Prosessitekniikan perusta Automaatiotekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Prosessitekniikan perusta Automaatiotekniikka"

Transkriptio

1 Prosessitekniikan perusta Automaatiotekniikka Peruskäsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa keskitytään ilmiöihin ja niiden hallintaan. Ilmiöiden tarkastelussa rajaudutaan sellaisiin ilmiöihin, jotka ovat tyypillisiä sekä luonnonprosesseissa että teollisissa prosesseissa. Toisaalta itse prosessin käsitteen voidaan määritellä tarkoittavan pyrkimystä hallita erilaisia ilmiöitä. Ilmiöiden hallintaa voidaan toteuttaa prosessi- ja ympäristötekniikan keinoin suunnittelemalla ja toteuttamalla siihen sopivia prosessilaitteita ja/tai luonnon ympäristöön tehtyjä rakenteita. Lisäksi ilmiöitä voidaan hallita automaatioteknisin keinoin, joihin tässä yhteydessä keskitytään. Automaatiossa on aina kysymys toiminnasta, joka voi tapahtua ilman ihmisen jatkuvaa vaikutusta ja ohjausta. Tietyssä mielessä kysymys on jostakin itsestään tapahtuvasta. Käytännössä nykyaikaisessa automaatioteknisissä laitteissa ja järjestelmissä ihmisen tekemä päättely- ja lihastyö on osaksi tai kokonaan korvattu mikroprosessoreissa toimivilla ohjelmilla, jotka toteuttavat erilaisten mittaus- ja ohjauslaitteiden avulla säätö- ja systeemiteknisiä menetelmiä. Automaatiossa keskeisin periaate on ns. takaisinkytkennän (tai takaisinkytketyn säädön) periaate, jolla tarkoitetaan sitä, että jonkin hallittavan suureen arvoa mitataan jatkuvasti ja tämä mittausarvo siirretään (takaisin kytketään) tietokoneelle, joka vertaa saatua mittausarvoa haluttuun (eli tavoiteltuun) lukuarvoon (ns. asetusarvo) ja muodostaa näiden erotuksen perusteella sopivan ohjaussuureen. Ohjaussuure puolestaan siirretään tietokoneesta ns. toimilaitteelle, joka pyrkii muuttamaan hallittavaa kohdetta siten, että mitattava arvo lähestyy edellä mainittua asetusarvoa. Prosessiautomaatiota on käsitteenä helpointa tarkastella sitä ylempien käsitteiden ja erilaisten rajausten avulla. Aloittamalla tarkastelu yleisestä automaation näkökulmasta voidaan todeta prosessiautomaation olevan osa teollisuusautomaatiota, jolla tarkoitetaan lyhyesti ilmaistuna teollisuuslaitoksissa sovellettua automaatiota. Kysymyksessä on siis erilaisten tuotantolaitosten automatisointiin käytetty tekniikka, joka koostuu erilaisista laitteista kuten mittalaitteista, toimilaitteista ja tietokonepohjaisista automaatiojärjestelmistä sekä ohjelmistoista ja niihin sisällytetyistä menetelmistä, joita taas ovat mm. loogiset operaatiot ja päättely, säätötekniikka, suodatus, visualisointi ja vikadiagnostiikka. Teollisuusautomaatio jakautuu kahteen osaan: kappaletavara-automaatioon ja prosessiautomaatioon. Kappaletavara-automaatiossa on kysymyksessä nimensä mukaisesti selvästi erotettavien kappaleiden käsittelyyn erikoistuneesta tekniikasta, kun taas prosessiautomaatiossa tarkastelun kohteena on virtaavien aineiden, kuten nesteiden, kaasujen, lietteiden ja jauheiden käsittelyyn erikoistuneet tekniikat. Prosessiautomaatio voidaan edelleen jakaa ohjattavien prosessien luonteen mukaan kahteen pääluokkaan: panosprosessien ja jatkuvien prosessien automaatioon. Panosprosessien automaatio on menetelmien osalta samankaltaista kuin kappaletavara-automaatio: niissä molemmissa korostuu looginen vertailu ja päättely, ja toisaalta säätötekniikan rooli on jatkuvien prosessien automaatioon verrattuna 1

2 vähäisempää. Jatkuvien prosessien automaatio on menetelmätekniikan näkökulmasta tarkasteltuna usein takaisinkytkettyä säätöä, jossa kohteena oleva prosessi pidetään mahdollisimman tarkasti halutussa tilassa häiriöistä huolimatta. Prosessin haluttu tila voidaan määrätä ns. optimoivien menetelmien avulla. Tällöin optimointi tarkoittaa kullakin ajan hetkellä parhaan mahdollisen tavoitetilan määrittelyä, mikä puolestaan tapahtuu erilaisia teknis-taloudellisia kriteerejä hyväksi käyttäen. Monet teollisuuslaitokset sisältävät piirteitä sekä prosesseista että kappaletavaran käsittelystä. Virtaavien aineiden käsittelyssä on kuitenkin runsaasti teollisuuden alasta riippumattomia yhteisiä piirteitä, minkä vuoksi niiden automaatiota samoin kuin luonnonympäristön hallintaan tarkoitettua automaatiota voidaan käsitellä samalla tavoin. Ensinnäkin niissä kaikissa on useimmiten hallittavana samoja suureita kuten virtausnopeus, paine, lämpötila, pinnankorkeus tai jokin pitoisuus. Toiseksi niissä pyritään hallitsemaan jotain fysikaalista tai biologista ilmiötä tai kemiallista reaktiota. Ilmiön tai reaktion luonne voi olla luonnostaan vakaa eli stabiili tai epävakaa eli epästabiili. Ensimmäisessä tapauksessa prosessiautomaation tehtäväksi jää lähinnä mittaustiedon esittäminen ihmiselle sopivassa muodossa sekä prosessin tavoitetilan muutosten ohjaus. Jälkimmäisessä tapauksessa automaation tulee lisäksi vakauttaa eli stabiloida prosessi niin, että se pysyy halutussa tilassa ja siirtyy hallitusti tilasta toiseen. Erityisesti näihin tapauksiin tarvitaan takaisinkytkettyjä säätöpiirejä. Prosessiautomaatio koostuu perusautomaation tasolla erilaisten yksikköoperaatioiden hallinnasta ja tehdasautomaation tasolla koko tuotannon hallinnasta. Nykyisin prosessiautomaation tehtäväkenttää on laajennettu yhä suuremmassa määrin myös prosessilaitteiden kunnonvalvontaan ja tuotteiden laadunvalvontaan sekä ulotettu koko raaka-aineiden hankintaketjuun ja vastaavasti tuotteiden toimitusketjuun tehtaalta asiakkaille. Prosessiautomaatiolaitteista ja -järjestelmistä Prosessiautomaation toteutuksessa käytetään tietokonetekniikkaa. Nykyaikainen prosessiautomaatiojärjestelmä koostuu useista kymmenistä tehtäväänsä erikoistuneista tietokoneista, jotka voivat keskustella keskenään eritasoisten tietoverkkojen avulla. Tehtävien jakamista useammalle erikoistuneelle tietokoneelle kutsutaan hajauttamiseksi. Prosessiautomaatiojärjestelmä saa jatkuvasti mittaustietoa prosessista siihen kytkettyjen mittalaitteiden kautta sekä kykenee ohjaamaan prosessia toimilaitteidensa avulla. Mittalaitteet koostuvat tuntoelimestä eli anturista ja mittalähettimestä, joka muuttaa anturin antaman mittaviestin paremmin siirrettävään ja muun laitteiston kannalta helpommin käsiteltävissä olevaan standardimuotoon. Toimilaitteet vaikuttavat prosessiin halutulla tavalla, esim. venttiili voi muuttaa virtausta jossakin putkessa tai lämmitysvastus voi muuttaa lämpötilaa jossakin säiliössä. Toimilaitteet koostuvat toimimoottorista ja toimielimestä. Nykyisin sekä mittalaitteet että toimilaitteet sisältävät usein oman erikoistuneen mikroprosessorinsa, joka käsittelee varsin itsenäisesti erilaisia tietoja ja joka kykenee myös keskustelemaan muiden laitteiden prosessoreiden kanssa. Tästä syystä näitä toimilaitteita on kutsuttu älykkäiksi kenttälaitteiksi. Älykkäät kenttälaitteet kommunikoivat sekä keskenään että muiden automaatiolaitteiden ja myös ihmisen kanssa alemman tason tietoverkon eli ns. kenttäväylän kautta. 2

3 Prosessiautomaatiojärjestelmä sisältää myös ylemmän tason tietokonelaitteita eli alaasemia, joissa voidaan suorittaa vaativampaa laskentaa ja tietojen käsittelyä ja joissa tietoa voidaan jalostaa paremmin prosessia valvovan ihmisen käyttöön sopivaksi. Alaasemat voivat vaihtaa tietojaan ns. järjestelmäväylän avulla, joka on käytännössä samanlainen paikallinen tietoverkko (ns. lähiverkko eli LAN) kuin toimistoissa käytetyt verkot. Niitä prosessiautomaatiojärjestelmän laitteita, jotka on rakennettu palvelemaan prosessia ohjaavaa ja valvovaa ihmistä, kutsutaan valvomolaitteiksi. Merkittävä osa prosessiautomaatiosta on rakennettu ihmisen tarvitsemaa käyttöliittymää varten, jonka kautta prosessia valvova ja ohjaava henkilöstö kykenee hallitsemaan laajoja tehdaskokonaisuuksia suurissa valvomoissa. Prosessien valvontaa on enenevässä määrin keskitetty suuriin valvomoihin, joissa operaattoreina toimivat ihmiset voivat auttaa toisiaan ja siten jakaa muutoin usein hyvin epätasaisesti kuormittavaa työtä keskenään. Prosessiautomaation merkityksestä Historiallisesti tarkasteltuna prosessiautomaatio on mekanisaation jatke: mekanisaatiossa korvattiin ihmisen (usein orjien) tekemä lihastyö konevoimalla, kun taas automaatiossa korvattiin myös henkisesti kuormittava ja usein vaarallisissa olosuhteissa tapahtuva pakkotahtinen kenttätyö suurelta osin toimisto-olosuhteita vastaavassa valvomossa tapahtuvaksi tarkkailutehtäväksi, jossa toistuvista rutiineista huolehtii automaatiojärjestelmä ja ihminen puuttuu asioiden kulkuun vain poikkeustilanteissa. Yhteiskunnallisesti prosessiautomaatio on merkinnyt työvoimatarpeen vähenemistä. Toisaalta automaatio on keskeinen kilpailutekijä globaalissa taloudessa ja korkea automaatioaste on paras tapa säilyttää tuotantotoimintaa ja siihen liittyviä työpaikkoja myös Suomessa ja muissa perinteisissä teollisuusmaissa, joissa tuotantotoiminnan henkilöstökustannukset ovat merkittäviä. Vaikka teollisuuden suora työllistävä merkitys onkin vähentynyt, sen välilliset vaikutukset työllisyyteen ja kansantalouteen ovat edelleen erittäin suuria. Koska prosessiteollisuuden tuotteet menevät pääosin muun teollisuuden jatkojalostukseen eivätkä yksittäisten kuluttajien käyttöön, ne jäävät suurelle yleisölle vieraiksi ja ehkä juuri siksi ne mielletään usein edelleen halvoiksi ja yksinkertaisiksi massatuotteiksi. Todellisuudessa prosessiteollisuuden tuotteet ovat nykyisin kunkin (yritys)asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä erikoistuotteita, joiden laatua valvotaan ja ylläpidetään tarkasti automaation avulla. Prosessiautomaatiolla on ratkaiseva merkitys sekä paikallisen ympäristönsä kannalta että globaalissa mielessä. Automaation avulla voidaan vähentää merkittävästi raakaaineiden ja energian kulutusta sekä päästöjä ja hylkyyn menevän tuotannon osuutta. Nykyaikainen teollisuus ei voisi mitenkään asiallisesti täyttää sille asetettuja ympäristönormeja ilman prosessiautomaatiota. Prosessiautomaation kehittäminen on usein myös ensimmäinen ja edullisin tapa pienentää teollisuuslaitoksen ympäristökuormitusta, koska varsinaisten prosessilaitteisiin tai ympäristöteknisiin 3

4 rakenteisiin tehtävät muutokset vaativat huomattavasti automaatiota suurempia taloudellisia investointeja. Prosessiautomaation suunnittelusta ja toteutuksesta Jotta jokin prosessi voidaan automatisoida, tarvitaan tehtävään sopivat mitta- ja toimilaitteet (eli ns. kenttälaitteet), joiden valintaan puolestaan tarvitaan tietoa prosessin ominaisuuksista ja toiminnasta. Erityisesti tulee tietää, mitä suureita ko. prosessissa tulee pitää hallinnassa ja millä tavoin tai minkä suureiden avulla hallittavia suureita voidaan hallita. Tulee siis tietää mitattavat (hallittavat) suureet sekä sellaiset suureet, joilla edellä mainittuihin voidaan vaikuttaa eli ns. ohjaussuureet. Sopivien kenttälaitteiden lisäksi tarvitaan automaatiojärjestelmä (eli prosessia ohjaavat tietokoneet), jossa toimivien ohjelmien avulla voidaan toteuttaa järjestelmän säätö- ja ohjausperiaatteita sekä -menetelmiä. Menetelmien sovittaminen kunkin yksittäisen prosessin tarpeisiin puolestaan edellyttää tietoa siitä, kuinka ohjaussuureen muutos (eli toimilaitteen asennon muutos) vaikuttaa hallittavaan suureeseen. Tätä tietoa kutsutaan prosessin dynamiikaksi ja se ilmaistaan usein prosessin matemaattisen mallin avulla. Matemaattinen malli voidaan laatia kokeellisen tiedon (prosessikokeiden tulosten) ja/tai teoreettisen tiedon (aine-, energia- ja liikemäärätaseet sekä ilmiöihin liittyvät luonnonlait) avulla. 4

5 1 1 PROSESSIEN DYNAMIIKKA Jotta voisimme ohjata ja/tai säätää jotain systeemiä järkevästi, meidän tulee tietää, kuinka ko. systeemi reagoi erilaisiin ohjauksiin. Ohjauksen ja sitä seuraavan vasteen keskinäistä ajan mukana muuttuvaa käyttäytymistä nimitetään dynamiikaksi. Kuvassa on tyypillinen askelkoe: ohjausta (virtaus) muutetaan askelmaisesti ja vaste (pinnankorkeus) käyttäytyy prosessin dynamiikan mukaisella tavalla. Vasteesta voidaan mitata mm. seuraavia dynamiikkaa kuvaavia tunnuslukuja: - prosessin vahvistus: vasteen kokonaismuutoksen suhde ohjauksen muutokseen - viive eli kuollut aika: Se aika, joka kuluu ohjauksen muutoshetkestä siihen hetkeen, jossa vaste alkaa muuttua (eli ohjauksen vaikutus alkaa näkyä)

6 2 - aikavakio: Se aika, joka kuluu vasteen muutoksen alkuhetkestä siihen hetkeen, jossa se on saavuttanut 63,5 % lopullisesta muutoksestaan. Edellisistä dynamiikkaa kuvaavista tunnusluvuista voidaan päätellä mm. seuraavaa: - mitä suurempi on prosessin vahvistus, sitä voimakkaammin se reagoi ohjaukseen (ja sitä pienempi vahvistus riittää vastaavasti säätimelle) ja päinvastoin, - mitä pitempi viive, sitä haastavampaa on säädön suunnittelu (ja sitä varovaisemmin säätö on viritettävä) sekä - mitä pitempi aikavakio, sitä hitaammin prosessi reagoi ohjaukseen (ja sitä paremmin se samalla suodattaa myös nopeasti muuttuvia tahattomia ohjauksen muutoksia eli häiriöitä). Viive haittaa aina ohjausta ja säätöä. Pitkä viive voi aiheuttaa epästabiilisuutta. Viiveellisiä prosesseja ohjataan ja säädetään usein siihen tarkoitetuilla erikoisalgoritmeilla ja/tai -menetelmillä. Viiveen absoluuttisella arvolla ei ole niin suurta merkitystä kuin sen suhteella aikavakioihin. Pitkä viive suhteessa määräävän aikavakioon ratkaisee sen, kuinka hankalaa säätö lopulta on (hitaassa prosessissa voi olla jonkin verran viivettäkin ilman, että siitä koituu suurta haittaa). Taitavalla säätösuunnittelulla viiveen haittoja voidaan vähentää ratkaisevasti. Joissakin tapauksissa instrumenttien uudelleen sijoituksella ja prosessien suunnittelulla viivettä voidaan pienentää tai joissakin tapauksissa poistaa lähes kokonaan. Prosessin hitaudesta voi olla jopa hyötyä, koska se suodattaa samalla häiriöitä. Toisaalta hitaus aiheuttaa myös prosessin tavoitetilan muutostarpeiden hidasta seurantaa ja siten pitkäaikaisia poikkeamia mitatun ja halutun suureen arvon välille. Huolellisella säätimen suunnittelulla ja virityksellä voidaan tasapainottaa hidasta ja nopeaa prosessidynamiikkaa siten, että säätöpiiri toimii halutulla

