Sähkö on hyvinvointimme perusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähkö on hyvinvointimme perusta"

Transkriptio

1

2 Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja Tärkeimmät metsien bioenergia, jokien vesivoima ja turve Sähkön hinta on ollut pitkään EU-maiden edullisimpia Suomessa on erittäin hyvät kokemukset ydinvoimasta Nykyiset voimalaitokset tuottavat neljänneksen Suomen sähköstä

3 Sähkön hankinta ja käyttö Suomessa

4 Ydinsähkön kilpailukyky Ydin-, kivihiili- ja maakaasuvoimalla tuotetun sähkön kustannusrakenteet eroavat selvästi toisistaan Ydinvoiman investointikustannukset ovat huomattavasti suuremmat moninkertaisten turvajärjestelmien ja reaktorin suojarakennuksen takia Polttoainekustannusten osuus ydinsähkön hinnasta on noin 15%, maakaasulla 70% ja kivihiilellä 40% Polttoaineen hinnan vaihtelut vaikuttavat vähemmän ydinsähkön hintaan Päästöoikeuksien hankinta nostaa fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hintaa

5 Suomen ja lähialueiden ydinvoimalaitokset 1. Loviisa 2. Olkiluoto 3. Forsmark 4. Oskarshamn 5. Ringhals 6. Kuola 7. Smolensk 8. Sosnovyi Bor (Leningrad) 9. Ignalina

6 Olkiluoto Omistaja Teollisuuden Voima Oy Sijaitsee Eurajoen kunnassa Olkiluoto 1, 860 MWe Valmistui 1978 Kiehutusvesireaktori (BWR) Olkiluoto 2, 860 MWe Valmistui 1980 Kiehutusvesireaktori (BWR) Olkiluoto 3, 1600 MWe Arvioitu tuotannon aloitus 2012 EPR-tyyppinen painevesireaktori Kuva: TVO, OL3 havainnekuva

7 Loviisa Omistaja Fortum Power and Heat Oy Sijaitsee Loviisan kaupungin edustalla Hästholmenin saarella Loviisa 1, 488 MWe Valmistui 1977 VVER-440-tyyppinen painevesireaktori Loviisa 2, 488 MWe Valmistui 1981 VVER-440-tyyppinen painevesireaktori Kuva: Fortum Oyj

8 Ruotsi Lähialueiden ydinvoimalaitokset Forsmark, 3*BWR Oskarshamn, 3*BWR Ringhals, 1*BWR ja 3*PWR Venäjä Sosnovyi Bor (Leningrad), 4*RBMK Kuola, 4*VVER Smolensk, 3*RBMK Liettua Ignalina, 1*RBMK

9 Ydinvoimalaitosten käyttökokemukset Kilpailukykyisen sähkön hinta edellyttää ydinvoimalaitokselta pitää vuotuista käyttöaikaa ja vähän käyttökeskeytyksiä Tässä suhteessa Suomen ydinvoimalaitokset ovat kansainvälistä huipputasoa Polttoainekustannukset ovat hyvin pienet verrattuna investointikustannuksiin Suomessa tyypillinen käyttöjakso on vuoden pituinen Käyttötulosta voidaan vertailla eri voimalaitosten kesken esimerkiksi käyttökertoimen avulla Käyttökerroin = tarkasteltuna ajanjaksona tuotettu sähköenergian osuus prosentteina keskeytyksettä tuotetusta sähköenergiasta

10 Ydinvoimalaitoksen vuosihuoltotyöt Jos merkittäviä korjaustöitä ei ole tehtävänä, seisokki kestää n. 2-3 viikkoa Seisokin aikana ladataan uusi polttoaine reaktoriin ja/tai suoritetaan sellaisia huolto- ja tarkistustöitä, joita ei voi tehdä laitoksen käydessä Luonteva vuosihuollon ajankohta on kesällä, jolloin sähkönkulutus on vähäistä Kuva: polttoaineen vaihto, Hannu Huovila/TVO

