ja alas johtavat kuilut suljetaan. Sulkemisen jälkeen loppusijoituspaikka maisemoidaan ja sitä voidaan käyttää muihin tarkoituksiin. Loppusijoituksen turvallisuus ei edellytä valvontaa tilojen sulkemisen jälkeen. Suomessa ydinjätehuollon valmistelutyö alkoi samalla, kun ydinvoimaloita rakennettiin 1970-luvulla. Teollisuuden Voima Oy ja Imatran Voima Oy (nyk. Fortum Power and Heat Oy) laativat yhdessä ydinjäteselvityksen, joka valmistui vuonna Samana vuonna perustettiin Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunta (YJT), jonka tehtävänä oli koordinoida tutkimus- ja kehitystyötä. Yhteistyön tuloksena vuonna 1978 valmistui ensimmäinen ydinjätehuollon ohjelma. Voimayhtiöt huolehtivat itse matala- ja keskiaktiivisten jätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta sekä käytetyn polttoaineen välivarastoinnista. Matala- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitusluolat valmistuivat 1990-luvulla Loviisan Aikajana 1970-luku: Ydinjätehuoltoa valmisteltiin alustavasti : Ensimmäiset ydinvoimalaitosyksiköt aloittivat toimintansa Loviisassa ja Olkiluodossa. 1983: Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ydinjätehuollon tavoitteista ja aikataulusta. 1988: Olkiluodon voimalaitosjätteen loppusijoitusluolan (VLJ) rakentaminen alkoi : Käytetyn polttoaineen (KPA) välivarastointi aloitettiin Loviisassa. 1983: Aloitettiin käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikan seulontatutkimukset. 1987: Olkiluodon KPA-varasto otettiin käyttöön. 1987: Kenttätutkimukset loppusijoituspaikan valitsemiseksi aloitettiin viidellä paikkakunnalla. 4 Hyvä tietää ydinjätteestä

5 ja Olkiluodon voimalaitosalueille. Laitosten käytön päätyttyä tilojen laajennuksiin on tarkoitus sijoittaa myös käytöstäpoiston yhteydessä syntyvä jäte. Aikaisemmin Loviisan voimalaitoksen käytetty polttoaine palautettiin Neuvostoliittoon (Venäjälle), kuten voimalaitoskaupan yhteydessä oli sovittu. Vuonna 1994 Suomessa muutettiin ydinenergialakia niin, että ydinjätteen vienti ja tuonti kiellettiin. Tämän seurauksena ydinpolttoaineen kuljetukset Venäjälle päättyivät vuonna Vuonna 1995 ydinvoimayhtiöt perustivat Posiva Oy:n vastaamaan käytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta. Uraanin väkevöinti Polttoaineen valmistus Tuore ydinpolttoaine Uraani - 238, 97 % Käytetty ydinpolttoaine Uraani - 238, 95 % Tuore poltttoaine Uraani - 235, 3-4 % Uraani - 235, 1 % Plutonium, 1 % Halkeamistuotteet, 3 % Tuore ydinpolttoaine sisältää pelkästään uraania. Käytön aikana uraanista syntyy radioaktiivisia halkeamistuotteita sekä plutoniumia ja muita transuraaneja. Käytetty poltttoaine Välivarastointi Kapselointi Uraanin konversio Jälleenkäsittely Uraanin polttoainekierto Suomessa käytettyä polttoainetta ei jälleenkäsitellä, vaan välivarastoinnin jälkeen se kapseloidaan ja loppusijoitetaan kallioperään. Kaivos Jätteiden käsittely ja varastointi Loppusijoitus kallioperään 1992: Olkiluodon VLJ-luola otettiin käyttöön. 1993: Loviisan VLJ-luolan rakentaminen alkoi. 1997: Loviisan VLJ-luola otettiin käyttöön. 2003: Eurajoen kunta myönsi rakentamisluvan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen maanalaiselle tutkimustilalle ONKALOlle : Eurajoki, Kuhmo ja Äänekoski valittiin yksityiskohtaisiin loppusijoitustutkimuksiin. 1994: Eduskunta päätti ydinjätteiden tuonti-/ vientikiellosta. 1996: Posiva Oy aloitti toimintansa 1997: Loviisa valittiin neljänneksi paikkakunnaksi, jossa suoritettiin yksityiskohtaisia loppusijoitustutkimuksia. 2000: Olkiluoto valittiin käytetyn polttoaineen loppusijoituspaikkakunnaksi : ONKALO-alueen maanpinnalle rakennetaan muun muassa huolto- ja valvomorakennukset. Ajotunneli ja rakenteet louhitaan 420 metrin syvyyteen : ONKALOn louhimista jatketaan 520 metrin syvyyteen, jossa tutkitaan kalliomekaanisia oloja ja selvitetään loppusijoitustilojen asemointiin vaikuttavia tekijöitä. 2012: Loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus jätetään valtioneuvostolle. 2015: Loppusijoituslaitoksen rakentaminen aloitetaan. 2020: Loppusijoitus aloitetaan. Hyvä tietää ydinjätteestä 5

6 Käytetty polttoaine Polttoaineniput reaktorissa Luonnossa uraania esiintyy kahtena isotooppina. Valtaosa luonnonuraanista on ydinpolttoaineeksi kelpaamatonta isotooppia uraani-238:aa. Halkeamiskelpoista isotooppia uraani-235:tä on luonnossa vain 0,7 painoprosenttia kaikesta uraanista. Luonnonuraania on väkevöitävä isotoopin uraani-235 suhteen ennen kuin se kelpaa kevytvesireaktorin polttoaineeksi. Uraani on reaktorissa pieninä keraamisina uraanioksiditabletteina polttoainesauvoissa, joiden ulkokuori on zirkoniumia. Polttoainesauvat ovat kevytvesireaktorissa useasta sauvasta koostuvina nippuina. Polttoainetta käsitellään nippuina ja yksi nippu vaihdetaan uuteen 3-5 vuoden käytön jälkeen. Keskikokoinen kevytvesireaktori muuttaa uraanipolttoainetta energiaksi alle kilogramman vuodessa. Vuosihuoltojen yhteydessä osa vanhasta, tehonsa jo menettäneestä polttoaineesta vaihdetaan tuoreeseen polttoaineeseen. Loviisassa tuoretta polttoainetta vaihdetaan vuosittain noin kg laitosyksikköä kohti eli kolmannes reaktorin polttoaineesta. Olkiluodossa vaihdettava polttoainemäärä on noin kg eli viidennes reaktorin polttoainemäärästä. Olkiluotoon rakennettavassa uudessa laitosyksikössä on kg uraanipolttoainetta, josta vaihdetaan vuosittain kg. Käytetystä ydinpolttoaineesta noin 95 prosenttia on edelleen uraani-238:aa ja yksi prosentti uraani- 235:tä. Neutronikaappausten ja radioaktiivisen hajoamisen seurauksena polttoaineeseen on syntynyt myös lukuisia uusia aineita. Yksi prosentti käytetyn polttoaineen uusista aineista on transuraaneja. Tärkein transuraani on plutonium-239, joka osittain hajoaa edelleen reaktorissa uraanin tapaan tuottaen energiaa. Loput kolme prosenttia muodostuu halkeamis- eli fissiotuotteista. Fissiotuotteita ovat muun muassa jodi, kesium ja teknetium. Monet syntyneistä nuklideista ovat radioaktiivisia. Osalla aineista on lyhyt puoliintumisaika ja ne hajoavat nopeasti muiksi aineiksi. Joidenkin aineiden hajoaminen kestää pitkään. Mitä lyhyempi puoliintumisaika aineella on, sitä voimakkaammin radioaktiivista se myös on. Puoliintumisaika merkitsee aikaa, jossa aineen radioaktiivisuus pienenee puoleen alkuperäisestä. Aktiivisuudella tarkoitetaankin aineen ytimissä tapahtuvien muutosten lukumäärää sekunnissa ja sen yksikkö on becquerel (Bq). Mitä enemmän ydinmuutoksia tapahtuu, sitä enemmän syntyy säteilyä. Säteilyn vaarallisuus riippuu säteilyn määrästä, voimakkuudesta ja säteilylajista. Radionuklidien puoliintumisaikoja Koboltti-60 Plutonium-239 Uraani-235 Uraani-238 5,27 vuotta vuotta 704 miljoonaa vuotta 4,47 miljardia vuotta Kolme vuotta reaktorissa ollut polttoainenippu säteilee voimakkaasti. Sininen hehku on Tsherenkovin säteilyä. 6 Hyvä tietää ydinjätteestä

