SAMMONKATU-KAUPINKATU TLO KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITTELU

Transkriptio

1 SAMMONKATU-KAUPINKATU TLO KAUPUNKILIIKENTEEN SUUNNITTELU

2 1 SISÄLLYS 4. Kehittämisvaihtoehdot ja vaikutusten arviointi...12 VE Lähtökohdat... 2 Suunnittelukohteen esittely ja sijainti kaupunkirakenteessa... 2 Maankäyttö ja maankäyttöennuste... 3 Väestö ja matkustuskäyttäytyminen... 3 Väestö ja väestönjakauma... 3 Matkustuskäyttäytyminen... 3 Autoliikenteen verkko ja liikennemäärät... 4 Joukkoliikenteen verkko ja liikennemäärät... 4 Joukkoliikenne... 5 Pyöräily... 6 Kävely... 6 Pysäköinti... 7 Huoltoliikenne... 7 VE1 13 VE Vaikutusten arviointi...16 VE VE VE Vaihtoehtojen vaiheittainen toteuttamisaikataulu...17 Kustannusarvio Kehittämisehdotus...19 Parhaan kehittämisvaihtoehdon valinta ja valintaperusteet...19 Lähteet... Liite 1... Liite 2... Liikenneturvallisuus... 7 Liikennetutkimukset Ongelmat... 8 Liikenneverkon ongelmat... 8 Onnettomuuskasaumat... 8 Toiminnalliset ongelmat... 9 Ympäristön ja maankäytön ongelmat Visio... 11

3 2 1. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteen esittely ja sijainti kaupunkirakenteessa Hankealue sijaitsee Tampereen kaupungin Kalevan kaupunginosassa. Kalevan alue on yksi Tampereen merkittävimmistä asumiseen keskittyvistä kaupunginosista Tampereen keskusta-alueen tuntumassa. Hankkeen tavoitteena on määrittää raitiotiepysäkki kohdealueelle sekä määritellä raitiotiepysäkin kokonaisuutta sekä vaikutusta liikenneverkkoon. Kalevan kaupunginosaa hallitsee vahvasti Sammonkatu, joka kulkee Kalevan alueen läpi Itä-Länsi-suuntaisesti. Tampereen kaupungin visiona toimii kaupungin kasvu sekä Keskus-areena kehittämistä, jonka myötä kaupungin keskusta tulee sijoittumaan rautatienyhteyden mukaan. Linja-autoasema on siirrettävissä sekä kauko- että paikallisliikenteen osalta helposti uuteen kaupunkikeskukseen. Tämän myötä Kalevan alueen sijaiti lähenee keskustaa, jolloin alueen asumisvaltaisuus korostuu. Lisäksi on huomioitava että Kalevan alue sekä etenkin Sammonkatu ovat merkittäviä kulkuyhteyksiä Hervannan suuntaan, joka on Tampereen merkittävin lähiökeskittymä. Hervantaan suuntautuva joukkoliikenne on yksi merkittävimmistä perusteista kehittää raitiotietä Hervannan suuntaan. Tampereen kaupunginvaltuusto on päättänyt raitiotien rakentamisesta. Raitiotie (myös Ratikka ) linjaus tulee kulkemaan Sammonkatua pitkin. Hankeen tavoitteena on suunnitella raitiotie-pysäkki sekä siihen liittyvät liikennejärjestelmät Sammonkadun sekä Kaupinkadun risteykseen. Kaleva on eräs Tampereen keskustan läheisistä asunalueista, jonka tulevaisuuden potentiaali Tampereen kaupungin itä-painiotteisessa kasvamisessa sekä keskustan siirtymisessä Kalevaa lähemmäksi tulee korostumaan entisestään. Kaleva on pinta-alaltaan suurehko ja ikäjakaumaltaan vaihteleva. Kaleva on tunnetusti vanhusten ja opiskelijoiden kerrostaloasuinaluetta hyvillä palveluilla. Sammonkadun ja Kaupinkadun risteyksen läheisyydessä (kuva 1.) on nykyään kivijalkaliikkeissä palveluita laidasta laitaan. Kauppa, kahvila, kukkakauppa ja apteekki palvelevat lähialueen asukkaita, mutta risteyksen läheisyydestä löytyy myös erikoisliikkeitä kuten kaihdin- ja paperitavarakaupat. Kuva 1. Hankealueen sijainti Tampereen keskustan tuntumassa. Sijainti merkitty punaisella. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Liikennejärjestelmään Sammonkadun läpikulku liikenteen lisäksi vaikuttavat Tampereen uintikeskuksen sijainti, Sammon lukio, Tampereen Ammattiopisto sekä Hakametsän jäähalli ja Tammelan stadioni. Kaupinkadun ja Sammonkadun risteys sijaitsee noin kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta. Kaduilla on keskeinen rooli: Sammonkatu lyhimpänä reittinä Hervannasta tai Jankasta kohti keskustaa, Kaupinkatu Teiskontien ja Sammonkadun yhdistäjänä. Hankealueen risteysalueella on voimassa asemakaava alueella.

4 3 Maankäyttö ja maankäyttöennuste Kalevan alue on asemakaavoitettua aluetta jossa pääasiallinen maankäyttö on keskeisimmältä osaltaan luokiteltu merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi. Museovirasto on inventoinut alueen RKY inventoinnissa. Keskeisimpiä huomiota ja suojelua tarvitsevat kohteet ovat Kalevan kirkko ja kaupunginosa yleisesti. Rakentamista sekä korjausta varten Tampereen kaupunki on laatinut rakentamistapaohjeen. Alueen maankäyttönä on pääasiallisesti asuinrakennusten alue, kuten kuvan 2 ilmakuvasta havaintaan, lisäksi on pienimuotoista palvelu- ja liiketiloja katutasossa sekä julkisia toimintoja kuten koulut ja liikuntakeskus sekä Liisan-puiston muodostama puistoalue. Rakentaminen on alueella pääosin väljää ja koostuu pääosin 40 ja 60 luvun asuinrakennuksista. Sammonkadun pohjoispuolella on kaksi koulua. Väestö ja matkustuskäyttäytyminen Väestö ja väestönjakauma Kalevan alueen väestörakenne on painottunut hyvin vahvasti vuotiaisiin, joita on noin 46 % Kalevan asukasluvusta. Tampereen opiskelija-asunto säätiöllä (TOAS) on Kalevan alueella useampi asuinkohde, joka osaltaan vaikuttaa ikärakenteeseen merkittävästi. Lisäksi yli 74 vuotiaiden osuus on 13% Kalevan väestöstä. Taulukko 1. Kalevan alueen väestö ikäryhmittäin esitettynä. (Tampereen kaupunki 2012). Tilastoalue Yhteensä 0-6v. 7-15v v v v v v. yli 74v. Keskiikä Tampere ,9 Kaleva ,5 Kalevan alue on kehittynyt asuinalueen ja kehittyy parhaillaan Kalevanrinteen sekä hypermarketin alueella. Kalevanrinteen avulla Kalevan alueelle muodostuu asuntoja noin 1500 uudelle asukkaalle, joka on merkittävä lisäys huomioiden, että Kalevan alueella on tilastokeskuksen mukaan ollut vuonna asukasta. Kalevanrinteen rakentaminen on aloitettu syksyn 2015 aikana Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun kulmaan. Matkustuskäyttäytyminen Kuva 2. Ilmakuvaan on merkitty punaisella tarkastelu-risteyksen sijainti ja kuvasta erottuu lähiympäristön maankäyttö. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Hanke-risteyksen liikenne on alueella osittain liityntä sekä palveluiden aiheuttamaa, mutta pääosa liikenteestä aiheutuu läpiajoliikenteestä. Hervannan valtaväylältä sekä Kalevan Prismalta kuljetaan kaupungin keskustaa kohti Sammonkatua pitkin (sekä toisinpäin). Sammonkadulle on suunnitteilla raitiotien rakentaminen, jonka pysäkkiratkaisua tässä työssä tarkastellaan. Pysäköinti on Sammonkadulla täysin ilmaista sekä talouskatujen ansiosta myös pysäköintitilaa on reilusti alueella. Asemakaavoitusta on alueella käynnissä lähinnä Kalevanrinteen alueella, jonka avulla Tampereen kaupunki vastaa väestönkasvu aiheuttamaan asuttamiseen sekä kohtuuhintaisten asuntojen markkinaan. Kalevanrinteen asemakaava on vireillä ja on Sammonkadun itäisessä päässä, noin 700 metrin etäisyydellä. Kalevassa on melko paljon palveluita ja se on lyhyellä etäisyydellä korkeakouluihin (TAY, TAMK) sekä keskustaan, joten alueen sisäinen liikenne on jalankulku- ja pyöräilyliikennettä. Ihmiset kulkevat yksin tai pienissä porukoissa. Palveluista huolimatta kävelijät eivät juuri pysähtele esimerkiksi tutkiskelemaan ikkunoita, vaan kulkeminen on enemmänkin tehokasta, suoraviivasta paikasta toiseen liikkumista. Päiväsaikaan risteysalueella liikkuu joitakin suurempia koululaisryhmiä ja alkuyöstä nuoria aikuisia kohti keskustaa. Kenttätutkimuksissa huomattiin, etteivät kaikki bussit pysähdy risteysalueen pysäkeillä aamupäivästä. Matkustajia on vähän ja he ovat useimmiten yksinään, menossa kouluun, töihin tai hoitamaan asioita. Ruuhka-aikaan aamusta ja alkuillasta bussien matkustajamäärät ovat huomattavasti suurempia. Oman lisänsä bussiliikenteeseen aiheuttaa Hakametsän jäähallilla pidettävät jääkiekkopelit sekä Onnibussin pysäkin sijainti hypermarketin läheisyydessä. Näistä syistä jotkut vuorot ruuhkautuvat huomattavasti.

5 4 Autolla alueen sisällä ei juuri matkusteta, etäisyyksien lyhyydestä johtuen. Osittain Kalevan alueen sisäistä autoliikennettä vähentävät myös hankalahkot liikennejärjestelyt: talouskaistat ja yksisuuntaiset kadut. Risteysalueella on läpikulkevaa autoliikennettä erityisesti Kaupinkadun ja Sammonkadun suuntaisesti. Joukkoliikenteen verkko ja liikennemäärät Autoliikenteen verkko ja liikennemäärät Autoliikenteen verkko on alueella kattava. Pääväyliä kulkee alueen läpi sekä välittömässä läheisyydessä, pohjoispuolella Hervannan valtaväylä (seudullinen pääväylä) ja Teiskontie (alueellinen pääväylä), alueen keskeltä Sammonkatu (alueellinen pääväylä) ja etelässä Kalevantie (alueellinen pääväylä). Kuvassa 3 on havainnollistettu liikenneverkko autoilijoiden nähden. Kuva 4. Tampereen bussilinjojen sijoittuminen Kalevan alueelle on esitetty kartalla. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Kuva 3. Tampereen katuosat havainnollistavat liikenneverkon. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Henkilöauto ja pakettiautoliikenteen nykytila sekä TALLI-mallin arvio 2030 on esitetty seuraavissa kuvissa 5 ja 6. Mallin mukaan liikennemäärä kasvaa Sammonkadulla. TALLI-malli ei ole huomioinut raitiotien rakentamisen vaikutuksia liikenneverkon rakenteeseen sekä sen myötä liikennemäärän kehitykseen henkilö- ja pakettiautoliikennemääriin. Lisäksi Tampereen kaupungin suunnitelmissa on ohjata liikennettä enemmän Kalevantielle ja toisaalta Rantaväylälle sen valmistuessa. Idean takana on kehittää Sammonkatua joukkoliikennekatuna, joten TALLI-mallin arvio liikenteen lisääntymisestä tulee tuskin toteutumaan. (TALLI-malli 2005)

6 5 Joukkoliikenne Tampereen kaupungin joukkoliikenne koostuu vain bussiliikenteestä. Bussiliikenteen kattavuus on tarkastelulla hankealueella melko hyvä, mutta kapasiteetiltaan läpikulkuliikenteen osalta riittämätön. Erityisesti ruuhka-aikaan bussi pysähtelee usealla pysäkillä tehden matkan etenemisestä hidasta. Kuvassa 7 on merkitty kohdealueen risteys sekä olemassa olevat bussipysäkit. Kuva 5. Henkilö ja pakettiautoliikennemäärät arvioituna nykytilanteessa TALLI-mallissa. (TALLI-malli 2005) Kuva 7. Kuvassa on havainnollistettu joukkoliikenteen kattavuus sekä liityntämahdollisuudet (pysäkit). (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Kuva 6. Henkilö ja pakettiautoliikennemäärät arvioituna 2030 TALLI-mallissa. (TALLI-malli 2005) Kuva 8. Bussilinjojen linjat sekä pysäkit Kalevan alueella. (Tampereen kaupunki 2015b)

7 6 Pyöräily Kalevan alueen polkupyöräverkko on vasta rakenteilla. Merkittävin polkupyöräväylä on Sammonkadun laatukäytävä, jossa polkupyöräilylle on varattu oma kaistansa. Kalevan alueen asumisvaltaisen maankäytön myötä alueen polkupyöräreittien tarve on keskusta suuntaista sekä mahdollisesti etelä-pohjoissuuntaisesti Kalevan sisällä. Kävely Alueen kävelyväylät ovat kattavia, sillä jokaisen kadun reunassa on jonkintasoinen kävelyväylä. Hankealueen risteyksen alueella on erittäin hyvät kävelyolosuhteet, mutta tarkasteltaessa risteysalueen välitöntä läheisyyttä havaitaan (maastokäynnillä) että Sammonkadun talouskadun vuoksi katu on erittäin leveä ja kävelijän ylityspaikkoja on harvakseltaan. Tämä on johtanut siihen että kävelijät hyppivät ja juoksevat Sammonkadun yli, mikäli suojatien tai valo-ohjatun risteyksen ylityskohta koetaan olevan liian kaukana. Saatavissa olevan liikennetiedon mukaan Kaupinkatua ylitetään Sammonkadun eteläpuolella jalankulussa 29 kertaa iltahuipputunnin aikana. Polkupyöräilijöitäkin on ruhtinaalisesti huomioiten että ylityspaikka ei ole laatukäytävä-luokituksen omaaava kohta. Kuva 9. Tampereen pyörätiet. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Kuva 10. Kävelyliikenteen väylähierarkia. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015)

8 7 Pysäköinti Kalevan alueen Sammonkadun varsi on ilmaista pysäköintialuetta, jossa on merkittävän paljon pysäköintitilaa talouskatujen myötä. Pysäköinnin käyttöasteetta on pyritty kuvaamaan 2008 Ulrika Nummelinin tutkintotyössä. Kuvassa 11 on havainnollistettu pysäköintipaikkojen määrää sekä sijoittumisen lisäksi käyttöastetta. moitteetonta. Risteysalueen liikenneturvallisuuden toteutumista tukee myös kenttätutkimuksessa suoritetun nopeusmittauksen tulokset, jotka ovat nähtävissä yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Liikennetutkimukset Tätä harjoitustyötä varten toteutettiin Sammonkatu-Kaupinkatu -risteysalueella erilaisia mittauksia ja liikennelaskentaa kenttätyönä yhden päivän ajan maanantaina noin kello Kenttätutkimuksissa toteutettiin seuraavia mittauksia ja tutkimuksia: melumittauksia nopeusmittauksia liikennelaskentaa risteyksestä eri suuntiin ajavien autojen määristä liikennelaskentaa risteysalueen joukkoliikennepysäkkien käyttäjämääristä haastatteluja joukkoliikenteen käyttäjien keskuudessa. Kenttätutkimuksista saatiin muutamia tämän harjoitustyön kontekstissa raitiovaunupysäkin suunnittelun kannalta keskeisiä havaintoja. Erityisesti nopeusmittauksissa havaittiin, että ajoneuvojen nopeudet risteysaluetta lähestyessä olivat muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta erittäin maltillisia, mikä antaa liikenneturvallisuuden kannalta hyvän pohjan pysäkin suunnittelulle. Lisäksi risteyksestä poistuvien ajoneuvojen kulkusuuntia tarkasteltaessa havaittiin, että Sammonkadun ja Kaupinkadun risteyksestä Kaupinkadulle etelään päin kääntyvien autojen määrä oli todella vähäinen, mikä antoi mahdollisuuden tarkastella tämän harjoitustyön vaihtoehtoratkaisujen yhteydessä kääntymismahdollisuuden poistamista risteyksestä kokonaan tai osittain. Kenttätutkimusten tulokset on esitelty yksityiskohtaisemmin liitteessä 1. Kuva 11. Sammonkadun pysäköintialueiden suuruus ja käyttöaste. (Nummelin 2008) Huoltoliikenne Huoltoliikennettä kohdistuu liikekiinteistöjen lisäksi asuinrakennuksiin. Tämä liikenne on verrattain vähäistä eikä aiheuta tarkempaa tarkastelutarvetta, sillä liikenneverkko yhdistää kaikkien tonttien rakennukset yleiseen liikenneverkkoon vähintään paloturvallisuussyistä. Liikenneturvallisuus Sammonkatu-Kaupinkatu risteysalueella liikenneturvallisuus on yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Kuten myöhemmin tässä raportissa alueen onnettomuuskarttoja tarkemmin analysoitaessa havaitaan, risteyksessä on tapahtunut viime vuosina todella vähän onnettomuuksia, ja nekin harvat ovat kaikki olleet moottoriajoneuvojen välisiä omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Henkilövahingoilta on siis säästytty täysin, ja kevyen liikenteen osalta liikenneturvallisuus on ollut toteutuneiden onnettomuuksien kannalta

9 8 2. ONGELMAT Liikenneverkon ongelmat Maastokäynnillä tehtyjen havaintojen ja ryhmän jäsenten omakohtaisten kokemusten pohjalta alueella on hyvin vähän liikenneverkon ongelmia. Muutamia havaintoja nousee kuitenkin esiin erityisesti Kalevan kirkon takana sijaitsevan Kaupinkadun osuuden kevyen liikenteen olosuhteisiin liittyen sekä Sammonkadun leveyden seurauksen ihmiset hyppivät Sammonkadun yli, koska ylityspaikkojen koetaan olevan liian kaukana. Tämä aiheuttaa vaaratilanteita erityisesti pimeällä talvella, kun viheralueille on kolatut lumet huonontavat näkyvyyttä entisestään. Kaupinkadun jalka- ja pyörätie on hyvin kapea, mikä jo vaikeuttaa erityisesti pyöräilyä väylällä. Lisäksi kadunvarsipysäköinti aiheuttaa sen, että Kaupinkatu itsessäänkin on hyvin kapea, eikä pyöräilylle pääsääntöisesti ole tilaa autoväylän reunassakaan. Kaupinkadun viertä pyöräillessä tulee kapealla kevyen liikenteen väylällä varoa myös pysäköidyistä autoista poistuvia ihmisiä, mikä asettaa omat haasteensa sujuvalle pyöräliikenteelle. Kadunvarsipysäköinti aiheuttaa myös sen, että Kaupinkadun ylittämisestä saattaa aiheutua ajoittain läheltä piti tilanteita, sillä sekä autoilijan että pyöräilijän näkemä on huomattavan supistunut suojateitä lähestyttäessä, eikä aina vauhtia ymmärretä hidastaa riittävästi. Nämä ongelmat ovat hyvin nähtävissä kuvassa 12. Kuva 12. Liisanpuistosta näkymä Kaupinkatua pohjoiseen. Yllä esitetyt ongelmat ovat erityisen merkittäviä kyseisellä katuosuudella myös siksi, että alueella sijaitsee useampi koulu, jotka tietysti osaltaan kuormittavat kevyen liikenteen väyliä Kaupinkadun varrella, ja asettavat vaatimuksia turvallisuuden ja sujuvuuden osalta. Maastokäyntimme aikana havaitsimme useampia yli kymmenen lapsen ryhmiä liikkumassa opettajien ohjaamana Kaupinkatua etelään Sammonkadun yli, joten näiden ryhmien huomioiminen tulee ottaa huomioon kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisessa. Onnettomuuskasaumat Kuvissa on nähtävissä tarkasteltavan pysäkin lähialueella tapahtuneet vuosittaiset liikenneonnettomuudet vuosina Kuvassa 13 on selitteet karttojen symbolien tulkitsemiseksi. Kuva 13. Onnettomuuksien selitteet

10 9 Kuva 14. Liikenneonnettomuudet Kuva 15. Liikenneonnettomuudet Kuva 16. Liikenneonnettomuudet Kuva 18. Liikenneonnettomuudet Onnettomuuskartoista on nähtävissä, että alueella ei vuosina ole tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Lisäksi lähialueella on loukkaantumisiin johtaneita onnettomuuksia tapahtunut vuosittain vain 0-2, ja näistäkään ei yhtään suunnittelun kohteena olevassa risteyksessä tai sen välittömässä läheisyydessä. Omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia puolestaan nimenomaan Kaupinkadun ja Sammonkadun risteyksessä on tarkasteluaikana ollut vain 3 kappaletta. Voidaankin todeta, että risteys on tältä osin ollut yllättävänkin turvallinen. Tätä huomiota tukee myös kenttätutkimuksessa toteuttamiemme ajonopeusmittausten tulokset, joissa havaitsimme Sammonkadulla ajettavan todella vähän nopeusrajoitusten vastaisesti. Isompi ongelma, etenkin huomattavasti alhaisemmat liikennemäärät huomioon ottaen, on Kaupinkadun ja Väinämöisenkadun/Liisanpuiston risteys, jossa on käytännössä säännöllisesti joka vuosi tapahtunut yksi onnettomuus. Nämäkin ovat kaikki kuitenkin olleet yksinomaan moottoriajoneuvojen välisiä omaisuusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia, eli vakavammilta onnettomuuksilta on tässäkin tapauksessa vältytty. Ilman tarkempaa tietoa yksittäisistä onnettomuuksista on vaikea analysoida syitä tähän pieneen onnettomuuskasaumaan, mutta todennäköisesti vaikutuksensa on ainakin kadunvarsipysäköinnin aiheuttamalla Kaupinkadun paikoittaisella kapeudella ja risteysalueen näkemän heikentymisellä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että risteysalue on melko turvallinen suuresta liikennemäärästään huolimatta. Erityisesti kevyen liikenteen turvallisuus on todella hyvällä tasolla, sillä risteysalueella ei tarkastelujaksona ole ollut yhtään onnettomuutta, joissa osapuolena olisi ollut jalankulkija tai pyöräilijä. Lisäämällä alueelle ylityspaikkoja, kuten valottomia suojateitä voidaan turvallisuutta jalankulkijan sekä pyöräilijän näkökulmasta parantaa edelleen. Toiminnalliset ongelmat Kuva 17. Liikenneonnettomuudet Sammonkatu on nykyisellään hyvin leveä ja suojatiet sijaitsevat melko kaukana toisistaan, mikä tekee kadun ylittämisestä hankalaa. Pyörätie on Sammonkadulla vain pohjoispuolella. Etenkin pyörällä on ikävä vaihtaa kadun puolta, jos liike onkin eteläpuolella Sammonkatua, kun kiertotietä tulee helposti monta sataa metriä. Talouskaistat ovat viihtyisät ja rauhoittavat jalankulkuväyliä autoliikenteeltä, mutta ne aiheuttavat myös näköestettä kadun toisella puolella oleviin palveluihin. Toiminnallisuus ja turvallisuus paranisi huomattavasti, jos suojateitä olisi useampia.

11 10 Ympäristön ja maankäytön ongelmat Maankäyttö on suunnitelma-alueella täysin katualuetta eivätkä tarkastelut vaihtoehdot sijoitu katualueen ulkopuolelle parkkitaloa lukuun ottamatta, jolloin raitiotien pysäkistä ei aiheudu maankäytön kannalta ongelmia. Asukaspysäköinti tulee vähentymään lähialueilla, muttei vaikuta oleellisesti maankäyttöön. Parkkitalon kohdalla on tällä hetkellä parkkikenttä, jossa autoparkki on hiekkakenttä. Tältä vaihtoehtoiselta osaltaan parkkihallin toteuttaminen vaikuttaisi olennaisesti puistoalueen reunassa sekä Kalevan kirkon välittömässä läheisyydessä kaupunkirakenteeseen sekä RKY-alueen luonteeseen. Raitiotielinjan rakentaminen tulee vähentämään ympäristön liikennemelukuormitusta, sillä liikennemäärä vähenee kadun kaventuessa 2+2 kadusta 1+1 kaduksi. Polttoainekäyttöisten bussien korvaaminen sähkökäyttöisellä raitiotiellä vähentää suoria vaikutuksia ilmanlaatuun, joka korostuu autoliikenteen vähenemiseen.

12 11 3. VISIO Hankkeen tavoitteena on määrittää raitiotiepysäkki kohdealueelle sekä määritellä raitiotiepysäkin kokonaisuutta sekä vaikutusta liikenneverkkoon. Visiona tulevalle pysäkille sekä sen risteyksen kokonaisuus, liikenneverkossa. Suunnitellun raitiovaunupysäkin ympäristön kehittämisen visiossamme keskeistä on pyöräilyolosuhteiden parantaminen. Tavoitteena on erityisesti Kaupinkadun suuntaisen kevyen liikenteen väylän kehittäminen siten, että pyörällä on nopeaa, turvallista ja sujuvaa kulkea Kaupinkatua pitkin hieman kauempaakin raitiovaunupysäkin luo. Tähän liittyen raitiovaunupysäkin läheisyyteen olemme suunnitelleet hyvät olosuhteet polkupyörien pysäköinnille. Näin parannetaan raitiovaunupysäkin saavutettavuutta ja vaikutusaluetta. Visiomme mukaisten pyöräparkkien ja väylien sijoittamiset ovat osittain riippuvaisia raitiovaunupysäkin lopullisesta sijainnista siten, että raitiovaunupysäkin ollessa keskustan puolella Kaupinkadun ja Sammonkadun risteystä, on myös pyörien pysäköinti ja väylät luontevaa järjestää keskustan puolelle. Tällöin liityntäpysäköinti on luonnollisesti tehokkaampaa ja raitiovaunupysäkin saavutettavuus parempi, kun pyörällä varta vasten lähelle tulleiden tarvitsee ylittää raitiovaunupysäkille päästäkseen vähemmän suojateitä. Visioomme kuuluu myös Kaupinkadun kadunvarsipysäköinnin poistaminen Kalevan kirkon takaisella alueella. Tällä mahdollistetaan edellä esitetyn kaltaisen pyöräilyväylän kehittäminen. Lisäksi tämä kadunvarsipysäköinti on ollut ongelmallista useistakin näkökulmista, kuten alueen onnettomuuksia ja liikenneverkollisia onnettomuuksia tässä raportissa esitellessä on tullut ilmi. Tiedostamme, että raitiovaunuhankkeen alta on jo entuudestaan poistumassa suuri määrä parkkipaikkoja, joten suunnitelmassamme tätä lisäleikkausta kompensoidaan tuplaamalla Liisanpuiston parkkialueen kapasiteetti rakentamalla kentälle kaksikerroksinen parkkihalli.

13 12 4. KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVI- OINTI Tampereen kaupungin suunnitelmissa on käytetty kuvan 19 mukaista poikkileikkausta. länsipuolella on erittäin hyvä sekä Kaupinkadun laatukäytävän sekä polkupyöräparkin myötä myös Teiskontiehen asti pysäkin pohjoispuolella. Kaskitien ja Nyyrikintien asukkaiden, kuten myös Sampolan käyttäjien on helppo kävellä pysäkille. Kuvassa 20 on nähtävissä suunnitellun vaihtoehdon VE0+ pysäkin sijainti sekä vaihtoehdossa toteutettavat parannukset. Baana Raitiotielinja Raitiotiepysäkki Parkkihalli Katualueen raja Pyöräparkki Kuva 19. Havainnollistava poikkileikkaus A-A. (Tampereen kaupunki 2015b) VE0+ Vaihtoehdossa VE0 raitiotien pysäkki on siis sijoitettu keskustan puolelle Kaupinkadun-Sammonkadun risteykseen nähden, kuten kuvassa 20 on havainnollistettu. VE0 vaihtoehdon pysäkin sijainti on tarkastelun lähtötilanne, johon vertaillaan muita pysäkin sijainteja. Tampereen kaupunki on alustavissa suunnitelmissaan päätynyt tähän sijaintiin, mistä syystä se toimii tässä työssä vertailukohtana esittämillemme vaihtoehdoille. Vaihtoehdossa VE0+ pysäkin suunniteltu sijainti on sama kuin vaihtoehdossa VE0. VE0+ erottautuukin kaupungin lähtökohdista pääasiassa visioomme perustuvan polkupyöräilyverkoston kehittämisen myötä. Tämä osa-alue nousee esille kaikissa esitettävissä vaihtoehdoissa kiinteänä osana visiotamme risteysalueen, pysäkin ympäristön ja kulkuyhteyksien kehittämiseksi. Tähän kuuluu kiinteästi myös ajatus pyöräilyn liityntäpysäköinnistä tulevan raitiovaunupysäkin läheisyydessä, mikä parantaa raitiovaunupysäkin saavutettavuutta. Lisäksi Sammonkadun eteläpuoleinen laatukäytävä lisätään Tampereen kaupungin muodostamaan lähtövaihtoehtoon. VE0+:n liityntäpysäköinti ja raitiovaunupysäkin saavutettavuuden parantaminen aiheuttaa pysäkin vaikutusalueen kasvun yli 150 metrin säteelle. Tässä vaihtoehdossa pysäkin saavutettavuus Kaupinkadun Kuva 20.. Vaihtoehto 0+. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Tässä vaihtoehdossa, kuten myös vaihtoehdossa 1, tarvitsee rakentaa liikennevalot ja vasemmalle kääntyvien kaistat. Pysäkin kohdalla ei ole pysäköintitilaa, vaan se on tässä vaihtoehdossa hyödynnetty kääntyvien kaistaksi. Tällöin kääntyvien kaistan luominen vaikuttaa suoraan ajavien kaistaan siten, että siihen tulee pieni sivuttaissiirtyminen, joka vaikuttaa alentavasti ajoneuvonopeuksiin. Risteyksessä on riittävästi tilaa poikkileikkauksessa sillä nykyisellään talouskaistojen alut ja bussipysäkit vievät ylimitoitetusti turhaa tilaa. Pysäkin poikkileikkauksesta kuvassa 18 havaitaan että risteysalueen kääntyvien kaistat otetaan pysäköintipaikkojen kaistasta, kuten kaistojen kohdalla on merkitty. Jokaisessa vaihtoehdossa tarvitaan suojatiet myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille, jotka eivät ylitä ajokaistoja päästäkseen pysäkille. Suunnitelmamme mukaan pysäkin suojateistä toinen voisi olla valo-ohjattu ja sopivalla paikalla lähempänä risteystä niin, että se palvelisi myös kadunylittäjiä. Pysäkin toiset

14 13 suojatiet, pysäkin kauempana risteyksestä olevassa päädyssä, voisivat olla vain pysäkiltä lähemmälle puolelle katua ja ilman liikennevaloja pysäkin päädyssä. Tämä helpottaisi pysäkille pääsyä ajallisesti sekä etäisyyden osalta, mutta ei kuitenkaan aiheuttaisi muulle liikenteelle kohtuutonta haittaa ja hidastusta, mikä toisesta valo-ohjatusta suojatiestä seuraisi. Raitiotiepysäkin molemmista päistä pääsee pysäkille luiskia pitkin, joiden kaltevuus on 1:12,5, jolloin 0,3 metrin korkuinen laituri tarvitsee 3,75 metrin pituisen luiskan. Luiskien myötä etenkin risteysalueen päädyn luiska erottelee laiturialueen sekä suojatie (pyörätien jatkeen) selvästi. VE1 Baana Raitiotielinja Raitiotiepysäkki Parkkihalli Katualueen raja Pyöräparkki Vaihtoehdossa VE1 raitiotiepysäkki sijaitsee Sammonkadun ja Kaupinkadun risteysalueella toisella puolella verrattuna vaihtoehtoon VE0+. Maastotutkimuksissa sekä muiden empiiristen havaintojen pohjalta huomattiin, että tarkasteltavan risteysalueen itäpuolella on kevyen liikenteen osalta havaittavissa Sammonkadun ylittämisiä ajokaistojen yli suojateitä käyttämättä, mikä saattaa pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteita Sammonkadun liikenteelle. Muun muassa tämän johdosta päädyimme sijoittamaan raitiovaunupysäkin sekä sen molemmat suojatiet itäpuolelle risteystä. Lisäksi havaitsimme kenttätutkimusten aikana, että useat koululais- sekä päiväkotiryhmät ylittivät Sammonkadun ja Kaupinkadun risteyksen pohjois-etelä -suuntaisesti risteyksen itäpuolelta, jolloin VE1 raitiotien pysäkin sijainti tukee erinomaisesti myös koululaisten sekä päiväkotilaisten liikkumisen tarvetta sekä joukkoliikenteeseen nousemista mahdollisimman turvallisesti pienimmillä ajoväylän ylitysmäärillä. Tässä vaihtoehdossa (VE1) koululaisten tarvitsee ylittää vain yksi suojatie päästäkseen raitiotiepysäkille. Pysäkin sijoittaminen tälle puolelle hyödyttää myös Kaupinkadulla sijaitsevan ns. Kiinanmuurin asukkaita sekä risteysalueella sijaitsevan ruokakaupan asiakkaita. VE1:n liityntäpysäköinti ja raitiotiepysäkin saavutettavuuden parantaminen aiheuttaa pysäkin vaikutusalueen kasvun yli 150 metrin säteelle, painottuen Kaupinkadun itäpuolelle, joka palvelee etenkin kouluja Sammonkadun pohjoispuolella. Tässä vaihtoehdossa korostuu polkupyöräilyn liityntäpysäköinti, eikä niinkään polkupyöräilyn kulkuyhteydet, sillä Sammonkadun ylityksessä Kaupinkadun laatukäytävää käyttävät polkupyöräilijät ovat pakotettuja ylittämään sivuttaissiirtymän avulla Sammonkatu. Maastotarkastelussa havaittiin että polkupyöräilijät ylittävät todella harvoin Sammonkadun. Kuvassa 21 on esitetty luonnoskuva suunnitellusta vaihtoehdosta VE1. Kuva 21. Vaihtoehto 1. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Kuten kuvasta 21 nähdään, vaihtoehdossa VE1 tarkoituksena on toteuttaa isossa kuvassa pysäkin paikkaa lukuun ottamatta kaikki muu niin kuin vaihtoehdossa VE0+. Pyöräväylien parannukset ja pyöräparkin rakentaminen ovat visiomme mukaisesti kiinteitä osia kaikkia suunnitelmavaihtoehtoja, ja tulevat sellaisenaan toteutettaviksi vaihtoehdoissamme. Liikennejärjestelyt pysyvät muuttumattomina vaihtoehtoon VE0+ sekä nykytilaan nähden. VE 2 Vaihtoehdossa VE2 pysäkin sijainti on sama kuin vaihtoehdossa VE1, eli risteysalueen itäpuolella. Tässä vaihtoehdossa kielletään Sammonkadulta Kaupinkadulle vasemmalle kääntyminen kummastakin kulkusuunnasta. Kenttätutkimuksemme mukaan risteyksessä vasemmalle Sammonkadulta kääntyvien autojen määrä on todella vähäinen, kuten liitteestä 1 voidaan havaita. Suurin osa ajaa suoraan Kaupinkadun tai Sammonkadun yli, joten kääntymisen kieltäminen Sammonkatua ajavilta ei vaikuta kovinkaan moneen. Käännyttäessä risteyksen yli vasemmalle on kääntyville oltava oma kaista sekä nuolivalot, risteyksen ylittäminen ja raitiotiekiskojen ylittäminen olisi muuten turvatonta. Nuolivalo vasemmalla pysäyttää raitiotieliikenteen sekä suoraan menevän Kaupin- ja Sammonkadun liikenteen. Kääntymisen kieltämisen

15 14 etuna on, ettei raitiotieliikennettä tarvitse pysäyttää kuin ainoastaan Kaupinkadun liikennettä varten. Tämä onnistuu varmasti synkronoimalla liikennevalot punaisiksi kun raitiovaunu on liikkeessä, joten vältytään raitiovaunun ylimääräisiltä pysäytyksiltä. Toinen etu on, että muuten tarvittavat kääntyvien kaistat vapautuvat muuhun tilankäyttöön. Ajorata voi kulkea lähempänä raitiotiekiskoja, joten kadun reunoille jää enemmän tilaa esimerkiksi suunnitelluille pyöräparkeille liityntäpysäköintiä varten. Kuvassa 22 on havainnollistettu VE2. Baana Raitiotielinja Raitiotiepysäkki Parkkihalli Katualueen raja Pyöräparkki Vasemmalle kääntyminen on kielletty Kuva 23. Idänsuunnasta vasemmalle kääntyvien vaihtoehtoiset reitit. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Kuva 22. Vaihtoehto 2. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015) Mikäli risteyksessä vasemmalle kääntyminen kielletään, tulee luonnollisesti kiinnittää huomiota mielekkäiden vaihtoehtoisten reittien olemassaolon tarkasteluun, vaikka kääntymiskielto vaikuttaisikin hyvin vähäiseen määrään tienkäyttäjiä. Kuvissa 23 ja 24 on havainnollistettu alkuperäiset kulkureitit, sekä näkemyksemme mukaiset vaihtoehtoiset kulkureitit risteyksen osalta tässä vaihtoehdossa katveeseen jäävien alueiden saavuttamiseksi. Kuva 24. Lännensuunnasta vasemmalle kääntyvien vaihtoehtoiset reitit. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015)

16 15 Vaikka kääntyviä olikin vähän, tarvitsee heidän silti päästä kohteeseensa. Idästä Sammonkatua kulkevat vasemmalle kääntyjät saattavat ajaa kotiinsa Kaski- tai Nyyrikin tielle tai jatkaa matkaansa Kalevan tielle asti. Ajoneuvot voisi ohjata Kalevan tielle jo aikaisemmista risteyksistä Turson- tai Lemminkäisenkatua pitkin tai jo kauppakeskuksen kohdalta Sarvijaakonkadulta. Myös Lemminkäisenkadun paikkeille on suunnitteilla raitiotiepysäkki, mutta siellä kääntymisen kieltäminen on tuskin vaihtoehto. Lemminkäisenkatu on tärkeä katu, koska etenkin sen pohjoispää yhdistää monta tonttikatua toisiinsa, joten kadun eteläpäänkin voisi ottaa tehokkaampaan käyttöön. Tontille ajo Kaski- ja Nyyrikintielle onnistuu Kalevan tieltä jo kahdesta kohtaa, joten kielto Sammonkadulta päin tuskin hankaloittaa tontille ajoa. Lännestä kääntyminen vasemmalle Kaupintielle oli suurempaa kuin toisesta suunnasta. Tähän suuntaa matkakohteet eivät ole aivan yksiselitteisiä: ajoneuvo saattaa ajaa Kaupinkadulla sijaitseville kouluille, kirkkoon tai kadulta lähteville tonttikaduille. Tämä liikenne voitaisiin ohjata läheisestä suuremmasta Sammonkadun ja Teiskontien risteyksestä Teiskontien kautta. Kaikkein ongelmallisin kääntymisen kieltäminen olisi Kaupinkadun pohjoispäässä asuville, jotka nykyisellään joutuvat ajamaan keskustasta päin tultaessa Sammonkadun kautta Kaupinkadulle (tai vastaavasti mutkittelemaan Kalevan puistotie - Ilmarintie - Kaupinkatu), sillä Teiskontieltä vasemmalle kääntyminen on jo kielletty. Ratkaisu tähän voisi olla Liisanpuisto, joka on tällä hetkellä yksisuuntainen idästä länteen. Kadun voisi muuttaa toiseen suuntaan yksisuuntaiseksi, jolloin sen kautta Kaupinkadulle olisi mahdollista ajaa Sammonkadulta. Liisanpuiston ja Sammonkadun risteykseen tulisi tosin rakentaa liikennevalot sekä kääntyvien kaista. Tässä kohdassa tilaa olisi kuitenkin paremmin tarjolla ylimääräisille kaistoille, sillä risteysalueelle ei ole tulossa raitiovaunupysäkkiä. Valot tässä risteyksessä kuitenkin hidastaisivat liikenteen sujuvuutta ja lisääntynyt liikenne saattaisi häiritä tällä hetkellä rauhallista Liisanpuiston tonttikatua.

17 16 Vaikutusten arviointi Raitiotiestä syntyy vaikutuksia raitiotiepysäkistä lähiasukkaille sekä liikenteelle. Rakennusvaiheen aikana erityisesti liikennejärjestelyt saattavat muuttua tiheästi, joka vaikuttaa väkisinkin alueen viihtyisyyteen ja siellä asuviin ja asioiviin ihmisiin. Tässä kappaleessa keskitytään kuitenkin erityisesti raitiotien pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Vaikutus pyöräilyyn. Jokaisessa esitetyssä vaihtoehdossa parannetaan huomattavasti Kalevan pyöräteitä itä-länsisuunnassa Sammonkatu ja pohjoinen-eteläsuunnassa Kaupin katua pitkin. Pyöräilyllä on positiivinen vaikutus pysäkin saavutettavuuteen, mutta myös kansanterveydellisesti. Vaihtoehtojen hyvistä kävely- ja pyöräteistä hyötyvät myös ne, jotka eivät pysäkkiä aktiivisesti käytä. Erotellut pyörätiet parantavat turvallisuutta, mutta myös yleisesti alueen saavutettavuutta ja viihtyisyyttä. Suurempi vaikutusalue. Tällä hetkellä risteysalueen läheisyydessä on useita bussipysäkkejä, jota tulevaisuudessa korvataan yhdellä raitiotiepysäkillä. Lisäksi harvemmilla pysäkkiväleillä saadaan lyhennettyä matka-aikaa, mikä tekee matkustuksesta tehokkaampaa. Nykyisellä bussipysäkit palvelevat vain lähialueen asukkaita ja siellä liikkujia, kun taas alueelle tuleva nopea raitiotie voisi houkutella lisää käyttäjiä laajemmalta alueelta. Pysäkin vaikutusalueen kasvattaminen polkupyörällä (n. 300m) liittyvien avulla lähes Teiskontielle asti vaikuttaa Teiskontien bussilinjojen käyttöasteeseen siirtäen matkustajat bussista raitiotielle, jolloin raitiotien kustannustehokkuus ja käyttöasteen täysimittainen hyödyntämisen potentiaali käytetään. ole suojatien kohdilta madallettu. Jokaisessa vaihtoehdossa raitiotiepysäkki rakennetaan alusta alkaen, joten esteettömyys voidaan ottaa kunnolla huomioon. Raitiotiepysäkin luiskan tulee täyttää esteettömyyttä varten vaatimus 1:12,5, jolloin 0,3 metrin korkuinen laituri tarvitsee 3,75 metrin pituisen lusikan. Luiska parantaa myös laiturialueen selkeää erottumista Sammonkadun valo-ohjatusta suojatiestä (joka toimii myös pyörätien jatkeena) Luiska erottaa pysäkiltä tulevat ja menevät sekä pyörätien jatkeella kulkevat polkupyöräilijät toisistaan selkeästi. Viihtyisyys paranee. Lisäksi nykyisten pysäkkien havaittiin liikennelaskennassa olevan ankeita, koska niinä ei ole katosta, joka suojaisi säältä. Raitiotiepysäkille rakennetaan suunnitelmien mukaan katos, joka suojaa auringolta, tuulelta ja sateelta. Raitiotie jakaa mielipiteitä voimakkaasti ja erityisesti hankkeen korkea kokonaishinta vaikuttaa negatiivisesti raitiotien hyväksyntään ja mielikuviin. Voimakkaita mielipiteitä raitiotien puolesta ja vastaan tulee varmaankin esille koko hankkeen ajan. Seuraavaksi arvioidaan raitiotiepysäkin tarkasta sijainnista aiheutuvia vaikutuksia tarkemmin. Vaikutus busseihin. Opiskelijoiden ja työntekijöiden tarve päästä Hervantaan Kalevan alueelta on suuri, joten ihmiset Teiskontieltä asti hyötyisivät toimivasta raitiotiepysäkistä. Hyvät, nopeat ja turvalliset yhteydet raitiotiepysäkille vähentäisivät myös laajemmin Hervantaan kulkevien bussien tarvetta. Näin ollen pysäkin hyvä saavutettavuus on tärkeää pysäkin tarkasta sijainnista huolimatta. Melu pysyy samana. Sammonkatu on nykyään vilkas ja melko meluinen katu. Myös hälytysajoneuvot ajavat tietä pitkin useasti. Liikenteen aiheuttaman melu vähenee raitiotien myötä kun ajoneuvoliikenne vähenee, liikennettä ohjataan muualle. Raitiovaunun liikkeestä ja pysähtymisestä aiheutuu kuitenkin erilaista, ajoittaista ääntä. Autoliikenne ei myöskään täysin poistu, joten melutasot tuskin muuttuvat paljoakaan nykytilanteeseen verrattuna. Liikenne hidastuu. Liikenne hidastuu raitiotien vaikutuksesta. Autojen ajoradat muuttuvat kapeammiksi ja lähemmäksi jalankulkijoita sekä pyöräilijöitä. Raitiotien valmistuessa ajokokemus autolla vaikuttaa enemmän nykyisiltä talouskaistoilta. Hidastunut liikenne on omiaan parantamaan turvallisuuden tunnetta sekä vähentämään melua. Autojen kannalta liikenteen hidastuminen on harmillista matka-ajan pidentyessä. Esteettömyys paranee. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia liikkua pysäkille pitkiä matkoja (lapset, huonokuntoiset vanhukset, liikuntarajoitteiset), joten pysäkkien on sijattava riittävän lähellä toisiaan. Esteettömyys kuitenkin paranee nykytilaan verrattuna, sillä tällä hetkellä bussiin nouseminen pyörätuolilla, rattailla tai rollaattorilla on korkeuserosta johtuen vaikeaa. Lisäksi Kalevassa on joitakin korkeita reunakiviä, joita ei Kuva 25. VE0+, VE1 ja VE2 vaihtoehtojen vaikutusalueet sekä pysäkkien sijainnit. (muokattu lähteestä Maanmittauslaitos 2015)

18 17 VE0 Vaihtoehdossa 0 raitiotiepysäkki on melko lähellä Itsenäisyydenkadun viimeistä raitiotiepysäkkiä sekä limittyy 300 metrin säteen osalta optimaalisesti. Tässä vaihtoehdossa pysäkin vaikutus pysäkin lounaispuolen asutukseen on huomattavasti parempi kuin vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Toisaalta, itäänpäin seuraava pysäkki on vasta Joukahaisenkadun jälkeen, jolloin pysäkkiväli itään on melko suuri, mikä hankaloittaa Joukahaisen- ja Kaupinkadun välissä asuvien ihmisten pysäkin saavutettavuutta. Kaikkiin vaihtoehtoihin polkupyöräparkki ja pohjoinen-eteläsuuntainen pyörätie on maankäytöllisistä syistä sijoitettu Kaupinkadun länsipuolelle. Vaihtoehdossa pyöräparkin läheisyys raitiotiepysäkkiin nähden on erinomainen, sillä pyöräparkista ei tarvitse kuin kerran ylittää suojatie päästäkseen raitiotiepysäkille. Toisaalta polkupyöräliikenteen osalta Kaupinkadun suuntainen polkupyöräliikenne kulkee raitiotiepysäkin suojatien kautta (pyörätien jatkeena), jolloin eri kulkutapamuodot sekoittuvat ja saattaa aiheuittaa vaaratilanteita. VE1 Vaihtoehdossa 1 raitiotien sijainti on optimaalinen Kaupin- ja Joukahaisenkadun välissä asuville ja asioiville. Nyt kauppaan, pankkiin ja muihin palveluihin tarvitsee ylittää vain suojatie pysäkiltä. Lisäksi Kaupinkadun suuntainen pyörätie on nyt turvallisempi omalla suojatiellään. VE1 etuna on myös pysäkin hyvä sijainti läheisten koulujen suhteen. Vaihtoehdot 0 ja 1 eivät vaikuta alueen autoliikennejärjestelyihin juurikaan. Kuva 26. Sammonkatu-Kaupinkatu risteysalueen kehittämisen toteuttamisaikataulu. VE2 Vaihtoehdossa 2 Sammonkadulta Kaupinkadulle vasemmalle kääntymisen kieltämisellä on vaikutusta liikenteen ohjautumiseen henkilö- sekä pakettiautoliikenteelle. Kenttätutkimuksen mukaan kääntyvien määrä on vähäinen, joten liikenteen uudelleenohjaus ei häiritse laajalti. Huolto- ja raskasta liikennettä alueella on maastohavaintojen perusteella vähäisesti. Huomattavana etuna on, ettei raitiovaunun tarvitse pysähtyä kääntyvien valo-ohjausta varten, mikä lyhentää matka-aikaa Sammonkadulla huomattavasti. Vaihtoehtojen vaiheittainen toteuttamisaikataulu Tarkasteltujen vaihtoehtojen pyörätiet voidaan rakentaa raitiotielinjan rakentamisaikataulusta riippumatta. Raitiotielinjan rakentamisen on oletettu alkavan allianssin osalta Tarkemmat suunnitelmat rakentamisen vaiheistuksesta sekä toteutustavoista sekä vaadittavista suunnitelmista ja liitteistä on sisällytetty allianssin työhön, eikä niitä ole eritelty tämän risteysalueen yleisluontoiseen aikatauluun. Tämä aikataulu tarkastelee kohdealueen osakokonmaisuuksien rakentamisen aloitusaikoja, jotka kaikki valmistuvat 2016 vuoden aikana.

19 18 Kustannusarvio Sammonkadun ja Kaupinkadun risteysalueen raitiotiepysäkin kehittäminen edellyttää raitiotiepysäkin, polkupyöräkatoksen, laatukäytävät sekä suojateiden rakentamista. Rakentamisesta aiheutuvat kustannukset on eritelty taulukossa 2. Kustannukset on laskettu karkealla ja yleisellä tasolla. Taulukko 2. Kustannusarvio Tuotekokonaisuus yks.hinta määrä Raitiotiepysäkki Pohjatyöt + asfaltti 10 /m ,00 Korotettu reunakivi 35 /m ,00 Katoksen tausta kaide 30 /m ,00 Katos ,00 Polkupyöräkatos 50 paikkaa Katos kpl ,00 Polkupyöräteline 3000 kpl ,00 Suojatiet (Sammonkatu-Kaupinkatu risteys, valoohjattu) Pyörätienjatke 20 /m1 4 80,00 Suojatie Sammonkadun valo 12 /m ,00 Suojatie Sammonkadun pysäkkipääty 12 /m ,00 Polkypyöräbaana 3m Sammonkatu etelä (Kaalamonaukio-Tursonkatu) Kevyenliikenteen väylä 2m 110 /m ,00 Liikennemerkit 300 kpl ,00 Polkypyöräbaana Kaupinkatu 2m Teiskontie-Sammonkatu) Kevyenliikenteen väylä 2m 95 /m ,00 Liikennemerkit 300 kpl ,00 yht ,00

20 Parhaan kehittämisvaihtoehdon valinta ja valintaperusteet 5. KEHITTÄMISEHDOTUS Taulukko 3. Vaihtoehtojen vertailutaulukko VE 0+ VE 1 VE 2 Pyöräily Vaikutusalue Esteettömyys Viihtyisyys Pysäkki suojaa säältä Pysäkki suojaa säältä Pysäkki suojaa säältä Autoliikenne hidastuu Parantaa turvallisuuden tunnetta Parantaa turvallisuuden tunnetta Parantaa turvallisuuden tunnetta Autoilun matka-aika pitenee Autoilun matka-aika pitenee Autoilun matka-aika pitenee Melu Pysyy samana Pysyy samana Pysyy samana Sijanti Optimi etäisyys Itsenäisyyden kadun pysäkkiin Pitkä etäisyys itäänpäin seuraavaan pysäkkiin Tasainen pysäkkien väli Tasainen pysäkkien väli Saavutettavuus Pyöräparkin kannalta Koulujen kannalta Koulujen kannalta Tarkastelluissa vaihtoehdoissa oli useita vaikutuksia, joiden suhteen eri vaihtoehdoissa ei ole merkittäviä eroja, kuten havaitsemme taulukosta 3.. Raitiotie kehittää kaupunkikuvaa sekä liikenneyhteyksiä etenkin Hervannan ja keskustan välillä, mahdollistaen nopean liikkumisen. Vaihtoehdossa VE0+ on eniten negatiivisia vaikutuksia, joista merkittävin ristiriita visiomme kanssa on polkupyöräilijöille negatiivinen vaikutus. Kalevan alueen koululaisille VE0+ vaihtoehdon vaikutus on kaikista negatiivisein, sillä heidän kulkuyhteys raitiotiepysäkille edellyttää kyseisessä vaihtoehdossa eniten ajokaistojen ylityksiä. Lisäksi VE0+ ja VE1 ovat raitiotien nopeuden kannalta erittäin haitallisia vaihtoehtokokonaisuuksia. VE1 sisältää raitiotien nopeuden hidastamisen lisäksi vielä toisenkin haitallisen vaikutuksen, sillä polkupyöräilijöiden liityntäpysäköinti on hankala. Polkupyöräparkista raitiotiepysäkille siirtyminen edellyttää 0+ vaihtoehtoa yhden ylityksen enemmän, jolloin liittyminen raitiotiehen on hitaampaa. VE2 vaihtoehdossa suurin etu on, ettei raitiotieliikenne hidastu vasemmalle kääntyvien vuoksi. Pidämme nopean joukkoliikenteen houkuttelevuutta tärkeimpänä tekijänä raitiotie hankkeessa, jonka johdosta 2. vaihtoehto on mieleisin projektiryhmän arvion mukaan. Ainoaa lievää haittaa aiheuttaa VE2:ssa palveluiden saavutettavuus, joka vaikeutuu autoliikenteen kannalta. Kääntymisen kieltäminen aiheuttaa myös muutoksia liikennejärjestelyissä. Tästä johtuen autoilijat joutuvat omaksumaan uusia reittejä, mutta pidämme tätä pienenä haittana etuihin nähden. Kaupunki kehittyy ja kasvaa, joten nopeiden joukkoliikenne yhteyksien merkitys tulee kasvamaan myös kaupungin näkökulmasta. VE2 edistää myös visiomme mukaisesti monipuolista polkupyöräilyä. Näiden perustelujen sekä arvioiden lopputuloksena ehdotamme toteutettavaksi vaihtoehdoksi VE2:sta. Kävelijät Koulujen kannalta Pyöräparkin kannalta Pyöräparkin kannalta Suojatiellä pyöräilijöitä ja pysäkin käyttäjiä sekaisin Kaupinkadun suuntaiset pyöräilijät eivät häiritse pysäkin Liikennejärjestelyt Ei vaikutusta Ei vaikutusta Kääntyminen Palveluiden saavutettavuus Vasemmalle kääntyminen hidastaa raitiotietä Vasemmalle kääntyminen hidastaa raitiotietä Kaupinkadun suuntaiset pyöräilijät eivät häiritse pysäkin Liikenne ohjattava vasemmalle vaihtoehtoisia reittejä pitkin Kääntymisen kieltäminen nopeuttaa raitiotietä Ei vaikutusta Ei vaikutusta Heikkkenee

21 LÄHTEET Maanmittauslaitos Paikkatietoikkuna. Saatavilla: Nummelin, U Sammonkadun parantamisen esiselvitys ja kehittämisehdotukset. TALLI-malli Tampereen seudullinen liikennemalli. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi B 11/2012. ISSN (sähköinen julkaisu). Tampereen kaupunki. 2015a. Kalevan asemakaavoitus. Saatavilla: (Tampereen kaupunki 2015a) Tampereen kaupunki. 2015b. Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus keskustakaduilla Pirkankatu, Itsenäisyydenkatu ja Sammonkatu. Saatavilla:

22 LIITE 1

23

24

25 LIITE 2 Kenttätutkimuspäivänä toteutettiin myös pienimuotoista kyselyä joukkoliikennelaskennan yhteydessä Sammonkadun ja Kaupinkadun risteysalueen pysäkeillä bussia odottaneiden keskuudessa. Kysely pidettiin hyvin kevyenä, jotta siihen oli helppo saada vastauksia kiireisemmiltäkin joukkoliikenteen käyttäjiltä. Kyselyyn kuului seuraavat neljä kysymystä: Haastateltava 11: Parikymppinen mies matkalle yliopistolle Hervantaan. Suosisi ratikan käyttöä, piti aikataulullisesti bussia luotettavampana. 1. Mikä on matkanne tarkoitus? 2. Mikä on matkanne kohde? 3. Suosisitteko raitiovaunua, jos se olisi vaihtoehto? 4. Millaisia ominaisuuksia toivotte bussi-/raitiovaunupysäkiltä? Kysymyksiin saatiin hieman vaihtelevasti vastauksia, ja muutamat vetosivatkin kiireeseensä kyselyn kevyestä rungosta huolimatta. Alla on esitelty kyselyn tulokset tekstimuodossa vastaajakohtaisesti. Haastateltava 1: Noin nelikymppinen nainen matkalla töihin Tesomalle. Ei pidä ratikan rakentamista järkevänä, sillä kokee sen liian kalliiksi. Haastateltava 2: Noin kolmekymppinen mies matkalla töihin Pispalaan. Suosisi ehdottomasti ratikkaa, jos mahdollisuus tulisi. Haastateltava 3: Eläkeläisnainen matkalla asioimaan keskustaan. Haastateltava 4: Kolmekymppinen mies matkalla töihin rautatieasemalle. Haastateltava 5: Kolmekymppinen nainen työmatkalla keskustaan. Suosisi mielellään ratikkaa, ostanut juuri asunnon pysäkin läheisyydestä. Haastateltava 6: Eläkeläismies matkalla kauppaan Kalevan alueella. Käyttäisi mielellään ratikkaa, mikäli aikataulut sopivat. Matkustanut muualla paljon ratikalla, koki luotettavaksi aikataulujen pitävyyden suhteen. Haastateltava 7: Eläkeläismies matkalla asioimaan Hervantaan. Koki ratikan rakentamisen täysin turhaksi bussien palvelutason riittäessä. Haluaisi kaikki pysäkit katetuiksi ja aikataulut pysäkeille näkyviin. Haastateltava 8: Parikymppinen mies matkalla yliopistolle Hervantaan. Käyttäisi mielellään ratikkaa, koki luotettavaksi. Arveli, että sopivia aikatauluja voisi olla tiheämmin saatavilla ratikan myötä. Haastateltava 9: Parikymppinen mies matkalla yliopistolle Hervantaan. Suosisi ratikkaa ja sanoi ehdottomasti toivovansa, että se toteutuu. Haastateltava 10: Eläkeläisnainen matkalla kauppaan Jankaan. Ei osannut sanoa suosisiko ratikkaa sen toteutuessa. Koki rakentamisen ylipäätään turhaksi ja kalliiksi. Toivoi kaikille pysäkeille aikatauluja näkyviin, nyt esim. juuri tältä nimenomaiselta pysäkiltä K-Marketin puolelta aikataulut puuttuivat.