11 Ydinvoimalaitokset maailmalla Ensimmäinen energiantuotantoon tarkoitettu ydinvoimareaktori otettiin käyttöön vuonna 1954 Neuvostoliitossa Maailmassa oli vuoden 2009 alussa käytössä yhteensä 436 ydinvoimalaitosyksikköä 30 eri valtiossa Näistä lähes ¾ on joko painevesireaktoreita (Loviisa) tai kiehutusvesireaktoreita (Olkiluoto) Käytössä olevien lisäksi uusia yksiköitä oli rakenteilla 44 Eniten Aasiassa ja Venäjällä Koko maailman sähköntuotannosta katetaan ydinvoimalla noin 15 prosenttia Koko EU:n alueella ydinvoimalla tuotetaan noin kolmannes sähköstä

12

13

14 Ydinreaktorin toimintaperiaate Ydinreaktori tuottaa lämpöä energialähteenä käytettävän uraanin atomiytimien haljetessa Lämmön tuottamiseksi ydinreaktorin polttoaineena käytettävää uraania "pommitetaan" atomiytimien neutroneilla, jotta uraaniytimet saataisiin halkeamaan Neutronien määrää säätelemällä ohjataan halkeamisten määrää ja siten reaktorin tehoa Tehonsäätö tapahtuu polttoainesauvojen välissä olevilla esimerkiksi booria tai kadmiumia sisältävillä säätösauvoilla, jotka sitovat tehokkaasti neutroneja Lämmön avulla kiehutetaan vettä korkeapaineiseksi höyryksi, joka pyörittää turbiinia, jonka akselille kytketty generaattori kehittää sähköä

15 Reaktorityypit Viimeisten vuosikymmenten aikana on eri puolilla maailmaa suunniteltu ja rakennettu useita erilaisia ydinvoimalaitostyyppejä, joista kuitenkin vain harvat ovat päässeet laajaan kaupalliseen käyttöön Ydinvoimalaitosten reaktorit luokitellaan yleensä neutroneja hidastavan väliaineen ja reaktorisydämen jäähdytteenä toimivan aineen perusteella Yleisimpiä ovat kevytvesireaktorit, joissa vesi toimii sekä hidastimena että jäähdytteenä Painevesireaktori (PWR) ja kiehutusvesireaktori (BWR)

16 Painevesireaktori (PWR) Loviisa 1 ja 2 sekä Olkiluoto 3 Painevesireaktorissa ylläpidetään niin korkeaa painetta, että vesi ei kiehu Kuuma vesi luovuttaa lämpönsä höyrystimessä putkiston seinämien läpi Höyrystin Höyrystin erottaa reaktorijärjestelmän ja turbiinijärjestelmän vedet toisistaan, minkä vuoksi painevesireaktorin turbiinilaitoksessa ei ole radioaktiivisuutta

17 Kiehutusvesireaktori (BWR) Olkiluoto 1 ja 2 Vesi kiehuu reaktorin sisällä polttoainesauvojen välissä kulkiessaan Turbiini saa höyrynsä suoraan reaktorista, höyry on radioaktiivista eikä turbiinin lähellä voi oleskella laitoksen käydessä Kiehutusvesireaktorista puuttuvat höyryn kehittämiseen tarvittava höyrystin sekä paineen ylläpitämiseen tarvittavat laitteet, mikä tekee laitoksesta painevesireaktoria yksinkertaisemman

18 Muut reaktorityypit Vesijäähdytteinen grafiittihidasteinen reaktori (LWGR) Neuvostoliitossa kehitetty RBMK-tyyppinen reaktori Raskasvesireaktori (PHWR) Kanadalaisten ydinvoimalaitosten reaktorityyppi, Candu Kaasujäähdytteinen reaktori (GCR) Magnox ja AGR Hyötöreaktori (FBR) Hyötöreaktoreissa ei käytetä hidastinainetta, vaan tarkoituksena on pitää elektronien liike-energia mahdollisimman korkeana uraanikilosta saatava sähkömäärä kasvaa hyötöreaktorien avulla monikymmenkertaiseksi toistaiseksi niiden tuottaman sähkön hinta ei ole kilpailukykyinen

19 Neljännen sukupolven reaktorit Neljännen sukupolven ydinteknologian tavoitteena on kehittää turvallisempia ja taloudellisempia reaktorityyppejä Tavoitteena on pitkäaikaisten radioaktiivisten aineiden hävittäminen loppusijoitettavasta ydinjätteestä ja ydinjätteen määrän vähentäminen Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä suljettuun polttoainekiertoon, jossa ydinpolttoaineeseen syntyvät aktinidit erotetaan fissiotuotteista ja käytetään uudelleen energiantuotantoon reaktoreissa Kuusi reaktorivaihtoehtoa on valittu ehdokkaiksi tarkempaa tutkimusta varten Lisätietoa

20 Reaktorisukupolvet

21

22 Fuusio Fuusiossa energian tuotanto perustuu kahden kevyen atomiytimen yhdistymisreaktioon Deuteriumia on lähes loputtomasti esimerkiksi valtamerissä Fuusioreaktion edellytyksenä on polttoaineen erittäin korkea lämpötila, joka asettaa suuria vaatimuksia reaktorissa käytettäville materiaaleille Fuusion saaminen kaupalliseen energiantuotantoon kestää vielä noin vuotta, koska toistaiseksi koereaktoreilla tuotettu energia on ollut pienempi kuin mitä reaktion ylläpitämiseen on kulunut

23 Iter rakennetaan Ranskaan Cadarachen tutkimuskeskukseen EU:n USA:n, Venäjän, Etelä- Korean, Japanin, Kiinan ja Intian yhteistyönä Iterin tavoitteena on osoittaa fuusioenergian toteutettavuus Rakentaminen aloitettiin 2007 ja kestänee noin 8-10 vuotta ITER-fuusiokoereaktori Kuva: ITER Organization

24 Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutukset Suomen ydinvoimalaitosten ympäristövaikutukset ovat koko käyttöiän olleet pieniä ja päästöt vain murto-osa sallituista arvoista Suomen ydinvoimalaitosten ympäristölle aiheutuvat säteilyannokset ovat olleet paljon sallitun rajan alapuolella Jäähdytysvesi lämpiää laitoksen läpi kulkiessaan runsaat 10 astetta, ja lämmön vaikutusalue meressä on muutama neliökilometri Tämä aiheuttaa purkualueella lievää rehevöitymistä Suurimmat radioaktiiviset päästöt veteen koostuvat tritiumista, jonka poistaminen vedestä ei käytännössä onnistu Päästöt noin 10% sallitusta

25 Ympäristövaikutusten valvonta Päästöt ympäristöön voivat tapahtua vain valvottuja reittejä pitkin ilmastointipiipun kautta ilmakehään tai jäähdytysveden purkukanavan kautta mereen Piipussa on näytteenottolaitteisto, jonka kautta osa ulosmenevästä kaasusta kulkee Kuva: STUK Ydinvoimalaitosta ympäröivällä merialueella valvotaan voimalaitoksen vaikutuksia ympäristöön Näytteiden keruusta vastaa pääosin voimalaitoksen käyttäjä, viranomaisten suorittama riippumaton näytteenotto ja analysointi varmentavat ja kontrolloivat laitoksen käyttäjän suorittamaa ympäristönvalvontaa

26 Uraanivarat Maailman ydinvoimalaitosten nykyinen uraaninkulutus on runsaat tonnia vuodessa Nykykulutuksellakin olemassa olevat tunnetut uraanivarat riittävät useiksi kymmeniksi vuosiksi Uraanin riittävyyttä on mahdollista lisätä Polttoainetalouden parantaminen Uudet uraania tehokkaammin hyödyntävät reaktorityypit Käytetyn ydinpolttoaineen kierrätys jälleenkäsittelemällä Uuden polttoaineen valmistaminen laimennetusta aseuraanista

27

28

29 Polttoainekierto Uraanimalmi rikastetaan ja puhdistetaan uraanioksidiksi, joka väkevöidään vähintään 3-prosenttiseksi Väkevöidystä uraanista puristetaan 10 mm läpimittaisia ja korkuisia tabletteja, jotka ladotaan polttoainesauvoihin Käytetystä ydinpolttoaineesta voidaan jälleenkäsittelyllä kierrättää uusiopolttoaineeksi uraani ja plutonium Suomessa ei jälleenkäsitellä käytettyä polttoainetta

30 Ydinjätehuolto Suomessa Suomen ydinenergialain mukaan kaikki Suomessa syntyvä ydinjäte on käsiteltävä ja loppusijoitettava Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) määrää ydinjätehuoltovelvollisille vuosittain ydinjätehuoltomaksun, jonka voimayhtiöt maksavat valtion ydinjätehuoltorahastoon jätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi Jätehuoltovarojen on katettava kaikki ydinjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta sekä näiden valmisteluista aiheutuvat kustannukset sekä itse ydinvoimalaitoksen purkamiskustannukset ja purkujätteen loppusijoituksesta aiheutuvat kustannukset

31 Voimalaitosjätteet Kaikki voimalaitoksella syntyvät radioaktiiviset jätteet, kuten prosessivesien puhdistuksessa syntyvät käytetyt ioninvaihtohartsit ja suodatinmateriaalit, käytöstä poistetut koneenosat, putket sekä suojavaatteet Voimalaitosjätteissä on vain murto-osa siitä aktiivisuusmäärästä, joka sisältyy käytettyyn polttoaineeseen Matala- ja keskiaktiiviset voimalaitosjätteet loppusijoitetaan tynnyreihin pakattuina voimalaitosalueelle noin metrin syvyydelle louhittuihin kallioluoliin Kuva: Posiva Olkiluodon vähäaktiivisen voimalaitosjätteen loppusijoitustila.

32 Käytetty ydinpolttoaine Vuonna 2001 eduskunta vahvisti valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Olkiluotoon 2002 eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen loppusijoituslaitoksen laajentamisesta Suomen viidennen ydinreaktorin käytetylle polttoaineelle Loppusijoitustilat ja maanpäälliset rakennukset rakennetaan siten, että loppusijoitus voi alkaa vuonna 2020, loppusijoitustilat on tarkoitus sulkea vuoden 2100 jälkeen Suomen nykyisten laitosten ydinjätehuollosta vastaa Posiva Oy

33 Loppusijoitus Loppusijoitustila muodostuu noin 420 metrin syvyydelle kallioperään louhittavasta tunneliverkostosta Kaksinkertaisiin metallikapseleihin pakattava polttoaine sijoitetaan tunnelien pohjaan porattaviin pystysuoriin reikiin tai pitkiin vaakatunneleihin Kapselin ja reiän seinämän välit täytetään bentoniittisavella, joka paisuu pohjaveden imeytyessä siihen muodostaen tiiviin suojakerroksen kapselin ympärille Käytetyn ydinpolttoaineen luolastot ja ajotunnelit täytetään lopuksi kovaksi puristetuilla savilohkoilla Kuva: Posiva Kuva: Posiva

34 Ydinvoimalaitosten käyttöikä ja käytöstäpoisto Ydinvoimalaitosten teknisen käyttöiän määräävät lähinnä laitteiden vanheneminen, kuluminen ja muu käytettävyyden aleneminen Laitoksen käytön aikana seurataan kaikkia käytön ja turvallisuuden kannalta tärkeitä laitososia erilaisin tarkastuksin ja kokein Loviisan laitosyksiköiden käyttöikä on 50 vuotta, Olkiluodon laitosyksiköiden tavoitteena on 60 vuoden käyttöikä Purkamista varten on laadittu alustavat suunnitelmat, joita tarkennetaan jatkuvasti muualta saatujen kokemusten sekä tutkimusja kehitystyön perusteella Rakennusten radioaktiiviset purkujätteet loppusijoitetaan laitosalueella sijaitseviin maanalaisiin kalliotiloihin yhdessä voimalaitosjätteen kanssa

