Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa
|
|
- Asta Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työ r a p o r t t i Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa Eerikki Raiko Henrik Nordman Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työraportti Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa Eerikki Raiko Henrik Nordman Maaliskuu 1999
3 Työraportti Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa Eerikki Raiko Posiva Oy Henrik Nordman VTT Energia Maaliskuu 1999 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia.
4 -ttr ENERGIA Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Energia, Ydinenergia PL VTT Projektipäällikkö Tutkija Henrik Nordman Ciaarinumero ENE4-52T -98 Tilaaja Posiva Oy 1~1. ~ ~ Mikonkatu 15 A l3.0y.191~ HELSINKI Tilaajan yhdyshenkilöt Aimo Hautojärvi Tilaus- tai viitenumero 9787/98/ AJH Projektin nimi ja suoritetunnus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuus (N9SU0022; 45POSIV A983) Raportin numero ja sivumäärä ENE4/17/99 37 s. Päiväys Raportin nimi ja tekijät KEMIALLINEN MYRKYLLISYYS KÄYTETYN YDINPOLTIOAINEEN LOPPUSIJOITUKSESSA Eerikki Raiko (Posiva Oy), Henrik Nordman Tiivistel mä Raportti tarkastelee käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleista vapautuvien aineiden kemiallisia ympäristövaikutuksia pitkällä aikavälillä. Loppusijoitettavan kapselin aineista on tehty kokonaisarvio. Joukosta on eroteltu määrältään ja myrkyllisyydeltään merkitykselliset aineet ja niiden vapautumista ja kulkeutumista pohjaveden mukana on tarkasteltu liukoisuuksien sekä tietokoneohjelmilla tehtyjen vapautumis- ja kulkeutumislaskujen avulla. Laskelmien tuloksina saatuja pitoisuuksia on verrattu säädöksissä määriteltyihin talousveden suurimpiin sallittuihin ainepitoisuuksiin. Analyysin mukaan kemiallinen myrkyllisyys ei ole merkittävä tekijä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Tämä tutkimus on tehty Posiva Oy:ssä liittyen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen YV A-menettelyyn. Vastuullisena tekijänä ja raportin laatijana on ollut tekn. yo Eerikki Raiko. Työtä on valvonut dipl.ins. Lauri Pöllänen. Tekn.lis. Henrik Nordman VTT Energiasta on suorittanut kulkeutumisanalyysien laskelmat sekä osallistunut työn valvontaan. Lisäksi VTT Energia on tarkistanut raportin lopullisen version. Raportin päävastuullinen laatija ~)/~ Tutkija Henrik Nordman Hyväksynyt Tutkimuspäällikkö Lasse Mattila Tarkastanut ~kk~~ Julkisuus julkaistaan Posiva Oy:n työraporttina 99-18
5 KEMIALLINEN MYRKYLLISYYS KÄYTETYN YDIN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSESSA TIIVISTEL MÄ Raportti tarkastelee käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleista vapautuvien aineiden kemiallisia ympäristövaikutuksia pitkällä aikavälillä. Loppusijoitettavan kapselin aineista on tehty kokonaisarvio. Joukosta on eroteltu määrältään ja myrkyllisyydeltään merkitykselliset aineet ja niiden vapautumista ja kulkeutumista pohjaveden mukana on tarkasteltu liukoisuuksien sekä tietokoneohjelmilla tehtyjen vapautumis- ja kulkeutumislaskujen avulla. Laskelmien tuloksina saatuja pitoisuuksia on verrattu säädöksissä määriteltyihin talousveden suurimpiin sallittuihin ainepitoisuuksiin. Analyysin mukaan kemiallinen myrkyllisyys ei ole merkittävä tekijä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Avainsanat käytetty ydinpolttoaine, loppusijoitus, kemiallinen myrkyllisyys, liukoisuus, vapautuminen, pohjavesi, kulkeutuminen
6 CHEMICAL TOXICITY IN FINAL DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL ABSTRACT This report studies the chemical long-term environmental effects of the substances released from the canisters of spent nuclear fuel. An overall inventory has been made of all the chemical elements contained in the canister materials and spent fuel. The release and transport of the most toxic and abundant elements have been studied with calculations using the solubilities of elements or with analyses carried out by computer codes. The resulting concentrations of elements in groundwater have been compared to the concentration limits defined in the pertinent authority requirements for drinking water. The results show that the chemical toxicity is not a significant factor as regards the safety of the final disposal of spent nuclear fuel. Keywords: spent nuclear fuel, final disposal, chemical toxicity, solubility, release, groundwater, transport
7 1 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ Sivu ABSTRACT ALKUSANAT 3 1 JOHDANTO 4 2 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMESSA 5 3 VEDENLAATUAKOSKEVATMÄÄRÄYKSET 7 4 LOPPUSIJOITUSKAPSELIN MATERIAALIT Loppusijoituskapselin rakennemateriaalit Polttoainenippujen rakennemateriaalit Olliluoto Loviisa Käytetyn ydinpolttoaineen sisältämät materiaalit Kapselin ja sen sisällön koostumuksen valinta 12 5 TARKEMPAA TARKASTELUAVAATIVIEN AINEIDEN KARSINTA V aarattomat tai biosfåärissä yleiset aineet Kallioperässä yleisesti esiintyvät aineet Määrältään vähäiset aineet J alokaasut Säteilymyrkylliset aineet Yhteenveto pois tarkastelusta karsitoista aineista Tarkempaa tarkastelua vaativat aineet 16 6 LIUKOISUUDET TILA-99-raportin mukaiset liukoisuudet Muut lähteet Mittaustuloksiin perustuvat arviot Kemialliset analogiat Yhteenveto liukoisuuksista 20 7 LASKUMENETELMÄT REPCOM Kulkeutuminen kallioperässä WELL VAPAUTUMINEN LOPPUSIJOITUSKAPSELISTA Aineiden sijainti loppusijoituskapselissa Laskuja varten tehtäviä oletuksia Liukoisuusrajoitteisten aineiden kulkeutuminen Lyijyn muodostuminen Ei -liukoisuusrajoitteiset aineet Torium 29 9 PITOISUUDET KAIVOVEDESSÄ 31
8 2 10 YHTEENVETO 11 LÄHTEET Liite 1. Olkiluodon voimalaitoksen polttoainenipun rakennemateriaalien 36 alkuainekoostumus Liite 2. Loviisan voimalaitoksen polttoainenipun rakennemateriaalien 37 alkuainekoostumus
9 3 ALKUSANAT Tämä tutkimus on tehty Posiva Oy:ssä liittyen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen YVA-menettelyyn. Vastuullisena tekijänä ja raportin laatijana on ollut tekn. yo Eerikki Raiko. Työtä on valvonut dipl.ins. Lauri Pöllänen. Tekn.lis. Henrik Nordman VTT Energiasta on suorittanut kulkeutumisanalyysien laskelmat sekä osallistunut työn valvontaan. Lisäksi VTT Energia on tarkistanut raportin lopullisen version.
10 4!JOHDANTO Suomessa sijaitsevista ydinvoimalaitoksista kertyvä käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus loppusijoittaa syvälle Suomen kallioperään [ 1]. Loppusijoituksen perusratkaisu on esitetty viitteissä [1,2] ja viimeisimmät turvallisuusanalyysit viitteissä [3,4]. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa tärkein tavoite on radionuklidien pysyvä eristäminen biosfääristä. Suuri osa loppusijoitukseen liittyvästä tutkimuksesta koskee juuri radionuklideja ja niiden säteilyn aiheuttamia vaikutuksia. Loppusijoitettavat materiaalit sisältävät kuitenkin myös kemiallisesti myrkyllisiä pysyviä aineita. Niiden myrkyllisyys säilyy ajan mittaan vakiona, toisin kuin radioaktiivisilla aineilla, jotka hajoavat vähitellen. Kemiallisesti myrkyllisten aineiden määrä jopa lisääntyy ajan mittaan: esimerkiksi aktinidien hajoamisessa syntyy pysyvää lyijyä, joka on kemiallisesti myrkyllistä. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa mainitaan, että loppusijoitetuista materiaaleista muuten kuin säteilyn kautta aiheutuvia terveysvaikutuksia arvioidaan pääpiirteittäin [1]. Kemiallisesti myrkyllisiin aineisiin liittyvä turvallisuusanalyysi tehdään mahdollisimman samalla tavoin kuin radionuklidien vastaava analyysi [3,4]. Aluksi karsitaan joukosta pois aineet, jotka myrkyttömyytensä tai vähäisen määränsä ansiosta voidaan todeta riittävän harmittomiksi. Jäljelle jääneiden myrkyllisten aineiden vapautumista ja kulkeutumista tarkastellaan laajemmin mm. FTRANS- ja REPCOM-tietokoneohjelmilla tehtyjen laskujen ja liukoisuusrajoihin perustuvien laskujen avulla. Lopuksi pohjaveteen vapautuneiden myrkyllisten aineiden pitoisuuksia verrataan mm. Suomen säädöksissä määriteltyihin talousveden enimmäispitoisuuksiin. Kemiallisesti myrkyllisten aineiden vapautumislaskelmissa käytetään konservatiivisia arvioita monessa kohdassa. Alkuaineiden liukoisuudet, kallioperän veden virtausnopeus ja käytetyn ydinpolttoaineen kaasuaukko-osuus arvioidaan realistisia arvioita suuremmiksi, aineiden pidättyminen kallioperään arvioidaan realistisia arvioita pienemmäksi, pohjaveden suolaisuus oletetaan kunkin aineen liukoisuuden kannalta epäedulliseksi, kulkeutumislaskuissa käytetään skenaariota, jossa loppusijoituskapselin suojaava vaikutus häviää kokonaan vuoden jälkeen jne. Laskelmien tuloksina saatavat pitoisuudet ovat näin ollen suurempia kuin realistiset arviot, mutta ne jäävät siitä huolimatta erittäin pieniksi. Vaikka tässä raportissa käytettävät arviointimenetelmät ovat mahdollisimman samankaltaisia kuin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuusanalyyseissä, ei kyseessä ole yhtä perusteellinen turvallisuusanalyysi. Mahdolliset eroavuudet tämän raportin ja turvallisuusanalyysien välillä johtuvat tässä tarkastelussa tehdyistä yksinkertaistavista oletuksista.
11 5 2 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS SUOMESSA Suomen ydinvoimalaitosten käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan noin 500 m:n syvyyteen peruskallioon. Loppusijoituspaikkakunta valitaan vuonna 2000 neljän tutkimuspaikkakunnan eli Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken joukosta. Käytön jälkeen ydinpolttoainetta varastoidaan ydinvoimalaitosten yhteydessä olevissa välivarastoissa vuotta. Sen jälkeen polttoaineniput kuljetetaan loppusijoituspaikkakunnalle kapseloitaviksi ja loppusijoitettaviksi. Kapselointi eli polttoainenippujen pakkaaminen kupari-rautasäiliöihin tapahtuu kapselointilaitoksessa. Kapselit lasketaan kapselointilaitoksesta hissillä alas maan alle louhittuun loppusijoitustunnelistoon. Kuvassa 2-1 on esitetty loppusijoituslaitoksen maanpäälliset ja maanalaiset osat. Kuva 2-1. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus peruskallioon. Kapselit sijoitetaan yksittäin loppusijoitustunnelien lattiassa oleviin pystysuoriin reikiin ja ympäröidään bentoniittisavella, joka estää tehokkaasti veden virtauksen ja suojaa kapselia mahdollisilta kallion liikkeiltä. Loppusijoituksen jälkeen tunnelit täytetään bentoniitin ja tunnetien louhinnan yhteydessä syntyneen kivimm skeen seoksella. Loppusijoitustilojen sulkemisen yhteydessä tunnelit tukitaan myös betonitulpilla useista kohdista. Kuvassa 2-2 on esitetty loppusijoitustunnelin poikkileikkaus.
12 6 Tunnelin täyteaine (kiv.irnurske ja bentoniitti) B entoniitti Loppusijoituskapseli Kuva 2-2. Loppusijoitustunnelin poikkileikkaus. Kuparista ja pallografrittiraudasta valmistettavien loppusijoituskapselien rakenne esitellään kohdassa 4.1.
13 7 3 VEDEN LAATUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä [5] on määritelty enimmäispitoisuuksia talousvetenä käytettävän veden epäpuhtauksille. Selkeästi myrkyllisille aineille (taulukko 3-1) rajat on asetettu terveydellisin perustein, mutta useille muille aineille (taulukko 3-2) rajat on asetettu veden makuun, väriin tai hajuun vaikuttavien ominaisuuksien takia. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleista veteen mahdollisesti liukenevien myrkyllisten aineiden pitoisuuksia on havainnollista verrata talousveden suurimpiin sallittuihin pitoisuuksiin, mutta ei välttämättä taulukon 3-2 aineiden osalta, koska ko. rajat eivät perustu terveydellisiin haittoihin. Taulukoissa 3-1 ja 3-2 ei ole lueteltu kaikkia päätöksessä mainittuja aineita, vaan niihin on koottu päätöksessä mainitut, loppusijoituskapselin rakenteeseen ja sisältöön kuuluvat alkuaineet. Enimmäispitoisuudet on ilmoitettu myös yksikössä molli, koska se on yleisesti käytetty yksikkö liukoisuuksien yhteydessä. Taulukko 3-1. Talousveden terveydelliset laatuvaatimukset [5]. Alkuaine Lyhenne Enimmäispitoisuus Enimmäispitoisuus (mg/1) (molli) Antimoni Sb 0, Arseeni As 0, Barium Ba 0, Boori B 0, Elohopea Hg 0,001 5, Kadmium Cd 0, Kromi Cr 0, Lyijy Pb 0, Molybdeeni Mo 0,07 7, Nikkeli Ni 0, Seleeni Se 0,01 1, Taulukko 3-2. Talousveden teknis-esteettiset laatuvaatimukset [5]. Alkuaine Lyhenne Enimmäispitoisuus Enimmäispitoisuus (mg/1) (molli) Alumiini Al 0, Hopea Ag 0,01 9, Kupari Cu 1, Magnesium Mg o- 3 Mangaani Mn 0, Rauta Fe 0, Sinkki Zn 3,
14 8 Ylläolevat pitoisuusrajat noudattavat pääsääntöisesti Maailman terveysjärjestö WHO:n suosituksia [6]. Ainoastaan kadmiumin (0,003 mg/1), mangaanin (0,1 mg/1) ja raudan (0,3 mg/1) pitoisuusrajat ovat WHO:n suosituksissa Suomen säädöksiin nähden erilaiset. WHO on antanut teknis-esteettisten vaikutuksiin perustuvien maksimipitoisuussuositusten lisäksi terveysvaikutuksiin perustuvat maksimipitoisuussuositukset kuparille (2 mg/1) ja mangaanille (0,5 mg/1) [6]. WHO on antanut myös kemialliseen myrkyllisyyteen perustuvan suosituksen juomaveden uraanipitoisuudesta (0,002 mg/1) [7]. Uraanin kemialliseen myrkyllisyyteen perustuva maksimipitoisuussuositus sisältää epävarmuustekijöistä johtuen hyvin suuren turvallisuusmarginaalin, mutta on siitä huolimatta varsin alhainen verrattuna uraanin säteilyvaikutuksien perusteella tehtyyn maksimipitoisuussuositukseen (0,14 mg/1) [6], jossa on oletettu juomavedestä aiheutuvan 0,1 msv:n vuotuinen säteily annos. Uraanin maksimipitoisuussuositus 0,002 mg/1 vastaa arvoa 8, mol/1.
15 9 4 LOPPUSIJOITUSKAPSELIN MATERIAALIT 4.1 Loppusijoituskapselin rakennemateriaalit Käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan noin 500 m:n syvyyteen peruskallioon kuparirautakapseleissa. Kapseleissa on massiivinen rautasydän, jota ympäröi kuparista valmistettu kapseli. Käytetyt ydinpolttoaineniput sijoitetaan kapselin sydämessä oleviin 12 reikään. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitoksien käytetylle polttoaineelle tarkoitetut kapselit poikkeavat toisistaan hyvin vähän: nipuille tarkoitetut reiät ovat eri muotoiset ja Olkiluodon nipuille tarkoitetut kapselit ovat Loviisan nipuille tarkoitettuja kapseleita pidempiä. Olkiluodon polttoaineelle tarkoitettujen kapselien rautaosa painaa 14 tonnia ja kupatiosa 7,5 tonnia, Loviisan polttoaineelle tarkoitettujen kapselien vastaavat arvot ovat 10,8 tonnia ja 5,8 tonnia [8]. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten polttoainenippujen loppusijoituskapselit on esitetty kuvassa 4-1. Kuva 4-1. Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoituskapselit. Kapselin pallografrittiraudasta valmistetun sisäosan alkuainejakauma esitetään taulukossa 4-1.
16 10 Taulukko 4-1. Loppusijoituskapselin rautasydämen alkuainejakauma [9]. Alkuaine Lyhenne Osuus (massa%) Rauta Hiili Magnesium Pii Mangaani Nikkeli Fe c Mg Si Mn Ni 92,8 3,2 0,05 2,15 0,8 1,0 Kapselin ulompi, kuparista valmistettu osa on hyvin puhdasta kuparia. Kuparin puhtaudelle on asetettu taulukon 4-2 mukainen puhtaustavoite. Taulukko 4-2. Loppusijoituskapselin kupariosan tavoitekoostumus [10,11]. Alkuaine Lyhenne Osuus Kupari Rikki Happi Fosfori Vety Cu s 0 F H > 99,99% <8ppm <3 ppm ppm < 0,6 ppm
17 Polttoainenippujen rakennemateriaalit Olkiluoto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen polttoaineniput sisältävät tyypistä riippuen vaihtelevan määrän polttoainesauvoja. Rakennemateriaaleja on keskimäärin seuraavasti [12]: Taulukko 4-3. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen polttoainenippujen rakennemateriaalit (Lähteessä [12] annettuihin polttoainenippujen materiaalien määriin on tässä taulukossa lisätty polttoainekanavien materiaalit, jotka loppusijoitetaan nykyisten suunnitelmien mukaan yhdessä polttoainenippujen kanssa). Materiaali Määrä (kg/tu) Zircaloy-2 Zircaloy-4 Ruostumaton teräs (SIS 2333) Inconel X Rakennemateriaalien alkuainekoostumukset esitetään liitteessä Loviisa Loviisan ydinvoimalaitoksessa on käytetty kahta erilaista polttoainenipputyyppiä; tavallisia sekä säätäsauvojen jatkona olevia nippu ja. Molemmista tyypeistä on olemassa uudemmat ja vanhemmat versiot. Näiden neljän eri polttoainenippumallin sisältämät rakennemateriaalit ovat seuraavanlaiset [13]: Taulukko 4-4. Loviisan ydinvoimalaitoksen polttoainenippujen rakennemateriaalit Materiaali Vanha Uusi tavallinen Vanha Uusi followertavallinen ntppu follower -nippu ntppu ruppu (kg/nippu) (kg/nippu) (kg/nippu) (kg/nippu) ZrNb1% 40,280 41,200 40,280 41,200 ZrNb2.5% 17,630 13,268 17,630 13,268 Ruostumaton teräs 19,880 18,645 24,290 23,055 Rakennemateriaalien alkuainekoostumukset esitetään liitteessä 2.
18 Käytetyn ydinpolttoaineen sisältämät materiaalit Polttoainesauvojen sisältämien käytettyjen ydinpolttoainetablettien alkuainejakauma on sekä Olkiluodon että Loviisan ydinvoimalaitoksen tapauksessa laskettu ORIGEN2- tietokoneohjelmalla [12 (s ), 13 (s. 11)]. Kemiallisen myrkyllisyyden tarkastelun osalta käytetylle ydinpolttoaineelle käytetään perustapausten mukaisia oletuksia, eli Olkiluodon polttoaineelle 3,3 %:n U-235-väkevöintiastetta ja poistopalamaa 36 MWdlkgU sekä Loviisan polttoaineelle 3,6 %:n U-235-väkevöintiastetta ja poistopalamaa 36 MWdlkgU. 4.4 Kapselin ja sen sisällön koostumuksen valinta Loppusijoituskapselin alkuainejakauma on laskettu Olkiluodon nippuja sisältävälle kapselille ja kutakin Loviisan neljää eri nipputyyppiä sisältäville kapseleille. Nippujen sisältämän varsinaisen käytetyn ydinpolttoaineen alkuainejakaumaa on arvioitu siten, että kullekin alkuaineelle on valittu konservatiivisesti suurin mahdollinen määrä nippujen reaktorista poistamisen ja 10 6 vuoden välillä. Useiden radioaktiivisten aineiden määrä on suurimmillaan heti polttoaineen käytöstäpoistao jälkeen ja vähenee sen jälkeen nopeasti. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen toteutetaan Suomessa aikaisintaan 20 vuotta käytöstäpoistao jälkeen, joten tiettyjen aineiden tapauksessa päädytään tällä tavoin varsin konservatiivisiin arvioihin. Erityisesti aktinidien hajoamissarjojen lopputuotteiden eli lyijyn ja vismutin määrät lisääntyvät ajan myötä, ja niiden määräksi on valittu 10 6 vuoden kuluttua vallitseva määrä. Useilla isotoopeilla, jotka ovat aktinidien hajoamissarjojen välituotteita, on määrä suurimmillaan jossakin 0 ja 10 6 vuoden vähllä käytöstäpoistao jälkeen. Tässä yhteydessä tarkasteltavista aineista kuitenkin ainoastaan amerikiumilla, neptuniumilla ja radiumilla on niiden kaikkien isotooppien massojen summa suurimmillaan 0 ja 10 6 vuoden välillä. Kunkin alkuaineen määrälle on lopuksi valittu erikseen suurin mahdollinen arvo. Yksinkertaistetusti tämä tarkoittaa sitä, että tarkastellaan Olkiluodon käytettyä ydinpolttoainetta sisältävää kapselia, jossa on mukana Loviisan polttoainenippujen metallirakenteita. Alkuainejakauma esitetään taulukossa 4-5.
19 13 Taulukko 4-5. Loppusijoituskapselin ja sen sisällön alkuaineiden suurimmat määrät. Alkuaine Alumiini Amerikium Antimoni Barium Boori Bromi Cerium Cesium Curium Dysprosium Europium Fosfori Gadolinium Germanium Hafnium Happi Helium Hiili Hopea Indium Jodi Kadmium Kalsium Kloori Koboltti Kromi Krypton Kupari Lantaani Lyijy Magnesium Mangaani Molybdeeni Natrium Neodyymi Neptunium Nikkeli Niobium Palladium Pii Plutonium Praseodyymi Prometium Radium Jatkuu seuraavalla sivulla Lyhenne Al Am Sb Ba B Br Ce Cs Cm Dy Eu p Gd Ge Hf 0 He c Ag In 1 Cd Ca Cl Co Cr Kr Cu La Pb Mg Mn Mo Na Nd Np Ni Nb Pd Si Pu Pr Pm Ra Määrä (g/kapseli) , , , ,
20 Rauta Fe Rikki s 58 Rodium Rh 989 Rubidium Rb 820 Ruteeni Ru 6910 Samarium Sm 1970 Seleeni Se 128 Strontium Sr 2000 Tantaali Ta 13 Teknetium Te 1760 Telluuri Te 1210 Terbium Tb 7 Tina Sn Titaani Ti 1180 Torium Th 459 Typpi N 131 Uraani u Vanadiini V 0,1 Vismutti Bi 919 Volframi w 40 Xenon Xe Yttrium y 1050 Zirkonium Zr
21 15 5 TARKEMPAA TARKASTELUA VAATIVIEN AINEIDEN KARSINTA 5.1 Vaarattomat tai biosfäärissä yleiset aineet Loppusijoituskapseli sisältää useita vaarattornia tai elollisessa luonnossa hyvin yleisesti esiintyviä aineita, joiden mahdollisella vapautumisella loppusijoituskapselista ei ole merkitystä. Taulukon 4-3 aineista tällaisia ovat happi, helium, hiili, kalsium, magnesium ja typpi. Näitä aineita ei kemiallisen myrkyllisyyden puolesta käsitellä tämän enempää. 5.2 Kallioperässä yleisesti esiintyvät aineet Pii on yksi yleisimmistä kallion mineraalien sisältämistä alkuaineista. Loppusijoituskapselista pohjaveteen mahdollisesti Iiukeneva pii on määrältään merkityksettämän vähäistä kalliosta pohjaveteen liukenevaan piihin verrattuna. Tällä perusteella piitä ei tarkastella tämän tarkemmin. 5.3 Määrältään vähäiset aineet Loppusijoitettavien materiaalien kemiallista myrkyllisyyttä tarkastellaan ensisijaisesti tilanteessa, jossa yksittäinen kapseli vuotaa, samaan tapaan kuin turvallisuusanalyyseissä [3,4]. Radionuklidien vapautumista biosfåäriin tarkastelevassa WELL-96- mallissa [4] oletetaan, että vuosittainen radionuklidipäästö laimenee m 3 :iin vettä. Käyttämällä vastaavaa laimenemisoletusta sekä alinta millekään aineelle sallittua enimmäispitoisuutta talousvedessä (eli elohopealle määrättyä pitoisuutta 0,001 mg/1) havaitaan, että aineet, joita on alle 100 g kapselia kohti, voidaan jättää huomioimatta. Vaikka jokin sellainen aine vapautuisi kokonaisuudessaan kapselista ilman mitään esteitä, ei sen keskimääräinen pitoisuus m 3 : ssa vettä voi ylittää arvoa 0, 001 mg/1. Vähäisen määränsä perusteella tarkastelusta voidaan poistaa taulukon 4-3 aineista antimoni, boori, bromi, dysprosium, fosfori, germanium, indium, kloori, natrium, radium, rikki, tantaali, terbium, vanadiini ja volframi. Käytetyssä ydinpolttoaineessa on prometiumia heti käytöstäpoiston jälkeen 256 g 1 12 nippua, mutta sen määrä pienenee radioaktiivisen hajoamisen takia varsin nopeasti. Ydinpolttoainetta välivarastoidaan Suomessa vähintään 20 vuotta ennen kapselointia ja loppusijoitusta. Välivarastoinnin aikana prometiumin määrä putoaa selvästi pienemmäksi kuin 100 g/kapseli, joten se voidaan myös karsia tarkasteltavien aineiden joukosta vähäisen määränsä vuoksi. Vastaava karsinta voidaan tehdä myös aineille, joille on säädöksessä [5] määritelty enimmäispitoisuudet talous vedessä. Aineet, joita on kapselia kohti niin vähän, että edes koko kapselin sisältämä määrä ko. ainetta ei m 3 :iin vettä laimentuessaan ylitä säädöksessä määriteltyjä enimmäispitoisuuksia, voidaan poistaa tarkastelusta. Tällaisia aineita ovat alumiini, barium, hopea, kadmium ja seleeni. Myös lyijy voitaisiin karsia vähäisen määränsä perusteella tarkasteltavien aineiden joukosta, mutta kaasuna vapautuvan radonin kulkeutuminen biosfåäriin ja hajoaminen lopulta lyijyksi tarkastellaan erikseen.
22 Jalokaasut Loppusijoituskapselin sisältämät jalokaasut eli krypton ja xenon eivät reagoi kemiallisesti ja ovat kaasumaisia biosfääriin mahdollisesti vapautuessaan. Ne eivät voi muodostaa niin suuria pitoisuuksia, joista olisi kemiallista haittaa elolliselle luonnolle. 5.5 Säteilymyrkylliset aineet Käytetyssä ydinpolttoaineessa esiintyvät transuraanit eli amerikium, curium, neptunium ja plutonium ovat kemiallisestikin haitallisia, mutta ennen kaikkea ne ovat erittäin radioaktiivisia. Niiden kemiallinen myrkyllisyys on niin paljon niiden säteilymyrkyllisyyttä vähäisempää, että sen erillinen tarkastelu on tarpeetonta [14]. Näistä aineista mahdollisesti aiheutuvat haitat johtuvat aina ensisijaisesti niiden säteilyvaikutuksista. Myös muita vastaavia aineita on käytetyssä ydinpolttoaineessa, esim. radium. 5.6 Yhteenveto pois tarkastelusta karsitoista aineista Kohdissa tarkemmista tarkasteluista karsitut aineet on koottu taulukkoon Tarkempaa tarkastelua vaativat aineet Kappaleissa tehtyjen karsintojen jälkeen taulukon 4-5 aineista tarkempaa käsittelyä vaativat aineet on lueteltu taulukossa 5-2. Neodyymiä, niobiumia ja palladiumia lukuun ottamatta kaikki taulukon5-2 alkuaineet kuuluvat viitteessä [15] käytetyn kolmiportaisen vaarallisuusluokituksen (Hazard Rating, HR) vaarallisimpaan ryhmään. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden LD50-arvo on pienempi kuin 400 mg/kg. LD50-arvo (Lethal Dose 50) tarkoittaa muulla tavoin kuin hengitysteitse elimistöön päätynyttä ainepitoisuutta, joka aiheuttaa 50 %:lle altistuneista kuoleman. Myös tietyt neodyymin ja palladiumin yhdisteet kuuluvat vaarallisimpaan ryhmään. Vaikka niobium on elollisessa luonnossa yleisesti esiintyvä aine ja se kuuluu vähiten vaaralliseen ryhmään, voi se aiheuttaa vakavaa ihoärsytystä ja munuaisvaurioita riittävän suurina pitoisuuksina esiintyessään [15]. Tämän takia sitäkään ei karsita pois tarkasteltavien aineiden joukosta.
23 17 Taulukko 5-1. Tarkemmista tarkasteluista karsitut aineet. Alkuaine Lyhenne Määrä Tarkastelusta karsimisen perusta (g/kapseli) Alumiini Al Amerikium Am Antimoni Sb Barium Ba Boori B Brorni Br Curium Cm Dysprosium Dy Fosfori P Germanium Ge Happi 0 Helium He Hiili c Hopea Ag Indium In Kadrnium Cd Kalsium Ca Kloori Cl Krypton Kr Magnesium Mg Natrium Na Neptunium Np Pii Si Plutonium Pu Prometium Pr Radium Ra Rikki Seleeni Tantaali Terbium Vanadiini Volfrarni Xenon s Se Ta Tb V W Xe , ,8 12 1, , < , vähäinen määrä säteil ymyrky llisyys vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) säteil ymyrky llisyys vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vaaraton tai yleinen biosfåärissä vaaraton tai yleinen biosfåärissä vaaraton tai yleinen biosfåärissä vähäinen määrä vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) ja vaaraton tai yleinen biosfäärissä vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) jalokaasu vähäinen määrä _ia vaaraton tai yleinen biosfäärissä vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) säteil ymyrky llisyys vaaraton tai yleinen biosfåärissä säteilymyrkyllisyys vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) ja säteil ymyrky llisyys vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) vähäinen määrä (alle 100 g/kapseli) jalokaasu
24 18 Taulukko 5-2. Tarkempaa tarkastelua vaativat loppusijoituskapselin sisältämät aineet. Alkuaine Lyhenne Määrä Maolimassa Määrä (g/kapseli) (g/mol) ( mol/kapseli) Cerium Ce ,115 43,3 Cesium Cs , ,6 Europium Eu ,965 2,8 Gadolinium Gd ,25 2,2 Hafnium Hf ,49 1,4 Jodi I , ,4 Koboltti Co ,9332 1,7 Kromi Cr , Kupari Cu , Lantaani La , ,3 Lyijy Pb ,2 4,4 Mangaani Mn , Molybdeeni Mo ,94 80,4 Neodyymi Nd ,24 64,3 Nikkeli Ni , Niobium Nb , Palladium Pd ,42 33,1 Praseodyymi Pr , ,3 Rauta Fe , Rodium Rh ,9055 9,6 Rubidium Rb ,4678 9,6 Ruteeni Ru ,07 68,4 Samarium Sm ,36 13,1 Strontium Sr ,62 22,8 Teknetium Te ,0 Telluuri Te ,6 9,5 Tina Sn , Titaani Ti ,88 24,6 Torium Th ,0381 2,0 Uraani u , Vismutti Bi , ,4 Yttrium y , ,8 Zirkonium Zr ,
25 19 6 LIUKOISUUDET 6.1 TILA-99-raportin mukaiset liukoisuudet Eri alkuaineiden liukoisuuksille käytetään samoja arvoja kuin radionuklidien kulkeutumisen tarkastelun yhteydessä [3] niiltä osin kuin se on mahdollista. Taulukon 5-2 aineista vain kymmenen on sellaisia, joiden liukoisuus on määritelty radionuklidien kulkeutumistarkastelujen yhteydessä. Ne ovat nikkeli, niobium, palladium, samarium, strontium, teknetium, tina, torium, uraani ja zirkonium. Näiden aineiden liukoisuuksina käytetään konservatiivista arviota pelkistävissä olosuhteissa vallitsevasta liukoisuudesta. Suolaiseen tai ei-suolaiseen veteen liukenevuudesta valitaan suurempi. Loppusijoituskapselin sisällä aivan polttoainematriisin välittömässä läheisyydessä vallitsee voimakkaasta alfasäteilystä johtuen hapettavat olosuhteet. Hapettavissa olosuhteissa mm. uraanin ja teknetiumin liukoisuus on selvästi suurempi, mutta sillä ei ole merkitystä, koska kapselista ulos kulkeutuvassa vedessä vallitsee pelkistävät olosuhteet. 6.2 Muut lähteet Cesium, jodi, molybdeeni ja rubidium ovat hyvin liukoisia [16]. Niille ei käytetä mitään liukoisuusrajaa. Kuparin ja raudan liukoisuudet saadaan radionuklidien kulkeutumiseen liittyvien analyysien liukoisuustietokannasta [ 17]. Sen perustapauksien mukaisista liukoisuuksista valitaan suurin ja sitä pyöristetään ylöspäin. Taulukossa 5-2 esiintyvät lantanidit eli cerium, europium, gadolinium, lantaani, neodyymi, praseodyymi ja samarium sekä niiden kanssa jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kuuluva yttrium ovat harvinaisia, useissa mineraaleissa esiintyviä aineita. Niiden liukoisuus tunnetaan yleisesti ottaen varsin huonosti [16]. Niiden liukoisuuksille käytetään ko. aineiden (OH) 3 -yhdisteiden liukoisuuden teoreettisen tarkastelun mukaisia arvoja [18]. TIT...,A-99-raportissa [3] käsitellään lantanideista ainoastaan samariumia. Sen liukoisuus on kummankin lähteen mukaan 1 1 o- 5 mol/1. Tämä yhdenmukaisuus lisää eri lähteistä otettujen liukoisuusarvojen keskinäistä vertailukelpoisuutta. 6.3 Mittaustuloksiin perustuvat arviot Pasivan vuosina tekemissä Hästholmenin saaren pohjavesitutkimuksissa suurin mitattu pohjaveden lyijypitoisuus oli 3 1 o-s mol/1 [19]. Tästä arvosta konservatiiviseen suuntaan arvioimalla lyijyn liukoisuudeksi valitaan 1 1 o- 7 mol/1. Pasivan kaikkien tutkimusalueiden pohjavesiä käsittelevässä raportissa [20] suurin mistään mitattu pohjaveden mangaanipitoisuus on 6 1 o- 5 mol/1. Tästä arvosta konservatiiviseen suuntaan arvioimalla mangaanin liukoisuudeksi valitaan mol/ Kemialliset analogiat Useille harvinaisemmille aineille ei ole saatavilla liukoisuusarvoja. Jaksoilisessa järjestelmässä samassa pystysarakkeessa eli ryhmässä sijaitsevat alkuaineet muistuttavat pääsääntöisesti kemiallisesti toisiaan. Hafnium ja zirkonium ovat kemiallisesti lähes identtisiä [ 16]. Hafniumille käytetään samaa liukoisuusarvoa kuin zirkoniumille. Myös titaani sijaitsee jaksollisessa järjestelmässä samassa ryhmässä zirkoniumin ja hafniumin kanssa. Se on niiden tavoin heikkoliukoinen metalli. Näin ollen sillekin käytetään samaa
26 20 liukoisuusarvoa. Ruteeni, rodium ja palladium SIJaitsevat peräkkäin jaksollisessa järjestelmässä ja kuuluvat kolmen alkuaineryhmän muodostamaan yhtenäiseen joukkoon. Ne muistuttavat toisiaan kemiallisesti ja useimmat niiden yhdisteistä ovat heikkoliukoisia [ 16]. Näillä perusteilla ruteenille ja rodiumille käytetään samaa liukoisuusarvoa kuin palladiumille. Telluuri ja seleeni kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään ja ovat kemiallisesti keskenään samankaltaisia. Seleenille on Tll A-99-raportissa [3] käytetty liukoisuutta 1 1 o- 6 mol/l, jota voidaan käyttää myös telluurille. Vismutti ja lyijy sijaitsevat peräkkäin jaksollisessa järjestelmässä ja muistuttavat toisiaan kemiallisesti [16]. Vismutille käytetään samaa liukoisuusarvoa kuin lyijylle. Vastaavilla perusteluilla koboltille käytetään samaa liukoisuusarvoa kuin nikkelille. Kromille käytetään samaa liukoisuusarvoa kuin raudalle ja nikkelille, jotka muistuttavat sitä kemiallisesti. 6.5 Yhteenveto liukoisuuksista Tarkasteltavien alkuaineiden liukoisuudet on koottu taulukkoon 6-1.
27 21 Taulukko 6-1. Tarkasteltavien alkuaineiden liukoisuuksia. Alkuaine Lyhenne Liukoisuus (mol/l) Cerium Ce Cesium Cs ei liukoisuusrajaa Europium Eu Gadolinium Gd Hafnium Hf Jodi I ei liukoisuusrajaa Koboltti Co Kromi Cr Kupari Cu 1 1 o- 3 Lantaani La ei liukoisuusrajaa Lyijy Pb Mangaani Mn Molybdeeni Mo ei liukoisuusraj aa Neodyymi Nd ei liukoisuusrajaa Nikkeli Ni Niobium Nb Palladium Pd Praseodyymi Pr Rauta Fe Rodium Rh Rubidium Rb ei liukoisuusrajaa Ruteeni Ru 1 1 o- 8 Samarium Sm 1 1 o-s Strontium Sr Teknetium Te Telluuri Te Tina Sn Titaani Ti Torium Th Uraani u Vismutti Bi Yttrium y Zirkonium Zr
28 22 7 LASKUMENETELMÄT 7.1 REPCOM Materiaalien vapautuminen loppusijoituskapselista kallioperään tarkastellaan REPCOMtietokoneohjelmalla tehdyillä laskuilla. REPCOM-lähialuemallissa kapselin sisältöä ja lähialueen vapautumisesteitä malliunetaan pienillä osilla eli kompartmenteilla, joiden ominaisuudet määrittelee ohjelman käyttäjä. Kompartmentista seuraavaan tapahtuvaa aineiden kulkeutumista mallinnetaan differentiaaliyhtälöllä, joka ottaa huomioon sorption, advektion, diffuusion, aineiden liukoisuusrajat ja nuklidien hajoamisketjut. Ohjelma ratkaisee matriisieksponentiaalimenetelmällä aineiden kulkeutumista kuvaavan em. differentiaaliyhtälöistä koostuvan ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöryhmän. Saatava ratkaisu on ajan suhteen jatkuva. REPCOM-malli on esitelty perusteellisesti viitteessä [21]. Kemiallisen myrkyllisyyden tarkastelussa käytetään erittäin konservatiivista skenaariota eli loppusijoituskapselin eristävän vaikutuksen oletetaan häviävän kokonaan vuoden kuluttua loppusijoituksesta. Tässä skenaariossa käytettävä lähialuemalli on esitetty kuvassa 7-1. OrDZl Kapseli Bentorui tti Bentonii tti & mtrrske Kuva 7-1. Laskuissa käytetty lähialueen kulkeutumismalli. Kapselin sisätiloja on kuvattu yhdellä kompartmentilla, jonka tilavuus on Olkiluodon nippuja Sisältävälie kapselille ja Loviisan nippuja sisältävälle kapselille Tilavuutta käytetään niiden aineiden yhteydessä, joita on eniten Loviisan nippuja sisältävässä kapselissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tilavuutta käytetään koboltin ja niobiumin vapautumista laskettaessa. Kapselia ympäröivä 35 cm:n paksuinen hentoniittikerros on jaettu 22 radiaalisuuntaiseen kompartmenttiin ja kapselin
29 23 päällä oleva 1,5 m:n korkuinen hentoniittikerros on jaettu pystysuunnassa 20:een kompartmenttiin. Loppusijoitusreiän yläosassa oleva 1 m:n paksuinen kerros tunnelin täyteainetta muodostaa yhden kompartmentin, samoin kuin loppusijoitusreiän yläpuolella oleva loppusijoitustunnelin osa, jonka tilavuus on 100 m 3 Kuvassa 7-1 olevat QF, Q 0 z ja QTDzt ovat veden virtaamat ko. kompartmenteista kallioperään. Niiden laskuissa käytetyt arvot esitetään kohdassa 8-2. Kullekin kulkeutumislaskuissa tarkasteltavalle aineelle tarvitsee tietää sen määrä, sijainti kapselissa, liukoisuus, sorboitumis- ja diffuusio-ominaisuudet sekä mahdollinen puoliintumisaika. Ainemäärien inventaari on esitetty luvussa 4, liukoisuudet luvussa 6 ja muut laskuissa käytetyt ominaisuudet luvussa KULKEUTUMINEN KALLIOPERÄSSÄ Kapselin lähialueelta vapautuvat aineet kulkeutuvat pohjaveden mukana kallion sisällä pitkiä matkoja, ennen kuin voivat päätyä biosfääriin. Tätä kaukokulkeutumista malliunetaan virtauskanavamallilla, jossa vapautuvat aineet kulkevat veden mukana kallion raoissa. Diffuusio on tässä mallissa ainoa tekijä, joka aiheuttaa pidättymistä ja dispersiota. Pohjaveden vuo ja kallion ominaisuudet voidaan koota yhteen parametriin u, jolloin käsiteltävän aineen konsentraatiota C 0 pohjavedessä vastaa etäisyydellä L ajanhetkellä t konsentraatio Cf: (7-1) jossa erfc on matemaattisen virhefunktion komplementtifunktio 2 00 erfc z = 1- erf z = -Jii J z 2 e -r dt (7-2) ja u on ko. aineen kulkeutumisominaisuuksia tarkasteltavalla reitillä kuvaava parametri 112 W L U = [ Ep De Rp ] -- (7-3) q JOSSa EP on kalliomatriisin huokoisuus (-), De on efektiivinen diffuusiotekijä halkeamasta kalliomatriisiin (m 2 /s), RP onko. aineen pidätystekijä kalliomatriisissa (-), W on virtauskanavien yhteysleveys kallion poikkipinta-alaa kohti (m/m 2 ), L on kulkeutumismatka (m), q on pohjaveden vuo kalliossa (m 3 /m 2 a) ja t on aika (a). Ei-sorboituvilla aineilla RP = 1 ja kohtalaisesti tai voimakkaasti sorboituvilla aineilla pätee R ~ Kd Ps p c p (7-4)
30 24 jossa Kct on sorboitumista kuvaava tilavuuteen pohjautuvajakautumistekijä (m 3 /kg) ja Ps on kallion tiheys (kg/m 3 ). Näillä perusteilla parametri u saadaan muotoon: 11 2 u ei-sorboitu va = ( e P D e ] W L q (7-5) 11 2 WL u sorboiru va :::::: [ D e K d P s ] -- q (7-6) Kaavoissa esiintyvä tekijä WL/q on virtausvastus. Sen yksikkö on alm, eli mitä suurempi virtausvastus on, sitä heikommin tarkasteltava aine kulkeutuu. Laskuissa käytettäväksi virtausvastukseksi on valittu alm. Se vastaa raon avaumaa 0,5 mm, raon leveyttä 1m, virtausnopeutta 120m/aja virtauskanavan pituutta 600 m. Kaukokulkeutumislaskut on suoritettu elementtimenetelmään perustuvalla FTRANStietokoneohjelmalla. Ohjelma käyttää yllä kuvattua vastaavaa numeerista laskumenetelmää ja ottaa tarvittaessa huomioon kalliomattiisin heterogeenisyyden, joka ei ole mukana edellisissä yhtälöissä. FTRANS-ohjelma on esitetty tarkemmin viitteissä [22,23]. 7.3 WELL-96 WELL-96 on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen TILA-96-turvallisuusanalyysissä [ 4] käytetty yksinkertainen malli, jolla muunnetaan loppusijoituskapseleista biosfääriin vapautuvien radionuklidien määrä ihmisille aiheutuvaksi säteilyannokseksi. WELL-96 on annosmuunnoskertoimien osalta päivitetty versio aikaisemmasta WELL- 94-mallista [24]. Loppusijoituksen turvallisuusanalyysit ovat osoittaneet, että merkittäviä säteilyannoksia ( annosnopeus >> 1 J.LSv/a) voi aiheutua vain siinä tapauksessa, että loppusijoitustilojen läheisyyteen tehdään porakaivo, jonka vettä käytetään juomavetenä [4]. Loppusijoitustiloista biosfåäriin vapautuvien aineiden vuotuisen päästön oletetaan laimenevan m 3 :iin pohjavettä ja yksittäisen ihmisen oletetaan juovan saastuneen kaivon vettä 500 1/a. Näin ollen yksittäinen saastuneen kaivon vettä juova ihminen saa juomavetensä mukana osuuden vuotuisesta radionuklidipäästöstä. Loppusijoituksen kemiallisen myrkyllisyyden tarkastelussa käytetään samaa laimenemisoletusta, eli loppusijoitustiloista biosfåäriin vapautuvien aineiden vuotuisen päästön oletetaan laimenevan m 3 :iin pohjavettä. Tähän vesimäärään syntyneitä pitoisuuksia vertaillaan laissa määrättyihin talousveden suurimpiin sallittuihin ainepitoisuuksiin. Muilta osin WELL-96-mallia ei tässä tarkastelussa käytetä.
31 25 8 VAPAUTUMINEN LOPPUSIJOITUSKAPSELISTA 8.1 Aineiden sijainti loppusijoituskapselissa Tarkasteltavista aineista koboltti, kromi ja titaani esiintyvät polttoainenippujen teräsosissa, hafnium nippujen zircaloy-osissa, niobium ja zirkonium nippujen ZrNbosissa ja kupari, mangaani, nikkeli ja rauta loppusijoituskapselin rakenteessa. Kaikki muut tarkasteltavat alkuaineet esiintyvät polttoainematriisissa. 8.2 Laskuja varten tehtäviä oletuksia Loppusijoituskapselissa olevan käytetyn ydinpolttoaineen oletetaan rapautuvan kokonaan tasaisella nopeudella 10 6 vuodessa. Polttoainematriisissa esiintyvien eiliukoisuusrajoitteisten aineiden biosfäärin vapautuminen tapahtuu vähintään rapautumista vastaavalla nopeudella, eli vuodessa vapautuu minimissään 1 o- 6 alkuinventaarista. Polttoainenippujen zircaloy-osien oletetaan rapautuvan kokonaan vuodessa ja muiden metalliosien 1000 vuodessa. Aineiden vapautumista kapselista kuvataan kaikkein konservatiivisimmalla skenaariolla, eli sillä, että kapselin eristävä vaikutus häviää kokonaan vuoden kohdalla. Kulkeutumislaskuilla tarkasteltavien aineiden inventaarista 6 % oletetaan olevan kaasuaukossa. Virtaamat lähialueella oletetaan suuriksi eli QF = 5 1/a, Q 0 2 = 50 1/a ja Qmz 1 = /a ja kallion virtausvastus WL/q on a/m. Em. virtaamat ovat suurimmat TILA-99-analyysissä käytetyt virtaamat, eli kyseessä on eräänlainen herkkyystarkastelu. Virtaarnien valinnan vaikutus vapautumiseen on siis konservatiivinen. Bentoniitin sekä bentoniitin ja murskeen seoksen tiheydelle käytetään samaa arvoa kuin kallion tiheydelle (2700 kg/m 3 ). Laskujen kannalta olennaisimmat parametrien arvot on esitetty taulukossa 8-1. Taulukko 8-1. Laskuissa käytettyjä parametrien arvoja. Parametri Valittu arvo VirtaamaQF Virtaama Q 0 z Virtaama Qmzt Kallion virtausvastus WL/q Kaasuaukko-osuus 51/a 50 1/a /a a/m 6% Laskelmissa tarkastellaan yksittäistä, mahdollisimman epäedullisessa paikassa sijaitsevaa kapselia. Ruotsalaisen SKB :n turvallisuusanalyysin mukaan loppusijoituskapseli, jossa on pieni reikä, voisi läpäistä laadunvalvonnan todennäköisyydellä 0,001 [25]. Kanadalaisen AECL:n turvallisuusanalyysissä vastaava todennäköisyys on 0,0002 [26]. Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten 40 vuoden käytön aikana syntyy käytettyä ydinpolttoainetta sellainen määrä, jonka loppusijoittamiseen tarvitaan noin 1400 loppusijoituskapselia. Käyttämällä konservatiivisempaa SKB :n tulosta 0,001 Suomeen edellämainitussa perustapauksessa loppusijoitettavista kapseleista yksi tai kaksi voisi olla sellaisia, joissa on pieni reikä. Tiiviinä loppusijoitetuista kapseleista ei vapaudu
32 26 mitään aineita pitkälläkään aikavälillä. Yksittäisestä kapselista vapautuvien aineiden tarkastelu on näin ollen perusteltua. Laskelmissa käytetty skenaario, jossa kapselin häviää vuoden kohdalla, antaa konservatiivisia tuloksia. Useista kapseleista voi vapautua loppusijoitettuja materiaaleja siinä tapauksessa, että jääkauden aiheuttama paine aiheuttaa kallion halkearnisen, joka leikkaa loppusijoitustilat ja vaurioittaa useita kapseleita. Tälläisen tapahtuman muodostama riski on hyvin pieni, mutta sen arviointi ei ole mahdollista kovin konkreettisella tasolla [4 (s. 151)]. 8.3 Liukoisuusrajoitteisten aineiden kulkeutuminen TILA-99-analyysin alustavissa laskuissa suurin efektiivinen veden virtaama kapselin sisältä bentoniitin läpi edelleen kallioon on noin 9 1/a. Näissä tarkasteluissa virtaamalle käytetään arvoa 10 1/a. Useat kapselissa esiintyvät aineet ovat liukoisuusrajoitteisia. Selvästi liukoisuusrajoitteisten aineiden vapautumista kapselista bentoniitin läpi kallioon voidaan arvioida yksinkertaisesti olettamalla kapselista ulos virtaavan veden sisältävän liukoisuusrajan mukaisen pitoisuuden tarkasteltavaa ainetta. Aineiden, joiden määrä on vähäinen tai joiden liukoisuusraja on suhteellisen korkea, pitoisuus ei voi kapselin sisältämässä vedessä nousta liukoisuusrajaan asti. Liukoisuusrajaa käytetäänkin tämän takia ainoastaan tarkasteltaessa aineita, joiden liukoisuusrajan mukainen vapautuminen kapselista virtaamaila 10 1/a kestää vähintään 10 6 vuotta eli polttoainematriisin oletetun rapauturnisen ajan. Tällä perusteella taulukon 6-1 liukoisuusrajoitteisista aineista cerium, europium, gadolinium, koboltti, niobium, praseodyyrni, samarium, strontium ja torium joudutaan käsittelemään tarkempien kulkeuturnislaskujen avulla käyttämättä liukoisuusrajaa. Myös krornin ja telluurin liukoisuusrajojen mukaiset vapauturnisajat jäävät vain vähän alle 10 6 vuoden, mutta ne jätetään silti liukoisuusrajoitteisten aineiden joukkoon. Kaikkien muiden taulukon 6-1 liukoisuusrajoitteisten aineiden loppusijoituskapselista kallioon vapautunut vuotuinen määrä saadaan kertomalla liukoisuus virtaamaila 10 1/a. Vuotuinen vapautuminen on esitetty taulukossa Lyijyn muodostuminen Lähes kaikki käytetyssä ydinpolttoaineessa syntyvä lyijy muodostuu uraanin hajoaruissarjan (4N+2) lopputuotteena. Yksi kyseisen hajoaruissarjan välivaiheista on Rn-222, joka voi vapautua loppusijoituskapselista kaasuna ja kulkeutua ylös biosfåäriin. Lyijyn muodostuminen on nopeimrnillaan vuoden kohdalla, jolloin Rn-222:n emonuklidin Ra-226:n aktiivisuus on 50 GBq/tU. Jos oletetaan konservatiivisesti, että kaikki muodostuva radon vapautuu kapselista ja hajoaa pintavesissä stabiiliksi Pb-206:ksi asti, saadaan veteen vapautuvaksi lyijymääräksi 5, mol/a.
33 27 Taulukko 8-2. Liukoisuusrajoitteisten aineiden vuotuinen kulkeutuminen loppusijoituskapselista kallioon. Alkuaine Lyhenne Vapautuminen (mol/a) Hafnium Kromi Kupari Lyijy Mangaani Nikkeli Palladium Rauta Rodium Ruteeni Teknetium Telluuri Tina Titaani Uraani Vismutti Yttrium Zirkonium Hf Cr Cu Pb Mn Ni Pd Fe Rh Ru Te Te Sn Ti u Bi y Zr o o Ei-liukoisuusrajoitteiset aineet Taulukon 6-1 ei-liukoisuusrajoitteisten aineiden ja luvussa 8.3 liukoisuusrajoitteisten aineiden joukosta karsittujen aineiden vapautuminen loppusijoituskapselista bentoniitin läpi kallioon tarkastellaan REPCOM- ja FTRANS-tietokoneohjelmilla tehtävien kulkeutumislaskujen avulla. Tarkasteltavien aineiden laskuissa käytetyt parametrien arvot on lueteltu taulukossa 8-3. Taulukossa erikseen nimeämättömät aineet käsitellään neutraaleina ja ei-sorboituvina. Rubidiumille käytetään samoja arvoja kuin sen kanssa alkuainetaulukossa peräkkäin sijaitsevalle strontiumille. Kallion huokoisuudelle c ja diffuusiotekijälle De on kummallekin kaksi eri arvoa, joista ensimmäinen viittaa 0-1 cm:n etäisyydellä kallion halkeamista vallitseviin oloihin ja jälkimmäinen yli 1 cm:n päässä kallion halkeamista vallitseviin oloihin. Laskennan tulokset on koottu taulukkoon 8-4.
34 28 Taulukko 8-3. Kulkeutumislaskuissa käytetyt parametrien arvot. Neutraali Niobium Koboltti Jodi Cesium Strontium el-sor- (neutraali (neutraali, (anioni) (sorboi- Ja boituva sorboi- vapautuu tuva rubidium tuva) teräsosista kationi) (sorboitu via katiovuodessa) neja) Bentoniitti Kti (m 3 /kg) 0 0, ,04 0,001 E (o/o) 0,43 0,43 0,43 0,05 0,43 0,43 De (m 2 /s) Bentoniittil murske Kti (m3/kg) 0 0, ,004 0 E (%) 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 De (m 2 /s) Kallio Kn (m 3 /kg) ,02 0, ,01 0,0001 E (%) 0,5 ja 0,1 0,5 ja 0,1 0,5 ja 0,1 0,1ja 0,02 0,5 ja 0,1 0,5 ja 0,1 De (m 2 /s) ja ja ja ja ja ja Taulukko 8-4. Ei-liukoisuusrajoitteisten aineiden suurimmat vuotuiset vapautumisosuudet ja -määrät biosfääriin. Alkuaine Lyhenne Suurin vuotuinen vapautumisosuus kokonaismäärästä Suurin vuotuinen vapautumismäärä (mol/a) Cerium Cesium Europium Gadolinium Jodi Koboltti Lantaani Molybdeeni Neodyymi Niobium Praseodyymi Rubidium Samarium Strontium Ce Cs Eu Gd I Co La Mo Nd Nb Pr Rb Sm Sr 8, , , , , , , , , , , , , , , ,
35 29 Vaikka kappaleessa 8.3 todettiin. että liukoisuusrajojen mukainen vapautuminen loppusijoituskapselista olisi epärealistisen nopeaa mm. europiumille, gadoliniumille ja samariumille, olisi näiden aineiden vapautuminen vielä sitäkin nopeampaa, jos käytettäisiin taulukossa 8-4 esitettyjä arvoja. Tämän takia näiden kolmen aineen vapautumiselle käytetään niiden liukoisuusrajojen avulla laskettuja arvoja, jotka on koottu taulukkoon 8-5. Taulukko 8-5. Europiumin, gadoliniumin ja samariumin vapautuminen kallioon. Alkuaine Lyhenne Vapautuminen (mol/a) Europium Gadolinium Samarium Eu Gd Sm 3 1 o Taulukoissa 8-2 ja 8-5 esitetään liukoisuusrajoitteisten aineiden suurimmat vuotuiset vapautumismäärät kallioon. Näissä tuloksissa ei oteta huomioon aineiden kulkeutumista pitkiä matkoja kallion sisällä biosfääriin, kuten taulukon 8-4 ei-liukoisuusrajoitteisten aineiden yhteydessä tehdään. Tulokset ovat kuitenkin suoraan vertailukelpoisia keskenään, koska tarkastellaan pysyviä nuklideja. Nopeasti hajoavilla radioaktiivisilla aineilla kallion läpi biosfåäriin kulkeutumisessa kuluu niin paljon aikaa, että aktiivisuus vähenee oleellisesti, mutta pysyvillä tai pitkäikäisillä radioaktiivisilla liukoisuusrajoitteisilla nuklideilla kaukokulkeutuminen viivästyttää vapautumista biosfåäriin, mutta ei juuri vähennä päästön suuruutta [4 (s.102)]. Kallion läpi kulkeutuminen siis korkeintaan vähentäisi päästöä hieman, eli mahdollinen virhe tehdään konservatiiviseen suuntaan eli päästöä yliarvioivaksi Torium Uraanin hajomisen seurauksena syntyvän toriumin vapautumista rajoittaa eniten sen muodostumisnopeus. Toriumin määrää hallitsee isotooppi Th-232, joka syntyy U- 236:n hajoamisen seurauksena. Isotooppia U-236 on käytetyssä ydinpolttoaineessa 10 6 vuoden kohdalla 15 GBq/tU eli Th-232:n tuottonopeus on 7, mol/(a tu). Olkiluodon ydinvoimalaitoksen polttoainetta on 2,14 tlkapseli, eli Th-232:n tuottonopeus on 1,68 1 o- 6 mol/(a kapseli). Tasapainotilanteessa muodostunut torium vapautuu kapselista ja päätyy biosfääriin muodostumistaan vastaavalla nopeudella. Isotoopin Th-230 vapautuminen biosfåäriin on tarkasteltu REPCOM- ja FTRANSlaskuilla viitteessä [3]. Sen vapautuminen biosfääriin on nopeimmillaan 6, vuoden kohdalla, jolloin 2, 14 tonnia ydinpolttoainetta sisältävästä kapselista vapautuu isotooppia Th-230 8, 14 1 o- 8 mol/a. Laskemalla yhteen nämä vapautumismäärät saadaan yhdestä kapselista vapautuvan toriumin määräksi 1, 76 1 o- 6 mol/a. Vapautumisnopeus on noin yksi kolmannes vapautumisnopeudesta 5 1 o- 6, joka saataisiin käyttämällä toriumille sen liukoisuusrajaa samalla tavoin kuin taulukossa 8-2.
36 30 Taulukko 8-6. Toriumin vuotuinen vapautumismäärä kallioon. Alkuaine Lyhenne Vapautuminen (mol/a) Torium Th
37 31 9 PITOISUUDET KAIVOVEDESSÄ Vaikka useiden tarkasteltavien aineiden liukoisuusrajat ovat korkeampia kuin niiden sallitut enimmäispitoisuudet talousvedessä, vähäisestä virtaamasta johtuen aineiden vapautumisnopeus on useimmiten hyvin pieni. WELL-96-mallin mukaisesti vuotuinen päästö laimenee kalliossa m 3 :iin vettä, minkä seurauksena pitoisuudet jäävät useimmiten erittäin pieniksi. Laimentamalla taulukoiden 8-2, 8-4, 8-5 ja 8-6 mukaiset vuotuiset päästöt 10 8 litraan vettä saadaan suurimmat pitoisuudet kaivovedessä. Tulokset esitetään taulukossa 9-1, jossa on myös ko. aineille Suomessa sallitut suurimmat pitoisuudet. Lasketut pitoisuudet niille taulukon 9-1 aineille, joille on sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä [5] määritelty suurimmat sallitut pitoisuudet, ovat vähintään neljä kertaluokkaa sallittuja rajoja pienempiä. Uraanipitoisuus on yli neljä kertaluokkaa pienempi kuin WHO:n suosituksen mukainen pitoisuus. Niillä aineille, joille ei ole määritelty em. päätöksessä suurimpia sallittuja pitoisuuksia mm. niiden harvinaisuuden tai tuntemattoman myrkyllisyyden takia, pitoisuudet jäävät vähintään kaksi kertaluokkaa pienemmiksi kuin kaikkein tiukin millekään alkuaineelle em. päätöksessä määrätty pitoisuusraja (elohopean raja 0,001 mg/1 eli mol/1). Luvussa tarkasteltua radonin vapautumisen myötä pintavesiin päätynyttä lyijyä ei voida tarkastella WELL-96-mallin mukaisesti. Yhdestä kapselista päätyy vuodessa pintavesiin lyijyä maksimissaan 5, 6 1 o- 6 moi. Tämän määrän täytyisi laimentua vähintään vain 120 litraan vettä, jotta jäädään lyijyn talousvedelle laissa määritellyn enimmäispitoisuuden alapuolelle.
Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa
FI9900140 Työraportti 9918 POÄIV/4 TYÖ 0 **} JS Kemiallinen myrkyllisyys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa Eerikki Raiko Po s iva Oy Henrik Nordman VTT Energia 3 04 2 Maaliskuu 1 999 Posivan
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotMalmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotSISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN
OHJE ST 7.3 / 13.6.2014 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 Yleistä 3 2 Miten efektiivisen annoksen kertymä lasketaan 3 3 Mitä annosmuuntokertoimia efektiivisen annoksen kertymän laskemisessa
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotLIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta.! = analyysitulos epävarma
LIITE nnn GTKn moreeninäytteet Suhangon alueelta Havnro Vuosi X Y Aines Pvm_511p Al_511p Ba_511p Ca_511p Co_511p Cr_511p Cu_511p Fe_511p K_511p La_511p Li_511p Mg_511p 30759 89 7333802 3461760 MR 19910128
LisätiedotKaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotLIITE 3A NIITYN KASVILAJEJA. maitohorsma. siankärsämö. päivänkakkara. koiranputki. ahomansikka. harakankello. kannusruoho ketohanhikki
LIITE 3A NIITYN KASVILAJEJA kannusruoho ketohanhikki harakankello ahomansikka koiranputki päivänkakkara siankärsämö maitohorsma 214 LIITE 3B KASVILAJIKORTIT 215 LIITE 3B peltosaunio siankärsämö päivänkakkara
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotTEHTÄVÄ 1 (7 p.) 2 Pääsykoe 2015 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi:
2 Pääsykoe 2015 Kemian laitos, Turun yliopisto Nimi: TEHTÄVÄ 1 (7 p.) Lannoite sisältää sekä ammoniumsulfaattia että kaliumsulfaattia. Seoksen koostumus voidaan määrittää sekoittamalla näyte natriumhydroksidin
Lisätiedotstrategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström
EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotVesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotElodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotAsiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
Lisätiedot81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT
81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotBentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio
Bentoniittipuskurin jääkauden jälkeinen eroosio Matti Liukkonen & Markus Olin # # Nykyinen osoite: Science consulting cheq&diff BENTONIITTIPUSKURIN JÄÄKAUSIEROOSIO Jääkausi- eli glasiaalieroosio voi heikentää
LisätiedotKRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA
KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotNeulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
LisätiedotPääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 9.5.2016 klo 9-12
Pääsykoe Kemian laitos, Turun yliopisto Maanantaina 9.5.2016 klo 9-12 Lue huolellisesti seuraavat ohjeet 1. Koe alkaa, kun valvoja antaa luvan. Koe päättyy klo 12.00. Poistua saa aikaisintaan klo 10.00.
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotSÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA
OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
SELVITYS 35/14/AnM 18.2.2014 1(34) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Selvitys tuhkien ominaisuuksista ja haitallisuudesta ympäristölle SELVITYS
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
Lisätiedot81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT
RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus. Edellä 74 ryhmän huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan soveltuvin
LisätiedotHARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT!
UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ HARVINAISTEN MAAMETALLIVARANTOJEN TALTEENOTTOMENETELMÄT Ari Väisänen 5.10.2016 TUTKIMUSRYHMÄMME HANKKEITA n Harvinaisten maametallien talteenotto puun- ja turpeenpolton tuhkasta
LisätiedotKansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa
1 Kansalaisnäytteet paljastavat vakavia puutteita Talvivaaran valvonnassa Seuraavassa taulukossa on Ylä-Lumijärven keltaisen herkkäliikkeisen sekä sen alla olevan sakan koostumus kiintoainetta kohden.
LisätiedotKaiHali. Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta
KaiHali Järvisedimentin ja suoturpeen luontainen kyky poistaa kaivosveden sulfaatti- ja metallikuormitusta Lehtoranta J., Ekholm P., Laamanen T. Taustaa Suot ja sulfaatti Palviainen, M., Lehtoranta, J.,
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotKehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ. PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012
1 PÄÄTÖS Nro 82/12/1 Dnro PSAVI/65/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Koetoimintailmoitus Pahtavaaran kaivoksen Länsimalmin rikastettavuuden selvittämisestä, Sodankylä ILMOITUKSEN TEKIJÄ
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotSukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:
K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotSyntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.
1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotLasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.
Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotLuku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotINNOVATIIVINEN KIERTOTALOUS (INKI)
INNOVATIIVINEN KIERTOTALOUS (INKI) 7.2.2018 Ari Väisänen Kriittiset raaka-aineet Euroopan komissio on julkaissut listan kriittisiksi luokitelluista raaka-aineista Kyseisillä raaka-aineilla on Euroopan
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016
LisätiedotKriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus
Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical
LisätiedotYLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotTESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:
LisätiedotNäytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
LisätiedotBIOJALOSTAMON TARKKAILU
1 Liite 4 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 84/2019 Boreal Bioref Oy BIOJALOSTAMON TARKKAILU Biojalostamon tarkkailu on toteutettava siten, että toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
Lisätiedot9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
9. JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ Jo vuonna 1869 venäläinen kemisti Dmitri Mendeleev muotoili ajatuksen alkuaineiden jaksollisesta laista: Jos alkuaineet laitetaan järjestykseen atomiluvun mukaan, alkuaineet,
LisätiedotVesirutto Koillismaalla luvulla massalajiksi
Vesirutto Koillismaalla - 2000-luvulla massalajiksi Seppo Hellsten, Juha Riihimäki ja Mika Sarkkinen Vesiruton hyötykäyttö riesasta raaka-aineeksiko? 21.3.2017 Kanadanvesirutto (Elodea canadensis, Hydrocharitaceae)
LisätiedotTERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Vuosiraportti Päivämäärä 2.5.2016 Viite 1510016678 ja 1510021110 TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2015 OSA IX: POHJAVEDET TERRAFAME OY TERRAFAMEN
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
LisätiedotNuklidikulkeutuminen
Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.
YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme
LisätiedotAlkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella
IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotPuhtaamman tulevaisuuden rakentaja
Puhtaamman tulevaisuuden rakentaja Metallinjalostajat ry Metallien jalostuksen välillinen tuotantovaikutus, 4900 Metallien jalostus 23 % 13 % 9 % Teollisuus (pl. metallien jalostus) Kuljetus ja varastointi
Lisätiedot