Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 FI POSIVA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu POSIVA OY Mikonkatu 15 A Puhelin (09) Fax (09) HELSINKI 30-27

2 ISBN X ISSN Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia. eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy n kantaa

3 i - POSiVa Report Raportin tunnus-reports POSIVA Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Julkaisuaika - Date Puh. (09) Int. Tel Maaliskuu 1999 Tekijä(t) - Author(s) Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Toimeksiantaja(t) - Commissioned by Posiva Oy Nimeke - Title KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN ALUETALOUDELLI- SET VAIKUTUKSET Tiivistelmä -Abstract Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia vaihtoehtoisten sijoituskuntien, Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden yritystoimintaan, työllisyyteen, väestöön, kiinteistömarkkinoihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallistalouteen. Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikutuksista tehdyissä panos-tuotos-lähestymistapaan perustuvissa laskelmissa on arvioitu, että rakentamisen huippuvaiheessa laitoksen rakentamisen aiheuttama työllisyyden lisäys on koko maassa lähes 350 henkilöä vuodessa, josta noin 200 henkeä on maakunnassa ja henkeä laitoksen vaikutusalueella (sijaintikunnassa ja naapurikunnissa) asuvaa työvoimaa. Laitoksen toimintavaiheessa työllisyysvaikutukset painottuvat huomattavasti enemmän laitoksen vaikutusalueelle, tällöin vuosittaisesta noin 160 hengen kokonaistyöllisyyden lisäyksestä vaikutusalueella asuvien osuus on henkeä. Työllisyyden muutoksilla on välitön yhteys alueelliseen väestökehitykseen. Työpaikkojen lisääntyminen vaikuttaa väestön muuttoliikkeeseen ja edelleen väestön määrän ja väestörakenteen kehitykseen. Laitoksen aiheuttamista väestövaikutuksista laitoksen vaihtoehtoisissa sijaintikunnissa on tehty laskelmia ns. demografisella projektiomenetelmällä. Tulosten mukaan laitoksen aikaansaama työllisyyden lisäys kasvattaa sijaintikunnan väestöä kunnasta riippuen asukkaalla, mikä vastaa 1-2 prosenttia kunnan väestöstä, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitosta ei sijoiteta kuntaan. Laitoksen aikaansaama väestönlisäys kasvattaa asuntojen kysyntää jonkin verran, mikä voi heijastua tilapäisenä vanhojen asuntojen ja yksityissektorin omistamien asuntotonttien tilapäisenä hintojen nousuna sekä asuntotuotannon vilkastumisena, verrattuna siihen vaihtoehtoon, että laitos ei tule kuntaan. Loppusijoituslaitos vaikuttaa kunnallistalouteen. Laitos maksaa kiinteistöveroa, sen lisäksi laitoksen aiheuttama työllisyyden paraneminen ja väestönlisäys kasvattavat kunnallisverotuloja. Verotulojen muutos vaikuttaa kuntien valtionosuusjärjestelmän verotulotasaukseen, joka leikkaa osan verotulojen kasvusta. Muuttoliikkeen aiheuttama väestön määrän ja ikärakenteen muutos vaikuttaa kunnan valtionosuuden suuruuteen. Laitoksen rakentaminen ja sen aikaansaama väestön määrän ja rakenteen muutos vaikuttavat myös kunnan palvelutuotannon ja muihin kustannuksiin. Avansanai Keywords aluetalous, työllisyys, väestö, kunnallistalous, käytetty ydinpolttoaine, loppusijoitus, ympäristövaikutusten arviointi SBN ISBN O6O-X ISSN ISSN Sivumäärä - Number ol pages 124 Kieli - Language Suomi

4 Posiva-raportti - Posiva Report Raportintunnus - Report * POSIVA Posiva Oy Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI, FINLAND Julkaisuaika - Date Puh. (09) Int. Tel March 1999 Tekijä(t) - Auttior(s) Seppo Laakso Seppo Laakso Urban Research Toimeksiantaja^) - Commissioned by Posiva Oy Nimeke - Title THE EFFECTS OF THE FINAL DISPOSAL FACILITY FOR SPENT NUCLEAR FUEL ON REGIONAL ECONOMY Tiivistelmä - Abstract The study deals with the economic effects of the final disposal facility for spent nuclear fuel on the alternative location municipalities - Eurajoki, Kuhmo, Loviisa and Äänekoski - and their neighbouring areas. The economic influence of the facility on industrials, employment, population, property markets, community structure and local public economics are analysed applying the approach of regional economics The evaluation of the facility's effects on employment is based on input-output analysis. Both the direct and indirect effects of the construction and the functioning of the facility are taken into account in the analysis. According to the results the total increase in employment caused by the construction of the facility is about 350 persons annually, at national level. Some 150 persons of this are estimated to live in the wider region and persons in the facility's influence area consisting of the location municipality and neighbouring municipalities. This amount is reached at the top stage of construction (around the year 2018). At the production stage - after the year the facility's effects on employment will be concentrated significantly more on the location municipality and the rest of the influence area than on the rest of the country, compared with the construction stage. The estimated employment growth in the production stage is approximately 160 persons at national level of which persons live in the candidate municipality and in the rest of the influence area. There is a direct link between local employment and population development. The growth of jobs attracts inmigrants affecting the development of both the number and the structure of population. The facility's effects on population development in the alternative location municipalities are analysed using comparative population forecasts based on demographic population projection methods. According to the results the job growth caused by the facility will increase the population in the candidate municipality by persons, depending on the municipality. Relative to the total number of population this means a 1-2 percent growth compared with the alternative that the acility will not be located in the municipality. The increase of population caused by the facility has an effect on the demand for housing. The increased demand may cause a temporary growth in the housing prices and privately owned residential lots, as well as an increase in the construction of new houses and dwellings. The facility has also a significant influence on local public economics. It will pay property tax to the municipality. In addition, the employment and population growth caused by the facility increase the municipal income ax. On the other hand, the growth of tax income to the municipality will cause a cut in municipal grants from the central government. The increase of population caused by the facility also influences the demand and costs of local public services provided by the municipality. Avainsanat Keywords 'egional economy, employment, population, local public economy, spent nuclear fuel, final disposal. en\ironmemal impact assessment SBN ISBN X ISSN ISSN ivumäara - Number ot pages 124 Keli - Language Finnish NEXT PAGE(S) left BLANK