35 Radioaktiivisuus ja säteily Radioaktiivisuus on atomiytimen ominaisuus muuttua spontaanisti toiseksi ytimeksi, muutoksessa voi poistua pieni määrä ainetta neutronin tai alfa- tai beetahiukkasen muodossa tai energiaa gammasäteilynä Radioaktiivisia aineita on kaikkialla, luonnossa esiintyvien radioaktiivisten aineiden määrä on ylivoimaisesti suurin osa ympärillämme olevaa radioaktiivisuutta Radioaktiivisuuden mitta on tarkasteltavassa aineessa yhdessä sekunnissa hajoavien ytimien lukumäärä ja mittayksikkö on becquerel (Bq) Hajoamisen nopeutta mittaa käsite puoliintumisaika, puoliintumisajan kuluessa puolet ytimistä hajoaa ja puolet jää ennalleen

36 Säteilylähteet ja määrät Säteilyn biologiset vaikutukset huomioonottava säteilyn mitta on säteilyannos, jonka yksikkö on sievert (Sv) Pääosa ihmiseen kohdistuvasta säteilystä tulee maaperässä olevista radioaktiivisista aineista, avaruuden kosmisesta säteilystä ja ihmisen kehossa olevista radioaktiivisista aineista Vain runsas 15 % ihmisten keskimääräisestä säteilyannoksesta aiheutuu ihmisen toiminnasta, kuten säteilyn lääketieteellisestä käytöstä ja vain alle 0,1 % ydinvoimasta

37

38 Säteilyannosrajat Sosiaali- ja terveysministeriö on määritellyt eri väestöryhmille sallitut säteilyannosrajat Työssään säteilyn alaiseksi joutuvan henkilön vuotuinen annos ei saa ylittää 50 millisievertin rajaa eikä viiden vuoden annoksien summa saa ylittää 100 millisievertiä Ydinvoimalaitoksen ympäristössä päästöistä aiheutuva annos ei saa ylittää 0,1 millisievertin annosta vuodessa Työntekijöiden annoksia valvotaan henkilökohtaisin annosmittarein, ympäristön annokset lasketaan teoreettisten mallien avulla Laskentaperusteena ovat mitatut radioaktiivisten aineiden päästöt Ympäristössä aiheutuvien annosten mittaaminen olisi käytännössä mahdotonta, sillä päästöistä aiheutuvat annokset ovat liian pieniä erottuakseen taustasäteilystä

39 Säteilyn vaikutukset ihmiseen Säteilyn biologiset vaikutukset perustuvat sen soluissa aiheuttamiin ionisaatioihin eli sähkövarattujen atomien syntymiseen, jotka voivat vahingoittaa soluja ja erityisesti solutuman DNA-molekyylejä Säteilyn terveysvaikutukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: suoriin laajasta solutuhosta johtuviin vaikutuksiin ja tilastollisiin haittavaikutuksiin, jotka johtuvat satunnaisesta geneettisestä muutoksesta yhdessä solussa Satunnaisia haittoja ovat mahdollisuus sairastua syöpään ja mahdollisuus perinnöllisten vaurioiden ilmenemiseen jälkeläisissä Säteily aiheuttaa välittömiä sairausoireita, jos annos lyhyessä ajassa, noin vuorokaudessa, ylittää 1000 msv Ensimmäisiä oireita ovat pahoinvointi ja kuume sekä suuremmilla annoksilla myöhemmin myös sisäiset verenvuodot

40 Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinvoimalaitokseen liittyvä riski aiheutuu reaktorin polttoaineeseen käytön aikana kertyvistä radioaktiivisista aineista Kaikki turvallisuudelle merkitykselliset toiminnot varmistetaan useilla rinnakkaisilla järjestelmillä ja laitteilla, jotta saavutettaisiin korkea luotettavuustaso Lähdetään siitä olettamuksesta että laitevikoja voi esiintyä tai laitoksen käyttäjä voi tehdä virheitä Laitteiden ohella kiinnitetään huomiota niiden käytön luotettavuuteen ylläpitämällä henkilökunnan korkeaa osaamistasoa jatkuvalla koulutuksella

41 Sisäkkäiset suojavyöhykkeet Polttoaineen radioaktiivisuuden aiheuttaman vaaran minimoimiseksi muodostetaan useiden sisäkkäisten suojavyöhykkeiden kokonaisuus Ensimmäisenä vapautumisesteenä on itse uraanioksidista tehty polttoainetabletti, joka pidättää itsessään syntyneitä halkeamistuotteita Toisena suojamuurina on polttoainesauvojen kuorena käytetty metalliputki Kolmantena vapautumisesteenä toimii reaktorin paineastia Viimeisenä esteenä on reaktoria ympäröivä kaasutiivis suojarakennus Turvallisuusajattelun lähtökohtana on, että joku suojavyöhykkeistä voi pettää, mutta muut suojavyöhykkeet ovat silti varmistamassa turvallisuutta

42 Suojaustoiminnot Ensimmäisenä käynnistyy reaktorin pikasulku, joka työntää säätösauvat muutamassa sekunnissa reaktoriin pysäyttäen sen toiminnan Samalla käynnistyy hätäjäähdytys joka pumppaa vettä reaktoriin vedenpinnan laskiessa Joukko dieselgeneraattoreita saa myös käynnistyskäskyn, jotta turvalaitteet saavat sähköä, jos laitos menettäisi yhteytensä sähköverkkoon Järjestelmät ovat runsaasti ylimitoitetut, niin että jo osa laitteista pystyy takaamaan tarvittavan jäähdytyksen Suojaustoimintojen käynnistyksestä huolehtii automatiikka, jotta inhimillisten virheiden takia ei mikään toimenpide jää suorittamatta

43 Suojarakennus Jos onnettomuustilanteessa yksikään hätäjäähdytyslaitteisto ei toimi, reaktorista kiehuu lopulta kaikki vesi Kun vesi ei enää siirrä lämpöä pois polttoaineesta, sen lämpötila nousee sulamispisteeseen Sulanut polttoaine ja sydämen metalliosat valuvat reaktorin paineastian pohjalle sulattaen sen vähitellen puhki Suojarakennuksen pohjalle valunut sydänmassa alkaa kuumentaa alla olevaa betonia, jolloin siitä vapautuu kaasuja ja suojarakennuksen pohjalla mahdollisesti oleva vesi höyrystyy Ellei paineastiaa jäähdytetä ulkopuolelta, höyry ja kaasu nostavat vähitellen suojarakennuksen painetta Reaktorin suojarakennus on mitoitettu kestämään paine, jonka reaktorista purkautunut vesihöyry aiheuttaa Onnettomuuden vaikutukset rajoittuvat käytännössä suojarakennuksen sisälle

44 Ydinaineiden valvonta Ydinenergialain mukaan tarvitaan ydinpolttoaineen maahantuontiin, hallussapitoon ja käyttöön työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä lupa Ydinpolttoaineen valmistusta, kuljetuksia, varastointia, käsittelyä ja käyttöä valvoo Säteilyturvakeskus Maaliskuussa 1970 voimaan astuneen ydinsulkusopimuksen puitteissa ydinpolttoaineita valvoo myös kansainvälinen atomienergiajärjestö, IAEA Valvonnan tarkoituksena on todeta, että ydinaineita käytetään vain rauhanomaisiin tarkoituksiin Suomen tultua vuonna 1995 EU:n jäseneksi ovat käytännön valvontatoimenpiteet siirtyneet Euratomin hoidettaviksi

45 Ydinonnettomuuteen varautuminen Ydinvoimalaitoksen moninkertaisia teknisiä turvajärjestelyjä täydennetään valmiudella väestön suojaus- ja evakuointitoimenpiteisiin siinä erittäin epätodennäköisessä tapauksessa, että ympäristöön pääsisi huomattava määrä radioaktiivisia aineita Pelastusviranomaiset ylläpitävät yhteistoiminnassa voimayhtiöiden kanssa ydinvoimalaitosten ympäristön pelastussuunnitelmaa varautumisalueilla, jotka ulottuvat noin 20 km etäisyydelle voimalaitoksilta Onnettomuustilanteen aikana toimii Säteilyturvakeskuksessa johtoryhmä asiantuntijaelimenä

46 INES- asteikko

47 Tshernobyl, INES 7 Kuva: Vadim Mouchkin/IAEA Tshernobyl Onnettomuuden perimmäisenä syynä oli RBMK-reaktorityypin käyttäytymistä alhaisella tehotasolla säätelevä epäedullinen ominaisuus reaktorin teho pyrkii kasvamaan jäähdytysveden höyrypitoisuuden lisääntyessä, tehon lisäys puolestaan lisää höyrypitoisuutta ja syntyy itseään kiihdyttävä tehon kasvu Laitoksella suoritettiin koetta, joka seurauksena turvallisuusmääräysten vastaisesti suurin osa turvajärjestelmistä oli kytketty pois päältä Voimakas lämmönkehitys aiheutti polttoaineen rikkoutumisen ja reaktorin paineen räjähdysmäisen nousun Onnettomuudessa kuoli 31 ihmistä, lisäksi 134 laitosalueen henkilöä sairastui säteilysairauteen Lasten kilpirauhassyöpien määrä on noussut huomattavasti saastuneella alueella

48 Viranomaiset ja valvonta Ydinenergia-alan ylin johto ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle Ydinturvallisuuden ja säteilyn käytön valvonnasta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK) STUKin laatima ja ylläpitämä ohjeistokokoelma määrittelee ne tekniset turvallisuusvaatimukset, jotka ydinvoimalaitoksen on Suomessa täytettävä Käytön aikana STUK tekee määräajoin laitoksen käyttö-, kunnossapito- ja valvontatoimien tarkastuksia, lisäksi toiminnanharjoittaja raportoi laitoksen käytöstä säännöllisesti STUKille Monet muut valtionhallinnon ja aluehallinnon organisaatiot ja esimerkiksi ydinlaitoksien sijaintikunnat osallistuvat ydinenergialainsäädännön ja muiden säädösten edellyttämään ydinlaitosten valvontaan

49

Hyvä tietää ydinvoimasta

Hyvä tietää ydinvoimasta Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon Yleispiirteinen selvitys Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön (OL4) rakentamishanketta.

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2013 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Omistajat 8 Talouden tunnusluvut 9Olkiluodon ydinvoimalaitos 9 Tuotanto 13 Säteilyannokset

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Loviisan voimalaitos

Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-

Lisätiedot

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1 Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon

Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon Sisällys 4 6 12 16 17 Sähköä kilpailukykyisesti ja ympäristöä säästäen Sähkön käyttö kasvaa Ydinsähkö hinnaltaan vakaata ja kilpailukykyistä

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke Parantaakseen valmiuksiaan lisätuotantokapasiteetin rakentamiseen Teollisuuden

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 Fennovoima Oy UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 2 (9) 1 JOHDANTO Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy on aloittanut

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: TVO, Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY & VTT Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä Teollisuuden Voima Oyj 2 H, Deuterium Neutroni 5 He, Helium Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001

YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001 STUK-B-YTO 214 / MAALISKUU 2002 YDINTURVALLISUUS Suomi ja lähialueet Neljännesvuosiraportti 4/2001 Kirsti Tossavainen (toim.) ISBN 951-712-536-4 (nid.) ISBN 951-712-537-2 (pdf) ISBN 951-712-538-0 (html)

Lisätiedot

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Teollisuuden Voima Oyj Teollisuuden Voima Oyj Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin (09) 61 801 Faksi (09) 6180 2570 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN

Lisätiedot

Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014

Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014 Closed Joint Stock Company Rosatom Overseas Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 9. Tammikuuta 014 Mikä on ROSATOM? Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö

Lisätiedot

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke

Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Elokuu 1999. Loviisa 3. -ydinvoimalaitoshanke Elokuu 1999 Tiivistelmä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshanke Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen Sisällysluettelo Hankkeen tausta ja aikataulu Hanke ja sen vaihtoehdot

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan

Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan Olkiluoto 3 Ympäristöselvityksistä laitosvalintaan ATS:n syysseminaari 12.11.2003 Atomivoimaa Suomeen 5.4.2011 1 Ydinlaitoksen lupaprosessi KÄYTTÖ- LUPA YMPÄRISTÖ- VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella laitosyksiköllä

Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen tiivistelmä Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostuksessa) on tarkasteltu Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluotoon suunnitteleman kolmannen

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot

Neljännen sukupolven fissioreaktorit

Neljännen sukupolven fissioreaktorit Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA

ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2 1 (23) 25.5.2009 ALUSTAVA TURVALLISUUSARVIO OLKILUOTO 4 -YDINVOIMALAITOS- HANKKEESTA LIITE 2: SIJAINTIPAIKAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO... 2 2 SIJAINTIPAIKKAA JA SEN TURVALLISUUSPIIRTEITÄ

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle

Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle 2 H, Deuterium Neutroni Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii vielä vuosikymmenien

Lisätiedot

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle.

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle. 1 (12) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten

Lisätiedot

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 1/2013. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 163 / KESÄKUU 2013

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 1/2013. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 163 / KESÄKUU 2013 / KESÄKUU 2013 B Ydinturvallisuus Neljännesvuosiraportti 1/2013 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU 2013 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Ydinenergia ja Suomi

Ydinenergia ja Suomi Ydinenergia ja Suomi Maa Ydinvoiman osuus (%) Ydinvoiman tuotanto (TWh) Yhdysvallat 19,7 809,0 Ranska 76,2 418,3 Japani 24,9 240,5 Venäjä 16,9 152,1 Etelä-Korea 35,6 144,3 Saksa 28,3 140,9 Kanada 14,8

Lisätiedot

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 1/2010. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 119 / KESÄKUU 2010

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 1/2010. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 119 / KESÄKUU 2010 / KESÄKUU 2010 B Ydinturvallisuus Neljännesvuosiraportti 1/2010 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / KESÄKUU 2010 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiselostus

Ympäristövaikutusten arviointiselostus Fortum Power and Heat Oy Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiselostus YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Fortum Power and Heat Oy Postiosoite:

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö

SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö SÄHKÖENERGIAN KUSTANNUSRAKENNE: VERTAILUNA VESIVOIMA, HIILIVOIMA JA YDINVOIMA Seminaarityö Lähdeaho, Marika 198435 Meskanen, Jukka 182090 Yrjänäinen, Heli 189984 II SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 1 2. KUSTANNUSLAJIT

Lisätiedot

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa Nro 24 Toukokuu 2012 Kuva: Posiva OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa 20 vuotta Suomen ja Venäjän yhteistyötä Tiennäyttäjänä ydinjätteen loppusijoituksessa Ydinvoimaosaamisen

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Syyskuu 2013

Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Syyskuu 2013 Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Syyskuu 2013 1 Yhteystiedot Hankkeesta vastaava: Fennovoima Oy Postiosoite: Salmisaarenaukio 1, 00180 Helsinki Puhelin: 020 757 9222 Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Lausuntopyyntönne 12.9.2008 Dnro 1384/815/2008

Lausuntopyyntönne 12.9.2008 Dnro 1384/815/2008 Päiväys Datum Dnro Dnr 26.6.2009 YM155/04/2008 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Lausuntopyyntönne 12.9.2008 Dnro 1384/815/2008 Hänvisning Asia Ärende LAUSUNTO TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N UUDEN YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot