Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen kunnallistaloudellisten vaikutusten aniointi

Transkriptio

1 Työ raportti Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen kunnallistaloudellisten vaikutusten aniointi likka Ronkainen Anne Ukkonen Huhtikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työ raportti Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen kunnallistaloudellisten vaikutusten arviointi likka Ronkainen Anne Ukkonen Huhtikuu 1999

3 Työ r a p o r t t i Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen kunnallistaloudellisten vaikutusten aiviointi likka Ronkainen Anne Ukkonen Yritystaito Oy Huhtikuu 1999 Pasivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

4 KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUNNALLISTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TIIVISTEL MÄ Tämän tutkimuksen tehtävänä on arvioida ja analysoida ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen välittömiä ja välillisiä kunnallistaloudellisia vaikutuksia neljällä vaihtoehtoisella sijoituspaikkakunnalla: Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Tämä raportti on osa ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kuntia koskevat lähtötiedot muodostuvat vuoden 1997 tilinpäätöstiedoista. Taloudellisten vaikutusten arviointia varten kehitettiin tietokoneavusteinen malli kuvaamaan kunnallistalouteen vaikuttavien tekijöiden merkitystä hankkeen eri vaiheissa. Vertailtavana on kaksi vaihtoehtoa - 0-vaihtoehto, jolloin laitos ei tule kuntaan ja - laitosvaihtoehto, jolloin laitos tulee kuntaan. Tämän tutkimuksen kannalta keskeistä on saada selville erotus näiden vaihtoehtojen välillä. Vuoden 1997 jälkeinen tilanne on tehty laskentamallia hyväksi käyttäen ja sitä ei voi verrata kuntien omiin taloussuunnitelmiin, koska tämä laskelma on tehty vuoden 1997 rahan arvossa. Laskentamallin lähtötiedoissa on merkittävä osuus Seppo Laakson laatimilla väestöproj ektioilla. Arviointilaskelman perustan muodostaa kunnan tuloslaskelma. Kunnan tuloksen arviointi on tapahtunut vertaamalla kunnan vuosikatetta poistoihin. Jokainen tuloslaskelmaerä on käyty läpi ja tarkasteltu, miten loppusijoituslaitoksen tulo vaikuttaisi niihin. Kuntatalouden tulevaisuutta on äärimmäisen vaikea ennustaa vuoteen 2050 ulottuvalla jänteellä. Ennusteet Suomen kuntatalouden kehityksestä päättyvät vuoteen Tämän jälkeisestä kehityksestä voidaan tehdä oletuksia. Laskelmat on tehty nyt voimassa olevien lakien ja säädösten mukaan ottaen huomioon ennen vuotta 2003 voimaan tulevien uudistusten vaikutus. Loppusijoituslaitoksen nettovaikutus kuntatalouteen on suurimmillaan heti käyttöönoton jälkeisinä vuosina. Tällöin se parantaa vuosikatetta Eurajoella 6,3 Mmk/v, Loviisassa 6,2 Mmk/v ja Äänekoskella 6,6 Mmk/v. Sen sijaan Kuhmossa loppusijoituslaitoksen vaikutus vuosikatteeseen on negatiivinen verotulontasauksesta johtuen, joka vie verotulojen kokonaiskasvusta valtion kassaan Eurajoella, Loviisassa ja Äänekoskella yli 4 Mmk/v ja Kuhmossa lähes 11 Mmk/v. Merkittävin vaikutus kuntatalouteen on laitoksen maksamalla kiinteistöverolla, joka on suurimmillaan 10,7 Mmk/v. Tämä vastaa yli 400 henkilön ansioverotulopanosta. A vainsanat: käytetty ydinpolttoaine, loppusijoitus, YV A, kuntatalous, kunnan tuloslaskelma, vuosikate, suunnitelman mukaiset (sumu) poistot, verotulontasaus, kiinteistövero

5 EVALUATION OF THE CONSEQUENCES FOR THE MUNICIPAL ECONOMY OF THE FINAL DISPOSAL OF SPENT NUCLEAR FUEL ABSTRACT The purpose of this study is to evaluate and analyse the direct and indirect effects of the project for final disposal of spent nuclear fuel on municipal economy at the four alternative locations: Eurajoki, Kuhmo, Loviisa, and Äänekoski. This report is a part of the environmental impact assessment of the final disposal facility. Data on the municipalities are based on the balances for the year In order to estimate the economical consequences, a computer-aided model was developed to describe the different factors affecting the municipal economies at the different phases of the project. Two options were compared: - 0-option, facility not built in the municipality, and - facility option, facility built in the municipality. As far as this study is concerned, the main point was to find out the difference between these options. The post situation was estimated using the calculated model and is incomparable with the municipalities' own financial plans, as this calculation was done in 1997 money. The population projections by Seppo Laakso have played a significant part in the initial data of the model. The calculations are based on the profit and loss accounts of the municipalities, comparing the annual profit margins against the depreciations. Each item on the account and how the building of the facility will effect them has been analysed. The future of municipal economy spanning all the way to the year 2050 is extremely difficult to predict. Current official estimates on the development of Finnish municipal economy end in the year Presumptions can be made on the following development. The calculations have been based on the current legislation considering the reforms known to take place before the year The net effect of the final disposal facility on the municipal economy is at its largest in the years immediately after commissioning. At that time, it improves the annual profit margin in Eurajoki by 6.3 million mk/year, in Loviisa by 6.2 million mk/year, and in Äänekoski by 6.6 million mk/year. On the other hand, in Kuhmo, the effect of the facility on the annual profit margin is negative due to the equalization of tax revenue, returning 4 million mk/year of the increased tax revenue back to the national funds in Eurajoki, Loviisa, and Äänekoski, and almost 11 million mk/year in Kuhmo. The most significant effect on the municipal economy is the property tax paid by the facility, up to 10.7 million mk/year. This amounts to the average income taxes of over 400 persons. Keywords: spent nuclear fuel, final disposal, EIA, municipal economy, municipal profits and losses, annual profit margin, planned depreciations, tax equalization, property tax

6 1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistel mä Abstract 1 2 ESIPUHE JOHDANTO KUNNALLISTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSANA YVA- PROSESSIA Taustaa Loppusijoituslaitoksen elinkaari YVA-prosessin yleiskuvaus KUNTATALOUDEN ARVIOINNIN PERUSTEET KUNTATALOUDEN NYKYTILA JA LÄHITULEVAISUUS Kansantalouden kehitysnäkymät Kuntatalouden nykytila Kuntatalouden lähivuosien kehitys KUNNAT 2000-LUVULLA Kuntien tehtävät 2000-luvulla Kunnan tulopohja tulevaisuudessa Verotulojen jakautuminen valtion ja kuntien välillä Kiinteistöveron merkitys paikallishallinnon tuloista LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUNNALLISTALOUDELLISET VAIKUTUSMEKANISMIT KUNNALLISTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Arvioinnissa käytetyn viitekehyksen kuvaus Kunnan toimintamenot ja -tulot Verotulojen arviointi Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuus Tehtäväkohtainen valtionosuus Verotulontasaus Arvonlisäveron takaisinperintä Muut tuloslaskelmaerät KUNTIEN TALOUSKEHITYKSEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT Perusoletukset Tarkasteluvaihtoehdot ARVIO EURAJOEN TALOUSKEHITYKSESTÄ Arvio talouskehityksestä ja väestökehityksestä Eurajoen taloustilanteen analyysi ja arvioitu kehitys vuoteen Arvioitu väestökehitys Talouden kokonaiskehitys vaihtoehto

7 Laitosvaihtoehto Tulosten erotus Toimintakatteen kehitys Verotulojen kehitys Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulontasaus Valtionosuuksien kehitys Arvonlisäveron muutos Yhteenveto tuloksista Mitä Eurajoen tilinpäätös 1997 näyttäisi laitosvaihtoehdoilla? Yhteenveto ja johtopäätökset Eurajoen analyysistä ARVIO KUHMON TALOUSKEHITYKSESTÄ Arvio talouskehityksestä ja väestökehityksestä Kuhmon taloustilanteen analyysi ja arvioitu kehitys vuoteen Arvioitu väestökehitys Talouden kokonaiskehitys vaihtoehto Laitosvaihtoehto Tulosten erotus Toimintakatteen kehitys Verotulojen kehitys Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulontasaus Valtionosuuksien kehitys Arvonlisäveron muutos Yhteenveto tuloksista Mitä Kuhmon tilinpäätös 1997 näyttäisi laitosvaihtoehdoilla? Yhteenveto ja johtopäätökset Kuhmon analyysistä ARVIO LOVIISAN TALOUSKEHITYKSESTÄ Arvio talouskehityksestä ja väestökehityksestä Loviisan taloustilanteen analyysi ja arvioitu kehitys vuoteen Arvioitu väestökehitys Talouden kokonaiskehitys vaihtoehto Laitosvaihtoehto Tulosten erotus Toimintakatteen kehitys Verotulojen kehitys Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulontasaus Valtionosuuksien kehitys Arvonlisäveron muutos Yhteenveto tuloksista Mitä Loviisan tilinpäätös 1997 näyttäisi laitosvaihtoehdoilla? Yhteenveto ja johtopäätökset Loviisan analyysistä

8 3 13 ARVIO ÄÄNEKOSKEN TALOUSKEHITYKSESTÄ BO 13.1 Arvio talouskehityksestä ja väestökehityksestä BO Äänekosken taloustilanteen analyysi ja arvioitu kehitys vuoteen BO Arvioitu väestökehitys B Talouden kokonaiskehitys B vaihtoehto B Laitosvaihtoehto B Tulosten erotus B Toimintakatteen kehitys B Verotulojen kehitys B Kunnallisvero B Kiinteistövero BB Yhteisövero B Verotulontasaus Valtionosuuksien kehitys Arvonlisäveron muutos Yhteenveto tuloksista B Mitä Äänekosken tilinpäätös 1997 näyttäisi laitosvaihtoehdoilla? Yhteenveto ja johtopäätökset LÄHDELUETTELO

9 5 1 ESIPUHE Tämän tutkimuksen tehtävänä on arvioida ja analysoida ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen välittömiä ja välillisiä kunnallistaloudellisia vaikutuksia neljällä vaihtoehtoisella sijoituspaikkakunnalla: Eurajoella, Kuhmossa, Loviisassa ja Äänekoskella. Tämä raportti on osa ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joka tähtää vuorovaikutteisen prosessin avulla kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen heitä koskevien hankkeiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheissa. Käytetyt lähtötiedot ja laskentaperusteet sekä vaihtoehdot on käyty läpi ohjausryhmässä, johon on kuulunut tilaajan edustajina Timo Äikäs, Jaana Avolahti ja Nils Christian Wikström sekä Yritystaidon osalta Ilkka Ronkainen ja Anne Ukkonen. Ohjausryhmältä on saatu erittäin arvokkaita neuvoja työn kuluessa. Laskentaperiaatteet on käyty läpi myös kuntien talous- ja suunnitteluhenkilöiden kanssa. Ko. yhteistyöpalavereihin ovat osallistuneet suunnittelupäällikkö Börje Husman Loviisasta, kamreeri Irja Suominen Eurajoelta ja kamreeri Jouko Salonen Äänekoskelta. Suuri kiitos heille ansiokkaasta työstä. Työn kuluessa on oltu yhteydessä moniin kuntatalouden ja verohallinnon asiantuntijoihin. Erityinen kiitos sisäasiainministeriön kuntaosastolle ja Martti Kalliolie hänen avustaan työn eri vaiheissa. Tämä työ liittyy läheisesti Seppo Laakson tutkimukseen loppusijoituspaikkakuntien väestö- ja työpaikkakehityksestä. Kiitos Seppo Laaksolle hyvästä yhteistyöstä. Yritystaito Oy:n asiantuntijoina toimeksiannossa ovat olleet VTM Ilkka Ronkainen ja HTM Anne Ukkonen. Työn ohjaajana ja kunnallistalouden asiantuntijana toimeksiannossa työhön on osallistunut kunnallistalouden professori Pentti Meklin Tampereen yliopiston kunnallistieteen laitokselta.

10 6 2 JOHDANTO Lähtötietaina toimeksiannossa käytettiin sellaisia hankkeeseen liittyviä tietoja, jotka vaikuttavat kuntatalouteen. Kuntia koskevat lähtötiedot muodostuvat vuoden 1997 tilinpäätös tiedoista. Taloudellisten vaikutusten arviointia varten kehitettiin tietokoneavusteinen malli kuvaamaan kunnallistalouteen vaikuttavien tekijöiden merkitystä hankkeen eri vaiheissa. V ertailtavana on kaksi vaihtoehtoa 0-vaihtoehto, jolloin laitos ei tule kuntaan ja laitosvaihtoehto, jolloin laitos tulee kuntaan. Tämän tutkimuksen kannalta keskeistä on saada selville erotus näiden vaihtoehtojen välillä. Vuoden 1997 jälkeinen tilanne on tehty laskentamallia hyväksi käyttäen ja sitä ei voi verrata kuntien omiin taloussuunnitelmiin, koska tämä laskelma on tehty vuoden 1997 rahan arvossa. Laskentamallin lähtötiedoissa on merkittävä osuus Seppo Laakson ( 1999) laatimilla väestöprojektioilla. Koska Seppo Laakson työn tulokset ovat olennainen osa tämän selvityksen perusaineistosta, on työnjako Seppo Laakson työn ja tämän selvityksen välillä havainnollistettu seuraavasti: Kunnallistaloudellisten vaikutusten arviointiprosessi Yritystoiminta Työllisyys Väestökehitys Y~dys~.~tarakenne =:::::::-- Yhteiskunta Veromallit Lainsäädäntö Valtionosuudet jj... KimteistoJen arvo ~ _ Laskentavaihtoehdot Kunnallistalous ja palvelutuotanto: -Eurajoki -Kuhmo -Loviisa -Äänekoski yrity.rtc.ito oy Seppo Laakson tutkimuksesta on tämän selvityksen perustaksi saatu loppusijoitushankkeeseen liittyvät keskeiset tiedot yritystoimintaa, väestökehitystä ja työllisyyttä koskien. Tässä tutkimuksessa käytetty laitosvaihtoehto on laskettu Seppo Laakson tutkimuksessa esitetyn maksimivaikutuksen mukaisena, jotta ero olisi mahdollisimman selkeä.

11 7 Tässä raportissa tulokset esitetään vuosilta: 2003, 2010, 2015, 2018, 2021, 2024, 2027 ja Vuodet on valittu niin, että ne mahdollisimman hyvin kuvaavat loppusijoituslaitoksen rakentamisen ja käytön tilannetta. Maanalaisten tutkimustilojen rakentaminen käynnistyy Vuonna 2010 alkaa loppusijoitustilan ja kapselointilaitoksen rakentaminen, joka on täydessä käynnissä Toiminta täysimääräisesti on käynnistynyt 2021, jolloin myös kiinteistöverot ovat suurimmillaan ja laskelmat jatkuvat tämän jälkeen kolmen vuoden välein vuoteen Raportin sisältö muodostuu siten, että kolmannessa luvussa kuvataan tämä työ osana ympäristövaikutusten arviointiprosessia. Neljännessä luvussa käydään läpi kuntatalouden arviointiperusteita ja esitetään mittari, jolla kuntataloutta voidaan arvioida. Viidennessä luvussa tarkastellaan kuntatalouden nykytilaa ja lähivuosien kehitystä. Kuudennessa luvussa on katse kuntatalouden tulevaisuuteen. Seitsemännessä luvussa esitetään loppusijoitushankkeen kunnallistaloudelliset vaikutusmekanismit Kahdeksannessa luvussa esitetään tämän tutkimuksen perustana oleva kunnallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä. Tässä luvussa käydään yksityiskohtaisesti läpi, miten eri tekijät vaikuttavat kuntatalouteen. Tämän jälkeen tulevat kuntakohtaiset tulokset, ensin taloustilanteen nykytilan analyysi ja arvioitu kehitys Lopussa on kuntakohtainen vertailu 0- ja laitosvaihtoehdon välillä vuosina Asian ymmärrettävyyden lisäämiseksi ennen yhteenvetoa ja johtopäätöksiä esitetään, miltä tilinpäätös 1997 olisi näyttänyt, jos laitos olisi ollut ko. vuonna täydessä toiminnassa.

12 8 3 KUNNALLISTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSANA YV A-PROSESSIA 3.1 Taustaa Ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen elinkaari ulottuu pitkälle 2000-luvulle. Laitoksen rakentaminen ajoittuu 2010-luvulle ja varsinainen loppusijoitus on suunniteltu aloitettavaksi 2020 jälkeen. Laitoksen toiminta-aika määräytyy viime kädessä Suomessa energiatuotannon yhteydessä syntyvän käytetyn polttoaineen määrästä. Toiminta-aika on joka tapauksessa useita vuosikymmeniä vuodesta 2020 eteenpäin. Ihmisen perspektiiveissä hanke on ajallisesti niin pitkälle ulottuva, että kiinnostuksen voimakkuus hanketta kohtaan voi vähetä ajan myötä. Hanke herättää voimakasta kiinnostusta varsinkin niiden kuntalaisten piirissä, joiden läheisyyteen hanketta suunnitellaan sijoitettavaksi. Ydinpolttoaineen loppusijoitushanke on luonteeltaan hyvin erilaisia mielikuvia ihmisissä herättävä ja sen tähden hanke on myös kiinnostavuudeltaan poikkeava muihin YV A-menettelyn piiriin kuuluviin hankkeisiin nähden. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että laskelmat ja niiden esittäminen ovat yleisesti tajuttavia ja selkeitä. Kuntatalouden tulevaisuudesta on tällä hetkellä olemassa laskelmia vuoteen 2003 saakka. Mm. yhteisöveron jako-osuuksien muutokset ovat tiedossa tähän ajankohtaan saakka. Kuntatalouden tulevaisuutta on vaikea ennustaa pidemmällä jänteellä, koska talous on riippuvainen mm. eduskunnan ja hallituksen päätöksistä. Kuntatalouden kehitystä kuvaavat tarkastelut onkin syytä perustaa nykyiselle tiedolle siihen vaikuttavista tekijöistä. Spekulatiivisia oletuksia voidaan tehdä siitä, miten valtionosuuksissa, yhteisöveron jako-osuoksissa ja verotuksen muutoksissa tapahtuvat heilahtelut vaikuttaisivat kuntatalouteen. 3.2 Loppusijoituslaitoksen elinkaari Ydinjätteen loppusijoituslaitoksen sijaintipaikka on tarkoitus valita vuonna Itse loppusijoituslaitos rakennetaan 2010-luvulla. Loppusijoitus alkaa vuonna Hankkeen laajuus ja kesto riippuvat loppusijoitettavan polttoaineen määrästä. Lähtökohtaoletuksena YV A-menettelyssä on, että loppusijoituslaitos toteutetaan Suomessa syntyvän käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa peruslähtökohtana ovat nykyiset neljä laitosyksikköä ja niistä kertyvä polttoaine. Kun sijoituspaikkapäätös on tehty, alkaa tutkimus vaihe, joka kestää vuodesta 2001 vuoteen Vaihe sisältää maanalaisten tutkimustilojen rakentamisen, ylläpidon ja tutkimukset. Rakentaminen kestää kolmivuorotyönä noin 4 vuotta ja luo noin 20 työpaikkaa. Maanpinnalle tarvitaan tilat, joiden pinta-ala on yhteensä muutama sata neliömetriä. Liikenteen määrä on noin 30 ajoneuvoa/vrk.

13 9 Rakentamisvaihe vuodesta 2010 vuoteen 2020 sisältää laitoksen maanpäällisen osan rakentamisen sekä maanalaisten tilojen laajentamisen toiminnan aloittamiseksi. Kyseisten tilojen rakentaminen kestää kolmivuorotyönä noin 6 vuotta luoden keskimäärin 120 työpaikkaa. Loppusijoitusvaihe vuodesta 2020 sisältää käytetyn polttoaineen kuljetukset kapselointilaitokseen, kapseloinnin ja kapseleiden sijoituksen kallioperään. Sulkemisvaiheessa loppusijoituslaitoksen toiminta lopetetaan ja loppusijoitustiloihin johtavat kuilut suljetaan. Tarkemmin eri vaiheiden sisältöä on kuvattu mm. YV A-ohjelmassa. 3.3 YV A-prosessin yleiskuvaus Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on olennainen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen periaatepäätösmenettelyä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on liitettävä ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Lain mukaan ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia Suomessa ja sen alueen ulkopuolella ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä tarkoitetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 1994/468 2 luvun mukaista menettelyä, jossa selvitetään ja arvioidaan tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutuksia ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin ja etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä ja arviointimenettelyn järjestämisestä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Hankkeella on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto Loviisan Hästholmen Kuhmon Romuvaara Äänekosken Kivetty YV A-menettelyssä on kuultava kaikkia niitä, joiden etuihin tai oloihin hanke saattaa vaikuttaa.

14 KUNTATALOUDEN ARVIOINNIN PERUSTEET Kunnan taloudellisen tilan arvioinnissa keskeiset asiakirjat vuoden 1997 alusta lähtien ovat olleet tuloslaskelma ja tase, jotka kertovat, kuinka hyvin kunnan taloudenhoidossa on onnistuttu. Kunnan tuloslaskelmassa talouden arvioinnin kannalta on keskeisiä käsitteitä seuraavat: Toimintakate - on luku, joka ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Käyttökate - osoittaa varsinaisen toiminnan taloudellisen tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Terveessä taloudessa käyttökate on ylijäämäinen. Vuosikate - osoittaa, riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikate on kunnan keskeinen talousluku. Kunnan talouden tilaa voidaan havainnollistaa seuraavalla talousmittarilla, jonka perustana on vuosikate: Kunnan talousmittari Vahva talous, vuosikate 5 kattaa kaikki uusinvestoinnit ja lainojen lyhenn. Talous tasapainossa, 4 vuosikate kattaa poistot ja osan uusinvestoinneista 3 0-taso, vuosikate kattaa poistot Kriisiytyvä talous, 2 vuosikate kattaa vain osan poistoista 1 Talous kriisissä, vuosikate negatiivinen ~ r : : : ' 1 1 ' 1 1 ' ~ ~ ~ ]' ' ~ : : : : : l : : : : : : ' Kuvio 1. Kunnan talousmittari. Jos vuosikate on negatiivinen, kunta joutuu maksamaan juoksevia menojaan lainalla eli kansanomaisesti sanottuna joutuu turvautumaan syömävelkaan. Periaatteessa kunta tarvitsee vuosikatetta kolmeen tarkoitukseen: olemassa olevan pääoman kulumiseen,

15 11 uusinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Hyvän taloudenpidon mlnimitason tunnusmerkkinä pidetään yleensä sitä, että vuosikatteen tulee kattaa poistot. Ajatusmallissa lähdetään siitä, että poistot ovat yhtä suuret kuin korvausinvestoinnit Vuosikatetarkastelussa on syytä huomioida, millaisella taloudenpidolla vuosikate on syntynyt. Menopuolella vuosikatteen todellisuus paljastuu, kun vastakkain asetetaan kunnan palvelutaso ja kunnan voimavarojen tehokkuus. Vuosikate ei kerro kuinka tehokkaasti palvelut on tuotettu, onko kunnan toiminta ollut taloudellista, tuottavaa ja tehokasta. Se ei myöskään ota huomioon, millä veroprosentilla tai kuinka korkeilla palvelumaksuina vuosikate on saavutettu. Vuosikatteen arvioinnissa on otettava huomioon myös, mihin kunta tarvitsee vuosikatetta. Mitkä ovat kunnan investointitarpeet tulevaisuudessa? Onko tarpeen lisätä investointien määrää, pitää ne ennallaan vai supistaa niitä? Investointitarve on paljolti kiinni muuttoliikkeestä. Mikäli talouden arviointi kytketään poistojen määrään, on poistojen osalta huomioitava seuraavat tekijät: poistot eivät vastaa korvausinvestointeja, koska poistot tehdään käyttöomaisuuden hankintamenosta. Korvausinvestoinnit maksavat useimmiten huomattavasti enemmän. poistot lasketaan kunnissa niin, että summasta on vähennetty investointiin saadut avustukset ja maksut ja muu rahoitusosuus. Korjausinvestointeihin ei vastaavaa rahoitusta saada käytännössä. investoinnin taloudellinen pitoaika on yleensä kirjanpidollista poistoaikaa pidempi. Tämä parantaa poistojen riittävyyttä korvausinvestointeihin. Edellä kuvattujen seikkojen perusteella on syytä todeta, että taloustilanteen tarkastelussa vuosikatteen arvioiminen poistojen suuruiseksi on pitkällä tähtäimellä liian alhainen vakaan taloudenhoidon kannalta. Toisaalta, jos väestö vähenee alueelta niin, että jatkossa ei tarvita läheskään nykyistä rakennuskantaa kunnallisten palveluiden tuottamiseen, pitää rakennuskannasta luopua ja näin pienentää poistojen määrää. Loppusijoituskunnat ovat Tilastokeskuksen uusimman ( 1998) väestösuunnitteen mukaan Äänekoskea lukuun ottamatta muuttotappiokuntia, joten on perusteltua pitää 0- tasona tilannetta, jossa vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot.

16 12 5 KUNTATALOUDEN NYKYTILA JA LÄHITULEVAISUUS 5.1 Kansantalouden kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön talouskatsauksen (syyskuu 1998) mukaan talouden keskipitkän ajan eli vuoteen 2003 ennustetun kauden kasvuedellytykset ovat edelleen hyvät, vaikka tuotannon kasvu onkin jatkunut ripeänä jo pitkään. Laman jäljiltä taloudessa on ollut runsaasti käyttämättömiä voimavaroja, jotka ovat mahdollistaneet poikkeuksellisen pitkäaikaisen ja vahvan talouskasvun. Kansainvälisen talouden kasvun arvioidaan olevan myös suotuisaa keskipitkällä aikavälillä. Tosin talouskasvun hidastuminen Aasiassa ja kysynnän supistuminen siellä vaimentavat myös teollisuusmaiden kasvua. Euroopan kehitysnäkymät näyttävät euroalueen syntyessä hyvin suotuisilta. Suomi voi hyötyä talous- ja rahaliitosta erityisesti hinta- ja valuuttakurssi-vakauden sekä niistä seuraavien matalampien korkojen kautta. Suomen kansantalouden kasvuksi on arvioitu keskimäärin yli 3 % vuodessa ajanjaksolla kasvun hidastuessa tarkastelukauden loppua kohden. Valtiovarainministeriön arvion toteutuminen merkitsisi, että vuoteen 2002 mennessä Suomen talous olisi kasvanut ripeästi lähes kymmenen vuoden ajan. Nykyisillä meno- ja tulorakenteilla lähivuosien näkymät ennustavat valtiontalouden alijäämäisyyttä. Myös kunnallistalouden laskelmat viittaavat siihen, että ilman sopeuttamistoimenpiteitä myös kunnallistalous pysyy tarkastelukauden ajan alijäämäisenä. 5.2 Kuntatalouden nykytila Kuntien talous heikkeni vuonna Kuntien menot kohosivat, valtionosuuksia leikattiin ja verotulojen kasvu jäi vähäiseksi. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate pieneni vuoden 1996 noin 11 mrd. markasta 7,5 mrd. markkaan. Vuosikate ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Velka pysyi kuitenkin vuoden 1996 tasolla. Vuoden 1997 tilinpäätöksissä 72 kunnan vuosikate jäi negatiiviseksi. Tällöin kunnat joutuivat rahoittamaan käyttömenojaan velkarahalla tai kassavaroja purkamalla. Vuonna 1998 ei kuntatalouden tilanne parantunut vuoteen 1997 verrattuna. Valtion budjetti kiristi kuntien taloutta vuonna 1998 noin 2,8 miljardilla markalla. Verotulot lisääntynevät edellisvuodesta 4,5 mrd. mk. Ansiotulojen perusteella määräytyvä kunnallisveron osuus on noin 4 mrd. mk. Kunnallisveron määrää lisäävät kansantalouden palkkasumman ripeä kasvu sekä keskimääräisen tuloveroprosentin nousu 0,12 yksiköllä 17,55 prosenttiin. Kunnille tilitettävän yhteisöveron määrän arvioidaan ylittävän vuoden 1997 kertymän, vaikka kuntien yhteisöveron jako-osuutta pienennettiin 40 prosenttiin aiemmasta 44,8 prosentista. Kuntien investointien arvioitiin hieman supistuvan vuonna Kuntatalouden lähivuosien kehitys Sisäasiainministeriön ns. trendilaskelmassa pyritään ennakoimaan kuntatalouden kehitystä erityyppisissä kunnissa, jotta saadaan tietoa kuntatalouden sopeuttamistarpeista.

17 13 Laskelma on luonteeltaan "passiivinen" eli se kuvaa tilannetta, jossa ei ryhdyttäisi mihinkään toimenpiteisiin. Trendilaskelmassa tarkastelun kohteena on kuntien vuosikate, joka osoittaa, paljonko käyttötalousmenojen kattamisen jälkeen jää investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana ovat kuntien tilinpäätöstietojen mukaiset vuosikatteet vuonna 1997 ja kehitystä arvioidaan vuoteen Laskelmassa on kyse kuntatalouden kehitysarvioiden ja muiden tiedossa olevien päätösperäisten tietojen viemisestä kuntatasolle. Laskelmassa pyritään ennakoimaan, mikä vuosikate tulisi lähivuosina siihen kohdistuvien muutosten perusteella olemaan. Laskelman lopputuloksena on kuntien sekä eri tavoin muodostettujen kuntaryhmien vuosikate aikavälillä Tulokset on esitetty asukasta kohden laskettuna vuosikatteena. Laskelman kuntakohtaisiin tuloksiin eniten vaikuttavat tekijät ovat kuntien valtionosuusjärjestelmän aiheuttamat muutokset sekä vuoden 1999 alusta voimaan tuleva yhteisöverojen uusjako. Trendilaskelmassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi edelleen vuosina 1999 ja 2000 ja kohentuisi hieman vuonna Vuosikate jäisi joka tapauksessa poistojen edellyttämää tasoa alemmaksi, jolloin kuntatalous olisi myös kuntien tilinpidon mukaan alijäämäinen. Kuntakohtaiset muutokset olisivat varsin merkittäviä ja kuntatalouksien erilaistuminen kiihtyisi. Trendilaskelmassa negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä kasvaisi erityisesti vuonna 1999 ja Tämä selittyy laskelman mukaisista yhteisöveromuutoksista. Yhteisöverojen uusjako merkitsisi huomattavia muutoksia useiden kuntien talouteen. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä verotulojen tasaus ei näinä vuosina ehdi kompensoida vuoden 1999 alusta yhteisövero-osuuksissa tapahtuvia muutoksia, koska kunkin verovuoden ja tasausvuoden välillä on kahden vuoden viive. Kaikkein eniten sopeutumisongelmia on laskelman mukaan niissä kunnissa, jotka häviävät sekä yhteisöverouudistuksessa että vuoden 1997 valtionosuusuudistuksen johdosta. Valtionosuusjärjestelmään rakennettu siirtymämenettely merkitsee sitä, että "voitot" ja "tappiot" tulevat asteittain voimaan. Muutoksia tasaavat siirtymätasaukset poistuvat asteittain vuoteen 2002 mennessä. Muutosvauhti on vuosina rajattu asukasta kohden markkaan vuodessa. Yhteensä 28 kuntaa menettää valtionosuuksia vuosina vähintään 1200 markkaa asukasta kohti. Jotkut kunnat menettävät valtionosuuksia vielä vuonna 2002 siirtymätasausten lopullisesti poistuessa. Siirtymätasaukset eivät perustu ennusteisiin vaan ovat todellisia, jo tehtyihin päätöksiin perustuvia. Valtaosassa kuntia vuosikate heikkenee. Tällaisia kuntia on laskelmassa 251. Vuosikatetta parantavia kuntia olisi 185 (laskelmiin ei sisälly Ahvenanmaan kuntia). Laskelma on kuitenkin ns. passiivinen ja siihen ei sisälly oletuksia kuntien sopeutumistoimista. Trendilaskelma osoittaa sopeutumistarvetta tiettyjen taustalla olevien kuntien talouteen vaikuttavien ennustetietojen ja muihin kuntakohtaisiin tietoihin perustuen.

18 14 Trendilaskelma ei ole ennuste senkään vuoksi, että kunnat eivät pysyvästi voi päästää vuosikatteitaan niin heikoksi kuin laskelmat osoittavat, koska se merkitsee kuntien joutumista "selvitystilaan". Laskelman tekijöistä vaikeimmin ennakoitavissa on yhteisöverojen taso ja erityisesti niiden kuntakohtainen jako. Uudessa yhteisöverojen jakojärjestelmässä kunnille tulevat osuudet yhteisöverosta muuttuvat vuosittain sen mukaan kuinka yritykset eri kunnissa tekevät tulosta ja miten veroja pannaan maksuun. Tässäkin mielessä laskelmat ovat vain suuntaa antavia. Kuntien rahoitusasema heikkenee tarkastelukaudella ja vuosikate jää jokaisena vuonna nettoinvestointeja pienemmäksi. Kuntien lainakanta kasvaa noin 6 mrd. markalla ja kassavarat supistuvat 5,5 mrd. markalla. Erot yksittäisten kuntien talouskehityksessä ovat merkittäviä.

19 15 6 KUNNAT 2000-LUVULLA 6.1 Kuntien tehtävät 2000-luvulla Kuntien tehtävänä on edelleen 2000-luvulla huolehtia yleisten edellytysten puitteissa kansalaisten peruspalveluiden saatavuudesta. Kuntien tulee osaltaan edistää asukkaidensa hyvinvointia, turvata yhteiskunnan perusrakenteet, vastata kansalaisten perusoikeuksien toteutumisesta ja edistää kestävää kehitystä. Kuntien vastuulla on järjestää suuri osa yhteiskunnan peruspalveluihin kuuluvista tehtävistä, kuten koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja yhdyskuntien toimivuus. Ministeri Backmanin asettama kuntien peruspalveluiden turvaamista selvittävä neuvotteluryhmä on toimeksiantonsa mukaan asettanut linjauksensa siten, että kokonaisveroasteen alentamisen mahdollistamiseksi keskimääräinen kuntien tuloveroprosentti ei nouse, vaan verotulojen lisäys kohdistuu tarvittaessa kiinteistöveroon, kunnille ei anneta uusia tehtäviä ellei vanhoja tehtäviä tai velvoitteita vastaavasti vähennetä tai osoiteta taloudellisia voimavaroja uusien tehtävien rahoittamiseen, kuntien ja valtion välistä työnjakoa voidaan pääsääntöisesti muuttaa vain siten, että muutokset tehdään valtion ja kuntien välillä kustannuksiltaan neutraalisti, kuntien valtionosuudet säilytetään reaalisesti nykyisellä tasolla, mikä merkitsee, että indeksitarkistukset tehdään täysimääräisesti, valtio tukee kuntien toiminnan ja palvelurakenteen uudistamista sekä kuntien ja kuntayhtymien laadunarviointia, palveluista perittävien maksujen kustannusvastaavuutta ja ohjausvaikutusta lisätään sekä otetaan huomioon maksuissa varallisuus ja pääomatulot sekä sosiaaliset näkökohdat, kuntien tulopohjatyöryhmä (Hautamäki) esittää vuoden 1999 alkupuolella eri vaihtoehtoja ja laskelmia kunnallisen verotuksen, valtionosuuksien ja kuntien maksutulojen järjestelmästä sekä tulopohjan laajentamisesta ja uusista tulomuodoista ottaen huomioon vaikutukset kokonaisveroasteeseen, kuntien väliseen tulorakenteeseen ja tulon jakoon, kuntien ja valtion välinen neuvottelumenettely uusitaan tavoitteena valtion- ja kunnallistalouden yhteinen vakauttamisohjelma, kunnallistalouden tilan ja kehityksen arviointia kehitetään osana kuntien ja valtion välistä neuvottelumenettelyä ja valtion kehys/budjettiriihen yhteydessä arvioidaan kuntien talouden kehitystä.

20 16 Edellä esitettyjen linjausten perusteella mitään suuria lainsäädännöllisiä tai tehtävämuutoksia ei näyttäisi lähitulevaisuudessa olevan odotettavissa, joilla olisi seurausvaikutuksia kuntatalouden tarkastelujen kannalta. 6.2 Kunnan tulopohja tulevaisuudessa Kuntien pääverolähteet ovat nykyisin kunnallisvero (tulovero), osuus yhteisöveron tuotosta (yhteisövero) ja kiinteistövero. Lisäksi kunnat voivat periä koira veroa, mutta se ei ole oleellinen kunnan tulolähde. Kuntien verotulojen merkitys kuntien toimintojen rahoituksesta on kasvanut valtionosuuksien vähentyessä. Kuntien verotulot ovat noin 67 miljardia markkaa eli noin 4 7 prosenttia kuntien tuloista. Kuntien verotuloista kunnallisveron osuus on noin 78 prosenttia, kiinteistöveron osuus noin 4 prosenttia ja yhteisöveron osuus noin 18 prosenttia. Kuntien maksutulojen osuus on yhteensä 18 prosenttia kuntien tuloista. Yli kaksi kolmasosaa maksutuloista on kuitenkin liikelaitosten maksuja, joiden korottamista rajaavat kilpailunäkökohdat ja kilpailuviranomaiset Kovin merkittäviä mahdollisuuksia muidenkaan maksujen korottamiseen ei ole, koska hyvinvointiin ja perusoikeuksiin kuuluvat palvelut on säilytettävä joko maksuttomina tai kohtuuhintaisina. Esimerkiksi sairaanhoidon maksuja ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen. Maksuilla voidaan tulojen kasvattamisen lisäksi ohjata palvelurakennetta ja joissakin tapauksissa vähentää palveluista aiheutuvia menoja. Taulukko 1. Kuntien verotulot. KUNTIEN VEROTULOT , MRD. MK Tilitykset * Kunnallisvero 48,3 52,7 53,3 51,8 55,5 Osuus yhteisöveron tuotosta 1,5 5,6 6,9 11,0 11,3 Kiinteistövero 2,6 2,7 2,6 2,6 2,7 YHTEENSÄ 52,3 58,3 62,8 65,4 69,5 Lähde: Kuntaliitto: ( ) Tutkijat ovat yrittäneet kehittää optimaalista verojärjestelmää. Käytännössä verotuksen rakenne ja verojen määrä on lopulta poliittinen kysymys, minkä vuoksi on rohkeata ennakoida tulevaisuutta. Verotuksen rakenne ilmeisesti myötäilee kuitenkin niitä periaatteita, jotka jo ovat käytössä Euroopassa ja ED-maissa. Tulevaisuuden verotuksen rakenteeseen liittyy monia kysymyksiä, joihin on etsittävä vastauksia samalla kun pohditaan kiinteistöverotuksen osuutta.

21 Verotulojen jakautuminen valtion ja kuntien välillä Verotulojen jakautuminen valtion ja kuntien välillä liittyy kiinteästi valtionosuusjärjestelmään. Jos keskushallinto kokoaa suuren osan veroista, valtionosuudet ovat silloin myös suuret ja päinvastoin. Euroopassa tai EU:ssa näyttävät ratkaisut olevan erilaisia. Ohessa muutama esimerkki eri maiden painopisteistä vuonna Taulukko 2. Keskushallinnon ja paikallishallinnon osuus verotuloista (OECD 1995 ). Maa Valtio Aluehallinto ja Sosiaaliturva EU kunnat Iso-Britannia Ruotsi Ranska Tanska Suomi Oheiseen taulukkoon on otettu mukaan sosiaaliturva, johon sisältyvät kansainvälisen käytännön mukaan työeläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut, sairausvakuutusmaksut ja kansaneläkemaksut ED-sarake sisältää ko. maan EU :lle tilittämiä tuonti tulleja, maataloustuotteiden tuontimaksuja ja hiili- ja teräsunionimaksun. Suomessa tämä asia sisältyy yhtenä niihin kysymyksiin, joita ministeri Backmanin asettama tulopohjatyöryhmä käsittelee. Kun otetaan huomioon yleiset hallinnon kehityslinjaukset, on ennakoitavissa, että verotuksen painopiste siirtyisi enemmän kunnille. Muutos tuskin voi olla kovin suuri, koska valtionosuuksien kautta verotukseen liittyy vahva kuntien tuloja tasaava elementti Kiinteistöveron merkitys paikallishallinnon tuloista Kiinteistöveron merkitys paikallishallinnon tuloista on eri maissa erilainen. Tässäkin suhteessa eri maat näyttävät eroavan melkoisesti toisistaan luvun alkupuolen tilasto kertoo tämän havainnollisesti.

22 18 Taulukko 3. Kiinteistöveron osuus paikallishallinnon tuloista (Kurri & Loikkanen 1998). Maa Kiinteistöveron osuus, % Irlanti 100 Iso-Britannia 97,5 Hollanti 66,1 Ranska 34,6 Saksa 19,3 Itävalta 10,0 Notja 9,9 Tanska 6,5 Suomi 4,8 Ruotsi 0,0 Kunnalle kertyvien kiinteistöverojen määrä riippuu verotettavien kiinteistöjen määrästä ja kiinteistöveroprosentista. Keskusteluissa on ollut esillä, että kiinteistöverotusta laajennettaisiin myös muihin kuin nykyisin verotettaviin kiinteistöihin. Tämä lisäisi kuntien kiinteistötulojen merkitystä. Kiinteistöverosta on esitetty viime aikoina erilaisia käsityksiä. Kiinteistöverona on useita tärkeitä piirteitä, jotka puoltavat tai vastustavat verotuksen painopisteen siirtämistä kiinteistöveroihin. Puoltavana seikkana esitetään yleisesti, että kiinteistövero edustaa tulolähteenä kunnalle pysyvyyttä ja vakautta, jota pidetään palvelujen kehittämisen kannalta tärkeänä. Kiinteistöt eivät muuta paikkakuntaa, kuten asukkaat tai yritykset. Kiinteistöveroja vastustetaan taas siitä syystä, että suuri osa kiinteistöjen omistajista on hankkinut kiinteistön työtuloistaosa säästämällä. Kun tuloista on jo kertaalleen maksettu korkea vero, on nyt epäoikeudenmukaista siirtää verojen painopistettä kiinteistöveroihin.

23 19 7 LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUNNALLISTALOUDELLISET VAIKUTUSMEKANISMIT Seuraavassa kuviossa on esitetty loppusijoitushankkeen paikallistaloudelliset vaikutusmekanismit. Päätös laitoksen tulosta paikkakunnalle.. Laitoksen Tilapäisrakentaminen.. työvoima 1 paikkakunf nalle Kysynnän kasvu paikallisille tuotteille ja palveluille..välilliset työllisyysja tulovaikutukset l Valmis laitos Yhteisöveron lisäys Kiinteistöveron lisäys Laitoksen tuomat työpaikat ~ Muuttoliike kuntaan._ Ansioverotulojen ~ Valtion verotulotasaus lisäys Julkisten palveluiden lisäkysyntä L +._ Kunnan menot._ Valtionosuudet Vaikutus lisääntyvät lisääntyvät kunnan budjettiin Nettovaikutus....! Kuvio 2. Loppusijoitushankkeen kunnallistaloudelliset vaikutusmekanismit. Laitoksen sijoittuminen paikkakunnalle vaikuttaa monella tavalla kunnallistalouteen. Rakentaminen ja toiminta vaikuttavat työllisyyteen ja yritystoimintaan. Työllisyys- ja väestövaikutuksissa käytetään lähtökohtana Laakson ( 1999) tutkimustuloksia. Lisäksi loppusijoituslaitos voi vaikuttaa välillisesti sijaintialueen muihinkin elinkeinoihin. Työllisyydessä tapahtuvilla muutoksilla on välitön yhteys alueen väestökehitykseen. Väestökehitys vaikuttaa kunnan palvelutarvetta lisäävänä menoihin ja verotulojen kautta kunnan tuloihin. Väestön määrän ja rakenteen muutos vaikuttaa kunnan saamien valtionosuuksien suuruuteen. Laakso ( 1999) esittää arvioiduille vaikutuksille vaihteluvälin, koska yksiselitteisiä lukuja mm. työllisyys- ja väestökehityksestä on mahdotonta antaa. Tässä selvityksessä on laskelmien pohjana käytetty Laakson tarkastelussa esitettyä vertailun ylärajaa. Laskelmat tehtiin alun perin kaikilla vaihtoehdoilla, mutta niiden kunnallistaloudellisten vaikutusten erot olivat varsin pienet (0,3-0,7 Mmk). Koska keskeinen tavoite on saada mahdollisimman selkeästi esiin 0- ja laitosvaihtoehtojen ero, valittiin Laakson käyttämä maksimivaihtoehto.

