KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä"

Transkriptio

1 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

2 II SISÄLLYS 1. Johdanto Ydinvoima ja ydinjäte Ydinenergian kaupallinen käyttö Ydinenergiaprosessi Polttoainekierto Käytetty ydinpolttoaine Suomen radioaktiivisten jätteiden ryhmittely Matala- ja keskiaktiiviset jätteet Korkea-aktiiviset jätteet Loppusijoituksen syyt Loppusijoituksen biologiset syyt Lainsäädännölliset syyt Fyysinen toteutus Ydinpolttoaineen loppusijoituksen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot Transmutaatio (accelerator transmutation of wastes (ATW)) Johtopäätökset...15 LÄHTEET

3 1 1. Johdanto Harjoitustyön tavoitteena oli perehtyä ydinenergiaprosessien, sekä niiden tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattujen laitosten polttoainevirtoihin, sekä selvittää niiden käytön jälkeistä loppusijoittamista. Tarkastelu on pyritty suorittamaan ympäristönäkökulma huomioiden, eli vastaako ydinenergiaprosessi polttoaineiden loppusijoituksen osalta eurooppalaisella tasolla asetettuja vaatimuksia tuottaa energiaa kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Työssä esitetään ydinpolttoaineen turvallisuusriskejä eli varastoinnin motiiveja sekä sitä, miten nämä huomioidaan ydinpolttoaineen erilaisissa loppusijoitusmuodoissa. Lopuksi esitellään ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä tulevaisuuden näkymiä.

4 2 2. Ydinvoima ja ydinjäte 2.1 Ydinenergian kaupallinen käyttö Ydinenergialla tuotetaan kaupallisesti sähköä 439 ydinvoimalassa maailmanlaajuisesti. Yhteenlaskettu sähköteho on noin 350 GW. Rakenteilla on lisäksi noin 29 laitosta. Suomessa on käytössä neljä ydinvoimalaitosta, joista kaksi sijaitsee Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa. Tutkimuskäytössä on yksi pieni noin 250 kw:n laitos Otaniemessä. Rakenteilla on lisäksi 1600 MW:n laitos Olkiluotoon. 2.2 Ydinenergiaprosessi Lähes kaikkien ydinvoimalaitosten toiminta perustuu fissioreaktioon, joka tapahtuu neutronin osuessa uraaniytimeen (235u) ja sen edelleen halkaistessa ytimen kahdeksi kevyemmäksi ytimeksi. Tässä yhteydessä vapautuu muutama uusi neutroni ja suuri määrä energiaa. Vapautuneet neutronit aiheuttavat uusia halkeamisia mikä osaltaan auttaa ketjureaktion muodostumisessa. Reaktiossa ytimien ja neutronien liike-energia muuttuu lämmöksi niiden törmätessä toisiin atomeihin. Fissioreaktiossa syntyvät aineet eli fissiotuotteet ovat radioaktiivisia eli ne hajoavat toisiksi alkuaineiksi. Ytimet lähettävät hajotessaan säteilyä. Fissio muodostaa radioaktiivisia aineita myös neutronien törmätessä reaktorin rakennemateriaaleissa tai jäähdytysvedessä olevien aineiden ytimiin. 2.3 Polttoainekierto Ydinvoimaloiden polttoaine tuotetaan kallioperästä louhitusta malmista. Uraanimalmi on käsiteltävä ennen kuin se kelpaa polttoaineeksi. Malmi on rikastettava väkevöintilaitoksessa niin että sen U235-pitoisuus on vähintään 3-4 prosenttia. Uraanimalmissa alkuperäinen pitoisuus on noin 1,7 prosenttia. Polttoaineen valmistuksen yhteydessä väkevöity uraanidioksidi puristetaan sylinterimäisiksi napeiksi, jotka kootaan noin yhden senttimetrin paksuisten ja noin kolmen metrin pituisten zirkonisauvojen sisään. Sauvoista kootaan edelleen noin sadan sauvan polttoainenippuja. Olkiluodossa sauvaniput painavat noin 180 kg ja niitä on noin 400 kpl ja Loviisan polttoaineniput painavat noin 120 kg niitä on noin 500 kpl. Vuosittain näistä uusitaan noin neljäsosa. Polttoainenippuja pidetään reaktorissa noin kolme neljä vuotta. Käytön jälkeen ne näyttävät samanlaisilta mutta sisältö on kuitenkin muuttunut. Polttoaineesta yhä 96 prosenttia on uraania ja noin kolme prosenttia on haljennut kevyemmiksi tuotteiksi ja yksi prosentti transuraaniksi. Käytetyn polttoaineen uraani ja halkeamistuotteet ovat

5 3 radioaktiivisia ja hajoavat vähitellen muiksi aineiksi. Lopulta ne menettävät radioaktiivisuutensa ja toisilta aineilta siihen kuluu muutamia sekunteja kun taas toisilla se voi kestää miljardeja vuosia. Käytetyn uraanipolttoaineen radioaktiivisuus vähenee vuodessa noin sadanteen osaan alkuperäisestä. Loppusijoitettaessa eli n. 40 vuotta reaktorista poistamisen jälkeen ydinpolttoaineen radioaktiivisuudesta on jäljellä 1/1000 alkuperäisestä. Voimakkaimmin säteilevien aineiden radioaktiivisuus häviää vähitellen pois ja jäljelle jää pääasiassa sellaisia aineita, jotka ovat myrkyllisiä vain nautittuina tai hengitettyinä. Kuvissa 2.1 ja 2.2 on kuvattu Suomessa toimivien ydinvoimalaitosten vuotuista polttoainemäärää. Kuva 2.1. Avoin polttoainekierto [1] Kuva 2.2. Suljettu polttoainekierto [1]

6 4 2.4 Käytetty ydinpolttoaine Käytännössä Suomessa muodostuu käytettyä ydinpolttoainetta edellä kuvatun mukaisesti Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloissa. Lisäksi pieniä määriä muodostuu Otaniemen koelaitteistolta. Käytetty ydinpolttoaine voidaan huolehtia joko kertakäytöllä tai kierrätyksellä. Kertakäytössä eli avoimessa polttoainekierrossa käytetty polttoaine loppusijoitetaan sellaisenaan kestäviin kapseleihin suljettuna. Kierrätyksessä eli suljetussa polttoainekierrossa käytetty polttoaine prosessoidaan kemiallisesti eli jälleenkäsitellään. Jälleenkäsittelyssä jätteestä erotetaan uraani ja plutonium, sillä nämä voidaan käyttää hyväksi uuden ydinpolttoaineen valmistuksessa. Jäljelle jäänyt runsasaktiivinen jäte loppusijoitetaan. Reaktoreista poistettuja polttoainenippuja jäähdytetään aluksi reaktorirakennuksen vesialtaissa. Muutaman vuoden kuluttua ne siirretään voimalaitoksen alueella sijaitsevaan välivarastoon, missä niput ovat veden alla useita kymmeniä vuosia odottamassa loppusijoitusta. Tänä aikana käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus ja lämmöntuotto vähenee loppusijoituksen edellyttämälle tasolle. Suomessa syntyvistä käytetyistä ydinpolttoaineista ja ydinjätteistä on nykyisen lainsäädännön mukaan huolehdittava Suomessa. Keskeisesti vastuu ydinjätehuollon valmistelusta, rahoituksesta ja turvallisesta toteutuksesta on jätteiden tuottajilla eli ydinlaitosten käyttäjillä. Säteilyturvakeskus valvoo ydinjätehuollon turvallisuutta. 2.5 Suomen radioaktiivisten jätteiden ryhmittely Ydinlaitoksilla syntynyt jäte on ydinenergialain alaista ja muussa radioaktiivisten aineiden käytössä syntynyt jäte säteilylain alaista. Nämä pääluokat voidaan edelleen jakaa alla olevan kaaviokuvan mukaisesti alaluokkiin sen mukaan, mikä on jätteen lopullinen määränpää. Kuva 2.3. Suomen radioaktiivisten jätteiden ryhmittely [1]

7 5 Ydinjätteiden loppusijoitus on edennyt toteutusasteelle vasta matala- ja keskiaktiivisten jätteiden osalta, kun taas korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitusta ei ole vielä aloitettu missään. Useilla ydinenergiamailla, Suomi mukaan lukien, on pitkän tähtäyksen tutkimus- ja kehitysohjelma, jonka tavoitteena on korkea-aktiivisten ydinjätteiden loppusijoituksen toteutus Matala- ja keskiaktiiviset jätteet Ydinvoimalaitoksessa käytetään paljon vettä. Prosessivesien puhdistuksessa radioaktiiviset aineet kertyvät suodattimiin ja käytetyt suodattimet ovat siten radioaktiivista jätettä. Myös huolto- ja korjaustöissä syntyy jätettä, joka saattaa sisältää radioaktiivisia aineita: esimerkiksi metalliromua, eristeitä, suojamuoveja, suojaasusteita ja puhdistustarvikkeita. Edellä luetellut jätteet ovat joko matala- tai keskiaktiivisia niiden radioaktiivisten aineiden sisällön mukaan. Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa tällaista jätettä kertyy yhteensä noin 300 kuutiometriä vuodessa. Kun voimalaitokset aikanaan puretaan, syntyy lisäksi noin kuutiometriä matala- ja keskiaktiivista jätettä. Voimalaitosjätteen määrät sisältävät kiinteyttämätöntä märkää jätettä, kiinteytettyä jätettä ja pakattua kuivaa jätettä. Aktivoitunut metallijäte, pakkaamaton romu ja ilmastointisuodattimet eivät sisälly esitettyihin määriin Korkea-aktiiviset jätteet Voimalaitoksen reaktorista poistettava käytetty ydinpolttoaine säteilee aluksi hyvin voimakkaasti. Juuri reaktorista poistetun käytetyn ydinpolttoaineen lähellä voidaan oleskella, jos säteilysuojana on vähintään muutama metri vettä tai metrin paksuinen betonieste. Ydinjäte tuottaa myös lämpöä, mikä vaikeuttaa osaltaan jätteen käsittelyä. Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuus vähenee nopeasti, se säilyy pitkään hyvin vaarallisena. Yhden vuoden jäähtyneessä käytetyssä polttoaineessa aktiivisuuspitoisuus on lähes 100 biljoonaa becquerelia polttoainekiloa kohden (100 terabecquerelia kilossa). Tämä korkea-aktiivinen ydinjäte ei saa joutua kosketuksiin elollisen luonnon kanssa ja on eristettävä siitä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Käytettyä polttoainetta poistetaan reaktoreista vuosittain. Suomen ydinvoimalaitoksista sitä kertyy 40 käyttövuoden aikana noin 2600 tonnia ja 60 käyttövuoden aikana lähes 4000 tonnia alkuperäisen uraanimäärän mukaan laskettuna. Käytettyä ydinpolttoainetta säilytetään vuotta vesialtaissa valvotuissa varastoissa. Tänä aikana säteily ja lämmöntuotto vähenevät, joten jätteen käsittely helpottuu.[1]

8 6 3. Loppusijoituksen syyt Ionisoivan säteilyn haitat ovat olleet pitkään tiedossa. Aluksi amerikkalainen sähköinsinööri E. Thomson huomasi vuonna 1896 röntgensäteiden aiheuttavan suurilla annoksilla palovammoja. Kesti kuitenkin yli 30 vuotta ennen kuin havaittiin, että ionisoiva säteily aiheuttaa muutoksia geeneissä, ja sitä kautta myös syöpäriskin. Vuonna 1928 perustettu Kansainvälinen säteilysuojelukomissio (ICRP) asetti vuonna 1931 säteilytyölle ensimmäistä kertaa suositukset säteilyrajoista. Siitä lähtien säteilyturvallisuudesta on huolehdittu tieteelliselle yhteistyölle perustuvalla menettelyllä ja nykyisin annosrajat ovat yleensä osa lainsäädäntöä. 3.1 Loppusijoituksen biologiset syyt Käytetty ydinpolttoaine on radioaktiivista, joka säteilee ionisoivaa säteilyä. Ionisoivia säteilymuotoja ovat alfa-, beeta-, gammasäteily sekä harvinaisempi neutronisäteily. Alfa- ja beetasäteily ovat suurienergistä hiukkasmuotoista säteilyä joka ei etene ilmassakaan kuin muutamia senttimetrejä. Gammasäteilyä puolestaan syntyy fissiossa halkeamistuotteena uusien atomiytimien ja lämmön kanssa. Gammasäteily on suurienergistä sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on tyypillisesti alle 10 pm. Ionisoiva säteily on vaarallista biologisille organismeille, koska niiden solukemia häiriintyy liiallisen ionisoitumisen vuoksi.[2] Kuva 3.1. Heliumytimistä koostuvan alfasäteilyn pysäyttää paperiarkki, elektroneista koostuvan betasäteilyn alumiinilevy ja gammasäteily vaimenee väliaineessa [2].

9 7 Radioaktiivisuuden yksikkö on SI-järjestelmässä becquerel (Bq), joka vastaa hajoamista sekuntia kohti. Absorboituneen annoksen yksikkö on grey (J/kg). Säteilyn yksikkönä käytetään sievertiä, joka on gray kerrottuna säteilyn haitallisuuskertoimella. Gammasäteilyn haitallisuuskerroin on yksi.[2] Luonnossa on kaikkialla ionisoivan säteilyn lähteitä, kuten avaruudesta tuleva kosminen taustasäteily ja maaperästä tuleva säteily. Keskimääräinen säteilyannos on noin 2-20 msv vuodessa. Joillakin alueilla voi saada jopa 100 msv/v säteilyannoksen. Säteilysairautta alkaa esiintyä kun kerta-annoksen koko on tuhansia msv:ejä. Sairauden varhaisiin oireisiin kuuluu väsymystä, heikotusta ja yleistä pahoinvointia. Lievään säteilysairauteen ei välttämättä liity muita oireita, vaan se paranee aikanaan ilman hoitoa. Suuremmilla annoksilla varsinainen sairaus ilmenee vasta parin viikon jälkeen altistuksesta, jolloin annoksen suuruudesta riippuen esiintyy infektioita, suolistovaurioita ja luuytimen lamaantumista. Säteilysairautta hoidetaan oireiden mukaisin hoidoin, yleensä nesteytyksellä, verensiirroilla ja mikrobilääkkeillä. Säteilysairaudesta kärsivän ennuste on varsin hyvä, jos annos on jäänyt alle 5000 msv:n. Kuolettava säteilyannos on noin msv.[2] Mikäli radioaktiivinen hiukkanen joutuu elimistöön, se aiheuttaa kudokseen erittäin suuren säteilyannoksen pienelle alueelle. Tällaisessa tapauksessa on todella suuri todennäköisyys sairastua syöpään. Kuva 3.1. Radioaktiivisuuden lasku tonnissa käytettyä ydinpolttoaineetta. Vaakaakselilla vuodet, pystyakselilla aktiivisuus. Vaakasuora viiva esittää uraanimalmin aktiivisuutta [2].

10 8 3.2 Lainsäädännölliset syyt Käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus ei saa päästä mitenkään tekemisiin elollisen luonnon kanssa, eikä polttoaine saa päätyä rikollisiin käsiin, koska käytetty polttoaine on käypää pienten toimenpiteiden jälkeen ydinasekäyttöön. Tämän vuoksi on säädetty ydinenergialaki, jonka puitteissa tulee toimia. Voimayhtiöiden tulee vastata asianmukaisesti omista jätteistään, ja ne ovat vastuussa kaikista ydinjätehuollon kustannuksista. Lainsäädäntö edellyttää myös että kaikki ydintekniikassa syntyneet radioaktiiviset jätteet käsitellään, vaikka esimerkiksi rakennus- ja kaivosteollisuudessa tulee suunnilleen yhtä paljon radioaktiivista maaainesta kuin uraanin louhinnassakin. Ydinenergialaki kieltää myös ydinjätteen tuomisen Suomeen. Lainsäädännöllä on keskeinen merkitys ydinenergian käytön ohjeistamisessa. Ydinenergialaki 990/1987 ja Ydinenergia-asetus 161/1988 määrittelevät ne puitteet, joilla valvotaan ydinenergian käyttöä, siihen liittyvää lupamenettelyä, sekä ydinpolttoaineen loppusijoitusta. Laki määrittelee myös polttoaineiden valmistukseen liittyvästä kaivostoiminnasta, kuljettamisesta ja ydinaseiden leviämisen kannalta merkittävien tietojen hallussapidosta. Ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyen on annettu lisäksi Valtioneuvoston päätös VNP 478/1999, joka koskee loppusijoituksen turvallisuutta. [1.] Suomessa ydinjätteiden loppusijoituksen yleisvalvonnasta vastaa kauppa- ja teollisuusministeriö. Se päättää periaatteet ja aikataulut joita voimayhtiöiden tulee noudattaa. Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Lisäksi ydinjätteen tuottajille on asetettu raportointivelvoitteita varmistaakseen loppusijoittamisen asianmukaiset tutkimukset. STUK tarkastaa tutkimukset muiden asiantuntijaorganisaatioiden avustamana. Ydinjätteen loppusijoitusta koskevat myös useat kansainväliset sopimukset ja suositukset, joita organisoivat muun muassa Euratom ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA).

11 9 4. Fyysinen toteutus Ydinvoimalaitoksien energiaprosesseista, käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelystä ja muista lähteistä peräisin oleva ydinjätteen loppusijoituspaikka riippuu vahvasti jätteen aktiivisuudesta. Suomessa käytetään jakoa keski- ja matala-aktiiviseen sekä korkeaaktiiviseen jätteeseen. Loppusijoituspaikan olosuhteiden ja käytettyjen suojausmenetelmien lisäksi tulee huolehtia myös jätteen kuljetuksen turvallisuudesta. Pohjoismaissa ja muualla seismisesti vakailla alueilla loppusijoituslaitostyyppinä suositaan kallioluolastoa. Muita maailmalla käytettyjä vaihtoehtoja ovat muun muassa betonibunkkereihin tai hylättyihin kaivoksiin säilöntä. Käytetyn ydinpolttoaineen matka loppusijoituslaitokselle alkaa kuljetuksella ydinvoimaloiden välivarastoilta, joissa käytetty polttoaine pakataan erikoissäiliöihin. Osa käytetystä polttoaineesta voidaan jälleenkäsitellä uudelleen polttoaineeksi, mutta tässäkin prosessissa syntyy ydinjätettä, joka vaatii loppusijoitusta. Kuljetuksessa käytettävät säiliöt ja henkilöstö ovat viranomaisten ohjeistuksen ja valvonnan alaisia. Säiliöiden tulee kestää kovia mekaanisia ja termisiä rasituksia, joten yleinen valmistusmateriaali on teräs, joka toimii samalla säteilysuojana. Kuljetusajoneuvoina käytetään junia, autoja ja laivoja.[3.] Loppusijoituspaikalle saavuttua käytetty ydinpolttoaine pakataan raskaisiin metalliputkiin eli kapseloidaan. Kuvassa 4.1 vasemmalla on esitetty pelkistetty malli Suomessa käytetyistä kapseleista, joihin käytetty polttoaine pakataan nippuina. Kuva 4.1. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapselit [1].

12 10 Kapselin korkeus on neljästä viiteen metriä, ulkohalkaisija on noin yksi metri ja tyhjän kapselin massa on noin 20 tonnia. Sijoitettavat polttoaineniput ovat esimerkiksi Olkiluodossa noin neljä metriä korkeita ja sisältävät uutena 180 kilogrammaa uraania. Käytettyjä polttoainekapseleita mahtuu tyypilliseen kapseliin 12 kappaletta. Kapselin tulee sietää kovaa mekaanista rasitusta ja korroosiota, joten rakenteessa käytetään kahta materiaalia: ulompi kuparikerros suojaa syöpymiseltä ja sisempi pallografiittirautakerros tuo kestävyyttä. Ennen väli- ja loppusijoitusvarastoon siirtoa polttoaineen sisältävä kapseli hitsataan kiinni vesitiiviyden takaamiseksi. Valmiit kapselit kuljetetaan erikoisajoneuvoilla loppusijoituslaitokseen. Loppusijoituksella tarkoitetaan ydinjätteen lopullista eristämistä elollisesta luonnosta. Suomessa tällaisia loppusijoituslaitoksia on tällä hetkellä Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten alueella ja ne ovat tyypiltään kallioluolastoja. Varastoitava jäte on lyhytikäistä (puoliintumisaika t 1/2 30a) matala- ja keskiaktiivista (aktiivisuus maksimissaan 1 MBq/kg ja 10 GBq/kg) ydinjätettä. Olkiluotoon on suunnitteilla korkea-aktiivisen jätteen säilytyspaikka vuoden 2020 tienoilla. Kalliosijoituksen lisäksi maailmalla on käytössä maanpäällisiä betonibunkkereita (Japani, Tshekki, Espanja) ja maahan hautausta (USA, Iso-Britannia). Kuvassa 4.2 on esitetty periaatteellinen rakenne Olkiluodon kallioluolastosta. Kuva 4.2. Olkiluodon voimalaitosjäteluola [4]. Olkiluodon kalliokompleksi ulottuu noin 500 metrin syvyyteen ja maanpäällinen vaadittava tila on käytön aikana 40 hehtaaria. Kapseloitu ydinjäte varastoidaan metriin, jonne kapselit sijoitetaan kuvan 4.1 mukaisesti pystysuuntaisesti tunneleihin

13 porattuihin reikiin. Reiät tiivistetään savella, jota turpoaa pohjaveden imeytyessä saven huokosiin. Savi suojaa kapselia mahdolliselta kallioperän liikunnalta. Tunnelien haarautuva rakenne muistuttaa kalanruotoa ja niiden yhteispituus on kymmeniä kilometrejä. Kun tunnelinhaaraan on sijoitettu sinne mahtuva kapselimäärä, tunneli täytetään kallio- ja savimurskeella. [3.] Loppusijoitetun ydinjätteen turvallisuudesta huolehtivat tiivis ja kestävä pakkaus kapseleihin sekä kallion tai paksun betonin avulla saavutettu lisäsuoja säteilyä vastaan. Kallioluolaston luonnollisena lisäetuna on jätteen vaikea saavutettavuus sijoituksen jälkeen, mikä vähentää ulkopuolisten kiinnostusta jätteeseen ja mahdollistaa loppusijoitustoiminnan päätyttyä ja päätunneleiden täyttämisen jälkeen alueen turvallisen valvomatta jättämisen. Loppusijoitukseen liittyviä riskejä ovat kapseloinnin vaatima tiivis kuparikannen hitsaus, joka epäonnistuessaan johtaa rakenteen ennenaikaiseen hapettumiseen ja mahdolliseen pohjaveden kontaktiin polttoaineen kanssa. Polttoainetta suojaa pohjavedeltä kuparin lisäksi savi ja kuparikerroksen alainen pallografiittirauta sekä itse polttoainekennon tukirakenne. Kuljetuksiin liittyy varkaus-, onnettomuus- ja säteilyriski. Erityisesti laivakuljetuksissa kuljetussäiliöllä on onnettomuustapauksessa riski joutua veteen, jolloin säiliön tiiviys joutuu koetukselle. Riskejä voidaan pienentää tiukalla valvonnalla ja ohjeilla. 11

14 12 5. Ydinpolttoaineen loppusijoituksen tulevaisuuden näkymät ja vaihtoehdot Maailmalla on tällä hetkellä 439 ydinvoimalaa ja 39 rakenteilla tällä hetkellä joten myös jätettä tulee sen mukaan ja lisäksi jätteitä tuottaa myös aseteollisuus. Mikään maa ei ole vielä päässyt sijoittamaan korkea-aktiivista ja pitkäikäistä jätettä kuten käytettyä polttoainetta loppusijoituskohteeseensa vaan kaikki käytetty ydinpolttoaine on ns. välivarastoissa uraanitonnia vastaava jätemäärä käytettyä polttoainetta odottaakin siis lopullista sijoituspaikkaa. Kuvasta 5.1 näemme että Suomi on ensimmäisten maiden joukossa toteuttamassa korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoitusta. Suomessa maksimi loppusijoituskapasiteetiksi on suunniteltu 2600tU joka vastaa 40 vuoden aikana syntyvää jätemäärää suomen ydinvoimaloista. Myöskin uusien voimaloiden ja nykyisten voimaloiden 60 vuoden käyttöiän aiheuttaman lisäkapasiteetin mahdollisuuksia on tutkittu. [1, 6] Kuva 5.1. Korkea-aktiivisten jätteiden loppusijoituspaikkojen rakennussuunnitelmat maittain. [1] Suomessa ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyöstä vastaa Posiva Oy joka tekee tiivistä yhteistyötä Ruotsin ydinjätehuoltoyhtiö SKB:n (Svensk Kärnbränslehantering AB) kanssa kapselointi ja loppusijoitustekniikan kehittämisessä. Posiva on tutkinut jo vuodesta 2003 olkiluodon kallioperän mahdollisuuksia loppusijoitukseen ja nyt rakenteilla on maanalainen tutkimustila ONKALO jonka tarkoituksena on saada tarkkaa tietoa kallioperästä ennen

15 13 loppusijoituspaikan lopullista suunnittelua ja tutkia loppusijoitustekniikoita oikeissa olosuhteissa. Hintaa onkalolle ja tutkimuksille on arvioitu tulevan 60milj euroa. [4] Kuva 5.2. ONKALO [4] Kalliohautausta pidetään tällä hetkellä siis parhaana vaihtoehtona korkea-aktiivisten jätteiden loppukäsittelylle mutta puoliintumisajan ollessa tuhansia, jopa miljoonia vuosia, on mahdotonta ennustaa miten esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa kallioperään ja mahdollisiin luonnonmullistuksiin. Monesti onkin tutkittu mahdollisuutta avata lopullinen sijoituspaikka tulevaisuudessa jos ydinjätteiden hävitystekniikka tekee sen tarkoituksenmukaiseksi. Valtioneuvoston antamissa turvallisuusmääräyksissä loppusijoitustilan tulee olla avattava. Usein puhutaan jätteiden palautettavuudesta. Tällä hetkellä ainut suunniteltu vaihtoehto geologiselle eristämiselle Suomessa on jatkaa jätteiden pitämistä maanpäällisissä välivarastoissa. Tämä kuitenkin tarkoittaa jatkuvaa valvontaa ja huoltoa ja ovat hyvin riippuvaisia tulevaisuuden yhteiskuntamuodoista. Kallioluolaston vaihtoehdoiksi on ehdotettu myös syviä porareikiä ja merisedimenttiä mutta nämä vaihtoehdot ovat lopullisia eli niistä jätteiden palauttaminen olisi lähes mahdotonta. [1]

16 14 Kuva 5.3. Käytetyn polttoaineen loppusijoitusvaihtoehtoja. [1] 5.1 Transmutaatio (accelerator transmutation of wastes (ATW)) Kalliolouhosloppusijoituksen rinnalle on yhtenä vaihtoehtona ehdotettu pitkäikäisten jätteiden erottamista ja niiden haitallisuuden alentamista transmutaatiolla. Transmutaatiossa aktiivinen aine muutettaisiin vakaammaksi, lyhytikäisemmäksi tai halkeavaksi eli fissiiliksi. n käyttökohteina olisi hyvin pitkäikäiset, jopa yli miljoonien vuosien puoliintumisajan omaavat ainesosat kuten jodi 129 ja seleeni 79. Transmutaatio tapahtuu ampumalla ydinjätettä neutroneilla jolloin esim. pitkän puoliintumisajan omaava ja vaikeasti eristettävänä pidettävä teknetium 99-isotoopi muuttuu vakaaksi teknetium 100-isotoopiksi minuuteissa. Lopulliseksi vaihtoehdoksi menetelmästä ei ole mutta se tarjoaa hyvää apua vaikeasti hallittavien ja eristettävien jätteiden käsittelyyn. [5] Yksi suuri ongelma transmutaatiota käytettäessä muodostuu ydinjätteen erottelusta joka on aineiden samankaltaisuuden vuoksi varsin vaikeaa ja myös poliittisesti arvelluttavaa puhtaan plutoniumin takia. Järjestelmä vaatisikin kalliin jälleenkäsittelylaitoksen rakentamista jossa käytetystä polttoaineesta eroteltaisiin transmutaatiolla käsiteltävät osat, loppusijoituskohteeseen suoraan menevät osat ja MOX-polttoaineeksi kierrätettävät osat. Käytetystä ydinpolttoaineesta saadaankin kierrätettyä jopa 95% uusiokäyttöön mutta jälleenkäsittelyn ollessa huomattavan kallista, käytetyn ydinpolttoaineen kierrätys on tällä hetkellä varsin vähäistä. Jälleenkäsittelylaitoksia löytyy tällä hetkellä suurista ydinvoimavaltioista eli Britanniasta, Ranskasta, Venäjältä ja Japanista. Myöskin suuri osa ydinaseista hävitetään muuttamalla se MOX-polttoaineeksi. Tosin MOX-polttoaineen tehokkuutta ja turvallisuutta on kritisoitu paljon. [5, 7, 8]

17 15 Kuva 5.4. Transmutaatio hävitysketjussa. 6. Johtopäätökset Ydinenergiaprosesseja ohjaava lainsäädäntö on todella kattava ja muodostaa keskeisen ohjausvaikutuksen arvioitaessa polttoaineiden loppusijoituksen luotettavuutta. Ydinenergialaki muutettiin vuonna 1994 mm. jätteiden osalta niin, että kaikki Suomessa syntyvä ydinenergiajäte on varastoitava Suomeen. Lisäksi siinä kiellettiin ydinjätteiden tuonti Suomeen. Korkea-aktiivinen ja pitkäikäinen ydinjäte on radioaktiivista ja hengenvaarallista vielä useiden tuhansien vuosien jälkeenkin. Suomessa Loviisan ja Olkiluodon nykyiset ja tulevat loppusijoitustilat ovat peruskalliossa, joka tarjoaa luonnollisen ja vahvarakenteisen sijoitusalustan suomalaiselle ydinjätteelle. Loppusijoituspaikan turvallisuuden lisäksi ydinjätteen loppusijoituksen kriittisiä vaiheita ovat kuljetus säilytyspaikalle sekä jätteen virheetön ja turvallinen kapselointi. Loppusijoitus kallioperään ei poista itse jätettä vaan se eristetään elollisesta maailmasta parhaalla mahdollisella tavalla, mutta tulevaisuutta ja sen luonnonmullistuksia ei voida ennustaa. Vaihtoehtoisesti jo nyt voidaan transmutaation avulla vähentää radioaktiivisuutta ja lyhentää puoliintumisaikoja.

18 16 LÄHTEET [1] [2] [3] Energiateollisuus Ry, Hyvä tietää ydinjätteestä [4] [5] [6] [7] [8]

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko

Lisätiedot

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti

Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET JÄTTEET

RADIOAKTIIVISET JÄTTEET 7 RADIOAKTIIVISET JÄTTEET Esko Ruokola, Esko Eloranta, Kaisa-Leena Hutri, Jaakko Tikkinen SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Perustietoja radioaktiivisista jätteistä... 270 7.2 Keski- ja matala-aktiiviset jätteet...

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä

Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset

Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset

Lisätiedot

talousvaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp

talousvaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp M 4/2010 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Valtioneuvoston

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen

Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Olkiluodon kertomaa: Tutkimuksista turvalliseen loppusijoitukseen Lähes neljän vuosikymmenen ajan käynnissä ollut tutkimustyö on tuottanut kattavasti tietoa, jota hyödynnetään tällä hetkellä käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO

Lisätiedot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT

TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

KORKEA-AKTIIVISTEN YDINJÄTTEIDEN HUOLTOSUUNNITELMAT MAAILMALLA

KORKEA-AKTIIVISTEN YDINJÄTTEIDEN HUOLTOSUUNNITELMAT MAAILMALLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan koulutusohjelma BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari KORKEA-AKTIIVISTEN YDINJÄTTEIDEN HUOLTOSUUNNITELMAT

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS. 16X156093 Lokakuu 2014 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT. FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto 16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY & VTT Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys

Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Aarnio, Kojo & Litmanen 6.10.2017 Seminaari ydinjätehuollon yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä Työ- ja elinkeinoministeriö Fennovoiman loppusijoituslaitoksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys Miten

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson

FY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta

Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta MÄÄRÄYS STUK Y/5/2016 Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa

Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2515 Katsaus ydinjätehuollon tilanteeseen Suomessa ja muissa maissa Seppo Vuori & Kari Rasilainen ISBN 978-951-38-7544-2 (nid.) ISSN 1235-0605 (nid.) ISBN 978-951-38-7545-9

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinvoimasta

Hyvä tietää ydinvoimasta Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN

UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 Fennovoima Oy UUSI YDINVOIMALAITOS, SUOMI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN Tammikuu 2008 2 (9) 1 JOHDANTO Suomalainen energiayhtiö Fennovoima Oy on aloittanut

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA

SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Kimmo Hilden SÄTEILYSUOJELU KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan

Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden

Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Olkiluoto 1- ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden Lisätietoja Teollisuuden Voima Oyj 27160 Olkiluoto Puhelin 02 83811 Internet www.tvo.fi 01 02 HAKEMUS YDINENERGIA-ASETUKSEN 34 :N EDELLYTTÄMÄT SELVITYKSET

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke ja sen perustelut Kuva 1. Itämeren alueen maat sekä Rauman ja Olkiluodon

Lisätiedot

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

Hyvä tietää uraanista

Hyvä tietää uraanista Hyvä tietää uraanista Sisällysluettelo Uraani energialähteenä...3 Uraani polttoaineena...3 Uraanin käytön historia...3 Uraanin riittävyys...4 Uraani energiaintensiivistä polttoainetta...5 Polttoainekierto...6

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia. Timo Äikäs

Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia. Timo Äikäs Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia Timo Äikäs 3.11.2016 Mitä ydinjätteet ovat Ydinvoimaloihin liittyvät jätteet Matala- ja keskiaktiivinen Voimalaitosjäte Käytöstäpoisto-

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Hyvä tietää säteilystä

Hyvä tietää säteilystä Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt

Lisätiedot

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6]

Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 1 Liite 8 Selvitys turvallisuusperiaatteista, joita hakija aikoo noudattaa, sekä arvio periaatteiden toteutumisesta [YEA 32, kohta 6] POSIVA OY LIITE 8 2 POSIVA OY LIITE 8 3 SELVITYS

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot