Sähkö on hyvinvointimme perusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö on hyvinvointimme perusta"

Transkriptio

1

2 Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja Tärkeimmät metsien bioenergia, jokien vesivoima ja turve Sähkön hinta on ollut pitkään EU-maiden edullisimpia Suomessa on erittäin hyvät kokemukset ydinvoimasta Nykyiset voimalaitokset tuottavat neljänneksen Suomen sähköstä

3 Sähkön hankinta ja käyttö Suomessa

4 Ydinsähkön kilpailukyky Ydin-, kivihiili- ja maakaasuvoimalla tuotetun sähkön kustannusrakenteet eroavat selvästi toisistaan Ydinvoiman investointikustannukset ovat huomattavasti suuremmat moninkertaisten turvajärjestelmien ja reaktorin suojarakennuksen takia Polttoainekustannusten osuus ydinsähkön hinnasta on noin 15%, maakaasulla 70% ja kivihiilellä 40% Polttoaineen hinnan vaihtelut vaikuttavat vähemmän ydinsähkön hintaan Päästöoikeuksien hankinta nostaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hintaa

5 Suomen ja lähialueiden ydinvoimalaitokset 1. Loviisa 2. Olkiluoto 3. Forsmark 4. Oskarshamn 5. Ringhals 6. Kuola 7. Smolensk 8. Sosnovyi Bor (Leningrad) 9. Ignalina

6 Olkiluoto Omistaja Teollisuuden Voima Oy Sijaitsee Eurajoen kunnassa Olkiluoto 1, 860 MWe Valmistui 1978 Kiehutusvesireaktori (BWR) Olkiluoto 2, 860 MWe Valmistui 1980 Kiehutusvesireaktori (BWR) Olkiluoto 3, 1600 MWe Arvioitu tuotannon aloitus 2012 EPR-tyyppinen painevesireaktori Kuva: TVO, OL3 havainnekuva

7 Loviisa Omistaja Fortum Power and Heat Oy Sijaitsee Loviisan kaupungin edustalla Hästholmenin saarella Loviisa 1, 488 MWe Valmistui 1977 VVER-440-tyyppinen painevesireaktori Loviisa 2, 488 MWe Valmistui 1981 VVER-440-tyyppinen painevesireaktori Kuva: Fortum Oyj

8 Ruotsi Lähialueiden ydinvoimalaitokset Forsmark, 3*BWR Oskarshamn, 3*BWR Ringhals, 1*BWR ja 3*PWR Venäjä Sosnovyi Bor (Leningrad), 4*RBMK Kuola, 4*VVER Smolensk, 3*RBMK Liettua Ignalina, 1*RBMK

9 Ydinvoimalaitosten käyttökokemukset Kilpailukykyisen sähkön hinta edellyttää ydinvoimalaitokselta pitää vuotuista käyttöaikaa ja vähän käyttökeskeytyksiä Tässä suhteessa Suomen ydinvoimalaitokset ovat kansainvälistä huipputasoa Polttoainekustannukset ovat hyvin pienet verrattuna investointikustannuksiin Suomessa tyypillinen käyttöjakso on vuoden pituinen Käyttötulosta voidaan vertailla eri voimalaitosten kesken esimerkiksi käyttökertoimen avulla Käyttökerroin = tarkasteltuna ajanjaksona tuotettu sähköenergian osuus prosentteina keskeytyksettä tuotetusta sähköenergiasta

10 Ydinvoimalaitoksen vuosihuoltotyöt Jos merkittäviä korjaustöitä ei ole tehtävänä, seisokki kestää n. 2-3 viikkoa Seisokin aikana ladataan uusi polttoaine reaktoriin ja/tai suoritetaan sellaisia huolto- ja tarkistustöitä, joita ei voi tehdä laitoksen käydessä Luonteva vuosihuollon ajankohta on kesällä, jolloin sähkönkulutus on vähäistä Kuva: polttoaineen vaihto, Hannu Huovila/TVO

