Kirurgian toiminnan tuottavuuden arviointi

Transkriptio

1 Kirurgian toiminnan tuottavuuden arviointi Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaalak PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

2 Käsitteitä Sairaaloiden tuottavuus 2009, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

3 Martti Kekomäki PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

4 Kirurgisen toiminnan tuottavuus, vaikuttavuus ja kustannusutiliteetti tilit tti Tuottavuuden osia Poliklinikkatoiminta Vuodeosastotoiminta Leikkausosaston toiminta Leikkaustoiminnan laatu Riskivertailu esim Possum-score Vaikuttavuus Elämänlaatumittarit (15D, SF-36 yms.) Ovatko tuotokset suhteessa väestön tarpeeseen? Indikaatiot Kuolleisuus Vältettävissä oleva kuolleisuus Kustannusutiliteetti (terveydentilan arvon muutos) Elämänlaadun paraneminen suhteessa kuluihin PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

5 Miten mylly pyörii? PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

6 Poliklinikkatoiminta Tarve, indikaatiot Toiminnan määrä oikea suhteessa tarpeeseen? verrataan muihin ja maan keskiarvoon STM:n yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet Käypä hoito, EBM Jonojen hallinta Prosessiasiat Ensikäyntien määrä suhteessa tarpeeseen ja uusintakäynteihin Uudet tietojärjestelmät hämärtäneet käsitystä Asiantuntijahoitajat Esim. endoproteesihoitajat, suolisyöpähoitajat, uroterapeutit, PEG-hoitajat, haavahoitajat Odotusaika ensikäynnille / Hoitotakuun tavoittelu Seurantakäynnit, riittävän vähän ja ajallaan nämäkin Tuottavuusvertailua THL, NHG Aika rajallista vielä PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

7 NHG 2011 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

8 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

9 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

10 Hoitotakuu, PHKS THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

11 Hoitotakuu, koko maa THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

12 Vuodeosastotoiminta Tarve Sairaansijamäärät/kuormitukset, hoitopäivät/jaksot, leikkaukset Väestön tarpeeseen verrattuna? Maan keskiarvoon? Hoitoaika Keskimäärin eri ryhmissä, ennen toimenpidettä ja sen jälkeen Hoitopäivien i määrä ä per jakso tai per episodi Leikon ja päikin osuus elektiivisestä toiminnasta Leiko-osasto? Työpanokset Mittailtu lähinnä hoitajia Lab. kokeet/ radiologia per jakso/episodi Teho-osaston/valvontaosaston käyttö Vaativuuden arviointia DRG painot, Possum-score Vertailutietoa tuottavat NHG, THL Vielä puutteellista PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

13 Leikkausosaston toiminta Paljonkin selvitelty mm. aikaleimojen ja työpanoksen avulla Segmentoitu toiminta akuutti/elektiivinen simppeli/monimutkainen kuinka hyvin jaettu Leikon ja päikin osuus elektiivisestä toiminnasta Leiko-osasto, 24h yksikkö? Teho-osaston käyttö Vähentynyt elektiivisten leikkausten jälkeen- mini-invasiivisen invasiivisen kirurgian merkitys? Vaativuuden arviointi ainakin osin puutteellista DRG painot, Possum-score score Tuottavuustietoa ja vertailua Intensium (runsauden sarvi), NHG, THL, omaseuranta PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

14 Aamun aloitukset PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

15 Aamun ja illan tyhjät PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

16 Käyttämättä jäänyt saliaika PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

17 Hoitotakuu, PHKS THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

18 Hoitotakuu, koko maa THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

19 Tuottavuus, hoitohenkilökunnan työpanoksen mukaan PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

20 Vaikuttavuus Suhteessa väestön (todelliseen) tarpeeseen Kuolleisuus Elämänlaadun paraneminen (15D) suhteessa kuluihin Vaativuusvertailu DRG painot Riskivertailu Esim possum-score PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

21 Vaikuttavuutta? SLL 43/2009 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

22 Syöpäkuolleisuus vaihtelee aikapaljon, syy? PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

23 Henkilöstö Työpanokset Esim. hoitajatyötuntia per leikkaus tai leikkaustunti Paljonko tuotosta henkilötyöpanosta kohden Mikä on panos, hoitajatkin tekevät kovin erilaisia töitä Mikä oikea tuotoksen mittari? Vaihtuvuus, onko töisssä kivaa? Sairaspoissaolot Omat asiantuntijat vs. lähettäminen Ulkopuoliset konsultit PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

24 Mitä se sitten maksoi? THL:n benchmarking antaa erään vastauksen Punnosen tilastot Kustannusutiliteettiin 15D:n avulla Omat tilastot PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

25 Lopuksi Tuottavuuden seuranta ja toiminnan tehostaminen tärkeää Keinoja seurata tuottavuutta on, mutta mittareissa on vielä kehittämissä i ä PHKS toisaalta paras toisaalta huonoin?? Tuottavakin tuotanto voi tuottaa vääriä asioita, väärällä tavalla tai väärän määrän Vaikuttavuus otettava arvioissa huomioon PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

26 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Keskussairaala

27 PHSOTEY:n somaattisen se ESH:n käytön ja yksikkökustannusten vertailu ja analyysi BM seminaari Lahti Martti Talja ja Miika Linna PHSOTEY ja THL Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

28 Minkälainen keskussairaala on tulevaisuudessa? a) Päijät-Hämeen keskussairaalan palveluprofiili oma toiminta, yhteinen palvelutuotanto muiden sairaanhoitopiirien kanssa sekä ostopalvelut yliopistosairaaloista ja muilta palveluiden tuottajilta (erikoisaloittain kustannukset ja suoritteet; arvio siitä, miten palveluiden l käyttö vastaa palveluiden l tarvetta) tt vertailu Satakunnan, Keski-Suomen ja Etelä- Pohjanmaan aa keskussairaalan aa a profiileihin analyysit ja johtopäätökset Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

29 Toteutus THL:n benchmarking 2009 aineistosta on tilattu (Miika Linna) selvitys: vertailushp:t Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Satakunta ja Päijät-Häme selvityksen sisältö: palveluprofiili tuottajittain ja pääerikoisaloittain (psykiatria selvitettävä erikseen) paljonko tuotetaan itse ja paljonko ostetaan ulkoa ja paljonko samoja erikoissairaanhoidon potilaita hoidetaan perusterveydenhuollon vuodeosastoilla (perusterveydenhuollon avohoitoa ei voida ottaa selvityksen piiriin, koska siitä ei ole valtakunnallista tietoa) Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

30 Vertailtavina suoritteina yllä olevassa erikoisalavertailussa kullakin porrastustasolla erikoisaloittain: eurot ja/tai euroa/1000 asukasta hoitojaksoa/drg suoritetta ja tämä suhteutettuna 1000 asukasta kohden hoitopäivää/1000 asukasta kohden avohoitokäyntiä/1000 asukasta tuottavuuden syyt erikoisaloittain sisäinen tuottavuus vai palvelun tarjonta/1000 asukasta palveluiden käyttö rinnastetaan tarveindekseihin (ikä, sairastavuus jne.) Tuloksesta voidaan arvioida: PH:n tapa hoitaa erikoissairaanhoitoa, mitä parannettavaa pitääkö kaikki tehdä itse, mikä on oston vaikutus kokonaishintaan? k Tuleeko esiin shp-kohtaisia eroja? eroja shp-kohtaisissa toimintaprofiileissa/strategioissa erojen vaikutusta kokonaiskustannuksiin Martti Talja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

31 Sairaaloiden benchmarking-tiedot - taustaa Tiedot perustuivat perusjärjestelmien HILMO-tietoihin täydennettynä avokäyntitiedoilla ja standardisoidulla kustannustietojen keruupohjalla Kaksi näkökulmaa - tuottajakohtainen (sairaalat) - potilaan kotikunnan mukaan (SHP) Tavoitteena luoda sopivalla karkeustasolla osoittimia (indikaattoreita), joiden avulla voitaisiin tunnistaa johtuuko asukasta kohti lasketut kustannukset suuremmasta käytöstä vaiko suuremmista yksikkökustannuksista Miika Linna, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

32 Hoitoketjut erikoissairaanhoidossa - episodit A) Alueellinen lli episodi Sairaanhoitopiiri 1 Sairaanhoitopiiri 2 Potilaan hoitokokonaisuuteen liittyvät tapahtumat 3 eri sairaalassa O1 O2 DRG1 DRG3 O3 DRG2 Avokäyntejä Sairaala x Hoitojaksoja Sairaala y Sairaala z Potilaan hoitoon liittyvät tapahtumat yhdessä sairaalassa (z) B) Tuottajakohtainen episodi Miika Linna, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

33 ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, ikä- ja spvakioitu) Miika Linna, THL Kustannuks et/ as, Palvelut/ as, Kustannuks et / episodi, Muiden shpn Päijät-Hämeen shp indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 osuus kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT KIRURGIA NEUROKIRURGI NAISTENTAUDIT LASTENTAUDIT SILMÄTAUDIT KORVA-, NENÄ HAMMAS- JA SU IHO- JA SUKUPU SYÖPÄTAUDIT J NEUROLOGIA LASTENNEUROL KEUHKOSAIR. JA YY Kaikki yhteensä PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

34 ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, ikä- ja spvakioitu) Kustannuks et/ as, indeksi Palvelut/ as, indeksi Kustannuks et / episodi, indeksi Muiden shpn osuus Satakunnan shp koko maa=100 koko maa=100 koko maa=100 kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT KIRURGIA NEUROKIRURGI NAISTENTAUDIT LASTENTAUDIT SILMÄTAUDIT KORVA-, NENÄ HAMMAS- JA SU IHO- JA SUKUPU SYÖPÄTAUDIT J NEUROLOGIA LASTENNEUROL KEUHKOSAIR. JA Miika Linna, THL YY Kaikki yhteensä PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

35 ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, t t ikä- ja spvakioitu) it Kustannuks et/ as, Palvelut/ as, Kustannuks et / episodi, Muiden shpn Keski-Suomen shp indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 osuus kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT KIRURGIA NEUROKIRURGI NAISTENTAUDIT LASTENTAUDIT SILMÄTAUDIT KORVA-, NENÄ HAMMAS- JA SU IHO- JA SUKUPU SYÖPÄTAUDIT J NEUROLOGIA LASTENNEUROL KEUHKOSAIR. JA Miika Linna, THL YY Kaikki yhteensä PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

36 ESH:n alueellisten kustannuserojen selitykset 2009 (benchmarking aluetietokanta, t t ikä- ja spvakioitu) it Kustannuks et/ as, Palvelut/ as, Kustannuks et / episodi, Muiden shpn Etelä-Pohjanmaa indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 indeksi koko maa=100 osuus kustannu ksista (%) 10 SISÄTAUDIT KIRURGIA NEUROKIRURGI NAISTENTAUDIT LASTENTAUDIT SILMÄTAUDIT KORVA-, NENÄ HAMMAS- JA SU IHO- JA SUKUPU SYÖPÄTAUDIT J NEUROLOGIA LASTENNEUROL KEUHKOSAIR. JA Miika Linna, THL YY Kaikki yhteensä PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

37 PHKS:n vertailu omavaraisuuden suhteen % poikkeama omavaraisuuden keskiarvosta Kaikki Keuhko Lastenneur Neuro Syöpät Ihot KNK % poikkeama omavaraisuuden KAsta Silmät Lastent Naistent Kir Sis % 5 10 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 11

38 Yhteenvetoat PHSHP ja KSSHP alhaisimmat kustannukset per asukas johtuu palveluiden vähäisestä käytöstä (-7%) sekä alemmista yksikkökustannuksista (PHSHP -5%) SATSHP lähellä maan keskiarvoa, kun taas EPSHP vähäinen käyttö, mutta hieman korkeammat yksikkökustannukset 'Omavaraisin' palveluiden suhteen oli KSSHP, PHSPH melko lähellä (10.9% ja 11.7% ulkopuolelta) EPSHP ja SATSHP käytti jonkin verran enemmän muiden palveluita (SATSHP kuitenkin sisätaudeilla kaikkein omavaraisin) Miika Linna, THL PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

39 Kirurgian fulldrg tuotantopainopisteet keskussairaaloittain k itt i 2009 asukassuhteutettuna t tt Sininen; vuodeosastoperusteinen Ruskea; päiväkirurgiaperustainen Vihreä; avohoitoperustainen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

40 FullDRG pohjainen ortopedian tuotanto 2009 asukassuhteutettuna t tt Sininen; vuodeosastoperusteinen Ruskea; päiväkirurgiaperusteinen Vihreä; avohoitoperusteinen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

41 FullDRG pohjainen gastrokirurgian tuotanto 2009 asukassuhteutettuna t tt Sininen; vuodeosastoperusteinen Ruskea; päiväkirurgiaperusteinen Vihreä; avohoitoperusteinen PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

42 Kirurgian tuotantopisteen hinta HUS painoilla ill keskussairaaloittain k itt i PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

43 Yhteenvetoat Sairaanhoitopiirien välillä on merkittävää vaihtelua kirurgian erikoisalan toimintatavoissa Tuotantokustannuksissa on vaihtelua MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

44 Palveluiden ja PTH vos käyttö/as Tarvevakiokorjattu, 1000 eur/1000 asukasta Som esh Käyttö/as (eur) PTH vos käyttö/as Kaikki Satakunta Kaikki Päijät_Häme Kaikki Keski-Suomi Kaikki Etelä-Pohjanmaa Sisät Satakunta Sisät Päijät_Häme Sisät Keski-Suomi Sisät Etelä-Pohjanmaa Kir Satakunta Kir Päijät_Häme Kir Keski-Suomi Kir Etelä-Pohjanmaa PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 18

45 Palveluiden käyttö/as, porrastuksen tarkempi tarkastelu (luvut ei vakioitu) koko somaattinen esh, PTH vos käyttö niiden potilaiden osalta, joilla esh:n käyttöä PALVELUT (Euroa)/1000as PALVELUT/1000as Väestöön suhteutettu käyttö Väestöön suhteutettu käyttö ALUE Sair vos avo yht Jaksot Käynnit Hoitopv Satakunta Keskussair Satakunta YO-sair Satakunta yksityis Satakunta ELJ-terkes Satakunta PTH vos yht Päijät-Häm Keskussair Päijät-Häm YO-sair Päijät-Häm yksityis Päijät-Häm ELJ-terkes Päijät-Häm PTH vos yht Keski-SuomKeskussair Keski-SuomYO-sair Keski-Suomyksityis Keski-SuomELJ-terkes Keski-SuomPTH vos yht Etelä-PohjaKeskussair Etelä-PohjaYO-sair Etelä-Pohjayksityis Etelä-PohjaELJ-terkes Etelä-PohjaPTH vos yht PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 19

46 Palveluiden käyttö/as, porrastuksen tarkempi tarkastelu (luvut ei vakioitu) koko somaattinen esh, PTH vos käyttö koko väestön osalta pl. pitkäaikaispotilaat PALVELUT (Euroa)/1000as PALVELUT/1000as Väestöön suhteutettu käyttö Väestöön suhteutettu käyttö ALUE Sair vos avo yht Jaksot Käynnit Hoitopv Satakunta Keskussair Satakunta YO-sair Satakunta yksityis Satakunta ELJ-terkes Satakunta PTH vos yht Päijät-Häm Keskussair Päijät-Häm YO-sair Päijät-Häm yksityis Päijät-Häm ELJ-terkes Päijät-Häm PTH vos yht Keski-SuomKeskussair Keski-SuomYO-sair Keski-Suomyksityis Keski-SuomELJ-terkes Keski-SuomPTH vos yht Etelä-PohjaKeskussair Etelä-PohjaYO-sair Etelä-Pohjayksityis Etelä-PohjaELJ-terkes Etelä-PohjaPTH vos yht PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 20

47 Koko somaattisen esh:n ja pth:n vuodeosastohoidon kustannukset 2009 Somaattisen esh:n ja pth:n vuodeosaston kustannukset euroa/asukas Somaattisen esh:n palvelut Pth:n vo palvelut (hoitosuhde esh:oon) Pth:n vo palvelut (kaikki) SatSHP PHSOTEY KSSHP EPSHP MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

48 Nettokustannukset euroa/asukas vuonna Itä-Savo Erikoissairaa anhoito Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pohjois-Savo Länsi-Pohja Vaasa Etelä-Savo Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala l Keski-Pohjanmaa Satakunta KOKO MAA Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi 900 Helsinki ja Uusimaa Keski-Suomi Päijät-Häme Perusterveydenhuolto MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

49 Nettokustannukset euroa/asukas vuonna Padasjoki Terveydenhuo olto Lahti Ppk Oiva Hollola Pukkila Asikkala KOKO MAA Iitti PHSOTEY Nastola Kärkölä Hartola Sysmä Heinola Myrskylä Ppk Aava Hämeenkoski Orimattila Artjärvi Sosiaalitoimi PL. lasten päivähoito MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

50 Keskussairaalan 'omavaraisuus' vs. alueellisten episodien yksikkökustannukset k t Erikoisaloittain vakioitu 160 ksi sodin nnusindek konaisepis sikkökusta Kok yks y = x R 2 = Omavaraisuusindeksi PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 24

51 PTH vos käyttö vs. episodin yksikkökustannukset k t si odin nnusindeks onaisepiso kkökustan Koko yksi y = x R 2 = PTH VOS käytön indeksi PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 25

52 PHKS:n vertailu PTH VOS-käytön suhteen (pth vos käyttö suhteutettu kaikkeen esh:n käyttöön) % poikkeama PTH vos-käytön keskiarvosta Kaikki Keuhko Lastenneur Neuro Syöpät Ihot KNK % poikkeama PTH vos- käytön KAsta Silmät Lastent Naistent Kir Sis PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 26

53 Yhteenvetoa Korkeampi omavaraisuusaste näyttäisi vaikuttavan episodin kokonaiskustannuksia alentavasti Korkeampi PTH:n vuodeosaston käyttö näyttäisi alentavan (BM-hankkeen määrittelyillä lasketun) episodin kokonaiskustannuksia cost shifting? Tulokset jonkin melko herkkiä outliereiden poistoille tulkintojen kanssa oltava varovaisia PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 27

54 Yhteenvetoa PHKS:llä pääsääntöisesti korkea omavaraisuusaste, joka selittää osittain alhaisia yksikkökustannuksia naistentaudeilla, syöpätaudeilla ja lastenneurologiassa keskimääräistä alempi PTH vos käyttö taas oli keskimääräistä vähäisempää tässä kuitenkin voi vaikuttaa myös erilainen 'tarve' PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa 27

55 Yhteenveto Tulevaisuudessa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistyölle uusia vaatimuksia Hoitopolkujen toteutukseen ja seurantaan tarvitaan erikoisala (sairaus) kohtaisia palveluiden käyttö ja kustannustietoja HILMO tietosisältö Toimiva, pth avohoito puuttuu Kustannusten kohdentaminen Vaatii yhdenmukaistamista (ohjelmistoriippuvainen, kirjaaminen, ym.) MTalja PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ Lähellä ihmistä laadukasta hoitoa

56 HUS:n oma ajantasainen tuottavuusseuranta Jorma Lauharanta HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja

57 Tuottavuuden parantamisen edellytyksiä A. Tuottavuuden mittaus- ja seurantamenetelmä B. Tuottavuuden kehittämisohjelma: 1. prosessien sujuvuuden parantaminen 2. henkilötyön tuottavuuden lisäys 3. kapasiteetin ja tilankäytön tehostaminen 4. päällekkäisyyksien poistaminen, keskittäminen ja mittakaavaedut 5. uudet toimintatavat Jorma Lauharanta

58 DRG-pohjainen tuottavuuden mittaus HUS:ssa tuotantovolyymin kuvaaminen: DRG-paino x tapausten lukumäärä = DRG-pistemäärä - kustannuspainot määritetty kullekin FullNordDRG-tuotteelle sekä avo- että vuodeosastohoidossa - O-ryhmän lisääntyneistä tapauksista saatava DRG-paino sama kuin vastaavassa vuodeosastohoidossa - kyseessä kustannuspainotettu tuotantovolyymi keino yhteismitallistaa avohoito ja vuodeosastohoito tuottavuuden tarkastelu: a) kokonaistuottavuus = DRG-pisteen kustannus määritys: kokonaiskustannukset/drg-pistemäärä b) henkilötyön tuottavuus määritys: DRG-pisteet / henkilötyövuodet Jorma Lauharanta

59 Henkilötyön tuottavuus 1-9/2011 vs 2010 DRG- DRG- Htv ilman Htv ilman DRG- DRGpisteet/htv pisteet pisteet psykiatriaa psykiatriaa pisteet/htv Muutos- Tulosyksikkö 1-9/ / / / / /2011 % HYKS Medisiininen ,6 199,5 2,0 % Operatiivinen ,11 198,0 41% 4,1 Naisten- ja laste ,1 162,5 2,2 % HYKS yht ,8 189,4 3,0 % Länsi-Uusimaa ,3 193,1 2,5 % Lohja ,2 200,3-0,4 % Hyvinkää ,2 212,9 3,3 % Porvoooo ,1 223,5 0,6% Tulosalueet yht ,9 193,1 2,8 % Kasvava arvo kuvaa paranevaa tuottavuutta

60 Kokonaistuottavuus 1-9/2011 vs 2010 (ei deflatoitu) DRG- DRG- Kirjanpidon Kirjanpidon Euroa Euroa pisteet pisteet kustann kustann DRG-piste DRG-piste Muutos- Tulosyksikkö 1-9/ / / / / /2011 % HYKS Medisiininen ,4 742,3 2,8 % Operatiivinen ,8 685,6 0,3 % Naisten- ja lasten ,9 736,6 1,8 % HYKS yht ,5 714,5 1,4 % Länsi-Uusimaa ,9 616,2 0,9 % Lohja ,4 634,4 1,9 % Hyvinkää ,4 582,7 0,6 % Porvoo ,4 571,55 11% 1,1 Tulosalueet yht ,4 690,5 1,3 % Laskeva arvo = paraneva tuottavuus

61 Medisiinisen ty:n DRG-pisteen kustannus 1-12/201012/2010 vs 2009 klinikkaryhmittäin (ei hyvityspisteitä, i t itä ei deflatoitu) Klinikkaryhmä Lkm 2009 Lkm 2010 Välisuoritekustann. yht 2009 Välisuoritekustann. yht 2010 DRGpaino keskim DRGpaino DRG- DRGkeskim. pisteet pisteet 2010 yht 2009 yht 2010 EUR / DRGpiste 2009 EUR / DRGpiste 2010 TULEHDUS ,57 0, ,0 647,1 VALTIMO , , ,66 682,3 PÄIVYSTYS JA VALVO ,13 1, ,8 841,1 SYÖPÄ ,76 0, ,9 621,6 Yhteensä ,81 0, ,7 672,9 Raportointi 1 x/kk: - vakioraportit - räätälöidyt t raportit Jorma Lauharanta

62 DRG-pisteen kustannus klinikoittain / 1-12/ 12/ 2010 vs 2009 (Tulehdus klinikkaryhmä, ei deflatoitu) Klinikka Lkm 2009 Lkm 2010 Välisuorite- Välisuorite- kustann. kustann. yht 2009 yht 2010 DRG- paino keskim DRG- paino keskim DRG- pisteet yht 2009 DRG- pisteet yht 2010 EUR / DRG- piste 2009 EUR / DRG- piste 2010 GASTROENTEROLOG ,64 0, ,0 606,1 INFEKTIOSAIRAUKSIE ,08 1, ,9 815,1 KEUHKOSAIRAUKSIEN ,90 0, ,6 654,2 IHOTAUTIEN KLINIKKA ,31 0, ,0 534,4 ALLERGOLOGIAN KLIN ,35 0, ,6 520,9 Yhteensä: ,57 0, ,0 647,1 Raportointi 1 x/kk: - vakioraportit - räätälöidyt raportit Jorma Lauharanta

63 DRG-pisteen kustannus tuotteittain 1-12/201012/2010 vs 2009 (ihotaudit, ei deflatoitu) DRG 2010 Lkm 2009 Lkm 2010 Välisuoritekustann. yht 2009 Välisuoritekustann. yht 2010 DRGpaino DRG- DRG- EUR / EUR / pisteet pisteet DRGpistpiste DRG- yht yht Vaikea ihosairaus, kompliso , ,1 743,7 273 Vaikea ihosairaus, ei kompli , ,8 563,1 283 Ihon muu sairaus, komplisoi , ,2 750,5 284A Ihon muu sairaus, ei komplis , ,3 677,4 Raportointi 1 x/kk: - räätälöidyt raportit Jorma Lauharanta

64 Tuottavuus: DRG209A, Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus HUS:n sairaanhoitoalueilla, 1-9/2011 Sairaanhoitoalue Tammi - syyskuu Lkm 2010 Lkm 2011 Välisuoritekustannukset yht 2011 DRG-paino keskim DRG-pisteet yhteensä 2011 EUR / DRGpiste 2011 *) Kaikki yhteensä: HYKS-SHA LUAS SHA LOHJAN SHA HYVINKÄÄN SHA PORVOON SHA , , , , , , *) mitä pienempi arvo sitä parempi tuottavuus; tarkastelu kustannusten, ei hintojen perusteella Jorma Lauharanta

65 Kustannustiedot: DRG209A, Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus HUS:n sairaanhoitoalueilla 1-9/2011 Hinta EUR Laskutus keskim EUR DRG 209A Tammi - syyskuu HJ lkm Hpv lkm Kesk hpv Välisuoritekustan- nukset yht. EUR Kustannuksetmp:t Leikkaus- Yli- tai Hpv alijääm keskim. keskim EUR kesk EUR EUR keskim. EUR Muut tmp:t kesk. EUR Rtg:t Lab Patol. kesk. kesk. kesk. EUR EUR EUR Kaikki yhteensä: , HYKS-SHA , LUAS SHA , LOHJAN SHA , HYVINKÄÄN SHA , PORVOON SHA , Jorma Lauharanta

66 Kustannuksen suhde kokonaistuottavuuteen alaraja esim Keski- kustannus esim yläraja esim NordDRG-ryhmän kustannushaarukka: keskiarvo + 2SD Hoitojakson kustannus/ Vaikutus kokonaistuottavuuteen nostava hieman laskeva laskeva = normaaliprosessi osess = outlier -> tuottaa yhden DRG-painon -> tuottaa yhden DRG-painon! Välisuoritteita hieman verrattuna vähän paljon enemmän keskim. prosessiin enemmän keskimäärin Jorma Lauharanta

67 Tuottavuusseurannan aikana todettua sekä henkilötyön tuottavuus että kokonaistuottavuus (kustannustasokorjattuna) parantumistrendillä Hyksissä/ HUS:ssa vuodesta 2007 alkaen tuottavuustieto tt ti t ajantasaista t ja käytössä ä 1-1,5 vuotta ennen THL:n julkaisemia tietoja vertailu erityisesti omaan toimintaan -> parempi uskottavuus seuranta tukenut tuottavuuden kehittämistä - pitkäjänteinen tuottavuuden kehittämisohjelma laadittu - tuottavuuden takana olevien tekijöiden seuranta aktivoitunut -> hoitokäytännöt, välisuoritteiden käyttö, outlierit ym. - klinikkajohdon kiinnostus tuotannon johtamiseen lisääntynyt Jorma Lauharanta

68 Tuottavuuden parannus* vs vs vs 2009 HYKS henkilötyön tuottavuus +2,9 % +3,5 % +1,3 % kokonaistuottavuus* +1,7 % +3,8 % +4,4 % HUS henkilötyön tuottavuus +2,1 % +3,1 % +2,5 % kokonaistuottavuus* +1,6 % +4,0 % +4,2 % *vuoden 2007 kulut deflatoitu 6,2%, vuoden ,6% ja vuoden ,1% vastaten sairaalakustannusindeksin muutosta (vuosi 2009 ennakkotieto) * oman seurantamenetelmän perusteella (Metodikuvaus Suomen Lääkärilehti 47/2009) Jorma Lauharanta

69 Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa v / indeksi v = 100 THL / tiedoin HYKS KYS OYS TAYS TYKS

70 Tavoite-/tulosjohtamisen perusperiaatteita Tavoitejohtamisen i päävaiheet: 1. tavoitteen asettaminen 2. seuranta/palaute-/vertailuinformaatio 3. ohjaus (vain) tarvittaessa Perusperiaate: yksiköillä on pitkälle viety autonomia operatiivisessa päätöksenteossa ja toiminnassa ja suuri vastuu saavuttaa tavoitteet; tavoitteellisuutta tuetaan kannustimilla Jorma Lauharanta

71 Hyvin johdetun klinikan piirteitä kirjaus kunnossa kliiniset tutkimus- ja hoito-ohjelmat käytössä, hallitut hoitokokonaisuudet seurataan -> laatu- ja vaikuttavuusindikaattoreita -> tuottavuutta tt tt -> prosessit hallinnassa -> hoidettujen eri potilaiden määrää ja kustannusta -> henkilöstön työhyvinvointia tarvittaessa käynnistetään korjaavat toimenpiteet käytetään harkiten / tarkkaillaan -> osastohoitoa, välisuoritteita, kontrollikäyntejä Jorma Lauharanta

72 Kiitos!

73 Ovatko kustannuspainot oikea tapa arvottaa tuotantoa? THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen Miika Linna Miika Linna 1

74 Palveluiden 'arvo' voidaan määrittää monin eri tavoin a) Yksilön kokeman k tai muuten 'arvotetun' t ' hyödyn mukaan terveystaloustieteen laatupainotetut elinvuodet (QALY) palvelun l aiheuttama (objektiivinen) i terveyshyöty M. Porterin (NEJM 2010) vaikuttavuuteen perustuva arvonmuodostus liiketaloustieteen/palvelututkimuksen/ markkinoinnin fenomenologinen tulkinta (~puhdas asiakasnäkökulma) b) Palveluiden hinnan tai keskiarvokustannusten mukaan kansallisen tilipidon (BKT) laskenta (ei julkinen osa) laajat tuottavuuden mittaamisen hankkeet ja sovellukset Miika Linna 2

75 Yhtäläisyyksiä ja eroja Tavat a) ja b) poikkeavat mm. siinä että laajempien systeemien kokonaistuotoksen arvottaminen on käytännössä erittäin vaikeaa a) -tyyppisillä lähestymistavoilla b):n hinta- tai kustannuspainotettu palvelusuorite ei ole hyödyn synonyymi Tavat a) ja b) voivat olla jossain määrin yhteydessä toisiinsa Kustannusvaikuttavuusanalyysin 'nettoterveyshyöty' käyttää muuntokerrointa hyödyn ja kustannusten saattamiseksi samaan valuuttaan g( K) K e c Miika Linna 3

76 Palveluiden kokonaisarvon määrittäminen (b) -metodi) Kustannuspainotettu palveluiden kokonaismäärä tuotoksen mittana (esim DRG-pisteiden summa) on edelleen vahva vaihdannan mittayksikkö realistisin vaihtoehto kokonaistuottavuuden arvioinnissa lähitulevaisuudessa Tuottavuustiedon rinnalle on saatava lisää tietoa toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta kustannusvaikuttavuus tt on kuitenkin ki tärkeimpiä iä tavoitteita b) -lähestymistapa ei myöskään ole täysin ongelmaton tuotoksen määritelmä eri tuotoslajien kustannuspainot ja niiden soveltaminen Miika Linna 4

77 THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen? Tarvitaanko tuotosmääritelmän viilausta? b) -menetelmien tapauksessa mielenkiinnon kohteina - 1) episodimääritelmä - 2) DRG:n kehittäminen - 3) kustannuspainojen käyttö Episodinmuodostusta arvioitiin asiantuntijaryhmässä nyk. menetelmä kuvaa episodit monissa tapauksissa liian yksinkertaisina ja voimavarojen kulutukseltaan kevyinä kokonaisuuksina mm. koronaaritautipotilaat, synnytykset nykyistä episodinmuodostusta on kuitenkin mahdollista parantaa merkittävästi raportissa ehdotetuilla, melko yleisluontoisilla muodostussääntöjen muutoksilla. keskeinen parannusehdotus oli väljentää potilaan hoitojakson tai avokäynnin yhdistämistä määrittävää sääntöä (vastaavuus pää- tai sivudiagnooseissa ICD- 10 -luokituksen kolmen ensimmäisen merkin tarkkuudella) THL on käynnistänyt hankkeen episodin muodostussäännön tarkentamiseksi 2012 aikana Miika Linna 5

78 Episodinmuodostus melko 'DRGmäinen' - vrt. pth:n episodinmuodostusalgoritmi (APR) Yhden potilaan palveluiden l käyttö aikavalillä t Potilas (diabeetikko - iskeeminen syd sair - nivelrikko) Käynti/j akso NordDRG Benchmarkingtietojen episodit e-apr - episodit nro ICD-10 DRGryhmä Episodiryhmä e-apr -ryhmä 1-esh I20.0 (UAP) 905O Sydän- ja verisuonisairaus, 905O Sydän- ja verisuonisairaus, E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot lyh h lyh h 2-pth I25.0 (isk syd sair) 133 Ateroskleroosi,ei 112C Ateroskleroosi,ei E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot komplisoitunut komplisoitun ut 3-esh I25.0 (PTCA) 112C Sepelvalt laaj, ei inf/kompl 112C Sepelvalt laaj, ei inf/kompl E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot 4-esh M16.0 (lonkka) 908O Tuki- ja liikuntaelinten 908O Tuki- ja liikuntaelinten E120 Nivelrikko sairaus, lyh h sairaus, lyh h 5-pth E11.5 (DM2, ävk) 131 Perifeerisen verenkierron 131 Perifeerisen verenkierron E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot häir,ei kompl häir,ei kompl 6-esh Z49.1 (hemodial) 317O Dialyysihoito, lyhyt hoito 317O Dialyysihoito, lyhyt hoito E090K Diabetes ja elinkomplikaatiot Miika Linna 6

79 THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen? NordDRG:n virittäminen laskutukseen sopivaksi on osoittautunut jonkin verran pulmalliseksi tuottavuuden laskennassa Samanlaisen potilaan hoito erilaisella i ll voimavarakulutuksella voi johtaa kahteen eri DRGryhmään, joilla eri kustannuspainot (ja tuottavuuspainot) esim. DRGn ja DRGn-O Tuottavuuden vertaaminen edellyttää, että samanlaisesta palvelusta l kreditoidaan id samalla tavalla, eli samalla 'pistemäärällä' Miika Linna 7

80 THL:n näkökulma tuottavuuden arvioinnin kehittämiseen? Edellä esitetty voi johtaa jonkin verran harhaan tuottavuuden poikkileikkausvertailuissa aikasarjatarkasteluissa heikentää kannustimia palveluiden tehostamiseen ESH:n palvelutuotannossa suuri osa kustannuksista on lyhyellä aikavälillä kiinteitä Miika Linna 8

81 Kuinka suuri vaikutus kustannuspainojen muuttamisella 'tuotospainoiksi'? Testaus 2010 aineistoilla sekä HUSin määrittämien DRG-ryhmien korjauskertoimilla kuinka suuri vaikutus on DRG-pisteiden korjaamisella näissä ryhmissä Vaikutus sairaala- ja erikoisalatasolla? testaus t DRG-tuottavuuden tt mukaan laskettuna, mutta efektin voidaan olettaa olevan hyvin samankaltainen episodituottavuudessakin Miika Linna 9

82 Vuoden 2010 poikkileikkaus, ei palkkaindeksikorjausta, FULL -ryhmittely. Avohoidon 'tuottavuuspistekorjaus' kaventaisi HYKSin ja TYKSin eroa ~1.7 % -yksikköä Korjattujen pisteiden aih lisäys DRGpisteissä % Vaikutus tuottavuuslukuun % HYKS TYKS KYS OYS TAYS Miika Linna 10

83 Keskussairaaloiden kirurgia, 2010 Korjattujen pisteiden aih lisäys DRGpisteissä % Vaikutus tuottavuuslukuun tt % ETELÄ-KARJALAN KESKUSS KESKI-SUOMEN KESKUSSA POHJOIS-KARJALAN KESKU SAVONLINNAN KESKUSSAI VAASAN KESKUSSAIRAALA KANTA-HÄMEEN KESKUSSA LÄNSI-POHJAN KESKUSSAI LAPIN KESKUSSAIRAALA MIKKELIN KESKUSSAIRAAL SATAKUNNAN KESKUSSAIR KYMENLAAKSON KESKUSS KESKI-POHJANMAAN KESK KAINUUN KESKUSSAIRAALA SEINÄJOEN KESKUSSAIRAA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSA Miika Linna 11

84 Kuinka suuri vaikutus kustannuspainojen muuttamisella 'tuotospainoiksi'? Sairaalatasolla sekä erikoisalatasolla efektit melko maltillisia keskimäärin Yo-sairaaloiden tasolla tuottavuuslukujen muutosten ääriarvot -1,2 % ja +0,5 % Erikoisalatasolla (keskussairaaloiden kirurgia) vastaavat -0,6 % ja +2.2 % Miika Linna 12

85 DRG-tuottavuuden aikasarja koko sairaala Miten pistekorjaus vaikuttaa? Avohoidon 'tuottavuuspistekorjaus' lisää HYKS +0.5 %) TAYS lisää +1.5 %) HYKS TYKS KYS OYS TAYS Miika Linna 13

86 Loppupäätelmät Episodinmuodostuksen sääntöä on mahdollista parantaa THL jatkaa tämän tuotoksen laskentatavan testaamista NordDRG:n kustannuspainojen virittäminen 'tuotospainoiksi' vaikuttaa jonkin verran tuloksiin THL jatkaa tämän korjaustavan testaamista ja mahdollisesti implementoi sen tulevaisuudessa osaksi rutiiniraportointia Miika Linna 14

87 SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI, , Lahti Ecomed -tuotteiden käyttö erikoissairaanhoidon toiminnan suunnittelussa Effica tuotteiden tukena - ohjelmatalon näkökulma Tom Roos Avainasiakaspäällikkö, SHJ, MBA Datawell Oy

88 Ecomed PP on sairaanhoitopiirin omiin hoitokäytäntöihin ja kustannuksiin pohjautuva toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmä Ecomed tuotteet suunnittelee ja valmistaa Datawell Oy yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa

89 Ecomed PP:n tiedot 3 Ecomed PP ei vaadi erillistä tiedonkeruuta Lähtötiedot saadaan Ecomed KPP -tietokannasta Ecomed PP luo automaattisesti DRG- ja muille tuotteille ennusteet Hinnoille Lukumäärille Ennusteet lasketaan toteumatietojen perusteella Asiakkaittain (kuten kunnittain) Tuottajittain (kuten erikoisaloittain)

90 Ecomed PP:n lähtökohtia - Suunnitteluprosessi 4 Kohdat 2-4 voidaan toteuttaa käänteisessä järjestyksessä Suunnittelu: alhaalta ylös tai ylhäältä alas yksikkötasolta <-> shp tasolle <-> kuntatasolle 1. vaihe: Tuotesuunnittelu Sovitaan tuotteet jotka ovat käytössä seuraavana talousarviovuonna 2. Vaihe: Ennusteen laadinta Sovitaan millä ennustekaavoilla ja parametreilla ennusteet luodaan Potilas (hoitojakso ja käynti) lukumäärät Otetaan huomioon mahdolliset organisaatiomuutokset ja kuntaliitokset 3. vaihe: Tuotehinnoittelu Sovitaan tuotekohtaiset hinnoittelumallit (kiinteä hinta muu malli) Lasketaan/määritellään tuotteiden hinnat Ennusteiden tarkennukset 4. vaihe: Kuntakohtaisten palvelusuunnitelmien laadinta Ennusteiden sovittaminen esim. sopimusneuvottelun kuntaraamiin

91 Ecomed PP:n lähtökohtia - Tuotekohtainen suunnittelu 5 Tuotteen määrittäminen tuoteryhmään: DRG-tuote, hoitopäivätuote, käyntituote... Suunnittelu sallii shp:n oman tuotteistuksen esim. poliklinikkakohtaiset hintaryhmät Historiatiedon muuntaminen uudeksi tuotteeksi Onnistuu kun tuotteistus perustuu kirjattujen potilastietojen päättelyyn esim. siirrytään omista tuotteista DRG-tuotteisiin Muuntaminen on hankalaa mikäli uuden tulevan tuotteen päättely perustuu siihen, että lääkäri tulee tapauskohtaisesti päättämään tuotteen Esim. tuoterepertuaariin otetaan uusia omia tuotteita

92 Ecomed PP:n lähtökohtia - Tuotteiden hinnoittelu 6 Hinnoittelumallit: 1) Kiinteä hinta: indeksikorjattu hinnasto tai sovittu tuotekokohtainen kiinteä hinta (esim. käyntiryhmän hinta) 2) Välisuoritehintoihin: shp:n (kustannuslasketut) välisuoritehinnat Välisuoritehinnoittelu: Asiantuntija voi määritellä tuotekohtaisesti hinnoittelumallin 1) kiinteä hinta - esim. keskikustannuksen perusteella 2) Katkaisupisteen käyttö : Ääriarvoista puhdistettu keskihinta SD1 / SD2, variaatiokertoimen käyttö Yli/alle katkaisupisteen laskutetaan suoriteperusteisesti EPP laskee keskikustannuksen yli- ja alle menevälle osuudelle tuote ja asikaskohtaisesti 3) Suoriteperusteinen (laskutus perustuu hoitojaksokohtaiseen välisuoritetoteumaan eli välisuoritteiden yhteissumma) Asiantuntija voi tarvittaessa muokata Ennustettua välisuoritteiden käyttöä (= hoitokäytännön muutokset) Välisuoritehinnastoa

93 Ecomed PP:n lähtökohtia - Potilasmäärien ja kokonaiskustannusten suunnittelu 2/2 7 Asiantuntija voi suunnitella historiatietojen ja ennusteen pohjalta: potilasmäärät (palvelutuotannon) tulokertymäennusteen (laskutusennusteen) Tuotteiden hinta pidetään tällöin vakiona / sovittuna Suunnitelma (potilasmäärät ja tulokertymät) on muokattavissa : - Osasto-, klinikka-, erikoisala- tai shp-tasolta Alhaalta ylös tai ylhäältä alas tai sekä että - Tuoteryhmä- tai tuotekohtaisesti yksittäiset tuotteet tai tuoteryhmittäin Vos-tuotteet, Päiki-tuotteet, pkl-tuotteeet, ostopalvelutuotteet - Asiakkaittain Kunta, asiakasryhmä, neuvottelurengas, talousalue

94 Päänäyttö 1/2 8 - Valitaan tarkastelukulma ( yksi kolmesta) Tuottaja Tuote Tilaaja (vaaleansininen väri kertoo mikä on valittu)

95 Hakuja voidaan muokata suodatuksen avulla Valittu: Kirurgisen toiminnan (tuottajan) VOS-tuotteet shp:n kaikilla vuodeosastoilla 9

96 Kertauksena: Outlier-rajojen merkitys 10 Outlier-rajat (Katkaisupisteet) määräävät, mitkä yksittäisen DRG-ryhmän kalliit ja huokeat hoitojaksot laskutetaan välisuoritteina (täysi kustannusvastaavuus). Rajojen sisään jäävät tapaukset laskutetaan kiinteällä tuotehinnalla PP:ssä valitaan hinnoitellaanko DRG-tuote per erikoisala tai shp (tai muu taso) hinnoitellaanko tuote kapeampien tai leveämpien outlier-rajojen mukaan.

97 11 Suunnittelua helpottaa ns. evästetiedot Tuotekohtaisesti nähdään saapumistavat, diagnoosit, tehdyt toimenpiteet, yksiköt joissa hoidettu. Edellisenä vuonna hoidettiin yhteensä 182 hoitojaksoa tässä DRG-ryhmässä Päivystyksen kautta ei saapunut yhtään potilasta

98 12 Suunnittelua helpottaa ns. evästetiedot Toimenpiteet (DRG-) tuotekohtaisesti

99 13 Käyttäjät voivat hallitusti tehdä muutoksia tuottaja-tilaajatuotenäkökulmista Ecomed PP:ssä on helppo simuloida ja kokeille eri hinnoittelumallien ja valintojen vaikutuksia, myös kuntanäkökulmasta Ecomed PP:stä saadaan suoraan suunnitelmaluvut seurantaa varten 12 kk suunnittelujakso voidaan seurantaa varten purkaa kk-tasolle mahdollistaa analyysit määrä- ja hintaeroista johtuvien erojen kesken (eroanalyysiraportit) Ecomed PP tarjoaa paljon myös selittäviä tekijöitä poikkeamille kustannusjakaumat, taustatiedot diagnooseittain ja toimenpiteittäin, historia ja trendit,... Ecomed PP on luonnollinen jatke ja helppo ottaa teknisestikin käyttöön jos shp:ssa on Bench Marking -tyyppinen KPP-aineisto jo olemassa

100 Benchmarking päivät Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

101 Miten PHSOTEY (esh) hyödyntää PP:tä Suunnitellaan kuntalaskutettavat tuotteet Poliklinikoiden käyntiryhmien tuotteet Drg-jaksot Psykiatrian hoitopäivät + heng.halv.potilaat/hoitorinkihalv Tuottaja Organisaatio rakenteenmukainen Eurot (kirjanpidon organisaatio rakenne) ja suoritteet verrattavissa. Mahdollisuus tarkastella myös suppeaa erikoisalakohtaista tuotesuunnittelunäkökulmaa Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

102 PPn käyttöönotto Kaikki tieto siirretään PPlle KPPn kautta Ensimmäinen suunnittelukierros tehty nyt Mahdollisuus suunnitella drg-tuotteita muutenkin kuin drg-jaksojen määrän arvioinnin kautta, drg-jaksojen alta löytyvät evästiedoissa, mitkä diagnoosit ja tmp:et liittyvät ko. drg:en Suuri työ tarkistaa, että Efficaan kirjattujen tietojen siirtyminen KPPlle Siirtyykö kaikki tarvittava aineisto Kohdentamissäännöt Mappaukset (org.rakenteen muutokset ja pkl.hintaryhmät) Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

103 Rakenne kuntalaskutettavien tuotteiden tt suunnittelu Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

104 Poliklinikkatuotteiden suunnittelu hintaryhmittäin h ittäi MT/MH/MN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

105 Poliklinikkatuotteiden suunnittelu suppeille erikoisaloille i ill Maksuosuusluvuissa huomioitu erityismaksuosuudet Kalliin hoidon tasausmaksu euroa Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

106 Drg-jaksojen suunnittelu MT/MH/MN PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

107 Hoitopäivien suunnittelu Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

108 PPn hyödyntämistavoitteita Controller näkökulma Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

109 Jäsenkunta suunnittelu - eurot Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

110 Jäsenkuntakohtaiset suoritteet Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

111 PPn hyödyntämistavoitteita Ensikäyntien suunnittelu Myös ei kuntalaskutettavien tuotteiden suunnittelu Ei tulonsaavien yksiköiden suoritteiden suunnittelu (Kesle, Päiki) Auttaa henkilöresurssien suunnittelussa Yksiköt voivat suunnitella tulonsa (oma toiminta) Parantaa kirjaamisen tasoa Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

112 PPn hyödyntämistavoitteita Siirrämme kvartaali/kk-toteuman ja voimme verrata suunnitelmaan. Rullaava ennustaminen. Tulevaisuuden ennakoiminen. Välisuoritteiden suunnittelu (vaihe1 - rad. ja lab.). Tulevaisuudessa voimme myös suunnitella hintoja. Voimme hyödyntää jäsenkuntien palvelusopimusneuvotteluissa. Tavoitteena siirtyä 2013 jäsenkuntien käytönmukaiseen laskutukseen hinnastoon perustuen. Nyt käytössä tasaerälaskutus Mea Hartvaara PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄ

113 Sairaaloiden tuottavuus 2010 ENNAKKOTIEDOT Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Lahti Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen, THL Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 1

114 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 2

115 Tuotokset t Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full -hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 3

116 Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoito- jaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla painokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 4

117 Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit HYKS KYS OYS TAYS TYKS Sairaala yht Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 5

118 Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit Etelä-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Lapin keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Mikkelin keskussairaala Pohjois-Karjalan keskussairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Satakunnan keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Seinäjoen keskussairaalak Vaasan keskussairaala Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 6

119 Painotettujen episodien määrän kehitys muissa sairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit Muut sairaalat Forssan sairaala Kuusankosken sairaala Lohjan sairaala Loimaan aluesairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Mäntän sairaala Oulaskankaan sairaala Pietarsaaren sairaala Porvoon sairaala Raahen sairaala Salon aluesairaala Turunmaan sairaala Vakka-Suomen sairaala Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Ylä-savon terv.huollon ky Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 7

120 Painotettujen episodien määrän kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa, vuosi 2006=100 Painotetut episodit Terveyskeskussairaalat Heinolan terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Nokian terveyskeskus Oulun terveyskeskus Pieksämäen terveyskeskus Porin terveyskeskus Tampereen terveyskeskus k Sairaalat yhteensä Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 8

121 Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 9

122 Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden aa tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen ti t keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla a tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti Sairaaloiden tuottavuus 2010/ Pirjo Häkkinen 10