7 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen Polttoaine ei muuta reaktorissa muotoaan käytön aikana. Käytetyt niput siirretään reaktorista jäähtymään vesialtaisiin muutamaksi vuodeksi. Samalla niiden radioaktiivisuus laskee voimakkaasti. Siirto tapahtuu koneella niin, että niput pidetään koko siirron ajan vedessä. Vuodessa polttoaineen aktiivisuus on vähentynyt sadasosaan siitä, mitä se oli välittömästi reaktorista poiston jälkeen. Monet kaasumaiset isotoopit ehtivät menettää lähes kaiken aktiivisuutensa. Käytetty polttoaine siirretään vedellä täytetyissä siirtosäiliöissä välivarastoon odottamaan loppusijoitusta. Olkiluodon siirtosäiliöön mahtuu kerralla 41 polttoainenippua ja se painaa täyteen kuormattuna 93 tonnia. Olkiluodon polttoainenippu on 4,1 metriä korkea ja sisältää 180 kg uraania. Reaktorissa on 500 nippua. Nipun sisältämien radioaktiivisten aineiden hajotessa syntyy edelleen lämpöä, ja siksi käytettyjä polttoainenippuja täytyy jäähdyttää. Suomessa jäähdytys tehdään vedellä, mutta se voidaan hoitaa myös kaasulla, esimerkiksi ilmalla. Vesi muodostaa samalla tehokkaan suojan säteilyä vastaan. Aktiivisuuden laskiessa lämmöntuotto vähenee polttoaineessa nopeasti ensimmäisten vuosien aikana. Kun yhden uraanitonnin lämpöteho on reaktorista poistettaessa noin 1400 kw, vuoden kuluttua se on enää noin 10 kw eli saman verran kuin saunan kiukaalla. Muutaman vuoden jäähtymisen jälkeen niput pakataan massiivisiin kuljetussäiliöihin. Sen jälkeen ne siirretään reaktorihallista laitosalueella sijaitsevaan välivarastoon odottamaan loppusijoitusta tai joissakin maissa jälleenkäsittelyä. Hyvä tietää ydinjätteestä 7

8 Ranskassa La Haguen jälleenkäsittelylaitoksessa käsitellään myös muiden maiden käytettyä ydinpolttoainetta. Jälleenkäsittelyn jälkeen loppusijoitettava ydinjäte palautetaan takaisin alkuperämaahan. (KUVA: AREVA NC) Jälleenkäsittely Osa käytetystä polttoaineesta voidaan palauttaa polttoainekiertoon jälleenkäsittelyn avulla. Käytetty polttoaine viedään varastoinnin jälkeen jälleenkäsittelylaitokselle, missä jätteestä erotetaan kemiallisin prosessein uraani ja plutonium. Ydinjätteen uraanista ja plutoniumista saadaan talteen 99,9 prosenttia. Niistä voidaan valmistaa kevytvesireaktoreihin sekaoksidi- eli MOXpolttoainetta. Jälleenkäsittely ei poista loppusijoituksen tarvetta. Kemiallisen käsittelyn jälkeen loppusijoitettava jäte on usein nestemäistä ja se täytyy kiinteyttää sopivaan materiaaliin, esimerkiksi lasiin. Loppusijoitettavaksi korkea-aktiiviseksi jätteeksi jäävät uraania raskaammat alkuaineet (mm. amerikium, neptunium ja curium), niiden radioaktiivisissa hajoamisissa syntyvät tytärnuklidit sekä fissiossa syntyneet halkeamistuotteet. Kiinteytetty massa on korkea-aktiivista jätettä. Se kapseloidaan tiiviisti ja loppusijoitetaan muun korkea-aktiivisen jätteen tavoin. Myös käsittelyprosessissa syntyvät matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan asianmukaisella tavalla. Lähes kaikki jälleenkäsittelypalveluja tarjoavat yritykset edellyttävät ja vaativat valtiolliset takuut siitä, että jälleenkäsittelyjätteet ja jälleenkäsittelyssä erotetut aineet palautetaan niiden alkuperämaahan. Suomen ydinenergialaki määrää, että kaikki Suomessa käytetty polttoaine on käsiteltävä ja loppusijoitettava kotimaassa. Ydinpolttoainetta jälleenkäsittelevät tällä hetkellä muun muassa Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä. Suomessa käytettyä polttoainetta ei jälleenkäsitellä. 8 Hyvä tietää ydinjätteestä

9 Transmutaatio Nukliditransmutaatiolla tarkoitetaan alkuaineen keinotekoista muuttamista toiseksi aineeksi tai isotoopiksi ydinreaktion avulla. Tulevaisuudessa transmutaation avulla voidaan ehkä muuttaa vaaralliset radioaktiiviset nuklidit lyhytikäisemmiksi tai pysyviksi. Tällä tavoin ydinjäte muuttuisi vaarattomaksi nykyistä nopeammin. Jätteiden hävittämiseen käytettynä transmutaatio vaatisi eri radionuklidien tehokasta erottelua toisistaan. Nykyisellä jälleenkäsittelytekniikalla käytetystä polttoaineesta saadaan erotettua vain uraani ja plutonium. Transmutaation hyödyntämiseksi kaikki uraania raskaammat ytimet olisi erotettava fissio- eli halkeamistuotteista. Myös muiden pitkäikäisten radionuklidien erottelu olisi välttämätöntä, jotta jätettä ei tarvitsisi varastoida pitkäksi aikaa. Transmutaation käyttöä osana ydinjätehuoltoa tutkitaan tällä hetkellä ympäri maailmaa. Tekniikka vaatii vielä vuosikymmenien kehitystyön ennen kuin sitä voidaan laajamittaisesti hyödyntää ydinjätteen käsittelyssä. Transmutaatio vaatii toimiakseen jälleenkäsittelymenetelmien kehittämistä, aineiden nykyistä parempaa erottelua ja huomattavia investointeja. Transmutaatio ei tule kokonaan poistamaan loppusijoituksen tarvetta. Tällä hetkellä sitä tutkitaankin fuusioon verrattavissa olevana tulevaisuuden mahdollisuutena. Nykynäkemyksen mukaan käytetyn polttoaineen loppusijoitus sisältää vähemmän riskejä kuin jatkuvaa valvontaa vaativa välivarastointi. Loppusijoitetun ydinpolttoaineen väärinkäyttö on vaikeaa ilman suuria teknisiä ja taloudellisia voimavaroja, eikä sitä voida tehdä salaa muiden tietämättä. Ydinjätteen palauttaminen maan pinnalle olisi kallista ja vaikeaa, muttei mahdotonta. Se saattaisi tulla ajankohtaiseksi, mikäli esimerkiksi keksittäisiin uusia käsittelymenetelmiä tai joillekin ydinjätteen ainesosille keksittäisiin uusia käyttötarkoituksia. Suomessa ydinpolttoaineen palauttaminen on mahdollista loppusijoituksen kaikissa vaiheissa. Ydinjäte voidaan palauttaa ennen kuparikapselin sijoitusreiän sulkemista, sijoitustunnelin sulkemisen jälkeen tai vielä kaikkien tilojen sulkemisen jälkeenkin. Palauttaminen kaikkien loppusijoitustilojen täyttämisen ja sulkemisen jälkeen saattaa vaatia mittavia rakennustöitä, sillä sulkemisen jälkeen kaikki maanpäälliset tilat puretaan ja hissi-, ilmanvaihto-, sähköja vesijärjestelmät suljetaan. Loppusijoitus Loppusijoitus tarkoittaa ydinjätteen lopullista eristämistä elollisesta luonnosta ja ihmisen toiminnan piiristä. Loppusijoitus tehdään niin, ettei tiloja tarvitse enää sulkemisen jälkeen valvoa tai seurata. Loppusijoitusvaihtoehtoja on erilaisia. Ydinjätekapselien loppusijoitusta on harkittu muun muassa kallioperään tai suolakerrostumiin. Käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselin ulkokuori on kuparia, joka kestää hyvin korroosiota. Hyvä tietää ydinjätteestä 9

10 Suomi ja käytetyn polttoaineen loppusijoitus Loppusijoituksesta ei saa millään tarkastelujaksolla aiheutua sellaisia terveydellisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia, jotka ylittäisivät loppusijoituksen toteutumisajankohtana hyväksyttävänä pidettävän enimmäistason Valtioneuvoston päätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta (478/1999) 5 Ydinjätehuoltoa alettiin valmistella jo voimalaitosten rakentamisvaiheessa 1970-luvulla. Vuonna 1983 valtioneuvosto asetti tavoiteaikataulun ydinjätteen loppusijoitukselle. Koko maan kattavia alueseulontatutkimuksia tehtiin 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen siirryttiin tekemään alustavia paikkatutkimuksia, jotka syvenivät yksityiskohtaisiksi paikkatutkimuksiksi Kuhmossa, Eurajoella ja Äänekoskella sekä myöhemmin vielä Loviisassa. Ydinvoimayhtiöt perustivat vuonna 1995 Posiva Oy:n vastaamaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta. Vuonna 1999 Posiva jätti valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, joka koski käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijoittamista Eurajoen Olkiluotoon. Säteilyturvakeskus antoi hakemuksesta hyväksyvän lausunnon. Säteilyturvakeskuksen lausunnon jälkeen Eurajoen kunnanvaltuusto puolsi myönteisen periaatepäätöksen tekemistä. Joulukuussa 2000 valtioneuvosto teki myönteisen periaatepäätöksen, jossa loppusijoitushanke todettiin yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi. Eduskunta vahvisti loppusijoitusta koskevan periaatepäätöksen toukokuussa Tämä periaatepäätös koskee ainoastaan neljästä nykyisin toimivasta reaktorista peräisin olevan käytetyn polttoaineen loppusijoitustiloja. Toukokuussa 2002 eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen viidennen ydinreaktorin rakentamisesta. Samalla hyväksyttiin myös Posivan hakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna. Loppusijoitustiloja saa laajentaa enintään viidennen voimalaitosyksikön käyttöluvan perusteella arvioidulle määrälle käytettyä ydinpolttoainetta. Periaatepäätösten hyväksymisen jälkeen tutkimustoiminta on edennyt Olkiluodossa myös maan alle. Vuonna 2004 aloitettiin maanalaisen kallioperäntutkimustilan eli ONKALOn rakennustyöt. ONKALOsta hankittavan tutkimustiedon avulla on tarkoitus varmistaa Olkiluodon soveltuvuus loppusijoitukseen ja määritellä loppusijoitustunnelien sijoittuminen kallioperässä. Loppusijoituslaitokselle on tarkoitus hakea valtioneuvostolta rakentamislupaa vuonna Ennen laitoksen suunniteltua käyttöönottoa vuonna 2020 tarvitaan vielä käyttölupa, jonka niin ikään myöntää valtioneuvosto. Käytetyn polttoaineen kapselointilaitos Kapselointi Tarkastus Kapselivarasto Hitsaus Välivarasto Kuljetussäiliö Hissi 10 Hyvä tietää ydinjätteestä

11 Loppusijoituskapselit 500 metrin syvyyteen Käytetyn polttoaineen loppusijoitus alkaa vuonna Tilojen suunnittelussa on varauduttu nykyisten laitosten vuoden ja viidennen ydinvoimalaitosyksikön 60 vuoden käytön aikana syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen määrään. Nykyisten arvioiden mukaan käytettyä ydinpolttoainetta loppusijoitetaan noin uraanitonnia vastaava määrä. Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan välivarastoinnin jälkeen Olkiluodossa sijaitsevaan loppusijoituslaitokseen. Käytetty polttoaine kapseloidaan kaasutiiviisiin kapseleihin, joiden kansi suljetaan elektronisuihkuhitsauksella. Kapseli on kaksiosainen. Ulkokuori on valmistettu kuparista ja sisäosa on valettu pallografiittiraudasta. Ulompi kuparisäiliö suojaa pallografiittirautaista sisäosaa korroosiolta. Loppusijoitustiloissa vallitsee lähes hapettomat olosuhteet. Kuparin on tutkittu kestävän korroosiota loppusijoitusolosuhteissa vähintään sata tuhatta vuotta. Pallografiittiraudasta valmistettu sisäosa tekee kapselin rakenteen niin vahvaksi, että se varmasti kestää kallioperän mekaaniset rasitukset. Loviisan ja Olkiluodon polttoaineniput ovat eri muotoisia ja pituisia, mutta rakenteeltaan molempien Kaaviokuva käytetyn polttoaineen loppusijoitustiloista Olkiluodossa. Loppusijoitustilat sijaitsevat noin 500 metriä maanpinnan alapuolella. nipputyyppien loppusijoituskapselit ovat samanlaisia. Kapselit pakataan tiiviisti kapselointilaitoksen täyttölinjalla paksujen betoniseinien sisällä. Kapselien tiiviys testataan ennen prosessin etenemistä. Kapselointilaitos on säteilysuojattu ja ilmastoitu niin, ettei ympäristöön pääse radioaktiivisia aineita edes onnettomuustilanteessa. Kapselointilaitoksessa tiiviisti pakatut ja testatut kapselit siirretään hissillä loppusijoitustiloihin metriä maan alle. Loppusijoitustiloissa on yli 40 kilometriä tunneleita, joiden lattiaan on porattu sijoitusreikiä. Ensisijaisena vaihtoehtona on kapseleiden pystysijoitus, mutta viime vuosina on alettu tutkia myös kapselien sijoitusta vaakasuoraan. Vaakasijoitusratkaisussa kalliota joudutaan louhimaan vähemmän kuin tällä hetkellä enemmän tutkitussa pystysijoitusratkaisussa. Posivalla ja ruotsalaisella Svensk Kärnbränslehantering AB:lla (SKB) Käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselit. Loviisa 1 ja 2 Olkiluoto 1 ja 2 Olkiluoto 3 korkeus 3,6 m korkeus 4,8 m korkeus 5,2 m paino 16,1 t (tyhjänä) paino 20,7 t (tyhjänä) paino 26,0 t (tyhjänä) 12 nippua / säiliö 12 nippua / säiliö 4 nippua / säiliö on yhteinen kehitysohjelma, jossa kehitetään vaakasijoitusratkaisua teknisesti pystyreikäratkaisun tasolle. Samoin loppusijoituskapseleiden kehitystyö jatkuu yhä. Loppusijoitusreikä vuorataan bentoniittilohkoilla ennen kuparikapselin sijoittamista. Kapselit tuodaan erikoisajoneuvolla loppusijoitustunneliin ja asetetaan reikään. Lopuksi reikä täytetään bentoniitilla, joka laajenee ja muovautuu estäen pohjaveden virtauksen kapselin ympärillä. Samalla bentoniitti myötäilee kallion liikkeitä. Sijoitustunnelit täytetään puristetuilla savilohkoilla sitä mukaa kun loppusijoitus etenee. Kun viimeisetkin kapselit on loppusijoitettu, kapselointilaitos puretaan ja alas johtava tunneli suljetaan. Sulkemisen jälkeen loppusijoituslaitoksen valvonta ei ole välttämätöntä. Kun laitoksen maanpäälliset rakennukset on purettu, maisema voidaan palauttaa lähes ennalleen. Hyvä tietää ydinjätteestä 11

12 Havainnekuva loppusijoitusalueen maanpäällisistä osista. Ajotunnelin sisäänmenoaukko edessä. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen lupamenettely Ympäristövaikutusten arviointi eli YVA-menettely Lakisääteisessä YVA-menettelyssä kansalaiset saivat mahdollisuuden vaikuttaa loppusijoitushankkeen suunnitteluun. Alueen asukkaille ja muille asiasta kiinnostuneille annettiin tietoa itse hankkeesta ja Lakisääteisessä YVA-menettelyssä todettiin, että loppusijoituksen ympäristö- ja terveysvaikutukset ovat vähäisiä. sen vaihtoehdoista. He saivat esittää mielipiteensä siitä, minkälaisia vaihtoehtoja ja ympäristövaikutuksia arvioidaan sekä miten arviointi suoritetaan. Halukkaat saivat esittää myös mielipiteensä YVA-arviointiselostuksesta eli hankkeen vaihtoehtojen vaikutuksista, haitallisten vaikutusten lieventämis- ja torjumiskeinoista sekä seurantaohjelmasta. YVA-menettelyn perusteella loppusijoituksen ympäristö- ja terveysvaikutukset todettiin kaikissa paikkavaihtoehdoissa vähäisiksi. Kaavoitus Viranomaiset ja kunnalliset päättäjät ovat päättäneet loppusijoitushankkeeseen liittyvistä kaavoitusasioista. Tarvittavia kaavoja ovat olleet seutukaava ja yleiskaava sekä rakennustai asemakaava. Ydinenergialain mukaiset päätökset Loppusijoituslaitos vaatii kolme erillistä ydinenergialain mukaista päätöstä. Aluksi tarvitaan valtioneuvoston periaatepäätös siitä, että Suomeen rakennettava loppusijoituslaitos on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Eduskunnan hyväksyttyä periaatepäätöksen loppusijoituslaitokselle voidaan hakea valtioneuvostolta rakentamislupaa ja myöhemmin käyttölupaa. Kuljetusluvat Radioaktiivisten aineiden kuljetuksiin tarvitaan Säteilyturvakeskuksen lupa. Muut luvat Lisäksi vaaditaan mm. ympäristölupa ja vesioikeuden lupia. Yleisten teiden rakentaminen vaatii tielain mukaisen vahvistamispäätöksen. Ympäristöohjelmat ja suunnitelmat Luonnonsuojelua sekä maiseman ja kulttuuriympäristön suojelua koskevat valtakunnalliset suojeluohjelmat ja valtioneuvoston päätökset on otettava huomioon loppusijoituslaitosta ja tiloja rakennettaessa. Alueen maanomistajia ja muita asianosaisia kuultiin muun muassa Natura-ohjelman aluerajauksista. 12 Hyvä tietää ydinjätteestä

13 Olkiluodon kallioperätutkimukset jatkuvat Loppusijoitukseen sopivan kallioalueen tulee olla paitsi geologisesti vakaa ja vailla suurehkoja halkeamia myös sikäli tavanomainen, ettei tulevillakaan sukupolvilla olisi tarvetta louhia kalliota juuri loppusijoitustilojen kohdalta. Geologisissa tutkimuksissa selvitetään Olkiluodon kallioperän rakoilu- ja vedenjohtavuusominaisuuksia sekä pohjaveden liikkumista kalliossa. Tietoa hankitaan tekemällä laajoja maanpintakartoituksia ja mittauksia sekä lukuisia syvälle ulottuvia kairaustutkimuksia. Käsitys kallion ominaisuuksista saadaan yhdistämällä ja vertaamalla useilla eri menetelmillä hankittuja tietoja. Koska pohjavesi voi liikkua vain kalliorakoja pitkin, tutkimuksissa keskitytään erityisesti rakoilun ja sen vedenjohtavuusominaisuuksien selvittelyyn. Kallion ruhje- ja murrosrakenteiden tarkka paikallistaminen mahdollistaa kallioalueiden liikkeiden ennakoinnin. Ruhjevyöhykkeiden ansiosta kallion jännitykset pääsevät vapautumaan niin, ettei vyöhykkeiden sisään jäävässä kalliossa tapahdu merkittäviä muutoksia. Moninaiset tutkimustulokset kootaan lopulta malleiksi, joista keskeisimmät ovat kallioperämalli ja pohjavesimalli. Niiden avulla arvioidaan pohjaveden liikettä tutkimusalueella ja edelleen selvitetään sen merkitystä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudelle. Paikkatutkimusten ohella käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen tähtäävä tutkimus- ja kehitystyö sisältää muun muassa ydinjätteen kuljetusten ja kapselointilaitoksen suunnittelun, tarvittavien kalliotilojen asemoinnin ja loppusijoitussäiliön rakenteen kehittämisen. Koti- ja ulkomaisissa laboratorioissa selvitetään myös lämmön sekä pohjaveden vaikutuksia kapselimateriaaleihin ja kapselien eristämisessä käytettävään bentoniittisaveen. Kesäkuussa 2004 loppusijoitustutkimusta varten alettiin rakentaa maanalaista tutkimustilaa ONKALOa. ONKALO ei ole tarkoitettu pelkästään tutkimustilaksi, vaan myöhemmin se toimii kulkuväylänä varsinaisiin loppusijoitustiloihin. ONKALOon rakennetaan kaksi tutkimustasoa. Päätutkimustaso on ylempänä ja se sijaitsee 420 m maan pinnan alapuolella. Alempi tutkimustaso sijaitsee 520 metrin syvyydessä. Kaikkiaan rakennustyöt vievät 6-7 vuotta. Ajotunnelin kokonaispituus on 5,5 km kaltevuudella 1:10 ja louhittavien tilojen kokonaistilavuus m 3. ONKALOssa hankitaan tarkkaa tietoa loppusijoitustilojen yksityiskohtaista suunnittelua varten. Siellä voidaan myös testata loppusijoitustekniikkaa aidoissa olosuhteissa. Louhinnasta ja rakennustöistä kootaan tietoa, jota sovelletaan käytäntöön jatkuvasti hankkeen edetessä. Posiva on kehittänyt laitteen, jolla mitataan hitaita kalliovesivirtauksia. Hyvä tietää ydinjätteestä 13

14 Turvallisuusanalyysi yliarvioi riskejä Turvallisuusanalyysissä arvioidaan, täyttääkö käytetyn polttoaineen loppusijoitusratkaisu sille asetetut vaatimukset. Siinä myös selvitetään, mitä seurauksia ihmisille ja muulle luonnolle aiheutuisi, jos yksi tai useampi käytetyn ydinpolttoaineen eristykseen tähtäävistä vapautumisesteistä pettäisi ja radioaktiivisia aineita vapautuisi loppusijoitustiloista. Tärkein vapautumiseste on kuparikapseli, joka analyysissä rikotaan, jotta radionuklidien kulkeutumista ympäröivään luontoon voidaan ylipäätään arvioida. Kapselia ympäröi loppusijoitustilassa bentoniittisavi, joka toimii tehokkaana radionuklidien pidättäjänä ja päästöjen rajoittajana. Senkin toimintakyvyn oletetaan tarkasteluissa osaksi pettävän. Lisäksi pohjaveden normaalisti vähäiset virtaukset oletetaan moninkertaisiksi ja kallioperä huonosti aineita pidättäväksi. Näin luodun pessimistisen ta- pahtumakulun puitteissa lasketaan minkälaisia säteilyannoksia kiinteästä ja huonosti veteen liukenevasta uraanipolttoaineesta voisi elolliselle luonnolle ja ihmiselle aiheutua. Todellisuudessa vaikutukset ovat suurella varmuudella analyysin tuloksia pienempiä. Turvallisuuden kannalta on kuitenkin keskeistä arvioida tapahtumakulkuja, jotka voivat vaikuttaa vapautumisesteiden eritoten kuparikapselin ja bentoniittisaven toimintaan. Tähän liittyen on selvitettävä, miten vesi voisi päästä tunkeutumaan kapseleihin ja miten radioaktiiviset aineet voisivat vapautua pohjaveteen. Jos näin tapahtuisi, on tunnettava pohjaveden virtausolosuhteet ja radionuklidien kulkeutuminen kallioraoissa. Loppusijoituspaikaksi valitun Olkiluodon kallioperän olosuhteita pystytään ennustamaan melko hyvin. Alueen geologia tunnetaan hy- vin satoja tuhansia vuosia taaksepäin. Myös jääkaudet ja niiden vaikutukset on turvallisuusanalyysissä otettu huomioon. Analyysin aikahaarukka ulottuu maksimissaan miljoonaan, mutta käytännössä noin vuoteen eli yhden jääkausisyklin yli. Kun on kulunut vuotta, loppusijoitustila vastaa radioaktiivisten aineiden määrältään keskikokoista uraaniesiintymää. Kaikkein pahin skenaario on jääkauden jälkeinen suuri kalliosiirros, joka rikkoo useita loppusijoituskapseleita ja vie bentoniittisaven pois. Lisäksi tarkastelussa oletetaan, että maan pinnalta avautuu hyvin nopea, hapekasta vettä loppusijoitustilaan kuljettava virtaus. Tässäkään tapauksessa maan päällä eläville ei aiheutuisi säteilyannoksia, jotka ylittäisivät luonnon taustasäteilyn annostason. Vaikka kaikkia mahdollisia tapahtumakulkuja ei pystytä koskaan kattavasti tarkastelemaan ja arvioimaan, turvallisuusanalyysin avulla voidaan osoittaa, että pessimistisestikin arvioituna käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta ei aiheudu haittaa ihmisille ja ympäristölle. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyyseja on tähän mennessä tehty kuusi, joista tuorein vuonna Jatkossa Olkiluodon kallioperän soveltuvuus loppusijoitukseen ja teknisen toteutuksen toimivuus osoitetaan niin sanotuilla turvallisuustodisteilla. Turvallisuustodisteet muodostuvat useasta osaraportista. Osaraportit käsittelevät pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviä asioita, muun muassa loppusijoituspaikan ja tilojen sekä biosfäärin kehitystä tuhansia vuosia eteenpäin. Turvallisuustodisteiden ensimmäinen raportointi tapahtuu vuonna 2009 ja loppuraportti luovutetaan viranomaisille rakentamislupahakemuksen yhteydessä vuonna Hyvä tietää ydinjätteestä

15 Luonnonanalogiat auttavat tutkimuksessa Suurin osa suomalaisen saamasta vuosittaisesta säteilyannoksesta tulee maaperän radon-kaasusta. Radon on kallioperässä esiintyvän uraanin hajoamisketjun tuote. Maailmassa tunnetaan rikkaita uraanimalmiesiintymiä, joissa oikeissa olosuhteissa on käynnistynyt ydinreaktioita ilman ihmisen vaikutusta. Tällaisia malmioita kutsutaan luonnonreaktoreiksi ja niitä on tavattu muun muassa Kanadassa ja Gabonissa. Kanadan Cigar Lakessa syvällä kalliossa on uraaniesiintymä, jossa uraanipitoisuus on paikoin yli 50 prosenttia. Uraani on suurin piirtein samassa muodossa kuin ydinpolttoaineessakin eli uraanidioksidina. Sitä ympäröi savikerros kuten suunnitelluissa loppusijoitustiloissakin. Esiintymän ympärillä tehdyt mittaukset osoittavat, ettei uraani ole liikkunut yli miljardin vuoden aikana käytännössä katsoen lainkaan. Maan päällä ei ole havaittavissa mitään merkkejä uraaniesiintymästä, eikä säteilytaso poikkea normaalista luonnon taustasäteilystä. Gabonissa on aikanaan toiminut luonnon oma ydinreaktori, jossa on syntynyt samoja radioaktiivisia aineita kuin käytetyssä ydinpolttoaineessa. Oklon ja Okelobondon uraanimalmioissa toimi kaksi miljardia vuotta sitten luonnonreaktori, jossa ketjureaktio käynnistyi itsestään. Luonnonreaktori toimi aikanaan muutamia satoja tuhansia vuosia. Monet reaktiossa syntyneet radioaktiiviset aineet ovat aikojen kuluessa kokonaan hajonneet, mutta niiden hajoamistuotteiden sijainnista voidaan päätellä radioaktiivisten aineiden kulkeutumista alueen hiekkakivikallioperässä. Pääosa luonnonreaktorin ydinjätteistä on pysynyt syntysijoillaan. Puhtaan luonnonkuparin esiintymät maapallolla puolestaan ovat osoittaneet loppusijoitussäiliössäkin käytettävän kuparin voivan säilyä muuttumattomana kalliossa erittäin pitkiä aikoja Kallio 2. Kvartsikirkas kerros 3. Rapautunut kallio 4. Savikerros 5. Kapseli 6. Uraani Hyvä tietää ydinjätteestä 15

16 Matala- ja keskiaktiiviset jätteet Voimalaitoksen käytön ja huollon aikana muodostuu matala- ja keskiaktiivista voimalaitosjätettä, joka loppusijoitetaan voimalaitosalueella sijaitsevaan voimalaitosjäteluolaan. Olkiluodon voimalaitoksella kertyy vuosittain m 3 voimalaitosjätettä, josta puolet on matalaaktiivista ja puolet keskiaktiivista. Loviisassa voimalaitosjätettä kertyy m 3 vuodessa. Matala-aktiivista voimalaitosjätettä muodostuu esimerkiksi huolto-, korjaus- ja siivoustöistä tulevista suojamuoveista, pyyhkeistä, suojakäsineistä, poistetuista koneenosista ja ilmastointisuodattimista. Jäte pakataan 200 litran tynnyreihin, jotka puristetaan puoleen alkuperäisestä tilavuudestaan tilan säästämiseksi. Suuret kappaleet pakataan joko teräs- tai betonilaatikoihin. Matala-aktiivista jätettä sisältäviä tynnyreitä voidaan käsitellä ilman säteilysuojia. Keskiaktiivinen jäte muodostuu prosessiveden puhdistuksessa käytettävistä ioninvaihtohartseista ja suodatinmateriaaleista sekä voimalaitoksen viemärijärjestelmään kertyvästä radioaktiivisesta vedestä ja lietteistä. Niiden käsittely ja siirrot vaativat säteilysuojan käyttöä. Keskiaktiivinen jäte on usein nestemäistä. Loppusijoituksen helpottamiseksi se kiinteytetään Olkiluodossa bitumiin terästynnyreihin ja Loviisassa sementtiin betonitynnyreihin. Tynnyrit sijoitetaan voimalaitosalueilla sijaitseviin maanalaisiin loppusijoitustiloihin. Matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilat ovat voimalaitosalueen peruskalliossa metrin syvyydessä. Sijoitustiloissa on erilliset siilot tai tilat matala-aktiiviselle jätteelle ja keskiaktiiviselle jätteelle. Tiloihin mahtuu kaikki radioaktiivinen voimalaitosjäte, jonka laitokset tuottavat toimintansa aikana. Laitoksen käytöstäpoiston yhteydessä syntyvä jäte on tarkoitus sijoittaa samanlaisiin luolatiloihin. Kun kaikki jäte on loppusijoitettu, tilaan johtavat tunnelit ja kuilut täytetään ja suljetaan. Olkiluodon voimalaitosjätteen luola (VLJ-luola) on ollut käytössä vuodesta 1992 alkaen. Loviisan VLJ-luolaan alettiin sijoittaa jätteitä vuonna Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte kuljetetaan betonilaatikoissa ja teräksisessä kuljetussuojassa Olkiluodon VLJ-luolaan. Kuljetusajoneuvo ja kuorma tarkastetaan VLJ-luolan valvomorakennuksen sisäänajotilassa ennen kuin ne jatkavat matkaa ajotunnelia pitkin halliin. Hallissa kuorma puretaan kauko-ohjattavalla siltanosturilla siiloihin. Kuljetuksesta ei aiheudu vaaraa ympäristölle eikä työntekijöille. 16 Hyvä tietää ydinjätteestä

17 Voimalaitoksen käytöstäpoisto Poikkileikkauskuva Loviisan matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilasta. Aikanaan sinne loppusijoitetaan myös voimalaitoksen purkujätteet. Suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttöiäksi on arvioitu noin vuotta. Tämän jälkeen ne puretaan, jolla varmistetaan laitoksen ympäristön turvallisuus sulkemisen jälkeen. Loviisan voimalaitosyksiköiden käytöstäpoistosuunnitelman lähtökohtana on käynnistää purkutyöt välittömästi käytön jälkeen. Olkiluodon voimalaitosyksiköiden käytön päätyttyä purkutyöt on tarkoitus tehdä viivästetysti 30 vuoden kuluttua laitoksen sulkemisen jälkeen. Laitosalueita voidaan purkamisen jälkeen käyttää muihin toimintoihin tai esimerkiksi uuden voimalaitoksen sijoituspaikkana. Osa ydinvoimalaitoksen sisimmistä rakenteista muuttuu käytön myötä radioaktiivisiksi ja toiminnan loputtua ne loppusijoitetaan muun ydinjätteen tavoin. Purkujäte on rinnastettavissa käytön aikana kertyvään matala- ja keskiaktiiviseen jätteeseen. Esimerkiksi Olkiluodon kahdesta voimalaitosyksiköstä on laskettu kertyvän purkujätettä yhteensä m 3. Ydinvoimalaitosten lopullisesta käytöstäpoistosta on maailmassa vielä melko vähän kokemusta. Käytöstäpoiston syynä on tavallisimmin ollut laitoksen ikä tai vanhentuneet turvajärjestelmät, joiden uudistaminen maksaa liian paljon. Useimmat käytöstäpoistetut laitokset ovat olleet lähinnä kokeiluluontoisesti rakennettuja laitostyyppejä. Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto on laitoksen omistajayhtiön vastuulla. Suomessa ja useassa muussa maassa käytöstäpoistoon tarvittavat varat on rahastoitava etukäteen. Laitoksen käytön aikana laitososia seurataan erilaisin tarkastuksin ja kokein, joiden avulla saadaan viime kädessä viitteet siitä, milloin ollaan lähestymässä laitoksen teknisen käyttöiän päättymistä. Reaktoripaineastian suuri koko ja paino sekä astian materiaalin ja ympäröivien rakenteiden korkea säteilytaso vaikeuttavat vanhan paineastian purkua ja uuden asentamista. Joillakin laitoksilla neutronisäteilyn aiheuttama materiaaliominaisuuksien huononeminen saattaa lisäksi rajoittaa paineastian ikää. Muita vaikeasti vaihdettavia osia ydinvoimalaitoksissa ovat teräksiset tai betoniset reaktorin suojarakennukset sekä yleensä hankalasti luokse päästävissä olevat suuret osat. Laitoksen purkaminen voidaan toteuttaa melko pian käytöstäpoiston jälkeen. Muutaman vuosikymmenen viivästys alentaa rakenteiden säteilytasoa ja saattaa helpottaa niiden käsittelyä. Jos purkaminen tehdään välittömästi käytön lopettamisen jälkeen, joudutaan voimakkaimmin radioaktiivisia osia käsittelemään kauko-ohjattuja laitteita käyttäen. Viivästetyssä purkamisessa voidaan laajemmin soveltaa normaaleja teknisiä menetelmiä. Rakenteiden lyhytikäiset radionuklidit ehtivät hajota pois ennen purkamista, mikä vähentää myös loppusijoitettavan radioaktiivisen jätteen määrää. Sekä Loviisassa että Olkiluodossa matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilojen yhteyteen on suunniteltu tilat myös laitosten purkamisesta aiheutuville jätteille. Reaktoripaineastian sisäosat ovat aktivoitunutta metallijätettä ja ne sijoitetaan Loviisassa paineastian sisään. Paksu terässeinä toimii tehokkaana esteenä sisäosien radioaktiivisten aineiden vapautumiselle. Paineastia eristetään kalliosta vielä betoniseinällä ja murskekerroksella. Olkiluodossa aktivoitunut purkujäte pakataan paksuseinäisiin betonilaatikoihin. Loppusijoitustilassa jätepakkaukset valetaan vielä betoniin. Hyvä tietää ydinjätteestä 17

18 IAEA:n päämaja sijaitsee Wienissä Itävallassa. Ydinjätehuolto maailmalla Kansainvälisellä atomienergiajärjestöllä (IAEA) on ylikansallinen ohjaava rooli ydinjätekysymyksissä. Ydinjätehuoltoaan valmistelevat maat hyväksyivät 1997 IAEA:n puitteissa laaditun yleissopimuksen, jonka mukaan kukin maa raportoi ydinjätehuollostaan määräajoin muille allekirjoittajamaille. IAEA ei käytä sopimusta pakotteena, vaan pikemminkin kannustimena. Sopijamaat voivat myös esittää huolensa jonkin toisen maan ydinjätehuollon puutteista. Globaalia ydinjätehuoltoa seuraa muun muassa OECD-maiden ydinenergiajärjestö NEA (Nuclear Energy Agency). Euroopan unionin tasolla tehdään parhaillaan useita selvityksiä siitä, miten jäsenvaltioiden ydinjätehuoltoa koskevia säädöksiä saataisiin harmonisoitua nykyisestä. Eri maiden ydinjätehuolto on suunniteltu kansallisista lähtökohdista. Jäsenvaltiot ovat käyttäneet omien suunnitelmiensa pohjana kansainvälisiä ohjeita ja suosituksia. EU:n, IAEA:n ja NEAn ohjeiden lisäksi muun muassa eurooppalaisten ydinturvallisuusviranomaisten järjestö WENRA (Western European Nuclear Regulators Association) on laatinut omat ohjeensa ydinjätehuollon yhtenäistämiseksi Euroopassa. Eri maiden ydinjätehuollosta löytyy lisätietoa muun muassa: Iso-Britannia Japani Kanada Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Yhdysvallat 18 Hyvä tietää ydinjätteestä

19 Ydinjätteen kuljetukset Kotimaiset ja kansainväliset viranomaiset säätelevät radioaktiivisten aineiden kuljetuksia. Kansainvälisessä atomienergiajärjestössä IAEA:ssa on laadittu kuljetusten kansainväliset määräykset. Kotimaassa kuljetusten turvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus, joka myöntää myös kuljetuksiin tarvittavat luvat. Kaikista vaarallisten aineiden kuljetuksista on pari prosenttia radioaktiivisten aineiden kuljetuksia. Ydinvoimalaitosten polttoaine- ja jätehuollon lisäksi radioaktiivisia aineita kuljetetaan sairaaloiden, teollisuuden ja tutkimustyön käyttöön. Radioaktiivisia aineita kuljetetaan kaikilla eri kuljetusmuodoilla: maanteitse, rautateitse, ilmateitse ja meritse. Useimmat radioaktiivisia aineita sisältävät pakkaukset kuljetetaan muun tavaran mukana normaalina rahtitavarana. Kuljetuksen aikana ne pidetään erillään matkustaja- ja miehistötiloista, eikä niitä saa jättää tiloihin, joihin on pääsy ulkopuolisilla. Ydinvoimalaitosten polttoaineen valmistusta varten kuljetettaviin ydinaineisiin ja tuoreeseen polttoaineeseen ei liity olennaista säteilyvaaraa. Voimalaitoksessa syntyvistä ydinjätteistä suurin osa on melko matala-aktiivista. Suomessa matala- ja keskiaktiivisia jätteitä ei kuljeteta yleisillä teillä juuri lainkaan, koska ne käsitellään ja loppusijoitetaan laitosalueelle. Käytettyä polttoainetta säilytetään reaktorista poistamisen jälkeen reaktorirakennuksessa muutamia vuosia ennen sen kuljettamista välivarastoon. Varastoinnin aikana polttoaineen radioaktiivisuus vähenee huomattavasti. Suomessa ei tällä hetkellä ole lainkaan käytetyn polttoaineen kuljetuksia, vaan polttoaine odottaa laitosalueiden välivarastoissa kotimaista loppusijoitusta. Korkea-aktiivisen jätteen kuljetuspakkauksilta vaaditaan hyviä lujuus- ja materiaaliominaisuuksia onnettomuustilanteiden varalle. Säiliöiden on kestettävä esimerkiksi rajut törmäykset, tulipalo ja uppoaminen. Ydinjätteen kuljetussäiliöiden paksu terässeinä vaimentaa säteilytason säiliön ulkopuolella hyvin alhaiseksi. Kuljetusten aiheuttama säteilyaltistus väestölle ei poikkea juurikaan taustasäteilystä. Käytettyä polttoainetta kuljetaan aina erityisvalmisteisella kalustolla. Maantie- ja rautatiekalustolta vaaditaan erityisrakennetta jo kuljetuspakkausten suuren painon vuoksi. Maantiekuljetuksen kokonaispaino on säiliöstä ja kalustosta riippuen tonnia. Merikuljetuksia varten maailmassa on kymmenkunta erikoisvarusteista laivaa. Maailmalla käytettyä polttoainetta on kuljetettu runsaasti jo vuosikymmenien ajan, eikä tiettävästi ole tapahtunut yhtään sellaista kuljetusonnettomuutta, jossa kuljetettava radioaktiivinen aine olisi aiheuttanut terveyshaittaa. Useasta Euroopan maasta ja Japanista viedään käytettyä polttoainetta Ranskaan ja Iso-Britanniaan jälleenkäsittelyyn, jossa polttoaineesta erotetaan vielä polttoaineeksi uudelleen kelpaava uraani ja plutonium. Jälleenkäsittelymaat palauttavat lähettäjämaahan kaikki ydinjätteet sekä erotetun uraanin ja plutoniumin. Ruotsin kaikilta ydinvoimalaitoksilta käytetty polttoaine kuljetetaan erikoisrakenteisella M/S Sigynillä yhteisvarastoon Oskarshamnin ydinvoimalaitokselle. M/S Sigyn on vieraillut useana kesänä myös Suomessa, muun muassa Olkiluodossa. Hyvä tietää ydinjätteestä 19

20 Lainsäädäntö, sopimukset ja valvonta Ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Laki ydinenergialain muuttamisesta (1420/1994) 6 a Säteilyturvakeskuksen (STUK) tehtävänä on asettaa ydinenergian käyttöä koskevat turvalliisuusvaatimukset ja varmistaa, että energiaa tuottavat voimayhtiöt toimivat vaatimusten mukaisesti. Ydinjätteen käsittelyä säädellään ydinenergialaissa ja ydinenergiaasetuksessa, jota uudistetaan parhaillaan. Nykyinen ydinenergialaki ja -asetus astuivat voimaan vuonna 1988 ja niitä uudistettiin vuonna Tätä ennen ydinvoimalaitosten toimintaa säädeltiin atomienergialaissa. Ydinenergialaissa ydinjätteeksi luokitellaan käytetty ydinpolttoaine, matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte ja laitosten käytöstäpoistosta syntyvä radioaktiivinen jäte. Muut, kuten esimerkiksi sairaalojen radioaktiiviset jätteet kuuluvat säteilylain piiriin. Vuonna 1994 ydinenergialakia uudistettiin niin, että ydinjätteen vieminen pois Suomesta ja tuominen Suomeen kiellettiin. Viranomaiset laativat ydinvoimalaitoksiin ja ydinjätehuoltoon liittyvät turvallisuusmääräykset ja valvovat niiden noudattamista. Ydinjätehuollon ylin johto ja valvonta kuuluvat kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM). Ministeriö valmistelee ydinjätteitä koskevan lainsäädännön ja kansainväliset sopimukset Suomen osalta. Se myös valvoo lainsäädännön ja sopimusten noudattamista. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosasto valmistelee ydinenergiaa koskevat valtioneuvoston ja ministeriön päätökset yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Keskeisissä ydinenergiaan liittyvissä valmistelutehtävissä toimii ministeriön apuna virkamiehistä ja asiantuntijoista koostuva ydinenergianeuvottelukunta. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinvoiman turvallisuutta. STUK valmistelee ohjeet ja säännökset ydinturvallisuudesta sekä tarkastaa voimalaitosten turvallisuuden. Myös ydinjätteen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät turvallisuuskysymykset kuuluvat STUK:n valvontaan. Suomi kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltiona Euroopan atomienergiayhteisöön sekä Kansainväliseen atomienergiajärjestöön (IAEA), OECD:n ydinenergiajärjestöön (NEA) ja pohjoismaiseen ydinturvallisuutta käsittelevään tutkimusohjelmaan (NKS). Kansainvälisissä valvontaa ja säätelyä suorittavissa järjestöissä Suomea edustaa kauppa- ja teollisuusministeriö. 20 Hyvä tietää ydinjätteestä

21 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kustannukset Loppusijoituksen kustannusarviossa oletetaan Loviisan voimalaitoksen olevan käytössä 50 vuotta ja Olkiluodon nykyisten yksiköiden ja uuden rakennettavan yksikön 60 vuotta. Kokonaispolttoainekertymä on noin tonnia ja polttoainekapseleita tullaan tuottamaan noin kappaletta. Loppusijoituslaitoksen kokonaiskustannukset ovat noin miljoonaa euroa, josta investointikustannukset ovat noin 500 miljoonaa euroa, käyttökustannukset vuoteen 2130 noin miljoonaa euroa ja käytöstäpoisto- ja sulkemiskustannukset 100 miljoonaa euroa. Toiminnan aikana loppusijoituslaitos työllistää runsaat 100 henkilöä käyttö-, huolto-, valvonta- ja järjestelytehtävissä ja tuottaa vuosittain kunnalle palkkatuloveroja euroa sekä kiinteistöverotuloja enimmillään noin 2 miljoonaa euroa. Rahastomäärä ja vakuuksin katettu (milj. euroa) Vakuuksin katettu, Fortum Vakuuksin katettu, TVO Rahastotavoite, Fortum Rahastotavoite, TVO Fortumin ja TVO:n rahastotavoitteet nykyisin käytössä oleville neljälle reaktoriyksikölle Valtion ydinjätehuoltorahastossa sekä vakuuksin katetut osuudet ennen rahastotavoitteiden saavuttamista noin vuonna Rahastotavoite määräytyy sen mukaisesti, että tällä summalla voidaan toteuttaa tarkasteluhetkeen mennessä kertyneiden ydinjätteiden jätehuolto ja loppusijoitus sekä reaktorien käytöstä poisto. Summaan eivät sisälly jo toteutettujen ydinjätehuoltotoimien kustannukset, kuten käytetyn polttoaineen välivarastot ja voimalaitosjätteiden loppusijoitustilat eivätkä jo toteutettujen tutkimus- ja kehitystoimien kustannukset. LÄHDE: VTT Valtion ydinjätehuoltorahasto Ydinjätteiden käsittelyssä sovelletaan laissa määriteltyä periaatetta jätteiden tuottaja maksaa. Ydinjätehuollon aiheuttamiin kustannuksiin on Suomessa varauduttu alusta alkaen. Voimayhtiöt ovat keränneet varoja sisällyttämällä ne ydinvoimalla tuotetun sähkön hintaan. Ydinjätehuollon osuus ydinsähkön tuotantokustannuksista on noin prosenttia. Voimayhtiöt maksavat vuosittain ydinjätehuoltomaksuja kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa toimivaan valtion ydinjätehuoltorahastoon. Rahaston tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvaavasti sijoittaa ydinjätehuoltoon tarvittavat varat. Valtion ydinjätehuoltorahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston tuotosta. Se kattaa kaikki tulevat toimenpiteet: tutkimukset, suunnittelut, varastoinnit, käytetyn polttoaineen ja voimalaitosjätteen loppusijoittamisen sekä laitosten purkamisen. Voimayhtiöt selvittävät Posivan avustamana joka vuosi ydinjätehuoltotilanteen, määrittävät vielä tekemättömät toimenpiteet ja saattavat niiden kustannukset ajan tasalle. Asiantuntijalausunnot hankittuaan KTM päättää rahastoon tarvittavasta rahamäärästä ja vakuuksista. Ydinvoimayhtiöiden tulee huolehtia siitä, että rahastossa on tarvittava määrä varoja tai vakuuksia niiden tuottaman ydinjätteen käsittelemiseen. Valtion ydinjätehuoltorahaston varautumisrahastossa oli vuoden 2006 lopussa alustavien tietojen mukaan 1,492 miljardia euroa. Määrä kattaa täysimääräisesti ne vastuut, jotka ydinvoimayhtiöillä on laskettu olevan tähän mennessä syntyneen ydinjätteen määrän perusteella. Vuonna 2004 perustettiin erillinen ydinjätetutkimusrahasto, johon kerätään voimayhtiöiltä vuosittain runsaat miljoona euroa. Ydinjätetutkimusrahastosta rahoitetaan muun muassa pääosa Kansallisesta ydinjätehuollon tutkimusohjelmasta (KYT2010). KYT2010in laajuus on noin miljoona euroa vuodessa. Tutkimusohjelman avulla halutaan ylläpitää suomalaista ydinjätehuollon osaamista. Tutkimusaiheiden on oltava kansallisesti merkittäviä. Kaikkiaan ydinjätehuoltotutkimusta tehdään vuosittain yli 15 miljoonalla eurolla ja suuren osan siitä rahoittavat Posiva sekä voimayhtiöt. Hyvä tietää ydinjätteestä 21

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle.

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle. 1 (12) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY & VTT Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus

STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus STUK arvioi loppusijoituksen turvallisuuden, Posivan hakemuksen tarkastus Jussi Heinonen Viranomaisvalvonnan vaiheet Viranomaisvalvonnan kannalta loppusijoituksen valvonta voidaan jakaa päävaiheisiin:

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Teollisuuden Voima Oyj Teollisuuden Voima Oyj Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin (09) 61 801 Faksi (09) 6180 2570 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2013 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Omistajat 8 Talouden tunnusluvut 9Olkiluodon ydinvoimalaitos 9 Tuotanto 13 Säteilyannokset

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan

Lisätiedot

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

Posivan hanke tästä eteenpäin

Posivan hanke tästä eteenpäin Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Ympäristövaikutusten arviointiselostus laajentaminen 2 Esipuhe Esipuhe Posiva Oy on käynnistänyt käytetyn ydinpoltto aineen loppusijoituslaitoksen laajentamista

Lisätiedot

Posiva ja rakentamislupahakekemus tänään

Posiva ja rakentamislupahakekemus tänään Posiva ja rakentamislupahakekemus tänään ATS-vuosikokous 2.3.2015 1.3.2015 Ruuska Vesa 1 Posiva tiivistetysti Perustettiin 1995, omistajina TVO ja Fortum (60%/40%) Toiminta-ajatuksena turvallisen loppusijoitusratkaisun

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6]

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 1 Liite 8 Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 2 POSIVA OY LIITE 8 3 SELVITYS

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon Yleispiirteinen selvitys Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön (OL4) rakentamishanketta.

Lisätiedot

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 YJH-2015 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 Posiva Oy Syyskuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä Teollisuuden Voima Oyj 2 H, Deuterium Neutroni 5 He, Helium Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii

Lisätiedot

LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA

LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos LYHENNELMÄ YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI- SELOSTUKSESTA JOHDANTO... 2 OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄ... 2 KÄYTETYN POLTTOAINEEN HUOLLON VAIHTOEHDOT... 3 PERUSRATKAISU...

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinvoimasta

Hyvä tietää ydinvoimasta Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä

Lisätiedot

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 Fennovoima Oy UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 2 (9) 1 JOHDANTO Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy on aloittanut

Lisätiedot

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013 Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET JÄTTEET

RADIOAKTIIVISET JÄTTEET 7 RADIOAKTIIVISET JÄTTEET Esko Ruokola, Esko Eloranta, Kaisa-Leena Hutri, Jaakko Tikkinen SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Perustietoja radioaktiivisista jätteistä... 270 7.2 Keski- ja matala-aktiiviset jätteet...

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 Vuosikertomus 1 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 2 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain

Lisätiedot

Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle

Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle 2 H, Deuterium Neutroni Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii vielä vuosikymmenien

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus. Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11

Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus. Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 3 2011 Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus s. 4 Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11 OL3:n koulutussimulaattorin

Lisätiedot

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1 Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä

Lisätiedot

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Diplomityö. Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston

Diplomityö. Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty Luonnontieteiden tiedekuntaneuvoston EMMA-STINA PÖYHÖNEN SELVITYS MATALA- JA KESKIAKTIIVISEN YDINJÄTTEEN HUOL- LON KUSTANNUKSISTA JA UUSIEN JÄTTEENKÄSITTELYTEK- NOLOGIOIDEN MAHDOLLISTAMASTA SÄÄSTÖPOTENTIAALIS- TA Diplomityö Tarkastaja: professori

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon

Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon Sisällys 4 6 12 16 17 Sähköä kilpailukykyisesti ja ympäristöä säästäen Sähkön käyttö kasvaa Ydinsähkö hinnaltaan vakaata ja kilpailukykyistä

Lisätiedot

Vuoden 2005 päätapahtumat

Vuoden 2005 päätapahtumat Vuosikertomus 2005 Sisällys Vuoden 2005 päätapahtumat... 3 Posiva lyhyesti...4 Ydinjätehuolto Suomessa... 5 Toimitusjohtajan katsaus...7 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 16 2 Vuoden 2005

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen 1 Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta [YEA 32, kohta 14] 2 3 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA

Lisätiedot

Vuoden 2008 päätapahtumat...3 Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös...

Vuoden 2008 päätapahtumat...3 Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... Vuosikertomus 2008 Sisällys Vuoden 2008 päätapahtumat...3 Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös...18 Vuoden 2008 päätapahtumat Periaatepäätöshakemus

Lisätiedot

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-

Lisätiedot

TEM:n lisäselvityspyyntöjen johdosta esitämme seuraavaa.

TEM:n lisäselvityspyyntöjen johdosta esitämme seuraavaa. Laadittu: 2.4.2009 Sivu(t) 1 (15) TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LAUSUNTO KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA - POSIVAN LISÄSELVITYKSET

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinjäte: ikuinen terveysriski

Ydinjäte: ikuinen terveysriski Ydinjäte: ikuinen terveysriski Ydinjäte kuuluu vaarallisimpiin ihmiskunnan tuottamiin materiaaleihin. Se sisältää useita radioaktiivisia ja elimistöön kertyviä aineita, kuten plutoniumia. Plutonium-239:n

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2014 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 12 TOUKOKUU 2014 1 (11) YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYSTÄ ANNETUN LAIN MUKAISESTI LAADITTU ARVIOINTISELOSTUS JA YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTISELOSTUKSESTA SEKÄ SELVITYS SUUNNITTELU- PERUSTEISTA,

Lisätiedot

Tiedontarve ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuudesta

Tiedontarve ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuudesta STUK-YTO-TR 125 MAALISKUU 1997 FI9700088 Tiedontarve ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuudesta Vastaanottajan näkökulmia Eurajoella, Kuhmossa ja Äänekoskella Helena Hautakangas Viestinnän pro gradu

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2 1 (23) 25.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2: SIJAINTIPAIKAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO... 2 2 SIJAINTIPAIKKAA JA SEN TURVALLISUUSPIIRTEITÄ

Lisätiedot

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa Nro 24 Toukokuu 2012 Kuva: Posiva OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa 20 vuotta Suomen ja Venäjän yhteistyötä Tiennäyttäjänä ydinjätteen loppusijoituksessa Ydinvoimaosaamisen

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2013 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2009 toiminnasta Kansikuvissa esitellään kuparikapselin kannen hitsausta ja hitsin tarkastusta, kapselihissin ala-asemaa loppusijoitustilassa

Lisätiedot

Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle. Käyttöturvallisuuteen panostetaan

Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle. Käyttöturvallisuuteen panostetaan Nro 30 KESÄKUU 2015 Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle Käyttöturvallisuuteen panostetaan Kiehutusvesilaitoskoulutusta Olkiluodossa Fyysikkona insinöörien keskellä KESÄKUU 2015 Ydinvoimaosaamisen

Lisätiedot