TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 HEINÄKELKAN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

2 TOIMINTAVUOSI Esiopetusryhmässämme on 13 eskarilaista, neljä tyttöä ja yhdeksän poikaa. Esiopetusryhmässämme työskentelee: Lastentarhanopettaja Heli Tikkanen Lastenhoitajat Marja Korhonen ja Tuija Göös (puolittavat työajan) Esiopetusmateriaalina käytämme Pikkumetsän esiopetus - materiaalia.

3 SISÄLTÖ 1. MEILLE TÄRKEÄÄ 2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT 3. ESIOPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET 4. OPPIMISKÄSITYS 5. TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ 5.1. FYYSINEN YMPÄRISTÖ 5.2. PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ 6. LEIKKI 7. YHTEISTYÖ 7.1. YHTEISTYÖ KOTIEN KANSSA 7.2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ 8. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET 8.1. KIELI- JA VUOROVAIKUTUS 8.2. MATEMATIIKKA 8.3. ETIIKKA JA KATSOMUS 8.4. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUS 8.5. LIIKUNTA JA TERVEYS 8.6. TAIDE JA KULTTUURI 9. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI 9.1. YLEINEN TUKI 9.2. TEHOSTETTU TUKI 9.3. ERITYINEN TUKI 10. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET 11. KOULUVALMIUS, KOULUVALMIUDEN ARVIOINTI 12. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUS OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUS HEINÄKELKASSA 13. ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA

4 1. MEILLE TÄRKEÄÄ LAPSUUS MYÖNTEINEN ILMAPIIRI TURVALLISUUS LAPSI AIKUINEN OPPIMISEN ILO KUMPPANUUS OIKEUDEN- MUKAISUUS

5 2. ESIOPETUKSEN LÄHTÖKOHDAT Päiväkodissamme annettavassa esiopetuksessa noudatetaan valtakunnallista Esiopetuksen Opetussuunnitelman Perusteita, Iisalmen Kaupungin Esiopetuksen suunnitelmaa, Iisalmen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa, Heinäkelkan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa, Heinäkelkan päiväkodin Esiopetussuunnitelmaa sekä lapsikohtaisia esiopetussuunnitelmia. Esiopetusta järjestetään Jänönhännät- ryhmässä, jossa on 13 esikoululaista. Esiopetuksessamme on tärkeää yhteisöllisyys, leikki sekä oppimistapahtumien ohjaaminen käytännönläheisesti ja toiminnallisin keinoin.

6 3. ESIOPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET Turvata lapsen hyvä elämä Tukea terveen itsetunnon kehittymistä Oikean ja väärän erottaminen Tukea sosiaalisten taitojen kehittymistä Harjoitella arkielämässä selviytymisen taitoja Tukea oppimisen edellytyksiä Vahvistaa oppimaan oppimisen taitoja Oikea- aikaisen ja - tasoisen tuen tarjoaminen lapsen tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi.

7 4. OPPIMISKÄSITYS - yksilöllinen kehitys ja oppiminen (herkkyyskaudet, kiinnostuksen kohteet, oppimistavat) - yksin, kavereiden kanssa, aikuisen kanssa, aikuisen ohjaamana - Lapsi on innostunut oppija vuotias on välillä iso, välillä pieni. - Lapsi oppii leikkien ja tutkien sekä aktiivisen kokeilemisen ja ongelmanratkaisun avulla. - Lapsi oppii kaikissa arkipäivän tilanteissa. 5. TOIMINTA JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Toiminta- ja oppimisympäristö muodostuu lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hyvä toiminta- ja oppimisympäristö innostaa lasta leikkimään, liikkumaan, tekemään havaintoja, tutkimaan, kokeilemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Ympäristön tehtävänä on auttaa säilyttämään lapsen aito uteliaisuus ja kyky ihmetellä asioita ja ilmiöitä FYYSINEN YMPÄRISTÖ Fyysiseen ympäristöön kuuluvat rakennetut tilat, välineet, materiaalit, ulkoilualueet sekä lähiympäristö. Aikuisen tehtävänä on järjestää lapsen fyysinen ympäristö sellaiseksi,

8 että se tukee jokaisen lapsen senhetkisiä kehitys- ja oppimistavoitteita. Päiväkodissamme on paljon erillisiä huoneita, joten pienryhmissä toimiminen onnistuu hyvin. Aikuinen ohjaa tarvittaessa pienryhmien muodostamisessa. Lapset ohjataan toimimaan vapaus vastuu periaatteella. Suuri liikuntasali mahdollistaa monipuolisen omaehtoisen sekä ohjatun liikunnan. Päiväkotimme sijainti lammen rannalla, luonnon ympäröimänä mahdollistaa luontevan luontokasvatuksen. Muokkaamme jatkuvasti oppimisympäristöämme (tiloja, välineitä ja materiaaleja) paremmin lapsen tavoitteita palvelevaksi PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö koostuu päiväkodin ilmapiiristä, tunneilmastosta ja kaikista ihmissuhteista. Kanssakäyminen on avointa, rehellistä ja luottamuksellista. Myönteinen, kiireetön, erilaisuudet ja vahvuudet hyväksyvä, kannustava ja ohjaava ilmanpiiri vahvistaa kaikkien hyvää oloa ja luo yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden tunnetta. Päiväkodissamme on lapsia kolmessa ryhmässä 1-vuotiaista 7-vuotiaisiin. Tämä mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen harjoittelun eri-ikäisten lasten kesken.

9 6. LEIKKI - Leikki on esiopetuksen tärkein toimintamuoto. - Aikuinen arvostaa lapsen leikkiä. - Aikuinen mahdollistaa lapsen leikin: vastaaminen lapsen leikkialoitteisiin, välineet, aika, tila, leikkirauha, leikin jatkumisen turvaaminen, päiväjärjestyksen joustavuus, erilaiset leikkiympäristöt - Aikuinen havainnoi lapsen leikkiä ja kiinnostuksen kohteita o tietoa lapsen kehityksestä ja sosiaalisista suhteista o mahdollisuus muokata leikkiympäristöjä lapsen tarpeita vastaavaksi o tietoa lapsen tuettavista alueista - Aikuinen tukee, ohjaa ja osallistuu tarvittaessa lasten leikkiin o eriyttäminen o vertaissuhteiden tukeminen o rikastuttaminen

10 7. YHTEISTYÖ 7.1. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA - Tavoitteena lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. - kasvatuskumppanuuden periaatteet - kasvatuskäytäntöjen ja tavoitteiden sopiminen, seuranta ja arviointi - huoltajien osallisuus näkyy lapsen arjessa esiopetuspäivän aikana. Yhteistyömuotoja o päivittäiset keskustelut o kasvatuskeskustelut o esiopetussuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta o erilaiset tapahtumat, juhlat, retket 7.2. MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ - Tavoitteena yksilöllisen kasvun, kehityksen sekä lapsen mahdollisesti tarvitseman tuen turvaaminen. - Mahdollisimman turvallisen ja jouhevan perusopetukseen siirtymisen turvaaminen. - Yhteistyötä tehdään huoltajien luvalla. Yhteistyökumppanit o kiertävä erityislastentarhanopettaja (esiopetuksen henkilökuntaa) o perusopetus - Koulun ja päiväkodin yhteistyömuotona mm. koulun koulutulokaskalenterin mukaan erityisopettajien päiväkotivierailu, jossa opettajat tutustuvat esioppilaisiin ja seuraavat heidän työskentelyä. Lisäksi esiopettaja välittää esiopetusvuoden keväällä kaikista

11 ryhmän esioppilaista opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot lapsen tulevaan kouluun. o seurakunta o sosiaali- ja terveystoimi o vapaa- aikapalvelut o kulttuuritoimi o toiset esiopetusryhmät 8. ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET - Sisältöalueet eivät ole oppiaineita tai oppimistavoitteita vaan aikuisen työväline opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ne ovat myös työväline lapsen kehityksen havainnoimiseen. - Sisältöalueet sulautuvat yhteen eheytetyiksi ja mielekkäiksi kokonaisuuksiksi, joiden aihepiirit liittyvät lapsen elämäpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. - Sisältöjä huomioidaan kaikissa päivän tilanteissa, kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita. - Esiopetuksessa ei ole tärkeää sisältöalueiden yksittäisten asioiden oppiminen vaan oppimisprosessi yleensä. Tärkeää on se miten lapsi oppii KIELI JA VUOROVAIKUTUS o kyky ajatella ja ilmaista itseään kielen avulla o kuunteleminen ja keskusteleminen o kielellisen tietoisuuden vahvistaminen, perusvalmiudet lukemaan ja kirjoittamaan oppimiselle

12 8.2. MATEMATIIKKA o matemaattisen ajattelun ja luovan ongelmanratkaisun kehittyminen 8.3. ETIIKKA JA KATSOMUS o koostuu eettisestä kasvatuksesta, kulttuurisesta katsomuskasvatuksesta ja uskonto- / tai elämänkatsomustietokasvatuksesta. o lapsen identiteetin, elämänkatsomuksen ja arvomaailman rakentuminen o erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen 8.4. LUONTO- JA YMPÄRISTÖKASVATUS o ympäristön kunnioittaminen ja vaaliminen o myönteisen suhteen luominen luontoa ja rakennettua ympäristöä kohtaan o lapsen omat vaikutusmahdollisuudet 8.5. LIIKUNTA JA TERVEYS o kasvun, kehityksen, terveyden ja oppimisen edistäminen o liikunnan ilo o omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen 8.6. TAIDE JA KULTTUURI o sisältää draaman, kuvataiteen, kädentyöt, musiikin ja mediakasvatuksen o kokemukset, elämykset ja ilo o Lapsi on tekijä ja vastaanottaja. Sisältöalueiden tarkemmat sisällöt ja tavoitteet noudattelevat Iisalmen kaupungin esiopetussuunnitelmaa.

13 9. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI - Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, tunneelämän tai sosiaalisen kehityksen osa- alueilla. - Lapsen kehitys voi vaarantua myös lapsen kasvuolojen riskien vuoksi. - Tavoitteena on tarjota lapselle oikea- aikaista ja oikeatasoista tukea. - Tuki voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Heinäkelkan päiväkodin esiopetuksessa noudatetaan tuen kolmiportaista mallia: 9.1. YLEINEN TUKI o Tuki on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. o arjen keinot lapsen tukemiseen o Lapselle laaditaan esiopetussuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa TEHOSTETTU TUKI o Tehostettua tukea annetaan, kun yleinen tuki ei riitä. o Tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. o Tehostettu tuki on vahvempaa ja pitkäjänteisempää tukea kuin yleinen tuki. o Verkostoyhteistyö lisääntyy. o Lapselle voidaan anoa varhaiskasvatuksen tukitoimia ( lapsiryhmän pienentäminen, paikka integroidussa erityisryhmässä, avustajapalvelut)

14 o Lapselle laaditaan yksilöllinen esiopetussuunnitelma yhteistyössä huoltajien ja yhteistyöverkoston kanssa ERITYINEN TUKI o Tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen selvitykseen ja erityisen tuen hallintolain mukaiseen päätökseen. o Tukea annetaan lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. o päätös varhennetusta esiopetuksesta tai pidennetystä oppivelvollisuudesta o Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien, yhteistyöverkoston ja perusopetuksen henkilökunnan kanssa henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

15 10. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET - Tavoitteena on tukea lapsen ja hänen perheensä kotoutumista Suomeen ja Iisalmeen. - Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittymisestä on ensisijaisesti perheellä. - Kiinnitämme erityistä huomiota esiopetuksen aloitusvaiheeseen: o Käytämme tulkkipalveluja tarvittaessa. o Perehdymme lapsen omaan kulttuuriin ja tapoihin. o Sovimme huoltajien kanssa siitä miten esiopetuksessa tuetaan lapsen omaa kieltä ja kulttuuria. o Keskustelemme huoltajien kanssa suomalaisen kasvatuksen ja esiopetuksen periaatteista ja tavoitteista. o Suomen kielen oppiminen tapahtuu arkipäivän tilanteissa luonnollisissa vuorovaikutustilanteissa leikin ja toiminnallisten menetelmien avulla. o kolmiportainen tuen malli o Erilaisuus on ilo

16 11. KOULUVALMIUS, KOULUVALMIUDEN ARVIOINTI MITÄ ON KOULUVALMIUS? o riittävä sosiaalisten taitojen ja tunne- elämän kypsyys o arkipäivän asioista selviäminen o kiinnostus uusien asioiden oppimiseen o työskentelytaidot - Lapsen kouluvalmiutta arvioivat huoltajat ja esiopetuksen henkilökunta => havainnot lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. - Esiopetuksen henkilökunta käyttää havainnoinnissa apuna Eskarin arki- materiaalia. - Myöhemmin esiopetusvuoden aikana arviointiin saadaan tukea myös varhaiskasvatuksen oppilashuoltotyöryhmältä. Työryhmään kuuluu konsultoiva erityislastentarhanopettaja, laaja- alainen erityisopettaja, neuvola- ja koulupsykologi. Esiopetuksen henkilökunta keskustelee huoltajien kanssa lapsen kouluvalmiusasioista, lapsen oppimisvalmiuksiin liittyvistä mahdollisista riskeistä ja lapsen tarvitsemista arjen tukitoimista sekä mahdollisista jatkotutkimustoiveista. Esiopettaja välittää em. tiedot varhaiskasvatuksen oppilashuoltotyöryhmälle. Lapsen koulun aloitusta suunnitellaan yhteistyössä huoltajien, esiopetuksen henkilökunnan ja varhaiskasvatuksen oppilashuoltotyöryhmän kanssa. - Päätöksen lapsen kouluunlähtöasioissa tekevät aina viimekädessä lapsen huoltajat.

17 12. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUS - Esiopetuksen oppilashuollon palvelurakenteet ja toimintatavat kuvataan Ylä- Savon oppilashuollon käsikirjassa. - Oppilashuollon tavoitteena on huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista: o psyykkinen ja fyysinen terveys o sosiaalinen hyvinvointi o oppimisen edistäminen - tuen tarpeen varhainen toteaminen ja tilanteeseen puuttuminen OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUS HEINÄKELKASSA - Noudatamme kasvatuskumppanuuden periaatteita. Periaatteet ja toimintatavat on kirjattu Heinäkelkan varhaiskasvatussuunnitelmaan. - Puutumme huolta aiheuttaviin asioihin varhaisessa vaiheessa. Huolen puheeksiottamisen periaatteet ja toimintatavat on kirjattu Heinäkelkan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan. - Teemme lapsen asioissa moniammatillista yhteistyötä huoltajien luvalla. - Pyydämme konsultaatiota. - Lasta koskevat tavoitteet, toimenpiteet ja tukitoimet kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan, henkilökohtaiseen esiopetussuunnitelmaan, henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKSiin), pedagogiseen arvioon tai

18 selvitykseen tai erilliseen muistioon, jonka laatimisesta sovitaan aina erikseen. Salassapito ja tiedonsiirto : o Lapsen asioiden käsittelyyn osallistuu esiopetuksessa vain ne henkilöt, joiden tehtävään asioiden käsittely välittömästi kuuluu. o Lasta koskevat asiat ovat salassa pidettäviä ja tiedonsiirto tapahtuu ainoastaan huoltajien luvalla. o Esiopetuksen henkilöstöllä on velvollisuus välittää opetuksen kannalta välttämättömät tiedot lapsen siirtyessä Iisalmen kaupungin toiseen esiopetusryhmään, kouluun tai toisen opetuksen järjestäjän esi- tai perusopetukseen. o Kaikilla aikuisilla on velvollisuus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sosiaaliviranomaisille lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Turvallisuus: o Heinäkelkassa on tehty terveyttä ja turvallisuutta uhkaavien riskien arviointi. Arvioinnin yhteydessä sovitaan niistä toimenpiteistä millä riskeihin puututaan. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan ja riskienarviointi päivitetään säännöllisesti. o Päiväkotiimme on tehty pelastussuunnitelma. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti. o Turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ja toimintaohjeet on koottu päiväkodin turvallisuuskansioon.

19 Ruokailu: o Esiopetuksessa tarjotaan riittävät ja monipuoliset ateriat. Puolipäiväisessä esiopetuksessa oleville lapsille tarjotaan aamupala ja lounas. Esiopetuksen jälkeen päivähoitoon jääville lapsille tarjotaan lisäksi välipala. o Ruokailussa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet. Kuljetus: o Huoltajat ovat pääasiassa vastuussa lapsensa kuljettamisesta esiopetukseen. o Esiopetuksen kuljetukset järjestetään samojen periaatteiden mukaan kuin perusopetuksen kuljetukset. Lisätietoa kuljetuksista saa mm. Iisalmen kaupungin kuljetusoppaasta. Kiusaaminen: o Esiopetusryhmässämme on nollatoleranssi henkisen tai fyysisen kiusaamisen suhteen. o Keskustelemme lasten kanssa kiusaamisesta : mikä on kiusaamista, mille se tuntuu, miten kiusaamistilanteissa pitää toimia jne. Puutumme kiusaamistilanteisiin. o Toivomme huoltajilta yhteistyötä kaikenlaisen kiusaamisen ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi.

20 13. ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA - Vuoden touhuja jäsentävät kuukausittain vaihtuvat eskarisadut, vaihtuvat vuodenajat ja eri vuodenaikojen juhlat. - Musiikissa, kädentöissä, luonto- ja ympäristökasvatuksessa ja liikunnassa seuraillaan em. teemoja. - Äidinkielen sisällöt toistuvat samoina koko vuoden. Leikkien tutustutaan: uudet äänteet ja kirjaimet, sadut (niistä keskusteleminen, juonen muistelu), tavut, riimittelyt, sanat (pitkät, lyhyet, yhdyssanat), lauseet, sanojen merkityksen ymmärtäminen, samaa tarkoittavat sanat. - Pyhäkoulu joka kuukauden viimeinen torstai. ELOKUU Teemana: Tervetuloa eskariin! uusi eskariryhmä: tutustumista toisiimme, eskarin päiväjärjestykseen,viikko-ohjelmaan, lähiympäristöön, tavaroihin, eskarikirjaan ja sen hahmoihin Sisältöjä: oma nimi; jakaminen tavuiksi, oma kuva, koululaisen kynäote, viikonpäivät, vuorokauden ajat, lukusana lukumäärä, sääntöjen laatiminen, kaverisuhteet, terveelliset ruokailutottumukset, hyvät pöytätavat, lukumäärät 1 3 tunnistaminen laskematta, lukumäärät 4 5 laskemalla, Huomenta- ja Kaverilaulut Tapahtumia: ulkoillaan myös päiväkodin lähiympäristössä ja läheisellä leikkikentällä

21 SYYSKUU Teemana: syksy Sisältöjä: lukusana lukumäärä vastaavuus / vahvistaminen, luokittelu, sarjan jatkaminen, minä ja perhe, lähiympäristöön tutustuminen, syksyn ulkoliikunta, sieniaiheinen työ (kuivaliidut), Seuraa johtajaa laulu, Aakkoslaulu, riimittely, sanojen jakaminen tavuiksi, kirjaimet A ja I tutustuminen Tapahtumia: yleisurheilutapahtuma 2.9. Sankkurilla, suunnistustapahtuma Sikokalliolla ja vanhempainilta LOKAKUU Teemana: Syksy Sisältöjä: kirjaimet E ja O tutustuminen, sanojen tunnistaminen, leikkikirjoittaminen, puheen muuttuminen kirjoitukseksi, asian / tarinan kertominen (kuva), lukumäärien kertaaminen, lukujen luetteleminen eteen- ja taaksepäin 5 1 ja 10 1, kaveri- ja yhteistyötaidot, syksyn sää, juokseminen, pyörivät liikkeet, voimansäätely, Rapa roiskuu laulu, Syysmaalari laulu. Tapahtumia: sählyturnaus liikuntahallilla, syysloma (vko 42), savityö kurssi 3 kertaa ja esiopetussuunnitelmien teko alkaa

22 MARRASKUU Teemana: erilaisuus ja ennakkoluulot Sisältöjä: yläkäsite alakäsite, vertailumuotoja, kirjaimet M, S, L ja U, lukumäärien vertaaminen: enemmän / vähemmän / yhtä monta, kaveritaidot, tärkeimmät aistit: näkö, kuulo, maku ja tunto, erilaisten välineiden käsittelytaito, kolmiulotteinen työskentely, laulut: Haista ja maista, Porkkanamylly Tapahtumia: isänpäivä 8.11., liikuntatapahtuma liikuntahallilla, loput vasu keskustelut JOULUKUU Teemana: ongelmanratkaisu, tunteet ja tunnelmat Sisältöjä: yhdyssanoja, kirjaimet N, K, T, Ä, kirjaimen löytäminen sanasta, sanojen jakaminen tavuiksi, eläytyminen, yksi enemmän/vähemmän, tunnetaidot, ilmeet ja eleet, tunnelmat, luova liikkuminen, avaruudellinen hahmottaminen, jouluperinteet, joulutunnelmat, joululaulut, Kuonojumppa laulu, Jänöjen laulu ja Jouluyö on hiljainen Tapahtumia: Itsenäisyyspäivä 6.12., adventti, päiväkodin tai Jänönhäntien jouluinen tapahtuma, joululoma

23 TAMMIKUU Teemana: aika ja avaruus Sisältöjä: sanavaraston laajentamien, kirjaimet Y, P, J, R, saduttaminen, havaintojen ja mielipiteen kertominen, viestintävälineet, luvut 9 10 (hajotelmat), lukujonotaidot ja numerosymbolit 1 10, ongelmanratkaisu; neuvotteleminen, sovittelu, yhteistyö ja kompromissit, maa, aurinko ja kuu, vuorokausi, vuodenajat ja kuukaudet, motoriset perustaidot (jumpat) ja hiihto, silmä- käsikoordinaation harjaannuttaminen, laulut; Unisten jenkka, Avaruusmatka, Piiri pyörii oikeaan Tapahtumia: kouluvalmiuskeskustelut HELMIKUU Teemana: talvi Sisältöjä: vertailumuotoja, sananlaskuja ja arvoituksia, kirjaimet V, H, Ö, D, sanan tavujen tunnistaminen ja yhdistäminen sanaksi, yhteenlasku: kuinka monta yhteensä?, empatia, myötäeläminen, tunteiden jakaminen, tunteiden säätely: impulssien hallinta, voimakkaat tunteet, itsensä rauhoittaminen, sää talvella, luistelu, hyvä ryhti, muovailu ja rakentelu, laulut: Lumi leijaa, Montako pientä porkkanaa, Romuräppi Tapahtumia: luistelutapahtuma jäähallilla, ystävänpäivä, esiopettajan ja varhaiskasvatuksen oppilashuoltoryhmän tapaaminen, kouluun ilmoittautuminen

24 MAALISKUU Teemana: itsestä ja toisista huolehtiminen Sisältöjä: pitkät yhdyssanat, vierasperäiset kirjaimet B, C, F, G, Q, W, X, Z, Å, sanan tavujen tunnistaminen ja yhdistäminen sanaksi, sanomalehteen tutustuminen, listan laatiminen, euroihin tutustuminen, tutustuminen kymmentä suurempiin lukuihin, hiihto ja palloilu, tasapainotaidot, turvataidot, kiusaamiseen suhtautuminen; kiusaamisen tunnistaminen ja sen lopettaminen, veden olomuodot, valo ja varjo, värit ja värien sekoittaminen (pää- ja välivärit), Harjaantunut siivooja -laulu Tapahtumia: hiihtokoulu, hiihtokoulujen päätöstapahtuma Paloskilla hiihtoloma (vko 10) HUHTIKUU Teemana: kevät Sisältöjä: liikennesanastoa, vertauksia, kirjainten ja äänteiden kertaaminen, luvut, lukumäärät ja lukujonot 1 10 kertaaminen, lisäksi 11 20, nollan käsite, vähentäminen, parillinen ja pariton luku, minäkuva, itsetunto ja toisten huomioon ottaminen, kevät vuodenaikana, käyttäytyminen liikenteessä, terveellinen ravinto; lautasmalli, kevät- ja pääsiäisaih. kuvataide, laulut: Keväällä, Haista ja maista, Aakkoset Tapahtumia: esiopettajan ja koulun välinen tiedonsiirto, pääsiäinen, erityisopettajien vierailu eskariryhmässä

25 TOUKOKUU Teemana: Kohti koulua Sisältöjä: kielellä leikkiminen, arvoitukset, vitsit, tunnetilojen tunnistaminen, tulkinta ja esittäminen (eleet, ilmeet ja sanat), ajan mittayksiköitä, kellotaulu ja kellonajat (kellon tekeminen), geometriset muodot ja symmetria, itsearviointi, tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen, kesän merkit, opituista taidoista nauttiminen, kouluun lähteminen (asiana), laulut: Keväällä ja muut kevät- ja kesälaulut Tapahtumia: kouluun tutustuminen, jalkapallokoulut ja jalkapallon Päiväkoti Cup 25.5., äitienpäivä 8.5., oma eskarin päätöstapahtuma (juhla, retki tms.)