VALO K UVA TUIJA PAALANEN

Transkriptio

1 VALO K UVA TUIJA PAALANEN

2 M itä tapah tu u tode a? M arras k uun aus s a s aim m e unta ja paris e n viik k oa k ym m e ne nk in as te e n pak k as ia, s itte n ak oi ve s ik e i, um i s ui ja k aik e s s a s oi s yk s y ja funs s a. Tavi ja s yk s y ovato e e tk uin k ak s i im as totie te iijää, jotk a e ivätos aa päättää viie ne e k ö vain äm pe ne e k ö. Ainak in äm pötiam ittauk s e t Rantaituva a os oittavat jyrk äs ti viie ne vää tre ndiä, jote n s aane m m e Jouuk s i unta ja pak k as ia? Se s iitä s m a - tak is ta ja as iaan! Im as tos k andaain Cim ate - gate is äk s i oe m m e s aane e tih m e te ä m aaim anaaju is ta tappavaa pande m iaa, Sik ainfu e ns s aa A- H 1N1, jonk a tappavu u s e i ie ne vie ä ytänyt tava is e nk aan fu ns s an tas o e. Su om e s s a ainoa h yväk u ntoine n A- H 1N1 k u o u toi s aanu trok otu k s e n viik k oa aie m m in, m u u trok ote tu tovatvoine e th yvin.k e vää ä vatio tarjoaa vie ä h au k k ai e e xtre m is - te i e u u de n im ais e n rok otu s k ie rrok s e n. H yvin k ois e e, k e - h u i nu oris on e du s taja rok otu s ta k u n k ävin Tam pe re e a. M yös apte e k k arit ja ääk e te o is u u de n k ons u tit ovat o e e t tyytyväis iä. Sydänk yän os ak as k u nnan pu h e e njoh taja Tu om o Pe toa päivitte i m aaim an m e noa toim itu k s e s s a k äyde s s ään, e ttä täytyyk ö k aik e n e dis tyk s e n tapah tu a ju u ri Sydänk yäs s ä! Tu - e e tu u ivoim aaa, öjys u ojas atam aa, pu u h ak e te h das ta, k a- ank as vattam oje n k e s k ittym ää ja tie s m itä m ie e e n vain ju o- ah taa. Ydinvoim aaa e i s e ntään au e e e oe e nää s u u nnite m is s a nyk yis e n tie don m u k aan. K aik e s ta pääte e n K am ian k yätovate invoim ais ia, e ivätau tioitu via k u te n k u nnanrajan äns ipu oe a h ijaa h iipu va M äntah ti, tu o s u om aais e n k ärs im yk s e n ja k aih om ie - e n riu tu va k u k k ane n e räm aan au tiu de s s a.k u vaavaa on, e t- tä k u n ju k ais im m e u u s intapainok s e n M äntah de n k ou u n m u is tok irjas ta nytm arras k u u s s a, pääte ttiin K am iaan s e ns i- jaan rak e ntaa k ok onaan u u s i k ou u rak e nnu s! U noh tu m atonta te atte ri- itaa! K ie rtu e tta M äntah de n u k o- pu oe e s aam m e k u ite nk in tois tais e k s i vie ä odottaa, e h - k ä e ns ivu onna Tam pe re e a? Pyöts aare ais e t s aivat s itans a vam iik s i aik atau u s s a ja s u u nnite m ie n m u k ais e na, vaik k a jotk u tovatk in ih m e te e e ttie n k ape ne m is ta s aare e n s aavu ttae s s a. Niin vain on, e tte i e ve itä s traadoja oik e in m ah du s aariin rak e nte e m aan. Its e s i a a on s e nve rran e - ve yttä, e ttä innok k aide n s itatans s ie n järje s täjie n pu h e ita on raiti a k u u tu. U u de m pi s aaris toais pe rinne te k e e tu oaan? Rak ian k yä e i oe ryh m äk yä, k u te n M äntah ti ja m one t m u u tk yäts e u du am m e, vaan taotovatm e ts ie n ja pe toje n s iim e k s e s s ä k au k ana tois is taan. M itä rak iaais e t pu u - h aie vat, m itä s ie ä tapah tu u, ovat k ys ym yk s iä, joih in on vain yk s i vas tau s : pajon s e m m ois ta m itä m e e m m e näe. Pirk k o Soranta vaottaa Rak ian s yk s yis iä rie ntoja k irjoitu k - s e s s aan Yrjö K ok on e äm äs tä Sadu n ja u onnon ru noiija, u e ttu aan Ju k k a Park k is e n s am annim is e n k irjan. M u is tatte - h an, Pe s s i ja Iu s ia.rak ias s a u e taan! Rak ian os ak as k u nnan ve s iau e e a s yväväyän ru oppau s on ak anu ts u u nnite u s ti ja Rak ian au e ve s i e on is - tu te ttu TE- k e s k u k s e n rah oittam ana vae u s s iian poik as ta. K u n täh än u k u u n as k e taan m u k aan Rak ian os a- k as k u nnan om atis tu tu k s e t, on k aoja tänä k e s änä is tu te ttu äh e s k appae tta. M yös K aarannan aitu riau e e n rak e nnu s työtovatviim e is te yä vai e vam iit. Ve ne e nas k u paik a e on vae ttu b e - toni ja ve ne e ts aa h yvin yös, k os k a as k u paik k a on oiva ja b e tonios u u s riittävän pitk ä. M u tta k y ä M äntah de s s ak in tapah tu u. O s ak as k u nnan ojie n pe rk au s ja K yänah de n k u nnos tu s proje k tit ovat oe e th yvä ä au a k oh ta vu ode npäivät. Vars inais e s ti m itään näk yvää e i oe tapah tu nu t, jote n m itään h aittaa e i k yääis ie oe aih e u te ttu, m itä voidaan pitää e rinom ais e na s aavu - tu k s e na näink in h ank ais s a oos u h te is s a. Le h te e m m e on as ian tiim oita tu u t pajon k ys e yitä, ja om is tam m e k in au - k e am an aih e e e täs s ä nu m e ros s a, e h k ä h e m ik u u n nu m e - roon s aam m e tie toa as ias ta e ne m m än. Vits it s ik s e e n. K u ttu u rin k u k k ane n s e on k au ne h in k u k k ane n - ja s itäh än M äntah de s ta raik aa, jos k u s de s ib e - ie n voim in jats ink ak k ana, jos k u s ääne ti ye is ö e e n pu h u vina ve is tok s ina, nyt s yk s y ä jä e e n k yäte atte rin m u odos s a. Se u rantao Toivoan näyttäm ö e rak e ntu u Ninni Su ntion oh - jau k s e s s a h is torian k e ntie s e ns im m äine n aitom äntah te aine n pie nois näyte m ä Vain m u u tam an m arjan ja s ie ne n täh de n, jonk a e ns i- ita on k o 18. Näyte m än on k irjoittanu t m änte h te ais ittain Nops a K ivi, ja s e n e s ittävätk e vää ä s yntynytk yäte atte ri M arm u titk ans aais opis ton s yk s yn te atte rik u rs s iais te n k ans s a, joita h e its e k in ovat. K u ors aos s a ja Tam m ios s a ovatm u u m itjo m e nne e ttaviu - ni e, m u u ttu i im as to tai e i, h e i ä k u n on om attapans a, jote n odotam m e k e s ää ja k u u u m is ia h e is tä. Ens ivu onna vaih tu u täm än paraatik irjoitu k s e n k irjoittaja jäe e n, h e m ik u u n nu m e ros ta s aatte u k e a M e rvi H yppäs e n ne jänne s vu os ik ats au s ta, e e i u u s ia toim ittajia s iih e n m e n- ne s s ä oe e h te e m m e im aantu nu t paraatik irjoitu s h an m e i ä on k ae nte rivu os ittain k ie rtävä, k u n taas e h de n tu o- tantok au s i päättyy aina h e m ik u u n nu m e roon, jo oin toim i- tu k s e n s itou m u k s e t rau k e aa ja voidaan päättää vaik k a vaih te e k s i o a te k e m ättä e h te ä! "O a te k e m ättä e h te ä!"- Lau s e k u vas taa pe ru s m äntah te - ais e n k aih on ja k ärs im yk s e n jaos tam aa vaatim atonta pyyntöä tode is u u de n toim intatavan im e ne m is e e e de s k e rran arm o is e na ah jana pyytäjä e e n. Näin e i oe k u ite n- k aan k os k aan k äynyt: M äntah de n ik im u is toine n Tango e i pys äh dy. Ik k a Ah m avaara.

3 Rannantaik aa väk i ry:n jäs e ne h ti Juk ais ija: Rannantaik aa väk i ry Sim onm äe ntie 18, M äntah ti Vas taava ja taittaja: Ik k a Ah m avaara p , e rak k o@ dc.fi Toim.s ih t: M e rvi H yppäne n (e nt. Värri) p , m e rvi.varri@ dc.fi Paino: Sove r Pave ut w w w.s aunaah ti.fi/rantai ISSN Painos 200 k p Im e s tyy k e rran vu ode najas s a PANK K I: H SO P Le h te e n tue vat jutut pyyde tään toim ittam aan e h de n toim ituk s e e n im e s tym is k uuk aus ie n aus s a: 1. h e m ik uu 2. touk ok uu 3. e ok uu 4. m arras k uu LÄH ETTÄK ÄÄ AINEISTO NNE LEH TEEM M E H YVISSÄ AJO IN! Ette i ju ttu nne ju k ais u jää s e u raavaan nu m e roon. Asiaa tai ei - tässä n u m erossa: s.2 M itä tapah tuu tode a, Ik k a Ah m avaara s.3. Vauh dik as m e no M us e otie a, IA s.4. K arh uje n ja s us ie n k ans s a m e ts ä ä, M e rvi H yppäne n s.5. K un te e ts uurpe toh avainnon, M M M s.5. Sadun ja uonnon runoiija, Pirk k o Soranta s.6-9. M äntah de n k unnos tus tus, M ark us Tapanine n s Suom i joutuu tavis otaan, Le ia K opone n s.12. K ans a ine n ve s ivije yoh je m a, M H s.13. M e ritaim e ne n k aas tus k aus i, Tuom o Pe toa s.14. Suom e nah de n k utturipe rintö, M H s.15. K ym e nak s on virk is tys aue yh dis tys, M H s.15. s.16. s.16. s.17. s.17. s.18. s.19. s.19. s.20. K uus ak os k i O y Sydänk yään, M H K am ian m e diapiiri, Erk k i K upari K yäte atte ria, Toim itus H im m e ik urs s i K am ias s a, M H Pyöts aare n s ita, M H Im as totie te e n k riis i, IA Uude n Se e annin k äppyrät, IA Im as tonm uutos M äntah de s s a, IA Tapah tum atja im oituk s e t, Toim itus H YVÄÄ JO ULUA! EIVA UH D IK A S M ENO M USEO TIELLÄ TA PA? H urjas te u on h aus k aa. M arras k uun aun um ik e e i ä s e taas näh tiin: autoja oi ojas s a tie n pos k e s s a k om in, ne ink in k appae in päivittäin. K e s ä ä K am ian k e s k us - tas s a s aatiin aik aan ruum iitak in, s iis k uo e ita e ntis iä e äjiä. Väh ä äpiti - tiante ita tue e M us e otie ä vas taan its e k u e k in paik k ak untaais e e m uutam a k e rta vuode s s a. Jo vain jos nope us rajoitus ta us k ottais iin, vätyttäis iin pajota autonrom uta - ja m yös k uoe m ita, äh e is te n m e ne tyk s itä. M u s e otie on m otoris tie n (k ak s ipyöräis te n) piiris s ä k ork e a e arvos te ttu tie, m ie yttävä ajaa, m u tta e i h e ppo. Au toiijat ovat vu os i vu ode ta os oittane e t k yvyttöm yyte n- s ä k u nnioittaa tätä tie tä. 60 k m ye is rajoitu s M u s e otie ä e i oe yiam pu va, e ik ä 50 tai 40 k iom e trin rajoitu k s e tk y- ie n k oh da a tu rh ia. Tie on oik u k as ja y ättävä paik a is e e k onk ari e k in. e äm ä Ajak aa s iis tim m in, pyytää e h te m m e toim itu s ja u k ijat! VALO K U VA ILK K A AH M AVAARA 2006