24 KUNNALLISTALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 8.1 Arvioinnissa käytetyn viitekehyksen kuvaus Selvityksessä pyritään mahdollisimman totuudenmukaisesti kuvaamaan Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken kuntakohtaista kehitystä. Kuntien lähtökohtatilanne ja asema Suomessa on erilainen. Tämä erilaisuus on otettava huomioon viitekehystä tehtäessä. Kuviossa 2 on esitetty tässä selvityksessä käytetty kunnallistaloudellisen arvioinnin viitekehys. Viitekehyksen perustana on kunnissa käytössä olevan tuloslaskelman rakenne. Kunnissa tapahtuvat väestömuutokset ovat hyvin keskeinen kuntatalouteen vaikuttava tekijä ja odotettavissa olevan muuttoliikkeen nopeutumisen seurauksena muuttoliikkeen merkitys tulee kasvamaan ensi vuosituhannella. Loppusijoituslaitoksen aiheuttama muuttoliike vaikuttaa kunnan väestön määrään ja rakenteeseen ja edelleen kunnallisten palvelujen tarpeeseen sekä niiden kustannuksiin. Muuttoliike on tiiviisti sidoksissa ihmisten ikään ja perhease maan. Kunnallistaloudellisen lähtökohdan muodostavat ehdokaskuntien vuoden 1997 tilinpäätökseen perustuvat tuloslaskelmat Tuloslaskelmien 1997 jälkeen tapahtunut kehitys on arvioitu niin, ettei kustannustasossa tapahtuneita muutoksia ole otettu huomioon eli laskelmat perustuvat vuoden 1997 rahan arvoon. Syynä tähän on, että on mahdotonta arvioida kustannustason kehitystä vuoteen 2030 ja toisaalta nykyinen kustannustason muutos on varsin alhainen. Kunnallistalouden kehityksessä arvioidaan kahta vaihtoehtoa - 0-vaihtoehto, loppusijoituslaitosta ei kuntaan tule - laitosvaihtoehto, loppusijoituslaitos tulee kuntaan.

25 21 TP 1997 Ikäriippuvat palvelut mk/ikäryhmä Kunnan netto- ~ ~ 1 menojen kehitys Väestö- ja ikärakenteen muutos ~ ~ ~ n r ,30... ~ Laitosvaihtoehto 1 -===========----~=---_ 0-vaihtoehto 1 Arvio verotulokehityk- Verotulojen Toimintakate sestä ja verotulotasauk- kehitys ~ Laitosvaihtoehto sesta Arvio valtionosuuksien Valtionosuuksien kehityksestä kehitys Arvio arvonlisäveron 1 Alv:n muutos palaotuksen muutoksesta vaihtoehto 1 Rahoitustulot -me- Rah.tulot ja -menot Käyttökate not vakioitu 1997 tasolle Suuunnitelman mukaiset Sumu-postojen ja Vuosikate (Sumu) -poistot ja muut muiden erien vakierät ointu 1997 tasolle ~ ~ Taloudellisen tilan arviointi kunnallistalouden.mittarilla 1-5 vuosina Tilikauden tulos ~--, 1 Laitosvaihtoehto vaihtoehto 1, Kuvio 3. Kunnallistaloudellisten vaikutusten arvioinnin viitekehys. Seuraavassa käydään läpi tuloslaskelmaerittäin, millaisia muutoksia niiden osalta on tapahtumassa ja miten niiden arviointi on toteutettu tässä selvityksessä. 8.2 Kunnan toimintamenot ja -tulot Lainsäädäntö ohjaa kuntien toimintamenoista noin 80 prosenttia. Kuntien kaikista toimintamenoista noin 44 prosenttia on henkilöstömenoja. Kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja sivistystoimen menoista noin kaksi kolmasosaa on henkilöstömenoja. Toimintamenojen ja -tulojen arviointi tehdään käyttämällä perustana jaksotettujen menojen ja tulojen erotusta eli nettomenoja, joka on yhtä kuin toimintakate. Tämä menetelmä vakioi kunnan tulojen ja menojen suhteen. Jos kunnan menot kasvavat, pitää tulojen kasvaa vastaavasti.

26 22 Muuttoliike lisää kunnallisten palveluiden kysyntää ja tätä kautta lisää kunnan menoja. Muuttajan ikä vaikuttaa kunnan toimintamenojen kasvuun. Kunnalliset palvelut kohdistuvat tiettyihin ikäryhmiin, jolloin voidaan melko luotettavasti laskea, kuinka paljon muuttovoitto eri ajankohtina lisää eri ikäryhmiin kohdistuvien palveluiden kysyntää ja sitä kautta kunnan menoja. Osa palveluista on myös koko väestölle suunnattuja, jolloin laskenta voi perustua lähinnä koko väestömäärään. Lankisen ( 1998) mukaan voidaan olettaa, että kuntaan muuttava ja siellä asuva väestö muistuttavat palvelutarpeiltaan toisiaan, joten niille voidaan soveltaa samoja arvioita keskikustannuksista. Lankisen arvion mukaan keskikustannuksilla arvioituna yksi muuttoliikkeen mukana tullut asukas aiheuttaa mk/asukas lisäyksen kunnan toimintamenoihin vuosittain. Muuttoliike lisää tarvetta palveluihin suuntautuviin investointimenoihin, kun palveluiden toteuttamiseen tarvitaan lisää tiloja sekä uusia tontteja asuntorakentamiseen. Lankisen (1998) tutkimuksen mukaan muuttaja aiheuttaa 4800 markan kertaluontoisen lisäkustannuksen investointimenoihin. Tässä selvityksessä ydinjätteiden loppusijoituslaitoksesta johtuvien kunnallisten palvelujen lisäkustannusten selvittämiseksi kunnan palvelut jaotellaan Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston 1997 palveluluokituksen perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: A. Ikäspesifiset palvelut lkäspesifisillä palveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka on tarkoitettu tietylle ikäryhmälle. Tällaisia palveluita ovat: - lasten päiväkotihoito - muu lasten päivähoito - lasten ja nuorten laitoshuolto - muut lasten ja perheiden palvelut - vanhusten laitospalvelut - kotipalvelut - muut vanhusten ja vammaisten palvelut - hammashuolto - peruskoulu -lukio 0-6 -vuotiaat 0-6 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat y Ii 65 -vuotiaat yli 65 -vuotiaat yli 65 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat B. Iästä riippuvat palvelut Iästä riippuvilla palveluilla tarkoitetaan palvelua, jonka käyttö riippuu asukkaan iästä. Palvelua kuitenkin käyttävät kaikki kunnan asukkaat. Iästä riippuvina palveluina tässä selvityksessä on käsitelty perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Terveydenhuollon ikäriippuvuutta kuvaa valtionosuuden perustana oleva laskelma ikäryhmittäisistä kustannuksista, jotka vuoden 1997 valtionosuuden laskennassa ovat: