ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008"

Transkriptio

1 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA

2 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään sairauksia aiheuttavien mikrobien tarttuminen toisiin potilaisiin, työntekijöihin tai vierailijoihin katkaisemalla tartuntatiet. Tavanomaisilla varotoimilla tarkoitetaan kaikille potilaille suositeltavaa hoitokäytäntöä. Eristyksessä potilas suositellaan yleensä sijoitettavaksi yhden hengen huoneeseen, mutta samaa infektiota sairastavat potilaat voidaan sijoittaa samaan huoneeseen (kohortointi). Potilaan eristyksen määrää lääkäri, mutta hoito on hyvä toteuttaa yhteistyössä potilaan kanssa. Edellytys yhteistyölle on, että potilas on selvillä eristyksestä ja ymmärtää sen merkityksen. Hoitohenkilökunta voi helpottaa potilaan oloa keskustelemalla hänen kanssaan hoidon suunnittelusta ja tavoitteista. Eristyksestä tiedotetaan siten, että tieto menee sitä työssään tarvitseville, muttei sivullisille eikä tarpeettomasti muille potilaille. Tärkeimmäksi yksittäiseksi toimenpiteeksi infektioiden torjunnassa katsotaan käsihygienia. Hyvän käsihygienian toteuttaminen on jokaisen työntekijän velvollisuus. Vain, jos kädet ovat likaantuneet, on ne ensin pestävä vedellä ja saippualla, muuten kädet desinfioidaan alkoholihuuhteella. Sairaalassa tulee myös huomioida potilaiden, omaisten ja muiden vierailijoiden ohjaus käsihuuhteen käytössä. Toinen tärkeä yksittäinen toimenpide infektioiden torjunnassa on eritetahradesinfektio. Erite poistetaan tai tehdään vaarattomaksi heti sen syntymisen jälkeen. Vastuu on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla. Tartuntojen ehkäisemisen kannalta on myös tärkeää eri työntekijäryhmien yhteistyö ja hoitotoimien hyvä suunnittelu. Tämä ohje on laadittu Infektioiden torjunta sairaalassa - kirjan sekä OYS:n, HUS:n ja KYS:n vastaavien ohjeiden pohjalta.

3 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 3 (21) TAVANOMAISET Suositellaan käytettäväksi kaikkien potilaiden hoidossa oli potilaalla infektio tai ei. Tavanomaisten varotoimien tarkoitus on estää sairauksia / infektioita aiheuttavien mikrobien tarttuminen toisiin potilaisiin, henkilökuntaan tai vierailijoihin katkaisemalla tartuntateitä. Ne edustavat hyvää hoitokäytäntöä ja ovat perusta erityistilanteissa tarvittaville erityistoimille. Tavanomaisia varotoimia toteutetaan seuraavasti: Aseptinen työjärjestys / työskentelytavat Noudatetaan kaikessa työskentelyssä. Edetään puhtaasta likaisempaan, ylhäältä alaspäin. Vältetään infektioporttien ja haavojen tarpeetonta koskettelua (non touch tekniikka - > instrumentit). Hyvä käsihygienia Koskee kaikkia ammattiryhmiä. Kädet desinfioidaan aina ennen ja jälkeen potilaskontaktin, eri tehtävien ja työvaiheiden välillä sekä eri tilojen välillä. Kädet desinfioidaan ennen suojakäsineiden tai muiden suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen. Kädet pestään vedellä ja saippualla vain jos ne ovat likaiset / eritteiset (+desinfektio). Huolehditaan käsien ihon kunnosta. Suojakäsineiden käyttö ei korvaa käsien desinfektiota. KÄSIEN DESINFEKTIO ON TEHOKKAIN, TURVALLISIN, NOPEIN JA HALVIN TAPA NOUDATTAA HYVÄÄ KÄSIHYGIENIAA. KÄSIHUUHTEEN KÄYTÖSSÄ EI TARVITSE SÄÄSTÄÄ! Suojainten käyttö tarvittaessa Suojakäsineitä käytetään kosketeltaessa verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa. Käsineet vaihdetaan työvaihekohtaisesti eli siirryttäessä potilaan likaiselta alueelta puhtaalle alueelle. Suojatakkia tai esiliinaa ja hius-, silmä- ja suu-nenäsuojusta käytetään toimenpiteissä, joissa on roiskevaara.

4 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 4 (21) Erillisiä kengänsuojia ei tarvita. Suojaimet riisutaan aseptisen järjestyksen mukaan eli likaisimmat (käsineet) ensin. Suojaimet ovat kertakäyttöisiä, potilas-, työntekijä-, työvaihe- ja toimenpidekohtaisia. Muu henkilöhygienia Töihin tullessa poistetaan rannekellot ja korut sekä sormukset, MYÖS VIHKISORMUKSET! Kynnet pidetään lyhyinä ja kynnenalustat puhtaina. Kynsilakkaa vältetään tai huolehditaan, että lakkapinta on tuore / ehjä. Teko- ja rakennekynnet tai kynsikorut eivät kuulu hoitotyöhön. Pitkät hiukset pidetään kiinni. Siistit suojavaatteet. Oikeat yskimis- ja niistämistavat. Eritetahradesinfektio Potilaan hoidossa pinnoille joutuvat eritetahrat (veri, virtsa, uloste, yskös, kudoserite ym.) muodostavat aina infektioriskin. Veri- ja eritetahrojen poistaminen kuuluu sille, joka tahran tekee tai sen havaitsee. Eritetahran poistoon tarvitaan kertakäyttökäsine, puuvanua tai paperisia käsipyyhkeitä ja desinfektioaine. Eniten käytetty desinfektioaine on kloramiini, josta tehdään käyttölaimennos. Suositeltu käytäntö on käyttää 500 ppm:n pitoisuutta, jolloin tahra / erite ensin imeytetään puuvanuun ennen kloramiinilla pyyhkimistä. Jos kloramiini kaadetaan suoraan eritetahran päälle ilman edeltävää tahranpoistoa pitoisuuden tulee olla 5000 ppm. Käyttöliuoksen valmistus tehdään huolella. Lurautustekniikka ei ole sallittua vaan sekä vesi että desinfektioaine mitataan. Käyttöliuoksen säilymisaika (kloramiinilla 2 vk) merkitään selkeästi pulloon. ERITETAHRADESINFEKTIO ON KÄSIDESINFEKTION OHELLA TÄRKEÄ YKSITTÄINEN TARTUNTATEITÄ KATKAISEVA TOIMENPIDE. Pistovammojen estäminen Teräviä instrumentteja ja neuloja käsitellään huolellisesti. Jokainen huolehtii omassa työssään käytetyt terävät ja pistävät esineet särmäisjäteastiaan. Neuloja ei tulisi hylsyttää. Monikäyttöiset terävät välineet asetetaan tukevaan astiaan / rasiaan kuljetuksessa pesuun ja huoltoon. Asianmukaiset ilmoitukset pistosonnettomuuksista.

5 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 5 (21) Kohortointi Potilaat jaetaan infektoituneisiin ja infektoitumattomiin. Samaa infektiosairautta sairastavat sijoitetaan yhteen noudattaen infektion edellyttämiä eristys- ja varotoimia. Altistuneet sijoitetaan infektoituneisiin, ellei heillä ole omaa kohorttia (altistuneiden kohortointi). Uudet potilaat sijoitetaan infektoitumattomiin, ellei heillä ole ko. infektiota. Kohortit pidetään fyysisesti erillään ja kohorttien väliset kontaktit minimoidaan (eri huoneet, eri osasto). Kohorteilla hyvä olla oma henkilökunta (henkilökunnan kohortointi), ellei, ensin hoidetaan infektoitumattomat ja sitten infektoituneet. Välineistön puhdistus Puhdistuksen, desinfektion ja steriloinnin avulla varmistetaan, että potilaan hoidossa käytetyt hoitovälineet ja instrumentit eivät aiheuta potilaalle infektioriskiä ja hoitoympäristö on turvallinen. Puhdistus riittää jos välineellä ei ole välitöntä kosketusta potilaan iholle. Desinfektio suoritetaan silloin, kun väline joutuu kosketukseen ihon tai limakalvon kanssa sitä läpäisemättä. Sterilointi tehdään jos välineellä läpäistään iho tai limakalvo. Viihdytysvälineet Pyyhintä / pesu tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla / puhdistus ja desinfektio koneessa jos mahdollista tai kemiallinen desinfektio / hävitetään (lehdet). Hoitoympäristön puhdistus Päivittäin huolehditaan ylläpitosiivouksesta, jolloin päähuomio kohdistetaan kosketuskohtiin, näkyvän lian poistoon, ruokahuolto- ja saniteettitilojen siisteyteen ja eritetahradesinfektioon. Puhdistus tehdään tavanomaisilla siivousmenetelmillä, -välineillä ja aineilla. Määräaikaissiivoukset tehdään yksikön tarpeen ja luonteen mukaan. Jokainen huolehtii omassa työssään työskentely ympäristön siisteydestä. Pyykin ja jätteen keräily Pyykki käsitellään ja pakataan syntypisteessä odottamaan kuljetusta ja varastointia ennen pesulan käsittelyä. Runsaasti eritteillä kontaminoitunut pyykki laitetaan erilliseen pussiin, jonka voi laittaa muun pyykin joukkoon tai sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista.

6 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 6 (21) Jätteen tuottaja eli vastuuyksikkö / henkilö huolehtii siitä, että jäte pakataan ja merkitään olomuodon, pitoisuuden, vaara- tai haittatekijän sekä muiden erityisominaisuuksien mukaan. Jätteen tuottaja huolehtii, että jätepakkaukset ovat tiiviitä ja ehjiä (jäte pysyy pakkauksen sisässä). Jätteen keräilyä, kuljetusta ja käsittelyä varten jätteet merkitään ohjeiden mukaisesti. Jätteitä pakattaessa ja merkittäessä, tulee huomioida kaikkien niiden turvallisuus, jotka joutuvat käsittelemään jätteitä. Potilaiden ja vierailijoiden ohjaus Potilaalle, omaisille ja vierailijoille opastetaan käsien desinfektio alkoholihuuhteella ja tarvittaessa muut hoitoon / sairauteen liittyvät varotoimet. Toimimalla oikein toimit esimerkkinä muille!

7 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 7 (21) KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoitus on katkaista kosketustartuntatie. Olennaista kosketuseristyksessä on korostunut käsihygienia ja suojainhoito, erityisesti suojakäsineiden käyttö. Kosketuseristystä edellyttävät sairaudet: selvästi märkäiset infektiot o runsaasti erittävät haava- ja ihoinfektiot o absessit ihoinfektiot, jotka tarttuvat herkästi o Herpes simplex -virusinfektio o furunkoloosi o impetigo (märkärupi) vastasyntyneellä monet hengitystieinfektiot pikkulapsilla o RSV-virusinfektio o adenovirusinfektio o parainfluenssavirusinfektio o enterovirusinfektio tietyt suolistoinfektiot o rotavirus o hepatiitti A o EHEC o salmonellat o shigella o noro (oma erillinen ohje kpl 1. Epidemiat) Clostridium difficile (oma erillinen ohje kpl 1. Epidemiat) moniresistenssit bakteerit o MRSA (metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus) o VRE (vankomysiiniresistentti enterokokki) o ESBL (extended spectrum betalactamases, esim. resistentti E-coli, klebsiellat) o TRPA (tobramysiiniresistentti Pseudomonas aeruginosa) täit syyhy vesirokko / yleistynyt vyöruusu eli herpes zoster (lisäksi ilmaeristys) influenssapandemia (oma erillinen ohje kpl 10 Lintuinfluenssa) SARS (lisäksi ilmaeristys)

8 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 8 (21) Tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone, mielellään omalla WC:llä ja suihkulla. Jos yhden hengen huonetta ei ole, samaa infektiota sairastavat kohortoidaan samaan huoneeseen. Hoitotoimet suunnitellaan siten, että vältytään edestakaiselta huoneeseen ja sieltä pois kulkemiselta. Huomioidaan eristyspotilaan psyykkisen tuen tarve. Potilas saa poistua huoneesta välttämättömiä toimia varten. Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan kosketuseristyksestä ja opetetaan käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin, huoneeseen mennessä ja sieltä poistuttaessa. Suojakäsineet Käytetään kaikessa potilaskosketuksessa. Käytetään työvaihekohtaisesti. Muita suojaimia ei tarvita sellaisissa tilanteissa, joissa vain kädet ovat kosketuksessa potilaaseen tai hänen hoitoympäristöönsä (esim. ruokatarjottimen vienti, infuusiopullon vaihto). Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista. Kirurginen suu-nenäsuojus Käytetään aina kun on roiskevaara; tilanteissa, joissa hengitysilmaan voi levitä runsaasti mikrobeja (esim. liman imeminen, haavan suihkuttelu). Silmäsuojus Käytetään kun on roiskevaara. Suojatakki tai esiliina Käytetään lähihoidossa; tilanteissa, joissa käsivarret ja työasu ovat kosketuksessa potilaaseen tai hänen lähiympäristöönsä, aina kun on roiskevaara. Tutkimus- ja hoitovälineet Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet (RR-mittari, stetoskooppi, staasi, ihoteippi, neulankeräysastia, ihonpuhdistuslaput, kuntoutusvälineet jne.). Eristyksen päätyttyä ja tarvittaessa eristyksen aikana ne puhdistetaan ja desinfioidaan pesu-desinfektiokoneessa. Konepesua / lämpöä kestämättömille välineille kemiallinen

9 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 9 (21) desinfektio: käsinpesu + liotusdesinfektio + huuhtelu tai käsinpesu + pyyhkiminen 80% alkoholilla tai pyyhkiminen pesevällä desinfektioaineella. Käytetään kertakäyttövälineitä jos mahdollista. Tarvittaessa hävitetään. Sairauskertomus Kosketuseristys merkitään selvästi. Näyttöpäätettä, potilaspapereita ja rtg-kuvia ei viedä eristyshuoneeseen. Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Patja ja tyyny suojataan muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen/puhdistettava. Likapyykki Pakataan eristyshuoneessa sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä. Ruokailu Omassa huoneessa, muuten normaali käytäntö. Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja kosketuseristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Tilaukseen merkintä kosketuseristyksestä. Näytteenoton jälkeen näyteputket pyyhitään pesevällä desinfektioaineella/80% alkoholilla. Näytteitä ei merkitä. Tiedottaminen Huoneen sulkutilaan tai muuhun näkyvään paikkaan potilas huoneessa laitetaan eristyksestä tiedottava kosketuseristyskortti (ei potilashuoneen ovelle, joka yhteydessä käytävään). Muille hoitaville työyksiköille ja jatkohoitopaikkaan annetaan tieto kosketuseristyksestä. Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Sovitaan etukäteen tutkimus- tai toimenpideosaston kanssa ja pyritään järjestämään päivän viimeiseksi toimenpiteeksi. Henkilökunta noudattaa kuljetuksessa ja tutkimus- tai toimenpideosastolla samoja kosketuseristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen kosketuseristyksen tarpeellisuudesta.

10 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 10 (21) Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja kosketuseristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja huonekohtaisilla siivousvälineillä. Käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja jos mahdollista ja kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Eritetahrat poistetaan normaalin käytännön mukaan eli heti, kloramiini 500 ppm (erite imeytetty ensin paperipyyhkeeseen) tai 5000 ppm (suoraan eritteelle). Siivouksessa erityinen huomio kosketuspintoihin. Jätteet Pakataan eristyshuoneessa, esim. suojaimet riisutaan eristyshuoneessa sijaitsevaan roskapussiin aseptisen järjestyksen mukaan, likaisimmat (käsineet) ensin. Runsaasti eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä. Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja tarvittaessa suojainten käyttö. Eristyksen lopettaminen Eristyksen kestoon vaikuttavat taudin luonne, aiheuttajamikrobi tai lääkehoito. Eristyksen lopettamisesta päättää infektiolääkäri tai hoitava lääkäri. Ohjeita eristyksen kestoon voi tarkistaa Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjasta tai infektiolääkäriltä. Valtaosa sairaalainfektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketuksen välityksellä ja siten kosketustartunnan torjunta on olennainen osa sairaalainfektioiden torjuntaa ja merkittävä osa tavanomaisia varotoimia!

11 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 11 (21) ILMAERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan ilmatartunnan välityksellä leviävä infektio/sairaus. Tautia aiheuttavia ilmassa leijailevia mikropartikkeleita muodostuu hengitytie-eritteistä potilaan yskiessä tai aivastaessa. Partikkelit voivat kulkeutua myös pölyn mukana. Ilmaeristystä edellyttävät sairaudet: yskösvärjäyspositiivinen keuhko- tai kurkunpäätuberkuloosi (2 viikkoa hoidon alusta) moniresistenssi tuberkuloosi tuhkarokko vesirokko / yleistynyt vyöruusu eli herpes zoster (lisäksi kosketuseristys) influenssapandemia (lisäksi kosketuseristys) (oma erillinen ohje kpl 10 Lintuinfluenssa) SARS (lisäksi kosketuseristys) Verenvuotokuume (Ebola, Marburg) Isorokko Tavanomaisten varotoimien lisäksi ilmaeristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone, sulkutilalla ja erillisellä ilmanvaihdolla. Sulkutilan ovet eivät saa olla auki yhtä aikaa. Oma WC ja suihkutila. Hyvä tuuletus ikkunan kautta. Hoitotoimet suunnitellaan siten, että vältytään edestakaiselta huoneeseen ja sieltä pois kulkemiselta. Potilas ei saa poistua huoneesta. Huomioidaan eristyspotilaan psyykkisen tuen tarve. Jos yhden hengen huonetta ei ole saatavilla, samaa sairautta potevat kohortoidaan, huonetoverin tulisi olla joko immuuni sairaudelle (vesirokko/vyöruusu tai tuhkarokko) tai sairastaa lääkehoidossa olevaa samaa sairautta (tuberkuloosi). Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan ilmaeristyksestä. Potilaalle opetetaan oikea yskimistekniikka, jolla rajoitetaan mikrobien leviämistä ilmaan sekä käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Potilaalle annetaan kertakäyttönenäliinoja, jollaisen hän laittaa suun eteen aina yskiessään tai aivastaessaan, minkä jälkeen hän laittaa nenäliinan roskiin ja suorittaa käsien desinfektion.

12 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 12 (21) Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin, huoneeseen mennessä ja sieltä poistuttaessa. Suojakäsineet Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli kun kosketellaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja, rikkinäistä ihoa tai eritteiden tahrimia välineitä jne. Käytetään työvaihekohtaisesti. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista. Influenssapandemia ja SARS potilaiden kaikessa hoidossa. Hengityssuojain Käytetään aina huoneeseen mentäessä FFP2 tai FFP3 luokan hengityssuojainta, jos potilaalla on moniresistenssi tuberkuloosi, influenssapandemia, SARS, isorokko, verenvuotokuume. Vesirokko ja tuhkarokko potilaita hoidettaessa mielellään vain immuniteetin omaava henkilö hoitaa heitä. Silloin ei tarvitse käyttää hengityssuojainta. Immuuni tarkoittaa, että on sairastanut taudin tai on rokotettu tautia vastaan. Silmäsuojus Käytetään kun on roiskevaara. Influenssapandemia ja SARS potilaiden kaikessa hoidossa. Suojatakki tai esiliina Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli tarvittaessa lähihoidossa ja aina kun on roiskevaara. Influenssapandemia ja SARS potilaiden kaikessa hoidossa. Tutkimus- ja hoitovälineet Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet (RR-mittari, stetoskooppi, staasi, ihoteippi, neulankeräysastia, ihonpuhdistuslaput, kuntoutusvälineet jne.). Eristyksen päätyttyä ja tarvittaessa eristyksen aikana ne puhdistetaan ja desinfioidaan pesu-desinfektiokoneessa. Konepesua / lämpöä kestämättömille välineille kemiallinen desinfektio: käsinpesu + liotusdesinfektio + huuhtelu tai käsinpesu + pyyhkiminen 80% alkoholilla tai pyyhkiminen pesevällä desinfektioaineella. Käytetään kertakäyttövälineitä jos mahdollista. Tarvittaessa hävitetään. Sairauskertomus Ilmaeristys merkitään selvästi. Näyttöpäätettä, potilaspapereita ja rtg-kuvia ei viedä eristyshuoneeseen. Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Patja ja tyynyt suojataan muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen/puhdistettava.

13 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 13 (21) Likapyykki Pakataan eristyshuoneessa sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä. Ruokailu Omassa huoneessa, muuten normaali käytäntö. Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja ilmaeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Tilaukseen merkintä ilmaeristyksestä. Näytteitä ei merkitä. Tiedottaminen Huoneen sulkutilaan tai muuhun näkyvään paikkaan potilas huoneessa laitetaan eristyksestä tiedottava ilmaeristyskortti (ei potilashuoneen ovelle, joka yhteydessä käytävään). Muille hoitaville työyksiköille ja jatkohoitopaikkaan annetaan tieto ilmaeristyksestä. Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Sovitaan etukäteen tutkimus- tai toimenpideosaston kanssa ja pyritään järjestämään päivän viimeiseksi toimenpiteeksi. Potilas käyttää kuljetuksessa ja toimenpideosastolla kirurgista suunenäsuojusta tai venttiilitöntä hengityssuojainta (moniresistenssi tuberkuloosi, influenssapandemia tai SARS potilas). Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen ilmaeristyksen tarpeellisuudesta. Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja ilmaeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja huonekohtaisilla siivousvälineillä. Käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja jos mahdollista ja kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Eritetahrat poistetaan normaalin käytännön mukaan eli heti kloramiini 500 ppm. Jos potilaalla on moniresistenssi tuberkuloosi tai SARS eritetahrat poistetaan kloramiini 5000 ppm. Jätteet Pakataan eristyshuoneessa, esim. suojaimet riisutaan eristyshuoneessa sijaitsevaan roskapussiin aseptisen järjestyksen mukaan, likaisimmat (käsineet)ensin. Runsaasti eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä.

14 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 14 (21) HUOM: vain tartuntavaarallinen jäte merkitään Tartuntavaara-teipillä (keltainen, musta kirjoitus). Tartuntavaarallista jätettä on verenvuotokuumepotilaiden hoidossa syntyvä jäte ja materiaali, jonka epäillään sisältävän pernaruttoitiöitä. Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja suojainten käyttö. Eristyksen lopettaminen Tuberkuloosin lääkehoidolla tartuttavuus vähenee niin, että eristys voidaan lopettaa 2 viikon kuluttua lääkehoidon alusta, jos hoitovaste on tavanomainen. Vesirokossa eristys kestää siihen asti, kun kaikki leesiot ovat rupeutuneet, tuhkarokossa oireiden kestoajan. Eristyksen lopettamisesta päättää infektiolääkäri tai hoitava lääkäri.

15 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 15 (21) PISARAERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan suurien pisaroiden välityksellä leviävä infektio/sairaus. Näitä pisaroita syntyy yskiessä, niistäessä, aivastaessa, puhuessa tai aerosolia tuottavissa toimenpiteissä. Pisarat eivät leijaile ilman mukana, vaan putoavat pian alas eivätkä kulkeudu metriä kauemmaksi syntypaikastaan. Siten tartuntaan tarvitaan yleensä melko läheinen kosketus. Pisaraeristystä edellyttävät sairaudet: influenssa Streptokokki A:n aiheuttama faryngiitti, pneumonia tai tulirokko pikkulapsilla Meningokokin aiheuttama meningiitti, pneumonia tai sepsis (24 tuntia tehokkaan antibioottihoidon aloittamisesta) hinkuyskä (pertussis) kurkkumätä (difteria) (4 vrk tehokkaan lääkehoidon aloittamisesta) Haemophilus influenzaen aiheuttama meningiitti, pneumonia, sepsis tai epiglottiitti (24 tuntia tehokkaan antibioottihoidon aloittamisesta) sikotauti (parotiitti) vihurirokko (rubella) Tavanomaisten varotoimien lisäksi pisaraeristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone, oma WC ja suihkutila. Hoitotoimet suunnitellaan siten, että vältytään edestakaiselta huoneeseen ja sieltä pois kulkemiselta. Huomioidaan eristyspotilaan psyykkisen tuen tarve. Jos yhden hengen huonetta ei ole saatavissa, huonetoverin tulisi sairastaa samaa infektiota/sairautta (kohortointi). Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan pisaraeristyksestä, opetetaan oikea yskimistekniikka, jolla rajoitetaan pisarointia ja käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin, huoneeseen mennessä ja sieltä poistuttaessa.

16 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 16 (21) Suojakäsineet Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli kun kosketellaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja tai rikkinäistä ihoa jne. Käytetään työvaihekohtaisesti. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista. Kirurginen suu-nenäsuojus Käytetään aina kun on roiskevaara ja jos työskennellään metriä lähempänä potilasta. Silmäsuojus Käytetään kun on roiskevaara ja jos työskennellään metriä lähempänä potilasta. Suojatakki tai esiliina Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli tarvittaessa lähihoidossa ja aina kun on roiskevaara. Tutkimus- ja hoitovälineet Huoneeseen varataan eristyksen ajaksi hoidossa jatkuvasti tarvittavat välineet (RR-mittari, stetoskooppi, staasi, ihoteippi, neulankeräysastia, ihonpuhdistuslaput, kuntoutusvälineet jne.). Eristyksen päätyttyä ja tarvittaessa eristyksen aikana ne puhdistetaan ja desinfioidaan pesu-desinfektiokoneessa. Konepesua / lämpöä kestämättömille välineille kemiallinen desinfektio: käsinpesu + liotusdesinfektio + huuhtelu tai käsinpesu + pyyhkiminen 80% alkoholilla tai pyyhkiminen pesevällä desinfektioaineella. Käytetään kertakäyttövälineitä jos mahdollista. Tarvittaessa hävitetään. Sairauskertomus Pisaraeristys merkitään selvästi. Näyttöpäätettä, potilaspapereita ja rtg-kuvia ei viedä eristyshuoneeseen. Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Patja ja tyyny suojataan muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen/puhdistettava. Likapyykki Pakataan eristyshuoneessa sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä.

17 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 17 (21) Ruokailu Omassa huoneessa, muuten normaali käytäntö Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja pisaraeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Tilaukseen merkintä pisaraeristyksestä. Näytteitä ei merkitä. Tiedottaminen Huoneen sulkutilaan tai muuhun näyttävään paikkaan potilas huoneessa laitetaan eristyksestä tiedottava pisaraeristyskortti (ei potilashuoneen ovelle, joka yhteydessä käytävään). Muille hoitaville työyksiköille ja jatkohoitopaikkaan annetaan tieto pisaraeristyksestä. Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteet eristyshuoneen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Sovitaan etukäteen tutkimus- tai toimenpideosaston kanssa ja pyritään järjestämään päivän viimeiseksi toimenpiteeksi. Potilas käyttää kuljetuksessa ja toimenpideosastolla kirurgista suunenäsuojusta. Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen pisaraeristyksen tarpeellisuudesta. Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja pisaraeristyksen periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja huonekohtaisilla siivousvälineillä. Käytetään kertakäyttöisiä siivousliinoja jos mahdollista ja kertakäyttöisiä suojakäsineitä. Eritetahrat poistetaan normaalin käytännön mukaan eli heti kloramiini 500 ppm. Jätteet Normaali käytäntö. Pakataan eristyshuoneessa, esim. suojaimet riisutaan eristyshuoneessa sijaitsevaan roskapussiin aseptisen järjestyksen mukaan, likaisimmat (käsineet) ensin. Runsaasti eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä. Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja tarvittaessa suojainten käyttö. Eristyksen lopettaminen Eristyksen lopettaminen riippuu tautikohtaisesti oireista ja/tai lääkityksestä. Eristyksen lopettamisesta päättää hoitava lääkäri. Ohjeita eristyksen kestoon voi tarkistaa Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjasta tai infektiolääkäriltä.

18 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 18 (21) SUOJAERISTYS Suojaeristyksen tarkoituksena on suojata infektioherkkää potilasta tartunnoilta. Potilasta hoidetaan suojaeristyksessä, mikäli hänen vastustuskykynsä on huomattavasti alentunut. Immuunipuutospotilaat Jotkut syöpäpotilaat ( esim. leukemia, lymfooma ) Immunosupressiivista lääkitystä saavat potilaat (elinsiirtopotilaat, luuydin- ja kantasolusiirtopotilaat) HIV-potilaat Palovammapotilaat Keskoset Tavanomaisten varotoimien lisäksi suojaeristystä toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Yhden hengen huone sulkutilalla. Oma WC ja suihkutila. Potilas Hyvä henkilökohtainen hygienia ja käsihygienia. Hyvä ihon ja limakalvojen hoito. Huomioidaan haavaumat, kanyylit ym. infektioriskit. Henkilökunta Henkilö, jolla on tarttuva infektio tai iho-ongelmia, ei saa hoitaa näitä potilaita. Siivous Potilashuone siivotaan ensimmäisenä. Huonekohtaiset siivousvälineet ja tavanomaiset siivousmenetelmät. Vierailijat Vain terveiden henkilöiden vierailut sallitaan. Vierailijoille opetetaan käsihygienia. Potilaan siirtäminen eristysalueelta. Toimenpiteet eristysalueen ulkopuolella rajoitetaan olennaisiin. Potilas käyttää suu-nenä-suojusta ja puhdasta suojatakkia. Kuljettaja käyttää suojakäsineitä potilaskosketuksessa. Käsihygienia.

19 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 19 (21) VERI Verivarotoimilla pyritään estämään veren välityksellä tapahtuva tartunta potilaista, joilla tiedetään tai epäillään olevan veren välityksellä leviävä sairaus. Veren lisäksi myös siemenneste, vaginaerite ja veriset eritteet voivat välittää tartuntaa. Olennaista verivarotoimissa on pisto- ja viiltovahinkojen välttäminen sekä suojainhoito verikontaminaation ehkäisemiseksi. Käytetään turvaruiskuja jos mahdollista. NOUDATTAMALLA AINA TAVANOMAISIA VAROTOIMIA, NOUDATTAA SAMALLA MYÖS VERIVAROTOIMIA! Verivarotoimia edellyttävät sairaudet: Hepatiitti C Hepatiitti B HIV-infektio Tavanomaisten varotoimien lisäksi verivarotoimia toteutetaan seuraavasti: Potilashuone Tavallinen potilashuone. Yhden hengen huone on tarpeellinen vain jos potilaalla on runsasta verenvuotoa tai hän tahraa verellä tai verisillä eritteillä ympäristöään. Potilaan ohjaus Potilaalle kerrotaan tarvittavista verivarotoimista. Potilas ohjataan keräämään runsaasti veriset jätteet ja pyykit omaan pussiin, jonka voi laittaa muiden jätteiden ja pyykkien joukkoon. Potilaalle opetetaan käsien desinfektio alkoholihuuhteella. Kädet Käsien desinfektio alkoholihuuhteella ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Suojakäsineet Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti eli kun kosketellaan verta, kehon nesteitä, eritteitä, haavoja, limakalvoja, rikkinäistä ihoa, veren tai eritteiden tahrimia esineitä tai välineitä. Suojakäsineitä käytetään aina kun otetaan verinäytteitä, annetaan injektioita tai laitetaan kanyyleja! Käytetään työvaihekohtaisesti. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen suojakäsineiden pukemista ja riisumista.

20 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 20 (21) Suu-nenäsuojus Käytetään aina kun on (veri)roiskevaara. Silmäsuojus Käytetään kun on (veri)roiskevaara. Suojatakki tai esiliina Käytetään tavanomaisten varotoimien mukaisesti ja aina kun on (veri)roiskevaara. Tutkimus- ja hoitovälineet Tarvittaessa omat välineet hoidon ajaksi. Välineiden puhdistus ja desinfiointi normaaliin tapaan pesu-desinfektiokoneessa tai liotusdesinfektio lämpöä kestämättömille välineille. Kertakäyttövälineet verisissä toimenpiteissä jos mahdollista. Sairauskertomus Merkintä verivarotoimista selvästi Vuodevaatteet Normaali käytäntö. Suojaa patja ja tyyny muovilla ellei pintamateriaali ole jo muovinen / puhdistettava. Lisäsuojausta patjalle ja tyynylle jos runsasta verenvuotoa. Likapyykki Normaali käytäntö. Runsaasti verellä tai eritteillä kontaminoitunut pyykki laitetaan sulavaan pyykkipussiin, joka laitetaan muovisäkkiin ennen kankaiseen pyykkisäkkiin laittamista. Pyykkiä ei merkitä. Ruokailu Normaali käytäntö. Laboratorionäytteet Näytteenottaja noudattaa samoja verivarotoimien periaatteita kuin muu henkilökunta. Suojakäsineiden lisäksi näytteen otossa voi käyttää erityistä sormisuojaa tai turvavälineitä jos mahdollista. Tutkimuspyynnöt ja näytteet merkitään veritartuntavaara tarralla (keltainen kolmio mustassa ympyrässä) tai maininnalla verivarotoimista, ei sairauden nimellä. Näytteenoton jälkeen näyteputket pyyhitään pesevällä desinfektioaineella tai 80% alkoholilla ja suljetaan sulkupussiin (Minigrip).

21 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 21 (21) Potilaan kuljettaminen ja hoito tutkimus- tai toimenpideosastolla tai siirtäminen jatkohoitopaikkaan Toimenpiteitä ei välttämättä tarvitse erityisesti ajoittaa verivarotoimien vuoksi. Henkilökunta noudattaa kuljetuksessa ja tutkimus- tai toimenpideosastolla samoja verivarotoimien periaatteita kuin muu henkilökunta. Jatkohoitopaikkaan tiedotetaan etukäteen verivarotoimien tarpeellisuudesta. Siivous Siivoushenkilökunta noudattaa samoja verivarotoimien periaatteita kuin muu henkilökunta. Siivous suoritetaan muiden potilashuoneiden jälkeen tavanomaisilla siivousmenetelmillä ja aineilla ja tarvittaessa huonekohtaisilla siivousvälineillä tai kertakäyttöisillä siivousliinoilla ja suojakäsineillä. Veri- ja eritetahrat puhdistetaan heti kloramiini 500 ppm (erite imeytetty ensin paperipyyhkeeseen) tai 5000 ppm (suoraan eritteelle). Jätteet Normaali käytäntö. Runsaasti verta tai eritteitä sisältävä jäte pakataan erilliseen pussiin, joka laitetaan muun jätteen joukkoon. Jätteitä ei merkitä. Viiltävä ja pistävä verivarotoimijäte kerätään särmäisjäteastiaan, jonka päälle neuloja poltettavaksi -teipin lisäksi laitetaan veritartuntavaara tarra (keltainen kolmio mustassa ympyrässä). Vierailijat Vierailijoille opastetaan käsihygienia ja tarvittaessa suojainten käyttö. Varotoimien kesto Verivarotoimia edellyttävien sairauksien kohdalla aina sairaalassa olon ajan.

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe

Eristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe 1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista

Lisätiedot

Influenssapotilaan eristyskäytännöt

Influenssapotilaan eristyskäytännöt Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet

Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.

Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe. 1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI

TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT

RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi

Lisätiedot

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?

PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS

OHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p

Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL

Lisätiedot

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet

Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristys ja pisaravarotoimet Pisaraeristyksen tavoitteena on katkaista pisaroiden välityksellä tapahtuva tartunta. Tartunnan levittäjinä toimivat potilaan hengitysteistä ympäristöön lentävät pisarat

Lisätiedot

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!

LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena

Lisätiedot

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA

OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA

Lisätiedot

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET

KOSKETUSERISTYS PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV KUULUVAT TOIMENPITEET VAROTOIMET JA TARTUNTAERISTYKSET LEIKKAUSOSASTOLLA 1/9 TIUKENNETTU PISARAERISTYS ILMAERISTYS PUHTAUSLUOKKA IV ERISTYS- LUOKKA PÄÄASIALLINEN TARTUNTAREITTI LEIKKAUS- JÄRJESTYS TIUKENNETTU KOSKETUS- ERISTYS

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla

Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa

Lisätiedot

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia?

Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Resistentin mikrobin kantaja tai tartunnanvaarallinen potilas päivystyksessä miten toimia? Infektiolääkäri Pertti Arvola, TAYS Vaikeiden infektioiden alkuhoito symposium Helsinki 5.5.2011 Sisältö Leviävätkö

Lisätiedot

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.

Suojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. 1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet

Lisätiedot

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät

Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,

Lisätiedot

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa

Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS

VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?

Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin? LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille

Lisätiedot

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa

Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS

TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT. Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS TYÖNTEKIJÄN INFEKTIOUHAT Ville Lehtinen infektiolääkäri PHKS Sidonnaisuudet Sairaalahygieniayhdistyksen hallituksen jäsen Luentopalkkioita ja kokousmatkoja (Gilead, Janssen, Novartis, Pfizer) Työntekijän

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Absessi: - runsaasti erittävä Kosketusvarotoimet Kunnes runsas eritys loppuu VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus, pikkulapsilla ja pisaraeristys Anthrax (pernarutto) - kliininen sairaus - altistuminen

Lisätiedot

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus

HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto

Lisätiedot

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto

Infektio/ sairaus Varotoimet/ eristys Toimenpiteiden kesto, huomautuksia. Adenovirus, pikkulapsilla Kosketusvarotoimet ja pisaraeristys Oireiden kesto VAROTOIMET JA ERISTYS ERI INFEKTIOTAUDEISSA Absessi: - runsaasti erittävä eri infektiotaudeissa https://hoitoohjeet.fi/ohjepankkivsshp/%20eri%2 0infektiotaudeissa.pdf Kunnes runsas eritys loppuu Adenovirus,

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio

Lisätiedot

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017

Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä

Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Infektioiden torjuntaohje 1 (10) Infektioiden torjunta leikkausosastolla ja heräämössä Tässä ohjeessa esitellään jokaisen potilaan kohdalla toteutettavat infektioiden torjunnan perusperiaatteet ja ohjeet

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

Pientoimenpiteiden aseptiikka

Pientoimenpiteiden aseptiikka Pientoimenpiteiden aseptiikka 30.11.2016 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide (=elimistön sisälle ulottuva, kajoava, ihon rikkova), joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP

Hoitoympäristön puhdistaminen. 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP Hoitoympäristön puhdistaminen 3.11.2014 Sirpa Pekkala Sairaalahuoltopäällikkö PPSHP SISÄLTÖ Puhdistamisen tavoite Puhtaustasovaatimukset Siivousmenetelmät Puhdistusaineet Tartuntojen torjunta PUHDISTAMISEN

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet

OHJE AMMATTILAISILLE. Kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimet Kosketusvarotoimien tavoitteena on katkaista kosketustartuntatie. Valtaosa infektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketuksen välityksellä. Jokaisen potilaan hoidon perustana ovat

Lisätiedot

ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle

ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle Johanna Siikanen, Laura Skön & Merja Tainio Opinnäytetyö, syksy 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma,

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylä Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 19.5.2017 Jyväskylä Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ INFEKTIOIDEN LEVIÄMISEN EHKÄISY TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 2011 Tampere Terveydenhoitaja, hygieniahoitaja Minna Nieminen Infektioyksikkö, TAYS, PSHP minna.j.nieminen@pshp.fi

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia

Lisätiedot

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa

25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa MITÄ JOS NORO-VIRUS YLLÄTTÄÄ VÄLINEHUOLLOSSA 12.10.2017 25. VALTAKUNNALLISET VÄLINEHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄT Hotel Flamingo, Vantaa Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori Kouvolan kaupunki/ Infektioiden ja

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA

VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA VAROTOIMI- JA ERISTYSLUOKAT LEIKKAUSOSASTOLLA Leikkaustoiminnassa ja toimenpiteissä tulee aina toimia siten, että estetään mikrobien siirtyminen työntekijästä potilaaseen, potilaasta työntekijään ja potilaasta

Lisätiedot

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011

Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä. Jaana Alapulli 14.9.2011 Ajankohtaista infektioiden torjunnasta ja välinehuollon järjestämisestä Jaana Alapulli 14.9.2011 1 Aseptinen toiminta välinehuollossa Mahdollisimman tyhjät pinnat Neutraali tai heikosti emäksinen yleispuhdistusaine

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUSOSASTOLLA JA HERÄÄMÖSSÄ Tässä ohjeessa esitellään infektioiden torjunnan perusperiaatteet jokaisen potilaan hoidossa ja eristystilanteet vaativan

Lisätiedot

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon

Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin

MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille

Lisätiedot

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia

Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.

Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä

Lisätiedot

Hyvät toimintakäytännöt välinehuollossa

Hyvät toimintakäytännöt välinehuollossa 23. Välinehuollon valtakunnalliset koulutuspäivät 1.10-2.10.2015 Tampere Tuija Molkkari Koulutukseni ja työkokemukseni Apuhoitaja 1981 Sairaanhoitaja 1986 Sisätautien erikoissairaanhoitaja 1991 Viestinnän

Lisätiedot

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016

Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016 Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen

Lisätiedot

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015

KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 2015 KhYHKÄ Käsihygienian yhtenäinen käytäntö touko joulukuu 215 Käsihygienian yhtenäinen käytäntö KhYHKÄ Hoitotyön Tutkimussäätiön (Hotus) ja OYS:n kehittämä (211) taustalla WHO:n Five Moments ohjelma perustuu

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta

Ebola. VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta Ebola VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjunta 17.12.2014 Ebola Verenvuotokuumevirus (Filovirus) Tarttuu pisara- ja kosketustartuntana Luonnossa eläimillä (lepakot, jyrsijät ym.) -> siirtyy ihmiseen

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla

Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Piia Taalikka Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

Henkilösuojainten valinta

Henkilösuojainten valinta Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 Influenssa Ohje perusterveydenhuoltoon Torjuntaohjeet osastojen influenssaepidemioissa Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Epidemiaepäily

Lisätiedot

ASEPTIIKAN TOTEUTUMINEN ERISTYSPOTILAAN HOIDOSSA LASTEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA

ASEPTIIKAN TOTEUTUMINEN ERISTYSPOTILAAN HOIDOSSA LASTEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA ASEPTIIKAN TOTEUTUMINEN ERISTYSPOTILAAN HOIDOSSA LASTEN TEHOSTEISEN HOIDON OSASTOLLA Heikkinen Merja Kumpula Päivi Lehtonen Mervi Liikala Minna Mertaniemi Anna-Maija Niemelä Kaija Seljänperä Sinikka Kehittämistehtävä

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä

MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan

Lisätiedot

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs

Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno

Lisätiedot

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas

Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas Hoitoympäristö epidemioiden lähteenä Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 25.-26.3.2014 Jaana Vatanen HUS, HYKS Peijas 1 Hoitoympäristö Sairaalaympäristö tiloja, pintoja, huonekaluja, välineitä Ympäristö

Lisätiedot

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry

Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona. Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry Tuberkuloositartunnan torjunta laitosolosuhteissa ja kotona Sirkku Grierson TtM, Projektipäällikkö, Filha ry 1 Tuberkuloositartuntaan vaikuttavat tekijät 1. Potilas värjäyspositiivisuus yskä hoito 2. Tartunnan

Lisätiedot

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ

VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ VERIVAROTOIMIEN MERKITSEMISEN MERKITYS KÄYTÄNNÖSSÄ TYKS:n Infektiopoliklinikka Sh Tanja Sindén 16.5.2017 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT: B-hepatiitti C-hepatiitti HIV 1 VERITEITSE TARTTUVAT TAUDIT, tartunnan

Lisätiedot

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa

VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa Tämä ohje koskee VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) -kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.

Lisätiedot