Innovaa&ojohtaminen Jyväskylän yliopisto Syyslukukausi Johdanto ja peruskäsi>eet

Transkriptio

1 Innovaa&ojohtaminen Jyväskylän yliopisto Syyslukukausi Johdanto ja peruskäsi>eet Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto

2 Innovaa&ojohtamisen luentokurssi (5 op) Ope>aja: Tutkimusprofessori Hautamäki, Jyväskylän yliopisto Tavoi>eena on antaa yleiskuva innovaa&otutkimuksen koko kentästä, erilaisista lähestymistavoista ja uusista virtauksista, pääpainon ollessa innovaa&oprosessien johtamisessa yrityksissä ja muissa organisaa&oissa. Opiskelijat tekevät yksin tai ryhmissä case- analyysin jostain kiinnostavasta innovaa&osta (olemassaoleva tai mahdollises& uusi idea). Houku>elemme meissä kaikissa olevan luovuuspoten&aalin esiin. Suoritustapa: Kurssin laajuus on 5 op ja sen suoritukseen vaaditaan: 1. Osallistuminen luennoille sivuinen essee 3. Case- analyysi yksin tai ryhmissä: havaintoja innovaa&oista tai ehdotuksia innovaa&oiksi: 2-3- sivuinen muis&o

3 Kurssin sisältö Innovaa&otoiminnan peruskäsi>eet (idea, inven&o, innovaa&o, radikaalit innovaa&ot, systeemiset innovaa&ot jne.) Innovaa&oteoriat (luovuusteoriat, sosiotekniset systeemit, evolu&onaarinen teoria, kyvykkyysteoria jne.) Innovaa&opoli&ikka (valtakunnallinen, alueellinen, rahoitus) Innovaa&oiden ekosysteemit ja alueelliset innovaa&okeski>ymät (Piilaakson malli ym.) Innovaa&ot yritysten ja alueiden keskeisenä kilpailukykytekijänä (innovaa&okilpailu, luova tuho) Innovaa&oprosessit ja niiden johtaminen (tutkiminen ja kehi>äminen, T&K- yksiköt) Luovuus, mitä se on, miten sitä kehitetään Teknologiset ja palveluinnovaa&ot, teknologiset palvelualustat (esim. Android tai ios) Design- aja>elu, asiakas- ja käy>äjäkeskeisyys Verkostomallit ja verkostojen johtaminen (avoimet ja julkiset innovaa&ot, yhteistyö, arvoverkostot) Yliopistot innovaa&oprosesseissa (kaupallistaminen, teknologian siirto)

4 Kurssin taustakirjallisuu>a Antola, T. & Pohjola, J.: Innova&ivisuuden johtaminen. Apilo, T. & Taskinen, T: Innovaa&oiden johtaminen. VTT &edo>eita 2330 Brown, T.: Change by Design Chesbrough, H.: Open Innova&on, 2003; Open Services Innova&on, 2011 Dodgson, M. & Gann, D.: Innova&on, A Very Short Introduc&on E8lie, J.E.: Managing Innova&on. Second edi&on. Geiger R.: Knolwedge and Money, Research Universi&es and the Paradox of Marketplace. Haour, G. & Miéville, L.: From Science to Business. How Firms Create Value by Partnering with Universi&es Hautamäki, A. Kestävä innovoin&. Hautamäki, A. & Oksanen K. (toim.) Yliopisto palveluinnovaa&oiden kehi>äjänä. Ke>unen J, Ilomäki S- K & Kalliokoski P. Making Sense of Innova&on Management Lemola T.: Innovaa&on uudet haasteet ja haastajat. Mie@nen, R. ym.: Tieteestä tuo>eeksi. Yliopistotutkimus muutosten ris&paineissa. [Julkaistu myös verkkojulkaisuna (ISBN (verkko/pdf)).] Oksanen, K., Pitkänen, M. & Hautamäki, A.: Tietämyksen siirtämisestä yhdessä luomisee Seelig, T.: Ingenius, A Crash course on crea&vity Simula H.: Management of Commercializa&on. Case Studies of Industrial, Business- to- Business Product Innova&ons. Uusikylä, K.: Luovuus kuuluu kaikille. PS- kustannus Vergan& R.: Design- driving innova&on Von Hippel, E.: Democra&zing Innova&on

5 Omia kiinnostuksen kohteita Kestävä innovoin& ja innovaa&opoli&ikan paradigmat Innovaa&oiden alueelliset ekosysteemit Innovaa&okesky8ymät Ekosysteemin yleiset edellytykset Yliopistot innovaa&oiden ekosysteemissä Jyvässeudun strategiat Metropolialueen kilpailukyky Hajaute8u innovoin& ja innovaa8oreiden piirin laajentaminen Avoimet ja julkiset innovaa&ot, innovaa&oallianssit Reverse innova&o ja frugal engineering Pehmeät innovaa&ot Globaali verko8uminen Tietoverkot innovaa&otoiminnassa Palveluinnovaa&ot Tuo8eet vs. palvelu Palveluinnovaa&oiden mallit Open services innova&on Palvelumuotoilu

6 Julkaisuja Hautamäki & Ståhle Pirjo (2012): Ris$riitainen $edepoli$ikkamme, Suuntana innovaa$ot vai sivistys. Gaudeamus. Hautamäki & Oksanen Kaisa (2012): Suuntana Innovaa$okeski7ymä. Jyväskylän yliopisto. Oksanen Kaisa, Pitkänen Mikko ja Hautamäki (2011): X2- Tiedon siirtämisestä yhdessä luomiseen. Jyväskylän yliopisto. Hautamäki & Oksanen Kaisa (toim.)(2011): Yliopisto Palveluinnovaa$oiden Kehi7äjänä. Jyväskylän yliopisto. Hautamäki (toim.)(2011): Teollisuus verko7uneessa innovaa$otaloudessa. Esimerkkinä Keski- Suomen Konepajateollisuus. Jyväskylän yliopisto. Hautamäki (2010): Sustainable Innova$on, A New Age of Innova$on and Finland s Innova$on Policy. Sitran rapor>eja 87. Petri Vasara, Hautamäki An@, Katja Bergroth, Hannele Leh&nen, Pia Nilsson, Laura Peuhkuri (2009): Suuri siirtymä, Uusia lähestymistapoja $etämysverkostojen kehi7ämiseen. Sitran rapor>eja 79. Helsinki. Hautamäki An@ (2008): Kestävä Innovoin$, Innovaa$opoli$ikka uusien haasteiden edessä. Sitran rapor>eja 76. Helsinki. Kaukonen Erkki, Jari Kaivo- oja ja An@ Hautamäki (2007): Innovaa$omedia, Journalismi tulevaisuuden tekijänä. Helsinki: Palmenia. Hautamäki An@ (2003): Kyllä Amerikka ope7aa, Hyvinvoin$val$o muutosten edessä. Edita.

7 Innovaa&otutkimuksen tasot Kansallinen innovaa&ojärjestelmä Innovaa&opoli&ikka STI: science, technology, innova&on - systems Teolliset oikeudet ja tekijänoikeudet Kansainvälistyminen ja kilpailuolosuhteet Alueelliset innovaa&oympäristöt Innovaa&oiden ekosysteemit Innovaa&okeski>ymät (knowledge hub) Väli>äjäorganisaa&ot ja KIBSit Teknologioiden ja innovaa&oiden leviäminen Innovaa&otoiminta organisaa&oissa ja verkostoissa Innova&iviset yritykset Innovaa&ojohtaminen Työyhteisön kehi>äminen Hajautunut innovoin& Kansainvälinen innovaa&oyhteistyö Käy>äjäkeskeinen innovoin& Innovaa&oprosessit Luovuus Yhteisöllisyys (we think) Oppiminen Kombinatorisuus Mielikuvitus Serendipitee@ (onnellinen sa>uma)

8 Innovaa&otoiminnan muu>uvat ehdot Tuotekehityksestä innovoin&in Itse tekemisestä yhteistyöhön Yksi>äisistä innovaa&oista systeemeihin Tuo>eista palveluihin Asiantun&joista asiakkaisiin Tarjonnasta kysyntään Teknologiasta liiketoimintaan Omistuksesta käy>ämiseen Bisneksestä yhteishyvään

9 Nousussa olevia teemoja Wicked problems ilkeät ongelmat Systeemiset, ins&tu&onaaliset muutokset Sosiaaliset innovaa&ot Julkisen hallinnon innovaa&ot Hajaute>u innovaa&o (avoin ja julkinen) Tiedon luomisen yhteisölliset muodot (co- crea&on) Innovaa&odemokra&a ja joukkoistaminen Teollisuuden palveluvaltaistuminen Muotoiluaja>elu (design thinking) Kumppanuusmallit (allianssit) Start- upien rooli innovaa&otoiminnassa Standardien merkitys innovaa&oille Ennakoin& ja innovaa&otoiminta

10 Miksi innovaa&ota tarvitaan? Globaali ja paikallinen ympäristö muu>uu jatkuvas&; kehitys on monimutkainen ja ennakoimaton Myös tarpeet muu>uvat (ilmastonmuutos, ikääntyminen, yksilöllisyys, uudet teknologiat jne.) Uusia toimijoita tulee koko ajan lisää (kehi>yvät maat) Tarvitaan parempaa tuo>avuu>a Laatua on jatkuvas& kehite>ävä Vakiintuneilla markkinoilla kilpailu kiristyy ja kustannustehokkuus korostuu On välte>ävä ajautumasta tavaraloukkuun (commodity trap), jossa tuo>eista saa yhä vähemmän kate>a (vrt. Nokian &lanne)

11 Innovaa&oilla osaaminen muutetaan rahaksi Tutkimus ja Kehi>äminen Raha Voimavarat Osaaminen Innovaa&o- johtaminen

12 Innovaa&opoli&ikalla edistetään talouskasvua Innovaa&o - > Tuo>avuus - > Kasvu Kasvu = kansantuo>een määrällinen kasvu

13 Innovaa&ojohtaminen Innovaa&oprosessi on prosessi, jossa innovaa&oita syntyy luovuuden, osaamisen ja sa>uman tuloksena. Tämä on prosessi ongelmasta ideoiden, inven&oiden ja implementaa&on kau>a markkinoille ja käy>äjille. Innovaa&ojohtaminen on niiden toimien johtamista, joilla tuetaan innovaa&oiden luomista ja hyödyntämistä. Innovaa&ojohtaminen laajan käsi>eenä lii>yy kaikkiin yhteiskunnallisiin prosesseihin, joissa luodaan edellytyksiä innovaa&otoiminnalle ja sen tulosten hyödyntämiselle (mm. innovaa&ojärjestelmätaso)

14 Mitä innovaa&ot ovat? Innovaa&ot yhdistetään perinteises& tuo>avuuteen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn. Innovaa&ot mielletään uusiksi teknologioiksi ja tuo>eiksi, joilla saavutetaan kilpailuetua Uudemman käsityksen mukaan innovaa&ot ovat toimivia ratkaisuja meitä askarru>aviin asioihin Innovaa&o on uusi hyödyllinen asia, joka on ote8u käy8öön

15 Innovaa&on määritelmiä Innova&on is the new knowledge to offer a new product or service that customers want. It is inven&on + commercializa&on (Afuah) Innova&on = theore&cal concep&on + technical inven&on + commercial exploita&on (Tro>) Innova&on is an idea, prac&ce, or object perceived as new by an individual (Rodger) Se@ng up a new produc&on func&on (Schumpeter) Uusi idea, joka on kaupallises& hyödynne>ävissä/ hyödynne>y (Apilo & Taskinen)

16 Innovaa&on perusmääritelmä Innovaa&o on uusi hyödyllinen asia, joka on ote8u käy8öön Innovaa&o on menestyksellä sovelle>u idea Innovaa&o voi olla: Uusi tuote (ipad &etokone) Uusi palvelu (verokor&n uudistaminen verkossa) Uusi prosessi (ve>ä säästävä sellunvalmistusprosessi) Uusi toimintatapa (asiakaspalau>een kerääminen) Uusi liiketoimintamalli (verkkokauppa) Uusi organisaa&o (myymäläverkosto, matriisi) Uusi käsite ( sosiaalinen media, kybersota ) Innovaa&o luo arvoa, joka voi olla taloudellista tai laajemmin yhteiskunnallista

17 Innovaa&on vaiheet: 4i- malli Uuden arvon ja uusien käytäntöjen luominen Vaikutusten arvioin& ja käy8ö- kokemukset Impak& Idea Sinnikäs ongelma Idean kehi8ely ja testaus Inven&o Tuo8een käy8ö ja sen leviäminen Implemen- taa&o Tuo8eistaminen Keksinnön käy8ööno8o Hautamäki 2012

18 Kaksi innovaa&oteoriaa 1: markkinat ja kilpailu Evolu&onaalisen talous&eteen innovaa&oteoria (J.Schumpeter): kapitalismi on järjestelmä, joka tuo>aa jatkuvas& uusia ideoita, yrityksiä ja teknologioita, joita yritykset ja tutkimusryhmät luovat. Organisaa&ot, kulu>ajat ja hallinnot tekevät jatkuvas& valintoja tästä tarjonnasta omilla päätöksillään Perusmekanismit ovat: variaa&o ja valinta

19 Luova tuho (J. Schumpeter) Luovassa tuhossa vanhat yritykset, tuo>eet ja amma&t häviävät uusien, parempien ja tuo>avampien &eltä Luovaa tuhoa aikaansaavat yri>äjät kovan kilpailun oloissa Kilpailuun voi vastata sopeutumalla tai luovuudella innovaa&oilla Innovaa&on ja siihen lii>yvät paten&t antavat yritykselle lisävoi>oa verra>una muihin 19

20 Kaksi innovaa&oteoriaa 2: Kyvykkyydet Dynaamisten kyvykkyyksien teorian (Teece) mukaan yritysten omat tavat etsiä, valikoida, muunnella, hyödyntää innovaa&oita on ratkaisevaa. Innovaa&oita varten yrityksen pitää kehi>ää taitoja, prosesseja ja organisaa&on rakenne>a jo>a se kykenee luomaa, käy>ämään ja suojelemaan voimavarojaan kuten &etoa (assets). Dynamic capability is defined by Teece et al. (1997) as "the firm s ability to integrate, build, and reconfigure internal and external competences to address rapidly changing environments."

21 Innovaa&otoiminnan perusmalleja Tiede- työntää- malli (science push): innovaa&ot lähtevät perustutkimuksesta (lineaarisuus) Kysyntä- vetää- malli (demand pull): markkinakysyntä synny>ää innovaa&oita (lineaarisuus) Läpäisy- malli: innovaa&oita syntyy ja tarvitaan tuotannon kaikissa vaiheissa ja ne vaiku>avat toisiinsa (lean management) Yhteistyö- malli: innovaa&oissa tarvitaan yhteistyötä paitsi yrityksen sisällä myös asiakkaiden, alihankkijoiden ja jopa kilpailijoin kesken

22 Innovaa&otoiminnan uusia malleja Strateginen integraa&o ja verko>uminen: Solmitaan strategisia kumppanuuksia ja integroidaan uu>a teknologiaa ydintoimintoihin ja jaetaan sitä kumppanien kesken (internet, visualisoin&, virtuaalitodellisuus) Orgaaninen malli: innovaa&oiden lähteet, toimijat ja tulokset ovat epävarmoja, uusia, tuntema>omia; innovaa&oita luonneh&i orgaaninen ja evolu&onaarinen kehitys.

23 Innovaa&oiden tyyppejä Inkrementaaliset (vähi>äiset) innovaa&ot ovat yksi>äisiä parannuksia. Kumuloituessaan ne voivat johtuu suuriinkin muutoksiin. Jatkuvuus! Radikaalit innovaa&ot ovat läpimurtoja, uuden tyyppisiä tuo>eita ja palveluja. Epäjatkuvuus! Radikaalit innovaa&ot luovat uuden markkinan Mullistavat (disrup&ve) innovaa&ot syrjäy>ävät vanhat tuo>eet ja tavat tehdä asioita Merkitysinnovaa&ot muu>avat käsitystämme asioista: syntyy uusia konsepteja

24 Systeemiset innovaa&ot Systeeminen innovaa&o on usein laaja yhteiskunnallinen uudistus, johon lii>yy monia teknologioita ja monia toimijoita Esimerkki: uusituvan energian tuotantojärjestelmä, rauta&et, terveydenhoitojärjestelmä Yhdistyy teknologiset ja organisatoriset innovaa&ot Rinnakkaiset innovaa&ot tukevat toisiaan

25 Yleiskäy>öiset teknologiat Tuo>avuuden yleiseen kehitykseen vaiku>avat ratkaisevas& yleiskäy>öiset teknologiat (general purpose technologies) Esim. höyryenergia, sähkö, ydinvoima, &etokoneet Ne saavat aikaan radikaaleja muutoksia koko teollisessa perustassa Vanhaa teknologiaa käy>ävät yritykset häviävät Aluksi uusiin teknologioihin lii>yy epävarmuuksia, osaama>omuu>a, vastustusta ja alhaista tuo>avuu>a

26 Kondra&effin pitkät aallot Talous kehi>yy noin 50 vuoden pitkissä aalloissa, joita luonneh&vat keskeiset teknologiat 1. aalto: höyrykone (1780- ) 2. aalto: rauta&et, teräs (1840- ) 3. aalto: sähkö, pol>omoo>ori ja kemia (1890- ) 4. aalto: autot, transistorit, radio, tv (1950- ) 5. aalto: &etokoneet ja &etoverkot (1990- ) 6. aalto: ympäristö- ja bioteknologiat (?, )

27 Wikipedia: Kondra&ev wave Kondra&effin aallot

28 Tulevaisuus Tulevaisuu>a ei ole anne>u vaan se tehdään! Tulevaisuus on innovaa&omme