Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset
|
|
- Eeva-Liisa Niemelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POSIVA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, HELSINKI Puhelin (09)
2 Kaupunkitutkimus Seppo Laa~ tmi Posiva Oy Jaana Avo~ti Mikonkatu 15 A HELSINKI TUTKIMUSRAPORTTI "KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET" Oheistan lopullisen version tutkimusraportista "Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset" julkaistavaksi Posiva-raporttina. Kiitän Posivaa ja erityisesti tutkimusprojektin ohjausryhmän jäseniä Jaana Avo lahtea, Nils-Christian Wikströmiä ja Timo Äikästä hyvin sujuneesta ja miellyttävästä yhteistyöstä. / ~ 1 ( " ~ ~ c_ l.t_j ' Seppo Laakso tutkija, VTT ll. J g_j ($" ) --:. } ~:; (. : L.). ~, / 7 1 / Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Osoite Raumantie 1, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Sähköposti seppo.laakso@kolumbus.fi LY-tunnus
3 Posiva-raportti - Posiva Report Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) lnt. Tel Raportin tunnus - Report code POSIV A Julkaisuaika- Date Maaliskuu 1999 Tekijä(t) - Author(s) Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Toimeksiantaja(t)- Commissioned by Posiva Oy Nimeke- Title KÄYTETYN YDINPOLTIOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLI SET VAIKUTUKSET Tiivistelmä - Abstract Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia vaihtoehtoisten sijoituskuntien, Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden yritystoimintaan, työllisyyteen, väestöön, kiinteistömarkkinoihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallistalouteen. Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikutuksista tehdyissä panos-tuotos-lähestymistapaan perustuvissa laskelmissa on arvioitu, että rakentamisen huippuvaiheessa laitoksen rakentamisen aiheuttama työllisyyden lisäys on koko maassa lähes 350 henkilöä vuodessa, josta noin 200 henkeä on maakunnassa ja henkeä laitoksen vaikutusalueella ( sijaintikunnassa ja naapurikunnissa) asuvaa työvoimaa. Laitoksen toimintavaiheessa työllisyysvaikutukset painottuvat huomattavasti enemmän laitoksen vaikutusalueelle, tällöin vuosittaisesta noin 160 hengen kokonaistyöllisyyden lisäyksestä vaikutusalueella asu vien osuus on henkeä. Työllisyyden muutoksilla on välitön yhteys alueelliseen väestökehitykseen. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa väestön muuttoliikkeeseen ja edelleen väestön määrän ja väestörakenteen kehitykseen. Laitoksen aiheuttamista väestövaikutuksista laitoksen vaihtoehtoisissa sijaintikunnissa on tehty laskelmia ns. demografisella projektiomenetelmällä. Tulosten mukaan laitoksen aikaansaama työllisyyden lisäys kasvattaa sijaintikunnan väestöä kunnasta riippuen asukkaalla, mikä vastaa 1-2 prosenttia kunnan väestöstä, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitosta ei sijoiteta kuntaan. Laitoksen aikaansaama väestönlisäys kasvattaa asuntojen kysyntää jonkin verran, mikä voi heijastua tilapäisenä vanhojen asuntojen ja yksityissektorin omistamien asuntotonttien tilapäisenä hintojen nousuna sekä asuntotuotannon vilkastumisena, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitos ei tule kuntaan. Loppusijoituslaitos vaikuttaa kunnallistalouteen. Laitos maksaa kiinteistöveroa, sen lisäksi laitoksen aiheuttama työllisyyden paraneminen ja väestönlisäys kasvattavat kunnallisverotuloja. Verotulojen muutos vaikuttaa kuntien valtionosuusjärjestelmän verotulotasaukseen, joka leikkaa osan verotulojen kasvusta. Muuttoliikkeen aiheuttama väestön määrän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa kunnan valtionosuuden suuruuteen. Laitoksen rakentaminen ja sen aikaansaama väestön määrän ja rakenteen muutos vaikuttavat myös kunnan palvelutuotannon ja muihin kustannuksiin. Avainsanat- Keywords aluetalous, työllisyys, väestö, kunnallistalous, käytetty ydinpolttoaine, loppusijoitus, ympäristövaikutusten arviointi ISBN ISSN ISBN X ISSN Sivumäärä- Number of pages Kieli - Language 124 Suomi
4 Pasiva-raportti - Posiva Report Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Puh. (09) lnt. Tel Raportin tunnus - Report code POSIV A Julkaisuaika- Date March 1999 Tekijä(t) - Author(s) Seppo Laakso Seppo Laakso Urban Research Toimeksiantaja(t)- Commissioned by Posiva Oy Nimeke- Title THE EFFECTS OF THE FINAL DISPOSAL FACILITY FOR SPENT NUCLEAR FUEL ON REGIONAL ECONOMY Tiivistelmä - Abstract The study deals with the economic effects of the final disposal facility for spent nuclear fuel on the alternative location municipalities - Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski - and their neighbouring areas. The economic influence of the facility on industrials, employment, population, property markets, community structure and local public economics are analysed applying the approach of regional economics The evaluation of the facility's effects on employment is based on input-output analysis. Both the direct and indirect effects of the construction and the functioning of the facility are taken into account in the analysis. According to the results the total increase in employment caused by the construction of the facility is about 350 persons annually, at nationallevel. Some 150 persons ofthis are estimated to live in the wider region and persons in the facility's influence area consisting of the location municipality and neighbouring municipalities. This amount is reached at the top stage of construction (around the year 2018). At the production stage- after the year the facility's effects on employment will be concentrated significantly more on the location municipality and the rest of the influence area than on the rest of the country, compared with the construction stage. The estimated employment growth in the production stage is approximately 160 persons at national level of which persons live in the candidate municipality and in the rest of the influence area. There is a direct link between local employment and population development. The growth of jobs attracts inmigrants affecting the development of both the number and the structure of population. The facility' s effects on population development in the alternative location municipalities are analysed using comparative population forecasts based on demographic population projection methods. According to the results the job growth caused by the facility will increase the population in the candidate municipality by persons, depending on the municipality. Relative to the total number of population this means a 1-2 percent growth compared with the alternative that the facility will not be Iaeated in the municipality. The increase of population caused by the facility has an effect on the demand for housing. The increased demand may cause a temporary growth in the housing prices and privately owned residentiallots, as well as an increase in the construction of new houses and dwellings. The facility has also a significant influence on local pubtie economics. It will pay property tax to the municipality. In addition, the employment and population growth caused by the facility increase the municipal income tax. On the other hand, the growth of tax income to the municipality will cause a cut in municipal grants from the central government. The increase of population caused by the facility also influences the demand and costs of local public services provided by the municipality. Avainsanat- Keywords regional economy, employment, population, local public economy, spent nuclear fuel, final disposal, environmental impact assessment ISBN ISSN ISBN X ISSN Sivumäärä- Number of pages Kieli - Language 124 Finnish
5 7 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Työn lähtökohdat ja tavoitteet 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö LOPPUSIJOITUSLAITOS Yleiskuvaus Hankkeen vaiheet Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve Rakennushankkeen toteutus VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT Eurajoki Kuhmo Loviisa Äänekoski HANKKEEN VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖLLISYYTEEN Vaikutusmekanismit Vaikutusten arvioinnin tutkimusmenetelmät Esimerkkejä eräiden suurten rakennushankkeiden työllisyysvaikutuksista Sijaintikunnat ja -alueet hankkeen työvoiman ja tuotantopanosten tarjoajina Vaihtoehtolaskelmat hankkeen vaikutuksista Hankkeen ulkoisvaikutukset muiden elinkeinojen kannalta 62 5 VAIKUTUKSET VÄESTÖKEHITYKSEEN Vaikutusmekanismit Työllisyyskehityksen vaikutus muuttoliikkeeseen
6 8 5.3 Työllisyyskehityksen vaikutus väestön tulotasoon sekä ammatti- ja koulutusrakenteeseen Laskelmat hankkeen vaikutuksista väestökehitykseen Hankkeen ulkoisvaikutukset ja muuttoliike VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Vaikutusmekanismit Asuntorakentaminen Muu rakentaminen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOIHIN Kiinteistötyypit Asunnot ja asuinkiinteistöt Toimitilat sekä liike- ja teollisuuskiinteistöt.... Vapaa-ajan kiinteistöt Maa- ja metsätalouden kiinteistöt VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Laitoksen vaikutus kunnan tuloihin ja menoihin Vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin Vaikutukset kunnallisten palveluiden kustannuksiin VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN Kunta- vaikutusalue-maakunta Vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen eri aluetasoilla Vaikutukset väestökehitykseen eri aluetasoilla Vaikutukset kiinteistömarkkinoihin ja kunnallistalouteen eri aluetasoilla YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ LÄHDELUETTELO 111 LIITTEET 1 Rakennushankkeen kannalta keskeisten toimialojen liiketoimipaikat Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikusmallin laskentaparametrit Verotulot loppusijoituskunnissa
7 9 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvunjälkipuoliskolta alkaen. Ydinenergialain mukaisesti ydinvoimayhtiöiden on huolehdittava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Posiva Oy:n (Posiva) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ja Imatran Voima Oy:n (IVO) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla säädösten ja määräysten mukaisesti Suomen kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva 1998): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen loppusijoituslaitoksen rakennuslupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä näiden välisistä kuiluista. Lisäksi laitokseen liittyy lukuisia muita rakennuksia ja rakennelmia. Loppusijoituslaitokselle on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Valinta näiden välillä tehdään vuonna Sen jälkeen jatkotutkimukset ja kehitystyö keskitetään valitulle paikalle. 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YV A) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on oleellinen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Y mpäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseen. YV A-menettelyssä on kuultava kaikkia niitä, joiden etuihin tai oloihin hanke saattaa vaikuttaa. Posivan eri paikkakunnilla järjestämissä vuorovaikutustilaisuuksissa on esitetty, että arvioinnissa olisi
8 10 selvitettävä hankkeen vaikutuksia mm. väestömäärään ja -rakenteeseen, työllisyyteen, paikkakunnan tuotanto- ja yritystoimintaan, muuhun fyysiseen infrastruktuuriin, kunnan ja kuntalaisten talouteen, paikkakunnan yleiseen imagoon, kiinteistöjen arvoihin ja yleiseen taloudelliseen ilmapiiriin. Lisäksi tulisi selvittää keinoja työllisyysvaikutusten ja ostojen kohdentamiseksi loppusijoituspaikkakunnalle. Tämä tutkimus liittyy Posivan YV A-ohjelmaan. Sen mukaisesti hankkeen vaikutukset arvioidaan vuoden 1998 aikana ja arviointitulokset kootaan YV A-selostukseen. Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden työllisyyteen, väestöön, elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallis- ja aluetalouteen. 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitos on suuri rakennushanke ja valmistuttuaan merkittävä työnantaja. Laitoksen rakentaminen sekä varsinainen toiminta vaikuttavat monella tavalla sijaintikunnan ja -alueen yritystoimintaan ja työmarkkinoihin. Tämä puolestaan heijastuu muuttoliikkeeseen ja sen kautta alueen väestökehitykseen. Näiden välityksellä vaikutukset ulottuvat paikallisiin asuntomarkkinoihin ja edelleen yhdyskuntarakenteeseen ja kiinteistöjen arvoihin. Laitos tuntuu myös kunnallistaloudessa, sillä työllisyyden ja väestön muutokset heijastuvat kunnan vero tuloihin, valtionosuuksiin sekä palvelujen kysyntään. Laitoksen taloudelliset vaikutukset ulottuvat sijaintikuntaa laajemmalle alueelle, lähikuntiin ja koko maakunnan tasolle. Tutkimuksessa keskitytään edellä kuvattujen vaikutusketjujen analyysiin käyttäen hyväksi aluetaloustieteen teorioita ja menetelmiä sekä aihepiiristä julkaistua tutkimustietoa. Tutkimuksen luvussa 2 esitetään yhteenveto toteutettavasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Luvussa 3 kuvataan vaihtoehtoisten sijoituskuntien lähtötilannetta ja tulevaisuuden näkymiä väestön, työpaikkojen ja yritystoiminnan osalta. Luvussa 4 arvioidaan hankkeen vaikutuksia yritystoimintaan ja työllisyyteen sijoituskunnassa ja lähialueella. Arvio perustuu panos-tuotos-malliin. Luvussa 5 esitetään laskelmia hankkeen vaikutuksista väestön määrään ja rakenteeseen vaihtoehtoisissa sijoituskunnissa sekä lähialueilla. Nämä laskelmat perustuvat demografiseen projektiomalliin. Luvussa 6 arvioidaan edellisten lukujen pohjalta hankkeen vaikutuksia asunto- ja muuhun rakentamiseen sekä yleisemmin yhdyskuntarakenteeseen. Luvun 7 aiheena ovat vaikutukset kiinteistöjen arvoihin. Luvussa 8 esitetään laskelmia vaikutuksista kuntien verotuloihin sekä arvioidaan muita kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Luvussa 9 arvioidaan hankkeen vaikutuksia aluetalouteen lähikuntien ja koko maakunnan tasolla. Lopuksi luvussa 10 esitetään yhteenvetoa sekä johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista.
9 11 2 LOPPUSIJOITUSLAITOS 2.1 Yleiskuvaus Loppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta sekä varsinaisista loppusijoitustiloista syvällä kalliossa. Lisäksi laitokseen kuuluu muita tiloja apuja oheistoimintoja varten. Kapselointilaitoksessa käytetty polttoaine pakataan tiiviisiin metallisäiliöihin eli kapseleihin, jotka lasketaan hissillä metrin syvyyteen louhittuihin loppusijoitustiloihin. Nämä muodostuvat tunneleista, joiden lattiaan porataan reiät po htoainekapseleille. Käytetty polttoaine voidaan kuljettaa loppusijoituspaikalle maanteitse tai rautateitse, eräissä vaihtoehdoissa myös meriteitse. Loppusijoitustoiminnot sijaintipaikalla käsittävät maan pinnalla noin 40 ha:n kokoisen maaalueen. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa kolme pystykuilua: työ-, henkilö- ja kapselikuilu. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat suunnilleen samalla syvyydellä olevista metrin pituisista sijoitustunneleista, jotka on yhdistetty keskustunnelilla. 2.2 Hankkeen vaiheet Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen hanke jakautuu neljään vaiheeseen: tutkimusvaiheeseen, rakentamisvaiheeseen, loppusijoitusvaiheeseen sekä sulkemisvaiheeseen Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto eri vaiheista Tarkempi kuvaus loppusijoitushankkeesta ja sen eri vaiheista on julkaisussa Posiva (1998). Laitoksen suunnittelutyö on meneillään, joten kaikki seuraavassa esitettävät volyymi- ja ajoitustiedot ovat alustavia ja voivat muuttua suunnittelun edetessä. Tutkimusvaihe vuosina Kalliorakentaminen loppusijoituspaikalla alkaa tutkimuskuilun louhinnalla noin 500 m:n syvyyteen. Tutkimuskuilusta käsin tehdään paikkatutkimuksia sekä testataan tutkimusmenetelmiä ja laitteistoa. Tutkimuskuilu louhitaan ylhäältä alas. Louhe nostetaan maanpinnalle työnaikaisella hissillä sekä siirretään läjitysalueelle myöhempää käyttöä varten Maan pinnalle rakennetaan kuilun toiminnan ja tutkimusten vaatimat tilat sekä vierailukeskus. Tutkimusvaihe kestää useita vuosia. Täksi ajaksi kuiluun asennetaan vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto-, sähkö-, puhelin-, palontorjunta-, hälytys- ja hissijärjestelmät. Jos loppusijoituspaikaksi valitaan Kuhmon Romuvaara, alueelle on rakennettava muutama kilometri uutta tietä. Äänekosken Kivetyn tapauksessa paikalle johtavia tieyhteyksiä on parannettava. Olkiluotoon samoin kuin Loviisan Hästholmeniin johtavat nykyiset tieyhteydet ovat riittävät loppusijoitustoiminnan kannalta. Uusia ratayhteyksiä tai satamia ei tarvita missään sijoitusvaihtoehdossa. Hankkeessa tarvittava työvoimamäärä lisääntyy tutkimusvaiheen aikana vuosittain ja on vuonna 2010 noin 3 5 henkeä.
10 12 Posiva muuttaa sijoituspaikkakunnalle tutkimusvaiheen alussa. Rakentamisvaihe vuosina Loppusijoitustilat louhitaan kallioon. Tutkimuskuilun lisäksi louhitaan toinen ja kolmas pystykuilu sekä niiden väliset yhdystunnelit. Samanaikaisesti louhitaan loppusijoitussyvyydelle keskustunneli sekä sijoitustunneleita. Kuilut louhitaan porausräjäytysmenetelmällä. Tunneleiden yhteispituus on perustapauksessa noin 13 km. Maanalaisten rakenneimien tilavuus on noin m 3 Louhinnassa syntyvä kiviaines, kaikkiaan noin m 3, kuljetetaan maan pinnalle ja käytetään sellaisenaan tai murskeena laitosalueen ja sinne johtavien teiden rakennustyössä sekä loppusijoitustilojen täyttärnisessä ja aikanaan sulkemisessa. Kapselointilaitoksen rakentaminen voidaan aloittaa, kun pystykuilujen rakentaminen on edennyt riittävän pitkälle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin neljä vuotta. Kapselointilaitos käsittää viisi toimintojen mukaan nimettyä osaa: polttoainesäiliöiden vastaanotto, kapselointi, prosessi ja valvomo, jätteiden käsittely, korjaamo sekä varasto. Kapselointilaitoksen yhteyteen rakennetaan myös toimistorakennus. Lisäksi rakennetaan lukuisia apu- ja oheistiloja: vesien käsittelylaitokset, ajoneuvojen huoltorakennus, lämpökeskus, korjaamo, bentoniitin käsittelylaitos, louhittujen massojen käsittelylaitos, ruokala, vierailukeskus ja majoituskylä. Laitosalueella sijaitsevien rakennusten yhteistilavuus on m 3 Rakennus- ja asennustyövoiman tarve on enimmillään noin 150 henkeä vuonna Loppusijoitusvaihe vuodesta 2020 alkaen Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan Loviisan ja Olkiluodon voimalaitoksilta loppusijoituslaitokseen maanteitse tai rautateitse, mahdollisesti osittain meriteitse. Loppusijoituslaitoksessa käytetty polttoaine kapseloidaan kauko-ohjatussa prosessissa. Perussuunnitelman mukaan viikoittain valmistuu 1-2 kapselia loppusijoitettavaksi. Ne kuljetetaan ja sijoitetaan loppusijoitustunneliin. Sijoitustunnelit täytetään sitä mukaan kuin kapselit on sijoitettu. Loppusijoituslaitoksessa työskentelee noin 105 henkilöä, lisäksi geotutkimus työllistää jatkuvasti noin 15 henkeä. Laitoksen toiminnan aikana tapahtuva sijoitustilojen louhinta työllistää aika ajoin (noin 3 vuoden välein) noin 20 henkeä. Jos Loviisan ja Olkiluodon voimaloiden käyttö päättyy vuoden 2020 tienoilla, loppusijoitus vie aikaa noin 20 vuotta. Mikäli voimalaitosten käyttöaikaa pidennettäisiin olennaisesti, myös loppusijoitusvaihe pitenisi vastaavasti. Laitoksen suunnittelussa varaudutaan myös mahdollisten uusien voimalaitosyksiköiden käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.
11 13 Sulkemisvaihe Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty, kertynyt radioaktiivinen jäte siirretään loppusijoitustiloillln. Radioaktiivisia aineita sisältävät osat puretaan kapselointilaitoksesta ja sijoitetaan loppusijoitustiloihin. Jäljelle jäävät rakennukset ja alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Jos tiloille ei ole jatko käyttöä, ne voidaan purkaa ja alue voidaan maisemoida. 2.3 Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve Loppusijoituslaitoksen tutkimus- ja rakentamisvaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin miljoonaa markkaa vuosina , vuoden 1997 lopun hintatasossa laskettuna. Kustannuksista suunnilleen puolet on varsinaisia rakentamiskustannuksia Muu osa koostuu laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, geotutkimuksista sekä Posivan toimintakustannuksista. Loppusijoitusvaiheen kustannukset ovat vuosittain noin 125 miljoonaa markkaa vuodesta 2021 alkaen. Kustannusten jakauma ja ajoittuminen on esitetty kuviossa 2.1. Mmk ~ i ;~---tt-j-+--i i+-i+-i ~---JI---~I::::tl::t::H:::t±tl::tl:::t::!:tl:<~tt.J i-~~--~----~~~~~------~ U ~~~ ~- Oi~H+H+~~+H+H~ ~~ : - Kustannukset yhteensä 1 t-t-t Kapselit l Rakennus- ja asennustyöl +--H Muut kustannukset J Kuvio 2.1. Loppusijoituslaitoksen kustannukset (kassavirta ilman Posivan henkilökustannuksia) vuoden 1997 hinnoin vuosina (Posivan arvio)
12 14 Rakennushankkeen ja toimivan laitoksen arvioitu työvoimatarve on esitetty kuviossa 2.2. Huipussaan työvoimatarve on noin 200 henkeä suunnilleen vuonna Htv \ lf----ll----\ ~-n---+--\;;t:a;;t:a;;t:a;;t:a;h:\;h:\~;c l-~~,. _, o~~~~~~~----~~~~~,~~~~~ l.._._ Työvoima yhteensä L Posiva + geotutkimus Kuvio 2.2. Loppusijoituslaitoksen työvoima-arvio henkilötyövuosina (Posivan arvio) 2.4 Rakennushankkeen toteutus Posiva hankkii loppusijoituslaitoksen maa-alueen omistukseensa ja toimii laitoksen rakennuttajana. Louhinnassa, täytössä, maanpäällisessä rakentamisessa, kuljetuksissa ja muissa hankkeeseen liittyvissä töissä käytetään tarpeen mukaan urakoitsijoina rakennusalan ja muiden alojen yrityksiä. Urakoitsijoiden valinnassa sekä työvoiman rekrytoinnissa Posiva pyrkii suosimaan taloudellisuus- ja laatuvaatimusten puitteissa laitoksen sijaintikunnassa ja sijaintialueelia asuvan työvoiman käyttöä.
13 15 3 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT Perusteellisten sijoituspaikkatutkimusten perusteella loppusijoituslaitokselle on valittu neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Näistä Eurajoki ja Loviisa ovat nykyisten voimalaita sten sijoituspaikkoja. Tässä luvussa esitetään yhteenveto sijoituskuntien ja niiden lähialueiden yritystoiminnasta, työvoimasta, väestöstä ja yhdyskuntarakenteesta. Yhteenvedossa keskitytään niihin kuntien ja alueiden piirteisiin, jotka ovat oleellisia hankkeen työllisyys- ja väestövaikutusten kannalta. Yksityiskohtaisempi aluekuvaus vaihtoehtoisista sijaintikunnista on esitetty julkaisuissa 0 llikainen ja Rimpiläinen ( 1997 a-d). Loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia käsitellään paitsi sijoituskuntien myös niiden vaikutusalueiden ja koko maakunnan tasolla. Vaikutusalueet on määritelty tätä tutkimusta varten siten, että ne edustavat laitoksen todellista arvioitua taloudellista vaikutusaluetta Ne eivät ole sellaisenaan Tilastokeskuksen seutukuntia tai muita tilastollisia tai hallinnollisia alueita. Ne on kussakin vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa määritelty siten, että ne vastaavat loppusijoituslaitoksen arvioitua työssäkäyntialuetta. 3.1 Eurajoki Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoen kunnan länsiosassa. Olkiluodosta on noin 13 km Rauman keskustaan ja 16 km Eurajoen keskustaajamaan. Olkiluodon vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu seuraavat kunnat: Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi sekä Rauman kaupunki. Alue kuuluu Satakunnan maakuntaan. Väestö Eurajoella on noin asukasta (1997). Olkiluodon voimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Eurajoen väestökehitykseen. Kunnan väestö väheni muuttotappion seurauksena tavanomaisen maatalousvaltaisen kunnan tapaan 1970-luvun alkuvuosiin asti. Voimalan rakentamisen ansiosta väestön määrä kääntyi kasvuun vuonna 1974, ja kasvu on jatkunut 1990-luvulle asti. Kehitykseen on vaikuttanut myös Rauman kaupunkialueen laajeneminen Eurajoelle ja muihin lähikuntiin. Kuluvalla vuosikymmenellä muuttoliike on vaihdellut vuosittain tuntuvasti, mutta väestön määrä on pysytellyt suunnilleen nykyisellä tasolla. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Eurajoen väestön ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen Olkiluodon vaikutusalueella asukkaita on , joista Raumalla. Alueen väestö kasvoi 1980-luvulle asti, mutta alkoi laskea vuosikymmenen puolivälissä, kun muuttoliike kääntyi tappiolliseksi. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön väheneminen on kiihtynyt. Tilastokeskus ennustaa väestön vähenemisen jatkuvan.
14 16 % A ~~M~~ ~~-... T Väestönmuutos..._.._.. Nettomuutto Luonnollinen muutos Henkeä 7000~ ~ ~ ~ T Väestö Ennuste (TK. 1998) Kuvio 3.1. Eurajoen väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) % J-l Henkeä ~ ~------~~~ o~~~~~~--~~~~~-~~~-- -1~ ~--~ ~ ~000~------~ ~~-~---~ -2~ ~-----~ ~--~--~--~--~--~--~ Väestönmuutos..._.._.. Nettomuutto Luonnollinen muutos \--Väestö Ennuste (TK. 1998) j Kuvio 3.2. Olkiluodon vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)
15 17 Työvoima Eurajoen väestöstä kuului työvoimaan henkeä ja Olkiluodon vaikutusalueella henkeä vuonna Työllisten elinkeinojakauma on alueella selvästi jalostusvaltaisempi kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ja Rauman teollisuuden ansiosta. Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työvoimasta on vastaavasti sekä Eurajoella että koko vaikutusalueella alhaisempi kuin koko maassa Alkutuotannon osuus on edelleen merkittävä Eurajoella. Työttömyysaste on Eurajoella hieman ja vaikutusalueella tuntuvasti korkeampi kuin koko maassa. Alueen työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Eurajoella hieman alempi, mutta vaikutusalueella vähän korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on vaikutusalueella suunnilleen sama, mutta Eurajoella noin kymmenyksen alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.1. Työvoima Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Eurajoki Työvoima (henkeä) Työ lliset (henkeä) alkutuotanto (%) jalostus (%) yksityiset palvelut (%) julkiset ja muut palvelut(%) 21.4 Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) 14.1 Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) 65.9 Tulonsaajien keskitulo (1 000 mk) 74.9 Olkiluodon vaikutusalue Suomi Yritystoiminta Eurajoella toimi 232 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella toimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen keskikoko on henkilöstöllä mitattuna suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa. Liikevaihtoa kertyy toimipaikkaa kohti Eurajoella tuntuvasti enemmän kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ansiosta. Rakennusalan toimipaikkoja oli Eurajoella 45 ja koko vaikutusalueella 270 vuonna Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista on esitetty liitteessä 1.
16 18 Taulukko 3.2. Liiketoimipaikat Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Eurajoki Olkiluodon Suomi vaikutusalue Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 3 10 Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta 8 39 Liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Yhdyskuntarakenne Eurajoki on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta Väestöstä asui taajamissa 56.2 % vuonna Asutus on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Asukkaista noin 2900 asuu kirkonkylässä, joka on kunnan suurin taajama. Kunnan muut taajamat ovat Lapijoki (noin asukasta) ja lrjanne (noin 700 asukasta). Tutkimusalueen lähimmät asuintalot sijaitsevat Olkiluodon saaren itäosassa. Eurajoella on laadittu osayleiskaava alueelta Keskusta-Lapijoki. Rakennuskaavoja on laadittu Olkiluodosta, Lapijoelta ja Kirkonkylästä. Kaavojen uusimistarpeita on ainakin Eurajoen eteläosassa ja keskustassa. Kokonaan uusia alueita ei ole tarvetta kaavoittaa. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa oleville asuinalueille ja haja-asutusalueille. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997 a.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioidaan Eurajoen väestön pysyvän suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 asti. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisina. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista ( esim. loppusijoituslaitoksesta) tai olemassa olevan voimalan sulkemisesta. Eurajoki kuuluu yhdessä muiden Olkiluodon vaikutusalueen kuntien kanssa EU:n rakennerahastojen tavoite 2 -tukialueeseen Satakunnassa. Tavoite 2 -ohjelmalla tuetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita. Ohjelman kautta on myönnetty tukea mm. Rauman seudun merkittäville metallialan yrityksille. Myös alueen matkailun kehittämistä tuetaan. (Sisäasianministeriö 1997).
17 19 Olkiluodon voimalalla on erittäin suuri merkitys Eurajoen kunnalle. Voimala on suuri työllistäjä. Työntekijöiden verotulojen ohella voimalan maksamalla kiinteistöverolla on suuri merkitys kunnan taloudelle. Kuntaimagotutkimuksen (Ala-Lipasti ym. 1999) mukaan Eurajoki tunnetaan koko maan kuluttajien ja yritysten keskuudessa varsin heikosti. Kunta tunnetaan lähinnä ydinvoimalasta. Eurajoen kunnan omista suunnitelmista on pääteltävissä, että se ei näe nykyisessä kehityksessä suuria ongelmia tai uhkia. (Eurajoen kunnanvirasto 1997 ja 1998.) 3.2 Kuhmo Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Kuhmon Romuvaarassa, noin 30 km Kuhmon keskustasta koilliseen. Kajaaniin Romuvaarasta on noin 130 km. Kuhmo on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kunnista. Romuvaaran vaikutusalueeseen ei ole tässä tutkimuksessa sisällytetty Kuhmon lisäksi muita kuntia, sillä työssäkäyntiä Kuhmossa muista kunnista on erittäin vähän. Kuhmon kaupunki kuuluu Kainuun maakuntaan. Väestö Kuhmossa on noin asukasta (1997). Väestö on vähentynyt rajun muuttotappion seurauksena jo usean vuosikymmenen ajan. Kostamuksen rakennustöiden vaikutuksesta Kuhmo sai muuttovoittoa muutaman vuoden aikana 1970-luvun lopulla, mutta muuten väestö on vähentynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta alkaen luvun laman jälkeen tnuuttotappio on uudelleen kiihtynyt. Luonnollinen väestönkasvukin on pysähtynyt, joten se ei enää kompensoi muuttotappion vaikutusta, kuten aikaisempina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän edelleen. Ennusteen mukaan kunnassa on alle asukasta vuonna Työvoima Kuhmon väestöstä kuului työvoimaan henkeä vuonna Työllisten elinkeinojakaumassa alkutuotannon sekä julkisten ja tnuiden palveluiden osuudet ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Vastaavasti jalostuksen ja yksityisten palveluiden osuudet ovat alemmat kuin koko maassa. Kuhn1o kärsii pahasta työttön1yysongeltnasta, ja kunnan työttömyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä koko maan tason yläpuolella. Kuhmon työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Kuhmossa jopa jonkin verran korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on Kuhmossa yli viidenneksen alempi kuin koko maassa keskimäärin.
18 ~----~~ 20 % ~-- Väestönmuutos ~ Nettomuutto Luonnollinen muutos Henkeä ~ ~'--/~ -~ T ' ,... ' 1 1! \--Väestö Ennuste (TK, 1998)! 1 Kuvio 3.3. Kuhmon väestönmuutokset (% väestöstä} sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Taulukko 3.3. Työvoima Kuhmossa ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Työvonna(henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut (o/o) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvonnasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1000 mk) Kuhmo Suomi rri~stoinminta Kuhmossa toimi 369 yritysten liiketoimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen keskikoko on sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tuntuvasti pienempi kuin koko maassa. Rakennusalan toimipaikkoja oli Kuhmossa 32 vuonna Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista
19 21 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.4. Liiketoimipaikat Kuhmossa ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Kuhmo Suomi Yhdyskuntarakenne Kuhmo on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta. Väestöstä asui taajamissa 59% vuonna Asukkaista noin 7300 asuu keskustaajamassa, joka on kunnan suurin taajama. Lentiiran kylässä Romuvaarasta noin 20 km pohjoiseen asuu noin 200 asukasta. Muu väestö asuu pienemmissä kylissä ja haja-asutusalueilla. Romuvaaran lähiympäristössä SIJaitsee ainoastaan yksittäisiä rakennuksia. Kuhmon yhdyskuntarakenteeseen on jo useiden vuosikymmenien ajan vaikuttanut tuntuvasti asutuksen siirtyminen maaseutukylistä ja haja-asutusalueilta keskustaa jamaan. Kuhmon keskustaajamassa on osayleiskaava ja rakennuskaava sekä Lentiirassa osayleiskaava. Muita yleis- tai rakennuskaavoja kaupungissa ei ole. Rakentaminen hajaasutusalueilla on mahdollista poikkeusluvalla. Valmiita rakennuspaikkoja kaupungilla on runsaasti. Rakennusmaan saatavuus voidaan Kuhmossa turvata maapoliittisin toimenpitein myös jatkossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Rakentamattomat asuntoalueet sijaitsevat keskustaajamassa hajallaan, joten suuria yhtenäisiä rakentamattomia asuntoalueita ei Kuhmossa ole. Potentiaalisena yritystoiminnan ja mahdollisesti myös asumisen kasvualueena Kuhmossa pidetään Vartiuksen aluetta. Muita uusien asuntoalueiden suunnitelmia ei kaupungissa ole. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997b.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän noin 2500
20 22 hengellä, viidenneksellä nykyiseen verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisilla. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista (esim. loppusijoituslaitoksesta). Kuhmo kuuluu EU:n rakennerahastojen tavoite 6 -tukialueeseen Kainuussa. Tavoite 6 ohjelmalla tuetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämistä. Ohjelman kautta myönnetään tukea hankkeille, joilla vahvistetaan yritystoimintaa ja parannetaan sen kilpailukykyä, kehitetään työvoimavaroja ja osaamista sekä kehitetään maa-, metsä- ja kalataloutta, maaseutuaja ympäristöä. (Sisäasiainministeriö 1997.) Kuhmo tunnetaan koko maan kuluttajien keskuudessa kohtuullisen hyvin kuntaimagotutkimuksen mukaan (Ala-Lipasti yn ). Kuhmo tunnetaan erityisesti tapahtun1ista sekä luonnosta. Kuhmon kaupungin omista suunnitelmista voi päätellä, että kunnassa on analysoitu perusteellisesti sen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkatekijöitä. Toimintaohjelmassa vuosille (Kuhmon kaupunki 1995) kaupungille on määritelty kaksi strategista painopistettä: kaupungin taloudellisen tilanteen vakauttaminen sekä elinkeinojen kehittäminen. Elinkeinopolitiikalla on suuri painoarvo kaupungin suunnitelmissa. Kokoavana tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 3.3 Loviisa Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Hästholmenin voimalaitossaarella ja sen läheisellä manneralueella, noin 12 km Loviisan keskustasta kaakkoon. Alueelta on noin 55 km Porvooseen ja samoin noin 55 km Kotkaan. Hästholmenin vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu Loviisan kaupunki sekä Lapin järven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat. Alue kuuluu Itä-Uudemnaan n1aakuntaan. Tässä tutkllnuksessa käytetään sijoituspaikan maakuntatasaisena vaikutusalueena Itä-Uudenmaan maakuntaa sekä Kotkan-Haminan seutukuntaa. Väestö Loviisassa on noin 7700 asukasta (1997). Ruotsinkielisten osuus on noin 40 o/o. Väestön määrä on vaihdellut rajusti vuosikymmenien kuluessa. Ydinvoimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Loviisan väestökehitykseen. Kaupungissa oli suunnilleen 6500 asukasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. Kymmenessä vuodessa väestö lisääntyi yli kolmanneksella vilkkaan tulomuuton seurauksena, ja 1970-luvun lopulla asukkaita oli jo lähes Sen jälkeen väestö on vähentynyt muuttotappion ja luonnollisen väestökehityksen yhteisvaikutuksesta. Muuttotappio ja sen myötä väestön väheneminen ovat kiihtyneet 1990-luvulla.
21 23 % 6 4 Henkeä Väestönmuutos ~ Nettomuutto J {) T,--,, ,---r-,--r ,l----, Luonnollinen muutos ~ Väestö Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3.4. Loviisan väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) % Henkeä ~ ~ ~~ ~~~~~~~~~--~~~~ ~~~~~-----~~--~~ ~ ~ ~ ~ : -- Väestönmuutos i ~ Nettomuutto Luonnollinen muutos Väestö --- Ennuste (TK. 1998) Kuvio 3.5. Loviisan voimalan vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)
22 24 Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskehna 1) Loviisan väestön ennakoidaan vähenevän edelleen vajaalla hengellä vuoteen 2020 mennessä. Loviisan voimalan vaikutusalueella on noin asukasta. Alueen väestö kasvoi Loviisan vaikutuksesta 1970-luvulla. Sitä ennen väestö väheni. Asukasmäärä kääntyi uudelleen laskuun 1980-luvun alussa. Kuluvalla vuosikymmenellä alueen väestön supistuminen on kiihtynyt. Tilastokeskus ennustaa väestön vähenemisen jatkuvan. Työvoima Loviisan väestöstä kuului työvoimaan henkeä ja Hästholmenin vaikutusalueella henkeä vuonna Työllisten elinkeinojakawna on alueella ja erityisesti Loviisassa jalostusvaltaisempi kuin koko maassa, suurelta osin voimalan ansiosta. Loviisassa yksityisten palveluiden osuus työvoimasta on tuntuvasti korkeampi ja julkisten palveluiden osuus alhaisempi kuin koko maassa. Alkutuotantoa Loviisassa ei juurikaan ole. Sen sijaan koko Hästholmenin vaikutusalueella alkutuotannon osuus on merkittävä. Toisaalta yksityisten palvelujen osuus on siellä pienempi kuin Loviisassa tai koko maassa. Työttömyysaste on Loviisassa suunnilleen samalla tasolla ja vaikutusalueella hieman alemmalla tasolla kuin koko maassa. Työvoiman koulutustaso on koko maan keskimääräistä tasoa alhaisempi sekä Loviisassa että koko Hästholmenin vaikutusalueella. Tulotaso on Loviisassa hieman korkeamp~ mutta vaikutusalueella jonkin verran alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.5. Työvoima Loviisassa, Hästholmenin vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Loviisa Hästholmenin Suomi vaikutusalue Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) alkutuotanto (%) jalostus (%) yksityiset palvelut(%) julkiset ja muut palvelut(%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1 000 mk) Yritystoiminta Loviisassa toimi 459 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella 945 toimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen keskikoko on Loviisassa sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa. Sen sijaan vaikutusalueen toimipaikkojen keskikoko on pienempi kuin koko maassa.
23 25 Rakennusalan toimipaikkoja oli Loviisassa 54 ja koko vaikutusalueella 133 vuonna Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.6. Liiketoimipaikat Loviisassa, Hästholmenin vaikutusalueella ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Loviisa Hästholmenin Suomi vaikutusalue Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 4 6 Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Liike-elämän palvelut Muutalat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Yhdyskuntarakenne Loviisa on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta. Väestön taajama-aste oli Loviisassa 97 % vuonna Asutus on keskittynyt keskustaan sekä sen ohella Valkon sataman ympäristöön. Hästholmenin voimalaitossaaren lähiympäristössä on vain vähän asutusta. Voimalan vaikutusalueen muiden kuntien yhdyskuntarakenne on varsin haja-asutusvaltainen Suurimpia taajamia ovat Tesjoki ja kirkonkylä Ruotsinpyhtäällä sekä Isnäs ja kirkonkylä Pernajassa. Loviisassa on voimassa oleva yleiskaava, joka on hyväksytty Uusia asuinalueita ei kaupunkiin ole suunnitteilla. Valmiiksi kaavoitettuja, kunnallistekniikalla varustettuja asuntotontteja on runsaasti lähinnä Määrlahden ja Valkon alueella Myös muualla Loviisassa on tarjolla vapaita yksittäisiä asuntotontteja Lisäksi kaupunki pystyy tarvittaessa nopeastikin kaavoittamaan uusia asuntoalueita ja rakentamaan niille kunnallistekniikan. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997 c.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa Loviisan väestön ennakoidaan vähenevän lähes hengellä, runsaalla kymmenyksellä nykyiseen verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen
24 26 perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisilla. Väestöennusteeseen ei sisälly oletus ta merkittävistä uusista investoinneista ( esim. loppusijoituslaitoksesta) tai nykyisen voimalan sulkemisesta. Loviisa ja Ruotsinpyhtää kuuluvat EU :n rakennerahastojen tavoite 2 -alueeseen Itä Uudellamaalla. Tavoite 2 -ohjelmalla tuetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita. Ohjelman kautta on myönnetty tukea lähinnä Loviisan alueen puu- ja metallialan pienyrityksille, samoin kulttuurimatkailun kehittämishankkeille. Myös työvoimakoulutusta on tuettu, yhtenä sisältönä kulttuurimatkailuun liittyvä koulutus. Itä-Uudemaan tavoite 2- suunnitelmissa Loviisan seudun vahvuutena nähdään sen sijainti Helsinki-Pietari-akselilla. Lapinjärvi, Liljendalja Pernaja puolestaan kuuluvat EU:n tavoite 5b -tukialueeseen, jonka kautta tuetaan maaseutumaisten seutujen kehittämistä ja rakenteellista mukauttamista. (Sisäasiainministeriö 1997.) Kuntaimagotutkimuksen mukaan (Ala-Lipasti ym. 1999) Loviisa tunnetaan maan kuluttajien keskuudessa melko heikosti, mutta yrittäjien keskuudessa kohtalaisesti. Kaupunki tunnetaan ulkopuolisten keskuudessa ennen kaikkea ydinvoimalasta, mutta sen ohella myös ruotsinkielisyydestä, vanhasta kaupungista sekä satamasta. Loviisan kaupungin omassa strategiassa (Loviisan kaupunki 1997) nousee esiin kaksi tavoitetta: talouden tasapainottaminen sekä kaupungin kilpailukyvyn, viihtyvyyden ja vetovoiman vahvistaminen. 3.4 Äänekoski Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Kivetyn alueella Äänekosken kaupungin pohjoisosassa. Etäisyys Konginkankaan (liitetty Äänekoskeen 1993) kirkonkylään on noin 7 km ja Äänekosken keskustaan noin 25 km. Jyväskylään matkaa on vajaa 70 km. Kivetyn vaikutusalueeseen on tässä tutkin1uksessa luettu Äänekosken, Saarijärven, Suolahden ja Viitasaaren kaupungit sekä Kannonkosken kunta. Alue kuuluu Keski-Suomen maakuntaan. Väestö Äänekoskella on noin asukasta (1997). Kaupungin väestö on kasvanut koko sodan jälkeisen ajan joitakin muuttotappiojaksoja lukuun ottamatta. Konginkankaan kunta liitettiin Äänekosken kaupunkiin vuonna 1993, jolloin väestö lisääntyi noin 1700 asukkaalla. Kuluvalla vuosikymmenellä väestönkasvu on pysähtynyt, koska muuttovoitto tyrehtyi vuosikymmenen vaihteessa ja kääntyi vuonna 1995 tappiolliseksi. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskehua 1) Äänekosken väestön ennakoidaan kasvavan hieman nykyisestä tasosta vuoteen 2020.
25 27 % ~~--~~r~ 'i~ -~'-;:4 ~ Väestönmuutos ~ Nettomuutto Luonnollinen muutos Henkeä ~ ---~ c=\ ~ ~ ~~.~~ ~--~ ~ Väestö Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3.6. Å.änekosken väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) % ~ ~ Henkeä ~----~-----~-~ Väestönmuutos ~ Nettomuutto Luonnollinen muutos ~ j-- Väestö Ennuste (TK, 1998) Kuvio Kivetyn vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)
26 28 Kivetyn vaikutusalueella asukkaita on noin Alueen väestömäärä väheni rajusti luvulla, mutta kasvoi hieman ja 1980-luvulla. Kuluvalla vuosikymmenellä alueen väestönkasvu on pysähtynyt ja kääntynyt loivaan laskuun. Tilastokeskus ennustaa alueen väestön supistuvan jonkin verran vuoteen 2020 mennessä. Työvoima Äänekosken väestöstä kuului työvoimaan henkeä ja Kivetyn vaikutusalueella henkeä vuonna Työnisten elinkeinojakauma on Äänekoskella erittäin jalostusvaltainen, peräti 45 % työllisistä on jalostusalan yritysten palveluksessa. Koko Kivetyn vaikutusalueellakin jalostuksen osuus on tuntuvasti korkeampi kuin koko maassa. Yksityisten palveluiden osuus on sekä Äänekoskella että vaikutusalueella huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa. Julkisten palveluiden osuudessakin on jonkin verran eroa koko maahan verrattuna. Alkutuotannon osuus on merkittävä Kivetyn vaikutusalueella, n1utta vähäisen1pi Äänekoskella. Sekä Äänekosken että koko vaikutusalueen työttömyysaste on noin 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Alueen työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Äänekoskella hieman korkeampi, mutta vaikutusalueella suunnilleen sama kuin koko n1aassa. Tulotaso on Äänekoskella suunnilleen san1a, mutta vaikutusalueella noin kymmenyksen alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.7. Työvoima Äänekoskella, Kivetyn vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työ1ninisteriö (työttömyys)) Äänekoski Kivetyn vaikutusalue Suomi Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut(%) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto(% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo ( 1000 mk) Yritystoiminta Äänekoskella toimi 4 72 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella toimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen keskikoko on Äänekoskella sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tuntuvasti suurempi kuin koko maassa. Sen sijaan vaikutusalueen toimipaikkojen keskikoko vastaa suunnilleen koko maan tasoa.
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset
FI9900117 POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1 999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A. 00100 Puhelin
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2015
Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2014
Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset, sosioekonomiset ja kunnallistaloudelliset vaikutukset. Työraportti 2007-94
Työraportti 2007-94 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset, sosioekonomiset ja kunnallistaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Hanna Kuisma Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2013
Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotPOSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA
TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2016
Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2017
Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2018
Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2010
Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotOULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet
LisätiedotPohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
LisätiedotLappeenrannan toimialakatsaus 2011
Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotHakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.
Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,
LisätiedotPORIN SEUTU & SATAKUNTA
TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
Lisätiedot23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotSEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus
SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan
LisätiedotHanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet
Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 17 1
POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta
LisätiedotYdinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti TEM/709/ /2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä
Ydinjätehuoltoyhteistyötä selvittävän työryhmän väliraportti 21.6.2012 TEM/709/00.04.01/2012 Ydinjätehuoltoyhteistyön ohjausryhmä Väliraportoinnin tarkoitus ja sisältö Raportoidaan työn edistymisestä elinkeinoministerille
LisätiedotToimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa
Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotSeurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista
Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotVäestönmuutokset 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi
LisätiedotSATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä
Lisätiedot- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin
76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen kunnallistaloudellisten vaikutusten aniointi
Työ raportti 9 9-24 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen kunnallistaloudellisten vaikutusten aniointi likka Ronkainen Anne Ukkonen Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotSUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007
PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................
LisätiedotAviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotTyövoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee
Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö
LisätiedotPhoto: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009
Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotLAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotTilastokuviot 2016 /1
Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
Lisätiedotyrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto
n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotEspoon väestöennusteet. Konserniesikunta/ Strategiayksikkö Teija Jokiranta
Konserniesikunta/ Strategiayksikkö 20.2.2018 Teija Jokiranta Ennustekokonaisuus sisältää: Helsingin seudun väestöennusteet (14 kuntaa) (vuoteen 2050) Helsinki, Espoo, Vantaa (erikseen) + Muu seutu ja Kauniainen
LisätiedotTIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni
LisätiedotJanne Kinnunen Viitasaaren kaupunki
Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotArea and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8
2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age
LisätiedotHanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö
Hanhikivellä tositoimiin Juha Miikkulainen kehityspäällikkö 12.2.2015 Vahva tuki Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen täydennyshakemuksen perjantaina 5.12 äänin 115-74 Hanke voi nyt edetä poliittisesti
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotJohdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.
Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla 2000 2013
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA
ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200
LisätiedotSOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki
-3, KV 14.11.2012 18:30 SOTEN ILTAKOULU koskien Ppky Kallion talousarviota kaupunginvaltuuston kokouksen jälkeen Nivalan kaupunki Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Esityslista 6/2012 -2, KV 14.11.2012 18:30
LisätiedotIkärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotUhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?
Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotLiite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin
Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura
LisätiedotLehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla
Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain
Lisätiedotyleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten
Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
Lisätiedot107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy
107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...
LisätiedotRakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu
Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotPorin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012
Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos
Lisätiedot