5 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Abstract 1 JOHDANTO Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö 10 2 LOPPUSIJOITUSLAITOS Yleiskuvaus Hankkeen vaiheet Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve Rakennushankkeen toteutus 14 3 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT Eurajoki Kuhmo Loviisa Äänekoski 26 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖLLISYYTEEN Vaikutusmekanismit Vaikutusten arvioinnin tutkimusmenetelmät Esimerkkejä eräiden suurten rakennushankkeiden työllisyysvaikutuksista Sijaintikunnat ja -alueet hankkeen työvoiman ja tuotantopanosten tarjoajina Vaihtoehtolaskelmat hankkeen vaikutuksista Hankkeen ulkoisvaikutukset muiden elinkeinojen kannalta 62 5 VAIKUTUKSET VÄESTÖKEHITYKSEEN Vaikutusmekanismit Työllisyyskehityksen vaikutus muuttoliikkeeseen 68

6 5.3 Työllisyyskehityksen vaikutus väestön tulotasoon sekä ammatti- ja koulutusrakenteeseen Laskelmat hankkeen vaikutuksista väestökehitykseen Hankkeen ulkoisvaikutukset ja muuttoliike 84 6 VAIKUTUKSET RAKENTAMISEEN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Vaikutusmekanismit Asuntorakentaminen Muu rakentaminen Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen 92 7 VAIKUTUKSET KIINTEISTÖJEN ARVOIHIN Kiinteistötyypit Asunnot ja asuinkiinteistöt Toimitilat sekä liike- ja teollisuuskiinteistöt Vapaa-ajan kiinteistöt Maa-ja metsätalouden kiinteistöt 97 8 VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Laitoksen vaikutus kunnan tuloihin ja menoihin Vaikutukset verotuloihin ja valtionosuuksiin Vaikutukset kunnallisten palveluiden kustannuksiin VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN Kunta - vaikutusalue - maakunta Vaikutukset yritystoimintaan ja työllisyyteen eri aluetasoilla Vaikutukset väestökehitykseen eri aluetasoilla Vaikutukset kiinteistömarkkinoihin ja kunnallistalouteen eri aluetasoilla YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 108 LÄHDELUETTELO 111 LIITTEET 1 Rakennushankkeen kannalta keskeisten toimialojen liiketoimipaikat Loppusijoituslaitoksen työllisyysvaikusmallin laskentaparametrit Verotulot loppusijoituskunnissa 121

7 1 JOHDANTO 1.1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke Suomen ydinvoimalaitokset Eurajoen Olkiluodossa ja Loviisan Hästholmenissa ovat olleet käytössä 1970-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Ydinenergialain mukaisesti ydinvoimayhtiöiden on huolehdittava kaikista tuottamiensa ydinjätteiden huoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista. Suomen nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että ydinvoimalaitoksissa syntyvä käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomeen. Posiva Oy:n (Posiva) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa Teollisuuden Voima Oy:n (TVO) Olkiluodon ja Imatran Voima Oy:n (IVO) Loviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus eli sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla säädösten ja määräysten mukaisesti Suomen kallioperään. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen päätavoitteet ja aikataulu ovat seuraavat (Posiva 1998): loppusijoituspaikan valinta vuoden 2000 loppuun mennessä ja sen yhteydessä tarvittavan valtioneuvoston periaatepäätöksen hakeminen loppusijoituslaitoksen rakennuslupahakemuksen valmistelu vuoden 2010 loppuun mennessä sekä loppusijoitustoiminnan aloittaminen vuonna Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos muodostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta, maanalaisista loppusijoitustiloista sekä näiden välisistä kuiluista. Lisäksi laitokseen liittyy lukuisia muita rakennuksia ja rakennelmia. Loppusijoituslaitokselle on neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Valinta näiden välillä tehdään vuonna Sen jälkeen jatkotutkimukset ja kehitystyö keskitetään valitulle paikalle. 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Vuonna 1994 voimaan tulleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) ja sitä täydentävän asetuksen perusteella radioaktiivisten jätteiden käsittelyyn, pysyvään varastointiin ja loppusijoittamiseen tarkoitetut laitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyn piiriin. Ympäristövaikutusten arviointi on oleellinen osa ydinenergialakiin perustuvaa loppusijoituslaitoksen lupamenettelyä. Ympäristö vaikutusten arviointiselostus on Uitettava ydinenergialain mukaiseen periaatepäätöshakemukseen, joka jätetään valtioneuvostolle. Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia mm. ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä yhdyskuntarakenteeseea YVA-menettelyssä on kuultava kaikkia niitä, joiden etuihin tai oloihin hanke saattaa vaikuttaa. Posivan eri paikkakunnilla järjestämissä vuorovaikutustilaisuuksissa on esitetty, että arvioinnissa olisi

8 10 selvitettävä hankkeen vaikutuksia mm. väestömäärään ja -rakenteeseen, työllisyyteen, paikkakunnan tuotanto- ja yritystoimintaan, muuhun fyysiseen infrastruktuuriin, kunnan ja kuntalaisten talouteen, paikkakunnan yleiseen imagoon, kiinteistöjen arvoihin ja yleiseen taloudelliseen ilmapiiriin. Lisäksi tulisi selvittää keinoja työllisyysvaikutusten ja ostojen kohdentamiseksi loppusijoituspaikkakunnalle. Tämä tutkimus liittyy Posivan YVA-ohjelmaan. Sen mukaisesti hankkeen vaikutukset arvioidaan vuoden 1998 aikana ja arviointitulokset kootaan YVA-selostukseen. Tutkimuksessa analysoidaan loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia Eurajoen, Kuhmon, Loviisan ja Äänekosken sekä näiden kuntien lähialueiden työllisyyteen, väestöön, elinoloihin, yhdyskuntarakenteeseen sekä kunnallis- ja aluetalouteen. 1.3 Tutkimuksen lähestymistapa ja sisältö Tutkimus perustuu aluetaloustieteelliseen viitekehykseen. Loppusijoituslaitos on suuri rakennushanke ja valmistuttuaan merkittävä työnantaja. Laitoksen rakentaminen sekä varsinainen toiminta vaikuttavat monella tavalla sijaintikunnan ja -alueen yritystoimintaan ja työmarkkinoihin. Tämä puolestaan heijastuu muuttoliikkeeseen ja sen kautta alueen väestökehitykseen. Näiden välityksellä vaikutukset ulottuvat paikallisiin asuntomarkkinoihin ja edelleen yhdyskuntarakenteeseen ja kiinteistöjen arvoihin. Laitos tuntuu myös kunnallistaloudessa, sillä työllisyyden ja väestön muutokset heijastuvat kunnan verotuloihin, valtionosuuksiin sekä palvelujen kysyntään. Laitoksen taloudelliset vaikutukset ulottuvat sijaintikuntaa laajemmalle alueelle, lähikuntiin ja koko maakunnan tasolle. Tutkimuksessa keskitytään edellä kuvattujen vaikutusketjujen analyysiin käyttäen hyväksi aluetaloustieteen teorioita ja menetelmiä sekä aihepiiristä julkaistua tutkimustietoa. Tutkimuksen luvussa 2 esitetään yhteenveto toteutettavasta käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksesta. Luvussa 3 kuvataan vaihtoehtoisten sijoituskuntien lähtötilannetta ja tulevaisuuden näkymiä väestön, työpaikkojen ja yritystoiminnan osalta. Luvussa 4 arvioidaan hankkeen vaikutuksia yritystoimintaan ja työllisyyteen sijoituskunnassa ja lähialueella. Arvio perustuu panos-tuotos-malliin. Luvussa 5 esitetään laskelmia hankkeen vaikutuksista väestön määrään ja rakenteeseen vaihtoehtoisissa sijoituskunnissa sekä lähialueilla. Nämä laskelmat perustuvat demografiseen projektiomalliin. Luvussa 6 arvioidaan edellisten lukujen pohjalta hankkeen vaikutuksia asunto- ja muuhun rakentamiseen sekä yleisemmin yhdyskuntarakenteeseen. Luvun 7 aiheena ovat vaikutukset kiinteistöjen arvoihin. Luvussa 8 esitetään laskelmia vaikutuksista kuntien verotuloihin sekä arvioidaan muita kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Luvussa 9 arvioidaan hankkeen vaikutuksia aluetalouteen lähikuntien ja koko maakunnan tasolla. Lopuksi luvussa 10 esitetään yhteenvetoa sekä johtopäätöksiä tutkimuksen tuloksista.

9 11 2 LOPPUSIJOITUSLAITOS 2.1 Yleiskuvaus Loppusijoituslaitos koostuu maan päälle rakennettavasta kapselointilaitoksesta sekä varsinaisista loppusijoitustiloista syvällä kalliossa. Lisäksi laitokseen kuuluu muita tiloja apuja oheistoimintoja varten. Kapselointilaitoksessa käytetty polttoaine pakataan tiiviisiin metallisäiliöihin eli kapseleihin, jotka lasketaan hissillä metrin syvyyteen louhittuihin loppusijoitustiloihin. Nämä muodostuvat tunneleista, joiden lattiaan porataan reiät pohtoainekapseleille. Käytetty polttoaine voidaan kuljettaa loppusijoituspaikalle maanteitse tai rautateitse, eräissä vaihtoehdoissa myös meriteitse. Loppusijoitustoiminnot sijaintipaikalla käsittävät maan pinnalla noin 40 ha:n kokoisen maaalueen. Maanpinnalta alas loppusijoitustiloihin johtaa kolme pystykuilua: työ-, henkilö- ja kapselikuilu. Varsinaiset loppusijoitustilat koostuvat suunnilleen samalla syvyydellä olevista metrin pituisista sijoitustunneleista, jotka on yhdistetty keskustunnelilla. 2.2 Hankkeen vaiheet Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen hanke jakautuu neljään vaiheeseen: tutkimusvaiheeseen, rakentamisvaiheeseen, loppusijohusvaiheeseen sekä sulkemisvaiheeseen. Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto eri vaiheista Tarkempi kuvaus loppusijoitushankkeesta ja sen eri vaiheista on julkaisussa Posiva (1998). Laitoksen suunnittelutyö on meneillään, joten kaikki seuraavassa esitettävät volyymi- ja ajokustiedot ovat alustavia ja voivat muuttua suunnittelun edetessä. Tutkimusvaihe vuosina Kalliorakentaminen loppusijoituspaikalla alkaa tutkimuskuilun louhinnalla noin 500 m:n syvyyteen. Tutkimuskuilusta käsin tehdään paikkatutkimuksia sekä testataan tutkimusmenetelmiä ja laitteistoa. Tutkimuskuilu louhitaan ylhäältä alas. Louhe nostetaan maanpinnalle työnaikaisella hissillä sekä siirretään läjitysalueelle myöhempää käyttöä varten. Maan pinnalle rakennetaan kuilun toiminnan ja tutkimusten vaatimat tilat sekä vierailukeskus. Tutkimusvaihe kestää useita vuosia. Täksi ajaksi kuiluun asennetaan vesi-, viemäröinti-, ilmanvaihto-, sähkö-, puhelin-, palontorjunta-, hälytys- ja hissijärjestelmät. Jos loppusijoituspaikaksi vahtaan Kuhmon Romuvaara, alueelle on rakennettava muutama kilometri uutta tietä. Äänekosken Kivetyn tapauksessa paikalle johtavia tieyhteyksiä on parannettava. Olkiluotoon samoin kuin Loviisan Hästholmeniin johtavat nykyiset tieyhteydet ovat riittävät loppusijoitustoiminnan kannalta. Uusia ratayhteyksiä tai satamia ei tarvita missään sijoitusvaihtoehdossa. Hankkeessa tarvittava työvoimamäärä lisääntyy tutkimusvaiheen aikana vuosittain ja on vuonna 2010 noin 35 henkeä.

10 12 Posiva muuttaa sijoituspaikkakunnalle tutkimusvaiheen alussa. Rakentamisvaihe vuosina Loppusijoitustilat louhitaan kallioon. Tutkimuskuilun lisäksi louhitaan toinen ja kolmas pystykuilu sekä niiden väliset yhdystunnelit. Samanaikaisesti louhitaan loppusijoitussyvyydelle keskustunneli sekä sijoitustunneleita. Kuilut louhitaan porausräjäytysmenetelmällä. Tunneleiden yhteispituus on perustapauksessa noin 13 km. Maanalaisten rakennelmien tilavuus on noin m 3. Louhinnassa syntyvä kiviaines, kaikkiaan noin m 3, kuljetetaan maan pinnalle ja käytetään sellaisenaan tai murskeena laitosalueen ja sinne johtavien teiden rakennustyössä sekä loppusijoitustilojen täyttämisessä ja aikanaan sulkemisessa. Kapselointilaitoksen rakentaminen voidaan aloittaa, kun pystykuilujen rakentaminen on edennyt riittävän pitkälle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin neljä vuotta. Kapselointilaitos käsittää viisi toimintojen mukaan nimettyä osaa: polttoainesäiliöiden vastaanotto, kapselointi, prosessi ja valvomo, jätteiden käsittely, korjaamo sekä varasto. Kapselointilaitoksen yhteyteen rakennetaan myös toimistorakennus. Lisäksi rakennetaan lukuisia apu- ja oheistiloja: vesien käsittelylaitokset, ajoneuvojen huoltorakennus, lämpökeskus, korjaamo, bentoniitin käsittelylaitos, louhittujen massojen käsittelylaitos, ruokala, vierailukeskus ja majoituskylä. Laitosalueella sijaitsevien rakennusten yhteistilavuus on m 3. Rakennus-ja asennustyövoiman tarve on enimmillään noin 150 henkeä vuonna Loppusijoitusvaihe vuodesta 2020 alkaen Käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan Loviisan ja Olkiluodon voimalaitoksilta loppusijoituslaitokseen maanteitse tai rautateitse, mahdollisesti osittain meriteitse. Loppusijoituslaitoksessa käytetty polttoaine kapseloidaan kauko-ohjatussa prosessissa. Perussuunnitelman mukaan viikoittain valmistuu 1-2 kapselia loppusijoitettavaksi. Ne kuljetetaan ja sijoitetaan loppusijoitustunneliin. Sijoitustunnelit täytetään sitä mukaan kuin kapselit on sijoitettu. Loppusijoituslaitoksessa työskentelee noin 105 henkilöä, lisäksi geotutkimus työllistää jatkuvasti noin 15 henkeä. Laitoksen toiminnan aikana tapahtuva sijoitustilojen louhinta työllistää aika ajoin (noin 3 vuoden välein) noin 20 henkeä. Jos Loviisan ja Olkiluodon voimaloiden käyttö päättyy vuoden 2020 tienoilla, loppusijoitus vie aikaa noin 20 vuotta. Mikäli voimalaitosten käyttöaikaa pidennettäisiin olennaisesti, myös loppusijoitusvaihe pitenisi vastaavasti. Laitoksen suunnittelussa varaudutaan myös mahdollisten uusien voimalaitosyksiköiden käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen.

11 13 Sulkemisvaihe Kun kaikki käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu ja sijoitustunnelit täytetty, kertynyt radioaktiivinen jäte siirretään loppusijoitustiloihin. Radioaktiivisia aineita sisältävät osat puretaan kapselointilaitoksesta ja sijoitetaan loppusijoitustiloihin. Jäljellejäävät rakennukset ja alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. Jos tiloille ei ole jatkokäyttöä, ne voidaan purkaa ja alue voidaan maisemoida. 2.3 Rakennushankkeen volyymi ja työvoimatarve Loppusijoituslaitoksen tutkimus- ja rakentamisvaiheiden yhteenlaskettu kustannusarvio on noin miljoonaa markkaa vuosina , vuoden 1997 lopun hintatasossa laskettuna. Kustannuksista suunnilleen puolet on varsinaisia rakentamiskustannuksia. Muu osa koostuu laitteiden hankinnasta ja asennuksesta, geotutkimuksista sekä Posivan toimintakustannuksista. Loppusijohusvaiheen kustannukset ovat vuosittain noin 125 miljoonaa markkaa vuodesta 2021 adcaea Kustannusten jakauma ja ajoittuminen on esitetty kuviossa 2.1. Mmk A/\A/\A/\Ai Kustannukset yhteensä Kapselit ~" Rakennus- ja asennustyö ~^r Muut kustannukset Kuvio 2.1. Loppusijoituslaitoksen kustannukset (kassavirta ilman Posivan henkilökustannuksia) vuoden 1997 hinnoin vuosina (Posivan arvio)

12 14 Rakennushankkeen ja toimivan laitoksen arvioitu työvoimatarve on esitetty kuviossa 2.2. Huipussaan työvoimatarve on noin 200 henkeä suunnilleen vuonna Htv \ A A A A A A A Työvoima yhteensä Posiva + geotutkimus Rakennus- ja asennustyö Kuvio 2.2. Loppusijoituslaitoksen työvoima-arvio henkilötyövuosina (Posivan arvio) 2.4 Rakennushankkeen toteutus Posiva hankkii loppusijoituslaitoksen maa-alueen omistukseensa ja toimii laitoksen rakennuttajana. Louhinnassa, täytössä, maanpäällisessä rakentamisessa, kuljetuksissa ja muissa hankkeeseen liittyvissä töissä käytetään tarpeen mukaan urakoitsijoina rakennusalan ja muiden alojen yrityksiä. Urakoitsijoiden valinnassa sekä työvoiman rekrytoinnissa Posiva pyrkii suosimaan taloudellisuus- ja laatuvaatimusten puitteissa laitoksen sijaintikunnassa ja sijaintialueella asuvan työvoiman käyttöä.

13 15 3 VAIHTOEHTOISET SIJOITUSKUNNAT Perusteellisten sijoituspaikkatutkimusten perusteella loppusijoituslaitokselle on valittu neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Näistä Eurajoki ja Loviisa ovat nykyisten voimalaitosten sijoituspaikkoja. Tässä luvussa esitetään yhteenveto sijoituskuntien ja niiden lähialueiden yritystoiminnasta, työvoimasta, väestöstä ja yhdyskuntarakenteesta. Yhteenvedossa keskitytään niihin kuntien ja alueiden piirteisiin, jotka ovat oleellisia hankkeen työllisyys- ja väestövaikutusten kannalta. Yksityiskohtaisempi aluekuvaus vaihtoehtoisista sijaintikunnista on esitetty julkaisuissa Ollikainen ja Rimpiläinen (1997a-d). Loppusijoitushankkeen taloudellisia vaikutuksia käsitellään paitsi sijoituskuntien myös niiden vaikutusalueiden ja koko maakunnan tasolla. Vaikutusalueet on määritelty tätä tutkimusta varten siten, että ne edustavat laitoksen todellista arvioitua taloudellista vaikutusaluetta Ne eivät ole sellaisenaan Tilastokeskuksen seutukuntia tai muita tilastollisia tai hallinnollisia alueita. Ne on kussakin vaihtoehtoisessa sijaintipaikassa määritelty siten, että ne vastaavat loppusijoituslaitoksen arvioitua työssäkäyntialuetta. 3.1 Eurajoki Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Olkiluodon saarella Eurajoen kunnan länsiosassa. Olkiluodosta on noin 13 km Rauman keskustaan ja 16 km Eurajoen keskustaajamaan. Olkiluodon vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu seuraavat kunnat: Eurajoki, Kiukainen, Kodisjoki, Lappi sekä Rauman kaupunki. Alue kuuluu Satakunnan maakuntaan. Väestö Eurajoella on noin asukasta (1997). Olkiluodon voimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Eurajoen väestökehitykseen. Kunnan väestö väheni muuttotappion seurauksena tavanomaisen maatalousvaltaisen kunnan tapaan 1970-luvun alkuvuosiin asti. Voimalan rakentamisen ansiosta väestön määrä kääntyi kasvuun vuonna 1974, ja kasvu on jatkunut 1990-luvulle asti. Kehitykseen on vaikuttanut myös Rauman kaupunkialueen laajeneminen Eurajoelle ja muihin lähikuntiin. Kuluvalla vuosikymmenellä muuttoliike on vaihdellut vuosittain tuntuvasti, mutta väestön määrä on pysytellyt suunnilleen nykyisellä tasolla. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Eurajoen väestön ennakoidaan pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla vuoteen Olkiluodon vaikutusalueella asukkaita on , joista Raumalla. Alueen väestö kasvoi 1980-luvulle asti, mutta alkoi laskea vuosikymmenen puolivälissä, kun muuttoliike kääntyi tappiolliseksi. Kuluvalla vuosikymmenellä väestön väheneminen on kiihtynyt. Tilastokeskus ennustaa väestön vähenemisen jatkuvan.

14 16 Henkeä i i \ i i i i i r Väestönmuutos Nettomuutto Luonnollinen muutos i i i i i i i Väestö Ennuste (TK, 1998) i Kuvio 3.1. Eurajoen väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Henkeä , Väestönmuutos 1 *- - Nettomuutto ' : 1 r Luonnollinen muutos I l r Väestö Ennuste (TK, 1998) Kuvio 3.2. Olkiluodon vaikutusalueen väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus)

15 17 Työvoima Eurajoen väestöstä kuului työvoimaan henkeä ja Olkiluodon vaikutusalueella henkeä vuonna Työllisten elinkeinojakauma on alueella selvästi jalostusvaltaisempi kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ja Rauman teollisuuden ansiosta. Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työvoimasta on vastaavasti sekä Eurajoella että koko vaikutusalueella alhaisempi kuin koko maassa. Alkutuotannon osuus on edelleen merkittävä Eurajoella. Työttömyysaste on Eurajoella hieman ja vaikutusalueella tuntuvasti korkeampi kuin koko maassa. Alueen työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Eurajoella hieman alempi, mutta vaikutusalueella vähän korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on vaikutusalueella suunnilleen sama, mutta Eurajoella noin kymmenyksen alempi kuin koko maassa keskimäärin. Taulukko 3.1. Työvoima Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Eurajoki Olkiluodon vaikutusalue Suomi Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut (%) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto (% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1000 mk) Yritystoiminta Eurajoella toimi 232 yritysten liiketoimipaikkaa ja koko vaikutusalueella toimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen keskikoko on henkilöstöllä mitattuna suunnilleen samansuuruinen kuin koko maassa. Liikevaihtoa kertyy toimipaikkaa kohti Eurajoella tuntuvasti enemmän kuin koko maassa Olkiluodon voimalan ansiosta. Rakennusalan toimipaikkoja oli Eurajoella 45 ja koko vaikutusalueella 270 vuonna Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden loppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista on esitetty liitteessä 1.

16 18 Taulukko 3.2. Liiketoimipaikat Eurajoella, Olkiluodon vaikutusalueella ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Eurajoki Olkiluodon vaikutusalue Suon Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus-ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Yhdyskuntarakenne Eurajoki on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta. Väestöstä asui taajamissa 56.2 % vuonna Asutus on perinteisesti sijoittunut nauhamaisesti teiden ja jokien varsille. Asukkaista noin 2900 asuu kirkonkylässä, joka on kunnan suurin taajama. Kunnan muut taajamat ovat Lapijoki (noin asukasta) ja Irjanne (noin 700 asukasta). Tutkimusalueen lähimmät asuintalot sijaitsevat Olkiluodon saaren itäosassa. Eurajoella on laadittu osayleiskaava alueelta Keskusta-Lapijoki. Rakennuskaavoja on laadittu Olkiluodosta, Lapijoelta ja Kirkonkylästä. Kaavojen uusimistarpeita on ainakin Eurajoen eteläosassa ja keskustassa. Kokonaan uusia alueita ei ole tarvetta kaavoittaa. Uudisrakentaminen sijoittuu olemassa oleville asuinalueille ja haja-asutusalueille. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997a.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa arvioidaan Eurajoen väestön pysyvän suunnilleen nykyisellään vuoteen 2020 asti. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisina. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista (esim. loppusijoituslaitoksesta) tai olemassa olevan voimalan sulkemisesta. Eurajoki kuuluu yhdessä muiden Olkiluodon vaikutusalueen kuntien kanssa EU:n rakennerahastojen tavoite 2 -tukialueeseen Satakunnassa. Tavoite 2 -ohjelmalla tuetaan teollisuuden rakennemuutoksesta kärsiviä alueita. Ohjelman kautta on myönnetty tukea mm. Rauman seudun merkittäville metallialan yrityksille. Myös alueen matkailun kehittämistä tuetaan. (Sisäasianministeriö 1997).

17 19 Olkiluodon voimalalla on erittäin suuri merkitys Eurajoen kunnalle. Voimala on suuri työllistäjä. Työntekijöiden verotulojen ohella voimalan maksamalla kiinteistöverolla on suuri merkitys kunnan taloudelle. Kuntaimagotutkimuksen (Ala-Lipasti ym. 1999) mukaan Eurajoki tunnetaan koko maan kuluttajien ja yritysten keskuudessa varsin heikosti. Kunta tunnetaan lähinnä ydinvoimalasta. Eurajoen kunnan omista suunnitelmista on pääteltävissä, että se ei näe nykyisessä kehityksessä suuria ongelmia tai uhkia. (Eurajoen kunnanvirasto 1997 ja 1998.) 3.2 Kuhmo Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Kuhmon Romuvaarassa, noin 30 km Kuhmon keskustasta koilliseen. Kajaaniin Romuvaarasta on noin 130 km. Kuhmo on pinta-alaltaan yksi Suomen suurimmista kunnista. Romuvaaran vaikutusalueeseen ei ole tässä tutkimuksessa sisällytetty Kuhmon lisäksi muita kuntia, sillä työssäkäyntiä Kuhmossa muista kunnista on erittäin vähän. Kuhmon kaupunki kuuluu Kainuun maakuntaan. Väestö Kuhmossa on noin asukasta (1997). Väestö on vähentynyt rajun muuttotappion seurauksena jo usean vuosikymmenen ajan. Kostamuksen rakennustöiden vaikutuksesta Kuhmo sai muuttovoittoa muutaman vuoden aikana 1970-luvun lopulla, mutta muuten väestö on vähentynyt jatkuvasti 1960-luvun lopulta alkaen luvun laman jälkeen muuttotappio on uudelleen kiihtynyt. Luonnollinen väestönkasvukin on pysähtynyt, joten se ei enää kompensoi muuttotappion vaikutusta, kuten aikaisempina vuosikymmeninä. Tilastokeskuksen väestöennusteessa (Tilastokeskus 1998, laskelma 1) Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän edelleen. Ennusteen mukaan kunnassa on alle asukasta vuonna Työvoima Kuhmon väestöstä kuului työvoimaan henkeä vuonna Työllisten elinkeinojakaumassa alkutuotannon sekä julkisten ja muiden palveluiden osuudet ovat selvästi korkeammat kuin koko maassa. Vastaavasti jalostuksen ja yksityisten palveluiden osuudet ovat alemmat kuin koko maassa. Kuhmo kärsii pahasta työttömyysongelmasta, ja kunnan työttömyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä koko maan tason yläpuolella. Kuhmon työvoiman koulutustaso vastaa suunnilleen koko maan keskimääräistä tasoa. Vähintään alemman keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus työvoimasta on Kuhmossa jopa jonkin verran korkeampi kuin koko maassa. Tulotaso on Kuhmossa yli viidenneksen alempi kuin koko maassa keskimäärin.

18 20 Henkeä Väestönmuutos Nettomuutto Luonnollinen muutos Väestö Ennuste (TK, Kuvio 3.3. Kuhmon väestönmuutokset (% väestöstä) sekä väestö ja väestöennuste vuoteen 2020 (Lähde: Tilastokeskus) Taulukko 3.3. Työvoima Kuhmossa ja koko maassa 1995 sekä työttömyys 1998 (Lähde: Tilastokeskus ja työministeriö (työttömyys)) Työvoima (henkeä) Työlliset (henkeä) - alkutuotanto (%) - jalostus (%) - yksityiset palvelut (%) - julkiset ja muut palvelut (%) Työttömien osuus työvoimasta 9/1998 (%) Keskiasteen tai ylempi tutkinto (% tv:sta) Tulonsaajien keskitulo (1000 mk) Kuhmo Suomi Yritystoiminta Kuhmossa toimi 369 yritysten liiketoimipaikkaa vuonna Toimipaikkojen keskikoko on sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitattuna tuntuvasti pienempi kuin koko maassa. Rakennusalan toimipaikkoja oli Kuhmossa 32 vuonna Tarkempi erittely rakennusalan ja muiden toppusijoituslaitoksen rakentamisen kannalta keskeisten toimialojen toimipaikoista

19 21 on esitetty liitteessä 1. Taulukko 3.4. Liiketoimipaikat Kuhmossa ja koko maassa 1996 (Lähde: Tilastokeskus) Toimiala Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Rahoitustoiminta Liike-elämän palvelut Muut alat Toimipaikat yhteensä Henkilöstö yhteensä Liikevaihto yhteensä (mmk) Henkilöstö/toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka (mmk) Kuhmo Suomi Yhdyskuntarakenne Kuhmo on Tilastokeskuksen kuntaryhmityksen mukaan maaseutumainen kunta. Väestöstä asui taajamissa 59 % vuonna Asukkaista noin 7300 asuu keskustaajamassa, joka on kunnan suurin taajama. Lentiiran kylässä Romuvaarasta noin 20 km pohjoiseen asuu noin 200 asukasta. Muu väestö asuu pienemmissä kylissä ja haja-asutusalueilla. Romuvaaran lähiympäristössä sijaitsee ainoastaan yksittäisiä rakennuksia. Kuhmon yhdyskuntarakenteeseen on jo useiden vuosikymmenien ajan vaikuttanut tuntuvasti asutuksen siirtyminen maaseutukylistä ja haja-asutusalueilta keskustaajamaan. Kuhmon keskustaajamassa on osayleiskaava ja rakennuskaava sekä Lentiirassa osayleiskaava. Muita yleis- tai rakennuskaavoja kaupungissa ei ole. Rakentaminen hajaasutusalueilla on mahdollista poikkeusluvalla. Valmiita rakennuspaikkoja kaupungilla on runsaasti. Rakennusmaan saatavuus voidaan Kuhmossa turvata maapoliittisin toimenpitein myös jatkossa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Rakentamattomat asuntoalueet sijaitsevat keskustaajamassa hajallaan, joten suuria yhtenäisiä rakentamattomia asuntoalueita ei Kuhmossa ole. Potentiaalisena yritystoiminnan ja mahdollisesti myös asumisen kasvualueena Kuhmossa pidetään Vartiuksen aluetta. Muita uusien asuntoalueiden suunnitelmia ei kaupungissa ole. (Ollikainen ja Rimpiläinen 1997b.) Kehitysnäkymät Tilastokeskuksen väestöennusteessa Kuhmon väestön ennakoidaan vähenevän noin 2500

20 22 hengellä, viidenneksellä nykyiseen verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Tämä voidaan tulkita väestökehityksen todennäköiseksi suunnaksi, jos kunnan kehityksen perustekijät pysyvät suunnilleen edeltävien vuosien kaltaisina. Väestöennusteeseen ei sisälly oletusta merkittävistä uusista investoinneista (esim. loppusijoituslaitoksesta). Kuhmo kuuluu EU:n rakennerahastojen tavoite 6 -tukialueeseen Kainuussa. Tavoite 6 - ohjelmalla tuetaan erittäin harvaan asuttujen alueiden kehittämistä. Ohjelman kautta myönnetään tukea hankkeille, joilla vahvistetaan yritystoimintaa ja parannetaan sen kilpailukykyä, kehitetään työvoimavaroja ja osaamista sekä kehitetään maa-, metsä- ja kalataloutta, maaseutua ja ympäristöä. (Sisäasiainministeriö 1997.) Kuhmo tunnetaan koko maan kuluttajien keskuudessa kohtuullisen hyvin kuntaimagotutkimuksen mukaan (Ala-Lipasti ym. 1999). Kuhmo tunnetaan erityisesti tapahtumista sekä luonnosta. Kuhmon kaupungin omista suunnitelmista voi päätellä, että kunnassa on analysoitu perusteellisesti sen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja uhkatekijöitä. Toimintaohjelmassa vuosille (Kuhmon kaupunki 1995) kaupungille on määritelty kaksi strategista painopistettä: kaupungin taloudellisen tilanteen vakauttaminen sekä elinkeinojen kehittäminen. Elinkeinopolitiikalla on suuri painoarvo kaupungin suunnitelmissa. Kokoavana tavoitteena on työpaikkojen lisääminen. 3.3 Loviisa Sijainti ja vaikutusalue Tutkimusalue sijaitsee Hästholmenin voimalaitossaarella ja sen läheisellä manneralueella, noin 12 km Loviisan keskustasta kaakkoon. Alueelta on noin 55 km Porvooseen ja samoin noin 55 km Kotkaan. Hästholmenin vaikutusalueeseen on tässä tutkimuksessa luettu Loviisan kaupunki sekä Lapinjärven, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kunnat. Alue kuuluu Itä-Uudenmaan maakuntaan. Tässä tutkimuksessa käytetään sijoituspaikan maakuntatasoisena vaikutusalueena Itä-Uudenmaan maakuntaa sekä Kotkan-Haminan seutukuntaa. Väestö Loviisassa on noin 7700 asukasta (1997). Ruotsinkielisten osuus on noin 40 %. Väestön määrä on vaihdellut rajusti vuosikymmenien kuluessa. Ydinvoimalalla ja sen myötä tulleilla työpaikoilla on ollut suuri vaikutus Loviisan väestökehitykseen. Kaupungissa oh' suunnilleen 6500 asukasta 1960-luvun jälkipuoliskolla. Kymmenessä vuodessa väestö lisääntyi yli kolmanneksella vilkkaan tulomuuton seurauksena, ja 1970-luvun lopulla asukkaita oh' jo lähes Sen jälkeen väestö on vähentynyt muuttotappion ja luonnollisen väestökehityksen yhteisvaikutuksesta. Muuttotappio ja sen myötä väestön väheneminen ovat kiihtyneet 1990-luvulla.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset POSIVA 99-05 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seppo Laakso Kaupunkitutkimus Seppo Laakso tmi Maaliskuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, 00100 HELSINKI Puhelin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA

OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: OULUN SEUTU & POHJOIS-POHJANMAA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA

TILASTOJA KESKI-SUOMESTA 27.1.2017 Kirsi Mukkala TILASTOJA KESKI-SUOMESTA Tietojen lähteenä: Tilastokeskus 1 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS Maakuntien väestömuutos 2016, % (palkin perässä maakunnan väestömäärä 31.12.2016, ennakko) Uusimaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

PORIN SEUTU & SATAKUNTA

PORIN SEUTU & SATAKUNTA TAPAHTUMA- JA FESTIVAALIKLUSTERIN LASKENNALLINEN ALUEVAIKUTUSMALLISOVELLUS: PORIN SEUTU & SATAKUNTA Ari Karppinen ja Mervi Luonila helmikuu 2014 2 3 TAUSTAA Tapahtumien ovat kautta aikojen olleet ihmisten

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2010

Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Keski-Suomen Aikajana 1/2010 Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunnosta Asukkaiden näkökulmasta Matotyön vaikutus heijastuu nopeimmin lakisääteisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8

MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: korttelin 35 tontteja 6-8 MUKULAMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Korttelin 35 tontit 6-8 MAANKÄYTTÖOSASTO 2 ULVILA Mukulamäen asemakaavan muutos 1. PERUS- JA

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot