M e ole m m e täs s ä ja nyt.k aik k i m u u ih m is tie to on k u u nvaloa. (H.L.M e nck e n)

Transkriptio

1 M e oe m m e täs s ä ja nyt.k aik k i m u u ih m is tie to on k u u nvaoa. (H.L.M e nck e n) Anita Ah m avaaran m aaau s m u s tavak ois e na tu os te e na.

2 Syk s yn m ittaan oe m m e s aane e tuk e a e h dis tä us e ita m e k o ik äviä uutis ia, k ute n Tuus uan Jok e as s a tapah tune e s ta k ouuam m us k e us ta. Väk ivata on k os k e ttanut m e itä m yös äh e m pänäk in, k un ok ak uus s a K otk an Aittak orve s s a H am inas s a as e pave uk s e ns a s uorittanut nuori m ie s s urm as i k ak s i te ini- ik äis tä s is artaan. Vain h ie m an s e n jäk e e n s aapuivatpoiis itm us e otie n vars ie, k un H am inan Lupinrannas s a ae ttiin e päi ä k adonne ide n Re ijo ja Sirk k a Varjak os k e n poik aa vanh e m pie n- s a s urm aam is e s ta. Vars ink in Re ijo Varjak os k i on aie m - m in o uttuttu näk y m one e työm atk aais e e aam ue n- k e i ään M us e otie ä. O m a te rve ys ie ne e m ie tityttänytm onia m yös te rve yde n- h oitoaan ak k oiu n ja jou k k oirtis anou tu m is te n vu ok s i, m u tta m ah tu i k u u ne e s e e n s yk s yyn onne k s i pajon h y- vääk in. Pyöts aare ais e t ovat e s im e rk ik s iavanne e t om at ne ttis ivu s tons a ja Rannantaik aa väe n toim e s ta on ju k ais - tu rak iaais e n Pirk k o Sorannan e s ik ois ru nok ok oe m a. Lis äk s i Rantaitu paa on paranne tu ne tink äyttäjie n viih tyis yyde n is ääm is e k s i. Rannantaik aa väk i ry:n k otis ivu i e on m yös avattu u u s i Rantaifooru m i, jonne ajatu k s iaan voi k äydä ju k i tu om as s a, jok o nim e ä tai nim e ttöm änä. M äntah de n ja K am ian k yie n nope u s rajoitu k s e tovatjo k au an h e rättäne e tk e s k u s te u a, ja k u u vana m arras k u u - na ne viim e in ae nne ttiin m oe m m is s a k yis s ä. Täs tä e te e npäin on M äntah de n k yän k e s k u s tas s a 40 k m nope u s rajoitu s ja K am ias s a 50 k m /h e ntis e n 60 k m s i- jaan. M äntah de n Toivoan ju m ppaan s aapu i ak u s yk s ys tä jäe e n u u s ia os a is tu jia, m yös äh ik yis tä, ja ve täjänä toim ii jo aie m m ata u k u k au de ta tu ttu Anni. Ju m ppa on o u tm o- nipu ois ta m m. k u m inau h oja ja k e ppe jä on k äyte tty apu na. K e ppiju m pas s a k iite ttävä os ais tu jam äärä on antanu t aih e tta m yös varovais u u te e n, s i ä täyde s s ä s ais s a on jou tu nu t k ats om aan tark k aan, e tte i k u k aan s aa vah ingos s a os u m aa k ovas - s a m e nos s a. Iois ia h e tk iä m ah tu i k u u ne e s e e n s yk s yyn m yös au antaina 10. m arras k u u ta, k u n Toivoas s a vie te ttiin m äntah - te ais e n Saas ton Ee van 60- vu otis s yntym äpäiviä. Läh ipiirin k ans s a ju h inu tee va toim ii e de e e n m m.k aak onrannan K yäyh dis tyk s e n pu h e e njoh tajana ja on m one s s a m u k ana aina, k u n k yi ä tapah tu u. Ju h is s a näh tiin m yös paik a is ta os aam is ta, k u n Tatu k yän nais au ajine e n e s itti Ee va e s yntym äpäiväte rve h dyk s e n K ak e Rande inin s anoin ja au oi s itte n vie ä its e Ee va e s anoittam ans a onnitte u au u n. Vaik k a tavi onk in vas ta au i aan, niin k ats e e tovatk oh - dis tu ne e t e ns i k e s ään jo ainak in s iinä m ie e s s ä, e ttä s u u nnitte i a on näyte m äe s itys k yääis te n voim in, joh on nyt k aivataan s e k ä ide oita e ttä e s iintyjiä! K iinnos tu ne e t voivatottaa yh te yttä M e rviin. Jou u a ja u nta odote e n, Su s anna K orpe a Ee va Saas to 60 v.

3 Juk ais ija: Rannantaik aa väk i ry Sim onm äe ntie 18, M äntah ti Vas taava ja taittaja: Ik k a Ah m avaara p , e rak k o@ dc.fi Toim.s ih t: M e rvi Värri p , m e rvi.varri@ dc.fi Toim ittaja: Sus anna K orpe a p , s us k uk oo@ uuk k u.com Paino: Sove r K otk as e t w w w.s aunaah ti.fi/rantai ISSN Painos 200 k p Im e s tyy k e rran vu ode najas s a PANK K I: H SO P Le h te e n tue vat jutut pyyde tään toim ittam aan e h de n toim ituk s e e n im e s tym is k uuk aus ie n aus s a: 1. h e m ik uu 2. touk ok uu 3. e ok uu 4. m arras k uu LÄH ETTÄK ÄÄ AINEISTO NNE LEH TEEM M E H YVISSÄ AJO IN! Ette i ju ttu nne ju k ais u jää s e u raavaan nu m e roon. Vuos ituh anne n s uurin K am pe - a jäi Ja o M am in ve rk k oon ok ak uus s a. K aa a oi painoa 1,3 k ioa ja tä ä k aa a h än joh taa K y- m e n Sanom ie n K aas tus - cupin ne jättä os ak ipaiua. K am pe aa voi uk e m is e n is äk - s i m yös vam is taa ruuak s i. Ja o k e rtoo as ias ta tark e m - m in K aak onrannan s apus k aa os as to a s ivu a 20. Tässä n u m erossa m u u n m u assa: s.4. s.5. s.6-7. s.8. s.9. s s.12. s.13. s s s. 17. s s. 20. s. 20. Pirk on ja Sarin k uuum is ia Sydänk yän os ak as k unnas ta Sydänk yän e räm ie h e t K am ian nuore t Runotk irjak s i Rak ian k e s k iauk e am a Viipurin m atk a Inte rne ts ivuja k yi e Ris uparran s anom at M itä on pank k iryös tö K am ian jouuaik a K utah äät: Paua ja Jorm a Anna ja Arvo K aak onrannan k am pe a + M ITÄ K ATSO JA SILM ÄSTÄÄN LÖ YTÄÄ! K am ian s uora e on tu utuus i ratam e rk intä. K ys e on s uojatie s - tä, jonk a k oh da a e i s aa ajaa k e ne nk ään pää e. H e rm ann Poe m anin ve is tok s ia Paus s i - k ios k in pih a a.

4 Syk sy Vu os i on m u odotaan k e h äm äine n;tavik au de tvaih tu vatk e vääk - s i, k e vääs tä k as vaa k e s ä ja vu o- s i päättyy s yk s yyn. Vu orok au s i on k e h ä, m yös ih m is e n e äm ä. K u u - k au s ie n nim e tk u vaavatu onnons u h te ita. M arras k u u, m arras m e r- k its e e, e ttä m aa on m artaana, k u o u t. K ans anpe rinte e s s ä m arras k u u s s a k u dottiin k aave rk ot ja k aade ttiin m e ts äs tä h irre t. Vainajat, pyh ät m ie h e t s antit, vie raiivat taois s a, jo oin e m äntä äm m itti h e i e s au nan ja k antoi pöytään parh aath e rk u t. Näin u s k ottiin k arjaonne n s äiyvän. Antinpäiväs tä ak oi tavi. Syk s y on s itä, e ttä äk k iä k e s ä on niin e tää ä k u in s itä e i ik inä ois i o u tk aan. O e m m e os a u ontoa ja k e - h om m e tie tää yh te e nk u u u vu u de n. K u n u onto s yk s yä ve täytyy ja k ääntyy its e e ns ä, h oitaa its e ään tä ä tavoin, s am oin m e k in k aipaam m e k ääriytyä tak an ja k ynttiän h e ävarais e e n äm pöön ja k aivau tu a s ie u m - m e k aik k e in pe rim m äis e e n k ooon. Voim m e ais tia m yös tian, jok a va its e e näk yvän ja näk ym ättöm än väi ä. Pim e ys on tu rvaam is e n ja h u oe h tim is e n aik aa ja tu ntu u h yvätä k e rätä m yös ys tävätaivan ik e - e. Jos k aam os k u ite nk in ah dis taa, s itä voi torju a Pe ppi Pitk ätos s u n, tu on pie ne n yi- ih m is e n tava a, jok a tok ais e e ope ttaja e jok a h au ais i ope ttaa Pe pi e jak o- as k u a: Tä ais e na päivänä e i pidä ope te a m itään tai k ork e intaan e ik inas k u a. K ok o päivän e ik inas - k u a! H yvää e ik i is tä jou u nau s aik aa! Pirk k o Soranta Piirros Anita Ah m avaaran Täs s ä jatk oa k om e n vuode n tak ais e e n k irjoituk s e e ni m e i- dän pe rh e e s tä. M u u tim m e M äntah te e n ok ak u u s s a O im m e s i oin vie ä ne ih e nk ine n pe rh e. M inä, Sari (äiti), is ä Janne ja aps e tse rica & Jaroc.O in ras k aana ja tam m ik u u s s a 2005 s yntyivät k ak s os tytöt, jotk a s aivat nim ik s e e n Je rina ja Saronia. Vanh in aps is ta, Se rica, aoitti k ou u tie ns ä s yk s y ä.m u u taps e tovath oidos s a, m e idän vanh e m pie n opis k e e s s a. M inä opis k e e n rak e nnu s aaa ja m ie h e ni au tom aatiota. O pis k e - u n ja as te n is äk s i, e m m e pajon m u u ta k e rk e ä. M inu n ru - noje n ym s. k irjoittam ine nk in on jäänytm e k o väh ä e, m u tta yritän taas pian k irjoite a is ää. M inä ja m ie h e ni vie tim m e h äitä h e inäk u u s s a. Vih k im ine n oi Pyh tään k irk os s a ja ju h atvie te ttiin M u napirtis s ä, M ob orgin s e u rantao a. K e s ä m e ni iian nope as ti ja k ym ä, s ynk k ä s yk s y on taas tää ä. O nne k s i äm pim ät ja vaois at ajatu k s e t au ttavat pim e im m än ajan yi. Ih anaa Jou u a ja vaois aa U u tta Vu otta k aik i e täm än e h de n u k ijoi e! Sari Jaas to (o.s.rågb ack ) Rak as tan s inua niin k uin k uk atrak as tavatve ttä. K os k e tan s inua niin k uin juure tk os k e ttavatm aata Ih aie n s inua niin k uin pe ns as ih aie e puuta Tarvits e n s inua juuri niin k uin s inä tarvits e tm inua. Sari Jaas to

5 Ju h o Pe toan h oitam a vae u s s iian k as vatu s onnis tu i h yvin is tu te ttiin K am ian ah te e n K ok e - m äe njoe n k antaa oe vaa vae u s s iian poik as ta.poik as - te n pitu u s oi 120 m m ja paino 17,0 g.11.9.is tu te ttiin opu t s iik aa, joide n pitu u s oi 140 m m ja paino 29,0 g.is tu te ttu je n poik as te n yh te is paino oi k g. Vae u s s iiatpaaavatpääs ääntöis e s ti viide n vu o- de n k u u ttu a is tu tu k s e s ta. Tänä vu onna on k aas te ttu H arri Tak aan vu onna 2003 k as vattam ia s iik aa. Saaiitovato e e th yviä. K e viik in pu oe ta Jou ni Se ppää s ai 60 m e tris e ä ve rk o a k om e n viik on aik ana 70 s iik aa. Se ppo Laine s ai s iik oja aitu rin pääs tä 60 m e tris e ä jada a s yys - ja ok ak u u s s a yi s ata k appae tta. K u nnon k aam ie s e i s anonu t tark k aa m äärää. P. Pos ti ja H. K u itu ne n k aas tivat s iik oja K am ian ah de ta. Saaiik s i h e arvioivatnoin 200 s iik aa. Ennu s tan s yk s yk s i 2008 h yvää s iik avu otta, k os - k a Ju h o k as vatti vu onna k apae tta vae - u s s iik oja. Vu onna 2005 s iik oja is tu te ttiin k appae tta, vu onna k pja vu onna k p. Aie m m is ta k aank as vatu k s e n ope ttam is aik e is ta e i tu u t totta, k os k a TE- k e s k u s järje s ti k as vattam on k u nnos tam is e n rah oitu k s e n. Es im ie s Tu om o Pe toa Sydänk yän k aas tus k unnan k aas tuk - s e nvartijatovatpäättäne e tpitää te h os - te ttua vavontaa jouuk uun 1-6 päivie n väi ä. K ok oonnutaan h yvän taim e ne n pyyntik e in tutua ja tark as te taan e te n- k in Ruis s aare n ja Luk k arah de n aue i- de n pyydyk s e t. Viim e e h de s s ä k e rroim m e H annu Pe toan s u u nnite - m is ta k aas taa rys ä ä s iak oita H u rjis ta H e is tä. Rys ä oik in ve de s s ä s yys k u u s s a s u u nnite m ie n m u k ais e s ti, m u tta k aaa e i tu u ttoivotu a tava a, jote n niitä e i riittänyt m yyntiin. Siak k am ark k inoi a h än oi m yym äs s ä äh innä ve rk oi a pyyde ttyä s iak k aa. Syy s iih e n, e tte i k aaa tu u t, öytyi h äne n m u - k aans a rys äs tä, jok a oi au n ak ae n via ine n. Enää e n tätä rys ää ve te e n aita vaan oe n h ank k inu t k om e oh ipau ne ttia e i oh irys ää, jotk a aitan e ns i k e väänä ve - te e n yk s i k e rra aan, k e rtoi H annu Pe toa. H än tu u m as i vie ä, e ttä oppirah aton m ak s e ttava. M e rvi Värri Aie m m in s yk s y ä vavonta on k e s k ittynyt K am ian ah de a aivaväyä e as - k e ttuje n pyydys te n h uom auttam is e e n ja Niinis aare n aue e e as k e ttuje n pyydys te n m äärie n tark as te uun. Es im ie s Tu om o Pe toa

6 H irvijah ti aoite ttiin k o 7.00 m e ts äs tys m ajata. K aatoupia oi ne jä e aik uis e e h irve e ja k om e e vas a e. M e ts äs tyk s e n joh tajana toim i Pe tte ri K auppine n ja h äne n vara aan Pe ntti Pos ti ja K ai H arjua, ajom ie s - te n ve täjinä oivatee ro K yötik k i ja H e i K otiranta ja m ajam ie h inä Las s e K ouk i, Vaito Järve npää ja Ja o M am i. Saaiin k uje tuk s is ta vas tas i As k o Lom m i. H irvijah ti päättyi u ros vas a am pu ja M ark o H arju ne n (Ritan h au k u s ta) 7.10.u ros piik it1+ 1 am pu ja Joni Pe k onm äk i (ajok e tju s ta) u ros piik it 3+ 2 am pu jat Pe ntti Pos ti, Apo Ju k u ne n, Tais to Pu u s te i (ajok e tju s ta) 7.10.naaras vas a am pu ja Ris to K ou k i (Jym yn tu om ana) 7.10.u ros vas a am pu ja Ve ik k o M am i (Jym yn tu om ana) 7.10.naaras am pu ja Raim o Aas tao (Jym yn tu om ana) u ros piik it5+ 6 am pu ja Pe tte ri K au ppine n (ajok e tju s - ta) naaras vas a am pu ja M ark o H arju ne n (Jym yn h au - k u s ta) Se uran nuorin am puja Tä ä k e rtaa am m u ttiin k ah de s s a s arjas s a, e nintään 50- vu otiaat ja yi 50- vu otiaat, im an s u k u pu oijak oa. K aik k i- aan yk s itois ta am pu jaa os a is tu i k ipaan, jonk a tu ok s e t m u odos tu ivats e u raavik s i: Sarja e nintään 50- vu otiaat: 1) O i- Pe k k a K orpe a 9 8 pis te ttä 2) Pau i K ou k i 9 6 pis te ttä 3) Tim o K ou k i 9 5 pis te ttä 4) Arto Pe toa 86 pis te ttä Sydänk yän Eräm ie h e t ry ratk oi m e s taru u te ns a h irviam - m u nnas s a tiis taina om a a am pu m arada aan Sydänk yäs s ä.am m u nta s u orite ttiin e ntis e n h irviam pu m a- k ok e e n s ääntöjä nou date e n e i am m u ttiin k ah te e n k e r- taan 75 m e trin m atk ata 3 au k au s ta paik a aan oe vaan ja 3 au k au s ta iik k u vaan h irvik u vioon. Sarja yi 50- vu otiaat: 1) Ris to K ou k i 9 4 pis te ttä 2) Tais to Pu u s te i 85 pis te ttä 3) Ve ik k o M am i 83 pis te ttä 4) Pe rtti Tah k o 75 pis te ttä 5) Se ppo Jaarine n 74 pis te ttä 6) Pe ntti Nak ari 56 pis te ttä 7) Pe ntti Pos ti 55 pis te ttä

7 O i- Pe k k a K orpe a voitti vu ode k s i h a tu u ns a m yös nu ore m m an s arjan parh aan am pu jan k ie rtopa k innon ja k ok o k i pai u n parh aan am pu jan k ie rtopa k innon. 4) Ju h o K au ppine n S- K 55 pis te ttä 5) L as s e Parone n L - K 40 pis te ttä Sarja M 1) Tim o K ou k i S- K 105 pis te ttä 2) V- P Parone n L - K 9 5 pis te ttä 3) Pe tte ri K au ppine n S- K 89 pis te ttä Sarja M 50 1) Se ppo Vas ara L - K 107 pis te ttä, jok a o i k ok o k i pai un paras tu os. 2) Se ppo Parone n L - K 9 0 pis te ttä 3) Tors ti M atti a L - K 26. Patru u nah äiriö e s ti k i pai u n tois e n pu o is k on. Sydänk y än ja L äns ik y än m e ts äs täjie n pe rinte ine n am pu m aotte u h irve nam m u nnas s a k äytiin tas aväk is is s ä m e rk e is s ä h äm ärtyväs s ä i as s a.k i pai us s a k uk in am pu i k ak s i s arjaa aik ais e m paa h irve n am pu m ak oe tta. Jou k k u e ide n tu ok s is s a h u om ioitiin k ah de k s an paras ta tu os ta k u m m as tak in jou k k u e e s ta. Sarja M 60 1) Tu om o K orpe al - K 89 pis te ttä 2) Tais to Pu u s te i S- K 84 pis te ttä 3) Pe ntti Pos ti S- K 63 pis te ttä 4) Ve ik k o M a m i S- K 53 pis te ttä L äns ik y ä s aavu tti 577 pis te ttä ja Sydänk y ä 650 pis te ttä Sarja M 70 voittae n s ite n jännittävän k i pai u n. 1) Pe ntti Nak ari S- K 79 pis te ttä 2) Se ppo Jaarine n S- K 77 pis te ttä M ie s k oh tais e ttu ok s e tm u odos tu ivats e u raavik s i: 3) M ik k o Rik k o al - K 72 pis te ttä Nu ore t(m 20) 1) A b e rtlindh o m S- K 83 pis te ttä 2) Pau i K ou k i S- K 70 pis te ttä 3) M atti Parone n L - K 58 pis te ttä K a e o i k e rran aam u varh ais e a ah de n tak ana jänis jah dis s a. K a e va its i pas s ipaik ak s e e n rantak ivie n vä in, ajate e n, s ie täh än s e jänöju s s i tu a tu ps ah taa tu i u ik u n e te e n. Ei k u u unu t k oiran h au k k u a, m u tta m itä ih m e ttä K a e näk ik ään? Rantaa pitk in oik k i jänis k e ttu pe räs s ään. Jänis k ie rs i rantak ive n tois e ta pu o e n ja k e ttu tois e ta. K a e am pu a pos au tti vä iin k e s k e e k ive ä. K ivi h a k k i, jänis jäi tois e n oh k are e n a e ja k e ttu tois e n. Eipä o u t m ik ään na ipys s y K a e n tu i u ik k u. Antoi s e ais e n tak apotk u n, e ttä K a e e nnäh ti s e ä een m e re e n. K a e k öm pi ranna e h ou s u t niin täyte e n k a oja, e ttä h ou s u n s e pa u k s e s ta nappi irtoa s ingah ti ja e ns i s u oraan ranna e tu een h irve n ots aan. Täs tä h irvi s äik äh ti niin, e ttä k aatu i k u o e e na m aah an. Niin, ja s e n h irve n a e jäi vie ä toine n jänis. M inä väh än ih m e tte e m ään, e ttä o ipa pa jon riis taa, e päi e n K a e n ju ttu a. Täh än K a e vak u u ttam aan, e ttä totta jok a s ana. Täh än m inä; e ttä k y ä s inä K a e nyt yrität ju k s ata m inu a. Sinu n h ou s u is s as ih an on ve tok e tju. M u is tiin m e rk innyta po L om m i Sydänk y än e räm ie s te n k u u u m is e ton k oottu yh dis tyk s e n inte rne ts ivu s to ta s ydank y ane ram ie h e t.k otis ivu k one.com.

8 K am ian s e udun nuore t k e rtoivat viim e e h de s s ä vaik e uk s is ta, joita h e i ä on o ut om an k ok oontum is paik an öytäm is e s s ä. H e i e oi os oite ttu h ie no paik k a K aas atam as ta ja K am ian ve ne iijätoivatavus tane e tgri ik atok s e n rak e ntam is ta m m. h ank k im a a rak e nnus uvan ja ah joittam a a rak e nnus tarvik k e e t. K atos oi k uite nk in jäänytk e s k e n e ik ä s e e nää tuntunutm uk avata paik ata. Syys k u u s s a K am ian s e u tu ry. k u ts u i au e e n nu oria, h e i- dän vanh e m piaan ja m u ita as u k k aita s e k ä k u nnan e du s - tajia K am ian Pyöintao e yh te is e e n ne u vonpitoon s iitä, m itä voitais iin yh de s s ä nu orte n k ans s a te h dä, jotta h e viih tyis iväts e u du a.paik a e s aapu i äh e s k om e k ym m e n- tä nu orta, Viroah de n vapaa- aik a- ja m atk aiu s ih te e ri Sari Ras i ja k ou u k u raattori Eija K iis k i s e k ä K am ian s e u tu ry:n h a itu s. Pu h e tta joh ti Eija K iis k i ja h än piti h u oe n s iitä, e ttä jok aine n paik a a o u tnu ori s ai pu h e e nvu oron. K am ian s e u tu ry:n järje s ti vie ä tois e n k ok ou k s e n, jos s a oi äs nä yh dis tyk s e n h a itu k s e n e du s tajat, k ak s i nu orte n e du s tajaa s e k ä gri ik atok s e n rak e ntam is e n tak oovas taava H annu Pe toa. K ok oontu m is te n s e u rau k s e na K aas atam as s a oe - va nu orte n gri ik atos on pääte tty rak e ntaa vam iik s i ja rak e ntam is e n vavojak s i on u pau tu nu t Ve i- M atti Tao. Nu ore t ovatk in k äyne e t rannas s a s iivoam as s a ja s inne on aje ttu h ie k k aa. K u nta on u vannu t avu s taa h ank e tta 500 e u ron m äärärah a a. M e rvi Värri VAPIS (Nuorte n vapaa- ajan k e rh o) Pyöintao a m aanantai- ja tors tai- itais in k o Vavojina toim ivat H anna Savoaine n, K atariina Pam u tai Piia Vartiaine n.

9 Viim e vuode n k e vää ä äh e tti rak iaaine n Pirk k o Soranta m uutam an ius k aa runoja toim ituk s e e n tarjote n niitä e h te e n juk ais tavak s i. Runotoivath yviä ja ne juk ais - tiink in vuode n 2006 touk ok uun e h de s s ä. M yöh e m m in Pirk k o äh e tti is ää ru noja ja niitä u e ttiin ja arvioitiin Rantaitu va a jok a toine n s u nnu ntai k ok oontu - ne e s s a k irja is u u s piiris s ä ja päädyttiin k ok oam aan niis - tä ru nok irja. Su u rin os a ru nois ta k e pas i s e ais e naan, m u tta joih ink in te h tiin pie niä m u u tok s ia jok o Pirk on its e n- s ä e s ittäm änä tai k irja is u u s piirin e h dotu s te n poh jata. Te ok s e n nim e k s i Pirk k o vaits i K u u de s ais ti. Pirk k o h au s i Anita Ah m avaaran m aaau k s e n k irjans a k anne k s i ja s iih e n s aatiin u pa. Anita Ah m avaara u pau tu i m yös k u vittam aan ru noja. K e s ä ä Ik k a Ah m avaara ja a e k irjoittanu tvie raiivat ru noiija Pe rtti Nie m is e n u ona Es poos s a tie du s te e - m as s a jos k o h än k irjoittais i tak ak anne n te k s tin ju k ais tavaan te ok s e e n.h än k iinnos tu i as ias ta ja u pau tu i k irjoittam aan te k s tin. K u n k irjan opu ine n u k oas u e i ru not ja k u vatoivatjärje s tyk s e s s ä, pos tite ttiin ve dos Pe rtti Nie m i- s e e. Tu tu s tu ttu aan ru noih in h än äh e tti te k s tin tak ak ante e n ja m u u tam an k orjau s e h dotu k s e n ru noih in, jotk a Pirk k o h yväk s yi. H e inä- e ok u u n vaih te e s s a aoite ttiin vars inaine n k irjan työs täm ine n.ik k a Ah m avaara tu os ti jok ais e n ru non e ri is e e pape ri e ja ne e vite ttiin Rantaitu van s ain pöydi e ja s oh vi e. K irja is u u s piiri k ok os i näis tä ru nois ta k irjaan tu e vatru notja järje s ti ne. Te h tävä e i o u th e ppo ja s iih e n vie räh tik in m u u tam a s u nnu ntai- itapäivä e nne n k u in ru notoivatjonk inais e s s a järje s tyk s e s s ä. Vie ä, k u n k u vatk in s aatiin järje s te ttyä, voitiin o a tyytyväis iä. Pirk k o tu u m aii järje s tys tä vie ä its e k s e e n e nne n k u in opu ine n päätös ru noje n ja k u vie n s ijoitte u s ta te h tiin. K irjan taitto ja k anne n s u u nnitte u ja s om m itte u jäivätik an te h täväk s i ja noin pu oe n vu ode n k u u ttu a s iitä, k u n e ns im m äis e n k e rran pu h u ttiin ajatu k s e s ta k oota Pirk on ru nois ta k irja, s e oi painovam iis s a m u odos s a K otk a- s e tis s ä. Vie ä k äytiin tark is tam as s a K otk as e tin u u s is s a tiois s a Anjaank os k e a, e ttä k anne n väritys oi oik e a ja vaits e m as s a s opiva pape ri e nne n k u in k irja voitiin painaa.sitä paine ttiin 200 k p:ta, jois ta yi pu oe ton jo m yyty. Ru noja on m yös e s ite tty e riais is s a tiais u u k s is s a k u te n s yntym äpäivi ä ja K e ok a ion pave u k e s k u k s e n k e s äju h - as s a s e k ä vanh u s te n viik o a M y yh ovin vanh aink odis - s a. Jok a paik as s a ru nois ta on k ovas ti pide tty. Se u raavan k e rran ru noja on m ah do is ta k u u a K otk an Ab e rtis s a jo oin s ie ä on ru noita. K irja on m yynnis s ä K am ian k yätu va a ja Rantaitu va a. Se n voi m yös tiata e h de n toim itu k s e s ta. K irjan ju k is tam is tiais u u s pide ttiin Pirk k o Sorannan k otona Rak i- an M aniis ik u ja a. M e rvi Värri Pirk k o Soranta k irjoittaa e äm änäh e is tä, k ok e m u k s is ta k as vanu tta ru noa. Lu k ija näk e e h äne n k ans s aan niin k ras s ie n s yvän orans s in k u in e nte e väte h de t, k u u e e niin m e rih arak an vih ovath ätäs ignaaitk u in k orpin jou u s aarnan. Pirk k o Sorannan m u k ana k ok e e ih m is e äm än vu os ie n k u u n aps u u de s ta vanh u u de n päiviin;s u ru t, iotja rak k au de n. Näis s ä ru nois s a e iväts anath e is e vaan tu ovatk äs in k os k e te - tavak s i m aaim an, jonk a k oe m m e. Pe rtti Nie m ine n K irjan juk is tam is tiais uude s s a vas e m m ata M e rvi Värri, Ee va Saas - to, Pirk k o Soranta ja Laia Poe m an. Ah aa a Ik k a Ah m avaara ja Tapani K orpe a.

10 Pie ne n k yän s u u ri u rak k a ak aa o a vam is. Rak ian os a- k as k u nta on tak oovoim in rak e ntanu t u u tta k aam ajaa Itä- K otk aan m e ne te ttyään vanh an k aam ajan paik an Rak in K otk as ta Pe rtti Iin om is tam a e m atk aiu yrityk s i e. H irs is tä k aam ajaa on te h ty tak oovoim in m u u tam an vu o- de n ajan ja tänäk in k e s änä on au antaitak ois iin riittänyt poru k k aa, jote n u u de s s a s au nas s a pääs tään s au nom aan e nne n jou u a. Vaoa m ajaan s e k ä rantaan, m is s ä on m yös u u s i aitu ri, s aadaan au rink opane e e is ta. Vanh a k aam aja Rak in K otk as ta u ite ttiin ponttonie n avu - a onnis tu ne e s ti Itä- K otk aan ja s e odottaa k u nnos tu s ta. K au pu nk i ru oppas i Rak in K otk an ja Itä- K otk an väis e n s am e n niin, e ttä s e n äpi pääs e e pie ne nve ne e ä s u o- raan u u te e n aitu riin e ik ä tarvits e k ie rtää k ok o s aarta. M e rvi Värri Ante ro Sorannan pih a a M aniis ik ujan pääs s ä rak e nne ttu h irs im ök - k i pure ttiin ja k uje te ttiin auto a K aarantaan. Sie ä h irre tym. rak e n- nus tarvik k e e t s iirre ttiin nos turin avu a rannas s a odottavaan auttaan. Lautta s aapuu Itä- K otk aan. Taus ta a vanh an k aam ajan rantak aioita. Ranna a väk i jo vam is tautuu autan rantautum is e e n. Saare s s a e i o ut k one ita vaan k aik k i tarvik k e e t jouduttiin k antam aan h e nk iövoim in rantaan ja s ie tä e de e e n rak e nnus paik a e. Pak s uje n h irs ie n s iirtäm is e e n tarvittiin us e am m an m ie h e n voim at. Yäm äk e e n k antam ine n vaati k untoa. Auk e am an k uvat ottivat Ante ro Soranta ja Is m o K oivua. Työn om as s a e h dittiin ruok aie m aan. Re tk ipäiväk s i m e t- s än s iim e k s e e n oi h irs is tä rak e nne ttu pöytä, joh on k y- än nais e tk attoivath e rk k uja.

11 Y ä: K ah vitauo a tak aa vas e m m ata Tapani ja Le e na H ans k a, toim itus e i m uis ta, Tarja K a io, Pirjo Ih aaine n. Ede s s ä vas e m m ata Suo Ih aaine n, Anja Ruh ane n ja K ae vi Suni. Y ä oik e a a: Uus i k om e a k aam aja odottaa k ävijöitä. Tak ooväe ä on e de s - s ä vie ä ainak in ym päris tön s iivous. O ik e a a: Vanh a k aam aja odottaa k unnos tam is ta, s iitä tue e k e ntie s ve rk k o- vaja. A a: Vanh a k aam aja uite ttiin Rak in- K otk as ta onnis tune e s ti Suo Ih aais e n s uunnite m ie n m uk aan. Ve de s s ä vas e m m ata Tapani Ih aaine n, Ari Sottine n, Pe ntti Rok k a ja Jorm a Ih aaine n.

12 Tä ä k e rtaa poruk k am m e s uuntas i k oh ti Viipuria auantaina 22. s yys k uuta. M atk a ak oi aam u a k o 6.55, k un e ns im m äis e täh tijätnous ivatk yytiin H am inan inja- autoas e m ata. Läh dön oi tark oitus tapah tua jo 10 m inuuttia aie m m in, m utta jos tain s yys tä oppaam m e Eis ab e t oi jäänytaam u a k yydis tä, jote n k us k im m e Juk k a H ä- k äm ie h e n piti toim ia m yös rah as tajana k yytiäis te n nous te s s a b us s iin. Su u rim m an os an poru k as tam m e tu tu a m u k aan M äntah - de n inja- au topys äk e itä jatk oim m e jou tu is as ti m atk aa k oh ti Ve näjän rajaa K orpe an Tapanin s iivittäe s s ä m atk ante k oa Ve ik k o Lavin ja Raine r Frim anin au u i a. Tä ä m atk a a m u k anam m e oi m yös m u u tam ia s e ais ia h e nk iöitä, jotk a e ivätaie m m in o e e tve näjä ä k äyne e t, jote n rajam u odo is u u de th e rättiväth ie m an ih m e tys tä, m u tta s ie - täk in s e vittiin k u nnia a äpi. Viipu rin Ve ik oi a vaih de ttiin jä e e n rah aa ja h ank ittiin h ie m an m atk ae väs tä, jonk a jäk e e n s e u raava pys äh dys oi k au ppak e s k u s K aru s e is s a. Siitä e te e npäin h ajaantu ivatm atk aais e m m e s itte n k u k in om i e te i e e n jotk u tinja- au ton m u k ana k u k ie n, jotk u t om in päin k au pu nk ia tu tk ai e n. K u n pau u m atk am m e k oh ti H am inaa s itte n ak oi, oi aik a k e rtoa k ih au k s e s ta m yös m u k ana o e i e vanh e m m ie ni. Ante ro Laine pyys i e ns in Tatu a au am aan s e re nadin (tai ainak in os an s iitä, s i ä Tatu os as i s iih e n h ätään vain ne jä riviä yh de s tä s e ais e s ta), jonk a jäk e e n h än its e tarttu i m ik rofoniin ja onnitte i vanh e m piani h e idän tyttäre ns ä k ih au k s e n joh dos ta. Loppu m atk am m e s u ju ik in s itte n m e k o rie h ak k ais s a m e rk e is s ä, s i ä h yväntu u ine n jou k k om m e s ai jopa Ve näjän tu in virk aiijan k äs k e - m ään m e itä pitäm ään pie ne m pää ääntä pas s e ja e i- m ate s s am m e. K aik e n k aik k iaan m atk am m e oi onnis tu - nu t, ja os a is tu ne itak in jä e e n e ne m m än k u in viim e k e r- ra a. Su s anna K orpe a Pie ne n s e ik k aiu n k ok ivat ainak in ne ryh m äs täm m e, jotk a päättivätäh te ä b u s s in m u k ana Taik k aan tori e näh - däk s e e n m inne K au ppah a in k u pe e s s a e nne n s ijainne e t torik au ppiaat oivat k u u vana k e s änä m u u ttane e t. Linja- au ton jäte ttyä h e idät k yydis tä torin k u pe e s e e n ois i h e i ä o u ts e u raavatpu oitois ta tu ntia os tos aik aa, m u tta vik ais tu aan toria päättiväth e yk s is s ä tu u m in s itte nk in paata tak ais in Viipu rin k e s k u s taan. Ju os tu aan e ns in väärän inja- au ton pe rään jou tu ivath e opu ta paaam aan tak ais in paik a is te n tak s ie n k yydis s ä, m u tta päätyivät oppu je n opu k s i onne is e s ti yh de s s ä tak ais in äh töpis te e - s e e n. O s a vanh a a tori a e nne n o e is ta k au ppiais ta öytyik in s itte n K au ppah a is ta, ja h e itä s ai e de e e n os taa niin pe avaa, k e nk iä, k oris te - e s ine itä k u in vaatte ita ja tau - u jak in. Vainnanvaraa m yytävis tä tavarois ta öytyi m e k o pajon, m u tta u u de e e n järje s te tyttiats is ä ä oivath u o- m attavas ti ah taam pia k u in tori a s ijainne e tm yyntik oju t. M atk a a k oh ti os tok s ia K e s k u s tas s a oom m e aik ana tapah tu i m yös m inu n ja avopu ois oni Janin k ih au tu m ine n Pu nais e n Läh te e n toria. K ih at k ävim m e os tam as s a Le ninin pats aan taak s e vas tik ään avatu s ta k u tak au pas ta, ja niitä ju h ittiin äh e i- s e s s ä ravintoa Sie s tas s a Saas ton Ee van tarjoam ie n s h am panjapu oje n k ans s a. O s tos aik am m e oppu pu oe a s ai os a poru k as tam m e yättyä m yös s i oin, k u n pidim m e ak anu tta k aatos ade tta äh e is e n taon k u m a a inja- au toa odote e s s am m e. Yh - tä- äk k iä pu tos i nim ittäin ju u ri k ys e is e n taon k atota is o k attope ti k adu e äh e ä s e is one e n m u m m on vie re e n. M u m m o vain jatk oi m atk aa, m u tta m e oim m e k iito is ia s iitä, e tte m m e s e is one e ts ivu m m a a. Ryh m ääis iä K auppah a is s a Ros anna ja K auppah a in h attuvaik oim aa

13 Pyöts aare ais e tovatavanne e tom atne ttis ivu tinte rne tis - s ä.sivu ton aatinu tpe k k a Nik u ne n ja työryh m ään k u u u - ivatlas s e M am i ja Pirjo Laitine n.sivu s tos ta h u om aa, e t- tä te k ijätovatk äyttäne e tpajon aik aa s ivu je n s u u nnitte - u u n ja tote u tu k s e e n.ne ovats e k e ätja niitä öytyy m ie - e nk iintois ta ja h yödy is tä tie toa e s im.s aarik otie n k äytös - tä ja Tontinvu ore n h is torias ta. Sivu ita öytyy m yös Las s e M am in ottam ia k au niita värivaok u via. O s oite on: w w w.pyots aari.com Tois e tm ie e nk iintois e tinte rne ts ivu töytyvätos oitte e s ta: h ttp://s ydank yane ram ie h e t.k otis ivu k one.com Täs s ä on Sydänk yän Eräm ie h e try:n k otis ivu t, joita y äpitävätpe tte ri K au ppine n ja H e i K otiranta. M yös täm ä s i- vu s to on s e k e ä ja s ie tä öytyy pajon ajank oh tais ta tie - toa s e u ran toim innas ta s e k ä Apo Lom m in aatim a s e u - ran h is toriik k i. M e rvi Värri

14 M aaim ank uvam m e m uuttuu k ok oajan tode is uude n m uuttue s s a. Täs m e nne tään h iuk an: tode is uude s ta s aam ie m m e tie toje n m uuttue s s a. M aaim ank ats om uk - s e m m e puoe s taan s aattaa k e s tää h yvink in rajuja tode is uude n m uutok s ia m uuttum attom ana, tai o a jopa k iinni jum ittunut, jo oin oe m m e k yk e ne m ättöm iä e de s vas taanottam aan m itään uutta tie toa m uuttuvas - s a m aaim as s a. Nyk yis e s s ä s äh k öis te n vie s tim ie n ja e h dis tön k y äs täm äs s ä h avaintoym päris tös s ä tarvitaan e rityis e s ti m e dianu k u taitoa, m ik ä tark oittaa m yös taitoa öytää s e ais ta tie - toa, jota e i ye is e s ti oe s aatavi a, s e n is äk s i e ttä os aa anays oida ja jäs e ntää jo ye is e s ti tarjo a oe vaa tie toa. Es im e rk ik s i vaik u ttavim m an m e dian, te e vis ion ju k ais e - m at tie de - oh je m at ovat taantu ne e t as iapitois is ta dok u - m e nte is ta s e ais ik s i, jois s a e s ite tään m u u tam a ajatu s noin k ym m e ne e n k e rtaan tois te ttu na äh innä m u s iik k ivide on k atais e n ääni ja k u vam aaim an s e as s a.näin s aadaan aik aan viih dyttäväk s i ajate tu oh je m a, pajon oh je - m a- aik aa k u u m aan ja m ah do is im m an väh än as ia is - ta tie toa (jonk a tu ottam ine n onk in k a is ta) e s ite tyk s i, s e - k ä tie tys ti s u u re tk ats ojau vu t. Täm äntyyppis tä oh je m aform aattia pe ru s te aan h e ppotaju is u u de a, onh an oh je m a s e u rattavis s a ja ym - m ärre ttävis s ä jo noin k u u s ivu otiaa e aps e e k in (ja m yös vaik u ttavas s a as e m as s a oe vi e poiitik oi e ja m u ie päättäji e ). H u oe s tu ttava s e ik k a on, e ttä k ys e is e s s ä oh je m aform aatis s a k äyte tään m ainonnas ta ja avoim e s ta propagandas ta tu ttu - ja jatk u van tois ton ja e riais te n tu nne pitois e n te h os te ide n m e - ne te m iä, jo oin k ats e ija s aa h e pos ti k äs ityk s e n, e ttä as iat ovat niin k u in dok u m e ntis s a e s ite tään, vaik k a vars inaine n s e ik k ape räine n äy ine n anayys i ois taa oh je m as - s a pois s aoo aan. K irjoitin h iuk an ironis e s ti ja tuk innanvaraa jättäe n e h - te m m e h e m ik uun num e ros s a (1/2007) s e uraavas ti: O vat im e is e s ti u k e ne e t Rannantaik aa - e h te ä niin Ye is radion k u in k au pa is te nk in m e dioitte n toim ittajat, k u n ovat ru - ve nne e t is k e m ään tarinaa im as tonm u u tok s e s ta niin, e ttä k as s ak one itte n k iinän k u u e e k orviins a taviyön h ijais u u de s - s a tänne Rantaitu va e k in s aak k a. Pitäydym m e k in s ääs ivu i am m e jatk os s a h ie m an m ataam - m a a profiii a, tyytye n vain tote am aan tapah tu vaa, ys täväni Pe k k a K e jos e n tapaan (H ote i H u m inan au u is s a): Ei s ääs s ä m itään vik aa oe, s ataa yh äätä aas. O i aik a, jo oin k iis te tiin s iitä, äm pe ne e k ö m aapa on im as to. Nytte m m in im as ton äm pe ne m ine n on ye is e s ti h yväk s ytty tos ias ia, vaik k ak in s e s e m m ois e na on h iu k an e päm ie yttävä. Epäm ie yttävät tos ias iat ovat aina tu ot- Vas e m m a a nob e is ti AGore O s car pak itus s a e ok uvas s aan Epäm ie - yttävä totuus (Inconve nie nttruth ) e s itte e e jääk airauk s is ta s aatuja m ittaus tuok s ia im an h iiidiok s idim äärän ja äm pötian k e h ityk s e s ta noin 600 tuh anne n vuode n ajata Tim e s O nine (Th e Tim e s e h de n inte rne tjuk ais u) k e r- toi Britannian K ork e im m an oik e ude n k ie täne e n e ok uvan e s ittäm is e n k ouuis s a tie te e is e nä dok um e nttia s e n s is ätäm ie n virh e ide n vuok s i. Gore n e ffan s oganina oi e s ittää yh de k s än e päm ie yttävää totuutta. K ork e in oik e us puoe s taan öys i e ok uvas ta k ym m e ne n virh e e is tä väittäm ää. Eok uvan s aa k ouuaitok s e s s a e s ittää vain fik tiivis e nä e ok uvana. Vas e m m a a Gore n e ffas ta s ie pattua k äyrää. Ye m pänä h iiidiok s idin m äärä ja ae m pana äm pötian m äärä. Tä ä Gore pe rus te i, e ttä im as ton äm pe ne m ine n s e uraa CO 2 m äärän nous ua. Y ä s am as ta k uvas ta ve rs io, jos s a s iirs in k äyrät pää e k k äin (Ye m pänä äm pötia, ae m pana CO 2.). M oe m m is ta näk yy, e ttä ainak in jois s ain tapauk s is s a im as to on s e k e äs ti äm m e nnyte nne n h iiidiok s idin nous ua. Aik ajanan pys tyviivat oe n is ännyt. H uom. 800 vuode n jak s o e i oe e rote ttavis s a k un aik ajanan pyk äätk in im ais e vat vuotta.

15 tois ia m e dia e, k u in m yös m u u e k in iik e - e äm ä e ja vatioitte n h a innoi e, jotk a k yk e ne vät niis tä taou de is e s ti h yötym ään.yk s ink e rtais e na e s im e rk k inä vaik k apa s odat. Nytk u n m oninais te n e riais te n m ittau s te n pe ru s te e a on h yväk s ytty tos ias iak s i s e, e ttä im as to äm pe ne e, on s a- m a a rys äyk s e ä h yväk s ytty tos ias iak s i m yös k in s e, e ttä im as ton äm pe ne m ine n joh tu u ih m is e n aih e u ttam is ta h iiidiok s idi pääs töis tä. Täs tä äns im ais s a ye is e s ti h yväk s y- tys tä näk ök annas ta on s itte n s e u rannu t e riais ia m aaim aa pe as tavia taou de is ia ja h a inno is ia toim ia (pääs - tök au ppa ym ), jois ta m one tk in iik e - e äm än tah ots aattavath yötyä. H yötyjiä vois ivato a e s im e rk ik s i e ne rgiayh tiöt öjyte o is u u s m u k aan u k ie n, au tonvam is tajat, s otate o is u u s, ja viim e k äde s s ä m yös äns im ais e tvatiots u h te e s - s a k e h ittyviin taou k s iin ja k öyh iin väk irik k ais iin m aih in, joita e s te tään vau ras tu m ine n.m e ne ja tie dä. M inä e n m e ne e nk ä vie äk ään tie dä. O e n näh nyt k aavioita, jois s a on k u vattu s atoje n tu h ans ie n vu os ie n arvoje n k e h itys tä niin im as ton äm pötian, k u in im as ton h iiidiok s idipitois u u de n s u h te e n s ik äi k u in niitä e ri m e ne te m i ä on onnis tu ttu h avainnoim aan näin jäk ik äte e n. M ie e nk iintoine n h avainto on, e ttä h iiidiok s i- din m äärän nou s u ois i s e u rannu täm pötian k oh oam is - ta, e ik ä päinvas toin.ei m aapa on u onno ine n h iiidiok s i- din tu otanto k as vais i vas ta äm pötian k oh oam is e n jäk e e n.siis h iiidiok s idin m äärän k as vu im ak e h äs s ä e i pitk ä ä aik aväi ä ois i vaik u ttanu t im as ton äm pe ne m i- s e e n, vaan ois i s e n s e u rau s ta. Y äoe vas s a k aavios s a (Gore n e ffan tapaan popu is tis e n) Gre atgob aw arm ing s w inde - e ok u van te k ijäth a- vainno is tavat s e ik k aa, e ttä im as ton äm pötian nou s u h e ijas tu u h iiidiok s idin nou s u u n noin 800 vu ode n viive e - ä.täm ä joh tu u vatam e rte n re agoim is e s ta.m itä k ym e m - pi m e ri on, s itä e ne m m än s e s itoo h iiidiok s idia, m itä äm - pim äm pi, s itä e ne m m än s e vapau ttaa s itä im ak e h ään. Su u rte n gob aais te n ve s im as s oje n äm pe ne m ine n ja k ym e ne m ine n k e s täis i tu on 800 vu otta, e nne nk u in vaik u tu k - s e tnäk yvät. Aik anam m e tapah tu van im as ton äm pe ne m is e n pe rim - m äis tä s yytä e i k u k aan tie dä, e i e de s s itä, onk o s iitä s e u - rau k s e na jatk os s a e de e e n äm pe ne m ine n vai jääh tym ine n, jok a aina on äm pe ne m is e n s e u rau k s e na m yös tapah tu nu t. Täs s ä m ie e s s ä on s yytä s u h tau tu a varau k - s e is e s ti pe on im apiiriin, jo a m e dia, rah ottajatja poiitik otnyte äm öivätk artu ttae n tu ojans a k u in m yös pönk ittäe n as e m iaan va an nappu ois s a. O e n täs s ä k ats annos s a tu onu t e s iin e rittäin pintapu ois e s ti vain m u u tam ia k iis tanaais ia k ys ym yk s iä im as ton tu tk im u k s e n tu k innois ta e s ittäm ättä m itään fak toja. K aavioina oe n k äyttänyt popu is tis ia tau u k oita, s i ä ne ie - ne vätu k ijoi e tu tu m pia, vaik k a ovatk in m one s s a k oh din virh e e is iä. Tark oitu s onk in o u t k u vata e de s väh än s itä, k u ink a tois e naine n tode is u u s s aattaa o a ve rrattu na k äs ityk s e e n, jonk a m e dias ta s aam m e. Vie ä 70- uvu a, työs k e nne e s s äni pos tink antajana, virk am ie h iä s itoi s otias vaaak in rank e m pi virk am ie s vaa. Vaa on k um ottu Ah tis aare n pre s ide nttik aude a ja s aanut ie ve m m än s anam uodon. Tuo oin virk am ie h e t (jopa pos tink antajatk in) s itoutuivat puous tam aan vatiota s ananm uk ais e s ti "viim e is e e n ve ripis araan", vaik k a m aan arm e ija ois i yöty ja m aa m ie h ite tty. Tapah tu ne e n te h yäis e n s airaanh oitoaan työtais te u n aik ana k ävi im i, e ttä s u ojatyöve vo is u u s k os k e e virk ae h tos opim u k s e n piiriin k u u u via, m u tta e i työs u h te is ia. Täm än vu ok s i s ääde ttiin poik k e u s ak i m yös työs u h te is te n pak ottam is e k s i s u ojatyöh ön, ja k u n ak i oi väiaik aine n, ja s itä e i tarvittu k aan työriidan ratk e ttu a, pyritään nytk o- pioim aan virk ae h tos opim u k s e n as iaa k os k e vat (K im m o Sas in e h dotu s ) pyk äättyöe h tos opim u k s iin. Täm ä viittaa pyrk im yk s e e n yh dis tää virk ae h toak i ja työe h toak i s am ak s i aik s i, jo oin poh jak s i u u de e ains äädännö e ois i m ie e k äs tä ottaa ak i ye is e s tä as e - ve vo is u u de s ta, aaje ntae n s itä k aik i e nii e yh te is k u n- na e e intärk e i e am m attiaoi e, joi a m e tava is e t k ans aais e ttyös k e nte e m m e. Tu ok s e na s aattais i o a m ie e nk iintoine n totaitaris - tine n yh te is k u ntak ok e iu. Lopuk s i h auais in k iittää k yänraiti a raik uvaa Ik uis ta Rannanpoik aa m ah do is uude s tani k äyttää k ok onais e n auk e am an e h de s täm m e Ris uparran s anom at - pas tan m e rk e is s ä. Le h te m m e nais vataine n toim itu s k ok i e h te m m e "Ris u - parran s anom ik s i" - nim ittäm is e n s iinä m äärin ou dok s i, e ttä antoivat m inu e, ainoa e partaa om aava e toim i- tu k s e n jäs e ne e, k e rrank in pas tatiaa! Ik k a "Ris u parta"ah m avaara

16 O e tk o k os k aan k uu ut te rm iä "fractionare s e rve b ank ing"?k äytännös s ä s e tark oittaa, e ttä pank k i voi ainata rah aa pajon e ne m m än k uin s i ä on, e i te h dä rah aa tyh jäs tä. Lis äk s i k e s k us pank k i voi painaa rah aa, e i te h dä s itä is ää tyh jäs tä (rah aa, h uom. e i vaurautta)! Vatio taas voi painaa ja m yydä ob igaatioita e i ve - k ak irjoja, m ik ä niin ik ään is ää rah an m äärää m ark k i- noi a. K u u os taa h u u ta, m u tta näin nyk yine n pank k ijärje s te - m äm m e toim ii. O e tk o m u u te n ik inä k u u u t, e ttä pank k i e i ois i antanu tjo e k in ih m is e e ainaa s i ä pe ru s te e a, e ttä pank i a e i oe tarpe e k s i rah aa ainan m yöntäm i- s e e n?m ik s ik öh än näin on?pank i a täytyy o a vain m u r- to- os a s iitä rah as ta h a u s s aan, m itä s e oik e as ti ainaa k ork e a a k oro a e te e npäin. Tä ä on k om e s e vää s e u - rau s ta: 1. Infaatio, k os k a rah an m äärä m ark k inoi a k as vaa, jooin yk s ittäis e n rah an (e u ro, do ari, w h ate ve r) arvo as - k e e ja ih m is te n s ääs töt ja os tovoim a pie ne ne vät au tom aattis e s ti ja h u om aam atta. 2.M ik äi ih m is e tpäättävätre ais oida om ais u u te ns a pank e is ta, pank e i a e i oe niitä h e i e antaa ja pank k i m e - ne e k onk u rs s iin h e tk e s s ä ja ih m is e t jäävät im an rah o- jaan (vrt. pank k ik riis i Su om e s s a, jos s a vatio tos in ve ronm ak s ajie n k u k k aros ta k orvas i näm ä m e ne tyk s e tih m is ie ). 3.Pank k i voi te h dä s u u nnattom ia voittoja ja öys äk ätis e s - ti ainata rah aa (k ork oja k e räte n!), jota e i tode is u u de s s a oe oe m as s ak aan...e i te h dä voittoa k äytännös s ä pe tok - s e n tu nnu s m e rk ittäyttävä ä m e ne tte y ä! Toine n m ie e nk iintoine n ju ttu on is äk s i rah an painam i- ne n, jota k e s k u s pank it, e s im. EK P h arjoittaa. Painam a a rah aa k e s k u s pank it ja vatiot rah oittavat om aa toim intaans a, e i m ak s avatas k u ns a (piiove rotu k s e n e i infaation k au tta).väänne tään rau taangas ta h e ti k ätte ys s ä, e t- tä rah aa painam a a e i vau rau s nou s e. Rah a ja vau rau s ovatk ak s i täys in e ri as iaa.rah a on vain m ittari, jo a vau - rau tta voidaan m itata ja väine, jo a e riais ia pave u k s ia ja tu otte ita voidaan h e pos ti vaih taa. Rah an painam ine n aih e u ttaa aina väis täm ättä infaatiota, k u te n jo e de ä tode ttiin, k os k a rah an m äärän k as vae s s a k ys ynnän ja tarjonnan ak ie n m u k aan s e n arvo as k e e. Tapah tu u infaatiota. Infaatio on h au s k a ju ttu. Ih m is e t e ivät e ns innäk ään oik e in taju a s itä.k u n h e i e u vataan 2% vu otu ine n pak ank orotu s tai 2% ta e tu s k ork o, h e e ivätym m ärrä, e ttä infaatk irjoittajam m e M ark us Jans s on iom in s anoin: O e n 29 - vu otias ib e rtaari, s k e ptik k o ja ate is ti Tu ru s ta. Tie totu rva ja yk s ityis yyde n s u oja, e te n- k in tie to- ja radiote k niik k aan iittyvä, k iinnos taa m inu a s u u re s ti.m inu a vois i pitää e räänais e na tie totu rvafriik k i- nä - tai nörttinä, jok a h au aa pitää its e ns ä k aik e n aik aa tie tois e na näih in as ioih in iittyvis tä e riais is ta u h is - ta ja m ah do is u u k s is ta. Lib e rtaarina k annatan m inim ivatiota e i m inark iaa, jos s a vatio pyrk ii h u o- e h tim aan vain s iitä, e ttä ih m is te n fyys is tä k os k e m attom u u tta ja om ais u u - de n s u ojaa e i ou k ata.k annatan täyde is tä s anan- ja m ie ipite e nvapau t- ta.k irk k o ja vatio pitää e rottaa tois is - taan ja täys i u s k onnonvapau s tu is i taata jok ais e e. Arvos tan yh te is k u nna is ta vave u tu - ne is uutta, s uvaits e vais uutta, k riittis yyttä, om aa ajatte u k yk yä ja h au a oppia u u tta. Vas tu s tan jyrk äs ti k aik e n- ais ia yk s iönvapau de n ou k k au k s ia, is ove je n vavontaa, s e ns u u ria, poiittis ta k orre k tiu tta, u u s k ie tä, h örh öiyä, h u u h aata ja m u u ta s u u rte n ju nttim as s oje n h arh aanjoh tam is ta ja m a- nipu ointia. Erityis tä h ave k s u ntaa os oitan vih e rh örh öi e, jota e ivät tode is e s ta ym päris töns u oje u s ta tai ris k e is tä taju a, e ivätk ä väitä m itään. K y ä, arvas it oik e in...s yön ih aa, k annatan ydinvoim aa, s u os in yk s ityis au - toiu a, e nk ä h arras ta k ie rrätys tä.:- ) on o e s s a 3%, h e its e as ias s a m e ne ttävät1% tu ois taan tai ta e tu k s is taan, k os k a 2-3= - 1. M ik äi rah aa e i paine t- tais i is ää tai s e ois i k onk re e ttis e s ti s idottu e s im e rk ik s i k u taan, infaatiota e i k äytännös s ä k os k aan ois i. Eriais - te n tu otte ide n ja pave u ide n h innat s e n s ijaan e ttä nou s is ivat vu os i vu ode ta, as k is ivat vu os i vu ode ta, k u n niide n tu ottam ine n jatk u vas ti k ipaiu n ja te k niik an k e h ittye s s ä te h os tu u. (Täm ä te k is i m yös os tovoim an ve rtaiu n h yvin h e pok s i, tois in k u in nyk yään, k u n pak at, ve rotu s, h innatja k u s tannu k s e tk aik k i m u u ttu vatk aoottis e s ti jok a vu os i.) Infaatios ta vie ä s e aine n h au s k a tote am u s, e ttä s e, e t- tä m e i e nyt väite tään infaation oe van e s im e rk ik s i 2% on parh aim m i aank in vain "os atotu u s ".Su oraan s anottu - na s e on täyttä h e vonpas k aa. Jos tu otanto te h os tu u vaik k apa 3% vu ode s s a ja m e i ä väite tään oe van 2% infaatio (e i h innatnou s e vatn. 2% vu ode s s a), s e k e rtoo, e ttä tos ias ias s a infaatioh an oi 2+ 3= 5%! Jos pak k as i on nou s s u t s iis 3%, voit äk k iä as k e a, e ttä os tovoim as i on tos ias ias s a as k e nu t2% tu ona vu onna (3-5= - 2%), e i- k ä nou s s u t 1% k u te n m e i e tah dotaan u s k ote a (3-2= 1%)! K om anne k s i tote an vie ä, e ttä k e s k u s pank it s ääte e vät m ark k inak ork oja. M ite n ne s e n te k e vät?lyh ye s ti s anottu - na ne k äyttävät ve rovaroja os taak s e e n ja m yydäk s e e n rah aa om is ta varannois taan m u i e pank e i e. Tark oitu k - s e na on m anipu oida taou tta Gos panin m u k ais e s ti. K os k a yk s ityis e t pank it e ivät oik e in voi k ipai a k e s k u s - pank k e ja vas taan, niide nk in tu e e nos taa tai as k e a k ork oja k e s k u s pank in m u k ais e s ti.

17 Ens innäk in, e de ä k e rtom ani as iatos oittavats e väs ti, e t- tä rah ajärje s te m äm m e pe ru s tu u oe m attom an rah an u o- m is e e n ja ainaam is e e n h yvä ä voito a (fractionare s e r- ve b ank ing), piiove rotu k s e e n infaation k au tta (rah an painam ine n), s e k ä m ark k inoide n m anipu oim is e e n ve rovaroje n tu rvin (oh jau s k orot). K ys e e s s ä on s iis h ie novarais e s ti piiote ttu ryös tö (infaatio), pe tos (oe m attom an rah an u o- m ine n ja ainaam ine n) ja taou de n m anipu ointi poiittis - te n ja taou de is te n voittoje n s aam is e k s i tie tyi e tah oi e (vatioi e ja pank e i e ). Ratk ais u k s i s opis i m ik ä tah ans a järje s te m ä, jos s a k e s - k u s pank e ita vie dään m onopoi rah an painam is e e n ja vau u tan m ääritte yyn, s e k ä ve voite taan ne m ak s am aan k aik k i varas tam ans a rah attak ais in ve ronm ak s aji e. Syntyis i e riais ia k ipaie via rah ajärje s te m iä, e s im e rk ik s i k u tak antaan pe ru s tu via (jois s a tie ty ä s u m m a a rah aa vois i nos taa tie tyn m äärän k u taa pank is ta tm s.), tai vapaas ti m ark k inoide n m u k aan h e iu via yk s ityis iä vau u ttoja. Täöin e i voitais i piiove rottaa e ik ä h u ijata ih m is iä, e ik ä k äyttää ve rovaroja Ne u vos toiiton k atais e e n taou s poitiik an rah oittam is e e n. K u tak antaank aan s itou tu va järje s te m ä e i oe k u ite n- k aan au k oton, jos järje s te m ää e i vavota.aik oinaan ih m i- s e t ta e ttivat k u tas e ppie n k as s ak aappe ih in k u tans a ja k u tas e ppä antoi s iitä vas tine e k s i h e i e k u itin, jota vas - taan k u taa s aattoi nos taa. K u itis s a yk s ink e rtais e s ti u k i, e ttä k au ppias s e ja s e antaa täs tä k u itis ta x gram m aa k u taa. Näitä k u itte ja k äyte ttiin s itte n rah ana, e i nii ä os - te ttiin ja m yytiin pave u ita ja tu otte ita. Jos s ain vaih e e s s a k u tas e pättaju s ivat, e ttä m is s ään vaih e e s s a k aik k i as iak - k aate ivätnos ta k u taans a, e ivätk ä ainak aan s am aan aik aan ja ak oivat k irjoittaa täys in k atte e ttom ia k u itte ja ja os te a ja m yydä nii ä tavaroita ja pave u ita...rik as tu e n h u im as ti s iinä s am a a! Täs tä ju ontaa its e as ias s a ju u re n- s a k ok o nyk yine n järje s te m ä. Ei oe m ite nk ään oogis e s ti e ik ä m oraais e s ti s e ite ttävis - s ä, e ttä jok in tah o painaa vaik k apa 100 e u roa rah aa ja s itte n ainaa e te e npäin 600 e u roa (s iitä 100 e u ros ta, jota e i au npe rink ään o u t) ja k e rää k ork oa s iitä 600 e u ros ta k aik e s s a rau h as s a! Tai jos jok u ta e ttaa 100 e u roa pank - k iin, niin pank k i ainaak in e te e npäin 600 e u roa k ova a k oro a...e i ta e ttaja s aa k ork oa 100 e u ros ta m u tta pank - k i s aak in k ork oa 600 e u ros ta! Jos vaik k apa m inä painan k otonani rah aa tai ainaan rah aa e ne m m än k u in m itä m inu a s itä on, s itä k u ts u taan pe tok s e k s i. Jos pank k i te - k e e s am aa, s itä k u ts u taan norm aaik s i iik e toim e k s i.ajatte e ppa s itä k u n s e u raavan k e rran m ie tit, m ik s i pank it ovatniin rik k aita ja s inä e t. M ark u s Jans s on JO ULUM YYNTIÄ m a to k o pe rjantais in auantais in k o s unnuntais in k o Lauantaina k ah vitus ja arpajais e t ti Pirk k o Paros e n pe runapiirak oita to pe Ripatin e ivonnais ia K am ian k irk on vuos ipäiväjum aanpave - us k o 10 Jouupuuro s u k o 14 K aune im m atjouuauutk e k o 19 Jouuk irk k o k o 6 (Jarm o Juntum aa, Pe rtti K ouk k ua) Tie dot k annattaa tark is taa s rk - u u tis is ta K aak onk u m a- e h de s tä tai s oittaa k yätu va e au k iooaik oina pu h JO UNI PILH JER TA VUO TTA

18 L au antaina 1. s yys k u u ta tu i k u u ne e k s i 50 vu otta s iitä, k u n m änt ah te ais e t Pau a ja Jorm a L om m i avioitu ivat M ie h ik k ä än k irk os s a. Avioparin s u u nnite m is s a o i ju h is taa päivää pie ne ä päivä is e ä tyttäre ns ä ja h äne n pe rh e e ns ä s e u ras s a, m u tta tois in k ävi ju h ijoide n jou k k o k oos tu ik in äh is u vu n s ijaan n. 70 h e nge s tä ja ju h apaik k a vaih tu ik in ravinto as ta Pape ri iiton m ök ik s i Vim pas aare a. k a u te ttä ju h avie raats aivatnau ttia tode a h yvän ja m onipu o is e n ate rian e ri ais ine s a aatte ine e n, e ik k e ine e n ja k a ava ik oim ine e n. Ru ok ai u n jä k e e n s iirryttiin tans s in pariin, s i ä K otk an H yrriä e du s tane e t Annik a ja Ju h o e s ittivät pie ne n tans s inäytök s e n, joh on s is ä tyi m m. va s s ia, tangoa, s am b aa, ru m b aa ja jive ä. Es ityk s e n opu ttu a e s itti Tapani K orpe a Jorm an pyynnös tä Ve ik k o L avin au u n Si ak k a- apaja a. Täm än y ätyk s e n L om m e i e järje s ti tie tys ti h e idän tyttäre ns ä Tarja, jonk a a u e pane m a s a ais u u s s äi yi k u ts u ttu je n jou k os s a ih m e e n h yvin aina ju h ati ais u u te e n s aak k a vaik k a pie niin h ätäva h e is iin jou du ttiink in vä i ä tu rvau tu m aan s a ais u u de n o e ssa iian äh e ä pa jas tu m is ta. Ju h apäivänä äh ti Tarjan m ie s s u u nnite m ie n m u k ais e s ti nou tam aan pah aa- aavis tam atonta paris k u ntaa k otoaan k o Au to o i as ianm u k ais e s ti k oris te tu s ydäm e nm u otois e a k y ti ä s e k ä pe räs s ä aah aavi a k e nk äpare i a ja tö k e i ä. M atk a a k u je ttaja k e rtoi Pau a e ja Jorm a e s aane e ns a ju u ri h e tk i s itte n pu h e u n, jos s a h äntä pyyde ttiin pik ais e s ti poik k e am aan Vim pas aare a s ijaits e van m ök in k au tta. L äh is tö ä o i k uu e m m a k äynytpe räm oottorivark aita, ja nyt o i tark oitu s L apis s a om ai e van m ök inom is tajan pyynnös tä k äydä tark is tam as s a h äne n rantans a. Y ätys o i s u u ri, k u n Pape ri iiton m ök in pih a a au toa vas tas s a o ik in s u u ri jou k k o s u k u ais ia, ys täviä ja k y ä äis iä, jotk a k aik k i odottivat Pau aa ja Jorm aa s aapu vak s i om iin y ätys ju h iins a. Sitte n s e u ras i h ie m an nos ta giaa vu os ik ym m e nte n tak aa, s i ä o i vu oros s a u u s inta Jorm an ja Pau an h ääva s s is ta Va ssi m e nne i tä ajoi ta. Vaik k a h ääpari e i k u u e m m a viite e nk ym m e ne e n vu ote e n o u tk aan h arjoite u t, niin h yvin näyttivät as k e e e tvie ä s u ju van. H ääva s s in jä k e e n otti pu h e e nvu oron Ante ro L aine, jok a onnitte u pu h e e s s aan m m. s ite e ras i h ie m an Jorm aa: K u n on tarpe e k s i nope a, niin k e rk e ää k ah te e n k e rtaan (Jorm a pääs tyään aik oinaan s is k os te n vie re e n m ak oi e m aan). Ante ro raotti h ie m an m e nne is yyde n ve rh oa m yös aviopari L om m in vu os ie n tak ais e s ta ju h annu k s e n ve ne re tk e s tä, jok a päättyi k a apu tk aan. Pu h e o i poh ju s tu s ta Tapani K orpe an e s ittäm ä e ja its e s anoittam a een au u e Jorm a ja Pau a L om m in K u tah äät, jonk a e ns ie s itys s ai y e is ön nau ram aan k atk e tak s e e n ja jos s a oiva tavas ti tiivis tyi Pau an ja Jorm an tarina. Ju k ais e m m e täs s ä vie ä rie m u k k aan au e m an s anatja toivotam m e k u tah ääpari e onne is ia vu os ia vie ä täs tä e te e nk inpäin! K u n a k u h äm m äs tyk s e s tä o i toivu ttu ja k aik k i vu oro aan s aane e tonnite a ju h aparia, s iirryttiin s is äti oih in, jos s a s e k ä ju h ajo RM A JA PAU LA L O M M IN K U L TAH ÄÄT 1. Täs s ä tu e e ju k i nyts e is o u u tis pom m i, jota on niin tark oin vartioitu. K uu a s e n m yös s aa nyttäm ä paris k u nta L om m i, m itä e i oo vie ä u u tis oitu. Y ätyk s e n järje s tää näin tah toi tyttäre nne te i e k u tah äide n k u nniak s i. Sik s i m yös näin k e ra äh iys tävie nne, tu tiin ju h iin vie rah ak s i. O e tte h an taiva tane e tpu o ivu os is ataa rak as tae n toine n tois ianne. Täs täh än on h yvä jatk aa tätä s am aa rataa tim anttih äättavoitte e nanne. O i yk s i yh de k s än ja viis i ne jä vu os i, k u n e ns im m äis e n k e rran k oh tas itte. K y ä te itä onne tar jo s i oin h e ti s u os i, vaan tu s k in oik k u ja s e n arvas itte. O n tu tu ju h im aan te idän iiton k u nniak s i, k u n k e rran aik anaan va a s itoi yh te e n k ak s i. Vaan jos pa m u is te aan, m is tä k aik k i a u n s aik aan, h e tk e k s i pa ataan viis ik ym m e n u vu n aik aan. 2. Viis ik ym m e n u vu a k u n Pau a Stadiin m u u tti ja äh ti s ie ä s a aa tans s iais iin. Sinne o i s aapu nu tm yös m u oti u u s i, jok a ve tos ik in ajan nais iin. Pau a näk i tans s ie s s a m ie h e n, jonk a y e o i i m e s tynytpaita aivan m u s ta. Ei s e o u tjorm a, m u tta paidan väri te k i Pau aan s i oin s u u rta vaik u tu s ta. Pau a pääs i om a e ja k otim atk a ans a h än m ie tti m ie s tä m u s ta paita y ä. Paita o i k om e a, vaan u ne m ans a jos tote e n s ais, niin m ie h e n vaih tais k y ä. Su u nnitte i avatans s iais iin äh te väns ä, jos s ie ä vaik k a tos im ie h e n k oh tais. Arvannu te i s itä s ie tä öytäväns ä ja m ih in vie ä i ta h äne tjoh tais. K u n Pau a om ans a vie tti k otik onnu ains a, niin s ie ä om ans a, k oh tas i h än rak k aim pans a. H än h u om as Jorm ans a Viro ah de n avan u ona, m u s tas s a paidas s a, näin Am or is k i i tana tu ona. 3. Pie ni e ro h e itä s i oin jatk am as ta e s ti, k u n Pau a äh ti Jäm s änk os k e e n töih in. Pari vu otta tapaam is ta odote a k e s ti ja jännitys tä tu i k e s äöih in. Viro ah de n ava e h e m e ni tois e n k e rran ja s i oin tu i tarinas ta tos i. K u n Pau a näk i s ie ä vapaan u jon h e rran, niin Jorm aa s i tä s e is om a ta k os i. Ih m e tte i Pau a vaik k a m e ni k ak s i vu otta, niin Jorm a o i poik am ie s ja vapaa. Eih än Jorm a odote u ts e ntään s u otta, k u n k oh da e ns a h arvoin h yvän tapaa. Si oin s e on taottava k u n on rau ta k u u m aa, ja voide tava e tte i rau ta ru os tu. Jok u h an s e n ottaa e e n m inä Jorm a tu u m aa ja e e n h e ti k os intaans a s u os tu. Näin täytyy toim ia, jos parh aan tah too its e e ns ä, e tte i m u u tpoim ia, k u taa e h di vie re e ns ä. Niin s iitä s iirryttiin, nu ore nparin s e u ru s te u u n. K ih oja os te ttiin, jäätiin h äide n odotte u u n. 4. Viim e in tu i päivä, jo oin k oitti vih k iäis e t, s yys k u u n e ns im m äine n tais i o a. K ok oonnu ttiin k oo e ys tävätja k y ä äis e trannanta on pih anu rm ik o a. M ors iam e n k otoa m e tarjoi u je n päätte e k s i M ie h ik k ä än k irk k oon aje im m e. Ti ais u u de n a u s s a h ääm ars s in päätte h e k s i, vih k iparin iittoon s aatte im m e. Appiu k o ta jäi s u h as e ta k ys ym ättä, s e n u jon m ie h e n u noh tane e n uu tiin. Su s anna K orpe a Että s ais k o om ak s e ns a m ors iam e n k ättä, vaan re ippah as ti s ana TAH D O N k u u tiin. A ttari a pappi antoi h e i e s iu nau k s e n, k u n tois iaan h e rak as tavan m yöns i. Si oin m yös tu o s u h ane n s e n k u tas orm u k s e n m ors iam e n nim e ttöm ään työns i. M yös s i oin vannottiin va a, jok a k e s tää vie ä. Tois e e u vattiin yh te is e ä jatk aa tie ä. Ei s i oin h aave i e rak e nne ttu tu u e n tu paa, vaik k a Jorm a vih i e m ors ian ve i i m an u paa. 5. Pari s aatiin avioon ja s itä ju h iak s e e n, väk i s iirtyi Sydänk y ään as ti. Sydänk y än s e u ranta o s i oin vie rah ak s e e n ih m is iä s aik in m u k avas ti. Si oin s ie ä tavattiin m yös u u de ts u k u ais e tja M artatpiti tarjoi u s ta h u o e n. Vih k ipari a oitti ne k ak u n e ik k ajais e tja ork e s te ri h oiti s oittopu o e n. Vie raatnau tti k ak u s ta ja k ah viak in ju otiin, k u n nu oripari s aapu i e s tradi e. M e nne e n ajan va s s i m u i e oh je m ak s i s u otiin, k u n tans s ivath ääva s s in vie rah i e. Nyton u pa m is tä tu pa, ark i k oh ta k oittaa, s e tans s ie s s a tu i Jorm an m ie e e n. M is s ä s ais i rak k au tta rak k aa e e n os oittaa ja k e ah taa vois m ors iam e n vie re e n. H ääi ta pääte ttiin vie ä nau ttie n k e s äs tä. Toivos s a e e ttiin, om as tans a vie ä pe s äs tä. Ju h is ta äh de ttiin yötä m yöte n K am i as ta, k u n u u s i k oti niin, h e i e öytyi H am inas ta. 6. Savo ais e n y äk e rta k odin tu nte e n antoi ja k ävih än s e e ns ias u nnos ta. H e te k ank in Jorm a y ös nope as ti k antoi ja tu tk i h e ti k u nnon jou s is tos ta. Ripe äs ti k äyttöön s ai s e n e nnätys ajas s a ja Pau an k ans s a k ävi k oittam as s a. Jos s e k e rran onnis tu u m yös k a apu tk as s a niin m ik s e i m yös k in h e te k as s a. Y e e ns äh än h e te k as ta äh te e ääni tu ttu, vaan s iinä o i s oraääni m yötä. Vie ras ta k u n o i s e ja aivan ou to ju ttu, niin va votti s e Savo ais te n yötä. Y h ää ä jo m aattiin ih an vapaae h tois e s ti, vaan jak s anu te i u ni vie ä voittaa. Se vite ttiin h e te k as ta pa jonk o s e k e s ti, ja m ink ä tu u tu au u n h e i e s oittaa. Vaan ääne ty h ää ä k uu u i a ak e rtaan as ti, Savo ais te n pään pää äe o s u ju i jou s tavas ti. Savo aine n k u is k u tti, o aan h i jaa m itäpä tu os ta, vaik k a ääni m u is tu tti k u in ve tänytois s aapas ta s u os ta. 7. Pari vie ä yh de s s ä on, m u tta h e te k as ta m u is to jäi k u n s iitä aik a jätti. K e s tänyte i m e nos s a ja tu os näh tiin vas ta, k u n h e i e s yntyi Tarja- tytär nätti. K a apu tk a h yvin voi k u n vä im atk aa riittää, s e yk s in vaik k a s aare e e n on jäänyt. Sie ä k äynnin m u is toih ins a parim m e k ai iittää, k u n h yvin päättyy tarinam m e tää nyt. Viis i vu os ik ym m e ntä k u n tänään au antaina, nytte idän iitto vu os ia jo täyttää. Eik ä vie ä k u m m a e k aan ik ä pa jon paina, niin tu e vais u u s va ois a ta näyttää. Tänään tää ä ju h itaan nytte idän k u tah äitä, Vim pas aare n rantam ais e m is s a. Tah dom m e näin au ain m u is taa ys täviä näitä, k u n k au an ovato e e tnaim is is s a. Nyttäs s ä e e tään k ak s itu h at- u vu n pu o a, h i ja e e n e de tään, s aapas te a e i e nää s u o a. Yh de s s ä ju h itaan, m a jaa ju om m e s e u rak s e nne. O nne a toivote taan ja pitk ää ik ää iito e nne! Sanoitu s : Tapani K orpe a, Arja I jin- L aine ja Ante ro L aine. Ve ik k o L avin au u u n 20- u vu n s avotta

19 Eäm än ih ana taik a, on e te e npäin vie rivä aik a. Ja s e n jok aine n k aunis m uis to on s ydäm e s s ä k uk k iva puis to. K iitos k aik i e yh de s tä k auniis ta m uis tos ta k utah ääpäivänäm m e Paua ja Jorm a

20 K aak oran n an sapu sk aa K am pe a työpöydä ä odottam as s a k äs itte yä. Ye e ns ä K am pe a s avus te taan m utta s e n h ie no m ak u tue e e s iin m yös s e uraavan oh je e n m uk aan. Nyk e m ätön K am pe a jos ta on pois te ttu pää, pyrs tö, e vätja s is äm yk s e t as e te taan voi a voide tu u n u u nivu ok aan, jonk a poh ja e on s ipu ttu s ipu ia, niin e ttä k aa e pää s ipu is ipu n pää ä. Pää e h iu k an s u oaa ja vak opippu ria s e k ä s itru u nam e h u a. Täm än jäk e e n k aada vu ok aan vak oviiniä s ite n, e ttä k aa äh e s pe ittyy. Its e oe n k äyttänyt viininä rans k aais ta J.P. CH ENETT vinok au ais ta. M u tta viini k u in viini, jos s iintä tyk k ää. Täm än jäk e e n k ans i pää e ja u u niin äm pö noin as te tta e h k ä parik ym - m e ntä m inu u ttia. Täs s ä vaih e s s a aita k u oritu t pe ru nat k ie h u m aan ja s oita "s aarak k aa e ", e ttä i a ine n on k oh ta vam is ja pyydä tu om aan toine n pu o vak k aria. K ynttiät, k ah vit ja k onjak ith an s inu a on jo om as ta tak aa. Täm än jäk e e n ota k am pe a u u nis ta ja ve dä nah - k a pois ja aita s e äm pim ä e tarjoiu vadi e, jonk a voitaittaa u u - niin jäk iäm m ö e. K ie h au ta ie m i pak s u poh jais e s s a k attias s a ja is ää s iih e n 2 d k e rm aa joh on on is ätty 1 rk ve h näjau h oja s e k ä 1 k aaie m i k u u - tio. K e itte e s itä k ym m e nk u nta m inu u ttia s ite n, e ttä k as tik e s anoo väi ä "PLU P", jo oink a s e e i paa poh jaan. Tark is ta m ak u ja k ata pöytä, s e k ä as e tte e tarjoiu vadi e k am pe - a k e s k e e, pe ru nat ja vih anne k s e t ym päri e, s itru u naoh k ot k a- an pää e ja vau ta k as tik e tta nau h ana h iu k an k ok o k om e u de n pää e näk öä antam aan.saaatti ja k as tik e vie re e n. Täs s ä vaih e e s s a ovik e o s oi jote nk a BO N APETIT!!!!!!! Ja o M am i Tak k ari Se ppo O jaa p M aaari M ari M äk e ä p Yh te is vas tuuvaroin tote u te ttavan Anna& Arvoproje k tin tark oituk s e na on auttaa vanh uk s ia. H am ina- Ve h k aah de n s e urak unta yh te is työs - s ä H am inan k aupungin k ans s a on proje k tis - s a, jos s a vatak unnan tas o a on m uk ana 11 paik a is h ank e tta. O m as s a paik a is proje k tis s am m e h au am m e k iinnittää h u om ion e rityis e s ti k yie n vanh u k s iin. Pyrk im yk s e nä on tu k e a vanh u k s e n m ah do is u u k s ia k otona as u m is e s s a. Tärk e ä os ans a proje k tia on vapaae h tois työn ja s u k u povie n väis e n vu orovaik u tu k s e n k e h ittäm is e ä. Näk yvä os a toim innas ta tapah tu u K yäpäiväs s ä, joita on täh än m e nne s s ä järje s te tty jo k ah de k s an. M äntah - de n Toivoaan K yäpäivä tu e e 4.12.k o K yäpäivään on o u ttu ijoita jok a k e rra a, s u u rin os a k y- än vanh u k s is ta on jok o its e tu u tpaik an pää e tai äh e ttänyt te rve is e ns ä jonk u n tois e n m atk as s a. O m as ta näk ök u m as tani H am ina- Ve h k aah de n s e u rak u nnan diak oniatyönte k ijänä on o u t m u k ava h u om ata, e ttä m yös pois s aoe vis ta k yän vanh u k s is ta pide tään tä ä tava a h u ota. Toivois in, e ttä yh te is vas tu u is u u s ja naapu riapu s äiyis i k aik k ie n k yääis te n k e s k u u de s s a, e tte i k u k aan jäis i aivan yk s in ja tu rvattom ak s i. K yäpäivää vois i k u vata m yös tiivis tu nne m ais e k s i, s a- nan k aik is s a m e rk ityk s is s ä. Tu nne m a on u s e in k e s k ittynyt h au taan k u u a, m itä e ri viranom ais tah oje n e du s - taji a on s anottavana om as ta työs tään. Te e m at ovat s e ais ia, e ttä ne k os k e ttavat ik ääntyviä ih m is iä: tie toa s aadaan m u is tias iois ta, fys iote rapian ja k otih oidon pave u is ta s e k ä re m ontti- re is k oje n töis tä. Fyys is e s ti tu nne - m an u o tiiviik s i ju m ppatu ok io, jo oin tia täyttyy nau ru n re m ah du k s is ta ja ponnis te u n pu h ah du k s is ta. K aik e n k ru u naa opu ta k ah vitarjoiu, jonk a aik ana viim e is tään h ijais im pie nk in k ie e n k annat ve rtyvät ja pu h e e ns orina täyttää tian. K yäpäivään k annattaa tu a. Päiväs tä s aa h yödy is tä tie toa ja on m yös m ah do is ta s opia h e nk iök oh tais ia tapaam is ia työnte k ijöide n k ans s a. Tärk e intä k u ite nk in on yh de s s äoo ja tu ttavie n tapaam ine n. Lis ätie toja proje k tis ta ja K yäpäiväs tä antavatproje k tioh - jaaja Ari K ank are pu h ja diak oni M e rvi Le inone n pu h M e rvi Le inone n K aune im pia Jouuauuja aue taan Toivoas s a pe rjantaina k o äh tie n pas tori K ari Rautiais e n joh do a.