4 K A R H UN JA SUSIEN K A NSSA M ETSÄSSÄ M aa- ja m e ts äta ou s m inis te riö on aatinu t k arh u e, s ude e ja i ve k s e e k annanh oitos u u nnite m at, joide n tavoitte e na on s äi yttää s u u rpe dot os ana Su om e n u ontoa h oitam a ae äink antoja pitk äjänte is e s ti ja tavoitte e is e s ti. K ym e n aak s o k u u u u k arh u n e vittäytym is vyöh yk k e e s e e n, jos s a k arh u je n m äärän anne taan k as vaa, jos k in m a ti is e s ti. Su de n os a ta K ym e n aak s o k u u u u k annanh oitoa u e e s e e n, jos s a s u s ik annan is ääm is e e n e i o e tarve tta. H u h u is s a M änt ah de n poh jois pu o e a ja Pyöts aare s s a s e k ä Santas e s s a on te h ty u s e ita s u u rpe toh avaintoja parin viim e vu ode n aik ana. Su s ia on iik u s k e u tk y i ä ja m e ts is s ä, i ve s tai k o m e i ve s tä on näh ty Pyöts aare s s a ja Santas e s s a päin ja k arh u on iik k u nu te ri paik ois s a M u s e otie n poh jois pu o e a. Su de t raate ivat k e s ä ä 2008 am paita K atti ais is s a. M änt ah de s s a näh tiin s am oih in aik oih in k ak s i s u tta ja vä i ä yk s i s u s i. H u o e s tu ne e t k oiran ja am paide n om is tajat pitivät e äim e ns ä yö ä u k itu is s a ti ois s a s u s ie n u ottu m attom is s a. M e ts än re u nas s a as u vate ivät iik k u ne e tpim e ä ä pih a a m uute n k u in pih ava ots ytyte ttyinä. Viim e ta ve na jää ä Pyöts aare n e du s ta a näh tiin k o m e s u tta, m u tta k u n jä k ias iantu ntijattu ivatpaik a e, h e tote s ivat jää ä o e vat jä je t i ve k s e n jättäm ik s i. K e vätta ve a Santas e s s a s aattoi, jos o i aam u a aik ais e e n iik k e e ä, näh dä i ve k s e n, jok a k äytti aina s am aa re ittiä k u k ie s s aan Pyöts aare s ta m ante re e e. Pank k as u on tie n oik e a a pu o e a äh e ä ve s ijoh to injaa törm äs in s yk s y ä s ie ne s täm äs s ä o e s s ani u os te k as oih in, jois s a o i ru ns aas ti m arjoja. A k uun uu in niitä ripu i a o e van h irve n u os te e k s i. Jos k u s ras ah ti ris u k in aivan k u in jok u iik k u isi äh e ttyvi ä. Epäi in h irvie n k u je s k e e van äh is tö ä e nk ä os annu t yh tään pe ätä. Syys - e ok u u n vaih te e s s a h u h u ttiin k arh u n o e i e van Pank k as u ontie n s u u nna a. K arh u o i näh ty ja k oiriak in k äytiin s ie ä h arjoitu ttam as s a k arh u n h au k k u u n. M e ts äs tä öytyvät u os te k as at a k oivat näyttää s e väs ti k arh u n u os te i ta, vaik k a as iantu ntijoide n m u k aan k ys e e s s ä o i tode nnäk öis e s ti m äyrän tai s u pik oiran u os te. H onk anie m e n k ank aa ak in o i näh ty k arh u. Pyöts aare s s a va ok u vattiin k arh u n u os te e to rm innie m e ntie n ris te yk s e s s ä. - Varm is tu s ta näi e h u h u i e e i o e, rau h oitte e e M änt ah de n m e ts äs täjie n pu h e e njoh taja Arto Tau ria ja jatk aa: M e ts äs s ä iik k u e s s a k annattaa pitää jotain ääntä, ju te a, au aa tai h e i u te a k arh u k e oa, jos pe ottaa. Y e e ns ä k arh u väis tää ih m is tä, poik k e u k s e na vah ingoittu nu t tai poik as iaan s u oje e va k arh u. Tau rian m u k aan äh ia u e i a e i vak itu is e s ti o e i e yh tään s u u rpe toa, ainoas taan s atu nnais iin äpik u k u m atk a a o eviin pe toih in s aattaa m e ts äs s ä törm ätä. Toim im a a oik e in e i näis tä pe dois ta y e e ns ä o e vaaraa. Eräs m ie s k oh tas i s yys k u u s s a k arh u n o e s s aan s ie ne s s ä K annu s järve ä. K arh u o i h äne s tä noin 30 m e trin e täis yyde ä. M ie s a k oi rau h a is e s ti pe rääntyä au to e e n k ääntäm ättä s e k ääns ä k arh u e ja au to e s aavu ttu aan h u ris te i pois m e ts äs tä. Sitä, k äyk ö h än vie ä s ie ne s täm äs s ä s am as s a m e ts äs s ä, tarina e i k e rro. M e rvi H yppäne n M aa- ja m e ts äta ou s m inis te riö on aaditu ttanu t oh je e t Su u rpe toje n k oh taam is ta varte n ja tie dottam is ta s u u rpe dois ta pyritään is ääm ään, s i ä päätös s u u rpe tok anoje n k as vattam is e s ta ja niide n e vittäytym is e s tä ym päri Su om e a tark oittaa s itä, e ttä s u u rpe toje n k oh taam ine n m e ts äs s ä on m ah do is ta, m u tta e i niink ään tode nnäk öis tä. Su u rpe dot väis tävät y e e ns ä ih m is tä, ne k y ä näk e vät ih m is e n vaik k a ih m ine n e i h u om aak aan pe toa. K ARH U N K O H TAAM INEN: M ik ä i k oh taat k arh u n, k äyttäydy rau h a is e s ti ja pois tu tu os u u ntaan 1. Vih aine n k arh u u rah te e e ja h e i u tte e e päätään pu o e ta tois e e. Si ä on k orvat u im u s s a ja nis k ak arvat pys tys s ä ja s e s e is oo ne jä ä ja a a. K arh u varoittaa nou s e m a a tak aja oi e e n ja k arju m a a voim ak k aas ti. 2. Pe räänny rau h a is e s ti s am a a h i jaa pu h u e n. Ä ä h u u da tai äänte e voim ak k aas ti, s i ä k arh u tu k its e e s e n vih am ie is yyde k s i. Ä ä tu ijota k arh u a s i m iin, s e m e rk its e e h aas te tta. Pu u h u n k iipe äm ine n e i pe as ta vih ais e n k arh u n h yök k äyk s e tä, k os k a k arh u on ih m is tä pare m pi k iipe i ijä. 3. Jos k arh u k u ite nk in k äy k iinni, h e ittäydy m ah a e si m aah an, s u ojaa k äs i äs i päätäs i ja nis k aas i, o e iik k u m atta e i te k e ydy va e k u o e e k s i. Pak oon ju ok s e m ine n e i k annata, k os k a k arh u on aina s inu a nope am pi. 4. Vah ingoittu nu t k arh u on aina vaara ine n. Jos törm äät au to a yh te e n k arh u n k ans s a, ä ä pois tu au tos ta. H ä ytä apu a ja i m oita po iis i e. Po iis i h u o e h tii ti ante e n s e vittäm is e s tä. Jos k arh u on jäänyt h e nk iin, varoita m u ita tie ä iik k u jia. SU D EN K O H TAAM INEN: M ik ä i k oh taat k e s yn tai vih am ie is e s ti k äyttäytyvän s u de n: 1. Pyri pois tu m aan u h k aavas ta ti ante e s ta, tai iian tu nge tte e vie n k e s yje n s u s ie n s e u ras ta. M u is ta, e ttä s u s i, vaik k a s e o is ik in k e s y, on aina k ook as vi ie äin ja s u u rpe to. Vä tä pak oon ju ok s e m is ta, vaik k a s e o is ik in e ns im m äine n re ak tios i. Jos s inu a e i o e m u u ta pois tu m is m ah do is u u tta, k iipe ä jonk u n k ork e an e s ine e n pää e, k u te n k ive n tai as u tu k s e n äh e is yyde s s ä rak e nnu k s e n pää e tai k apu a pu u h u n. 2. M ik ä i s u s i jatk aa u h k aava k äytös tä, e tk ä h e ti pääs e pois tu m aan ti ante e s ta, vä tä s u oraa k ontak tia s u te e n ja pyri k äyttäytym ään m ah do is im m an rau h a is e s ti ja pe ottom as ti. Pyri s iih e n, e ttä pääs e t pois tu m aan ti ante e s ta tava a tai tois e a, tai e ttä s u s i jättää s inu t rau h aan. 3. Jos s u s i k äy s inu u n k iinni tai pu re e s inu a, h u u da ujaa, yritä näyttää k ook k aa ta ja s u u re ta s e k ä h e i u tte e k äs iäs i u h k aavas ti tai pyri yöm ään s u tta k e pi ä tai k arah k a a. Ä ä m is s ään tapau k s e s s a anna pe rik s i. Sinu n on jok o pe äs tyte ttävä s u s i tai s aatava s e u opu m aan h yök k äyk s e s tä tais te e m a a. M ik ä i s u s i pu re e s inu u n k iinni, pyri vah ingoittam aan s e n s i m iä tai k u rk k u a. K u n s u s i k ok e e k iivas ta vas tarintaa, s e u opu u h yök k äyk s e s tä. Poik k e u k s e na ovat tie te nk in raivotau tia s airas tavat s u de t.

5 M A A - JA M ETSÄTA LO USM INISTERÖ N O H JEET, K UN TEK EE SUURPETO H A VA INNO N: 1. M ääritä aji ja yk s iöm äärä h uoe is e s ti 2. M ittaa jäjis tä e tutas s un e ve ys (s us ih avainnos ta m yös pituus ) 3. Im oita h avaintos i yk s ityis k oh dat ja tark k a s ijainti pe toyh dys h e nk iö e (m ie uim m in h avaintopaik k aa äh innä as uva e ) Sydänk yän s uurpe toyh dys m ie s on Tim o K ouk i puh M äntah de n s uurpe toyh dys m ie s on Jouk o Sah aa puh JUK K A PA RK K INEN: YRJÖ K O K K O, SA D UN JA LUO NNO N RUNO ILIJA. (W SO Y 2003) Yrjö Sam u i K ok k o s yntyi K ok k oje n im piah te ais - s ortavaais e e n vau raas e e n k au ppias s u k u u n. Is ois än yh tiö te k i k u ite nk in k onk u rs s in, jo oin is ä Bru u no jou tu i e ts im ään pe rh e e - e e n u u de n e äm än äh tök oh tia, e n- s in Rau m ata. Pe rh e e s e e n k u u u i m yös k ak s i tytärtä, äiti k u oi tu b e rk u oos iin v Is ä Bru u - no ak oh ois oitu i ja ju oppoh u u na yritti tappaa poik ans a. Se tapah tu m a ve i is än ja pojan täyde is e e n väirik k oon. Vu os ia m yöh e m m in Yrjö K ok k o tu k i is ääns ä taou de is e s ti. Yioppiaak s i h än k irjoitti v.- 23 ja s am ana s yk s ynä h än aoitti opis k e u n H annove rin e äinääk e tie te e is e s s ä k ork e ak ou - u s s a, jatk oi Tartos s a ja vam is tu i e äinääk ärik s i W ie nis tä v K ok o opis k e u ns a ajan h än h ank k i rah aa k irjoittam a a nove e ja ja e h tiartik k e e ita, oi m m. Su om e n K u vae h de n avu s taja. Su om e e n tu tu aan h än avioitu i h am m as ääk äri Au ne Iu k s e n k ans s a ja m oe m m i a oi prak tiik k a Sys m äs - s ä.laps ia s yntyi k ak s i V.- 39 Ne u vos toiiton h yök ättyä Su om e e n, K ok k o os a is tu i k aik k iin k om e e n s otaan. Sodan m e s k e e s s ä h än k irjoitti tu nne tu im m an te ok s e ns a Pe s s i ja Iu s ia, jok a vam is tu i v O s a Pe s s in ja Iu s ian h e nk iöis tä s ai e s ik u vans a K ok on m ie h is tös tä ja e s im ie h is tä. H än tote s i, e ttä tava aan k u m - m a is ta, k u n tarvittiin s odan h ävittäm ä k irk k o, h arm aanru s - k e a oh du ton vank ijou k k o, pak k as ita ja tyk k ie n jyinä e nne - k u in s adu n yyrine n ja fios ofine n s äve s yntyi K ok k oje n avioiitto oi onge m a ine n;vaim o ih aii m ie s tään tie de m ie h e nä, jota h äne s tä e i tu u tja m ie s tu ns i, e tte i vaim o ym m ärtänyth äne n k irjaiijantyötään Su h de aps iin oi äh e ine n ja is ä vie raii u s e in tyttäre ns ä pe rh e e s s ä Rans k as s a ja Es panjas s a.o nne is im m i aan K ok k o oi s iirryttyään Lappiin, jonne H e ttaan h än rak e ns i onne ans a,u nge on torpan, jonne h än oi tu u tpe as tam aan s u k u pu u ttoon k u oe - vaa au u jou ts e nta, jos ta h än m yös k irjoitti k irjan: Lau u jou t- s e n, U tim a Tu e n intu. H äne n otu aan Sortavaas s a tois e a u ok a a k ou u s s a u ok k ah u one e n vitriinis s ä oi täyte tty au - u jou ts e n, jonk a au s tas s a oi m e rk intä, e ttä jou ts e ne n oi am pu nu t Yrjön is ä Bru u no K ok k o. As ia järk ytti poik aa, s i ä h än oi om ak s u nu tu s k om u k s e n, jonk a m u k aan Pyh än innu n tappam ine n tu otti onne ttom u u tta Täm ä ajatu s k u k i Yrjö K ok on m u k ana äpi e äm än ja oh jas i h äne n k irjaiijatyötään. K ok k o ih aii s aam e ais ia, h e idän e äm änm u otoaan ja piti s aam e ais ta m oraaia ja k u ttu u ria k ork e am m as s a arvos s a k u in antaais ta. K ok on e äm ään tu i v.- 43 yh ytk arvaine n s ak s ans e is oja, jota pide ttiin u onne vik ais e na, m u tta jos ta tu i K ok on k as vatu k s e s s a s opu is a k oira. H än k irjoitti s iitä k irjan: M o i, m aaim an viis ain k oira, jota k irjaa pide tään m yös e m pe än k oirank as vatu k s e n oppaana. Lapis s a K ok on u onnons u oje u ine n näk e m ys aaje ni ja h än ak oi vie raantu a m e ts äs tyk s e s tä, vaik k a e i k ääntynytk ään vas tu s tajak s i. H än otti voim a is e s ti k antaa u onnon tu h oam is e e n m yös tie te e n nim is s ä, voim aaitos patoih in, jotk a e s tivät oh e n nou s u n K e m ijok e e n ja s e n atvoi e ja ve i näin appiais ita s ärpim e n. H än k iinnitti e ns im m äis e nä h u om ion öjypääs töih in, jotk a s u rm as ivat ve s iintu ja ja arvos te i m e ts äh ak k u ita ja vas tu s ti k e vätintu je n ja s u u rpe toje n tarpe e tonta m e ts äs tys tä. H än piti ih m is tä vain yh te nä e äim e nä, yive rtais e na m u u h u n u om ak u ntaan näh de n, m u tta e i arvok k aam pana. H än k irjoitti: K u n opin tu nte - m aan e äim e n, h äpe s in o a ih m ine n. Ih m ine n on s aanu t äyn, m u tta ju u ri s i oin, k u n s itä k ipe im m in tarvits is i, s e e i oe k aan e nää h äne n h a innas s aan. H e inäk u u s s a v.- 77 o e s s aan tyttäre ns ä u ona Pariis is s a Yrjö K ok k o äk i is e s ti s airas tu i ja m e ne tti taju ntans a. M itään e i o u tte h tävis s ä, h än k u oi taju ih ins a tu e m atta 6.s yyk u u - ta H :gin Yiopis to is e s s a k e s k u s s airaaas s a. Park k i- ne n k irjoittaa: Näin päättyi Yrjö Sam u i K ok on ju tom atk a M adde rak an s e k os i e, jonk a s e trie h dois ta, om pooita ja k e roita s oi b its ju u n, au u jou ts e ne n ja w h ip- poorw i in au - u. K ok k o k irjoitti väh än yi 20 te os ta, joita on k äänne tty 11. k ie - e e. Lu onnonk u vaajat pitävät h äntä pione e rina, u onnons u oje ijat tu nte vat h äne n jou ts e nk irjans a, k oirah arras tajat M o in ja intu m ie h e ta in.its e h än k u vaa its e ään ru noiijak - s i, tie de m ie s tu tk ijak s i ja fios ofik s i. Pirk k o Soranta

6 M ÄNTLA H D EN K YLÄNLA H D EN TILA JA K UNNO STUSM A H D O LLISUUD ET VESISTÖ SUUNNITTELIJA M A RK US TA PA NINEN: K yänah te a on uvu a s e urattu s äännö is e s ti os ana K aak k ois - Suom e n ym päris tök e s k uk s e n aue e is - ta s e urantaoh je m aa. K yänah de n ve de naatu on arvioitu ym päris töh a innon k äyttök e pois uus uok ituk s e s - s a ve de naadutaan vättäväk s i. Ve de naatu s is äah de - a on poik e nnut jonk in ve rran avoim e m m as ta rannik - k oaue e s ta. K yänah de n ve s i on o uth ie m an s am e am - paa k uin ah de n uk opuoe a ja ve de n typpipitois uus k ork e am pi, m utta re h e vyys tas oa pääas ias s a s ääte e - vä fos foripitois uus on s äännö is e s ti o ut h ie m an pie - ne m pi, e ik ä K yänah de a oe h avaittu vak avia h appionge m ia. Aivan viim e vuos ina e rot aue ide n väi ä ovattas oittune e t, e ik ä m ittaus tuos te n pe rus te e a m e r- k ittävää e roa pintave de naadus s a oe e nää e s iintynyt. VÄLTTÄVÄ! Ve s iaue on jäte ve s ie n, h ajak uorm ituk s e n tai m uun toim innan voim ak k aas ti re h e vöittäm ä tai ve de naatu on m uute n m uuttunut. Le väh aitat ovat ye is iä ja s aattavat rajoittaa ve de n k äyttöä pitk iä ajanjak s o- ja. H aita is te n aine ide n pitois uude t ve de s s ä, poh - ja- aine k s e s s a tai e iös tös s ä voivat o a s e väs ti uonnontiais ia arvoja k ork e am pia. Litorina- s avim aide n ve s is töis s ä ph - arvotvoivato a h e tk e is e s ti h y- vin ah ais ia ja h appam uude s ta joh tuvia k aak uoe - m ia s aattaa ajoittain e s iintyä. Ve s is tö s ove tuu ye e ns ä vain s e ais iin k äyttötark oituk s iin, joide n ve - de naatuvaatim uk s e tovatväh äis e t. Ye ine n k äyttök e pois u u s u ok itu s / Ve de naatu u ok itu k s e n k rite e rit h ttp://w w w.ym paris to.fi/de fau t.as p?conte ntid= & an=fi K artta: M ark u s Tapanine n

7 Ye ine n k äyttök e pois uus uok itus VED ENLA A TULUO K ITUK SEN K RITEERIT I Erinom aine n Ve s iau e on u onnontiaine n. Ve s is tö on ye e ns ä k aru, k irk as tai ie väs ti h u m u s pitoine n.ve de n k äyttöä rajoittavia e väe s iintym iä e i tode ta.ve s is tö s ove tu u e rittäin h y- vin k aik k iin k äyttöm u otoih in. M äntah de n Rantajoe n rantaa H uom : e i yh tään k ais aa!. H a- m inan k irjas ton k otis e utuark is to IV/1454 Ve n.rak. K uva A- K K yänah ti on m ataa s is äah ti, jos s a ye ine n m e riau e e n re h e vöitym ine n näk yy ve s ik as vie n m äärän is ääntym is e - nä. Vars ink in u pos e h tis e t ve s ik as vit ovat viim e vu os ina h u om attavas ti ye is tyne e tja niis tä aih e u tu u h aittaa ah - de n virk is tys k äytö e, k u te n ve ne iy e ja k aas tu k s e e. M aas tok äynnin pe ru s te e a ah de s s a k as vaa ru ns aas ti ve s ih e rne ttä, ah ve nvitaa ja ärviöitä, jotk a ovatm onivu otis ia, pys yväs ti ve de n a a k as vavia ve s ik as ve ja.näitä k as - ve ja e s iintyy k ok o K yäah de n au e e e, paik oite e n h yvin ru ns aina k as vu s toina. K yänah de a k as vaa m yös paik oin ru ns aas ti im ave rs ois ia ve s ik as ve ja, pääas ias s a järviru ok oa, m u tta niis tä e i oe m e rk ittävää h aittaa ah de n virk is tys k äytö e. Se n s ijaan ah de n s u u au e e n s am e t ovatvaaras s a k as vaa väh ite e n u m pe e n, m ik äi järviru o- k ok as vu s toja e i rajoite ta niittäm ä ä. Su u au e ide n u m - pe e nk as vu joh tais i ah de n ve de nvaih tu vu u de n pie ne ne - m is e e n, jo oin vaarana on ah de n re h e vöitym is k e h ityk - s e n nope u tu m ine n. K yänah de n k unnos tuk s e e n s ove tuvia m e ne te m iä ovat uk ois e n k uorm ituk s e n väh e ntäm ine n, ruoppaus ja ve s ik as vie n niitot: ULK O ISEN K UO RM ITUK SEN VÄH ENTÄM I- NEN Ve s ik as vie n ru ns as tu m ine n on s e u rau s ta ve de n ravinne - pitois u u k s ie n e i fos fori- ja typpiravinte ide n is ääntym is e s - tä.k yänah de n ravinne pitois u u k s iin vaik u ttavatsu om e n- ah de n ye ine n re h e vöitym ine n s e k ä ah de n vau m a- au - e e ta tu e va h ajak u orm itu s. Täs tä s yys tä ve s ik as vie n is ääntym is tä voidaan parh aite n e s tää väh e ntäm ä ä ah - de e tu e vaa k u orm itu s ta.m e ne te m inä ovatk yäah te e n as k e vie n jok ie n, pu roje n ja ojie n vars iin rak e nne ttavat k os te ik ot, as k e u tu s ataatja s u ojavyöh yk k e e t. RUO PPA US Ru oppau s on te h ok as k u nnos tu s m e ne te m ä, jo a voidaan is ätä ve s is yvyyttä, parantaa virtau k s ia ja pois taa h aita is ia ve s ik as vie n k as vu s toja. Ru oppau s te n k u s tannu k s e t ovat k u ite nk in s u u re t ja m aam as s oje n äjittäm i- ne n aih e u ttaa u s e in onge m ia, vars ink in aaja- aais is s a ru oppau k s is s a. K yänah de s s a ru oppau k s ia k annattaa II H yvä Ve s iau e on äh e s u onnontiaine n, m u tta ie väs ti re h e - vöitynyttai s e väs ti h u m u s pitoine n. Paik a is e s ti rajoittu - ne ita e väe s iintym iä voi e s iintyä s atu nnais e s ti. Ve s is tö s ove tu u h yvin e ri k äyttöm u otoih in. III Tyydyttävä Ve s iau e on jäte ve s ie n, h ajak u orm itu k s e n tai m u u n toim innan ie väs ti re h e vöittäm ä tai ve de naatu on m u u - te n m u u ttu nu t. Täh än u ok k aan k u u u vat m yös u onnos taan h u om attavan re h e vät tai e rittäin h u m u s pitois e t ve de t. Le väh aittoja voi e s iintyä tois tu vas ti. H aita is - te n aine ide n pitois u u de t ve de s s ä, poh ja- aine k s e s s a tai e iös tös s ä voivat o a h ie m an u onnontiais is ta arvois ta k oh onne e t. Ve s is tö s ove tu u ye e ns ä tyydyttäväs - ti u s e im piin k äyttöm u otoih in. IVVättävä Ve s iau e on jäte ve s ie n, h ajak u orm itu k s e n tai m u u n toim innan voim ak k aas ti re h e vöittäm ä tai ve de naatu on m u u te n m u u ttu nu t. Le väh aitat ovat ye is iä ja s aattavat rajoittaa ve de n k äyttöä pitk iä ajanjak s oja. H aita is te n aine ide n pitois u u de t ve de s s ä, poh ja- aine k s e s s a tai e iös tös s ä voivato a s e väs ti u onnontiais ia arvoja k ork e am pia. Litorina- s avim aide n ve s is töis s ä ph - arvot voivat o a h e tk e is e s ti h yvin ah ais ia ja h appam u u de s ta joh tu via k aak u oe m ia s aattaa ajoittain e s iintyä. Ve s is - tö s ove tu u ye e ns ä vain s e ais iin k äyttötark oitu k s iin, joide n ve de naatu vaatim u k s e tovatväh äis e t. VH uono Ve s iau e on jäte ve s ie n, h ajak u orm itu k s e n tai m u u n toim innan piaam a. Le väh aitatovate rittäin ye is iä ja ru n- s aita e s täe n ve s is tön k äytön u s e in pitk äk s ik in aik aa. Re h e vyyde s tä joh tu e n m yös h appitianne voi o a h e ik - k o.h aita is te n aine ide n pitois u u de tve de s s ä, s e dim e n- tis s ä tai e iös tös s ä voivat o a tas o a, jos ta aih e u tu u s e vä ris k i ve s is tön k äytö e tai ve s iu onno e.litorina- s a- vim aide n ve s is töis s ä ph - arvot voivat o a h yvin ah ais ia pitk iä ajanjak s oja, jo oin h appam u u de s ta joh tu via k aak u oe m ia e s iintyy tois tu vas ti. Ve s is tön k äyttöä rajoittaa pys yväs ti tai ajoittain jok in e de ä m ainitu is ta te k i- jöis tä. K rite e rit ovat s am at k u in Ve s i- ja ym päris töh a innon ju - k ais u s s a nro 20 vu ode ta Ve s is töje n aadu is e n k äyttök e pois u u de n u ok ittam ine n. K rite e rie n s ana is ia k u - vau k s ia on täs s ä täyde nne tty ja s e k iyte tty. Vation ym päris töh a into

8 te h dä M äntah de nojan s u u a s e k ä äh de n s am ipaik k o- je n k ynnys k odis s a. M yös Ru onaanojaa voidaan e ve n- tää, jo oin virtau s Ru onaans am e s s a is ääntyy.tu e vais u u - de s s a tu e e varau tu a m yös ve ne väyän s yve ntäm is e e n ru oppaam a a NIITO T Im ave rois ia ve s ik as ve ja, k u te n järviru ok oa, k ais aa ja k orte tta voidaan te h ok k aas ti väh e ntää niittäm ä ä. K yäah - de a niittoja k annattaa jatk aa s am ipaik ois s a, jotta ne s aadaan pide ttyä au k i, jo oin ve de nvaih tu vu u s ah de s - s a e i vaarannu. Su os ite tavaa on niittää k as vu s to e ns im - m äis e nä k e s änä k ah te e n k e rtaan, tois e na k e rran ja täm än jäk e e n tarpe e n m u k aan. M ik äi k as vitniite tään yh - de n k e rran k e s äs s ä, on s opiva ajank oh ta h e inäk u u n pu o- iväis tä e ok u u n pu oiväiin.jos niittoja on u s e am pia, te h - dään e ns im m äine n niitto ju u ri e nne n k as vie n k u k k im is - ta k e s äk u u n opu a ja s e u raavat3-4 viik on väe in.le ik attu k as vim as s a on pois te ttava ve de s tä ja e ik k u u jäte tu - e e äjittää tarpe e k s i k au as rannas ta. Se voidaan k om - pos toida tai k äyttää m aanparannu s aine e na. U pos e h tis iä ve s ik as ve ja, joita ovat e s im e rk ik s i vidat, ärviät ja ve s ih e rne, on vaik e am pi h ävittää niittäm ä ä. Niitois ta e i oe s aatu h yviä tu ok s ia ja onge m ana on m yös niiton aik ana s yntyvät k as vinpaas e t, jois ta k as vaa nope as ti u u s ia ve rs oja. U pos e h tis iä ve s ik as vie n m äärää voidaan väh e ntää ru oppaam a a, poh jan h arau k s e a, raivau s nu ota a s e k ä pe ittäm ä ä k as vu au s ta e s im e rk ik - s i s u odatink ank aa a tai m u ovi a. K yänah de a näis tä m e ne te m is tä k äy parh aite n poh jan h arau s k e ttingi ä tai vaije ri a. Poh jaa h araam a a u pos e h tis e t k as vit s aadaan k atk ais tu a s e dim e ntin pinnata ja m ah do is e s ti m yös os a ju u rak os ta äh te e ve don m u k ana. M e ne te - m ä on k u ite nk in h yvin työäs ja tu ok s ia s aadaan vain u s e i a tois toi a. M yös täs s ä m e ne te m äs s ä e ik attu k as - vim as s a on pois te ttava, jotta ah de n poh ja e e i jää h a- joavaa ja h appe a k u u ttavaa k as viaine s ta. Ve s ik as ve ja k annattaa pois taa virk is tys k äytön ja K yänah de n k u nnos tu k s e n k annata k e s k e is im m itä paik oita. Liia ine n ve s ik as vie n pois to s e n s ijaan h e ik e ntää ah - de n ve de n aatu a ja s aattaa is ätä m m. s inie vie n m äärää. Es im e rk ik s i u pos e h tis e tve s ik as vitja niide n pinna a k as vavate pifyyttie vätk äyttävätve de s s ä oe via ravinte ita s e k ä tarjoavats u ojaa e viä s yövi e ve s ik irpu i e ja k aoie. Rantak as vi is u u s pu oe s taan s u ojaa rantae roos iota ja toim ii s u odattavana vyöh yk k e e nä m aata tu e va e ravinne k u orm itu k s e a. Ve s is tös u u nnitte ija M ark u s Tapanine n p Ye ine n k äyttök e pois uus uok itus Ve de naatuuok ituk s e n uok k arajat

9 K YLÄNLA H D EN VED ENLA A TUM ITTA UK SIA M ITÄ VED ENLA A TULUO K ITUK SESSA K ÄYTETYT M UUTTU- JA T K ERTO VA T ve de n h appipitois uus - re h e vyys ja orgaanis e n aine k s e n k u orm itu s väri - h u m u k s e n m äärä näk ös yvyys, s am e us - re h e vyys, k iintoaine k s e n m äärä ravinne pitois uus, k orofy i a:n m äärä, e väh aitat- re h e vyys tas o h ygie nian indik aattorib ak te e rit- u os te pe räine n s aas tu m ine n h aita is e taine e t- ris k i ve s is tön k äytö e ja ve s iu onno e Lu ok itu k s e s s a on ote ttu h u om ioon u onnontiais e s ta tau s ta- arvos ta s e väs ti k oh onne e tras k as m e ta ie n, orgaanis te n k ooriyh dis te ide n s e k ä m u ide n h aita is te n aine ide n pitois u u de t ve de s s ä, poh ja- aine k s e s s a, poh jae äim is s ä, k aois s a jne. K oh onne e tpitois u u de tae ns ivatve s iau e e n vättävään tai h u onoon u ok k aan m u u tam is s a paik ois s a.tie toja h aita is te n aine ide n e s iintym is e s tä ja m e rk ityk s e s tä on vie ä väh än. Su om e n ym päris tök e s k u s - w w w.ym paris to.fi

10 UH K IA ILM A SSA, SUO M IJO UTUU TA LVISO TA A N M UISTO JA 30- uvun puoiväin jäk e e n k otiini im e s tyi radio. Säh k ö- jä e i k yäs s äm m e (Pyöts aare s s a) vie ä o utvaan voim aäh te e k s i tarvittiin k ook as anodiparis to ja painava ak k u, joita piti uudis taa m ääräajoin. K y ä radio h y- vin k uuui ja k y ä s itä k uunne tiink in, m us iik k ia (e i m us aa), k uunne m ia, k uuok uvas arjoja, urh e iua, as te n- tunte ja Uutis e toivatk uite nk in s e oh je m a, jok a avas i pik k utytö e is oa m aaim aa. K un s am as s a taos s a as uva Ida- m am m a uk i vie ä ääne e n s anom ae h tiä, jäi k aik e nais ta m e diatie toa väk is ink in m ie e e n. Aik uis ia tais i m inu a o a e ne m m än k uin k ave re ita vars ink in s yk s yn ja tave n pim e inä itoina. Eu roopas s a tapah tu vatas iatak oivatpyöriä m inu nk in pääs - s äni. Es panjan s is ä is s otaa oi pak k o s e u rata ih an k artak - k e e n k ans s a. H u vittavaa, e ttä opin s i oin Es panjan is oje n k au pu nk ie n nim iä ja m yös m aak u ntia.ja e ik ös vain K ataonia jos s ain vaih e e s s a o u tk in s aarrok s is s a!!! Nim i Franco tu - i s anavaras tooni. Sak s as ta k u u u i k u m m ia.h ite r piti k ovia pu h e ita.itaias s a pu is te i M u s s oini.syntyi u h k ia.engannin pääm inis - te ri Ch am b e rain e ns i s ate e nvarjoine e n Sak s aan tapaam aan H ite riä. Radioh u paiu s s a as ia m u u ttu i niin, e ttä Ch am b e rain e ns i s ate e nvarjo a. H e s arin piapiirros tois ti as ian.m u is tan m oe m m at. Jos tain radioh u paiu s ta on m inu e jäänytm ie e e n s e u raavaa: Be riiniin ja s ie tä ak s e ia pitk in Room aan Tode is u u de s s a ak s e i oi Sak s an ja Itaian s opim u s e ik ä s u ink aan jok u rau tatank o, jota pitk in as k e ttais iin h u im aa vau h - tia.m ie ik u via s yntyi.tois aata e ik in vie ä nu k e i a, m u tta aik aih m is e tym päri ä k e s k u s te ivatja ottivatk antaa. Radio ips ah ti jos k u s ve näjänk ie is e e as e m a e.sie - tä k u u u i tas ais e s ti: Le nin Stain O in k u u o a.sotaa pe ättiin.k annas ta innoite ttiin.m ie h iä k u ts u ttiin k e rtau s h arjoitu k - s iin. Im as s a e iju ne e t s odan u h k at tu ivat s itte n tode k s i m arras k u u n 30.päivänä Su om e n Tavis ota ak oi. H e räs in yö ä k ovaan jytinään. Vanh e m m at s e ittivät, e ttä K otk aa pom m ite taan.h e oivath ädis s ään s ie ä as u vis - ta s is aru k s is taan ja h e idän pe rh e is tään. Se oi vas ta ak u a tih e äs ti tois tu vi e im ah yök k äyk s i e.se rk k u ja ak oi tu a s aare e n tu rvaan. Sodan au s s a s attu i s e u raava tapau s.vih o is e n k one pörräs i m ataa a K u ors aon yi. Sie ä m ie s täh täs i s itä as e e aan taons a pih a a. Niin k e rrottiin. K oh ta k one pu dotti pom m in. Taoa e i s e n jäk e e n o u t, m u tta pu ou s tu s tah toa u h onnu t m ie s s äiyi h e ngis s ä.k u ors aon as u k k aatpe äs tyivätja äh tivät pe rh e k u nnittain Pyöts aare e n. Jok u K u ors aon m ie s s u - h ah te i Pyöts aare n m ie h e e, e tte i vih o ine n s aartam m e pom m ittais i: K u n tää ä on o u t niitä pu nais ia Ne tie tää, k y ä ne tie tää M ie e e ni m u is tu u m u u tak in.naapu ritaoon oi m ajoittu nu te räs k u ors aoaine n naine n.h än k äyttäytyi jote nk in arvok k aas ti.k odis s ani oin s aanu t k u ors aoais is ta h yvän k ä- s ityk s e n. H e itä ainak in m e i ä k ats ottiin jote nk in yös päin, oivat pare m m in toim e e ntu e via, aps ia oi k ou u te ttu. Täm ä naine n tu i m e i e aam u varh ain, k opu tti ove e h au - te n tu a k u u nte e m aan radion aam u h artau tta, jok a oi ainak in jok a toine n aam u. K u n täm ä as ia on niin k u in yh te ine n, h än ve tos i ja as e ttu i k u u nte e - m aan. H artau de n opu s s a h än ve is as i virttä Ju m aa om pi innam m e yh tye n radion ääne e n. Ainak in h yvä nu ottik orva h äne ä oi ja k u u u va au u ääni.jonk u n k e rran täm ä tapah tu m a tois tu i, m u tta e iväth än K u ors aon ih m is e t k au an k yäs s äm m e viih tyne e t. Yk s i m u is tik u va m inu a oi jo aik ais e m pi naapu ris aare s ta varh ais aps u u de n ajata.o in vanh e m pie n k ans s a vie raiu - a K u ors aos s a K orju s Sas k an (Ae k s ante ri) taos s a. K orju s oi arvos te ttu h e nk iö. M e i e ae ttiin tarjota k ah via. Nu orin poik a k ävi jonk u n k e rran nappaam as s a e tu k äte e n s ok e - rias tias ta paoja ja s ai s iitä ans aittu ja nu h te ita is ätään.poik a tok ais i vas taan: Vatta taute e, vatta taute e (täyte e n). M inä oi yi vu ode n h äntä vanh e m pi ja k otim atk a a tois te - in jatk u vas ti: Vatta taute e, vatta taute e! Tytö ä tu ntu u oe e n ik ik u ris ta h avaintok yk yä! Pojan nim i oi Se ppo ja aik a- naan h äne n pojas taan k as voi k e ih äänh e iton k u tam itaim ie s. VUO SIK YM M ENIÄ K ULUI. K ats e e s s ani k e rran te e vis ios ta Tapio K orju k s e n ois tavaa s u oritu s ta nou s i yh täk k iä m ie e ni s opu k as ta k u va h äne n is ois äs tään. Niin s e oi. Sam a ype ä pys typäis yys. Ja pik k u - tyttö s is im m äs s äni h e räs i e oon ja h u u dah ti rie m as tu ne e - na: Vatta taute e, vatta taute e. Niin otti Tapio K orju s k ipaiu s s a s e n, m ik ä oi m ak e inta ja paras ta, k u taa. Is ä Se ppo oi tah tonu t parh aat paat m yös. Jote nk in näm ä s inäns ä h yvink in e riais e t tapah tu m at m inä näin s am anaatu is ina. M ittas u h te e ttie te nk in oivath yvink in e riais e t. M u tta nytpaaan s otaan. K yääm m e oi s yk s y ä tu - u tlavans aare ta joitak in ve ne k u ntia.u k os aare th an tyh je n- ne ttiin. Lom m in e m äntä oi k otois in ju u ri Lavans aare ta ja h än m ajoitti s u k u ais iaan, joita s itte n riitti m u ih ink in taoih in. Tie tys ti h e itä k ats e tiin ja k u u nne tiin tark k aan. M u rre oi e riais ta, e nk ä m inä o u tk os k aan näh nytaik u is te n s is a- ru s te n rie m u k k aita h aau k s ia, k u n SISO T tapas ivat. Jä e e n- näk e m is e n rie m u ah an s e oi. M inu s ta oi h au s k aa s aada u u s ia k ave re ita. K oh ta jo h ypättiin ru u tu a, RISTIK K AA, jos s a jotain paas ta k u je - te ttiin pik k u h ypyi ä e te e npäin. En s u oriu tu nu t aina h yvin vaan k ave ri s anoi: h ie ruus tiit ja k e s k e ytti m inu n vu oroni. Se tyttö as u i e rään taon ots im m ais e s s a k am aris s a. H e i- dän oi o u tpak k o äh te ä h yvis tä, tiavis ta k ode is taan m ante re e n tu ntu m aan ah tais iin ooih in e vak k oon. Sotatave na oi ank aria pak k as ia jopa 40 C. Tave t oivatvie ä oik e ita tavia.yöttäh tik irk k aita.pom m ik one e ttai-

11 vaa a e ns iväth ävittäjie n s u ojaam ina h yvin k ork e a a pie ninä pis te inä. Tie tys ti ne h e rättivät pe k oa e ntäe s s ään pom m ittam aan K otk aa tai pa ate s s aan s ie tä. Pyöts aari o i s opivas ti a a, m u tta m itä pom m ite ttavaa näin pie ne s s ä s aarik y äs s ä o is ik aan o u t? Lu nta o i pa jon. Ta u k ois s a poh rattiin ja a e ttiin pu k e u tu a u m ipu k u ih in. Äiti E s a om pe i m inu e tak in ak anak ank aas ta, s i oin e i e rottu is i h ange s ta. Pom m ie n pau k e tta k y ä o i tarjo a. Ei pe k o h ävinnyt. O i anne ttu tiu k at pim e nnys m ääräyk s e t. O i h ank ittava tu m m at ru ave rh ot ik k u noih in. Ne k iinnite ttiin tark oin, e tte i va o näk yis i u os. Tavarat k au pois s a a k oivat väh e ntyä, Pyöts aare s s a o i aina varau du ttu ta ve e n h yvin. M aitoa s aatiin naapu ris ta. Sian ih aa o i s u o as s a s am oin s i ak oita, m u s tik oita pu ois s a, pu o u k oita s aavis s a, s äk k i ru is - ja ve h näjau h oja aitas s a. Eh k ä k ah viak in o i h am s trattu väh än. Ö jyä riitti am ppu u n, k os k a jah ti k ävi pe tro i a. Ja tie tys ti pe ru noita o ike aris s a, jonk a ove a varje tiin k ovi a pak k as i a, jos jonk in ais i a te k s tii e i ä. Rintam a inja m u u ttu i ja tu i k äs k y, e ttä Pyöts ari tyh je nne tään k u te n naapu rik y ätk in. Tarpe e is ta tavaraa pak attiin s e n ve rran k u in k u k in jak s oi k antaa. M inu a o i tois e s s a k äde s s ä pah vi aatik k o, jos s a o i k a is aarte e ni, nu k k u va nu k k e ni. Pie ni e vak k otyttö aik anaan nos te i s itä pys tyyn ja vaak aan. Tote s i s itte n ih as tu ne e na: e ää. Evak k oon äh tö tapah tu i h e m ik u u s s a. Ju na ve i m e idät H am inas ta Ink e rois te n k au tta K ou vo aan ja s ie tä K au s a aan. L opu k s i b u s s i a Artjärve e H ie tanan k y ään e rittäin k om e aan m aa ais ta oon, jonk a s is ääntu oa y e vöittivät pak s u t, pyöre ät py väät. Syntyi h iu k an room a aine n tu nne m a. Is on tu van attia a m aattiin s u k u ais jou k o a e ns im m äine n yö, s itte n äidi e, m inu e ja tädi e aps ine e n os oite ttiin s ie vä vinttik am m ari. H e ti aam u a äh de ttiin k y än k ou u e ve iä s yöm ään. Poh jaan pa ane e n h aju e iju i jo k au k aa tie ä, m u tta k y ä ve it s yötiin. Jok u naine n joh ti ti ante ita k ou u a. H äntä pu h u te ttiin s ana a m ais te ri. Ta os ta ta oon o i H ie tanas s a pitk ä m atk a. O m an k y än väk e ä m ajoittanu t toine n k ook as ta o näk yi ik k u nas ta. H ie tana e i o u tryh m äk y ä M änt ah de n tyy iin, m u tta k y äs s ä k äytiin.m e aps e ts e ik k ai im m e is ois s a u k orak e nnu k s is s a, jois s a s ok k e oita riitti. Su k u ais ia o i pääs s yt jonk u n m atk an pääh än I o an k y ään. Sie ä o i tyh jä ta o, jonk a is äntä o i rintam a a. Si m äni k e k s ivätk irjah y yn. Ah m in s ie tä nope a a u k e m is e a k ok o k irjan. Se o i Sinine n ik k u na, te k ijä Tyyni Tu u io. Vinttik am aris s a pärjäi tiin. K ak u u nis s a pais tu ivat u u nipu u rot ja s i i aatik ot. Äitini au ttoi k e rran e m äntää ja piik aa e ivontapäivänä pane m aan re ik ä e ipiä k u ivu m aan ors i e k e ittiön aipion a e. Se ais ta e n o u t e nne n näh nyt. Em äntä pis ti yh de n e ivän pa k k iok s i. K am aris ta pääs i avovinti e öytäm ään aarte ita, pinoittain Su om e n K u va e h tiä, jois s a m inu a vie h ätti s arjak u va Ju nnu ja A i s e k ä s iinä m yös e s iintyvätnik u ja Nak u. O im m e s iis vau raas s a ta os s a, jos s a o i m onta h u one tta. K e ittiön ja tu van is äk s i o i s a i, jos s a s odas ta om a a o eva ope ttajavävy s oitti pianoa. U s e in s äve m ä o i M anne rh e im in inja a. M ainitu n au un is äk s i Ta vis odan h e nk e ä k as vatti Si anpään m ars s i au u, jok a k u u tiin ja opittiin radios ta. SO TA- AIK O JEN LAU LU JA Si anpään M ars s i au u (19 40, Säve täjä: Aim o M u s tone n, Sanoittaja: Frans Em isi anpää (pe ru s tu u F.E. Si anpään te k e m ään ru noon YH :n aik ana s yk s y ä ) K otik ontu je n tie noita te rve h tie n täm ä au u m m e k aik u k oon, y i pe toje n, ve tte n ja tu ntu rie n aina H angos ta Pe ts am oon. Sam a k aik u on as k e te n, k y ä vais tom m e tu nte e s e n, k u ink a k u m pu je n k ätk öis tä, m u as ta m aan is ätk ats ovatpoik iaan. Sinä tie däth än ve ik k o m u n vie re äin, m ik ä re tk e m m e tänne toi. I om ie in m e rie ns im m e s inne päin, m is s ä yh te ine n k u ts u s oi. Tapa tu ttu jo taattoje n nyton h oidos s a poik as te n: K u n on vaara e a ttiina s yntym äm aa, k otias k are tjäädä s aa. M itä ie ne e k in aarte ita Su om e s s a, tok i k a e h in on vapau s. Tää ' on s u orana s e is tä ja k aatu a jok a m ie h e ä oik e u s. Siis te aps e tja vanh u k s e t, ja te äiditja m ors iam e t, niin k au an te i ä on s u ojattu ie s k u n on pys tys s ä yk s ik in m ie s. Ei e vak k oaik a pitk ä o u t. Parin k o m e n viik on k u u ttu a i m oite ttiin radios s a rau h an s o m im is e s ta m aa is k u u n 13. päivänä. A u s s a o im m e e pätie tois ia onk o Pyöts aarik in jäänytrajan taak s e. K y ä as ia pian s e vis i ja a e ttiin odottaa k otiin pääs yä. Au totie o i aik a äh e ä. Sie ä varrottiin b u s s ia m u u tam ana päivänä tu rh aan. Se o i aina täpötäynnä. Vih doin onnis tu ttiin pääs e m ään K au s a an as e m a e ja s ie tä ju naan. K ou vo an as e m a aitu ri ta jok u viro ah te aine n naine n b ongas i h äne e tu tu n m ie h e n. Vau nu o i h e i ah taa k u m oon, k u n h än rie m u its i: Tu o a m änöö Tapo, k ato tu o a m änöö ie rik k o pääs s ä, ja tois e t nais e t s yök s yivät tu ota ih m e ttä k ats om aan. Jote nk in pääs tiin k otiin. Sie ä odotti tyh jä ta o. Is ä o i äh te nyt jo m e itä h ak e m aan. M atk am m e o ivat m e nne e t ris tiin. Aam u a k u ite nk in h e räs in vanh e m pie ni vu ote e s s a is än ja äidin vä is s ä. O i tu u ttaas rau h a, m u tta s e tu is i o e m aan Vä irau h a. Sitä e i vie ä tie de tty. L e i a K opone n

12 K A NSA LLINEN VESIVILJELYO H JELM A 2015 K aoje n k as vatus ta e s im. k irjooh e nk as vatus ta k uts u- taan ve s ivije yk s i ja on arve tu, e ttä vuonna 2030 e intarvik k e ina k äyte ttävät k aat ovat s uurim m ak s i os ak s i vije tyjä. Tä ä h e tk e ä ve s ivije y k attaa k om anne k s e n m aaim an ruok atuotannos ta ja s e on k aik i a m ante re ia tärk e ä k e h itys k oh de. Se onk in viim e is te n 30 vuode n aik ana m aaim a a nope im m in k e h ittynyt e intarvik k e i- de n ak utuotantom uoto. Su om i oi vie ä u vu a Eu roopan joh tavia is oje n oh i- k aoje n tu ottajam aita. Su om aaine n ve s ivije ytu otanto on k u ite nk in vas toin k ans ainväis tä k e h itys tä as k e nu t h u om attavas ti u vu n au n jäk e e n.vu otu ine n ru ok a- k aan tu otanto on vak iintu nu t m ijoonaan k ioon ja rapu je n k as vatu s k appae e s e e n. Poik as tu o- tanto on noin 70 m ijoonaa k appae tta vu ode s s a. EU - jäs e nyyde n aik ana k aan k u u tu k s e n ja jaos - tu s s e k torin k as vu on poh jau tu nu t s u u re ta os in vije tyyn tu ontik aaan. K otim ais e n k aan os u u s k ok onais k u u tu k - s e s ta on väh e ntynytviim e is e n k ym m e ne n vu ode n aik a- na, k os k a k aank as vattajat e ivät oe pys tyne e t vas taam aan is ääntyne e s e e n k ys yntään k aank as vatu s ta rajoittavie n m ääräys te n vu ok s i. Vatione u vos to on h yväk s ynyt pe riaate - päätök s e n, K ans a is e n ve s ivije yoh je m an 2015, jonk a tavoitte e na on parantaa e ink e inon k ipaiu e de ytyk s iä ja varm is taa toim innan k e s tävyys. Täm ä e de yttää, e ttä ve s ivije yä k os k e vate ink e ino- ja ym päris töpoitiik ats ovite taan yh te e n niin, e ttä ne m u odos tavat e ink e inon ja ym päris töns u oje u n k annata joh donm u k ais e n k ok onais u u de n. Eink e inon toim intae de ytyk s iin vaik u ttavat m yös vu ode n 2009 opu s s a h yväk s yttävätau e e is e tve - s ih oitos u u nnite m at. K ans a is e n Ve s ivije yoh je m an 2015 on aatinu t m aa- ja m e ts ätaou s m inis te riön as e ttam a ve s ivije yn k e h ittäm is ryh m ä, jok a k oos tu u ve s ivije ye ink e inon, ym - päris töm inis te riön, Lou nais - Su om e n ym päris tök e s k u k - s e n, Läns i- Su om e n ym päris tök e s k u k s e n, Riis ta- ja k aataou de n tu tk im u s aitok s e n, TE- k e s k u s te n ja m aa- ja m e ts ätaou s m inis te riön e du s tajis ta. Sydänk yän os ak as k u nnan pu h e e njoh taja Tu om o Pe toa pe k ää Sydänk yän oe van s aavana os apu oe na, k u n tu otantoaitok s i e e ts itään s ijoitu s paik k oja, s i ä ne pyritään oh jaam aan ve s iau e i e, jotk a k e s tävät pare m - m in toim innas ta aih e u tu vaa ravinne k u orm itu s ta, s ove tu - K LA M ILA - K EH ITYK SEN K ESK US! Läns ik yä Ravijok i M äntah ti M u s e otie K am ia Sim onm äk i K aas atam a Järve nk yä Ravijoe n- ah ti K u jah om i Pyöts aari Sydänk yä Tuuipuis to H arvajannie m i H e itök s e ns e k ä U k os aaris ton raja Suoja- aue öjyvah ingoi e? K aank as vattam oja? Santas aari Siik as aari K uors ao Pu te ri K artta Ik k a Ah m avaara 2009 Ve ps u Ru is s aari Vu oripu te ri

13 M ERITA IM ENEN K A LA STUSK A USI PA RH A IM M ILLA A N K ys e is tä ots ik k oa k äytti K aak k ois - Su om e n TE- k e s k u k - s e n piirik aas tu s m e s tari M ik k o M ain k irjoittae s s aan K aak onk u m a- e h de s s ä o e e n ju tu n taim e ne n k aas tu k s e s ta. K os k a Viroah de n k aas tu s au e e i oe as e ttanu t m itään s im äk ok orajoitu k s ia taim e nte n e ik ä m u ide n- k aan k aoje n pyyntiin, niin pyyntiä voi h arjoittaa m i ais i a ve rk oi a tah ans a, ottae n h u om ioon om an os a- k as k u nnan m ah do is e s ti as e ttam atm ääräyk s e t. Saaiik s i s aa ottaa k aas tu s as e tu k s e n 19 m u k aan vain 50 s e nttim e trin m ittais ia taim e nia. K aas tu s as e tu k s e n 6 m ääritte e e pintave rk ok s i ve rk on, jok a u ottu u joitak in os in k om e a m e triä äh e m m äk s i pintaa tai on k o- k onaan pinnas s a. Tä öin s im äk oon tu e e o a väh intään 157 m m ja s om u väin 80 m m. K aas tu s ain 137 m u k aan aie m m in h ank ittu a ai is ta pyydys tä, jok a on täm än ain tai s e n noja a anne tu n s äädök s e n tai m ääräyk s e n vas taine n, on k u ite nk in u pa k äyttää k om e n vu ode n ajan ain voim aan tu os ta. Siirtym äaik a on ak anu t toivois in järje n voittoa s iirtym ä- k au de a, k os k a jäk e e n yi 80 m i is i ä ve r- k oi a pyyde tyt ah ve ne t, k aris iiat ym. k aat voivat o a vars in h arvas s a. TE- k e s k u s, M e rivartios to ja M e ts äh a itu s vavovattänäk in s yk - s ynä ve rk k oje n s om u väie n ja aam ittoje n nou dattam is ta m e riau - e e a. Viranom ais vavonta toim ii vation om is tam i a m e riau e i a s iirtym äs äännös te n pu itte is s a k aas tu s - ain 9 8 m u k ais e s ti: K u n yk s ityis te n k aas tu s oik e u t- ta ou k ataan, tu e e poiis in ja k aas tu s viranom ais te n pyynnös tä antaa virk a- apu a. Virk a- apu pyynnön voi e s ittää yk s ityis e n os ak as k u nnan nim ik irjoitu s oik e u - de n om aava h e nk iö. O s ak as k u nnan h oitok u nnas s a on k e s k u s te tu s im äk ok oas ias ta ja tode ttu, e tte i viranom ais vavontaan oe tarve tta Sydänk yäs s ä. As ias - ta voidaan k e s k u s te a ja te h dä päätös m aais k u u s - s a pide ttäväs s ä ye is e s s ä k ok ou k s e s s a. Tu om o Pe toa vat h yvin ve s ivije yyn ja jos s a niis tä aih e u tu u m ah do is im m an väh än h aittaa au e e n m u u e k äytö e. Erityis e n h yvin ve s ivije yyn s ove tu vi e au e i e s ijoite ttavat aitok - s e tvoivato a m yös nyk yis iä s u u re m pia, jos ne e iväth e i- k e nnä ve s is töje n tiaa. H a innon te h tävänä on os oittaa au e e t, jotk a parh aite n s ove tu vatk aank as vatu k s e e n ja ve s ivije yn k e h ittäm is ryh m ä m ääritte e e pe riaatte e t s ijainninoh ju k s e e. TEk e s k u k s e t aativat yh te is työs s ä e ink e inon, tu tk im u k s e n, m aak u nnan iittoje n, m e ts äh a itu k s e n ja ym päris tök e s - k u k s e n k ans aa ve s ivije yn s ijainninoh jau s oh je m an ja os oittavatve s ivije yyn h yvin s ove tu vatau e e t, joita voivat o a m m. au e e t, joide n u onnonm u k ais ta toim intaa ih m i- ne n on jo m u u ttanu t k u te n tu u ipu is tot. Säh k öntu otannon h u k k aäm m ön h yödyntäm is tä ve s ivije ys s ä e dis te - tään. Yh äätä anne taan.m ite n k äy?u u de taitok s e ttu is i s ijoittaa u k os aaris ton pu oe e, väh intään 10 m e triä s y- vi e ve s i e, riittävän k au as om a- as u nnois ta ja u oim - pie n s aarte n s u ojaan, s anoo Tu om o Pe toa ja jatk aa: H e itök s e ns e k ä on m ainittu aie m m ink in Viroah de n parh aana k aank as vatu s paik k ana, jok a tois i K am ian k aas a- tam aan toim intaa ja työtä. M e rvi H yppäne n

14 K ULTTUURIPERINTÖ K O H TEID EN K UNNO STA M INEN O SA NA ITÄISEN SUO M ENLA H D EN M A TK A ILUA H e m ik uus s a 2009 on itäis e ä Suom e nah de a k äynnis - tynytm e ts äh a ituk s e n h a innoim a Euroopan aue k e h i- tys rah as to (EAK R) rah oittam a h ank e, "K uttuuripe rintök oh te ide n k unnos tam ine n os ana itäis e n Suom e nah - de n m atk aiua". H ank k e e s e e n ovats itoutune tm e ts äh aituk s e n is äk s i Pyh tää, K otk a, H am ina, Viroah ti ja Curs or oy. H ank k e e n k ok onais k us tannuk s e t ovat e uroa, jos ta Viroah de n k unnan os uus on e uroa ja H am inan os uus e uroa. M e ts äh a itu s vas taa h ank k e e s ta ja s e n yh te is työk u m ppane ina ovate m. k u ntie n ja yritys te n is äk s i K ym e naak s on u onnons u oje u piiri, K ym e naak s on m u s e o ja W W F Su o- m i. H ank k e e n, jok a on s u u nnite tu päättyväk s i vas tu u h e nk iönä toim ii pu is tonjoh taja Tiina Niik k one n. Viroah de n k u nnanh a itu s on vainnu th ank k e e n oh jau s ryh - m ään Tu om o Pe toan ja H am ina k au pu nk i m atk aiu s ih - te e ri Tu u a M aon. H ank k e e n tavoitte e na on k u nnos taa k u ttu u ripe rintök oh te ita ja h oitaa pe rinne - b iotooppik oh te ita ja näin k e - h ittää Itäis e n Su om e nah de n u onto- ja k u ttu u rim atk aiu n e de ytyk s iä. Sam a a is ätään ym päris töos aam is ta ja - tie tois u u tta u onnonh oitotak oi a s e k ä Ris tis aare e n, M u s - taviiriin, K oivu u otoon ja Re is k e riin vie tävi ä u u s i a opas - tu s tau u i a.h ank k e e n m yötä pe rinne b iotooppe ja k u nnos - te taan tai h oide taan yh te e ns ä noin 12 h a Ris tis aare s s a, Re is k e ris s ä, M u s taviiris s ä ja K oivu u odos s a, jos s a k u n- nos te taan m aak u nna is e s ti arvok as pe rinne ym päris tö s aattam a a k atajan vataam at k e dot jä e n k e doik s i. Lis äk s i m u u a a k u nnos te taan pie niä k u ttu u ripe rintö- ja m u inais jäännös k oh te ita. H ank k e e n toim e npite e n s aarittain: 1. U k o- Tam m io: Au tiotu van ja vavontatu van rak e nnu s - ja m u u tos työt. Lu oan k artoitu s ja k u nnos tu s s u u nnite m a k u s tannu s as k e m ine e n. Vu os ittais e ts iivou s tak ootyh te is - työs s ä u ontok ou u H aiin ja K ym e naak s on m u s e on k ans s a. 2. K oivu u oto: Pe as tu s as e m an k u nnos tu s s u u nnite m a ja k orjau s au tiotu vak s i. K äym ään ja tu ipaik an rak e ntam i- ne n ja opas te e t. 3. M u s taviiri: Laitu ri- inve s toinnin tote u ttam is s e vitys ja u ontotornin rak e ntam ine n.m u s taviirin tu van k u nnos tu s. 4. Ris tis aari: Sodanaik ais e n tu e njoh totornin pu rk u, nu o- tiok atos ja aitu ri- inve s toinnin tote u ttam is s e vitys. 5.Su u ri- Pis i: Laitu ri- inve s toinnin tote u ttam is s e vitys. 6.Le h tine n: O pas te e tjok am ie s k äytön oh jaam is e k s i. PERINNEBIO TO O PPI tark oittaa pe rinte is te n e ink e ino- s e k ä m aank äyttötapoje n m u ovaam ia u ontotyyppe jä, joi a k as vaa u h anaais ia aje ja. M e rvi H yppäne n K OTK A H AM INA Sim onm äk i K am ia Sydänk yä VIRO JO K I K K K u ors ao Suuri Pis i Ris tis aari K oivuuoto M us taviiri Re is k e ri ITÄISEN SUO M ENLAH D EN K ANSALLISPUISTO K artta Ik k a Ah m avaara 2009

15 UUSIO STA JA TO NTTIM A A LLE: K Y M ENLA A K SO N VIR K ISTY SA LUEY H D ISTY S K ym e n aak s on iitto on aatinu ts e vityk s e n, jonk a tark oitu k s e na on toim ia K ym e n aak s on m aak u nna is e tk e h ittäm is tavoitte e t ja m aak u ntak aavan h u om ioon ottavana tau s tatie tona K ym e n aak s on k u ntie n virk is tys a u e ve rk os ton ja - re itis tön s u u nnitte u - ja tote u tu s työs s ä. Se vityk s e n on aatinu t Anna- Riik k a K oh one n, K ym e n aak s on iitos ta ja s e öytyy K ym e n aak s on iiton inte rne ts ivu i ta os oitte e s ta: y äpitää ja k e h ittää jo o e m as s a o e via virk is tys a u e ita tai s e voi aaje ntaa toim intaans a s ite n, e ttä s e os taa tai vu ok raa m aa- a u e ita y e is e e n virk is tys k äyttöön. A u e ide n h ank k im ine n pe ru s tu is i vapaae h tois iin k au ppoih in. K ym e n aak s on m aak u ntah a itu s päätti pitäm äs s ään k ok ou k s e s s a e s ittää K ym e n aak s on k u nni e m aak u nnan k attavan virk is tys a u e yh dis tyk s e n pe ru s tam is ta. Liitto on pyytänytk u ntia nim e äm ään k ak s i e du s tajaa toim ik u ntaan, jok a va m is te e e yh dis tyk s e n s äännöt Se vityk s e s s ä on tu tk ittu K ym e n aak s on m aak u ntak aa- s e k ä aatii toim e npide oh je m an ja ta ou s arvion yh dis tyk vaan os oite ttu ja virk is tys a u e ita ja re itte jä s e k ä niide n s e e. Viro ah de n k u nnanh a itu s va its i toim ik u ntaan te k m aaom is tu s o oja. Viro ah de a virk is tys a u e m e rk intä öy- nis e n joh tajan M ark k u U s k in s e k ä te k nis e n au tak u ntyy m m. Sa pa inja ta ja os as ta s aaris toa. Se vityk s e s s ä nan pu h e e njoh tajan Toni K rou vin. H am inan k au pu nginon m yös arvioitu m ah do is u u tta pe ru s taa K ym e n aak - h a itu s nim e s i toim ik u ntaan te k nis e n toim e n joh taja s oon virk is tys a u e yh dis tys tai - s äätiö, jok a y äpitää ja k e - M atti Fi pu n ja k au pu nginh a itu k s e n jäs e ne n Raim o h ittää k ok o m aak u nnan k attavaa virk is tys a u e ve rk os toa. Ström b e rgin. Siinä on ve rtai tu virk is tys a u e yh dis tyk s e n toim intam a e ja M e rvi H yppäne n ja arvioitu s e n pe ru s tam is - ja toim intak u s tannu k s ia. K ym e n aak s os s a on k ys yntää k attava e ja aadu k k aa e, y e is tä virk is tys k äyttöä s e k ä u ontom atk ai u a pa ve e va e a u e ve rk os to e, jok a is ää a u e e n viih tyis yyttä ja parantaa K ym e n aak s on im agoa ve tovoim ais e na m aak u ntana. Pe ru s te ttava virk is tys a u e yh dis tys tai s äätiö voi K UUSA K O SK IO Y SY D ÄNK Y LÄÄN M aak u ntak aavan M aas e u tu ja u onto (M L)- os ion virk is tys a u e varau s te n m aanom is tu s ti anne pros e nte is s a. M aanom is tu s ti anne h e h taare is s a: Lau tk a io e,k am i an e ntis e n k aatopaik an tie nvarte e n on tu os s a pu u varas to. Viro ah de n k u nta on vu ok rannu t ne iöm e trin m aa- a u e e n K u u s ak os k i O y: e pu u tavaran ja h ak e raak a- aine e n varas tointiin s e k ä niide n m u rs k aam is e e n ja k äs itte yyn. Vu ok ra- aik a on yk s i vu os i ja s opim u s jatk u u vu ode n k e rra aan. K u u s ak os k i O y:n on tark oitu s varas toida a ue e e h ak k u u täh te itä, k antoja, k ars ittu a rank aa s e k ä k u itu pu u ta ja toim inta tu e e o e m aan jatk u vaa. Pu u tavara os te taan paik a is i ta pu u n tu ottaji ta. Pie ne n varas tointia ue e n, jo aine n L au tk a ion varas tok in on, järk e vä h ank intas äde on k ork e intaan 50 k i om e triä, va ottaa Se ppo H arju ne n, tu e van varas toa u e e n pu u nh ank k ija. Pu u t tu odaan varas toon re k k a- au toi a. Varas toa u e e n pie ne n k oon vu ok s i re k k a iik e nte e n e i k u ite nk aan arve a is ääntyvän M u s e otie ä k u in m u u tam a a au to a k uuk au de s s a. Pu u ta jou du taan varas toim aan aina jonk u n aik aan, jotta e h tivih re ä h äviää ja pu u voidaan h yödyntää e ne rgiapu u na. Varas tointiaik a pu i e on vu ode n ve rran, jote n e ri ais te n tu h o ais te n vara ta pu u pinot tu aan jok o pe ittäm ään m u ovi a tai pe ittopape ri a tai pois tam aa a s e nttim e triä pinon pää im m äis iä pu ita. Pu u tavaran h ak e ttam ine n ajoittu u äm m itys k au de e ja tu aa te k e m ään paik a e aje ttava a au toh ak k u ri a päivis in noin k o m e n viik on ajan k e rra aan riippu e n h ak e te ttavan pu u n m ääräs tä. M e rvi H yppäne n

16 K LA M ILA N M ED IA PIIRI K am ian m e diapiiri k ok oontu u k ah de n k om e n viik on väe in k e s - k u s te e m aan e ok u vis ta ja m u is ta m e diatu otte is ta. Ryh m ä k äynnis tyi vu ode n 2009 au s s a au n pe rin k e s k u s te e m aan tv- e ok u vis - ta. Ide a on s am a k u in u k u piire is s ä: k ats otaan s am a e ok u va ja k e s k u s te aan s iitä. Pian m u k aan tu ivatm yös radio- oh je m at, ne tti ja e h de t. M e diapiiri on vi i, vapaa ja s itou tu m aton. K ah vim ak s u on ainoa k u u. Piiris s ä on o u t m u k ana s e its e m äs tä yh te e ntois ta jäs e ntä. Tapaam is e tovato e e ttiis tais in k o K am ian k y- ätu pa Ronk u is s a. K e s k u s te u n aih e e t pääte tään e tu k äte e n. Enite n k e s k u s te u u n vaik oitu u Te e m a- k anavan e ok u via. M yöh ään ja yöaik aan tu e vatfim itk ars iu tu vatpois, k os k a piiriäis te n e i oe te ta om is tavan ta e nnu s aite ita. Eok u vie n is äk s i m e diapiiris s ä on k e s k u s te tu m u u n m u as - s a K na i ja s ate e nvarjo - k u u nne m as arjas ta, K ym e n Sanom is ta, K aak onk u m as ta, Su om e n K u vae h de s tä ja itapäiväe h dis tä. M e diapiiri on k aik i e avoin. Te rve tu oa m u k aan. Se u raava k ok oontu m ine n Erk k i K u pari VALO K U VA: ILK K A AH M AVAARA K YLÄTEA TTERIA K ym in O s ak e yh tiön 100- vu otis s äätiön avu s tu k s e n tu rvin pe ru s te ttu k yäte atte ri M arm u titon voim is s aan.syk s y ä ak oi Toivoas s a K ans aais opis ton te atte ripiiri ja k u n M arm u ttie n is äk s i m u k aan tu i pari m u u ta h e nk iöä, voitiin te atte ritaite e n opis k e u aoittaa Ninni Su ntion joh do a. Innos tu nu tjou k k o on k ok oontu nu ttors tai- itais in Toivoaan jatk am aan k e vää ä aoite tu n iik e äh töis e n te atte - rin te k e m is tä ja im ais u taidon opis k e u a. O pis k e u on ou t h au s k aa yh de s s ä ooa ja jotain on opittu k in, jos e i m u u ta niin ainak in h e ittäytym is tä h e tk e e n. Nops a K ivi k irjoitti os ittain tos itapah tu m iin pe ru s - tu van näyte m än Vain m u u tam an m arjan ja s ie ne n täh de n, jonk a h än antoi te atte ripiirin k äyttöön. Näyte - m ää, jos s a H äppiä s u u nnis te taan s u u nnis tu s väe n tie - tois u u te e n, on h arjoite tu viik oittain ok a- ja m arras k u u n ajan ja s e n e ns ie s itys on e nne n M äntah de n Rannanpoik ie n pe rinte is tä pik k u jou u a. Toim itu s VALO K U VA: ILK K A AH M AVAARA Te atte riryh m ääis e tvas e m m ata: Nops a K ivi, Pe rtti Tapoa, O rvok k i, Lom m ine n, H irvie m o, Pe k k a O k s aa, Aiak k a ja M inna K auppi.

17 K urs s iais ia: Pirjo Järve nk yä, Eia Suok nuuti, Tuija Paaane n, Pirk k o Parone n, ope ttaja Ee va Lindgre n, Inge Grönroos ja Le ia Virta. Suurim m a a os a a oi täs s ä vaih e e s s a h im m e itvam iina, e iväth e o e e te nää viim e is e nä k urs s ipäivänä paik a a. H IM M ELIK URSSIK LA M ILA SSA Syk s y ä im e s tyi K am ian k yätu pa Ronk u in ik k u naan k au niita h im m e e itä ja ok ik ortte ja, jotk a oi vam is tanu tok itöide n m e s tari, h e s ink iäine n Ee va Lindgre e n, k e s äm ök - k iäine n, k u te n Tu ija Paaane n h äne te s itte i.h im m e itas e - te ttiin ik k u naan, paits i m yyntiin, niin m yös h ou k u tte e - m aan ih m is iä h im m e ik u rs s i e, jonk a K am ian s e u tu ry. järje s ti m arras k u u n pu oiväis s ä Ve don h iih tom aja a. K u rs s i e, jonk a ope ttajana toim i Ee va Lindgre n, tu i VALO K UVA: TUIJA PAALANEN 12 os anottajaa. H iih tojam aja os oittau tu i h yväk s i h im m e ik u rs s in pitopaik ak s i, s i ä s ie ä on pajon tiaa ja pitk ät pöydät. Lie k ö o u th yvän ope ttajan vai oppivais te n k u rs - s iais te n ans iota, e ttä k ah de k s anpäiväis e k s i s u u nnite tu k u rs s i voitiin ope ttaa jo päivää aie m m in, k os k a k aik k i s aivat te k e m äns ä h im m e it vam iik s i jo s e its e m änte nä k u rs s ipäivänä. M e rvi H yppäne n PYÖ TSA A REN SILTA K e vään ja k e s än u rak k a Pyöts aare n s ita vam is tu i s u u n- nite u s ti ja rak e nnu s työt pys yivät aik atau u s s a, pide ttiin s i an ja tie npe nk e re e n vas taanottotark as tu s. Siinä tode tu tpu u tte e t, k orjau k s e tja m u u ts ovitu t toim e npite e t te h tiin ja u rak k as opim u k s e n m u k aine n rak e nnu s aik a päättyi M ah do is e s ta s i an avajais tiais u u de s ta e i vie ä oe tark e m paa tie toa. U u de s ta s i as ta tu i k om e a, ak u u n s e näytti iiank in m ah tavata, m u tta nyt s iih e n on jo s im ä tottu nu t. Vaik k a s i an k ans i on e ve ä, te h tiin Pyöts aare e n as k e va tie os u u s tu rva is u u s s yis tä k ape am m ak s i, s am an e vyis e k s i k u in tie t s aare s s a. Si an ak u pääh än aite ttiin m yös 30 k iom e trin nope u s rajoitu s (jos jok u u s k ataa niin k ovaa e de s ajaa k ork e a a s i a a). Au toje n k oh taam is paik at s i a a ovat m attoaitu rin ris te ys ja its e s i an k ans i, joh on m ah tu u vaik k a tans s e ja pitäm ään. Ve ne iijätovattyytyväis iä, s i ä nyts i an ata m ah - tu u h yvin väh än is om m a ak in ve ne e ä.m atk a M äntah - de ta änne n s u u ntaan yh e ne e h u om attavas ti, k u n e i e nää tarvits e k ie rtää Pyöts aarta. Si an s u u re m pi au k k o is ää ve de n virtau s ta ja toivon m u k aan is ääntyvä virtau s e de s väh än h idas taa M äntah de n K yänah de n u m pe e n k as vam is ta. M e rvi H yppäne n

18 CRU vuodon h ak e m is topuu "CLIM A TEG A TE" JA ILM A STO TIETEEN K RIISI Vars in väh ä e h uom io e on s uom aais e s - s a m e dias s a jäänytk iivas k e s k us te u, jota k äydään k ans ainväis is s ä tie de m ie s piire is s ä im as totie te e n tias ta. Ih m is e n aih e uttam an im as ton äm pe ne m is e n te oriaan joh tane e t tutk im uk s e t ovat k e ränne e tym päri e e n s uuria poiittis ia ja taoude is ia painos tus ryh m iä, joide n puris tuk - s is s a jää väh än tiaa its e tie te e is e e työe. Im as totie te iijät joutuvat työs k e nte e - m ään pe on im apiiris s ä, jos s a avoin k o e giaaine n k e s k us te u ak aa k äydä m ah dottom ak s i. Itä- Angian yiopis ton CRU tutk im us k e s k uk s e s s a tapah tunut Cim ate gate - vuoto voidaan näh dä yh - te nä im auk s e na täs tä ah dis tavas ta tiante e s ta. Im as totie de k ärs ii h ape n ja uote t- tavuude n puutte e s ta. H e s ingin Yiopis ton ym päris tötie te e n profe s s o- ri Atte K orh oa k iinnitti as iaan te räväs ti h u om iota jo ju k ais tu s s a b ogik irjoitu k s e s s aan Im as totie te e n am ak au s i arvos te tu a Co2- Raportti s ivu s to a: Es itän k ärk e e n h e ti te e s in, jonk a m ie u u s ti ais - tan ju k is e e n k ritiik k iin: k u n m yöh e m m ät pove t tu tu s tu vat im as totie te e s e e n, h e u ok itte e vat u vu n au n tie te e n h is torian nooih in u k u i- h in. H e tu e vat k u m m as te e m aan ja k äyttäm ään aik aam m e varoittavana e s im e rk k inä s iitä, k u ink a tie te e n k e s k e is te n arvoje n ja k rite e re i- de n anne ttiin pik k u h ijaa u noh tu a its e tu tk im u s - te e m an im as tonm u u tok s e n m u u ttu e s s a poiittis e k s i ja s os iaais e k s i te m m e ys k e ntäk s i. Ju k is u u de s s a ja im e is e s ti m yös tie de yh te is ös - s ä on tapah tu nu tjak o k ah te e n tois iaan s yje s - k e e vään e iriin, s k e ptik oih in ja aarm is te ih in. K orh one n k u vaa: Im as totu tk im u k s e s s a k riittis yyttä s yö m yös jyrk - k ä k ah tiajak o im as tos k e ptik oide n ja ih m is e n os u u tta k oros tavie n tu tk ijoide n väi ä.tu tk ijate i- vät h au a tu a s am ais te tu k s i s k e ptik oih in, jooin m oni täys in u onno ine n, aine is toih in, m e - ne te m iin ja joh topäätök s iin iittyvä k ritiik k i jäte - tään m ainits e m atta e im au tu m is e n pe os ta. Sam an pe on vu ok s i vaih toe h tois ia s e itys m a e ja e i u s k a e ta e ts iä, m ink ä s e u rau k s e na h appi on k atoam as s a k ok o tie te e naas ta. O n h yvin oire e is ta, e ttä k ritiik k iä tai vaih toe h - tois ia m a e ja e s ittävän täytyy h e tim ite n k oros - taa, e tte i h än s u ink aan oe s k e ptik k o. Näinh än YK :n im as tok ok ou k s e s s a Ge ne ve s s ä äs k e ttäin pu h u nu tm ojib Latifk iiru h ti h u om au ttam aan k e r- toe s s aan, e ttä äh iaik oje n im as tonm u u tos e n- nu s te e ts aattavatm e nnä u u s ik s i ja e ttä m aaim an im as to s aattaa viie ntyä s e u raavat vu otta. Tä aine n varovais u u s ja varpais i aan oo e i oe pitk än pää e k u nniak s i tie te e e. K orh one n e i as e tu k u m m ank aan e irin pu oe s - ta pu h u jak s i, h än on h u ois s aan tie te e n te k e - m is e n tas os ta, ja antaa e s im e rk k e jä: Ju k is u u te e n pu tk ah te e e tu on tu os tak in e riais ia raportte ja ja s e vityk s iä, jois s a m aaai aan yh ä h u rje m pia k au h u k u via im as tonm u u tok - s e n vaik u tu k s is ta. Näis s ä s e vityk s is s ä aito tie - te e ine n k ritiik k i, ju k is u u s ja tois te ttavu u s on u s e in u noh de ttu. Es im e rk ik s i ju u ri im e s tynyt U NEPin im as toraportti (M cm u e n, C.P. and Jab - b ou r, J. (2009 ). Cim ate Ch ange Scie nce Com - pe ndiu m U nite d Nations Environm e nt Program m e, Nairob i, Earth Print) e s itte e e näyttäväs ti W ik ipe dias ta ote ttu a ätk äm aia - k u vaa viim e is e n s adan vu ode n äm pötianou s u s ta ja im oittaa äh te e k s e e n H anno (2009 ), jok a on jonk u n W ik ipe dias s a e s iintyvän m attim e ik ääis e n ps e u donyym i. Gradu - tu tk ie m as s a tä ais - ta äh te ide n k äyttöä pik attais iin. Toine n e s im e rk k i on arvovatais e s s a Scie nce - e h de s s ä h ijattain ju k ais tu tu tk im u s, jos s a ark tis te n au e ide n k e s k iäm pötioje n tode taan oe van nyt k ork e am m a a k u in k e rtaak aan aik ais e m m in k ah te e n tu h ante e n vu o- te e n. Tu os s aattaa h yvink in o a totta, m u tta tapa jo a tu tk ijat täh än päätyvät, h e rättää k ys y- m yk s iä. Prok s i- aine is toja on ote ttu m u k aan vaik oidu s ti, niitä on pik ottu, m anipu oitu, s iote ttu ja yh dis te ty ja e s im e rk ik s i om ie n k o e goide - ni aie m m in Su om e s ta k e rääm ät aine is tot on jopa k äänne tty yös aais in, jo oin äm pim ät jak s ot m u u ttu vat k ym ik s i ja päinvas toin. Norm aais ti tä ais ta pide ttäis iin tie te e is e nä vääre nnök s e nä, jo a on vak avats e u rau k s e t. K orh oan b ogik irjoitu s h e rätti ans aittu a vas tak aik u a s u om aais is s a tie de piire is s ä, k irjoitu k - s e e n tu i ne jättä s ataa k om m e nttia, jois ta s u u ri os a tie de m ie s te n k irjoittam ia (k annattaa m aa ink onk in k äydä u k e m as s a!). Vain vatam e dia s ivu u tti k e s k u s te u n avau k s e n h ijais u u - de a, k u te n m yös m u u tam aa viik k oa m yöh e m m in k ans ainväis tä tie de tyh te is öä k oh ah - du ttane e n tie tovu odon b rittiäis e s tä Itä- Angian CRU (Cim atic Re s e arch U nit) yk s ik ös - tä. Im e is e s ti im as totie te e n k ou k e rot ovat toim ittaji e iian m onim u tk ais ia ym m ärre ttäväk s i. CRU - vu odon jäk e e n K orh oa k irjoittaa b ogis - s aan Im as totie de on k ontak tiaji ( Co2- Raportti): Nii e, jotk a h yppe e vätrie m u s ta, e ttä nytih m i- s e n aih e u ttam a im as tonm u u tos on k u m ottu, h au ais in tode ta, e ttä m ik ään vie s te is s ä e i os oita, e ttä k as vih u one te oria ois i väärä tai pu u tte e ine n. Tä ais ta joh topäätös tä e i ju k itu - e e n k e s k u s te u n poh jata voi ve tää. O nk in s yytä k e s k ittyä vain s iih e n, m itä vie s te is tä on tode a pääte tävis s ä. Erityis e n k oh taok k aana pidän vie s te jä, jotk a iittyvät tie te e is te n tu os te n ve rtais arviointiin. Se h än on tie te e n h arjoitu k s e n k u m ak ivi, jonk a

19 "Tu tk ijoide n s u u rin m ie e nk iinto k oh dis tu u s iih e n, m ite n tape aan vas tu s tajie n k ans s a. Tie de on totu u de n e ts intää, m u tta täs s ä s e on tois e a s ija a." "D atoje n m anipu ointi on taite e naji." CRU :n tu tk ijoide n m u s ta e is ta e jou tu nu tåb o Ak ade m in ym - päris töte k niik an e h tori JarAh b e ck Tu ru n Sanom is s a LÄM PÖ K ÄPPYRÄT K IISTA N A LLA UUD ESSA SEELA NNISSA M arras k u u n opu i a e vis i inte rne tiin a a oe vat im as tok äyrät. Ye m pi on u u de n Se e annin im atie te e n aitok s e n ne ttis ivu ita ja ae m pi s am oih in m ittau s tu ok s iin pe ru s tu va k äyrä jonk u n m u u n te k e m änä. Nyt ih m e te ään m ik s i k äyrätovatniin e riais e t.täm ä vain e s im e rk k inä va its e vas ta e ripu ras ta. Läh de e s im : h ttp://b ogs.te e graph.co.u k /ne w s /jam e s de ingpoe (IA) varas s a tie te e n u s k ottavu u s e pää. O n m as e ntavaa u - k e a, k u ink a nyt ju k itu e is s a vie s te is s ä poh ditaan, k e - ne n artik k e e ita tu e e ju k ais ta ja k e ne n e i, k u k a arvioi k e ne nk in k äs ik irjoitu k s ia ja m itk ä s arjat voidaan u k e a ve rtais arvioinnin piiriin. Jois s ain vie s te is s ä jopa e h dote - taan, e ttä k as s is ta tie de s arjaa Cim ate Re s e arch e i pitäis i e nää u k e a ve rtais arvioitu je n s arjoje n jou k k oon, k os k a s e on s u os tu nu t ju k ais e m aan antropoge e nis ta im as tonm u u tos ta k riittis e s ti äh e s tyviä artik k e e ita. As ia e i ois i h u oe s tu ttava, jos k irjoittajina ois i jou k - k o tak apih an taave ja, m u tta k u n k ys ym yk s e s s ä on jou k k o m aaim an e tu rivin im as totu tk ijoita, jotk a is tu vat m onie n tie de s arjoje n toim itu s ne u vos tois s a, ak aa m oine n s pe k u ointi h irvittää. O u doita k u u os tavat m yös k e s k u s te u t, jois s a poh - ditaan k e ne n tu tk im u k s ia e i m is s ään nim e s s ä pidä s i- te e rata tu e vas s a IPCC:n raportis s a. Tä aine n s e e k tiivis yys tai e de s s e n poh tim ine n rapau ttaa m aaim an tu nne tu im m an im as totie te e n ippu aivan arvovataa. O n aik a k u vaavaa, e tte i m u u tam ia toim ittajia tai poiitik k oja nyt ju k itu e e t vie s tit oe h ätk äh dyttäne e t k y- s e e s s ä ie ne e s u h m u rointi, joh on on totu ttu. Lu onnontie te iijän näk ök u m as ta on s e n s ijaan s k andaaim ais - ta, jos vie s tit ovat totta: tu tk ija a on vas tu u ja ve voite k u vata tode is u u tta oik e in, e i yh tään e ne m pää tai väh e m pää. Vu ode tu s s a CRU aine is tos s a on vain pie ni os a s äh - k öpos te ja (n. 8M B), oe nnaine n os u u s on dok u m e n- te i a (n. 150M B), jotk a s is ätävätim e is e s ti m yös täh ä- nas tis e s ti ve rttais arvioinnita s aattu a raak adataa (h a- k e m is topu u au k e am an vas e m m as s a aidas s a). O n arvioitu e ttä dok u m e nttie n tode is e n s is ä ön anays oim is e e n m e ne e väh intäänk in vu os i, s iinä m äärin aaja ja k attava aine is to on. K ys e e i s iis oe m is tään väh äpätöis e s tä vu odos ta. Aik a näyttää m i ais e k s i näk e m ys im as tonm u u tok s e s ta m u otou tu u, jos ja k u n avoin tie te e ine n toim intatapa paau tu u im as totie te e s e e n Ik k a Ah m avaara PS K äytin noin viis i päivää päätoim is e s ti pe re h tyäk s e ni täm än k irjoitu k s e n aih e piiriin inte rne tin äh e s opu ttom an aajas s a aine is tos s a. M aa ik k ona päädyin opu ta rak e ntam aan ju - tu n profe s s ori Atte K orh os e n s u om e nk ie is te n k irjoitu s te n ym päri e, s u u re m pia virh e itä aras s a aih e e s s a vätääk s e ni. ILM A STO NM UUTO S M ÄNTLA H D ESSA M äntah de s s a on Tim o K arjak in m itannut äm pötioja vuode s ta 2000 ak ae n aam uis in k e o 6-7. Rantaitu va a ak oi 2008 päivittäis e t vuorok aus i m ittauk s e t, jois - s a m itataan päivän yin ja ain äm pötia. K aavios s a oik e a a 2000 u vu n vu os i- k e s k iarvot vu ote e n 2007 K arjak inin m ittau s te n m u k aan, vu os i 2008 on Rantaitu van m ittau k s ia jak au tu e n k om e e n e ri tu ok s e e n: A m axim i, B k e s - k iarvo ja C m inim i. Vaits im m e m inim iarvon tode nnäk öis im m äk s i vas taam aan K arjak inin aam u m ittau k s ia, jo oin u s e in on vu orok au de n viie in aik a. Totu u s ie - ne e jos s ain B.n ja C:n väis s ä.a vaih - toe h do a s ais im m e ns. ätk äm aian. Tre ndiiviiva (Lin) os oittaa vain h ie nois - ta, e h k ä 0.1 as te e n nou s u a. Aim pana 08 ja 09 s yk s yje n k u k u. A B C

20 JO ULUN JA TSIT K YLILLÄ: K YLÄTUPA RO NK ULI JO ULUK UUSSA ti- pe , m aanantais in s u je ttu, paits i ak ae n m yös au antais in ja s u nnu ntais in k o Aattona tors taina s u je ttu. Jou u aattos ta ak ae n Jou u om a a, avataan jä e e n K äs itöitä, ah jatavaraa, ne ttiyh te ys, tu ore ita e ivonnais ia, paik k a- k u ntainfoa, K am ian s e u du n pave u h ak e m is to, ym. Pu h. (05) AVANTO U INTI H u u rte is e tu im aritpitäväts au naa k u u m ana Su nnu ntais in K e s k iviik k ois in Pe rjantais in Tapaninpäivän u inti e i toim itu k s e n tie dos s a, is ätie toja Ris to K ou k i, pu h : K LA M ILA N K YLÄK IRK K O K ESK IVIIK K O NA K LO 19 K A UNEIM M A T JO ULULA ULUT M atti As toa, Te rh i K u rk o PERJA NTA INA K LO 6 SA NA JUM A LA NPA LVELUS Tim o Lavoia.Inna Ras tas M u u tok s e t m ah do is ia. Lu e s e u rak u ntau u tis e t (K aak onk u m a) ja k irk on im oitu s tau u a. TA PA H TUM A T JO ULUA IK A A N: 8.12 M e diapiiri K am ian k yätuva a k o K aune im m atjouuauuttoivoas s a k o Pas tori H anna Sink k o K yäte atte ri M arm utittoivoas s a k o "Vain m u u tam an m arjan ja s ie ne n täh de n" O h jau s Ninni Su ntio, K äs ik irjoitu s Nops a K ivi Rannanpoik ie n pik k ujouu te atte rin jäk e e n K aune im m atjouuauutk am ian K yäk irk os s a k o 19 M atti As toa, Te rh i K u rk o Sanajum aanpave us K am ian K yäk irk os s a k o 6 Tim o Lavoia.Inna Ras tas K YLÄTEA TTERI M A RM UTIT ESITTÄÄ TO IVO LA SSA K LO 18 NO PSA K IVEN NÄYTELM ÄN VA IN M UUTA M A N M A RJA N JA SIENEN TÄH D EN O h jau s Ninni Su ntio Te rve tuoa k ats om aan k uink a H äppiä, tuok in pie ni k yäpah ane n s uunnis te taan s uunnis tus väe n tie tois uute e n! H am inan k ans aais opis ton te atte ripiiri - Vapaa Pääs y! H yvää Jouua! Ja Onne is ta Uutta Vuotta! Toivottavat Rantaiväk i Ja Toim itus.