Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten

Transkriptio

1 Periaatepäätöshakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikköä varten POSIVA OY Olkiluoto Eurajoki Puh. (02) Fax (02)

2 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI LOVIISA 3 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy hakijana pyytää jäljempänä esitetyin perustein ydinenergialain nojalla valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että Posiva Oy:n Eurajoen Olkiluotoon suunnitteleman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen käsittämään myös Fortum Power and Heat Oy:n Suomeen suunnitteleman Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Hakemuksen tausta Posiva Oy:n Eurajoen Olkiluotoon suunnitteleman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamista koskevat periaatepäätökset tehtiin valtioneuvostossa ja Eduskunta jätti ne voimaan. Vuonna 2000 tehty periaatepäätös koskee Suomen neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön (Fortum Power and Heat Oy:n Loviisa l ja 2 sekä Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 1 ja 2) toiminnassa syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta, jonka uraanimäärä kokonaisuudessaan on enintään noin 4000 tonnia. Vuonna 2002 tehty periaatepäätös loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna koskee Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta, mikä tarkoittaa enintään 2500 tonnia uraania. Laajennettuun loppusijoituslaitokseen sijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärä on siten noin 6500 tonnia. Posiva Oy on jättänyt periaatepäätöshakemuksen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön käytettyä polttoainetta varten, määrältään enintään noin 2500 tonnia uraania. Tämän laajennuksen jälkeen loppusijoituslaitokseen sijoitettavan käytetyn polttoaineen kokonaisuraanimääräksi tulisi siten noin 9000 tonnia.

3 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 2 (8) Nyt esitettävä loppusijoituslaitoksen laajennus kattamaan myös Loviisa 3:n tuottama käytetty ydinpolttoaine merkitsee loppusijoituslaitoksen kapasiteetin lisäämistä enintään noin 3000 tonnilla uraania. Näin ollen loppusijoituslaitoksen rakentaminen tämän hakemuksen ja Olkiluoto 4:n käytettyä polttoainetta koskevan hakemuksen mukaisesti laajennettuna merkitsisi enimmillään uraanitonnin loppusijoittamista. Laajennettu kapasiteetti tonnia uraania ottaa konservatiivisesti huomioon laitosyksiköiden suunniteltuihin käyttöikiin mahdollisesti tehtävät muutokset. Uusien säädösten vaikutus loppusijoitusta koskevaan terminologiaan Ydinenergialain voimaan tulleen muutoksen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/ 2008) käytetään ydinjätelaitokselle ja loppusijoituslaitokselle uusia määritelmiä, jotka eivät vastaa tässä periaatepäätöshakemuksessa käytettyä terminologiaa. Hakemuksessa ja sen liitteissä liitettä 8 lukuun ottamatta tarkoitetaan loppusijoituslaitoksella kapselointilaitoksen ja maanalaisten loppusijoitustilojen muodostamaa kokonaisuutta, joka uuden määritelmän mukaan koostuu kahdesta ydinjätelaitoksesta. Selvyyden vuoksi tässä hakemuksessa käytetään samaa terminologiaa kuin huhtikuussa 2008 jätetyssä periaatepäätöshakemuksessa ja tähän hakemukseen liittyvässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka sekin on laadittu ennen em. valtioneuvoston asetuksen antamista. Hakemuksen liite 8 käyttää em. uuden asetuksen terminologiaa, koska siinä tarkastellaan asetuksessa määriteltyjen turvallisuusvaatimusten täyttymistä. Perustelut Hakija Hakija on Posiva Oy (Posiva), jonka omistavat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy, joka on Fortum Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö (seuraavassa Fortum). Posivan päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa omistajiensa TVO:n ja Fortumin Suomessa käynnissä ja rakenteilla olevien sekä Suomeen suunnittelemien uusien ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen kallioperään. Suomessa jokaisen ydinjätteen tuottajan on itse huolehdittava kaikista tuottamistaan ydinjätteistä, käytetty ydinpolttoaine mukaan luettuna, aina loppusijoitustilan sulkemiseen saakka ja vastattava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huollon kustannuksista. Sen jälkeen kun ydinenergialaki muutettiin vuonna 1994 siten, että käytetyn ydinpolttoaineen huollossa ainoaksi mahdolliseksi vaihtoehdoksi jäi loppusijoitus Suomeen, TVO ja Fortum (silloin Imatran Voima Oy) sopivat yhteistyöstä. Yhteistyötä hoitamaan perustettiin vuonna 1995 Posiva Oy, joka omistajiensa sopimuksen mukaisesti on hyödyntänyt ennen Posivan perustamista TVO:ssa tehtyjen loppusijoitustutkimusten tulokset. Myös viranomaiset hyväksyivät Posivan hoitaman yhteistyön ja sen pohjana olevat yhtiöiden väliset sopimusjärjestelyt perustaksi TVO:n ja Fortumin

4 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 3 (8) lainmukaiselle huolehtimis- ja varautumisvelvollisuuden täyttämiselle ja raportoinnille. TVO:n käynnistäessä Olkiluoto 3 -laitosyksikön valmistelun ja rakentamisen yhteistyösopimuksia täydennettiin vastaavasti vuosina 2000 ja Tällöin sovittiin muun muassa, että uutta laitosyksikköä käsitellään huolehtimisvelvollisuuden toteuttamisessa ja varautumisessa ydinjätehuollon kustannuksiin kuten itsenäistä jätehuoltovelvollista. Samoja periaatteita sovittiin noudatettaviksi myös mahdollisille uusille toimintaan liittyville yksiköille. Siinä vaiheessa kun päätökset Loviisa 3 -laitoshankkeesta tehdään, tarkoituksena on liittää myös Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen huolto nykyisiin loppusijoitusjärjestelyihin. Vastaavasti on tarkoitus menetellä vireillä olevan Olkiluoto 4 -hankkeen kohdalta. Tarkemmat tiedot hakijasta ja hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta on esitetty hakemuksen liitteissä 1, 2 ja 3. Hankkeen taloudellisia toimintaedellytyksiä ja liiketaloudellista kannattavuutta on selvitetty liitteessä 5 ja yleispiirteistä rahoitussuunnitelmaa liitteessä 6. Taloudelliset toimintaedellytykset ja hankkeen rahoitus perustuvat siihen, että TVO ja Fortum maksavat Posivan päätoimialan eli käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannukset ja sisällyttävät ne ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varautumisessaan ja maksaessaan ydinjätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon. Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen tausta ja tarpeellisuus Käytetty ydinpolttoaine katsotaan Suomessa ydinenergialain mukaan ydinjätteeksi. Vuonna 1994 tehdyn ydinenergialain muutoksen mukaisesti Suomessa syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Suomessa tapahtuvan loppusijoituksen ja sen sijaintipaikan valintaan tähtäävän kokonaisohjelman tavoitteet ja aikataulu on alun perin määritelty valtioneuvoston tekemässä päätöksessä ydinjätehuollon tutkimus-, selvitys- ja suunnittelutyön tavoitteista. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos on ydinenergialaissa tarkoitettu yleiseltä merkitykseltään huomattava ydinlaitos. Laitoksen toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että laitos on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Nykyisen ydinenergialain vuonna 1988 tapahtuneen voimaantulon jälkeen vuoden 1983 päätökseen sisältyvät tavoitteet on saatettu TVO:ta ja Fortumia velvoittaviksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksillä ja Päätösten aikatauluja tarkistettiin siten, että TVO:n ja Fortumin tulee joko erikseen, yhdessä tai Posivan välityksellä varautua esittämään vuoden 2012 loppuun mennessä loppusijoituslaitosta koskevaa rakentamislupaa varten tarvittavat selvitykset ja suunnitelma siten, että loppusijoitus on mahdollista aloittaa vuonna Ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluoto 3:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa nykyisten suunnitelmien mukaan vasta 2060-luvulla. Suunnitteilla olevan Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen loppusijoitus ajoittuisi samoin alkamaan 2060-luvulta.

5 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 4 (8) Uuden voimalaitosyksikön Loviisa 3 käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus tapahtuu suunnilleen samanaikaisesti Olkiluoto 3:n ja Olkiluoto 4:n käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kanssa. Jos Loviisa 3:n sulkeminen tapahtuu myöhemmin kuin Olkiluoto 3:n tai Olkiluoto 4:n, loppusijoitustoiminta jatkuu vastaavasti kauemmin. Tällöin myös loppusijoituslaitoksen sulkeminen tapahtuu vastaavasti myöhempänä ajankohtana. Sen jälkeen kun eduskunta on mahdollisesti jättänyt voimaan myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalaitosyksikkö Loviisa 3:n osalta, voi Fortum tehdä sitä koskevan ja hankkeen käynnistämisen mahdollistavan investointipäätöksen. Hankkeen käynnistyttyä alkaa myös ydinjätehuoltovelvollisuuden täyttäminen. Posiva ottaa Loviisa 3:n TKS-raportteihinsa, ja käyttölupavaiheessa Loviisa 3:n käytetty ydinpolttoaine otetaan mukaan ydinenergialain mukaisiin kustannuslaskelmiin ja taloudelliseen varautumiseen. Käytännön jätehuoltotoimien alkamisen vuoksi jätehuoltovelvolliset ja Posiva pitävät perusteltuna, että myös loppusijoituslaitoksen laajentamisen periaatepäätös käsiteltäisiin samanaikaisesti ydinvoimalaitosyksikön periaatepäätöshakemuksen kanssa, kuten tehtiin Olkiluoto 3:n periaatepäätöstä käsiteltäessä. Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen yleinen merkitys Loppusijoituslaitoksen laajentamishankkeen yleistä merkitystä ja tarpeellisuutta Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten ydinjätehuollon kannalta on käsitelty liitteessä 4. Laajentaminen mahdollistaa osaltaan huolehtimisvelvollisuuden vastuullisen hoitamisen. Jo loppusijoituslaitoksen aikaisemmin tapahtuneissa periaatepäätöskäsittelyissä on todettu, että suunniteltu loppusijoituksen periaateratkaisu täyttää sekä Suomen lainsäädännön vaatimukset että ydinjätehuollolle kansainvälisestikin asetetut yleiset toteutusperiaatteet. Nämä yleiset periaatteet ja velvoitteet on esitetty mm. syksyllä 1997 allekirjoitetussa kansainvälisessä yleissopimuksessa käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisten jätteiden huollosta. Loppusijoitusratkaisu vapauttaa tulevat sukupolvet jatkuvasta huolehtimisvelvollisuudesta, jonka käytetyn polttoaineen väliaikaiseksi tarkoitettu säilytys valvotuissa varastoissa aiheuttaisi. Toisaalta se ei lopullisesti estä tulevia sukupolvia ryhtymästä toisenlaisiin ratkaisuihin, mikäli perusteltua aihetta ilmenisi. Loppusijoitushankkeen jatkototeutus ja turvallisuuden arviointi Loppusijoituslaitokselle haetaan aikanaan valtioneuvostolta ydinenergialain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat. Sen jälkeen kun nyt haettavalle laajennukselle on saatu periaatepäätös, on laitosta tarkasteltava kokonaisuutena siten, että tietyt laitososat ovat erilaisille polttoainetyypeille yhteisiä, kuten kapselointilaitos, yhteystunnelit ja kuilut. Kuitenkin toiset laitososat, kuten sijoitustunnelit, ovat kullekin polttoainetyypille ja eri ydinvoimalaitosyksiköiden polttoaineelle erillisiä. Rakentamis- ja käyttölupavaiheisiin liittyvät omat lausuntopyyntö- ja kuulemismenettelyt. Hankkeen edellyttämät luvat ja päätökset on tarkemmin esitetty hakemuksen liitteenä 12 olevassa YVA-lainsäädännön mukaisesti laaditussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.

6 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 5 (8) Ydinenergialain mukaisen päätöksenteon ja lupajärjestelmän periaatteena on, että turvallisuuden arviointi jatkuu ja tarkentuu koko ajan. Lopulliset käytönaikaiset turvallisuusarviot tehdään vasta käyttölupaa haettaessa ja lopulliset pitkäaikaisturvallisuutta koskevat arviot sulkemisvaiheessa. Loppusijoituslaitoksen kuvaus; laajennuksen vaikutus Loppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta apu- ja oheistiloineen sekä syvälle kallioperään louhittavista loppusijoitustiloista. Pääpiirteinen kuvaus loppusijoituslaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista on esitetty hakemuksen liitteessä 7. Loppusijoituksen tekninen toteutus säilyy samana laajennuksesta huolimatta. Kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3:n käytetylle polttoaineelle. Polttoainemäärän lisäys vaatii lisää sijoitustunneleita. Kapselin yksityiskohtainen rakenne määräytyy valitun laitostyypin ja sen polttoaineen mukaan. Loppusijoituslaitoksen rakentamisvaiheen on suunniteltu alkavan noin vuonna 2014 ja käyttövaiheen vuonna Rakentamislupahakemusta varten tarvittavan kallioperätiedon hankkimiseksi loppusijoitussyvyydeltä Posiva louhii parhaillaan ONKALOksi nimettyä tutkimustunnelia. Tutkimustasolle runsaan 400 metrin syvyyteen on tarkoitus päästä vuonna Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka; laajennuksen vaikutus Loppusijoituslaitoksen paikaksi valittiin valtioneuvoston vuonna 1983 tekemän päätöksen aikatavoitteiden mukaisesti Eurajoen Olkiluoto. Sijaintipaikan valinta perusteineen esitettiin periaatepäätöshakemuksessa vuonna Nyt haettava laajennus vaikuttaa lisäävästi kalliotilojen tarpeeseen. Lisätarve on otettu huomioon loppusijoituslaitosta suunniteltaessa. Olkiluodon loppusijoituspaikan ominaisuuksien ja soveltuvuuden tutkimuksia ja selvitystöitä on jatkettu koko ajan aikaisempien periaatepäätöshakemusten jälkeen tavoitteena rakentamislupahakemus ja loppusijoitustilojen käytännön toteutus. Liitteissä 9, 10 ja 11 on selvitetty mm. sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteita, asutusta, muita toimintoja, kaavoitusjärjestelyjä, sopivuutta ja maankäytölle aiheutuvia rajoituksia. Loppusijoituslaitoksen turvallisuus ja ympäristövaikutukset; laajennuksen vaikutus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen suunnittelussa tavoitteena on radioaktiivisten aineiden eristäminen elollisesta luonnosta niin kauan, että niistä ei voi aiheutua terveys- tai muita haittoja. Suunnittelussa otetaan huomioon ennustettavissa olevat ja mahdollisiksi arvioidut muutokset luonnonoloissa ja näiden muutosten vaikutukset loppusijoituslaitoksen rakenteissa käytettävien aineiden ja ympäröivän kallioperän käyttäytymiseen. Käytännössä suunnittelutavoite toteutetaan sijoittamalla käytetty ydinpolttoaine moninkertaisten, toisiaan täydentävien mutta toisaalta toisistaan mahdollisimman riippumattomien esteiden sisään. Tällaisia ovat mm. poltto-

7 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 6 (8) aineen kiinteä muoto, loppusijoituskapseli, sitä ympäröivä bentoniittisavi, tunneleiden täytemateriaalit ja tiloja ympäröivä kallio. Tällaisen moniesteperiaatteen tarkoituksena on varmistaa, että loppusijoituksen eristys toimii kaikissa olosuhteissa. Suunnittelussa yhtenä perusteena ovat olleet valtioneuvoston antamat määräykset ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta. Kesäkuussa 2008 voimaan tulleen ydinenergialain muutoksen jälkeen valtioneuvoston päätös 478/1999 on korvautunut valtioneuvoston asetuksella 736/2008. Liitteessä 8 on selostettu, miten turvallisuusmääräykset on otettu huomioon loppusijoituksen suunnitelmissa. Tehdyt turvallisuusarviot osoittavat, että määräykset on täytettävissä riittävin marginaalein niin käytönaikaisen turvallisuuden kuin pitkäaikaisturvallisuudenkin osalta. Loppusijoituslaitoksen laajentamisesta kapasiteettiin tonnia uraania aiheutuvat välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisille, luonnolle ja rakennetulle ympäristölle on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain mukaisesti. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on hakemuksen liitteenä 12. Samasta liitteestä ilmenevät myös suunnitteluperusteet ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi. Kokonaisuudessaan hankkeen aiheuttamat luonto- ja terveysvaikutukset jäävät vähäisiksi. Hankkeella on sijaintikunnan ja lähialueen työllisyyttä ja elinkeinoelämää hyödyttäviä taloudellisia vaikutuksia. Mahdolliset kielteiset sosiaaliset vaikutukset liittyvät esimerkiksi mielikuvakysymyksiin. Hakemuksen kohteena olevalla laajennuksella ei kuitenkaan ole merkitystä näiden vaikutusten suhteen. Loppusijoituslaitoksen jätehuolto; laajennuksen vaikutus Muut selvitykset Ydinpolttoaineen kapselointilaitosta käytettäessä syntyy vähäisessä määrin vähä- ja keskiaktiivista jätettä. Kapselointilaitoksen käytöstä poiston yhteydessä on myös huolehdittava kontaminoitumisen seurauksena järjestelmiin ja laitteisiin mahdollisesti jääneistä radioaktiivisista aineista. Jätteiden määrät ja aktiivisuus ovat kuitenkin erittäin pienet verrattuna käytettyyn ydinpolttoaineeseen. Esitetty laajennus lisää hieman kapseloinnissa syntyvän jätteen määrää kapseloitavan polttoaineen määrän kasvaessa. Selvitys jätehuollosta on liitteenä 13. Säteilyturvakeskukselle on toimitettu Posivan toimintaan liittyvää aineistoa edellisen periaatepäätöksen jälkeen osana rakentamislupahakemuksen valmisteluprosessia. Yhteenveto Valtioneuvosto on tehnyt ja eduskunta jättänyt voimaan periaatepäätökset loppusijoituslaitokselle, jonka kapasiteetti kattaa hakijan omistajayhtiöiden viiden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen, yhteensä 6500 tonnia uraania. Peri-

8 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 7 (8) aatepäätöksiä edelsi pitkäaikainen selvitystyö. Loppusijoituslaitoksen yksityiskohtainen tutkimus, kehitys ja suunnittelu ovat meneillään säädetyn aikataulun mukaisesti. Kaikki turvallisuuteen, ympäristönäkökohtiin, tekniikkaan ja talousnäkökohtiin liittyvät edellytykset ovat olemassa loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan hakijan omistajayhtiön Fortumin uuden ydinvoimalaitosyksikön, Loviisa 3:n, käytetty polttoaine määrältään 3000 tonnia uraania. Tämän seurauksena laitoksen kokonaiskapasiteetiksi tulee tonnia uraania, kun otetaan huomioon, että Posivan huhtikuussa 2008 jättämän periaatepäätöshakemuksen nojalla laitoksen kapasiteetiksi on suunniteltu 9000 tonnia uraania. TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön periaatepäätösvaiheen menettely, jossa samanaikaisesti käsiteltiin Olkiluoto 3:n periaatepäätöshakemus ja Posivan periaatepäätöshakemus loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan Olkiluoto 3:n käytetty polttoaine, on perusteltu ja jatkossakin soveltamiskelpoinen. Fortum on hakenut periaatepäätöstä Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi. Posiva hakee periaatepäätöstä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen edellyttämälle kapasiteettilisäykselle. Posiva hakee periaatepäätökselle voimassaoloaikaa siihen asti, jolloin ydinenergialain mukainen lupa loppusijoituslaitoksen rakentamiseen Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen loppusijoitustilat mukaan lukien myönnetään. Eurajoki, 13. maaliskuuta 2009 POSIVA OY Eero Patrakka Timo Äikäs

9 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 8 (8) Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12A Liite 12B Liite 13 Kaupparekisteriote Jäljennös yhtiöjärjestyksestä ja osakasrekisteristä Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta Selvitys hankkeen yleisestä merkityksestä sekä sen tarpeellisuudesta mm. ydinjätehuollon kannalta Selvitys hakijan taloudellisista toimintaedellytyksistä ja ydinlaitoshankkeen liiketaloudellisesta kannattavuudesta Ydinlaitoshankkeen yleispiirteinen rahoitussuunnitelma Pääpiirteinen kuvaus suunnitellun loppusijoituslaitoksen teknisistä toimintaperiaatteista Selvitys loppusijoituslaitoksessa noudatettavista turvallisuusperiaatteista Pääpiirteinen selvitys loppusijoituslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan omistus- ja hallintasuhteista Selvitys loppusijoituslaitoksen suunnitellun sijaintipaikan ja sen lähiympäristön asutuksesta ja muista toiminnoista sekä kaavoitusjärjestelyistä Arvio suunnitellun sijaintipaikan sopivuudesta tarkoitukseensa ja ydinlaitoksen sijoittamisesta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle lähiympäristössä Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain mukaan laadittu arviointiselostus Selvitys suunnitteluperusteista, joita hakija aikoo noudattaa ympäristövahinkojen välttämiseksi ja ympäristörasituksen rajoittamiseksi Pääpiirteinen selvitys hakijan suunnitelmista ja käytettävissä olevista menetelmistä ydinjätehuollon järjestämiseksi

10 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 1 MAALISKUU (1) KAUPPAREKISTERIOTE

11 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 2 MAALISKUU (1) JÄLJENNÖS YHTIÖJÄRJESTYKSESTÄ JA OSAKASREKISTERISTÄ

12 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3 MAALISKUU (3) SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA 1 Yleistä Posiva Oy:n (Posiva) päätehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluodon ja Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Loppusijoituksen suunnittelussa Posivan käytettävissä on Posivan ja sen omistajien palveluksessa olevan henkilöstön asiantuntemus samoin kuin lukuisten yhteistyökumppanien ja kansainvälisten verkostojen kautta saavutettava asiantuntemus. 2 Posiva Oy:n henkilöstö Posivan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja rakenne on kehittynyt yhtiön toiminnan laajenemisen mukana. Vuoden 1998 lopussa Posivan palveluksessa oli yhteensä 30 henkilöä ja henkilömäärä on noussut yhteensä 83:een vuoden 2008 loppuun mennessä. Valtaosalla posivalaisista on joko tekninen tai matemaattis-luonnontieteellinen peruskoulutus. Henkilöstöstä 54 työskenteli tutkimus- ja kehitystehtävissä yhtiön tutkimus- ja tekniikkaosastoilla. Tutkimus- ja kehitystoimintaan osallistuneista teknisen tai luonnontieteellisen tutkijakoulutuksen saaneita oli yhteensä 10 (6 tohtoria ja 4 lisensiaattia) ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita yhteensä 30 (kuva 3-1). Posivalaisten peruskoulutus koulutusasteittain voimaan tulleen opetusministeriön koulutusluokituksen mukaisesti Tieteellinen jatkotutkinto Alempi korkeakoulututkinto/amk-tutkinto Toisen asteen tutkinto Ylempi korkeakoulututkinto Korkea-asteen tutkinto Oppivelvollisuuskoulutus 49 % 16 % 7 % 13 % 12 % 2 % Kuva 3-1. Posivalaisten peruskoulutus koulutusasteittain 13%:lla henkilöstöstä on yli 20 vuoden työsuhde ja 27 %:lla yli 10 vuoden työsuhde Posivan tai sen omistajien palveluksessa. Työsuhteen kesto vuonna 2008 oli keskimäärin 8 vuotta.

13 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3 MAALISKUU (3) Osaamisen kehittämisessä on panostettu viime vuosina erityisesti räätälöityyn peruskoulutukseen henkilöstön perusvalmiuksien varmistamiseksi. Vuonna 2008 kaikesta koulutuksesta oli 60 % Posivan järjestämää, 28 % ulkopuolisten tahojen järjestämää koulutusta (mm. osallistumista ydinjätehuollon kansainvälisiin koulutuksiin tai konferensseihin) ja 12 % TVO:n järjestämää koulutusta. Keskimäärin posivalainen oli vuoden 2008 aikana koulutuksessa 9,4 päivää. Posivan järjestämään koulutukseen osallistui myös ydinjätehuollon tutkimus- ja kehitystyössä mukana olevia konsultteja. Posivan henkilöstön osaamisprofiilien määrittelytyö rakentamislupaa varten tarvittavan osaamisen varmistamiseksi on meneillään. Pätevyysvaatimusten laatimisessa sovelletaan YVL-ohjeissa määriteltyjä pätevyysvaatimuksia ydinvoimalaitoksen henkilöstölle. Posivan henkilöstöresurssien kehittymisestä on tehty pitkän aikavälin henkilöstösuunnitelma (kuva 3-2), jota päivitetään säännöllisin väliajoin. Henkilöstösuunnitelmassa huomioidaan erilaiset osaamistarpeet loppusijoitushankkeen elinkaaren aikana siirryttäessä tutkimusvaiheesta rakentamisvaiheeseen, loppusijoitusvaiheeseen ja sulkemisvaiheeseen. Kuva 3-2. Kaavio henkilöstön arvioidusta kehityksestä vuosina Käytettävissä oleva ulkopuolinen asiantuntemus Posiva Oy hyödyntää merkittävässä määrin omistajiensa sekä ulkopuolisten konsulttien asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyössään. TVO:n ja Fortumin henkilöstöllä on pitkä kokemus ydinlaitosten käytöstä, kunnossapidosta ja muutossuunnittelusta. Posiva käyttää omistajiensa asiantuntemusta mm. loppusijoituslaitoksen eri järjestelmien suunnittelussa.

14 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 3 MAALISKUU (3) 4 SKB -yhteistyö Posivan ja sen osakasyhtiöiden oman työn lisäksi hankkeen edellyttämiä töitä tehdään suomalaisissa tutkimuslaitoksissa, korkeakouluissa ja konsulttiyrityksissä. Tarvittaessa käytetään myös ulkomaisia konsulttipalveluja. Periaatteena on ollut luoda ja ylläpitää yhteydet laitoksiin ja yhtiöihin, jotka edustavat mahdollisimman korkeata asiantuntemusta hankkeeseen liittyvillä alueilla. Yhteistyökumppaneiden kanssa on tehty pitkäjänteistä yhteistyötä, jonka myötä Posivan käyttämille asiantuntijaorganisaatioille on kehittynyt pitkän ajan kuluessa ydinjätehuoltoon liittyvää asiantuntemusta. Asiantuntemuksen kehittämiseksi ja varmistamiseksi on solmittu kumppanuussopimuksia. Merkittävimpiä ulkopuolisia organisaatioita, joiden asiantuntemusta Posiva on hyödyntänyt tutkimus- ja kehitystyössään, ovat VTT, Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB), Saanio & Riekkola Oy, Pöyry Environment Oy, Suomen Malmi Oy, Patria Aviation Oy, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Helsingin yliopiston radiokemian laboratorio (HYRL). Bentoniittiin liittyvää kokeellista tutkimusta ja kehitystyötä varten on Posivan aloitteesta perustettu vuonna 2007 B+Tech -yhtiö. Posiva Oy:llä on ollut sopimus laajasta, koko loppusijoitustoiminnan kattavasta yhteistyöstä ruotsalaisen SKB:n kanssa loppusijoitusratkaisun kehittämisessä vuodesta 2001 lähtien. Yhteistyön tarkoituksena on yhtiöiden osaamisresurssien käytön tehostaminen kapselointi- ja loppusijoitustekniikassa, turvallisuustutkimuksessa sekä sijoituspaikan kallioperän tutkimuksissa. Yhteistyön kautta Posivalla on mahdollisuus osallistua SKB:n kapselilaboratoriossa ja maanalaisessa kalliolaboratoriossa tehtävään tutkimus- ja kehitystyöhön ja hyödyntää sen kautta saatavaa asiantuntemusta. 5 Muu kansainvälinen yhteistyö SKB-yhteistyön lisäksi merkittävää yhteistyötä on tehty EU:n puiteohjelmien piirissä. Posiva on osallistunut lukuisiin EU:n puiteohjelmien loppusijoitusta käsitteleviin projekteihin ja on myös mukana suunnittelemassa ydinjätealan eurooppalaista tutkimusyhteisöä (Technology Platform on Implementing Geologic Disposal, TP-IGD). Yhtiöllä on runsaasti yhteyksiä monien maiden ydinjätehuolto-organisaatioihin ja kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin. Useissa tapauksissa yhteistyöstä on tehty bilateraalinen tiedonvaihtosopimus. Yhtiöiden edustajia osallistuu myös ydinjätealan kansainvälisten asiantuntijaryhmien toimintaan ja se on edustettuna useissa Euroopan komission ja OECD:n ydinenergiatoimiston (NEA) ydinjäteasioita käsittelevissä pysyvissä komiteoissa ja ryhmissä. Samoin Posivan asiantuntijoita on osallistunut Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n toimintaan.

15 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 MAALISKUU (6) SELVITYS HANKKEEN YLEISESTÄ MERKITYKSESTÄ SEKÄ SEN TARPEELLISUUDESTA MM. YDINJÄTEHUOLLON KANNALTA 1 Ydinjätehuollolle asetettujen vaatimusten ja organisoinnin kehitys yleisesti Suomessa Suomessa on ydinvoimalla tuotettu sähköä 1970-luvun lopulta lähtien. Välttämätön edellytys ydinenergian tuotannolle on, että syntyvistä ydinjätteistä huolehditaan siten, ettei niistä pitkälläkään aikavälillä ole vaaraa ihmiselle eikä elolliselle luonnolle. Aluksi ydinjätehuoltoa säädeltiin ydinvoimalaitosyksiköiden ensimmäisiin käyttölupiin sisällytetyillä lupaehdoilla 1950-luvulta lähtien voimassa olleen atomienergialain ylimalkaisuudesta johtuen, kunnes ydinjätehuollon vastuut ja vaatimukset selkeästi määriteltiin vuonna 1988 voimaan tulleessa ydinenergialaissa. Kuitenkin jo ensimmäisten käyttölupaehtojen yhteydessä Suomessa valittiin linja, jonka mukaan kukin voimayhtiö jätteentuottajana ja lupavelvollisena vastaa itse ja erikseen tuottamistaan jätteistä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti aina siihen asti, kun jätteet on hyväksytysti suljettu loppusijoitettuina syvälle kallioperään tai toimitettu pysyvästi ulkomaille. Vuonna 1994 tehdyn muutoksen jälkeen periaatetta tarkistettiin vielä siten, että ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen (Ydinenergialain 6 a ). Vuoden 1988 ydinenergialaissa todettiin myös, että vastuu ydinjätehuollon toteuttamisesta ja kustannuksista on jätteen tuottajilla, jotka ovat lain mukaan jätehuoltovelvollisia. Jo 1970-luvulta lähtien Suomessa on tehty tutkimus- ja kehitystyötä ydinjätehuoltoa varten. Tutkimustyön koordinointia ja tulosten julkaisemista varten ydinvoimayhtiöt Teollisuuden Voima Oy (myöhemmin Teollisuuden Voima Oyj, jatkossa tässä esityksessä TVO) ja Imatran Voima Oy (myöhemmin Fortum Power and Heat Oy, jatkossa tässä esityksessä Fortum) perustivat omasta aloitteestaan Voimayhtiöiden Ydinjätetoimikunnan (YJT) vastaten kuitenkin tästä huolimatta erikseen omista ydinjätteistään. Tutkimus- ja kehitystyön tuloksena TVO on rakentanut erikseen Olkiluodon voimalaitosalueelle voimalaitosjätteiden välivarastoja ja loppusijoituslaitoksen sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston ja Fortum Loviisan voimalaitoksen alueelle voimalaitosjätteiden kiinteytyslaitoksen, loppusijoituslaitoksen ja käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoja. Valittu tie on kansainvälisesti ainutlaatuinen mm. siksi, ettei käytetyn polttoaineen välivarastointia ja voimalaitosjätteiden loppusijoitusta hoideta keskitetysti kansallisena ratkaisuna. YJT toimi vuoteen 1996 saakka, jolloin TVO:n ja Fortumin perustama Posiva Oy (Posiva) aloitti toimintansa. Myös käytetyn ydinpolttoaineen huollon eri vaihtoehdot kuuluivat alusta alkaen tutkimusohjelmaan. Olkiluodon voimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseen Suomessa alettiin varautua suunnittelussa jo 1980-luvun alussa. Loviisan voimalaitoksen käytettyä ydinpolttoainetta palautettiin Neuvostoliittoon ja sittemmin Venäjälle aina vuoden 1996 loppuun saakka, mihin asti se oli mahdollista vuoden 1994 lakimuutoksen siirtymäsäännösten vuoksi. Täsmällisen toimintarungon käytetyn polttoaineen huollon suunnittelulle ja aikatauluille asetti valtioneuvoston

16 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 MAALISKUU (6) vuonna 1983 tekemä päätös ydinjätehuollon tavoitteista ja aikatauluista. Siinä todettiin muun muassa, että mikäli käytetty ydinpolttoaine varaudutaan loppusijoittamaan Suomeen, on loppusijoituspaikka valittava vuonna 2000 ja loppusijoitus aloitettava vuonna Vuoden 1994 lakimuutoksen seurauksena sekä TVO:lle että Fortumille jäi käytännössä ainoaksi käytetyn ydinpolttoaineen huoltovaihtoehdoksi loppusijoitus syvälle Suomen kallioperään sellaisenaan ilman jälleenkäsittelyä tai muita vastaavia polttoaineen rakennetta tai koostumusta muokkaavia toimia. TVO ja Fortum perustivat yhteisen yhtiön, Posivan, huolehtimaan omistamiensa ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ja kuljetuksista voimalaitosten välivarastoista loppusijoituspaikalle. Posivan tehtäviin kuuluvat myös tutkimus- ja valmistelutyöt ja tarvittavan loppusijoituslaitoksen rakentaminen. TVO ja Fortum säilyvät jätehuoltovelvollisina tuottamiensa ydinpolttoaineiden osalta. Ne myös maksavat Posivan kulut ja varautuvat ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin maksamalla ydinjätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon. 2 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomeen ja loppusijoituslaitoksen tarve 2.1 Loppusijoituksen suunnittelun lähtökohdat Käytetyn ydinpolttoaineen jälkihuolto on ydinenergialain 9 :n mukaisesti osa ydinvoimalaitoksen luvanhaltijan huolehtimisvelvollisuutta. Loppusijoituslaitoksen perustaminen tähtää jälkihuollon toteuttamiseen ydinenergialain sekä viranomaisten sen nojalla antamien säännösten ja esittämien periaatteiden mukaisesti. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitoksen omistajinaan olevien jätehuoltovelvollisten toimeksiannosta. Ennen loppusijoitusta käytetty ydinpolttoaine säilytetään aluksi voimalaitosyksiköiden vesialtaissa, joista se siirretään voimalaitosalueella oleviin käytetyn ydinpolttoaineen vesiallasvarastoihin. Samaa periaatetta sovelletaan myös Loviisa 3:n käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnissa. Vesiallasvarastointia ei voida kuitenkaan katsoa ydinenergialain 6 a :n ja ydinenergia-asetuksen 76 :n edellyttämäksi pysyväksi tarkoitetuksi sijoittamiseksi Suomen maa- tai kallioperään. Posiva onkin valmistellut ratkaisun, joka tähtää lain tarkoittamaan pysyvään sijoittamiseen Suomen kallioperään. Ratkaisu perustuu käytetyn ydinpolttoaineen pysyvään eristämiseen elollisesta luonnosta sijoittamalla polttoaine pitkäikäisissä säiliöissä syvälle peruskallioon. Ratkaisu mahdollistaa sen, ettei tulevien sukupolvien tarvitse huolehtia loppusijoitetusta käytetystä ydinpolttoaineesta. Suunniteltu loppusijoitusmenetelmä perustuu passiiviseen turvallisuuteen, mikä tarkoittaa, että sen jälkeen kun loppusijoitustilat on lopullisesti suljettu, loppusijoitetut jätteet eivät edellytä muita toimenpiteitä eikä niistä aiheudu uhkaa ihmiselle tai luonnolle. Käytetty ydinpolttoaine voidaan toisaalta myös palauttaa maan pinnalle, mikäli tähän on tulevaisuudessa perusteltu syy. Posivan julkaisemassa palautettavuutta käsittelevässä raportissa on kuvattu, miten loppusijoitus-

17 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 MAALISKUU (6) säiliöiden palauttaminen maan pinnalle voidaan teknisesti toteuttaa loppusijoituksen eri vaiheissa. Loppusijoituslaitoksen laajennus ja siihen liittyvät kuljetukset voidaan järjestää niin, että niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset jäävät merkityksettömän pieniksi. 2.2 Periaatepäätöksen merkitys loppusijoitusvalmistelujen jatkamiselle Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisen jälkeen Posiva on 2000-luvulla saanut periaatepäätökset TVO:n kolmen ja Fortumin kahden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokselle ja jatkanut ohjelmaansa. Työhön on kuulunut Olkiluodon loppusijoituspaikan ominaisuuksien tutkiminen maan pinnalta ja louhittavana olevasta tutkimustunneli ONKALOsta käsin sekä loppusijoitustekniikan kehittäminen yhdessä ruotsalaisen ydinjätehuoltoyhtiön Svensk Kärnbränslehantering AB:n kanssa. Samanaikaisesti Posiva on jatkanut loppusijoituslaitoksen suunnittelua tavoitteena jättää rakentamislupahakemus vuoden 2012 lopussa. Loppusijoituslaitoksen suunnittelussa on tarkoitus ottaa huomioon myös Loviisa 3 -laitosyksikön tuottama käytetty polttoaine, joten loppusijoituslaitoksen laajennusta koskevan periaatepäätöksen käsittely samanaikaisesti voimalaitosyksikön periaatepäätöksen kanssa on perusteltua. 2.3 Posivan loppusijoituslaitoksen laajentamisen suhde aikaisempiin päätöksiin Posiva jätti Eurajoen Olkiluotoon sijoitettavaa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta koskevan hakemuksen, jossa pyydettiin valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että hakijan esittämä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Hakemuksessa todettiin, että loppusijoitettavaa ydinpolttoainetta kertyy Suomen nykyisestä neljästä ydinvoimalaitosyksiköstä. Lisäksi siinä mainittiin, että koska sekä TVO että Fortum ovat käynnistäneet ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mahdolliselle uudelle laitosyksikölle nykyisten voimalaitostensa yhteyteen, on näiden uusien laitosyksiköiden 60 vuoden aikana kertyvä käytetty ydinpolttoaine otettu huomioon loppusijoitushankkeen laajuuden määrittelyssä. Loppusijoitettavan käytetyn ydinpolttoaineen kokonaisuraanimäärän arvioitiin olevan tonnia. Hakemuksen liitteenä oli ydinenergia-asetuksen mukaisesti YVAselostus, jossa loppusijoitettavan ydinpolttoaineen enimmäismäärä oli 9000 tonnia uraania. Periaatepäätöstä valmisteltaessa ilmeni, että loppusijoituslaitoksen yhteiskunnan kokonaisedun mukaisuutta harkitaan nykyisten neljän käytössä olevan ydinvoimalaitosyksikön 60 vuoden käyttöajan edellyttämän loppusijoitustilan osalta ja että mahdollisten uusien laitosyksikköjen edellyttämän loppusijoitustilan osalta harkinta tehdään niiden rakentamista koskevien periaatepäätöshakemusten käsittelyn yhteydessä. TVO jätti valtioneuvostolle uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevan periaatepäätöshakemuksen. Tämän vuoksi Posiva täsmensi periaatepäätöshakemustaan. Posiva esitti hakemuksensa käsittelyä kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen koski Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen

18 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 MAALISKUU (6) (kapselointilaitos ja loppusijoitustilat) rakentamista Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten (neljä laitosyksikköä) tuottamaa käytettyä ydinpolttoainetta varten. Loppusijoitustiloja Posiva ilmoitti tarvitsevansa tällöin arviolta enintään 4000 uraanitonnin määrälle käytettyä polttoainetta. Posivan esittämä toinen käsittelyvaihe koski loppusijoituslaitoksen laajentamista kattamaan myös TVO:n jättämässä periaatepäätöshakemuksessa tarkoitetun uuden ydinvoimalaitosyksikön tuottaman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus, määrältään enintään 2500 tonnia uraania. Samalla Posiva rajasi jättämänsä hakemuksensa koskemaan vain mainittujen viiden ydinvoimalaitosyksikön tuottamaa käytettyä ydinpolttoainetta. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, jossa todetaan loppusijoituslaitoksen rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi. Eduskunta jätti päätöksen voimaan Päätöksen mukaan loppusijoitustiloja voidaan rakentaa enintään sille määrälle käytettyä ydinpolttoainetta kuin Suomen nykyisten ydinvoimalaitosten kulloinkin voimassa olevien käyttölupien perusteella arvioidut loppusijoitustarpeet edellyttävät niin, että loppusijoitettavan ydinpolttoaineen kokonaismäärä on kokonaisuudessaan 4000 tonnia. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna, koskien uuden ydinvoimalaitosyksikön käytettyä polttoainetta, enintään 2500 tonnia. Eduskunta jätti päätöksen voimaan Samanaikaisesti valtioneuvosto ja eduskunta tekivät myönteisen periaatepäätöksen TVO:n kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. 2.4 TVO:n ja Fortumin uusien ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutus loppusijoitustoimintaan TVO aloitti Olkiluoto 4-hanketta koskevan YVA-menettelyn maaliskuussa 2007 tarkoituksena arvioida Olkiluotoon rakennettavan uuden ydinvoimalaitosyksikön ympäristövaikutukset. YVA-menettelyyn liittyen TVO jätti toukokuussa 2007 YVA-ohjelman KTM:lle sekä helmikuussa 2008 vastaavan YVA-selostuksen KTM:n toimintaa jatkavalle työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). YVA-menettelyssä TVO ilmoitti, että Posiva huolehtii TVO:n toimeksiannosta uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta laajentamalla Olkiluodon loppusijoituslaitostaan. Fortum toteutti edellä kuvattua vastaavan YVA-menettelyn Loviisaan rakennettavan uuden laitosyksikön (Loviisa 3) osalta. Menettelyyn liittyen Fortum jätti kesäkuussa 2007 hankkeen YVA-ohjelman KTM:lle ja YVA-selostuksen huhtikuussa 2008 TEM:lle. YVA-menettelyssä Fortum ilmoitti, että Posiva huolehtii Fortumin toimeksiannosta uuden ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta laajentamalla Olkiluodon loppusijoituslaitostaan. Aikaisemman YVA-historian ja uusien ydinvoimalaitoshankkeiden johdosta Posiva pyysi KTM:ltä lausuntoa, onko Posivan suoritettava käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskevalle hankkeelleen mahdollisen kuudennen ydinvoimalaitosyksikön (FIN6) johdosta uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA-lain 4.1 :n nojalla. Samassa kirjeessä Posiva pyysi KTM:ltä päätöstä siitä, onko uuden

19 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 MAALISKUU (6) ydinvoimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoittaminen sellainen muutos Posivan nykyiseen hankkeeseen, johon on sovellettava YVA-lain mukaista menettelyä YVA-lain 4.2 :n nojalla. Vastauksessaan KTM katsoi, että mahdollisen uuden ydinvoimalaitosyksikön, FIN6:n (tässä tapauksessa Olkiluoto 4), käytetyn polttoaineen loppusijoitus on sellainen muutos Posivan hankkeeseen, johon sovelletaan YVA-lain 4.1 :n mukaisesti YVA-menettelyä. Edelleen ministeriö katsoi, että Posivan vuosina toimeenpantu YVA-menettely, jonka yhteydessä laaditusta YVA-selostuksesta yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa, kattaa YVA-selostuksessa kuvatun kuudennen ydinvoimalaitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutusten arvioinnin. Edellytyksenä kuitenkin on, että loppusijoitettavan ydinpolttoaineen kokonaismäärä, joka kertyy Suomessa neljän toiminnassa olevan, Olkiluotoon rakenteilla olevan ja mahdollisen uuden, YVA-menettelyssä vuosina yhtenä arvioituna vaihtoehtona olleen, laitoksen käytön aikana, jää alle 9000 tonnia uraania. Lausunnossaan KTM totesi edelleen, että YVA-menettelyssä vuosina arvioidun FIN6:n (Olkiluoto 4) käytetty ydinpolttoaine ei kuulu tehtyihin periaatepäätöksiin, vaan sen loppusijoittamisesta tulisi tehdä erillinen periaatepäätös ydinenergialain mukaisesti. Periaatepäätösharkintaa varten ministeriö edellytti, että mahdolliseen periaatepäätöshakemukseen liitetään myös ajantasainen selvitys loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutuksista, jossa painopiste on tässä käsitellyn uuden ydinvoimalaitosyksikön, FIN6:n (Olkiluoto 4) käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ympäristövaikutuksissa. Tammikuussa 2008 Posiva ilmoitti käynnistävänsä YVA-menettelyn, jonka tarkoituksena on selvittää laajennetun käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutukset siten, että laitokseen voidaan loppusijoittaa yhteensä uraanitonnin suuruinen määrä käytettyä ydinpolttoainetta. YVA-menettely antaa mahdollisuuden hakea Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laajentamista Loviisa 3:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi. Huhtikuussa 2008 Posiva ja sen omistajat sopivat, että Posiva hakee ensin ns. vanhan ajantasaistetun YVA:n (9000 tonnia uraania) puitteissa TVO:n Olkiluoto 4 -laitosyksikön tarvitseman loppusijoitustilan laajentamisen periaatepäätöstä ja myöhemmin Posivan uuden YVA:n (12000 tonnia uraania) puitteissa Fortumin Loviisa 3 -laitosyksikön tarvitseman loppusijoitustilan laajentamisen periaatepäätöstä. Tämän sopimisen perusteella Posiva jätti periaatepäätöshakemuksen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten. TVO oli jättänyt samaan aikaan oman periaatepäätöshakemuksen Olkiluoto 4:n rakentamiseksi. Posiva jätti TEM:lle YVA-selostuksen Olkiluodon loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan Loviisa 3 -laitosyksikön käytetty polttoaine. Fortum jätti periaatepäätöshakemuksen Loviisa 3:n rakentamiseksi. Näin ollen edellytykset ovat olemassa Posivan periaatepäätöshakemukselle Olkiluodon loppusijoitustilan laajentamiseksi Loviisa 3:n polttoaineen osalta.

20 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 4 MAALISKUU (6) 3 Yhteenveto Ydinenergialain ja viranomaiskannanottojen perusteella tarvitaan oma erillinen periaatepäätösmenettely Posivan loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi kattamaan ydinvoimalaitosyksikkö Loviisa 3:n käytetty ydinpolttoaine. Kaikki turvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, tekniikkaan ja talouteen liittyvät edellytykset ovat olemassa sen toteamiseksi, että laajentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Posivan kannalta on tärkeää, että myönteinen periaatepäätös saadaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta hankkeeseen saadaan tarvittavat hyväksynnät mm. sijaintikunnalta ja jotta laajennetun loppusijoituslaitoksen suunnittelu ja toteutus voivat jatkua esteettä mm. tarpeellisin taloudellisin sitoumuksin. Tämän vuoksi Posiva on laatinut hakemuksensa siten, että se voidaan käsitellä samanaikaisesti Loviisa 3-voimalaitosyksikön periaatepäätöshakemuksen kanssa.

21 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5 MAALISKUU (3) SELVITYS HAKIJAN TALOUDELLISISTA TOIMINTAEDELLYTYKSISTÄ JA YDINLAITOSHANKKEEN LIIKETALOUDELLISESTA KANNATTAVUUDESTA Hakijan, Posiva Oy:n (Posivan), taloudelliset toimintaedellytykset määräytyvät Posivan ja sen omistajien, Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) välisistä suhteista. Omistajat perustivat Posivan vuonna 1995 hoitamaan omistajiensa Suomessa olevien ydinvoimalaitosyksikköjen, siinä vaiheessa Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n sekä Olkiluoto 1:n ja Olkiluoto 2:n, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Posiva aloitti toimintansa Perustamishetkellä omistajat siirsivät Posivalle kaikki siihen mennessä hankkimansa tietotaidon Posivan tehtäväksi annetulta toimialueelta. Posivan perustaminen ja toiminnan aloittaminen eivät muuttaneet TVO:lla ja Fortumilla olevia ydinenergialain mukaisia vastuita. TVO on edelleen jätehuoltovelvollinen Olkiluodon voimalaitoksen käytetystä ydinpolttoaineesta ja vastaa sen kustannuksista ja vastaavasti Fortum on edelleen jätehuoltovelvollinen Loviisan voimalaitoksen käytetystä polttoaineesta ja vastaa sen kustannuksista. Vuonna 1995 solmitun sopimuksen mukaisesti Posivan tehtäviin kuuluu omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen hoitaminen mukaan lukien tutkimukset, loppusijoituslaitosten rakentaminen, käyttö ja käytöstäpoisto, loppusijoitustilojen sulkeminen sekä käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset voimalaitoksilla olevista välivarastoista loppusijoituspaikalle. Sopimuksen mukaisesti Posiva perii tehtäviensä suorittamisen aiheuttamat kustannukset omistajiltaan, eikä näin ollen tuota voittoa eikä tappiota. Vuoden 1995 sopimuksessa on myös määritetty, miten kustannukset jaetaan omistajien eli TVO:n ja Fortumin kesken sekä Posivan toiminnan rahoituksessa että ydinenergialain mukaisessa ydinjätehuollon tuleviin kustannuksiin varautumisessa. Vuosina 2000 ja 2003 solmituilla sopimuksilla täydennettiin vuonna 1995 solmittua sopimusta siten, että Posivan tehtäviin kuuluu myös Olkiluoto 3 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoitus ja että Posiva sisällyttää senkin kustannukset omistajilta perimiinsä kustannuksiin. Samoin sovittiin kustannusten uusista jakoperusteista muuttuneessa tilanteessa. Täydennysten yhteydessä sovittiin myös periaatteesta, että jatkossa on sopimuksia tarkoitus täydentää vastaavasti, mikäli TVO ja/tai Fortum aikovat rakentaa uusia ydinvoimalaitosyksiköitä Suomeen. Näin ollen jatkossa on tarkoitus täydentää Posivan tehtäviä sekä kustannusten jakoa TVO:n ja Fortumin kesken nyt hakemuksen kohteena olevan Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamisen osalta. Posivan huhtikuussa 2008 jättämä periaatepäätöshakemus Olkiluoto 4 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta edellyttää loppusijoituslaitoksen kapasiteetin nostamista 6500 tonnista uraania 9000 tonniin uraania. Uuden hakemuksen kohteena oleva laajennus Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen osalta edellyttää loppusijoituslaitoksen kapasiteetin nostamista edelleen 9000 tonnista uraania tonniin uraania.

22 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5 MAALISKUU (3) Tehtyjen sopimusten mukaisessa Posivan kustannusten jakamisessa periaatteena on, että kumpikin omistaja maksaa muuttuvat eli käytetyn ydinpolttoaineen määrästä riippuvat kustannukset aiheuttamisperiaatteen perusteella tuottamansa käytetyn polttoaineen mukaan ja että kiinteät eli polttoaineen määrästä riippumattomat kustannukset jaetaan erikseen sovitun jakosuhteen mukaan. Uuden voimalaitosyksikön käytetyn polttoaineen tullessa mukaan Posivan tehtäviin on kiinteiden kustannusten jakosuhteet sovittava uudestaan tulevien kustannusten ja ydinenergialain mukaisen varautumisen osalta. Jakosuhteesta sovittaessa otetaan myös huomioon toiminnan aikataulu ja eri laitosyksiköiden erilaiset tarpeet. Esimerkiksi uuden laitosyksikön käytettyä polttoainetta kapseloidaan ja loppusijoitetaan vuosikymmeniä myöhemmin kuin nyt käytössä olevien laitosyksiköiden käytettyä polttoainetta, joten kiinteiden kustannusten jakosuhde on mahdollisesti sovittava erilaiseksi eri vuosikymmeninä. Posivan omistajat, TVO ja Fortum, huolehtivat ydinenergialain mukaisina jätehuoltovelvollisina myös käytetyn ydinpolttoaineensa tulevista kustannuksista. Tähän liittyen TVO ja Fortum maksavat osana ydinenergialain mukaista varautumista ydinjätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon ja toimittavat valtiolle lain edellyttämiä vakuuksia. Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen Posiva ottaa mukaan toteutussuunnitelmiin ja kustannusarvioon mahdollisen Loviisa 3:n investointipäätöksen jälkeen, jolloin myös uudesta kiinteiden kustannusten jaosta voidaan sopia ja ottaa käyttöön uusi jakosuhde Posivan laskutuksessa TVO:lle ja Fortumille. Ydinenergialain mukainen ydinjätehuoltoon varautuminen Loviisa 3:n käytetyn polttoaineen osalta tulee ajankohtaiseksi laitosyksikön käyttölupavaiheessa, kun laitosyksikön reaktori tulee kriittiseksi ja alkaa tuottaa käytettyä ydinpolttoainetta. Varautumisessa käytettävälle jakosuhteelle on saatava työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyntä ennen sen käyttöönottoa. Ydinenergialain mukaisen varautumisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä luotiin Suomeen käytäntö, jonka mukaan ydinjätehuoltovelvollisella on oikeus vähentää ydinjätehuoltoa varten hankkimansa käyttöomaisuuden hankintamenot kertapoistona hankintavuonna. Verotuksen osalta tämä vahvistettiin elinkeinoverolaissa (45 2). Posivan perustamisen yhteydessä hankitun Keskusverolautakunnan ennakkotietopäätöksen (nro 171/1995, ) mukaan myös Posivalla on oikeus vastaavaan menettelyyn suorittaessaan ydinjätehuoltovelvollisten omistajiensa ydinjätehuoltovelvollisuuteen kuuluvia tehtäviä. Tätä kertapoistomenettelyä Posiva on noudattanut koko toimintansa ajan. Näin ollen Posivalla ei ole taseessaan aktivoituja ydinjätehuoltoinvestointeja, joita omistajat joutuisivat jälkikäteen maksamaan. Ydinenergialain mukainen varautumisjärjestelmä vahvistaa osaltaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen taloudellisia toimintaedellytyksiä siten, että omistajat huolehtivat jo tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen kaikista kustannuksista maksamalla jätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon tai antamalla tarvittaessa turvaavat vakuudet valtiolle. Kustannusarviot tarkistetaan vuosittain, ja niiden perusteella määräytyvät vastuumäärä, rahastotavoite sekä mahdollisten vakuuksien tarve. Arviot hyväksytään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön tehdessä tarvittavat päätökset. Vuonna 2008 voimaan tullut ydinenergialain muutos muuttaa

23 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 5 MAALISKUU (3) tilannetta siten, että kustannusarviot esitetään vuodesta 2010 alkaen kolmivuotiskausittain, mutta jätehuoltomaksut maksetaan ja vakuudet luovutetaan edelleen vuosittain. Ydinenergialain mukaisesti rahastoitavaa määrää vähentää muun muassa se, että Posiva tekee vuosittain jätehuoltotoimenpiteitä ja laskuttaa omistajia niistä, jolloin jäljellä olevat tulevat kustannukset vähenevät. Rahastoon maksettavia maksuja alentaa myös rahaston varoille tuleva tuotto. Toisaalta vuosittain sähköntuotannossa syntyy lisää käytettyä polttoainetta, joka nostaa rahastointitarvetta. Rahastointitarvetta nostaa myös kustannustason nousu. Käytännössä rahastointitarve on jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleenkin, mutta uuden yksikön mukaan tulo varautumisjärjestelmään saattaa kertaluontoisesti pienentää vanhojen yksiköiden varautumistarvetta, kun kiinteiden kustannusten jakosuhteet muuttuvat. Posivan osakepääoma on 1,682 miljoonaa euroa, jota omistajat ovat varautuneet lisäämään rahoitustarpeen mukaan. Posivan liikevaihto vuonna 2008 oli 55,4 miljoonaa euroa, josta varsinaisen käytetyn polttoaineen loppusijoitustoiminnan osuus oli 55,0 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kehittynyt nykyiselle tasolleen toiminnan alun noin 10 miljoonasta eurosta vuonna 2001 saadun loppusijoituslaitoksen periaatepäätöksen jälkeen pääosin maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, rakentamisen myötä. Jatkossa liikevaihdon oletetaan tasaantuvan lähelle nykyistä tasoaan. Huhtikuussa 2009 TVO:n rahasto-osuus valtion ydinjätehuoltorahastossa on 1001,2 ja Fortumin 766,9 miljoonaa euroa. Nämä osuudet sisältävät muutkin ydinjätehuollon kustannukset kuin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, että Posivalla on riittävät taloudelliset toimintaedellytykset loppusijoituslaitoksen laajentamiselle ja että Posiva ei hanki liiketaloudellista kannattavuutta loppusijoituslaitoksen laajentamisella vaan veloittaa kaikki kulut omistajiltaan.

24 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 6 MAALISKUU (2) YDINLAITOSHANKKEEN YLEISPIIRTEINEN RAHOITUSSUUNNITELMA Hakija, Posiva Oy (Posiva), on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) perustama ja omistama yhtiö, jonka tehtävänä on huolehtia omistajiensa Suomeen rakentamien ydinvoimalaitosyksiköiden käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Posivan toimintaedellytykset määräytyvät Posivan ja sen omistajien välisistä sopimuksin määritellyistä suhteista. Omistajat ovat ydinenergialain mukaan edelleen vastuussa laitosyksiköittensä käytetystä polttoaineesta ja mm. sen loppusijoituksen kustannuksista. Posiva toteuttaa loppusijoituksen ja veloittaa kustannukset omistajilta. Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kustannusarvio pohjautuu TKS-suunnitelmaan vuodelta 2006, laitoskuvaukseen vuodelta 2006 ja niiden pohjalta vuonna 2007 laadittuun kustannusarvioon. Kustannusarvion pohjana ovat laitosyksiköiden Loviisa 1, Loviisa 2, Olkiluoto 1, Olkiluoto 2 ja Olkiluoto 3 koko käyttöikinään tuottama, määrältään mahdollisimman tarkkaan arvioitu käytetty ydinpolttoaine, yhteensä 5530 tonnia uraania. Kustannusarvio on laadittu vuoden 2006 hintatasossa. Arvion mukaan loppusijoitus maksaa yhteensä 3010 miljoonaa euroa. Tästä itse loppusijoituslaitoksen rakentamisen osuus on 630 miljoonaa euroa, käyttö, mukaan lukien kapselointi ja kapselimateriaalit, 2140 miljoonaa euroa ja loppusijoitustilojen sulkeminen 240 miljoonaa euroa. Näiden lisäksi kustannuksia on aiheutunut ja aiheutuu toteutusta edeltävästä tutkimustyöstä, hallinnosta, veroista ja viranomaisvalvonnasta. Kustannukset ajoittuvat yli sadan vuoden ajalle, aina lähes vuoteen 2120 saakka. Tämän hakemuksen kohteena oleva loppusijoituslaitoksen laajentaminen kattamaan Loviisa 3 -laitosyksikön käytetty polttoaine nostaa loppusijoituksen kokonaiskustannuksia. Lisäkustannukset riippuvat muun muassa uuden laitosyksikön polttoaineen ominaisuuksista ja määristä ja ne voidaan arvioida, kun laitosyksikön tyyppi, toiminnan suunniteltu aikataulu sekä ydinpolttoaineen määrä ja ominaisuudet on kiinnitetty laitosyksikön mahdollisen myönteisen periaatepäätöksen jälkeen tehtävän investointipäätöksen yhteydessä. Posivan taloudellisia toimintaedellytyksiä on käsitelty liitteessä 5. Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen huollon kustannusten rahoitukseen sovelletaan samaa yleisperiaatetta, jota on käytetty Loviisa 1, Loviisa 2, Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 -laitosyksiköiden ja sittemmin myös Olkiluoto 3:n käytetylle polttoaineelle, eli Posiva perii tehtäviensä suorittamisen aiheuttamat kustannukset omistajiltaan tehtyjen sopimusten mukaisesti. Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn ydinpolttoaineen Posiva ottaa mukaan toteutussuunnitelmiin ja kustannusarvioon mahdollisen Loviisa 3:n investointipäätöksen jälkeen, jolloin myös sovitaan eri voimalaitosyksiköiden välisestä kustannusten jaosta. Samoja periaatteita on tarkoitus käyttää myös mahdollisen Olkiluoto 4 - laitosyksikön käytetyn polttoaineen huollon kustannusten rahoitukseen. Yhteenvetona on todettavissa, että Posivan osalta Loviisa 3 -laitosyksikön käytetyn polttoaineen loppusijoituksen rahoitus järjestetään noudattaen samaa käytäntöä, jota on sovellettu yhtiön toiminnan alusta saakka. Posiva veloittaa toteutuneet kustannukset laskuttamalla ne omistajiltaan sitä mukaan, kun kustannuksia syntyy. Omistajien

25 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 6 MAALISKUU (2) tilinpitoa ja raportointia varten samoin kuin ydinenergialain mukaista varautumista varten on jo valmiina nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden ja rakenteilla olevan Olkiluoto 3 -yksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle suunnitelmat ja kustannusarviot, joihin lisätään nyt hakemuksen kohteena olevan loppusijoituslaitoksen kapasiteetin laajentamisen aiheuttamat kustannukset.

26 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 1 Loppusijoituslaitoksen yleiskuvaus Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tarkoituksena on käytettyjen ydinpolttoainenippujen - pakkaaminen (kapseloiminen) kallioperään tapahtuvan pysyvän sijoittamisen edellyttämään muotoon sekä - sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla kallioperään. Varsinainen loppusijoituslaitos muodostuu vastaavasti kahdesta osasta: - maanpäällinen kapselointilaitos, jossa Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksilta toimitettava käytetty ydinpolttoaine otetaan vastaan, kuivatetaan ja jossa se pakataan loppusijoituskapseleihin ja - syvällä kalliossa oleva loppusijoitustila, jossa oleellisena osana ovat tunnelit, joihin kapseloitu käytetty polttoaine sijoitetaan pysyväksi tarkoitetulla tavalla. Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikaksi on vuonna 1999 päätetty Olkiluodon saarella noin kahden kilometrin päässä voimalaitoksista oleva alue. Laitoskokonaisuus ja sen sijainti nykyisen suunnittelutilanteen mukaisesti on pääpiirteittäin esitetty kuvassa 7-1. Maan päällä sijaitsevat kapselointilaitoksen lisäksi tilat apu- ja oheistoimintoja varten kuten kuilurakennus, konttori- ja laboratoriotilat, varasto- ja korjaamotilat sekä LVISjärjestelmien vaatimat tilat. Louheen ja murskeen varastoinnille sekä tarvittaville työmaatoiminnoille varataan omat alueensa. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa ajotunneli sekä viisi pystykuilua: henkilö- ja kapselikuilu sekä 3 ilmanvaihtokuilua. Kapselikuilu liittyy maan päällä kapselointilaitokseen ja henkilökuilu käyttörakennukseen. Laitosalueen rakennusala maan pinnalla, eli rakennusten, teiden, varastojen ja kenttien pohja-ala, on yhteensä noin 20 ha. Kapselointilaitoksen pääosan muodostavat kuljetussäiliöiden vastaanotto- ja puhdistustilat, kuljetussäiliöiden välivarastointitila, kapseleiden siirtokäytävä, polttoainenippujen käsittelykammio, kapseleiden sulkemiseen ja tarkastuksiin tarvittavat kammiot sekä tyhjien ja täysinäisten kapselien välivarastot (kuva 7-2). Kapselointilaitoksesta johtaa kuilu suoraan metrin syvyydessä kalliossa oleviin loppusijoitustiloihin.

27 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10)

28 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) Maanalainen tunneliverkko jakautuu kahteen osaan: - loppusijoitustunnelit, joihin käytettyä ydinpolttoainetta sisältävät kapselit sijoitetaan, sekä - niitä ja kuiluja yhdistävät keskustunnelit. Posivan perusratkaisussa kapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleiden lattiaan porattaviin 6 8 metriä syviin reikiin, jotka tiivistetään esipuristetulla bentoniittisavella (kuva 7-3). Vaihtoehtoisesti kapselit voitaisiin sijoittaa myös vaakasuoriin porattuihin sijoitustunneleihin bentoniittirakenteella vuorattuina. Maanalainen loppusijoitustila suunniteltu laajennus mukaan lukien tarvitsee kaikkiaan kalliota tunneliratkaisujen yksityiskohtaisesta toteutuksesta riippuen nettomäärältään noin 3 km 2. Tarkoituksena on, että kapselointilaitos sijaitsee suoraan loppusijoitustunneleiden yläpuolella ja on yhteydessä kapseleiden siirtokuiluun. Kapselointilaitos voidaan vaihtoehtoisesti sijoittaa välittömästi Olkiluodon voimalaitosalueella olevan käytetyn polttoaineen välivaraston yhteyteen, mikäli tällainen järjestely osoittautuu edulliseksi. Tällöin kapselikuilun yhteyteen rakennettaisiin erillinen hissirakennus, jossa kapselointilaitokselta tulevat kapselit otetaan vastaan. Kuva 7-3. Loppusijoitustunnelin ja kapselin sijoittamisen periaate. Posivan perusratkaisu pohjautuu Ruotsissa 1980-luvun alussa kehitettyyn KBS-3 - ratkaisuun ja on nykyisessä muodossaan yli kaksikymmentä vuotta jatkuneen

29 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) 2 Toimintaperiaatteet 2.1 Kapselointi tutkimus- ja kehitystyön tulos. Koska loppusijoituslaitoksen käytännön toiminnan on suunniteltu alkavan kuitenkin vasta runsaan 10 vuoden kuluttua, teknisiä suunnitelmia tullaan vielä tarkistamaan ja optimoimaan ottaen huomioon tekniikan kehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Perusratkaisu on kuvattu kokonaisuutena Laitoskuvauksessa 2006 (Tanskanen 2006) ja erillisinä raportteina sekä kapselointilaitoksen osalta (Kukkola 2006b) että maanalaisten loppusijoitustilojen osalta (Saanio ym. 2006). Lisäksi on laadittu kuvaus maan pinnalla olevan laitosalueen järjestelyistä (Kukkola 2006a). Teknistä ratkaisua on käsitelty myös useissa muissa Posivan julkaisemissa raporteissa, jotka on mainittu edellä olevien raporttien viitteissä. Sekä kapselointilaitoksen että loppusijoitustilan suunnittelu ovat jo teknisesti varsin yksityiskohtaisia. Suunnittelu etenee Posivassa 3 vuoden suunnittelujaksoin, joista viimeksi on valmistunut vuoden 2006 lopussa raportoitu esisuunnitelman vaihe 2. Kapselointilaitoksessa käytetyt polttoaineniput siirretään polttoaineen kuljetussäiliöstä kuivaamisen kautta loppusijoitukseen tarkoitettuun erikoissäiliöön (loppusijoituskapseli), kapseli suljetaan hitsaamalla ja sen tiiviys tarkastetaan. Loppusijoituslaitokselle käytetty polttoaine kuljetetaan samalla tai samantyyppisillä kuljetussäiliöillä kuin nykyisin käytetään käytettyjen polttoainenippujen siirroissa Olkiluodon laitosalueen sisäisissä kuljetuksissa ja vastaavasti Loviisan polttoaineiden kuljetuksiin tullaan hankkimaan vastaavia polttoainetyypille soveltuvia kuljetussäiliöitä. Loviisan polttoaineiden kuljetus Olkiluotoon on suunniteltu suoritettavan maantiekuljetuksena, mutta vaihtoehtoisina kuljetustapoina on tarkasteltu myös rautatie- ja laivakuljetusta sekä näiden yhdistelmiä. Eri vaihtoehdoille on suoritettu kuljetusriskitarkastelu (Suolanen ym. 2004), jonka mukaan kuljetuksista aiheutuva säteilyriski on hyvin alhainen. Kapselointilaitoksessa tapahtuvan vastaanottotarkastuksen jälkeen kuljetussäiliöt joko siirretään suoraan käsittelykammioon kytkettäviksi ja tyhjennettäviksi tai ne voidaan varastoida odottamaan käsittelyä. Loppusijoituskapseli muodostuu kahdesta sisäkkäisestä säiliöstä (kuva 7-4). Ulommainen kuparikapseli toimii korroosiosuojana sekä kaasutiiviinä vaippana, pallografiittiraudasta valmistettu sisäkapseli takaa riittävän mekaanisen lujuuden sekä pitää polttoaineen alikriittisessä kokoonpanossa. Kapselit toimitetaan kapselointilaitokseen valmiiksi sisäkkäin asennettuna. Kapselien ulkohalkaisija on 1,05 m. Olkiluodon voimalaitoksen käytetyn BWR-polttoaineen kapseli on 4,8 m pitkä ja painaa polttoainenipuilla (3,6 tonnia) täytettynä noin 25 tonnia. Rakenteilla olevan (Olkiluoto 3) EPRlaitoksen polttoaineelle suunniteltu kapseli on 5,2 m pituinen ja sen paino polttoainenipulla (3,1 tonnia) täytettynä on noin 29 tonnia. Loviisan voimalaitoksen käytetyn polttoaineen kapselin pituus on 3,6 m ja paino polttoainenipuilla (2,6 tonnia) täytettynä noin 19 tonnia.

30 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) Kapselien suunnitteluperusteet ja alustavat tekniset ratkaisut on kuvattu raportissa (Raiko 2005). Kapselin valmistustekniikkaa on tutkittu käytännössäkin useilla kymmenillä täyden mittakaavan valmistuskokeilla eri menetelmillä. Kuva 7-4. Loppusijoituskapselit VVER 440-, BWR- ja EPR-reaktoreiden polttoaineille. Kapselointilaitoksessa polttoainenippujen käsittelyvaiheessa sekä kuljetussäiliö että loppusijoituskapseli telakoidaan käsittelykammion alle ja säiliöiden kannet avataan. Tämän jälkeen polttoaineniput siirretään yksi kerrallaan kauko-ohjatusti kuivausasemaan kuivattavaksi. Kuivauksen jälkeen niput siirretään loppusijoituskapseliin. Yhteen kapseliin suunnitellaan sijoitettavaksi 4 12 polttoainenippua polttoainetyypistä riippuen. Kun loppusijoituskapseli on täysi, kapselin sisätilan ilma-atmosfääri vaihdetaan suojakaasuun, sisäkansi suljetaan pultilla ja ulkoinen kuparikansi elektronisuihkuhitsauksella. Hitsaussauman pinnan viimeistelyn ja tarkastuksen jälkeen kapseli on valmis siirrettäväksi loppusijoitustiloihin. Tarvittaessa pieni määrä kapseleita voidaan varastoida tilapäisesti kapselointilaitoksessa, jonka puskurivarastoon on varattu tila enintään 12 kapselille. Puskurivarastolla turvataan loppusijoitustoiminnan riippumattomuus kapselointiprosessin toiminnasta muutaman viikon aikavälillä. Kapselointiprosessin periaate on esitetty kuvassa 7-5. Kapselointi tapahtuu kokonaisuudessaan kauko-ohjatusti. Tilat ovat säteilysuojattuja ja ilmastoituja siten, että polttoaineen käsittelytiloissa vallitsee alipaine. Poistoilma suodatetaan ja sitä tarkkaillaan jatkuvasti.

31 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) Kuva 7-5. Käytetyn polttoaineen kapseloinnin periaate. Polttoaineen käsittelytilaan kertyvä karkeampi kiinteä radioaktiivinen epäpuhtaus imuroidaan ja pakataan polttoainekapseleihin. Harvemmin suoritettava käsittelytilan varsinainen dekontaminointi tehdään pesuaineilla, jotka johdetaan putkistoja myöten laitoksessa olevaan jätteiden käsittelyosaan. Samaten polttoaineen kuivauskammioista sekä laitoksen dekontaminointitilan ja aktiivisen korjaamon tuottamat radioaktiiviset jätteet kerätään ja käsitellään jätteidenkäsittelyjärjestelmällä. Kiinteät radioaktiiviset jätteet, kuten ilman ja veden suodattimet, pakataan tynnyreihin tai betonilaatikoihin ja aikanaan loppusijoitetaan käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen yhteyteen louhittaviin laitosjätteen sijoitustiloihin. 2.2 Loppusijoitustilojen louhiminen Suunnitelman mukaan vain pieni osa loppusijoitustunneleista louhittaisiin valmiiksi ennen loppusijoituksen alkamista, mutta tunnelistoa laajennettaisiin jaksoittain rinnan loppusijoitustoiminnan kanssa. Maanalaiset tilat jaetaan siksi tilapäisin seinin erillisiin osastoihin siten, että kapseleiden siirrot ja itse loppusijoitus tapahtuvat toisistaan erillään ja kyllin etäällä (kuva 7-6). Loppusijoitustunneleiden louhimisessa suunnitellaan käytettäväksi varovaista porausräjäytystekniikkaa, jolla pyritään pitämään louhinnasta kallioon aiheutuvat vauriot mahdollisimman pieninä. Vaihtoehtoisesti tunnelien rakentamisessa voidaan käyttää ns. täysporaustekniikkaa, jota käytetään myös loppusijoitusreikien porauksessa. Porauksen jälkeen sijoitusreiät vuorataan bentoniittilohkoin tiettyyn korkeuteen asti. Vuonna 2004 aloitettiin laitospaikalla ONKALOksi nimetyn tutkimustilan rakentaminen (kuva 7-7). Tutkimustila muodostuu ajotunnelista, joka 10 %:n kaltevuudella johtaa maan pinnalta loppusijoitussyvyydelle. ONKALOssa tutkitaan tunnelien rakenta-

32 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) 2.3 Loppusijoitus mis-, tiivistys- ja lujittamismenetelmiä ja loppusijoitussyvyyden läheisyydessä voidaan lisäksi tehdä kallioperän tutkimuksia kairauksin ja muillakin menetelmillä. Tutkimustunnelin on tarkoitus saavuttaa runsaan 400 m loppusijoitussyvyys vuoden 2009 loppuun mennessä. Tämän jälkeen louhitaan tiloja, joissa tehdään tutkimuksia loppusijoitussyvyydellä. Tutkimustunnelia ja sen yhteyteen rakennettuja kuiluja on tarkoitus käyttää loppusijoitustilan ajotunnelina ja ilmanvaihtojärjestelyinä Hissistä kapseli siirretään kuljetusalustalla säteilysuojattuun huonetilaan, josta se nostetaan pystyasennossa kuljetusajoneuvoon säteilysuojan sisään ja kuljetetaan loppusijoitustunneliin. Perusratkaisussa kapselit lasketaan sijoitustunneleiden lattiaan porattuihin sijoitusreikiin, jotka on ennen laskemista vuorattu osittain bentoniittisavella, minkä jälkeen myös loppuosa reikää täytetään puristetulla bentoniittisavella (kuva 7-8). Sijoitustunnelit täytetään nykyisten suunnitelmien mukaan puristetuilla täyteainelohkoilla sitä mukaa kuin kapselit on sijoitettu. Ennen täyttöä sijoitustunnelista poistetaan kaikki sähkö- ja vesijärjestelmät ja tunneli puhdistetaan haitallisista vieraista aineista. Täytetyn sijoitustunnelin pää tukitaan lopuksi massiivisella betonitulpalla, joka estää tunnelitäytteen ja tunnelissa olevan veden tunkeutumisen avoinna olevaan keskustunneliin. Sijoitustunnelien täyttövaihtoehtoja on kuvattu raporteissa (Keto ja Rönnqvist 2006) ja (Keto 2006). Kuva 7-6. Loppusijoitustunnelien vaiheittainen rakentaminen.

33 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) Kuva 7-7. Loppusijoituksen tutkimustila ONKALO. Alempi tutkimustaso on optio, joka toteutetaan vain tarvittaessa. Kuva 7-8. Polttoainekapselien asennuksen periaate. Kuljetusajoneuvo täsmätään vaakasuoraan sijoitusreiän päälle, kapseli käännetään pystyasentoon säteilysuojan sisällä ja lopuksi kapseli lasketaan pystysuorassa asennossa esivalmisteltuun sijoitusreikään.

34 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) Vaihtoehtoisesti loppusijoituskapselit voitaisiin sijoittaa vaaka-asennossa suoraan porattuihin tunneleihin. Tällöin polttoainekapselit työnnettäisiin bentoniitilla vuoratuissa teräskaseteissa paikalleen. Kasettien välit täytettäisiin bentoniittilohkoista valmistetuilla välitulpilla. Erillistä tunneleiden täyteainetta ei vaakaratkaisussa tarvittaisi. Vaakasijoitusvaihtoehdon yleiskuvaus on esitetty raportissa (Autio 2007) ja sen turvallisuusanalyysi raportissa (Smith ym. 2007). 2.4 Loppusijoituslaitoksen sulkeminen Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty, alkaa kapselointilaitokseen käytön aikana kertyneen radioaktiivisen jätteen siirtäminen loppusijoitustiloihin. Jäte pakataan tynnyreihin tai betoniastioihin ennen siirtoa. Tämän jälkeen puretaan radioaktiivisia aineita sisältävät osat kapselointilaitoksesta. Purkujätteet viedään loppusijoitustiloihin niille louhittuun tunneliin. Maan pinnalle jäljelle jäävät rakennukset ja maa-alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Loppusijoitustiloista puretaan käytönaikaiset rakenteet ja järjestelmät. Samaan aikaan purkutöiden kanssa aloitetaan tilojen täyttötyöt ja sulkurakenteiden rakentaminen. Loppusijoitustasolla olevat tilat ja pystykuilut täytetään murskeen ja bentoniitin seoksella samoin kuin sijoitustunnelitkin. Kuilujen yläosat suljetaan betonirakentein. 2.5 Sulkemisen jälkeinen aika 2.6 Palautettavuus Loppusijoitus on suunniteltu siten, että sen jälkeen kun loppusijoitustilat on suljettu, tarvetta muuhun huolehtimiseen ei ole. Haluttaessa paikalle voidaan jättää merkkejä tiedottamaan maan alla olevista jätteistä. Vaikka loppusijoituksen tarkoituksena on jätteiden pysyvä ja lopullinen sijoittaminen, loppusijoitettujen kapseleiden palautus maan pinnalle on teknisesti mahdollista hankkeen kaikissa vaiheissa. Kun kapseli on täytetty, muttei vielä loppusijoitettu, kapseli voidaan purkaa kapselointilaitoksessa. Jos kapseli on asennettu sijoitusreikään ja sijoitustunneli on suljettu, kapseli voidaan poistaa purkamalla tunnelin sulkurakenne, kaivamalla tunnelin täyttömateriaali pois ja käsittelemällä sijoitusreiän bentoniittia suolaliuoksella siten, että bentoniitti liukenee ja kapseli voidaan irrottaa sen sisästä. Mikäli koko loppusijoitustila on jo suljettu, kuilujen ja keskustunnelin sulkurakenteet ja täyttömateriaalit on poistettava ennen kapselin palauttamista. Tehdyt selvitykset osoittavat, että tarvittavat toimenpiteet ovat mahdollisia nykyisellä tekniikalla (Saanio ja Raiko 1999). Kapselin palautettavuudesta on tehty täyden mittakaavan koe SKB:n kalliolaboratoriossa Äspössä.

35 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 MAALISKUU (10) Viitteet Autio, J KBS-3H design description Working Report Posiva Oy. Keto, P Backfill of disposal tunnel: In situ alternative. Working Report Posiva Oy, Olkiluoto. Keto, P. ja Rönnqvist, P.-E Backfill of disposal tunnels: Block alternative. Working Report Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T. 2006a. Disposal facility in Olkiluoto, description of above ground facilities in lift transport alternative. Working Report Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T. 2006b. Encapsulation plant preliminary design, phase2. Repository connected facility. Working Report Posiva Oy, Olkiluoto. Raiko, H Disposal canister for spent nuclear fuel design report. POSIVAraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Saanio, T. ja Raiko, H Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseleiden palautettavuus. Työraportti Posiva Oy. Saanio, T., Kirkkomäki, T., Keto, P., Kukkola, T. ja Raiko, H Loppusijoitustilojen esisuunnitelma, vaihe 2. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Smith, P., Neall, F., Snellman, M., Pastina, B., Nordman, H., Johnson, L. ja Hjerpe, T Safety assessment for a KBS-3H spent nuclear fuel repository at Olkiluoto, Summary report. POSIVA Posiva Oy, Olkiluoto. Suolanen, V., Lautkaski, R., Rossi, J., Nyman, T., Rosqvist, T. ja Sonninen, S Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusriskitarkastelun päivitys. POSIVA Posiva Oy, Olkiluoto. Tanskanen, J Laitoskuvaus Työraportti , Posiva Oy.

36 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) SELVITYS LOPPUSIJOITUSLAITOKSESSA NOUDATETTAVISTA TURVALLISUUS- PERIAATTEISTA 1 Käytönaikainen turvallisuus 1.1 Käyttöturvallisuuden huomioonottaminen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä Yleiset lähtökohdat Loppusijoituslaitos suunnitellaan siten, että normaalikäytössä radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi. Suunnittelussa varaudutaan myös käyttöhäiriöihin ja onnettomuustilanteisiin. Lähtökohtana on, että säteilyaltistus pidetään kaikissa tilanteissa niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (ALARA-periaate). Suunnittelussa on otettu huomioon voimassaolevat ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevat määräykset. Ydinenergian käytöstä määrätään yleisesti ydinenergialaissa (990/1987), jota on viimeksi muutettu (342/2008) ja ydinenergia-asetuksessa (161/1988), jota on viimeksi muutettu (732/2008). Käytetyn polttoaineen loppusijoitus on osa ydinenergian käyttöä. Ydinenergian käyttöön sovelletaan myös säteilylain (592/1991) 2 :ssä esitettyjä säteilyn käytön yleisiä periaatteita ja säteilylain luvussa 9 ja säteilyasetuksessa (1512/1991) esitettyjä säteilytyötä koskevia vaatimuksia. Ydinenergialain mukaisesti valtioneuvosto on antanut lisäksi asetuksia, jotka koskevat mm. ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta sekä ydinenergian käytön turva- ja valmiusjärjestelyjä. Valtioneuvosto on antanut myös pelastuspalvelujärjestelyjä koskevia yleisiä määräyksiä. Loppusijoituslaitosta koskee erityisesti valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (VNA 736/2008), joka korvaa aiemman valtioneuvoston päätöksen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta (VNP 1999/17-8). Valtioneuvoston asetuksessa asetetut säteilyannosrajat loppusijoituslaitokselle ovat tiukemmat kuin ydinvoimalaitoksille asetetut vastaavat rajat. Koska loppusijoituslaitoksessa ei ole polttoaineeseen kohdistuvia korkealämpötilaisia tai -paineisia prosesseja eikä ydinfissioiden ketjureaktiota pidetä yllä, tiukemmat vaatimukset on katsottu kohtuullisiksi. Toistaiseksi ovat voimassa myös loppusijoitusta koskevat Säteilyturvakeskuksen ohjeet YVL 8.4 (STUK 2001) ja YVL 8.5 (STUK 2002). STUK on kuitenkin parhaillaan uudistamassa ohjeistoa ja lähiaikoina nämä YVL-ohjeet tulevat korvautumaan uusilla ohjeilla. Soveltuvin osin suunnittelussa on lisäksi otettu huomioon valtioneuvoston asetukset: - VNA ydinenergian käytön turvajärjestelyistä (VNA 734/2008) - VNA ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä (VNA 735/2008). Loppusijoituslaitoksen käytönaikaista turvallisuutta on seuraavassa käsitelty suhteessa valtioneuvoston asetuksessa 736/2008 esitettyihin määräyksiin.

37 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Turvallisuusperiaatteet Ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksien suunnitteluratkaisut perustuvat suurimmaksi osaksi jo käytössä olevaan koeteltuun tekniikkaan. Sekä ydinlaitosten että kalliotilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä on Suomessa ja muualla maailmassa jo pitkät kokemukset. Myös käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä Suomessa on lähes 30 vuoden kokemukset ydinvoimalaitoksilla. Osin suunnittelu perustuu varta vasten kehitettyyn tekniikkaan. Oletettavissa on, että tekninen kehitys tarjoaa tulevaisuudessakin vielä uusia vaihtoehtoja teknisiin yksityiskohtiin. Koska laitoksien suunnitteluvaihe on pitkä, uudet ja kehitteillä olevat tekniset ratkaisut ehditään kokeilla ja niiden toimivuus huolella osoittaa ennen niiden käyttöönottoa. Sekä Posiva että Ruotsin vastaava organisaatio Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) ovat yhdessä suorittaneet loppusijoituskapselin valmistus-, sulkemisja tarkastustekniikan kelpoistamiseen tähtääviä kokeita. Koko loppusijoitustekniikan kehitystyö ja kokeilu täydessä mittakaavassa on käynnissä Äspön kalliolaboratoriossa, Ruotsissa, sekä osin myös Suomessa. Teknisessä suunnittelussa ja turvallisuuden arvioinnissa käytetään samantyyppisiä menetelmiä kuin nykyisten ydinvoimalaitosten suunnittelussa ja turvallisuusperustelussa. Käytettävien kokeellisten ja laskennallisten menetelmien oikeellisuus pyritään todentamaan riippumattomin vertailuin. Käyttöorganisaatiossa tullaan asettamaan vaatimuksia henkilökunnan valinnalle sekä osaamisen ylläpitämiselle ja edelleen kehittämiselle. Ydinvoimalaitoksilla, jotka ovat keskeisesti Posivan toiminnan taustalla, on Suomessa omaksuttu pitkälle kehittynyt turvallisuuskulttuuri. Tällä tarkoitetaan organisaatiossa vallitsevaa ajattelutapaa ja asennetta, toimintatapaa ja työilmapiiriä, jossa korostetaan laitoksen käytön turvallisuuden sekä turvallisuuden kannalta merkityksellisten seikkojen asettamista ensi sijalle toiminnan kaikissa vaiheissa. Se tarkoittaa edelleen turvallisuustietoisuutta, korkeaa ammattitaitoa, huolellisia työtapoja sekä valppautta ja aloitteellisuutta turvallisuutta heikentävien tekijöiden havaitsemiseksi ja poistamiseksi. Samanlaista turvallisuuskulttuuria noudatetaan myös Posivan toiminnassa. Ydinjätealan tutkimuksessa Suomessa omaksuttu avoin julkisuusperiaate edesauttaa turvallisuuskulttuurin ylläpitämistä ja edelleen kehittämistä Turvallisuustason jatkuva parantaminen Posivan organisaation ja toimintajärjestelmän kehittämisellä ja ylläpitämisellä varmistetaan, että ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksien suunnittelu, rakentaminen ja käyttö ovat jatkuvasti vaatimusten tasalla. Jatkuva käyttökokemusten seuranta, arviointi ja niistä johdettavat parannukset kuuluvat olennaisena osana toiminnan kehittämiseen. Kun laitoksien käyttövaihe muodostuu nyt käytössä olevien ydinvoimalaitosten käytön pidentämisestä ja uusien ydinvoimalaitosyksiköiden käyttöönotosta johtuen huomattavan pitkäksi (luokkaa 100 vuotta), tulee myös laitoksien peruskunnostus tai modernisointi todennäköisesti ajankohtaiseksi kesken käyttöjaksoa.

38 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Turvallisuusluokitus YVL-1.0 -ohjeen (STUK 1996) mukaisesti tulee määritellä laitoksen järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden toiminnot, joilla on merkitystä laitoksen turvallisuudelle. Samoin järjestelmät, rakenteet ja laitteet tulee luokitella niiden turvallisuusmerkityksen perusteella. Turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät, rakenteet ja laitteet on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että niiden laatutaso ja laatutason todentamiseksi tarvittavat tarkastukset ja testaukset ovat riittävät kohteen turvallisuusmerkityksen huomioon ottaen. Samat periaatteet ohjaavat myös käyttöä. Ydinjätelaitoksen järjestelmien ja komponenttien alustava ydinturvallisuusluokitus on jo tehty YVL-ohjeessa 2.1 (STUK 2000) esitettyjen periaatteiden mukaisesti ottaen huomioon myös pitkäaikaisturvallisuuden asettamat erityisvaatimukset. Alustavan tulkinnan mukaan esimerkiksi itse loppusijoituskapseli ja käsittelykammiossa olevien kuivauskammioiden polttoainetelineet kuuluisivat ydinturvallisuusluokkaan 2. Käsittelykammio ja sen ilmastointi-, alipaineistus- ja jäähdytysjärjestelmät sähkönsyöttöineen, polttoaineen käsittely- ja tarkastusjärjestelmä, valvotun alueen ilmastointijärjestelmä sekä jätteiden käsittely- ja varastointijärjestelmät, säteilyn ja päästöjen valvontajärjestelmä sekä kapselin siirto- ja nostolaitteet kuuluisivat turvallisuusluokkaan 3. Loppusijoituslaitoksen rakenteiden turvallisuusluokituksessa otetaan samoin huomioon käyttöturvallisuuden lisäksi pitkäaikaisturvallisuus. Loppusijoituslaitoksessa käsitellään tiiviisti suljettuja loppusijoituskapseleita, joiden pinnalla vallitseva säteilytaso vaatii henkilöstön suojaamistoimenpiteitä. Radioaktiivisia aineita ei voi vapautua loppusijoituslaitokseen muulloin kuin sellaisissa onnettomuustilanteissa, joissa loppusijoituskapseli rikkoutuu menettäen tiiveytensä. Kapselin käsittelyyn ja nostoihin käytettävät laitteistot luokitellaan turvallisuusluokkaan 3. Tällaisia ovat esimerkiksi loppusijoituslaitoksen kapselihissi sekä kapselin kuljettamiseen ja loppusijoitusreikään asentamiseen käytettävän ajoneuvon kapselia nostavat ja kannattavat rakenteet. Loppusijoituslaitoksen käytönaikainen säteilytasojen valvontainstrumentointi kuuluu turvallisuusluokkaan 3. Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden varmistamiseksi kapselin loppusijoitusreikä lähialueineen ja täytemateriaaleineen kuuluu myös turvallisuusluokittelun piiriin. Kallion eheys reiän seinämissä, vuotovirtausten määrä, reiän puhtaus sekä reiän sijainti- ja muototoleranssit ovat loppusijoitusreiän hyväksyttävyyskriteerejä. Samaten reikään rakennettavan bentoniittikerroksen ominaisuudet, tiheys, mitat, välykset ja vesipitoisuus ovat hyväksymiskriteerejä, joiden täyttymisestä on varmistuttava ennen reiän käyttöönottoa. Kapselin reikään asennuksen jälkeen on tarkistettava kapselin päälle tulevan bentoniittikerroksen hyväksyttävyys samoilla kriteereillä.

39 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Loppusijoituslaitoksen ilmastointi ei kuulu turvallisuusluokituksen piiriin, koska tiloissa ei ole radioaktiivisen kontaminaation vaaraa eikä ilmastointi ole tarpeen jälkilämmön poiston takia Turvallisuustoimintojen varmistaminen Ydinjäte- ja loppusijoituslaitokset suunnitellaan siten, että niiden käyttö- ja pitkäaikaisturvallisuus perustuvat mahdollisimman pitkälti passiivisiin järjestelmiin. Turvallisuuteen vaikuttavia aktiivisia järjestelmiä tarvitaan kuitenkin mm. polttoainenippujen käsittelyssä, käsittelykammion alipaineistuksessa ja polttoaineen jälkilämmön poiston varmistamisessa. Myös eräiden laitteiden huollettavuus ja toimintahäiriöistä selviytyminen edellyttävät tiettyjen toimintojen erillistä varmentamista korvaavalla toiminnolla. Esimerkiksi korkeassa säteily-ympäristössä toimivien laitteiden rikkoutuessa varmistetaan erillisin järjestelmin, että kyseiset laitteet saadaan korjattavaksi tai vaihdettavaksi ilman tarpeetonta henkilökuntaan kohdistuvaa säteilyannosta. Kapselin siirto ydinjätelaitoksesta loppusijoituslaitoksen maanalaisiin tiloihin tapahtuu perusratkaisussa hissillä, joka suunnitellaan siten, että muuttuvan vastapainojärjestelyn avulla ja taakkaa kantavien köysikomponenttien moninkertaisen rinnakkaisen varmistuksen avulla putoamisonnettomuuden todennäköisyys tulee hyvin pieneksi. Hissin putoamisonnettomuuteenkin kuitenkin varaudutaan rakentamalla kuilun pohjalle iskunvaimentimeksi kevytsorasiilo, jonka toimintaa on testattu pienoismallikokein (Kukkola & Törmälä 2003) Turvallisuustekniset käyttöehdot ja ohjeistus Henkilökunta Laitoksien käyttölupavaiheessa laaditaan käyttötilanteiden turvallisuuden varmistamiseksi laitoksen turvallisuustekniset käyttöehdot -ohjeisto (TTKE). Niissä määritellään laitoksien käytön ehdot. Lisäksi laitoksille luodaan käyttöohjeistot ja ohjeet häiriö- ja onnettomuustilanteita varten. Laitteistojen eheyden ja toimintakyvyn varmistamiseksi tehdään tärkeille kohteille määräaikaistarkastus- ja koestusohjelmat. Kunnossapitoa, ennakkohuoltoa ja varaosavarastoja varten tehdään suunnitelmat. Ennen laitoksen käyttöönottoa loppusijoituslaitoksen henkilökunta valitaan ja koulutetaan siten, että se on tehtäviinsä soveltuva ja pätevä. Vaatimukset henkilökunnan valinnalle sekä osaamisen ylläpitämiselle ja edelleen kehittämiselle määritellään Posivan toimintajärjestelmässä. Ydinenergialain mukaan luvanhakijan on nimettävä laitoksen rakentamisesta ja käytöstä vastuullinen johtaja ja tämän varamies. Henkilöt on nimettävä ja esitettävä Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi rakentamis- ja käyttöluvan haun yhteydessä.

40 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Radioaktiivisten aineiden vapautumisen estäminen Käytettyä polttoainetta varastoidaan, käsitellään ja siirretään ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksissa vain joko kaasutiiviisti suljetuissa säiliöissä tai sellaisissa säteilysuojatuissa huonetiloissa, joiden ilmastoinnista ja lattioiden vuotovesistä huolehditaan suljettujen suodatus- ja käsittelyjärjestelmien avulla. Huonetilat, joissa käytettyä polttoainetta käsitellään paljaana, varustetaan ilmastoinnin alipaineistuksella, jolloin mahdolliset vuotovirtaukset suuntautuvat sisäänpäin, eikä kapselointilaitos kontaminoidu muualta. Teknisissä suunnitelmissa tähdätään siihen, että radioaktiivisten aineiden vapautuminen laitostiloihin jää kaikissa oloissa mahdollisimman pieneksi. Polttoainenippujen käsittelyn aikana mahdollisesti polttoaineesta vapautuvat kiinteät, nestemäiset ja ilmaan joutuvat hiukkasmaiset radioaktiiviset aineet otetaan suodatusjärjestelmien avulla mahdollisimman tarkoin talteen. Kiinteille, nestemäisille ja ilmassa hiukkasmaisena esiintyville radioaktiivisille aineille suunnitellaan ydinjätelaitokseen omat talteenottoja käsittelyjärjestelmät sekä loppusijoituslaitoksen yhteyteen niille erillinen sijoitustila. Vähäisiä kaasumaisia päästöjä voi tapahtua käsittelyn aikana polttoainesauvoista, jos polttoainesauva on rikkoutunut tai se rikkoutuu kuljetus- tai käsittelyprosessin aikana. Kaasumaisten aineiden määrä polttoaineessa on vähäinen, mutta niitä ei kyetä suodattamalla ottamaan talteen. Toisaalta niiden vapautumista laitoksen ulkopuolelle voidaan säädellä ja haluttaessa viivästää ilmastoinnin avulla. Polttoainesauvojen rikkoutuminen suomalaisten ydinvoimalaitosten käyttöhistoriassa on ollut harvinaista. Noin kolmenkymmenen käyttövuoden aikana on neljässä ydinvoimalaitosyksikössämme tähän mennessä saatu havainto yhteensä alle 70 kpl rikkoutuneesta polttoainesauvasta, mikä käytetyn polttoaineen kokonaismäärästä on noin 1/ osa kaikista käytetyistä sauvoista. Vuotavien polttoainesauvojen esiintyminen loppusijoitusprosessissa on käytännössä siis hyvin harvinaista Säteilyturvallisuuden valvonta Ydinjätelaitos varustetaan käytönaikaisin mittalaittein ja valvontajärjestelmin, jotka jatkuvasti tai määrävälein mittaavat ja rekisteröivät laitoksessa tai ympäristössä (ilmassa, vesissä tai suorana säteilynä ilmenevää) radioaktiivisuutta sekä automaattisesti antavat hälytyksen valvomohenkilökunnalle poikkeuksellisten mittaustulosten ilmetessä Kriittisyysonnettomuuden estäminen Ydinpolttoaineen kuljetussäiliö, loppusijoituskapseli ja polttoaine-elementtien kuivatukseen käytettävä kuivauskammio ovat ainoita paikkoja, joissa polttoaineniput voisivat loppusijoitusprosessin aikana muodostaa kriittisen massan. Kuljetussäiliöt ja loppusijoituskapselit on suunniteltu siten, että ne täyttävät YVL-ohjeissa 1.0 (STUK 1996) ja 8.5 (STUK 2002) annetut kriittisyysturvallisuusmääräykset. Nämä määräykset on otettu myös käsittelykammiossa olevien kuivauskammioiden suunnittelun läh-

41 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) tökohdaksi. Näissä käsittelypisteissä kriittisen kokoonpanon muodostuminen on rakenteellisesti estetty. EPR-reaktorin käytetyn polttoaineen osalta nykyinen alikriittisyysvaatimus toteutuu kapselin rikkoutumisen jälkeen vain, mikäli laskennassa käytetään hyväksi ns. palamahyvitystä (burn-up credit). Palamahyvityksen hyödyntäminen edellyttää kansainvälisten ja kansallisten ohjeiden tarkistamista ja täydentämistä. Kuljetussäiliöiden, kuivauskammioiden samoin kuin loppusijoituskapselien varaston kriittisyysturvallisuus on laskennallisesti tarkistettu (Anttila 2005). Muita käytetyn polttoaineen varastopaikkoja ei ydinjäte- tai loppusijoituslaitokseen ole suunniteltu. Loppusijoituslaitokseen kapselit kuljetetaan yksitellen ja sijoitetaan tunneleihin vähintään 6 11 metrin etäisyydelle toisistaan Palo- ja räjähdysvaaran estäminen Palavista materiaaleista muodostuvat palokuormat on tarkoituksella suunniteltu pieniksi ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksen niissä tiloissa, joissa käsitellään radioaktiivisia aineita. Rakenteellinen paloturvallisuus otetaan suunnittelussa huomioon mm. materiaalivalinnoissa ja jakamalla tilat eri palo-osastoihin. Palojen varalta ydinjäte- ja loppusijoituslaitos varustetaan paloilmoitusjärjestelmällä, sammutusjärjestelmillä, savunpoistolla, palo-osastoinnilla ja poistumistiejärjestelyin. Kapselinkuljetusajoneuvon palo tunnelitiloissa on arvioitu vaarallisimmaksi palotilanteeksi ja sitä on jo analysoitu simuloinnilla (Lautkaski et al. 2003). Kalliorakentamisessa käytettävät räjähdysaineet varastoidaan maan pinnalla omissa varastoissaan. Kerralla ei kuljeteta sallittua enempää räjähteitä ja räjähdysainevarastot sijoitetaan siten, että mahdollinen räjähdys ei vaaranna ydinjäte- tai loppusijoituslaitoksen säteilyturvallisuutta. Räjähdysaineet kuljetetaan maan pinnalta loppusijoituslaitokseen eri reittiä tai eri aikaan kuin radioaktiiviset aineet. Usein käytetään myös räjähdysaineita, jonka yksinään turvalliset ainesosat sekoitetaan räjähtäväksi yhdistelmäksi vasta räjäytyspaikalla. Louhintatyössä räjäytyskohteen ja loppusijoituskapseleita sisältävien sijoitustunneleiden väliin jätetään aina turvalliseksi arvioitu suojaetäisyys raportin (Tolppanen & Kokko 1998) mukaisesti Ulkoisiin tapahtumiin varautuminen Ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelussa otetaan huomioon ulkoisina tapahtumina YVL-ohjeessa 1.0 (STUK 1996) esitetyt tapahtumat, mm. maanjäristys, pienlentokoneen aiheuttama törmäys sekä maan pinnalla tapahtuva tulviminen. Myös ulkoiseen lainvastaiseen toimintaan varaudutaan (luku ) Turva- ja valmiusjärjestelyt Loppusijoituslaitoksen turvajärjestelyt toteutetaan ottaen huomioon valtioneuvoston asetus 734/2008. Onnettomuusvalmiusjärjestelyt suunnitellaan soveltaen tarvittavin osin valtioneuvoston asetusta 735/2008.

42 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Laitoksien turvajärjestelyt suunnitellaan siten, että laitoksiin kohdistuvasta lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvat riskit minimoituvat. Turvajärjestelyt perustuvat usean sisäkkäisen turvallisuusvyöhykkeen käyttöön siten, että turvallisuuden kannalta tärkeät järjestelmät ja ydinaineet ovat erityisen suojattuja ja että kulun ja tavaraliikenteen valvonta on tehokkaasti järjestetty. Hätätilanteita varten tehdään käyttöönottovaiheessa suunnitelma valmiusjärjestelyistä sekä varataan tätä tarkoitusta varten tarpeelliset mittaus-, viestintä- ja hälytysvälineistöt. Henkilöstö koulutetaan hätätilanteita varten Ydinmateriaalivalvonta Valvonta perustuu ydinenergia- ja säteilysuojauslainsäädäntöön, niiden nojalla annettuihin määräyksiin, valtioneuvoston ydinenergialainsäädännön nojalla tekemiin päätöksiin sekä Suomen solmimiin ydinenergia-alan kansainvälisiin sopimuksiin ja hallitusten välisiin sopimusjärjestelyihin. Valvonta perustuu näin ollen ydinmateriaalin kirjanpitoon sekä visuaalisiin ja teknisiin mittaus-, valvonta- ja rekisteröintimenetelmiin polttoaineen loppusijoitusprosessin eri vaiheissa. Valvonnan mahdollistaminen otetaan huomioon laitoksien suunnittelussa. Posivalla on jo käytössä STUK:n hyväksymä Ydinsulkukäsikirja (Posivan menettelyohje POS ), joka kuvaa Posivan toteuttamaa ydinmateriaalivalvontaa ydinjäte-, loppusijoituslaitoksen ja tutkimustilan (ONKALO) rakentamisen aikana Jätekapselin vioittumisen estäminen Kapselien valmistukseen, täyttöön ja sulkemiseen sovelletaan laadunvarmistus- ja tarkastusohjelmaa, jolla varmistetaan, että polttoainekapselit loppusijoitustiloihin siirrettäessä ovat suurella varmuudella eheitä, tiiviitä ja muidenkin ominaisuuksiensa suhteen täyttävät niille asetetut vaatimukset. Kapselien loppusijoitustoiminta tapahtuu tiloissa, jotka on luokiteltu säteilyn kannalta valvotuiksi tiloiksi ja loppusijoitustilojen rakentaminen puolestaan tapahtuu säteilyn suhteen valvomattomalla alueella. Valvottu ja valvomaton alue erotetaan fyysisesti toisistaan ja niille tapahtuvat tavara- ja materiaalikuljetukset tapahtuvat eri reittejä. Louhittavien tunneleiden ja kapseleita sisältävien loppusijoitustunneleiden väliin jätetään louhintatärinöitä vaimentava riittävä suojaetäisyys. Rakennustarvikkeet, koneet, räjähdysaineet ja louhe kuljetetaan ajotunnelin kautta, kun taas polttoainekapselit ja sijoitusreikien bentoniittilohkot kuljetetaan kapselikuilun kautta. Mikäli polttoainekapselien kuljetukset päädytään suorittamaan vaihtoehtoisen suunnitteluratkaisun mukaisesti myös ajotunnelin kautta, eriytetään erityyppiset kuljetustapahtumat toisistaan ajallisesti.

43 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Maanalaisia tiloja koskevat erityisvaatimukset Maanalaisten loppusijoitustilojen suunnittelun kannalta merkittäviä tietoja ovat mm. kallioperän geologiset ja geokemialliset ominaisuudet sekä kiviaineksen lujuus ja eheys, vallitseva jännitystila, pohjaveden virtaamat ja kemiallinen laatu, lämpötila sekä kiven lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti ja tiheys. Erityisesti tutkimuksilla varmistetaan, että loppusijoitustunneleista ja -rei istä on riittävät suojaetäisyydet kallioperän merkittäviin rikkonaisuus- ja vettäjohtaviin vyöhykkeisiin. Kallioperän ominaisuudet ja loppusijoitustilojen rakentamiseen soveltuvat kalliotilavuudet määritetään vaiheittain tehtävien kallioperätutkimusten perusteella. Tähänastinen tieto suunniteltujen loppusijoitustilojen lähikalliosta perustuu maanpinnalta loppusijoitussyvyyteen ulottuviin kairanreikätutkimuksiin ja niiden perusteella tehtyihin tulkintoihin. Näiden tietojen perusteella on loppusijoituslaitoksen sijaintipaikalta määritelty alueet, joihin loppusijoitustilat voidaan rakentaa. Loppusijoitustiloja rakennettaessa ja suljettaessa pyritään säilyttämään kallion alkuperäiset ominaisuudet ja rajoittamaan muutokset mahdollisimman pienelle alueelle tunneleiden ja kuilujen ympäristössä. Esim. kallio louhitaan varovasti, jolloin louhinnan aiheuttama häiriövyöhyke jää pieneksi. Vesivuotoja voidaan rajoittaa välttämällä vettäjohtavia rakenteita ja tiivistämällä vuotokohtia esim. injektoinnilla. Vuotovirtausten kokonaismäärää rajoittaa myös se, että tunneleita rakennetaan ja tunnelit suljetaan sitä mukaa kuin niihin on sijoitettu loppusijoituskapseleita, eli käyttövaiheen aikana kerrallaan avoimena olevia kalliotilavuuksia minimoidaan. 1.2 Turvallisuusmääräysten täyttyminen Normaali toiminta Yleisten turvallisuusmääräysten mukaan loppusijoituslaitoksen käytöstä ei saa aiheutua työntekijöiden tai väestön terveyttä vaarantavia säteilyhaittoja. Käyttö tulee suunnitella siten, että laitoksen toimiessa normaalisti radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön jäävät merkityksettömän pieniksi ja häiriötilanteissakin väestön eniten altistuvalle yksilölle koituva efektiivinen vuosiannos jää alle 0,1 msv:n (Valtioneuvoston asetus 736/2008). Vaatimusten täyttymistä on tarkasteltu raportissa (Rossi et al. 1999). Siinä on tarkasteltu loppusijoituslaitoksen käytöstä aiheutuvia säteilyannoksia loppusijoituslaitoksen työntekijöille sekä ympäristön asukkaille. Tarkastelu kattaa sekä normaalikäytön että suunnittelun perustana olevat häiriö- ja onnettomuustilanteet. Ydinlaitosten käyttöhenkilökunnan säteilysuojelu on ohjeistettu YVL-ohjeessa 7.9 (STUK 2002). Laitoksen toimiessa normaalisti päästöt ympäristöön ja siten myös ympäristön väestön säteilyaltistus jäisi VTT Energian arvion mukaan hyvin vähäiseksi. Eniten altistuvan yksilön säteilyannokseksi arvioidaan korkeintaan 0,01 msv vuodessa (Rossi et al. 1999).

44 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Häiriötilanteet Loppusijoituksen käyttöturvallisuusanalyysin uusinta on käynnissä suunnittelun yksityiskohtaistumisen, lisääntyneen tiedon ja muuttuvien toimintavolyymien vuoksi. Käyttöhäiriöiden synty ja luonne Odotettavissa olevalla käyttöhäiriöllä tarkoitetaan käyttövaiheen aikaista turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa, joka sattuu keskimäärin harvemmin kuin kerran vuodessa, mutta jolla on merkittävä todennäköisyys sattua ainakin kerran laitoksen käyttövaiheen aikana. Laitteiden ja toimintojen suunnittelulla pyritään häiriötilanteissakin estämään polttoaineen vaurioituminen ja merkittävät aktiivisuuspäästöt. Käyttöhäiriöt voidaan jakaa kahteen luokkaan seurausten välittömyyden mukaan: sellaisiin, joista voi aiheutua välittömästi säteilyannoksia ja jotka siksi vaativat välitöntä toimintaa, ja sellaisiin, joista säteilyannoksia ei aiheudu ainakaan välittömästi ja joiden korjaamisen tähtäävät toimet voidaan kiireettä harkita ja päättää. Häiriötilanteen korjaaminen voi silti tällaisissa tapauksissakin myöhemmin aiheuttaa käyttöhenkilökunnalle säteilyannoksia. Käyttöhäiriöt voivat aiheutua virheellisestä, ohjeitten vastaisesta toiminnasta tai erilaisista laitevioista. Myös tulipalot katsotaan käyttöhäiriöiksi. Loppusijoituslaitoksen suunnittelun perustana olevat häiriötilannekuvaukset on esitetty raportissa (Kukkola 1999). Normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden kuvaus on päivitetty vuonna 2003 (Kukkola 2003) ja 2008 (Kukkola 2008) käyttöturvallisuusanalyysin uusimista varten, mutta merkittäviä muutoksia käyttöturvallisuusarvion lopputulokseen ei ole odotettavissa. Käyttöhäiriöiden seuraukset Laitos suunnitellaan siten, että käyttöhäiriö ei aiheuta onnettomuutta. Lähtökohtana on, että käyttöhäiriö voidaan palauttaa lyhyessä ajassa normaaliksi käyttötilanteeksi. Palautuksen yhteydessä laitoksen käyttöhenkilökunta voi saada säteilyannoksia, mutta laitoksen ulkopuolelle ei vuoda merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Käyttöhenkilöstölle on oletettu sallittavan samanlaiset vuosiannokset kuin ydinvoimalaitoksen käyttöhenkilöstölle. Yleisten turvallisuusmääräysten mukaan käyttöhäiriöiden seurauksena väestön eniten altistuville yksilöille aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksen tulee jäädä alle 0,1 msv:n (Valtioneuvoston asetus 736/2008). Loppusijoituslaitoksen prosessit ovat luonteeltaan sellaisia, että minkään toiminnon pysähtyminen joko ulkoisen voimansaannin katkeamisen tai kyseisen laitteiston vioittumisen seurauksena ei edellytä välittömiä turvatoimenpiteitä. Säteilyturvallisuuden kannalta tärkeimpien prosessien laitteistot ovat kahdennettuja (esimerkiksi käsittelykammion alipaineistus) ja niiden sähkönsyöttö on varmistettu. Polttoaineen tai polttoainetta sisältävien säiliöiden käsittely- ja siirtolaitteet suunnitellaan siten, että sähkönmenetyksen seurauksena ne pysähtyvät ja lukittuvat paikoilleen. Kapselointilaitoksen ilmanvaihdon pysähtyminen ei aiheuta välitöntä vaaraa ja jälkilämmön poistuminen polttoaineesta tai polttoainekapseleista ei useaan tuntiin edellytä mitään aktiivisia toi-

45 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) menpiteitä. Sama pätee loppusijoitustilan ilmanvaihdon tai vuotovesien pumppauksen katkoksille. Loppusijoituslaitos on suunniteltu kestämään laitoksessa tapahtuvien tulipalojen sekä tulvien ja vesivuotojen aiheuttamat seuraukset. Toimintavirheistä ja laitevioista aiheutuvat maksimisäteilyannokset on arvioitu käyttöturvallisuusanalyysissä (Rossi et al. 1999). Arvion mukaan häiriötilanteita koskeva annosraja 0,1 msv vuodessa ei ylity minkään suunnittelun perustana olevan tilanteen päästöissä. Suurimman häiriön jälkeen ensimmäisen vuoden kuluessa aiheutuu maataloustuotteiden nautinnasta suurimmillaan vain 0,00044 msv:n annos Onnettomuustilanteet Onnettomuuksiin varautuminen Oletetulla onnettomuudella (Design Basis Accident, DBA) tarkoitetaan käyttövaiheen aikaista turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtumaa, jolla on vain vähäinen todennäköisyys sattua koko käyttövaiheen aikana. Suunnittelun perustana olevat onnettomuustilannekuvaukset on esitetty raportissa (Kukkola 1999), jota myöhemmin on tarkennettu (Kukkola 2003) ja (Kukkola 2008). Ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksien rakenteet ovat sellaisia, että sellaisetkaan polttoaineelle eri käsittelyvaiheissa mahdollisesti tapahtuvat onnettomuudet, jotka johtavat polttoaineen merkittävään vaurioitumiseen, eivät aiheuta henkilökunnalle tai ympäristön asukkaille välitöntä terveydellistä vaaraa. Polttoainenippuja käsitellään vain ydinjätelaitoksen sellaisissa osissa, joiden seinämät on mitoitettu vaimentamaan polttoaineesta tulevan suoran säteilyn vaarattomalle tasolle. Käsittelykammiossa on jatkuvatoiminen kahdennettu suodatus- ja jäähdytysjärjestelmä. Lisäksi ydinjätelaitoksen käsittelykammion ulkopuolella olevan valvotun alueen ilmastointi voidaan onnettomuustilanteessa pysäyttää tai siirtää erillisen suodatuksen kautta tapahtuvaksi, jolloin lähes kaikki rikkoutuneesta polttoaineesta vapautuneet radioaktiiviset aineet pysyvät rakennuksen sisällä ja saadaan talteen, suunnitelma on esitetty työraportissa (Nieminen 2006). Polttoaineen käsittelytiloihin onnettomuustilanteessa mahdollisesti joutuneet kiinteät tai nestemäiset radioaktiiviset aineet kerätään siivouslaitteilla talteen jätteenä edelleen käsiteltäväksi. Onnettomuustilanteessa mahdollisesti rikkoutuvasta polttoaineesta vapautuvaa vähäistä määrää radioaktiivista kaasua, lähinnä kryptonia (jalokaasu), on kuitenkin vaikea ottaa talteen ja sen on päästöanalyyseissä oletettu pääsevän ilmastoinnin kautta ympäristöön. Onnettomuudet voivat aiheutua vakavista laitevioista tai poikkeuksellisista ulkoisista tapahtumista. Käsittelyvirheistä aiheutuvat onnettomuudet on laitteiden ja toimintojen suunnittelulla pyritty estämään. Joissain tilanteissa virheellinen suunnitelma voi olla syynä onnettomuuteen. Maanpinnalla sijaitseva ydinjätelaitos on rakenteellisesti mitoitettu myös oletettuja ulkoisia tapahtumia vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi pienlentokoneen törmäys rakennukseen, maanjäristys ja tulviminen.

46 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Vakavat (hypoteettiset) onnettomuudet ovat vieläkin harvinaisempia tapahtumia kuin oletetut onnettomuudet. Vakavia onnettomuuksia ja niiden seurauksia rajoittavat ainakin seuraavat ydinjäte- ja loppusijoituslaitoksessa yleisesti vallitsevat piirteet: - Käytettyä polttoainetta ei varastoida kerrallaan suuria määriä yksittäisessä kohteessa. - Kriittisyysonnettomuuden mahdollisuus on olematon. - Vakavan tulipalon mahdollisuus polttoainetta sisältävissä tiloissa on pienistä palokuormista johtuen olematon. - Vaikka suurikin määrä polttoainetta rikkoutuisi kerralla ydinjäte- tai loppusijoituslaitoksessa, ei ole olemassa mekanismia, joka välittömästi levittäisi polttoaineen sisältämiä radioaktiivisia aineita suurina määrinä ympäristöön. Polttoainesauvoissa olevat kaasumaiset radioaktiiviset aineet todennäköisesti pääsisivät ilmaan, mutta niiden määrä vähintään 20 vuotta jäähdytetyssä polttoaineessa on pieni eikä niistä voi aiheutua laajamittaista vaaraa. Nykyisten loppusijoitussuunnitelmien mukaan käytettyä polttoainetta varastoidaan vuotta ennen loppusijoittamista. Käyttöluvan hakemisen yhteydessä onnettomuustilanteita varten luodaan ohjeisto, jonka mukaisesti henkilökunta pystyy toimimaan siten, että onnettomuuden seuraukset minimoituvat. Hätätilanteita varten tehdään lisäksi suunnitelmat turva- ja valmiusjärjestelyistä sekä varataan tätä tarkoitusta varten tarpeelliset mittaus-, viestintä- ja hälytysvälineistöt. Onnettomuuksien seuraukset Yleisten turvallisuusmääräysten mukaan oletetun onnettomuuden seurauksena väestön eniten altistuvalle yksilölle aiheutuvan efektiivisen vuosiannoksen tulee jäädä alle yhden millisievertin (Valtioneuvoston asetus 736/2008). Arvio onnettomuuksista aiheutuvista säteilyannoksista sisältyy raporttiin (Rossi et al. 1999). Onnettomuustilanteiden säteilyannoslaskelmissa päästön suuruus perustuu oletettuihin tapahtumaketjuihin, joiden seurauksena polttoainesauvan tiiveys menetetään ja radionuklideja vapautuu käsittelytilaan ja edelleen osittain ilmastointipiipun kautta ympäristöön. Ympäristössä aiheutuvien säteilyannosten laskennassa on käytetty hyväksi Olkiluodon säämastolla mitattua leviämisaineistoa. Tämän perusteella annokset on voitu laskea erilaisissa leviämistilanteissa, joiden esiintymistodennäköisyydet tunnetaan. Lopulta annokset yhdistettiin kumulatiivisiksi jakaumiksi, joista poimittiin annosarvo, jota suurempia annoksia aiheutuu vain 0,5 %:ssa leviämistilanteita. Lisäksi on arvioitu yksilöannosta etäisyyden funktiona kahdessa yksittäisessä leviämistilanteessa. Kaksi tällaista keskenään erilaista leviämistilannetta ovat poutasään hyvin stabiili tilanne ja toisaalta labiili sadetilanne, jossa pilvi vähitellen puhdistuu radionuklideista. Annos laskettiin eniten altistuvaan ryhmään kuuluvalle henkilölle, jonka oletettiin asuvan 200 metrin päässä ydinjätelaitoksesta ja siten saavan useimmissa leviämistilanteissa suurimmat annokset.

47 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Arvioidut säteilyannokset jäävät turvallisuusmääräyksissä esitettyjen rajojen alapuolelle. Pahin oletettu onnettomuustilanne aiheuttaisi vuoden kuluessa enintään 0,4 msv:n annoksen. Suurin osa annoksesta aiheutuisi paikalla tuotetuista maataloustuotteista. Laskeumasta tulevan ulkoisen säteilyannoksen merkitys kasvaa, kun tarkasteluaika pitenee ja 50 vuoden kuluessa kertyvästä annoksesta se muodostaisi kolmasosan. Annostasot jäävät lyhyellä aikavälillä niin pieniksi, että pian tapahtuman jälkeen ilmenevien säteilysairausvaikutusten vaaraa ei ole. Myös myöhäisvaikutusten osalta riski säilyy pienenä. 2 Pitkäaikaisturvallisuus 2.1 Suunnittelun lähtökohdat ja noudatetut periaatteet Suunnitellun loppusijoitusratkaisun perusajatuksena on, että radioaktiiviset aineet pakataan vesitiiviisiin, kestäviin säiliöihin (kapseleihin) ja säiliöt sijoitetaan syvälle peruskallioon, jossa ne ovat erillään ihmisistä ja jossa ne suurella varmuudella ja ilman huolenpitoa säilyvät tiiviinä niin kauan kuin niiden sisällöstä voisi olla olennaista haittaa elävälle luonnolle. Ratkaisun pohjana on Ruotsissa 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa kehitetty ns. KBS-3 -ratkaisu. Sen keskeisenä lähtökohtana on ollut kehittää käytetyille polttoainenipuille kapseli, jonka graniittisessa kallioperässä vallitsevissa oloissa voidaan odottaa säilyvän ehjänä ja tiiviinä niin pitkään, että käytetyn polttoaineen aktiivisuus ehtisi laskea ympäristön kannalta vaarattomalle tasolle. Suunnitellun eristysjakson pituudesta johtuen säiliöt on sijoitettava sellaiseen ympäristöön, jossa muutokset ovat hitaita ja ennustettavissa. Tästä syystä ainoa Suomessa kyseeseen tuleva paikka on peruskallio. Täkäläinen kallioperä on saavuttanut nykyisen muotonsa pääosin jo yli tuhat miljoonaa vuotta sitten, ja muutokset kallioperässä ovat tämän jälkeen olleet hitaita ja miljoonienkin vuosien perspektiivissä hyvin pieniä. Syvälle kallioperään sijoitettuina kapselit ovat suojassa maanpäällisiltä muutoksilta mm. tulevilta jääkausilta ja samalla ne ovat loitolla ihmisten normaalista elämänpiiristä. Kun sijoituspaikka valitaan tavanomaisesta graniittisesta kalliosta, todennäköisyys, että joku epähuomiossa tunkeutuisi loppusijoitustilojen läheisyyteen, on pieni siinäkin tapauksessa, että tieto loppusijoituspaikan sijainnista on ehtinyt kadota. Loppusijoitusratkaisu kokonaisuutena on ns. moniesteperiaatteen mukainen (kuva 8-1). Radioaktiiviset aineet ovat useiden toisiaan varmentavien suojamuurien (vapautumisesteiden) sisällä siten, että yhden esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinen tai muu muutos ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Kapselin ja kallion lisäksi yhtenä tärkeänä suojamuurina on bentoniittipuskuri, joka vähentää veden liikkuvuutta ja vuodon tapahtuessa pidättää radioaktiivisten aineiden kulkeutumista. Yksi vapautumiseste on jo käytetyn polttoaineen olomuoto: käytetty polttoaine on vähäistä kaasumäärää lukuunottamatta kiinteää ainetta, joka jo itsessään estää ja hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista.

48 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) 1. Kapseli 2. Bentoniittipuskuri 3. Täytemateriaali 4. Kallioperä Kuva 8-1 Loppusijoituksen pystysijoitusratkaisu ja moniesteperiaate. Eri vapautumisesteet varmistavat toisiaan. Kuvassa 8-1 esitetyn ns. pystysijoituksen lisäksi kehitteillä on myös vaihtoehto, jossa kapselit sijoitetaan vaaka-asentoon bentoniitilla vuorattuihin tunneleihin. Tämän, ns. vaakaratkaisun, turvallisuusperusteet ovat samat kuin pystyratkaisulla. Loppusijoitusratkaisun teknisessä suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti kallioperässä kaikkialla olevan pohjaveden kemialliset ominaisuudet ja sen paine. Kallion normaalit liikkeet eivät saa aiheuttaa kapseleiden tiiveyden menetystä. Kapselin rakenne ja materiaalit onkin valittu siten, että kapseli kestää sekä korkean paineen aiheuttaman puristuksen että pohjaveden sisältämien aineiden syövyttävän vaikutuksen. Normaalisti pohjaveden paine vastaa loppusijoitussyvyydessä ilmakehän painetta. Jääkausioloissa jään paino saattaa kasvattaa sitä entisestään. Erityisesti korroosio-ominaisuuksien perusteella kapselimateriaaliksi on valittu kupari. Tarvittavan mekaanisen lujuuden antaa kapselin pallografiittiraudasta valmistettu massiivinen sisäosa. Kapselin teknisenä suunnitteluperusteena on, että se säilyttää tiiviytensä vähintään sata tuhatta vuotta. Kapseleiden syöpymistä syvällä kalliossa voisi aiheuttaa lähinnä pohjaveteen liuennut happi tai sulfidi. Syvällä kallioperässä pohjavesi on kuitenkin normaalisti hapetonta ja sulfidipitoisuudet pieniä. Kapseleiden ja kallion väliin asennettu puristettu bentoniittisavi ("bentoniittipuskuri") tarjoaa suojaa kallioperän normaaleja liikkeitä vastaan ja vähentää mahdollisten syövyttävien aineiden pääsyä kosketuksiin kapselin kanssa. Bentoniitin hyvien tiivistysominaisuuksien takaamiseksi loppusijoitustilojen sijainti valitaan siten, että bentoniitti ei joudu alttiiksi liian korkeille suolapitoisuuksille.

49 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Loppusijoitustilat on suunniteltu rakennettavan metrin syvyyteen. Tällöin vältetään tulevien maanpäällisten tai ilmakehässä tapahtuvien muutosten vaikutus loppusijoitustilojen lähiympäristöön ja samalla tehdään mahdollisimman pieneksi se todennäköisyys, että tulevaisuudessa esimerkiksi porakaivo osuisi vahingossa tiloihin. Toisaalta kuitenkin tilojen turvallinen rakentaminen yleensä käy sitä vaikeammaksi, mitä syvemmälle kallioon mennään ja Olkiluodossa lisäksi pohjaveden lisääntyvä suolaisuus rajoittaa loppusijoitussyvyyttä. Ratkaisun toteutusaikataulussa lähdetään siitä, että käytetty polttoaine ehtii jäähtymään maanpäällisissä väliaikaisvarastoissa vähintään 25 vuoden ja keskimäärin noin 40 vuoden ajan. Tämä helpottaa käytetyn polttoaineen käsittelyä ja vähentää polttoaineesta loppusijoitusympäristöön aiheutuvaa lämpörasitusta. Toisaalta toteutusaikataulu tähtää siihen, ettei vastuuta ydinjätehuollon loppuun saattamisesta lykätä tarpeettomasti tuleville sukupolville. 2.2 Tehty tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyö Loppusijoitusratkaisun tekninen suunnittelu perustuu ratkaisevasti tietoon syvällä kallioperässä vallitsevista oloista ja niiden muutoksista. Suomen kallioperän ominaisuuksia loppusijoituksen kannalta on tutkittu 1980-luvun alusta lähtien, aluksi yleisellä tasolla ja tutkimusmenetelmien kehittämiseksi. Myöhemmin, vuodesta 1986 lähtien, tutkimukset ovat tähdänneet suoranaisesti käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen soveltuvan kallioperän ominaisuuksien selvittämiseen aluksi viidellä tutkimuspaikalla, myöhemmin neljällä paikalla, joiden joukosta vuonna 1999 loppusijoituspaikaksi valittiin Eurajoen Olkiluoto. Paikanvalinta vahvistettiin eduskunnan vuonna 2001 hyväksymässä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Periaatepäätöksen jälkeen tutkimuksia on jatkettu Eurajoen Olkiluodossa, jossa nykyisin on noin 50 syvää kairareikää. Vuonna 2004 aloitettiin myös maanalaisen tutkimustilan, ONKALON rakentaminen. ONKALO tarjoaa mahdollisuudet kallioperän tutkimiseen loppusijoitussyvyydellä. ONKALO muodostuu loppusijoitussyvyydelle ulottuvasta tunnelista ja kolmesta kuilusta. Tunneli saavuttaa loppusijoitussyvyyden suunnitelmien mukaan vuodenvaihteessa (Posiva 2006). Kattava yhteenveto noin 20 vuoden aikana loppusijoituspaikasta kerätystä tiedosta on esitetty raportissa Olkiluodon loppusijoituspaikan kuvaus (Andersson et al. 2007). Päivitetty kuvaus Olkiluodon olosuhteista ilmestyy vuoden 2009 alkupuolella. Loppusijoituspaikan ominaispiirteet häiriintyvät ONKALOn ja loppusijoitustilojen rakentamisen ja käytön seurauksena. Näiden häiriöiden ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää loppusijoituspaikan ja loppusijoitusjärjestelmän kehittymisen ymmärtämiseksi. Tuoreinta loppusijoituspaikkaa ja rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia koskevaa aineistoa ja viimeisimpiä malleja on hyödynnetty useissa analyyseissa (Löfman & Mészáros 2005), (Ahokas et al. 2006), (Pastina & Hellä 2006), kuten myös paikan kuvaukseen olennaisesti sisältyvissä ennuste-toteutuma-arvioinneissa (Andersson et al. 2007). Loppusijoitusratkaisun teknisiä ominaisuuksia sekä kallioympäristön vaikutuksia käytettyihin aineisiin ja rakenteisiin on tutkittu rinnan kallioperätutkimusten kanssa.

50 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Yhteenvetoja näistä tutkimuksista on julkaistu vuosina 2000, 2003 ja 2006 (Posiva 2000, 2003 ja 2006). Loppusijoituskapselin ja sitä ympäröivän bentoniitin ominaisuuksista ja käyttäytymisestä on käytettävissä ollut myös runsaasti Ruotsin ydinjätehuollosta vastaavan yhtiön SKB:n tuottamaa tutkimusaineistoa (SKB 2006). Vaikka Posivan turvallisuuskonseptissa radionuklidit eristetään luonnosta ennen kaikkea kapselin avulla, kapselin kestävyyden sekä mahdollisten vuotojen varalta kapselia ympäröivällä bentoniittipuskurilla on sekä pysty- että vaakasijoituksessa tärkeä turvallisuusmerkitys. Bentoniitin toiminta perustuu paljolti sen paisumisominaisuuksiin: samalla kun bentoniitti imee itseensä vettä kalliosta, se tiivistyy kallion ja kapselin väliin siten, että aineet pystyvät kulkeutumaan sen läpi vain hitaan diffuusion kautta. Saville tyypilliseen tapaan bentoniitti kuitenkin myös joustaa ja suojaa siten kapselia mekaanisesti. Bentoniitin ominaisuuksia on tutkittu 1970-luvulta lähtien ja sen käyttäytymisestä odotettavissa kallio-oloissa on saatu runsaasti kokeellista ja mallinnustietoa. Eräiltä osin bentoniittiin liittyy kuitenkin piirteitä, joita ei ole toistaiseksi pystytty täysin tyydyttävästi selittämään (mm. runsassuolaisen veden vaikutus) ja eräiltä osin myös aiempien koetulosten soveltuvuus loppusijoitusolosuhteisiin on haluttu tarkistaa (mm. kaasunläpäisevyys). Eräiden jääkausiskenaarioiden yhteydessä on nostettu esiin kysymys mahdollisesta eroosiosta (ionivahvuudeltaan laimeiden vesien vuoksi). Bentoniitin käyttäytyminen on käynnissä olevan tutkimuksen painopistealueita. Posivan oman asiantuntemuksen vahvistamiseksi ja uusien osaajien kasvattamiseksi on vuonna 2006 perustettu BENTO-ohjelma. Ohjelman tavoitteena on tuottaa nykyistä paremmat mahdollisuudet erilaisten bentoniittimateriaalien käyttäytymisen tutkimiseen loppusijoitusoloja riittävän hyvin kuvaavissa säädeltävissä olosuhteissa, sekä kehittää tarvittavaa uutta asiantuntemusta käyttämällä hyväksi olemassa olevia henkilöresursseja mutta samalla kouluttaen alalle uusia asiantuntijoita. Ohjelmassa kehitetään bentoniitin lämpöteknisen, hydraulisen, mekaanisen, kemiallisen ja mikrobiologisen käyttäytymisen teoreettista ja kokeellista tietämystä. Ohjelman toteutusta varten Suomeen on Posivan tuella perustettu myös erityinen bentoniittiin ja muihin savimateriaaleihin keskittyvä tutkimuslaboratorio (B+Tech). Loppusijoitusta koskevan tutkimuksen, kehitystyön ja teknisen suunnittelun yhteisenä tavoitteena on ratkaisu jolla jätteet eristetään niin, että minkäänlaisia terveyshaittoja ei tulevaisuudessa ole odotettavissa. Huomattava osa tutkimuksesta on kuitenkin kohdistunut niiden tilanteiden syiden ja seurausten selvittämiseen, joissa eristys ei toimi odotusten mukaisesti. Kyseissä tutkimuksissa kohteena ovat olleet erityisesti radioaktiivisten aineiden liukoisuus- ja kulkeutumisominaisuudet bentoniitti- ja kallioympäristössä sekä niistä aiheutuva säteilyaltistus. Mahdollisten päästöjen merkitystä on arvioitu ns. turvallisuusanalyysein, joita on tehty jo useita vuodesta 1982 lähtien. Viimeisin kokonaisvaltainen turvallisuusanalyysi on tehty vaakasijoituskonseptille vuonna 2007 (Smith et al. 2007). Pystysuuntaisen loppusijoituksen turvallisuudesta on viime vuosina julkaistu useita erillisraportteja, mutta seuraavan kokonaisvaltaisen yhteenvedon (turvallisuusperus-

51 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) telu) pystysijoituksen turvallisuudesta on määrä valmistua vasta rakentamislupahakemuksen liitteeksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Tähän mennessä tehdyt loppusijoitussuunnitelmat perustuvat 5500 tonnin käytetyn polttoaineen määrään. Polttoaineen määrän kasvaminen tästä ei vaikuta merkittävästi loppusijoituksen turvallisuuteen. Kuparikapseli on määrä eristää haitalliset aineet kokonaan ympäristöstä, joten loppusijoituksesta voi aiheutua terveysvaikutuksia vain, jos yksi tai useampi kapseleista rikkoutuu. Tällöinkin lopulliset vaikutukset riippuvat radionuklidien liukenemisnopeudesta ja pääsystä muiden loppusijoitusjärjestelmän suojamuurien (bentoniittipuskuri, kallio) läpi elolliseen luontoon. Mahdollisia haittavaikutuksia arvioitaessa onkin otettava huomioon toisaalta kapselien vaurioitumistodennäköisyys, toisaalta radionuklidien pidättyminen ja kulkeutuminen. Mikäli yksittäisen kapselin vialle oletetaan tietty todennäköisyys, todennäköisyys sille, että loppusijoitustiloissa on vuotava kapseli, on karkeasti ottaen verrannollinen kapselien lukumäärään. Jos loppusijoitettavan polttoaineen määrä esimerkiksi kaksinkertaistuu, rikkonaisten kapselien lukumäärän odotusarvo samalla kaksinkertaistuisi. Koska kuitenkin todennäköisyys viallisen kapselin pääsylle loppusijoitustiloihin on hyvin pieni, todennäköisyyden kaksinkertaistuminen ei merkittävästi vaikuttaisi terveysriskeihin. Nimittäin huomioon on lisäksi otettava, että vaikka loppusijoitustiloissa olisikin useita vuotavia kapseleita, on epätodennäköistä, että vuodot tapahtuisivat samaan aikaan ja kulkeutuisivat samaan kohtaan maanpinnalla ja pääsisivät vaikuttamaan samaan henkilöön. 2.3 Loppusijoituspaikka Loppusijoituspaikan valintaa varten tutkittiin ennen periaatepäästöstä neljää aluetta: Eurajoen Olkiluotoa, Kuhmon Romuvaaraa, Loviisan Hästholmenia ja sen lähiympäristöä sekä Äänekosken Kivettyä. Tehtyjen geologisten tutkimusten mukaan kaikkien näiden alueiden kallioperä soveltuu loppusijoitukseen, mutta Olkiluodon valintaa tukivat erityisesti monet infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyvät tekijät sekä sosiaalinen hyväksyttävyys. Säteilyturvakeskuksen vuonna 2000 esittämän alustavan turvallisuusarvion mukaan Olkiluodon valinnalle ei ollut turvallisuuteen liittyviä esteitä. Eduskunta vahvisti Olkiluodon valinnan hyväksyessään valtioneuvoston periaatepäätöksen vuonna Olkiluodon alue tarjoaa riittävät tilat suunnitellun polttoainemäärän loppusijoitukseen. 2.4 Turvallisuusvaatimukset Valtioneuvoston asetuksen 736/2008 neljäs pykälä vaatii, että "todennäköisinä pidettävien kehityskulkujen seurauksena aiheutuvat säteilyvaikutukset eivät ylitä [kyseisen asetuksen] 2 ja 3 momentin mukaisia raja-arvoja" ja määrittelee kyseiset raja-arvot seuraavasti: "Tarkasteluajanjaksolla, jona ihmisille aiheutuva säteilyaltistus voidaan riittävän luotettavasti arvioida ja jonka on oltava vähintään usean tuhannen vuoden mittainen, tulee: 1 eniten altistuvien ihmisten saaman vuosiannoksen jäädä alle arvon 0,1 msv; ja

52 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) 2 muiden ihmisten saamien keskimääräisten vuosiannosten jäädä merkityksettömän pieniksi. Edellä [2 momentissa] tarkoitetun ajanjakson jälkeisinä tarkasteluajanjaksoina on loppusijoitetuista ydinjätteistä peräisin olevien elinympäristöön vapautuvien radioaktiivisten aineiden määrien pitkän ajan keskiarvojen alitettava enimmäisarvot, jotka Säteilyturvakeskus asettaa kunkin radionuklidin osalta erikseen." Tällä hetkellä mainitut enimmäisarvot on määritelty YVL-ohjeessa 8.4 (STUK 2001); tulevaisuudessa ne tullaan määrittelemään valmisteilla olevassa ohjeessa YVL 5.6. Vaikka ensisijaisena turvallisuustavoitteena on elollisen luonnon ja ihmisen suojelu, valtioneuvoston asetuksessa vaaditaan, että loppusijoitusratkaisun tulee vähintään tuhansien vuosien ajan tehokkaasti estää radioaktiivisten aineiden vapautumista myös kallioperään. Kaikkina aikoina turvallisuus on moninkertaisesti varmistettava siten, että loppusijoitusratkaisun eristyskyky ei milloinkaan ole yhden vapautumisesteen varassa. Hyväksyttävä enimmäistaso vaikutuksille on määritelty yksilölle enintään sallittavan vuotuisen säteilyannoksen ja keskimääräisten aktiivisuuspäästöjen rajoitusten avulla. Lähtökohtana on säteilyasetukseen sisältyvä väestön vuotuisen säteilyannoksen enimmäisarvo 1 msv. Koska kyseisen enimmäisarvon tulee kattaa kaikki muu kuin luonnollinen ja lääkinnällinen säteilyaltistus, yksittäisestä säteilylähteestä, esimerkiksi loppusijoitetusta jätteestä, saa aiheutua vain murto-osa enimmäisannoksesta. Tältä pohjalta ihmisille loppusijoituksesta aiheutuvan säteilyannoksen ylärajaksi vuodessa on asetettu 0,1 msv. Koska yksittäisille ihmisille koituvien säteilyannosten arviointi on sitä vaikeampaa, mitä kaukaisemmasta tulevaisuudesta on kysymys, pitkällä aikavälillä ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiperusteena käytetään säteilyannosten sijasta loppusijoitustiloista elolliseen luontoon vapautuneiden radioaktiivisten aineiden määrää aktiivisuuksina (Bq-yksiköissä) ilmaistuna. YVL-ohjeessa 8.4 asetetut vapautuvien aineiden määrien nuklidikohtaiset rajoitukset tähtäävät siihen, että yksilöille tulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuva säteilyaltistus olisi korkeintaan samaa tasoa kuin nykyisin hyväksyttävä altistus (Säteilyturvakeskus 2001). Laadituissa turvallisuustarkasteluissa vertailukohtana on käytetty kyseisessä ohjeessa esitettyjä arvoja. Asetetut säteilyannosrajoitukset vastaavat Kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan suosittamien vastaavuuskertoimien mukaan vuotuista todennäköisyyttä , että altistuvalle yksilölle aiheutuu kuolemaan johtava terveyshaitta. Säteilyturvakeskuksen mukaan yhteiskunnan säätelemät riskit ovat tyypillisesti suuruudeltaan yksilön keskimääräisenä vuotuisena kuolemantodennäköisyytenä ilmaistuna. Luonnollisista säteilylähteistä aiheutuvat säteilyannokset ovat maassamme keskimäärin yli 30- kertaiset enimmäisrajaan verrattuna.

53 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Turvallisuusmääräykset edellyttävät myös odottamattomien tapahtumien huomioonottamista loppusijoituksen suunnittelussa. Tällaisten tapausten merkitystä tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden tapahtumistodennäköisyys. 2.5 Turvallisuusvaatimusten täyttyminen Loppusijoituksen suunnittelutavoitteiden ja turvallisuusvaatimusten täyttymistä vaihtoehtoisilla sijoituspaikoilla arvioitiin vuoden 2001 periaatepäätöstä varten TILA-99 -nimellä julkaistussa turvallisuusanalyysissä (Vieno & Nordman 1999). Analyysissä yhdistettiin toisiinsa käytettävissä oleva tieto - loppusijoitettavan jätteen ominaisuuksista ja niiden muutoksista - loppusijoitusratkaisussa käytettävistä aineista ja rakenteista - loppusijoitustiloja ympäröivän kallioperän ominaisuuksista sekä kallioperässä tapahtuvista ilmiöistä ja muutoksista - radioaktiivisten aineiden käyttäytymisestä loppusijoitustiloissa ja kallioperässä sekä niiden ihmisille aiheuttamista säteilyannoksista - eri aineiden ja ilmiöiden keskinäisistä vuorovaikutuksista ja näin muodostettiin arvio suunnitellun loppusijoitusratkaisun kyvystä täyttää sille asetetut vaatimukset. Turvallisuusanalyysin yleisenä periaatteena on skenaarioiden avulla selvittää, mitä seurauksia ihmisille tai muulle luonnolle aiheutuisi, jos yksi tai useampi ydinjätteiden eristykseen tähtäävistä suojamuureista pettäisi ja radioaktiivisia aineita pääsisi vapautumaan loppusijoitustiloista, ensin ympäröivään kallioon ja myöhemmin mahdollisesti elolliseen luontoon. Vuoden 1999 jälkeen on käynnistynyt työ loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemukseen tarvittavan turvallisuusperustelun kokoamiseksi. Tätä varten laadittiin vuonna 2000 pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystyön ohjelma, joka on päivitetty myöhemmin vuosina 2003 ja 2006 julkaistuissa kolmivuotissuunnitelmissa (uusi kolmivuotissuunnitelma ilmestyy syyskuussa 2009). Parhaillaan tehtävä tutkimus- ja kehitystyö tähtää loppusijoitusjärjestelmään koskevien toimintakykyvaatimusten määrittelemiseen ja niiden toteutumismahdollisuuksien osoittamiseen vuoden 2009 loppuun mennessä. Vuoden 2009 lopulla on tarkoitus myös esittää yksityiskohtaiset suunnitelmat lupahakemukseen liitettävästä pitkäaikaisturvallisuusperustelusta. Turvallisuusperustelu tullaan esittämään "raporttisalkun" muodossa. Salkun sisältö on hahmoteltu vuonna ensimmäisen kerran vuonna 2005 esitetyssä turvallisuusperustelusuunnitelmassa ("Safety Case Plan"; Vieno & Ikonen 2005), jonka mukaan turvallisuusperustelun keskeiset osat tullaan esittämään loppusijoitusjärjestelmän tulevaisuuden käyttäytymistä kuvaavassa ns. Expected Evolution -raportissa sekä radionuklidien vapautumista ja kulkeutumista kuvaavassa Radionnuclide Transport -raportissa. Expected Evolution -raportista (Pastina & Hellä 2006) ja sitä tukevasta ns. prosessiraportista (Miller & Marcos 2007) on julkaistu ensimmäinen versio vuoden 2007 aikana; Radionuclide Transport -raportista sellainen on tulossa vuoden 2009 alkupuolella. Mainitut raportit vahvistavat TILA-99:n käsityksen siitä, että mitä todennäköisimmin käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta ei tule milloinkaan aiheutumaan merkittäviä haittavaikutuksia ihmisille tai luonnolle. Samanlaisiin johtopäätöksiin tullaan vuoden 2008 alussa julkaistussa KBS-3H -vaihtoehdon kehittämishankkeeseen kuuluvissa turvallisuustarkasteluissa.

54 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Turvallisuusperustelun suunnitelma on päivitetty vuonna 2008 (Posiva 2008). Huomiota on kiinnitetty erityisesti laadunvalvonnan ja -varmistuksen täsmentämiseen. Turvallisuusperustelusalkun sisältö on suurimmaksi osaksi ennallaan; uutena raporttina mukana on nyt ns. Models & Data -raportti, jossa kuvataan turvallisuuden arvioinnissa käytetyt keskeiset oletukset ja mallit. Joiltakin osin tutkimus on osoittanut vielä lisäselvitysten tarvetta. Erityisesti kapselin ja kallion väliin tulevan bentoniittisaven käyttäytymiseen liittyy kysymyksiä, jotka ovat parhaillaan laajan tutkimuksen kohteena sekä Suomessa että Ruotsissa. Samoin on säteilyannosten laskennassa ilmennyt tarve entistä yksityiskohtaisempiin selvityksiin radioaktiivisten aineiden kulkeutumisesta elävässä luonnossa. Käynnissä olevalla tutkimustyöllä odotetaan saatavan entistä parempi kuva loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta koskevien arvioiden epävarmuuksista ja luotettavuudesta, mutta tämänhetkisten näkemysten mukaan uudet tutkimukset eivät tule muuttamaan jo TILA- 99:ssä esitettyä peruskäsitystä geologisen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuudesta.

55 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) VIITTEET Anttila, M Criticality safety calculations for three types of final disposal canisters. Working Report , Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T Loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Kukkola, T Olkiluodon loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T Olkiluodon loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden määritys päästö- ja annoslaskentaa varten. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Kukkola, T. ja Törmälä, V.-P Polttoainekapselin kuilunvaimenninkokeet. Työraportti Posiva Oy, Olkiluoto. Lautkaski, R., Ikonen, K. ja Hostikka, S Kapselin siirtoajoneuvon palon seuraukset loppusijoitustilassa tai vinoajotunnelissa. Työraportti Posiva Oy. Nieminen, Juha Kapselointilaitoksen ilmastointijärjestelmät. Työraportti Posiva Oy. Rossi, J., Raiko, H., Suolanen, V. ja Ilvonen, M Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen normaalikäytön, käyttöhäiriöiden ja onnettomuustilanteiden aiheuttamien säteilyannosten arviointi. POSIVA Posiva Oy, Helsinki. Smith, P., Neall, F., Snellman, M., Pastina, B., Nordman, H., Johnson, L. ja Hjerpe, T Safety assessment for a KBS-3H spent nuclear fuel repository at Olkiluoto, Summary report. POSIVA Posiva Oy, Olkiluoto. STUK Ohje YVL 1.0. Ydinvoimalaitosten suunnittelussa noudatettavat turvallisuusperiaatteet. Säteilyturvakeskus. Helsinki. STUK Ohje YVL 2.1. Ydinvoimalaitosten järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden turvallisuusluokitus. Säteilyturvakeskus. Helsinki. STUK Ohje YVL 8.4. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus. Säteilyturvakeskus. Helsinki. STUK Ohje YVL 7.9. Ydinlaitoksen työntekijöiden säteilysuojelu. Säteilyturvakeskus. Helsinki.

56 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) STUK Ohje YVL 8.5. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen käyttö. Säteilyturvakeskus. Helsinki. Tolppanen, P. ja Kokko, M Räjähdystarvikkeiden käyttö, varastointi ja kuljetus käytetyn polttoaineen loppusijoitustilojen louhinnassa. Työraportti Posiva Oy, Helsinki. Säteilylaki (592/1991). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki. Säteilyasetus (1512/1991). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki. Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta (732/2008). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki. Valtioneuvoston asetus ydinenrgian käytön turvajärjestelyistä (734/2008). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki. Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä (735/2008). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki. Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (736/2008). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki. Andersson J., Ahokas H., Hudson J., Koskinen L., Luukkonen A., Löfman J., Keto V., Pitkänen P., Mattila J., Ikonen A. & Ylä-Mella M Olkiluoto Site Description 2006, Posiva Working Report Löfman, J. & Mézáros, F Simulation of hydraulic disturbances caused by the underground rock characterisation facility in Olkiluoto. POSIVA Report Miller, B. & Marcos, N. (ed.) Process Report Feps and Scenarios for a Spent Nuclear Fuel Repository at Olkiluoto. Posiva Report Pastina, B. & Pirjo Hellä, P Expected Evolution of Spent Nuclear Fuel Repository at Olkiluoto. POSIVA Report Posiva Oy Programme for research, development and technical design for the pre-construction phase, POSIVA Report Posiva Oy TKS Nuclear Waste Management of the Olkiluoto and Loviisa Power Plants: Programme for Research, Development and Technical Design for Posiva Oy. Posiva Oy TKS Nuclear Waste Management of the Olkiluoto and Loviisa Power Plants: Programme for Research, Development and Technical Design for Posiva Oy.

57 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 8 MAALISKUU (22) Posiva Oy Safety Case Plan Posiva Report , Posiva Oy. SKB Long-term safety for KBS-3 repositories at Forsmark and LAxemar - a first evaluation. Main report of the SR-Can project. Swedish Nuclear Fuel and Waste Management Co. (SKB), Stockholm, Sweden. SKB Technical report TR Smith, P., Neall, F., Snellman, M., Pastina, B., Nordman H., Johnson, L. & Hjerpe, T. 2007a. Safety assessment for a KBS-3H spent nuclear fuel repository at Olkiluoto - Summary report, POSIVA Report Säteilyturvakeskus YVL 8.4 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus, Vieno, T. & Ikonen, A Plan for Safety Case of Spent Fuel Repository at Olkiluoto. POSIVA Report Vieno, T.& Nordman. H Safety Assessment of spent fuel disposal in Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto and Romuvaara, TILA-99. Posiva Oy, Helsinki, Finland. POSIVA Report Ydinenergialaki (990/1987). Valtioneuvosto. Edita Oy. Helsinki.

58 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 9 MAALISKUU (2) PÄÄPIIRTEINEN SELVITYS LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN OMISTUS- JA HALLINTASUHTEISTA Posiva Oy (jäljempänä Posiva) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) perustama ja omistama yhtiö, jonka päätehtävänä on huolehtia omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen huollon voimalaitosalueella tapahtuvan välivarastoinnin jälkeisistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen (2000) mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka on Olkiluoto. Posiva on sopinut TVO:n kanssa, että TVO:n omistamat alueet Eurajoen Olkiluodossa ovat käytettävissä laajennettaessa suunniteltua loppusijoituslaitosta ja sen maanalaisia tiloja. Posiva Oy Kuva 9-1. Olkiluodon omistussuhteet. Maanalainen toiminta on suunniteltu ulottuvan koko saaren alueelle ja sen lähivesialueille. TVO omistaa noin 745 ha Olkiluodon saaresta, (vihreä alue kuvassa 9-1), mikä vastaa 85 % koko saaren pinta-alasta. Yksityisessä omistuksessa, Olkiluodon saaren itäosassa (valkoinen alue kuvassa 9-1) olevat alueet sisältävät lähinnä lomakiinteistöjä. Olkiluodon saaren eteläosassa sijaitsevan Liiklankarin suojelualueen omistaa ja sitä hallinnoi Metsähallitus. TVO omistaa myös Olkiluodon edustalla olevan Kuusisenmaa saaren kokonaan sekä kiinteistöjä Lippo ja Leppäkarta nimisistä saarista, joissa on myös yksityisessä omistuksessa olevia kesämökkikiinteistöjä.

59 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 9 MAALISKUU (2) Olkiluotoa ympäröivästä vesialueesta TVO omistaa osan kokonaan 180 ha ja lisäksi TVO:lla on osuuksia yhteisiin vesialueisiin Olkiluodon-Orjasaaren vesioikeudellisesta kylästä ( /1) noin 70 % ja Munakarin yhteisalueesta ( ) noin 40 %. Hakijan maanpäällinen toiminta ja tuleva loppusijoituslaitos keskittyvät nyt rakennettavan maanalaisen tutkimustilan ONKALO läheisyyteen. Maanalaisten loppusijoitustilojen alue on rajattu valmisteilla olevassa Olkiluodon osayleiskaavassa käsittämään koko Olkiluodon saaren ja sen lähivesialueita lukuun ottamatta idässä olevaa lomaasutusaluetta. TVO omistaa ONKALOn läheisyydessä hakijan maanpäälliseen toimintaan liittyvät toiminnalle oleelliset alueet kiinteistönumeroiltaan ja 813 sekä Alueita rajoittavat lännessä Fingrid Oyj:n omistuksessa oleva 400 kv:n kytkinkenttä, idässä Tuomo Jalavan omistuksessa oleva Lastenmaa ja etelässä Liiklankarin suojelualue, joka on valtion omistuksessa (punertava alue kuvassa 9-1).

60 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10 MAALISKUU (7) SELVITYS LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN ASUTUKSESTA JA MUISTA TOIMINNOISTA SEKÄ KAAVOITUSJÄRJESTELYISTÄ 1 Yleistä 2 Asutus Posiva Oy (jäljempänä Posiva) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fortum Power and Heat Oy:n (Fortum) perustama ja omistama yhtiö, jonka päätehtävänä on huolehtia omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen huollon voimalaitosalueella tapahtuvan välivarastoinnin jälkeisistä toimenpiteistä. Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen (2000) mukaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka on Eurajoen Olkiluoto. Eurajoki on Pohjanlahden rannikkokunta, joka kuuluu Rauman talousalueeseen. Olkiluodon saaressa on hyvin vähän asutusta, ja lähin talo sijaitsee Kornamaan saaressa noin yhden kilometrin päässä loppusijoituslaitosalueesta. Kuva Olkiluodon vaikutuspiirissä 5 km:n säteellä ei ole Säteilyturvakeskuksen ohjeen YVL 1.10 tarkoittamia taajama-alueita. Eurajoen kunnassa on vajaat asukasta. Kuntakeskus sijaitsee runsaan 10 kilometrin päässä Rauman keskustasta pohjoiseen ja vajaan 40 kilometrin päässä Porista etelään valtatie 8 varrella (kuva 10-1). Päivittäinen työmatkaliikenne Olkiluodon ja Eurajoen sekä Rauman välillä on vilkasta.

61 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10 MAALISKUU (7) 3 Muut toiminnot 4 Kaavoitusjärjestelyt Eurajoen naapurikunnat ovat - Rauma (noin asukasta) - Eura (noin asukasta) - Luvia (noin asukasta) - Nakkila (noin asukasta). Rauman talousalueella, jonka muodostavat Eura, Eurajoki ja Rauma, asuu noin henkilöä. Porissa, joka sijaitsee noin 32 km:n päässä Olkiluodosta koilliseen, on asukkaita noin Eurajoen kunnan elinkeinorakenteessa palveluilla ja jalostuselinkeinolla sekä maa- ja metsätaloudella on merkittävä asema. Olkiluodossa harjoitetaan maataloutta vain vähäisessä määrin, lähinnä peltoviljelyä Olkiluodon saaren itäosassa. Lähivesillä harjoitetaan kalastusta sekä elinkeinona että harrastuksena. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Olkiluodossa saaren itäosassa ja Kornamaan saaressa. Pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja Olkiluodon saarella, Ilavaisten kylää lukuunottamatta, on kolme. Ilavaisten kylä käsittää saaren itäisimmän osan ja siellä on useita pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuntoja. Olkiluodon saarella yksityisessä omistuksessa oleva loma-asutus, yhteensä n. 30 lomakiinteistöä, sijoittuu saaren itäosaan. Noin viiden kilometrin etäisyydellä voimalaitosalueesta on noin 550 lomakiinteistöä, jotka pääosin sijoittuvat lähisaarille sekä Ilavaisten ja Orjasaaren kyliin. Olkiluodon saaren pohjoisrannalla on hakijan omistamalla maalla sijaitseva yleisessä käytössä toimiva satama, jonne johtaa merenkulkuhallituksen ylläpitämä kuuden metrin laivaväylä. Satama-alueella toimii tällä hetkellä myös OL3 ydinvoimalaitosyksikön rakentamista palveleva konepaja. Satama ja sen varastoalueet palvelevat hyvin käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitosta (mm. bentoniittimateriaalien varastointi). Olkiluodossa on tällä hetkellä mahdollisuus järjestää tilapäistä majoitusta noin 1000 henkilölle ja majoituskapasiteettia voidaan tarvittaessa lisätä noin 500 majoitusyksiköllä. Vaikka majoitustilat ovat pääasiassa tarkoitettu ydinvoimalaitosrakentamiseen ja voimalaitosten revisiotoimintaa varten, ovat tilat myös loppusijoituslaitoksen henkilöstön käytössä. Olkiluodon kaavoitusta ollaan päivittämässä vastaamaan uuden Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia sekä huomioimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle asetetut vaatimukset.

62 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10 MAALISKUU (7) 4.1 Seutukaava 5 Seutukaava 5 tullaan korvaamaan Satakuntaliiton toimesta laadittavalla maakuntakaavalla, jossa on otettu huomioon valtiovallan Olkiluodon kaavoitukselle asettamat tavoitteet sekä ydinjätehuollon asettamat vaatimukset. Seutukaava 5 perustuu rakennuslainsäädäntöön ja sen pääasiallisena tehtävänä on ohjata alueiden käytön yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kuva Seutukaavassa 5 Olkiluodon voimalaitosalue on määritelty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Eurajoella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on hyväksytty Satakuntaliiton liittovaltuustossa vuonna 1996 ja vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna Olkiluodon voimalaitosalue on seutukaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta (kuva 10-2). Aluetta koskevien erityismääräysten mukaan tulee alueen yksityiskohtaisessa kaavoituksessa ja suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota ympäristönsuojelukysymyksiin sekä järjestää radioaktiivisten jätteiden käsittely ja varastointi ehdottoman turvallisesti. Lisäksi alueelle voidaan seutukaavan estämättä sijoittaa ydinvoimalaitosyksiköiden lisäksi myös muuta energiantuotantoa sekä alueen energiantuotantoon perustuvaa teollisuutta. Liiklankarin alue on Seutukaava 5:ssä luonnonsuojelualuetta. Seutukaava 5:ssä on merkitty ydinvoimalaitoksen kaukosuojavyöhyke, jossa on maankäyttörajoituksia. Vyöhyke ympäröi ydinvoimalaitosaluetta noin 5-7 kilometrin etäisyydellä. Vyöhykkeen sisälle ei tule suunnitella ja sijoittaa suuria asuinalueita eikä laitoksia, joissa on paljon työpaikkoja, hoitopaikkoja tai elintarviketeollisuuslaitoksia

63 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10 MAALISKUU (7) eikä laitoksia tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa vaaraa ydinvoimalaitokselle, kuten räjähdysainetehtaita tai -varastoja tai lentokenttiä. 4.2 Valmisteilla oleva maakuntakaava Satakuntaliitto on laatimassa maakuntakaavaa, joka korvaa voimassa olevan Seutukaava 5:n. Satakunnan maakuntakaavan alueiden käytön tavoitteet perustuvat hyväksyttyihin valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin, jotka tulivat lainvoimaisiksi 2001 (kuva 10-3). EN/la en Kuva Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Olkiluodon toiminnan osalta on huomioitu kuvan esittämässä maakuntakaavaluonnoksessa. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan Olkiluodon alueelle Energiahuollon laitosalue (EN/la), joka on varattu energiatuotantoa palvelevia laitoksia, rakennuksia tai rakenteita sekä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta toteuttavia laitoksia ja rakennuksia varten. Laitosalueen ympärille on osoitettu energiahuoltoon kehittämisen kohdealue (en), johon energiahuollon valtakunnallisesti merkittävien toimintojen vuoksi kohdistuu alueiden käyttöön liittyviä kehittämistarpeita. Energiahuollon kehittämisen kohdealueella tulee turvata pitkän aikavälin maankäytölliset kehittämisedellytykset ja aluevaraukset. Erityistä huomiota alueen suunnittelussa tulee kiinnittää siihen, että alueiden käytöllä ei haitata energiahuollon tai loppusijoitustoiminnan ja - tutkimuksen kehittämistä. Maakuntakaavaluonnoksessa osoitetaan myös alueelta lähtevät voimajohtoreitit, seututie, laiva- ja veneväylät sekä alueella olevat suojelualueet.

64 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10 MAALISKUU (7) 4.3 Yleiskaava Maakuntakaavan laatiminen käynnistettiin vuoden 2003 helmikuussa. Kaava asetettaneen nähtäville vuoden 2008 aikana. Kuva Olkiluodon voimassa oleva rantayleiskaava. Olkiluodon alueella Eurajoen kunnassa ei ole vahvistettuna yleiskaavaa, vaan Eurajoen kunnanvaltuuston vuonna 1988 hyväksymä yleiskaavallinen rakennesuunnitelma. Eurajoen kunnanvaltuusto on kesäkuussa 1999 hyväksynyt Eurajoen merenrannat käsittävän rantayleiskaavan (kuva 10-4). Lounais-Suomen ympäristökeskus on lokakuussa 2000 vahvistanut rantayleiskaavan eräin muutoksin. Eurajoen kunnanvaltuusto hyväksyi rantayleiskaavan muutoksen, jolla osoitettiin Olkiluodon kaakkoisosaan majoituskylä sekä muita energiantuotantoa palvelevia toimintoja. 4.4 Osayleiskaavan muutos Eurajoen kunta hyväksyi Olkiluodon osayleiskaavan vuonna Osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. Rauman kaupunki hyväksyi pohjoisten rantojen osayleiskaavan muutoksen vuonna Osayleiskaava korvaa osin Eurajoen rantayleiskaavan. Tärkeimpänä tavoitteena on ollut ylläpitää maankäytöllisiä edellytyksiä Suomen suurimmalla energiantuotantoalueella ja varata alueet käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen toteuttamiselle siten, että Suomen lainsäädännön ja toiminnan turvallisuudelle asettamat vaatimukset täyttyvät. Osayleiskaavassa varataan alueet loppusijoituk-

65

66 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 10 MAALISKUU (7) 4.6 Olkiluodon asemakaavamuutos Olkiluodon osayleiskaava ohjaa tällä hetkellä käynnissä olevaa asemakaavamuutosta. Eurajoen kunta päätti asemakaavan laadinnasta käytetyn polttoaineen loppusijoitusta varten. Kyseessä on Olkiluodon loppusijoitusalueen asemakaavan laatiminen, nykyisen asemakaavan muutos sekä asemakaavan ja ranta-asemakaavojen osittainen kumoaminen. Asemakaavoitettavaan alueeseen kuuluu Olkiluodon saaren keskiosa sekä itäosa ranta-aluetta lukuun ottamatta. Kaava-alueeseen kuuluu myös vesialuetta Olkiluodon sataman edustalla. Kaavan laadinnan aluksi laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Eurajoen kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman Sitä täydennettiin kansainvälistä kuulemismenettelyä varten. Kunnanhallitus hyväksyi tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman Kansainvälinen kuuleminen järjestettiin ympäristöministeriön toimesta. Kaavaluonnos on asetettu nähtäville ja siitä on pyydetty asianmukaiset lausunnot. Asemakaavan hyväksyminen ajoittunee vuoden 2009 loppupuolelle.

67 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) ARVIO SUUNNITELLUN SIJAINTIPAIKAN SOPIVUUDESTA TARKOITUKSEENSA JA YDINLAITOKSEN SIJOITTAMISESTA AIHEUTUVISTA RAJOITUKSISTA MAANKÄYTÖLLE LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ 1 Yleistä Olkiluodon alue on yli 30 vuoden ajan ollut ydinvoimalaitoskäytössä, ja se on osoittautunut hyvin tarkoitukseen soveltuvaksi sijaintipaikaksi. Loppusijoituslaitoksen sijaintipaikan maankäyttö on sopusoinnussa Olkiluodon saaren muun maankäytön kanssa ja se tukeutuu hyvin olemassa olevaan jo rakennettuun Olkiluodon infrastruktuuriin. Loppusijoituslaitos voi käyttää hyväkseen nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden käyttöä tukevia toimintoja sekä niitä varten rakennettuja tiloja ja rakennelmia. Loppusijoituslaitoksen sijoituspaikalta edellytetään riittävää alueellista kokoa sekä sopivia geologisia ja topografisia olosuhteita. Nämä edellytykset täyttyvät Olkiluodossa hyvin. Loppusijoituslaitos käsittää maanpäällisen kapselointilaitososan ja maanalaiset loppusijoitustilat, jotka ovat yhteydessä toisiinsa kuilujen ja ajotunnelin avulla (kuva 11-1). Laitoksen maanpäällisen osan kannalta sijoituspaikalta ei vaadita erityisiä olosuhteita. Maanalaisten tilojen osalta loppusijoituslaitos eroaa tavanomaisista kalliotiloista tai tunnelistoista siinä, että loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuudet tulee rakentamiskelpoisuuden lisäksi tuntea riittävän tarkasti myös pitkäaikaisturvallisuuden arviointia varten. Tätä varten tarvittavat tutkimukset voidaan suorittaa myös hyvin Olkiluodossa. Kuva Havainnekuva loppusijoituslaitoksen sijainnista Olkiluodossa.

68 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) 2 Sijoituspaikan sopivuus 2.1 Valinta loppusijoituslaitoksen sijaintipaikaksi Olkiluoto valittiin loppusijoituspaikaksi vuosina toteutetun monivaiheisen aluevalintamenettelyn (McEwan & Äikäs 2000) perusteella. Tässä menettelyssä tutkittiin Suomen kallioperää sekä valittiin tutkimusten kohteiksi useita mahdollisia alueita. Viimeisessä vaiheessa valinnan alaisena oli Olkiluodon lisäksi kolme aluetta: Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen sekä Äänekosken Kivetty. Tutkimuksiin pohjautuvan turvallisuusarvion (Vieno & Nordman 1999) sekä ympäristövaikutusten arvioinnin (Posiva 1999) perusteella valittiin Eurajoen Olkiluoto loppusijoituslaitoksen sijoituspaikaksi. Ehdotus sijoituspaikaksi sisällytettiin Posivan vuonna 1999 valtioneuvostolle jätettyyn periaatepäätöshakemukseen loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi Eurajoen Olkiluotoon. Osana periaatepäätöksen harkintaa arvioitiin sijoituspaikan soveltuvuutta. Säteilyturvakeskus (STUK) esitti alustavan turvallisuusarvionsa osana periaatepäätösmenettelyä v. 2000, eikä nähnyt esteitä loppusijoituslaitoksen rakentamiselle Olkiluotoon. Eurajoen kunta, jonka alueella Olkiluoto sijaitsee, hyväksyi Olkiluodon valinnan sijoituspaikaksi valtioneuvostolle periaatepäätöstä varten antamassaan lausunnossa v Valtioneuvosto teki loppusijoituslaitosta koskevan myönteisen periaatepäätöksen joulukuussa v (Valtioneuvosto 2000) ja eduskunta jätti sen päätöksellään sellaisenaan voimaan v Saman hakemuksen perusteella valtioneuvosto teki toisen periaatepäätöksen (Valtioneuvosto 2002), jolla loppusijoituslaitosta laajennettiin koskemaan myös uuden ydinvoimalaitosyksikön (Olkiluoto 3) käytetyn polttoaineen loppusijoitusta. 2.2 Laitoksen suunnittelu ja varmentavat tutkimukset Suunnittelu on keskittynyt sijoituspaikan valinnan jälkeen Olkiluotokohtaisen laitossuunnitelman laatimiseen. Osa tätä suunnittelua on ollut loppusijoituslaitoksen maanpäällisen osan sijoittaminen saaren alueella. Maanalaisia loppusijoitustilojen suunnittelua ja asemointia kallioperään on tehty kallioperästä karttuvan tutkimustiedon myötä. Laitossuunnitelmat on sovitettu yhteen muiden Olkiluodon maankäyttöä koskevien suunnitelmien kanssa. Periaatepäätöksen mukaisesti Posiva on jatkanut Olkiluodon kallioperän tutkimusta. Tutkimustyön tavoitteena on ollut varmentaa aiemmin saadut käsitykset kallioperän ominaisuudet ja hankkia yksityiskohtaista tietoa laitoksen suunnittelun pohjaksi. Osana tätä tutkimustyötä on ryhdytty rakentamaan maanalaista tutkimuslaitosta, joka on nimetty ONKALOksi. ONKALO käsittää (kuva 11-2) ajotunnelin ja siihen liittyvät kuilut sekä loppusijoitussyvyydellä sijaitsevat tutkimus- ja aputilat. Kallioperätutkimuksia on tehty tunnelilouhinnan edistymisen myötä kalliotiloista käsin. Samaan aikaan on jatkettu maanpintaja kairaustutkimuksia maanpinnalla. Tähän mennessä on kairattu 50 kpl syviä tutkimusreikiä. Tiedot kallioperän rakenteesta, kivilajikoostumuksesta, pohjaveden kemiallisista ominaisuuksista sekä pohjaveden liikkumiseen vaikuttavista seikoista

69 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) ovat tarkentuneet periaatepäätöskäsittelyn yhteydessä käytettävissä olleista tiedoista. Saadut tutkimustulokset, jotka ONKALOn osalta ovat varsin yksityiskohtaisia, ovat vahvistaneet aiempia käsityksiä kallioperän ominaisuuksista ja niiden merkityksestä loppusijoituslaitoksen rakentamiselle ja turvallisuudelle. Näitä seikkoja on käsitelty mm. liitteessä 12. Kuva Maanalainen tutkimustila ONKALO. 2.3 Laitoksen soveltuvuus Olkiluotoon Loppusijoituslaitoksen maanpäällinen osa tulee sijaitsemaan Olkiluodon saaren keskiosassa (kuva 11-3). Laitosalue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu alueeksi, jolle kaavamerkinnän mukaan saa rakentaa voimantuotantoon, voimanjakeluun ja voimansiirtoon tarkoitettuja laitoksia, laitteistoja ja laitteita sekä niihin liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja rakenteita, ellei sitä muutoin ole rajoitettu. Loppusijoituslaitoksen rakentaminen edellyttää muutoksia asemakaavaan ja siksi asemakaavan uudistamistyö on aloitettu.

70 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) Kuva Maanpäällisen laitososan sijainti Olkiluodon keskiosassa. Laitoksen maanalainen osa rakennetaan m syvyydelle. Loppusijoitustoimintaan käytettäviä tunnelitiloja rakennetaan tarpeen mukaan. Suunnitelmien mukaan v jälkeen tultaisiin loppusijoittamaan 40 kapselia vuodessa ja tätä varten tarvitaan 2 3 kpl noin 200 m pituisia sijoitustunneleita. Tunnelit on suunniteltu täytettäviksi ja suljettaviksi heti loppusijoituksen jälkeen. Tavoitteena on pitää loppusijoitussyvyydellä mahdollisimman vähäinen kalliotilavuus kerrallaan avoimena. Maanalaisten loppusijoitustilojen sijoittuminen kallioperään on esitetty kuvassa Kuvassa esitettyyn tunnelistolaajuuteen on suunniteltu mahtuvaksi kaiken kaikkiaan tu vastaava käytetyn polttoaineen määrä. Mikäli käytetty polttoaine tultaisiin loppusijoittamaan nykyisen suunnitelman mukaisella aikataululla, ilmentää kuvassa esitetty laajuus tilannetta 2100-luvun alkupuolella.

71 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) 2.4 Infrastruktuuri Kuva Maanalaisen laitososan sijainti Olkiluodon kallioperässä. Loppusijoituslaitoksen vaikutus alueen lähiympäristössä sijaitsevaan Natura-alueeseen on tutkimuksin todettu merkityksettömäksi. Olkiluodon nykyisellä voimalaitosalueella on entuudestaan ydinvoimatuotantoon tarvittava infrastruktuuri. Loppusijoituslaitos tukeutuu pääosiltaan tähän infrastruktuuriin. Loppusijoituslaitoksen rakentaminen tulee aiheuttamaan joitakin uudelleenjärjestelyjä esimerkiksi alueen aitausten ja kulkuyhteyksien osalta. Laitoksen tarvitsema ulkopuolinen infrastruktuuri muodostuu liikenneyhteyksistä. Tämä infrastruktuuri on jo nyt pääosin olemassa ONKALOn rakentamisen ansiosta. Loppusijoituslaitos pystyy tehokkaasti hyödyntämään Olkiluodossa olevaa nykyisten laitosyksiköiden tarpeeseen rakennettua infrastruktuuria. Alueella sijaitsee mm. hallintorakennuksia, koulutuskeskus, vierailukeskus, varastoja, korjaamoja, varalämpölaitos, raakavesiallas, raakaveden puhdistamo, suolanpoistolaitos, saniteettivesien puhdistuslaitos, kaatopaikka, urakoitsija-alue, majoituskylät ja kaasuturpiinilaitos. Alueella on toimivat liikenneyhteydet satamineen, teineen ja paikoitusalueineen.

72 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) 3 Maankäytön rajoitukset lähiympäristössä Loppusijoituslaitoksen maanpäällinen osa sijaitsee alueella, jolla saa olla pääsääntöisesti vain energiahuoltoon liittyviä toimintoja. Oleskelualueet ympäristössä määräytyvät ydinvoimalaitoksen tarpeiden mukaan. Loppusijoituslaitoksen normaali käyttö tai odotettavissa olevat käyttöhäiriöt eivät aiheuta rajoituksia maankäytölle maanpäällisen laitosalueen ulkopuolella. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ympäristössä varaudutaan kuitenkin vakavan onnettomuuden mahdollisuuteen laatimalla lähialueiden käyttöä ja väestön suojelua koskevia suunnitelmia. Loppusijoituslaitoksen kohdalta tarvittavissa valmius- ja turvajärjestelyissä tukeudutaan näihin järjestelyihin. Maanalaisten loppusijoitustilojen sijainti on osoitettu ohjeellisella rajauksella Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin vuonna 2008 hyväksymissä osayleiskaavoissa (kuvat 11-5 ja 11-6). Tälle alueelle on osayleiskaavoissa esitetty suoja-alue. Suojaalueella tulee olemaan voimassa maankäyttöön kohdistuvia ilmoitusvelvollisuuksia. Maanalaisesta laitososasta ei aiheudu rajoituksia maankäytölle normaalin käytön tai odotettavissa olevien käyttöhäiriöiden vuoksi. Kuva Olkiluodon osayleiskaava. Maanalaisten tilojen ohjeellinen alue on osoitettu kaavaan tehdyllä rajauksella (vaaleanpunainen alue) samoin kuin sen suojaalue (punainen viiva).

73 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 11 MAALISKUU (8) Kuva Rauman pohjoisten rantojen osayleiskaava. Maanalaisten tilojen ohjeellinen alue on osoitettu kaavaan tehdyllä rajauksella (kuvassa vaaleanpunaisella) samoin kuin sen suoja-alue (punainen viiva). Loppusijoituslaitoksen sulkemisluvan myöntämisen yhteydessä aikanaan voidaan asettaa maankäytön rajoituksia, jotka merkitään asianomaisiin rekistereihin (YEL 1987). Rajoitukset voisivat koskea mm. maankaivutoimintaa tai kairausten tekemistä alueella. Samassa yhteydessä tulee päättää, millaisia rajoituksia vaatimus loppusijoitustilan avattavuudesta asettaa maankäytölle esimerkiksi loppusijoitustilan merkitsemisen osalta. Loppusijoituslaitoksen toimintaa ja maankäyttöä on tarkasteltu myös liitteessä 12. Vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä ja rajoittuvat lähinnä rakentamistoiminnan ja kuljetusten aiheuttamiin vaikutuksiin. Ne eivät juurikaan erotu Olkiluodon ydinvoimalaitostoiminnan vaikutuksista niin kauan kuin ydinvoiman tuotanto jatkuu paikalla.