11 Ydinvoimalaitokset maailmalla Ensimmäinen energiantuotantoon tarkoitettu ydinvoimareaktori otettiin käyttöön vuonna 1954 Neuvostoliitossa Maailmassa oli vuoden 2009 alussa käytössä yhteensä 436 ydinvoimalaitosyksikköä 30 eri valtiossa Näistä lähes ¾ on joko painevesireaktoreita (Loviisa) tai kiehutusvesireaktoreita (Olkiluoto) Käytössä olevien lisäksi uusia yksiköitä oli rakenteilla 44 Eniten Aasiassa ja Venäjällä Koko maailman sähköntuotannosta katetaan ydinvoimalla noin 15 prosenttia Koko EU:n alueella ydinvoimalla tuotetaan noin kolmannes sähköstä

12

13

14 Ydinreaktorin toimintaperiaate Ydinreaktori tuottaa lämpöä energialähteenä käytettävän uraanin atomiytimien haljetessa Lämmön tuottamiseksi ydinreaktorin polttoaineena käytettävää uraania "pommitetaan" atomiytimien neutroneilla, jotta uraaniytimet saataisiin halkeamaan Neutronien määrää säätelemällä ohjataan halkeamisten määrää ja siten reaktorin tehoa Tehonsäätö tapahtuu polttoainesauvojen välissä olevilla esimerkiksi booria tai kadmiumia sisältävillä säätösauvoilla, jotka sitovat tehokkaasti neutroneja Lämmön avulla kiehutetaan vettä korkeapaineiseksi höyryksi, joka pyörittää turbiinia, jonka akselille kytketty generaattori kehittää sähköä

15 Reaktorityypit Viimeisten vuosikymmenten aikana on eri puolilla maailmaa suunniteltu ja rakennettu useita erilaisia ydinvoimalaitostyyppejä, joista kuitenkin vain harvat ovat päässeet laajaan kaupalliseen käyttöön Ydinvoimalaitosten reaktorit luokitellaan yleensä neutroneja hidastavan väliaineen ja reaktorisydämen jäähdytteenä toimivan aineen perusteella Yleisimpiä ovat kevytvesireaktorit, joissa vesi toimii sekä hidastimena että jäähdytteenä Painevesireaktori (PWR) ja kiehutusvesireaktori (BWR)

16 Painevesireaktori (PWR) Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 3 Painevesireaktorissa ylläpidetään niin korkeaa painetta, että vesi ei kiehu Kuuma vesi luovuttaa lämpönsä höyrystimessä putkiston seinämien läpi Höyrystin Höyrystin erottaa reaktorijärjestelmän ja turbiinijärjestelmän vedet toisistaan, minkä vuoksi painevesireaktorin turbiinilaitoksessa ei ole radioaktiivisuutta

17 Kiehutusvesireaktori (BWR) Olkiluoto 1 ja 2 Vesi kiehuu reaktorin sisällä polttoainesauvojen välissä kulkiessaan Turbiini saa höyrynsä suoraan reaktorista, höyry on radioaktiivista eikä turbiinin lähellä voi oleskella laitoksen käydessä Kiehutusvesireaktorista puuttuvat höyryn kehittämiseen tarvittava höyrystin sekä paineen ylläpitämiseen tarvittavat laitteet, mikä tekee laitoksesta painevesireaktoria yksinkertaisemman

18 Muut reaktorityypit Vesijäähdytteinen grafiittihidasteinen reaktori (LWGR) Neuvostoliitossa kehitetty RBMK-tyyppinen reaktori Raskasvesireaktori (PHWR) Kanadalaisten ydinvoimalaitosten reaktorityyppi, Candu Kaasujäähdytteinen reaktori (GCR) Magnox ja AGR Hyötöreaktori (FBR) Hyötöreaktoreissa ei käytetä hidastinainetta, vaan tarkoituksena on pitää elektronien liike-energia mahdollisimman korkeana uraanikilosta saatava sähkömäärä kasvaa hyötöreaktorien avulla monikymmenkertaiseksi toistaiseksi niiden tuottaman sähkön hinta ei ole kilpailukykyinen

19 Neljännen sukupolven reaktorit Neljännen sukupolven ydinteknologian tavoitteena on kehittää turvallisempia ja taloudellisempia reaktorityyppejä Tavoitteena on pitkäaikaisten radioaktiivisten aineiden hävittäminen loppusijoitettavasta ydinjätteestä ja ydinjätteen määrän vähentäminen Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä suljettuun polttoainekiertoon, jossa ydinpolttoaineeseen syntyvät aktinidit erotetaan fissiotuotteista ja käytetään uudelleen energiantuotantoon reaktoreissa Kuusi reaktorivaihtoehtoa on valittu ehdokkaiksi tarkempaa tutkimusta varten Lisätietoa

20 Reaktorisukupolvet

21

22 Fuusio Fuusiossa energian tuotanto perustuu kahden kevyen atomiytimen yhdistymisreaktioon Deuteriumia on lähes loputtomasti esimerkiksi valtamerissä Fuusioreaktion edellytyksenä on polttoaineen erittäin korkea lämpötila, joka asettaa suuria vaatimuksia reaktorissa käytettäville materiaaleille Fuusion saaminen kaupalliseen energiantuotantoon kestää vielä noin vuotta, koska toistaiseksi koereaktoreilla tuotettu energia on ollut pienempi kuin mitä reaktion ylläpitämiseen on kulunut

23 Iter rakennetaan Ranskaan Cadarachen tutkimuskeskukseen EU:n USA:n, Venäjän, Etelä- Korean, Japanin, Kiinan ja Intian yhteistyönä Iterin tavoitteena on osoittaa fuusioenergian toteutettavuus Rakentaminen aloitettiin 2007 ja kestänee noin 8-10 vuotta ITER-fuusiokoereaktori Kuva: ITER Organization

24 Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset Suomen ydinvoimalaitosten ympäristövaikutukset ovat koko käyttöiän olleet pieniä ja päästöt vain murto-osa sallituista arvoista Suomen ydinvoimalaitosten ympäristölle aiheutuvat säteilyannokset ovat olleet paljon sallitun rajan alapuolella Jäähdytysvesi lämpiää laitoksen läpi kulkiessaan runsaat 10 astetta, ja lämmön vaikutusalue meressä on muutama neliökilometri Tämä aiheuttaa purkualueella lievää rehevöitymistä Suurimmat radioaktiiviset päästöt veteen koostuvat tritiumista, jonka poistaminen vedestä ei käytännössä onnistu Päästöt noin 10% sallitusta

25 Ympäristövaikutusten valvonta Päästöt ympäristöön voivat tapahtua vain valvottuja reittejä pitkin ilmastointipiipun kautta ilmakehään tai jäähdytysveden purkukanavan kautta mereen Piipussa on näytteenottolaitteisto, jonka kautta osa ulosmenevästä kaasusta kulkee Kuva: STUK Ydinvoimalaitosta ympäröivällä merialueella valvotaan voimalaitoksen vaikutuksia ympäristöön Näytteiden keruusta vastaa pääosin voimalaitoksen käyttäjä, viranomaisten suorittama riippumaton näytteenotto ja analysointi varmentavat ja kontrolloivat laitoksen käyttäjän suorittamaa ympäristönvalvontaa

26 Uraanivarat Maailman ydinvoimalaitosten nykyinen uraaninkulutus on runsaat tonnia vuodessa Nykykulutuksellakin olemassa olevat tunnetut uraanivarat riittävät useiksi kymmeniksi vuosiksi Uraanin riittävyyttä on mahdollista lisätä Polttoainetalouden parantaminen Uudet uraania tehokkaammin hyödyntävät reaktorityypit Käytetyn ydinpolttoaineen kierrätys jälleenkäsittelemällä Uuden polttoaineen valmistaminen laimennetusta aseuraanista

27

28

29 Polttoainekierto Uraanimalmi rikastetaan ja puhdistetaan uraanioksidiksi, joka väkevöidään vähintään 3-prosenttiseksi Väkevöidystä uraanista puristetaan 10 mm läpimittaisia ja korkuisia tabletteja, jotka ladotaan polttoainesauvoihin Käytetystä ydinpolttoaineesta voidaan jälleenkäsittelyllä kierrättää uusiopolttoaineeksi uraani ja plutonium Suomessa ei jälleenkäsitellä käytettyä polttoainetta

30 Ydinjätehuolto Suomessa Suomen ydinenergialain mukaan kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) määrää ydinjätehuoltovelvollisille vuosittain ydinjätehuoltomaksun, jonka voimayhtiöt maksavat valtion ydinjätehuoltorahastoon jätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi Jätehuoltovarojen on katettava kaikki ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta sekä näiden valmisteluista aiheutuvat kustannukset sekä itse ydinvoimalaitoksen purkamiskustannukset ja purkujätteen loppusijoituksesta aiheutuvat kustannukset

31 Voimalaitosjätteet Kaikki voimalaitoksella syntyvät radioaktiiviset jätteet, kuten prosessivesien puhdistuksessa syntyvät käytetyt ioninvaihtohartsit ja suodatinmateriaalit, käytöstä poistetut koneenosat, putket sekä suojavaatteet Voimalaitosjätteissä on vain murto-osa siitä aktiivisuusmäärästä, joka sisältyy käytettyyn polttoaineeseen Matala- ja keskiaktiiviset voimalaitosjätteet loppusijoitetaan tynnyreihin pakattuina voimalaitosalueelle noin metrin syvyydelle louhittuihin kallioluoliin Kuva: Posiva Olkiluodon vähäaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustila.

32 Käytetty ydinpolttoaine Vuonna 2001 eduskunta vahvisti valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon 2002 eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen loppusijoituslaitoksen laajentamisesta Suomen viidennen ydinreaktorin käytetylle polttoaineelle Loppusijoitustilat ja maanpäälliset rakennukset rakennetaan siten, että loppusijoitus voi alkaa vuonna 2020, loppusijoitustilat on tarkoitus sulkea vuoden 2100 jälkeen Suomen nykyisten laitosten ydinjätehuollosta vastaa Posiva Oy

33 Loppusijoitus Loppusijoitustila muodostuu noin 420 metrin syvyydelle kallioperään louhittavasta tunneliverkostosta Kaksinkertaisiin metallikapseleihin pakattava polttoaine sijoitetaan tunnelien pohjaan porattaviin pystysuoriin reikiin tai pitkiin vaakatunneleihin Kapselin ja reiän seinämän välit täytetään bentoniittisavella, joka paisuu pohjaveden imeytyessä siihen muodostaen tiiviin suojakerroksen kapselin ympärille Käytetyn ydinpolttoaineen luolastot ja ajotunnelit täytetään lopuksi kovaksi puristetuilla savilohkoilla Kuva: Posiva Kuva: Posiva

34 Ydinvoimalaitosten käyttöikä ja käytöstäpoisto Ydinvoimalaitosten teknisen käyttöiän määräävät lähinnä laitteiden vanheneminen, kuluminen ja muu käytettävyyden aleneminen Laitoksen käytön aikana seurataan kaikkia käytön ja turvallisuuden kannalta tärkeitä laitososia erilaisin tarkastuksin ja kokein Loviisan laitosyksiköiden käyttöikä on 50 vuotta, Olkiluodon laitosyksiköiden tavoitteena on 60 vuoden käyttöikä Purkamista varten on laadittu alustavat suunnitelmat, joita tarkennetaan jatkuvasti muualta saatujen kokemusten sekä tutkimusja kehitystyön perusteella Rakennusten radioaktiiviset purkujätteet loppusijoitetaan laitosalueella sijaitseviin maanalaisiin kalliotiloihin yhdessä voimalaitosjätteen kanssa

35 Radioaktiivisuus ja säteily Radioaktiivisuus on atomiytimen ominaisuus muuttua spontaanisti toiseksi ytimeksi, muutoksessa voi poistua pieni määrä ainetta neutronin tai alfa- tai beetahiukkasen muodossa tai energiaa gammasäteilynä Radioaktiivisia aineita on kaikkialla, luonnossa esiintyvien radioaktiivisten aineiden määrä on ylivoimaisesti suurin osa ympärillämme olevaa radioaktiivisuutta Radioaktiivisuuden mitta on tarkasteltavassa aineessa yhdessä sekunnissa hajoavien ytimien lukumäärä ja mittayksikkö on becquerel (Bq) Hajoamisen nopeutta mittaa käsite puoliintumisaika, puoliintumisajan kuluessa puolet ytimistä hajoaa ja puolet jää ennalleen

36 Säteilylähteet ja määrät Säteilyn biologiset vaikutukset huomioonottava säteilyn mitta on säteilyannos, jonka yksikkö on sievert (Sv) Pääosa ihmiseen kohdistuvasta säteilystä tulee maaperässä olevista radioaktiivisista aineista, avaruuden kosmisesta säteilystä ja ihmisen kehossa olevista radioaktiivisista aineista Vain runsas 15 % ihmisten keskimääräisestä säteilyannoksesta aiheutuu ihmisen toiminnasta, kuten säteilyn lääketieteellisestä käytöstä ja vain alle 0,1 % ydinvoimasta

37

38 Säteilyannosrajat Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt eri väestöryhmille sallitut säteilyannosrajat Työssään säteilyn alaiseksi joutuvan henkilön vuotuinen annos ei saa ylittää 50 millisievertin rajaa eikä viiden vuoden annoksien summa saa ylittää 100 millisievertiä Ydinvoimalaitoksen ympäristössä päästöistä aiheutuva annos ei saa ylittää 0,1 millisievertin annosta vuodessa Työntekijöiden annoksia valvotaan henkilökohtaisin annosmittarein, ympäristön annokset lasketaan teoreettisten mallien avulla Laskentaperusteena ovat mitatut radioaktiivisten aineiden päästöt Ympäristössä aiheutuvien annosten mittaaminen olisi käytännössä mahdotonta, sillä päästöistä aiheutuvat annokset ovat liian pieniä erottuakseen taustasäteilystä

39 Säteilyn vaikutukset ihmiseen Säteilyn biologiset vaikutukset perustuvat sen soluissa aiheuttamiin ionisaatioihin eli sähkövarattujen atomien syntymiseen, jotka voivat vahingoittaa soluja ja erityisesti solutuman DNA-molekyylejä Säteilyn terveysvaikutukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: suoriin laajasta solutuhosta johtuviin vaikutuksiin ja tilastollisiin haittavaikutuksiin, jotka johtuvat satunnaisesta geneettisestä muutoksesta yhdessä solussa Satunnaisia haittoja ovat mahdollisuus sairastua syöpään ja mahdollisuus perinnöllisten vaurioiden ilmenemiseen jälkeläisissä Säteily aiheuttaa välittömiä sairausoireita, jos annos lyhyessä ajassa, noin vuorokaudessa, ylittää 1000 msv Ensimmäisiä oireita ovat pahoinvointi ja kuume sekä suuremmilla annoksilla myöhemmin myös sisäiset verenvuodot

40 Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinvoimalaitokseen liittyvä riski aiheutuu reaktorin polttoaineeseen käytön aikana kertyvistä radioaktiivisista aineista Kaikki turvallisuudelle merkitykselliset toiminnot varmistetaan useilla rinnakkaisilla järjestelmillä ja laitteilla, jotta saavutettaisiin korkea luotettavuustaso Lähdetään siitä olettamuksesta että laitevikoja voi esiintyä tai laitoksen käyttäjä voi tehdä virheitä Laitteiden ohella kiinnitetään huomiota niiden käytön luotettavuuteen ylläpitämällä henkilökunnan korkeaa osaamistasoa jatkuvalla koulutuksella

41 Sisäkkäiset suojavyöhykkeet Polttoaineen radioaktiivisuuden aiheuttaman vaaran minimoimiseksi muodostetaan useiden sisäkkäisten suojavyöhykkeiden kokonaisuus Ensimmäisenä vapautumisesteenä on itse uraanioksidista tehty polttoainetabletti, joka pidättää itsessään syntyneitä halkeamistuotteita Toisena suojamuurina on polttoainesauvojen kuorena käytetty metalliputki Kolmantena vapautumisesteenä toimii reaktorin paineastia Viimeisenä esteenä on reaktoria ympäröivä kaasutiivis suojarakennus Turvallisuusajattelun lähtökohtana on, että joku suojavyöhykkeistä voi pettää, mutta muut suojavyöhykkeet ovat silti varmistamassa turvallisuutta

42 Suojaustoiminnot Ensimmäisenä käynnistyy reaktorin pikasulku, joka työntää säätösauvat muutamassa sekunnissa reaktoriin pysäyttäen sen toiminnan Samalla käynnistyy hätäjäähdytys joka pumppaa vettä reaktoriin vedenpinnan laskiessa Joukko dieselgeneraattoreita saa myös käynnistyskäskyn, jotta turvalaitteet saavat sähköä, jos laitos menettäisi yhteytensä sähköverkkoon Järjestelmät ovat runsaasti ylimitoitetut, niin että jo osa laitteista pystyy takaamaan tarvittavan jäähdytyksen Suojaustoimintojen käynnistyksestä huolehtii automatiikka, jotta inhimillisten virheiden takia ei mikään toimenpide jää suorittamatta

43 Suojarakennus Jos onnettomuustilanteessa yksikään hätäjäähdytyslaitteisto ei toimi, reaktorista kiehuu lopulta kaikki vesi Kun vesi ei enää siirrä lämpöä pois polttoaineesta, sen lämpötila nousee sulamispisteeseen Sulanut polttoaine ja sydämen metalliosat valuvat reaktorin paineastian pohjalle sulattaen sen vähitellen puhki Suojarakennuksen pohjalle valunut sydänmassa alkaa kuumentaa alla olevaa betonia, jolloin siitä vapautuu kaasuja ja suojarakennuksen pohjalla mahdollisesti oleva vesi höyrystyy Ellei paineastiaa jäähdytetä ulkopuolelta, höyry ja kaasu nostavat vähitellen suojarakennuksen painetta Reaktorin suojarakennus on mitoitettu kestämään paine, jonka reaktorista purkautunut vesihöyry aiheuttaa Onnettomuuden vaikutukset rajoittuvat käytännössä suojarakennuksen sisälle

44 Ydinaineiden valvonta Ydinenergialain mukaan tarvitaan ydinpolttoaineen maahantuontiin, hallussapitoon ja käyttöön työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä lupa Ydinpolttoaineen valmistusta, kuljetuksia, varastointia, käsittelyä ja käyttöä valvoo Säteilyturvakeskus Maaliskuussa 1970 voimaan astuneen ydinsulkusopimuksen puitteissa ydinpolttoaineita valvoo myös kansainvälinen atomienergiajärjestö, IAEA Valvonnan tarkoituksena on todeta, että ydinaineita käytetään vain rauhanomaisiin tarkoituksiin Suomen tultua vuonna 1995 EU:n jäseneksi ovat käytännön valvontatoimenpiteet siirtyneet Euratomin hoidettaviksi

45 Ydinonnettomuuteen varautuminen Ydinvoimalaitoksen moninkertaisia teknisiä turvajärjestelyjä täydennetään valmiudella väestön suojaus- ja evakuointitoimenpiteisiin siinä erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että ympäristöön pääsisi huomattava määrä radioaktiivisia aineita Pelastusviranomaiset ylläpitävät yhteistoiminnassa voimayhtiöiden kanssa ydinvoimalaitosten ympäristön pelastussuunnitelmaa varautumisalueilla, jotka ulottuvat noin 20 km etäisyydelle voimalaitoksilta Onnettomuustilanteen aikana toimii Säteilyturvakeskuksessa johtoryhmä asiantuntijaelimenä

46 INES- asteikko

47 Tshernobyl, INES 7 Kuva: Vadim Mouchkin/IAEA Tshernobyl Onnettomuuden perimmäisenä syynä oli RBMK-reaktorityypin käyttäytymistä alhaisella tehotasolla säätelevä epäedullinen ominaisuus reaktorin teho pyrkii kasvamaan jäähdytysveden höyrypitoisuuden lisääntyessä, tehon lisäys puolestaan lisää höyrypitoisuutta ja syntyy itseään kiihdyttävä tehon kasvu Laitoksella suoritettiin koetta, joka seurauksena turvallisuusmääräysten vastaisesti suurin osa turvajärjestelmistä oli kytketty pois päältä Voimakas lämmönkehitys aiheutti polttoaineen rikkoutumisen ja reaktorin paineen räjähdysmäisen nousun Onnettomuudessa kuoli 31 ihmistä, lisäksi 134 laitosalueen henkilöä sairastui säteilysairauteen Lasten kilpirauhassyöpien määrä on noussut huomattavasti saastuneella alueella

48 Viranomaiset ja valvonta Ydinenergia-alan ylin johto ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle Ydinturvallisuuden ja säteilyn käytön valvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK) STUKin laatima ja ylläpitämä ohjeistokokoelma määrittelee ne tekniset turvallisuusvaatimukset, jotka ydinvoimalaitoksen on Suomessa täytettävä Käytön aikana STUK tekee määräajoin laitoksen käyttö-, kunnossapito- ja valvontatoimien tarkastuksia, lisäksi toiminnanharjoittaja raportoi laitoksen käytöstä säännöllisesti STUKille Monet muut valtionhallinnon ja aluehallinnon organisaatiot ja esimerkiksi ydinlaitoksien sijaintikunnat osallistuvat ydinenergialainsäädännön ja muiden säädösten edellyttämään ydinlaitosten valvontaan

49

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke ja sen perustelut Kuva 1. Itämeren alueen maat sekä Rauman ja Olkiluodon

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 9 Tuotanto ja liikevaihto 9 Olkiluodon ydinvoimalaitos 10 OL1-

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Meidän. ympäristömme. Jätevedet. Henkilöstön säteilyturvallisuus. Loviisan voimalaitos

Meidän. ympäristömme. Jätevedet. Henkilöstön säteilyturvallisuus. Loviisan voimalaitos Jätevedet Laitosalueen biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle johdettiin noin 20 546 m3 talousjätevesiä. Talousjätevesien kuormitusrajoiksi on lupaehdoissa määritelty BHK7-kuormitukselle alle 5

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Pyhäjoen teemailta: AES-2006-voimalaitos 16.3.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Ensimmäinen teemailta.5.2012 2 Teemaillan puhuja tänään Minttu Hietamäki Energiatekniikan diplomi-insinööri

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio

Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio Yleiset perustelut 1 Johdanto Ydinenergialain (990/1987) muutoksella (676/2015)

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa:

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa: M 7/2000 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Helsinki 2000 ISBN 951-739-578-1

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos Meidän ympäristömme 2015 Loviisan voimalaitos Hyvä ja turvallinen tuotantovuosi Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli onnistunut tuotantovuosi 2015. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fortum Power and Heat Oy Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostus YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Fortum Power and Heat Oy Postiosoite:

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

ISBN

ISBN M 3/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna Helsinki 2010 ISBN 978-952-227-377-2

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus

Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Uusittu ohje ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus Kauppiastapaaminen STUKissa 9.11.2016 Siiri Maria Aallos Ståhl Ohjeen sisältö 1 Johdanto 2 Yleiset vaatimukset 3 Umpilähteitä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS

VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS VOIMALAITOSJÄTTEIDEN LOPPUSIJOITUS 1 YLEISTÄ 3 2 SÄTEILYTURVALLISUUS 3 3 VAPAUTUMISESTEIDEN TOIMINTAKYKY 4 4 TURVALLISUUSSELVITYKSET 4 5 KALLIOPERÄTUTKIMUKSET 5 6 TIEDOT LOPPUSIJOITETTAVISTA JÄTTEISTÄ

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

LAUSUNTO YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

LAUSUNTO YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN LAAJENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Päiväys Datum Dnro Dnr 23.7.2008 LOS-2008-J-54-53 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne 27.5.2008, Dnro 820/815/2008 Asia / Ärende LAUSUNTO YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus Hanhikivi 1 - tilannekatsaus ATS syysseminaari 19.11.2013 Juha Nurmi Toimitusjohtaja Fennovoiman missio säilynyt läpi vuosien Fennovoima rakentaa uutta ydinvoimaa tuottaakseen kohtuuhintaista sähköä osakkailleen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4

Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 OHJE 11.7.2000 YVL 1.10 Ydinvoimalaitoksen sijaintipaikkaa koskevat vaatimukset 1 Yleistä 3 2 Ydinvoimalaitoksen laitosalue ja sen lähiympäristö 4 3 Sijaintipaikan valintaan vaikuttavat turvallisuustekijät

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 15.6.2011 A7-0214/129. Tarkistus. Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 15.6.2011 A7-0214/129. Tarkistus. Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 15.6.2011 A7-0214/129 129 Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 4 artikla 3 kohta (3) Radioaktiivinen jäte on loppusijoitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, paitsi jos jäsenvaltioiden kesken on

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 4/2010. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 127 / MAALISKUU 2011

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 4/2010. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 127 / MAALISKUU 2011 / MAALISKUU 2011 B Ydinturvallisuus Neljännesvuosiraportti 4/2010 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2010 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

U 54/2010 vp. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

U 54/2010 vp. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen U 54/2010 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (Euratom) käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollosta (ydinjätedirektiivi) Perustuslain 96 :n

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset

Lainsäädäntö ja turvallisuusvaatimukset LAUSUNTO 1 (14) 19.12.2008 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 7131/815/2008, 20.10.2008 FENNOVOIMA, YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOIN- TISELOSTUS Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET

Jaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET Jaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET Jaakko

Lisätiedot

HE 18/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia. Vastaava täydennys tehtäisiin myös säteilylakiin.

HE 18/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia. Vastaava täydennys tehtäisiin myös säteilylakiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ydinenergialain ja säteilylain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ydinenergialakia ja säteilylakia. Esityksen tarkoituksena

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa

Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2515 Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa Seppo Vuori & Kari Rasilainen ISBN 978-951-38-7544-2 (nid.) ISSN 1235-0605 (nid.) ISBN 978-951-38-7545-9

Lisätiedot

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat

Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Maakaasu- ja kaukolämpölinjat Ohjeet kaivutyömaille joilla sijaitsee Elenia Lämmön maakaasu- ja kaukolämpölinjoja 1 Kaasu- ja kaukolämpölinjat Simo Loisa Elenia Lämpö Oy Rakentaminen kaukolämpölinjan 2

Lisätiedot

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm.

Merkittäviä turvallisuusparannuksia ovat mm. LAUSUNTO 1 (5) 21.1.2005 G212/9 Kauppa- ja teollisuusministeriö Energiaosasto PL 23 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 1/330/2004 16.1.2004 SÄTEILYTURVAKESKUKSEN LAUSUNTO OLKILUOTO 3 -YDINVOIMALAITOS-

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus

Hanhikivi 1 - tilannekatsaus Hanhikivi 1 - tilannekatsaus 20.11.2013 Kauppakamarin Suurhankeinfo, Oulu Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö Fennovoiman missio säilynyt Fennovoima rakentaa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot