Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Transkriptio

1 Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

2 Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy tai näivettyy elinkeinoelämän kehityksen myötä Aktiivisella elinvoima-/ elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa asioihin! Yhdessä olemme enemmän!

3 Keski-Suomi

4 Keski-Suomen Aikajana (K-S Liitto, kauppakamari ja Jykes Oy) 1/2015 tuoteseloste Tietojen lähteenäon Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihtolasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältääjoitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöäja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrääkalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistätyöntekijäävastaa yhtäkokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekäansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömääräestimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuodentakaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillätrendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojenpäivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.

5 Keski-Suomen väest estökehitys (enn enn.) Luonnollinen väestönmuutos Maan sisäinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Väestön kok.muutos Keski-Suomessa väestön on hiipunut viime vuosin mitä osaltaan selittää he työllisyystilanne Maan sisäinen muuttoliik kääntynyt tappiolliseksi j väestönkasvu on yhä enemmän maahanmuuto varassa Väestön kasvu on keskitt vahvasti Jyväskylän seud Onko kyseessä vain nope ohimeneväkäänne vai hiipuuko väestökehitys pitkäksi aikaa? (enn.)

6 Liikevaihto kääntyi Kesk Suomessa laskuun v. 20 ja koko maassa vuotta myöhemmin Ero johtuu viennin heikosta kehityksestä, tarjontaa sopeutetaan olemassa olevaan kysyntään

7 V viennin määräoli noin 2,6 mrd eli lähes miljardin vähemmän kuin v Viennin laskun arvioidu vaikutukset: htv:ta - 32 M kuntaveroj

8 Vienti on pysynyt lähes samalla tasolla viime vuodet V tason saavuttaminen edellytt lähes miljardin kasvua Keski-Suomen viennist 80 % on metsääja metallia

9 Metsäteollisuuden vien kääntyi hienoiseen lasku v lopussa Henkilöstömäärän merkittäväälaskua selittävät paperikoneide sulkemiset Metsäteollisuuden henkilöstömäärä on noi 200 ja viennin arvo noin 1,2 mrd

10 Palvelualojen liikevaih pitkään jatkunut kasv pysähtyi v lopus Henkilöstömäärä ei o merkittävästi heilahde viime vuosina ja se on

11 Matkailualan kasvu on kohdannut haasteita v , mikänäkyy alan kehityksessä: - Majoitusvuorokau määrä-4,1 % - Henkilöstömäärä- % - Liikevaihto +0,7 % Heikentynyttä kehitystä selittävät mm. edustuskulujen verovähennysoikeudesta luopuminen (palautettiin 2015), heikot talvisäät se venäläisten vähentynyt matkailu

12 Keuruun ja Jyväskylän seuduilla liikevaihdon kehitys on pysytellyt tasaisena viime vuodet Muilla seuduilla liikevaih oli laskussa v aika

13

14 Tyött ttömyysaste seutukunnittain , 2014, % 20,0 18,0 16,0 14,0 19,0 17,5 16,2 15,9 15,1 14,2 12,0 10,0 8,0 6, Jyväskylän sk Joutsan sk Keuruun sk Jämsän sk Äänekosken sk Saarij.-Viitas. sk

15 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit PLUSSAT + KIBS-alojen kasvu on jatkunut + Teknologiateollisuuden vienti on kääntynyt nousuun + Palveluiden työpaikkamääräon pysynyt ennallaan + Äänekosken biotuotetehdas kohentaa näkymiä ja tuo uusia työpaikkoja + Henkilöstömäärän väheneminen Jyväskylän seudulla on pysähtynyt + Kasvua tulee pk-yrityksistä MIINUKSET -Yritysten liikevaihto on laskenut enemmän kuin koko maassa -Työttömien määrä jatkaa kasvuaan -Viennin kasvu on pysähtynyt -Teollisuuden henkilöstömääräjatkaa laskua -Väestönkasvu on hiipunut KYSYMYSMERKIT? Milloin teollisuuden vienti lähtee nousuun vai jäädäänköpysyvästi nykytasolle? Mitätapahtuu palveluiden ja kaupan liikevaihdon ja työpaikkojen kehitykselle? Jääkömatkailualan notkahdus vain tilapäiseksi? Miten saadaan synnytettyäuutta liiketoimintaa? Pääsevätkömaakunnan yritykset mukaan tiedossa oleviin rakentamisprojekteihin? Kääntyykö väestönkehitys laskuun

16 Viitasaaren seudun elinvoimaisuuden kehitys Kuntajakoselvitysmateriaali

17 Viitasaari pähkinänkuoressa N asukasta, pinta ala n km vapaa- ajan asuntoa N. 300 järveä, vesipinta-ala 21,4 %, 340 Km2 Kaupungin liikevaihto n. 80 miljoonaa euroa Vero % 21 WU n työntekijää PislaOy, Kaskipuu Oy, ERSA Oy Fa-ForestOy, Sop.ValmOy, Maarla Oy, Moisio ForestOy ym. Ym.

18 Viitasaaren kaupungin elinvoimatoimenpiteitä Kaupunkistrategia Elinkeinopolitiikasta keskustelu vuosittain Elinvoimaohjelma Tapahtumatarjontaa lisätty Hyvä yhteistyö yrittäjien ja paikallismedian kanssa. Pro-Viitasaari yhteistyö! Markkinointi

19 Kaupunkistrategia

20 Elinkeinopolitiikka

21 elinvoimaohjelma

22 Pro Viitasaari yhteistyö

23 tapahtumat

24 Markkinointi.

25

26

27 Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy tai näivettyy elinkeinoelämän kehityksen myötä Aktiivisella elinvoima-/ elinkeinopolitiikalla voidaan vaikuttaa asioihin! Yhdessä olemme enemmän! deos