Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Transkriptio

1 Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

2 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen niitä käsiteltäessä tai niiden eritteistä Aiheuttaa yleistulehduksen ja pienten verisuonten läpäisevyyden lisääntymisen ja verenvuototaipumuksen Runsas ripuli -> nestehukka Vastakivut ja oksentelu -> nestehukka Keuhkoödeema Verenvuotoja -> anemisoituminen ja nestehukka Kuolleisuus on korkea, lähinnä nestehukkaan

3 Ebola-tapausten määrä Länsi-Afrikassa 2014 ECDC

4 ECDC

5 Ebolavalmius Suomessa ja VSSHP:ssa Suomessa WHO:n edellyttämä IHR (International Health Regulations) voimassa jo vuosia STM ja THL yhteydessä Euroopan tautivirastoon ajantasainen tieto STM ja THL vastaavat ohjeistuksen ylätasosta Infektiolääkärit keskenään sopivat käytännön tason menettelyistä paljon menettelytapojen eroavuuksia, jotka kuitenkin melko vähäisiä VSSHP:ssä ebolavalmiustyöryhmä laati valmiusohjeet Ensimmäiset ohjeet annettiin , päivitykset säännöllisesti, viimeisin viikolla 50.

6 Milloin henkilö on Ebolan suhteen tartuttava? Ebola tarttuu vain sairaasta henkilöstä. Henkilöllä pitää olla oireita levittääkseen tartuntaa muihin. Oireet alkavat tavallisesti 2-21 päivää tartunnasta. Altistumisesta lukien 21 päivän jälkeen ei enää sairastumisriskiä

7 Miten Ebola-virus tarttuu? Suorassa tai epäsuorassa kontaktissa: 1. sairastuneen tai Ebolaan kuolleen henkilön ruumiinnesteisiin tai eritteisiin (veri, oksennus, virtsa, uloste, hiki, siemenneste, sylki, rintamaito) 2. välineisiin/ esineisiin, jotka ovat kontaminoituneet viruksella (neulat, terävät esineet) 3. infektoituneisiin eläimiin (kontakti eläimen vereen, eritteisiin tai infektoituneeseen lihaan). Ei ole ilman välityksellä tarttuva (vrt. vesirokko, tuberkuloosi) What we know about transmission of the Ebola virus among humans. WHO. Päivitetty

8 EBOLA-EPÄILYPOTILAAN HOITOPAIKKA a) Päivystysalueella kriteerit täyttävä Ebola-epäily hoidetaan koko ajan eristyshuoneessa eikä hän saa poistua sieltä. Vierailuja huoneessa ei sallita. Potilaan eritteiset vaatteet laitetaan tartuntavaarallisiin jätteisiin poltettavaksi (ks. erillinen ohje). b) Jatkohoitopaikka on Hyksin Kolmiosairaalan eristyshuone. Jatkohoitopaikasta päätetään Tyksin infektiolääkärin / päivystäjän ja Hyksin infektiopäivystäjän välisessä konsultaatiossa. Siirrossa huomioidaan siirtämiseen liittyvä infektioriski ja se onko Hyksin eristyshuoneita käytettävissä.

9 Henkilösuojaimet Käymistilassa globaalisti, länsimainen kokemus hoitamisesta karttuu vasta nyt EU:n kokous Ebola-valmiudesta Luxemburgissa STM:n Tartuntatautien neuvottelukunta Työterveyslaitos julkaissut yhdessä THL:n kanssa kansalliset suojainohjeet: on-ohjeet

10 Suojaimien pukeminen Ennen huoneeseen menoa Pukemisjärjestys Avustaja Suojaimien riisuminen Sulkutilassa Riisumisjärjestys Avustaja Varottava kontaminoimasta itse ja ympäristöä! Suojautuminen

11 Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset Näytteiden otto - Näytteitä ottava henkilö suojautuu samoin kuin potilashuoneessa työskentelevä henkilökunta (näytteenotossa kaksinkertaiset suojakäsineet) - Näytteenotossa käytetään kertakäyttövälineitä ja turvatuotteita. Näytteiden merkitseminen, pakkaaminen ja kuljetus - Jos syntyy epäily Ebolasta, on laboratorion vastuuhenkilöitä informoitava välittömästi - Laboratorionäytteiden pakkaamisesta ja lähettämisestä vastaa laboratorio. - Kuljetusastiat tulee puhdistaa ulkopuolelta huolellisesti 80 %-lla alkoholilla (Desipower Alkoholi-12, 80 %) Kuvantamistutkimukset - Thoraxröntgenkuvat otetaan ensisijaisesti siirrettävällä röntgenlaitteella potilashuoneessa. - Röntgenhenkilökunta suojautuu samalla tavalla kuin muu henkilökunta. Kuvauslaite on puhdistettava päältä 80 %-lla alkoholilla. Potilasta ei saa siirtää muualle kuvattavaksi ellei käytännöstä ole etukäteen sovittu infektiolääkärin kanssa!

12 Jätteet Jätteet käsitellään noudattaen tartunnanvaarallisen jätteen ohjetta: jätteet pakataan, varustetaan tartuntavaaramerkein ja toimitetaan poltettavaksi. 1. Kaikki jätteet kerätään potilashuoneessa punaiseen jätepussiin. Täyttynyt jätepussi suljetaan sitomalla potilashuoneessa. 2. Viiltävä- ja pistävä jäte laitetaan potilashuoneessa ensin tavalliseen tapaan suoraan kaupalliseen riskijäte-astiaan, joka sulkutilassa laitetaan Ekokemin jätetynnyriin pois vientiä varten. 3. Suljettu jätepussi viedään potilashuoneesta likaiseen sulkuun, jossa se pudotetaan erilliseen Ekokemille menevään tartuntavaarallinen jäte tarralla merkittyyn muovitynnyriin, joka on vuorattu punaisella jätepussilla ja imeytysmateriaalilla. Jätepussi suljetaan sitomalla ja kansi suljetaan välittömästi. Tyhjiä jätetynnyreitä ja muita asiaan kuuluvia varusteita säilytetään aikuisten tehoosastolla, Tevan puolen lääkintävahtimestarien tilassa. Tynnyri merkitään liimaamalla UN 2814 TARTUNTAVAARALLINEN JÄTE - tarra tynnyrin kylkeen. Pakkauksen päälle liitetään seuraavat tiedot: lähettävän osaston numero ja päiväys; UN-numero: UN 2814; VAK (vaarallisten aineiden kuljetus) -lipuke 6.2, jossa on tartuntavaaramerkki. Lisätietoja pakkauksista ja tarroista saa kuljetuspäälliköltä puh Tarrat löytyvät tynnyreiden säilytystilasta ja niitä ja tynnyreitä saa tilata kuljetuksesta. 4. Tynnyrin poiskuljetus tilataan EKOKEMiltä, yhteystiedot löytyvät tynnyrin kyljestä olevasta ohjeesta. 5. Kaikki jäteastiat pyyhitään päältä kloori 1000 ppm:llä ennen niiden siirtämistä pois eristyshuoneen sulkutilasta.

13 Siivous Veri- ja eritetahrat poistetaan välittömästi. Desinfektioaineena käytetään 5000 ppm aktiiviklooria tai 3% Oxiviriä Käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Siivousvälineet puhdistetaan ja desinfioidaan siivouksen jälkeen. Kertakäyttöiset siivousliinat laitetaan potilashuoneen tartuntavaarallinen jätepussiin siivouksen jälkeen. Eristyksen loputtua potilashuone siivotaan huolellisesti. Käytetään kaikilla pinnoilla (myös lattiatasolla) kloori 1000 ppm. Eristyksen loputtua käytössä olleet siivousvälineet laitetaan huuhtelulaitteeseen tai pyyhitään huolellisesti kloori 1000 ppm:llä.! Siivousta tekevän henkilökunnan suojautuminen sama kuin hoitavan henkilökunnan. Erityisesti kiinnitetään huomioita kontaminaation välttämiseen suojaimia riisuttaessa! Desinfektioaineet, jotka tuhoavat vaipattomia viruksia kuten norovirus, rotavirus, adenovirus tai poliovirus, soveltuvat ebola-virukseen.

14 Potilaskontaktissa olleen henkilökunnan seuranta Potilaan hoitaminen asianmukaisesti suojattuna ei aiheuta toimia altistumisen suhteen Jos altistuu työssään (potilaan verta tai eritteitä limakalvolle tai pistotapaturma) -> yhteys esimiehelle, työterveyshuoltoon ja infektiolääkäriin Seuranta 21 vrk (kuumeen mittaus, kaksi kertaa vrk) Jos ilmaantuu kuumetta tai muita oireita -> otetaan eristykseen seurantaan ja otetaan Ebola-näyte.

15

16 Ebola - onko syytä paniikkiin? 1. Suomalaiset asiantuntijat pitävät Ebolan rantautumista Suomeen erittäin epätodennäköisenä 2. Suomeen ei suoria lentoja Afrikasta 3. Alueella on hyvin vähän ihmisiä Suomesta 4. Epidemia-alue on maantieteellisesti rajatulla alueella 5. Vain oireinen potilas tartuttava 6. Ei leviä ilmateitse