7 3 tavalla. Tavallisissa PID -säätimissä se tehdään sopivilla derivointi- ja integrointiajan valinnoilla. Edellä esitettyä tapaa tarkastella dynamiikkaa kutsutaan kokeelliseksi mallintamiseksi. Siinä aiheutetaan tarkoituksellisesti määrämuotoisia muutoksia ohjaukseen (esim. askelmuutoksia, pulsseja, siniaaltoa ja ramppifunktioita) ja mitataan niistä seuraavia vasteita. Sen sijaan teoreettisessa mallintamisessa käytetään luonnonlakeja sekä aine-, energia- ja liikemäärätaseita, joiden avulla voidaan selvittää aivan samoja dynamiikkaan liittyviä asioita kuin kokeellisessakin mallintamisessa. Teoreettista mallintamista tarvitaan erityisesti silloin, kun kokeiden suorittaminen ei ole mahdollista (fyysistä järjestelmää ei vielä ole olemassa tai dynamiikan selvittämiseen tarvittavat kokeet ovat vaarallisia). Teoreettinen mallintaminen tuottaa tuloksena ensimmäisessä vaiheessa differentiaali- tai differenssiyhtälöitä tai vastaavia yhtälöryhmiä. Esim. Ainetase: kertymä = sisäänvirtaus ulosvirtaus dv ( t) Fi ( t) F0 ( t) dt Adh( t) Fi ( t) Fo ( t) dt

8 4 Edellä V on säiliön tilavuus, A on säiliön pinnankorkeus ja h(t) on pinnankorkeus, joka muuttuu ajan mukana. Yksiköt yhtälöiden molemmilla puolilla voisivat olla esim. m 3 /h. Edellisestä differentiaaliyhtälömuotoisesta esityksestä voidaan päätellä mm. seuraavaa: - mitä suurempi säiliö, sitä suurempi kertymä on mahdollinen (vastaavasti aikavakio on tällöin suurempi, koska se on suoraan verrannollinen säiliön tilavuuteen eli kapasiteettiin) sekä - ulosvirtaus säiliön pohjasta riippuu hydrostaattisesta paineesta, joka puolestaan riippuu pinnankorkeudesta eli ulosvirtauksen nopeus (tai hitaus) riippuu myös pinnankorkeudesta (matemaattisesti ilmaistuna ulosvirtaus on pinnankorkeuden funktio joka puolestaan on ajan funktio F 0 (t) = f(h(t)) ). Säätöteoreettisesti tarkasteltuna monet fyysisesti erilaiset systeemit voivat olla dynaamisessa mielessä samanmuotoisia. Esimerkiksi putkisto venttiileineen, säiliöineen ja pumppuineen on dynaamisesti samankaltainen kuin virtapiiri vastuksineen, kondensaattoreineen ja virtalähteineen. Samankaltaisuus eli analogia kattaa sekä komponentit että suureet: säiliön tilavuus venttiili tai kuristuslaippa paine-ero virtaus kondensaattorin kapasitanssi sähkövastus jännite-ero sähkövirta Klassinen säädönsuunnittelu pyrkii muuntamaan dynamiikan differentiaali- tai differenssiyhtälömuotoiset yhtälöt algebrallisiksi (tavallisiksi) yhtälöiksi ns. muunnostekniikoilla (Laplace- ja Z-muunnokset). Algebrallinen yhtälö voidaan

9 5 muuttaa tietyillä edellytyksillä (ja/tai oletuksilla) siirtofunktioksi, johon on tiivistetty prosessin dynaaminen käyttäytyminen ja jota on myös helppo käsitellä mm. lohkokaavioalgebran avulla. 2 INSTRUMENTTIEN DYNAMIIKKA Instrumenttien halutaan toimivan mahdollisimman ideaalisesti, jolloin heräte toistuisi niissä muuttumattomana vasteena. Tällöin niissä ei olisi lainkaan vahvistus eikä vaimennusta (tai vahvistus olisi tasan 1). Niissä ei saisi olla myöskään lainkaan hitautta eli aikavakionkin tulisi olla nolla tai hyvin lähellä sitä. Myöskään viivettä ei saisi esiintyä. Tällöin instrumentit toimisivat säätöpiireissä dynaamisessa mielessä mahdollisimman neutraaleina komponentteina (eli niiden koko siirtofunktion voisi olettaa olevan 1). Instrumentit pyritään suunnittelemaan ja asentamaan siten, että ne toimisivat edellä kuvatulla tavalla eli dynaamisessa mielessä mahdollisimman neutraalisti. Tähän ei luonnollisestikaan täysin pystytä, mutta usein tilanne on käytännössä kuitenkin sellainen, että instrumenttien aikavakiot, viiveet ja vahvistukset ovat säädettävän prosessin vastaaviin tunnuslukuihin verrattuna merkitykseltään vähäisiä ja ideaalisuusoletus on näin perusteltu. Käytännössä toimilaitteissa voi olla mm. välystä (jolloin ne eivät reagoi heti ja siitä seuraa viivettä), ne voivat jumiutua hetkittäin, ne kuluvat (jolloin niiden dynamiikka muuttuu) jne. Näillä muutoksilla saattaa olla joissakin tapauksissa myös hyvin suuri tai jopa ratkaiseva merkitys säädön toimintaan. Kuluminen aiheuttaa paitsi huoltotarvetta myös mm. jatkuvaa instrumenttien kalibrointitarvetta ja säätöpiirien viritystarvetta, jotta automaattinen ohjaus säilyisi toimintakykyisenä.

10 6 Mittalaitteiden osalta dynamiikkaa voi muuttaa mm. likaantuminen, minkä vuoksi mittaus ryömii. Anturit on usein suojattu prosessivirran kuluttavilta ja korrodoivilta ominaisuuksilta, jolloin suojaukseen käytetty ns. suojatasku aiheuttaa mittaukseen hitautta (eli lisää aikavakiota ja/tai tuo systeemiin lisää aikavakioita). Tästä seikasta voi olla myös hyötyä ns. suodatusvaikutuksen kautta, kun nopea kohina suodattuu aikavakioiden kautta pois. Anturit tulee asentaa siten, niiden on mahdollista saavuttaa prosessin muuttunut tilanne mahdollisimman nopeasti. Tämä tarkoittaa esim. sitä, että mittausanturi asennetaan reaktorin aktiiviselle alueelle, jossa virtaus huuhtelee anturia tehokkaasti. Vastaavasti toimilaitteet tulee sijoittaa siten, että niiden vaikutuspiste ja mittauspiste ovat mahdollisimman lähellä toisiaan, jotta ns. matkaviive minimoituisi. Tällekin itse prosessi ja myös mittaustiedon luotettavuus asettavat omat rajoituksensa. Esimerkiksi virtauksen luotettava mittaus edellyttää, että virtausprofiili on saanut ns. kehittyä riittävästi, mikä puolestaan edellyttää riittävän pitkää tasaista putkiosuutta, jossa ei saa olla toimilaitteen (kuten pumpun tai säätöventtiilin) aiheuttamaa pyörteilyä. Tämän vuoksi anturin asennuspisteen ja ohjauksen vaikutuspisteen tulee väistämättä sijaita riittävällä etäisyydellä toisistaan eikä matkaviivettä voidaan näin ollen kokonaan välttää. 3 SÄÄTÖPIIRIN DYNAMIIKKA JA SÄÄDÖN SUUNNITTELU Usein säätöpiiri kuvataan alla olevan kuvan mukaisesti koostuvaksi vain kahdesta komponentista: säätimestä ja säädön kohteena olevasta prosessista. Tällöin prosessia kuvaavan lohkon ajatellaan sisältävän myös instrumenttien dynamiikan.

11 7 Kun prosessin ja instrumenttien dynamiikka eli siirtofunktiot tunnetaan, lohkokaavioalgebran avulla on periaatteessa mahdollista ratkaista tarvittavan säätimen dynaamiset ominaisuudet eli säätimen siirtofunktio. (Siirtofunktio on puolestaan rutiininomaisesti muunnettavissa automaatiojärjestelmään helposti konfiguroitavaksi säätöalgoritmiksi.) Säätöpiirissä tavoitteena on tilanne, jossa säädettävä suure vastaisi mahdollisimman hyvin haluttua arvoa eli asetusarvoa. Periaatteessa säätöpiirin sievennetty siirtofunktio olisi tällöin 1, mutta todellisuudessa näin ei useinkaan voi olla eikä siihen todellisuudessa edes pyritä, koska sellainen suunnittelutavoite johtaisi käytännössä usein ei-realisoituvaan ratkaisuun eli ratkaisuun, jota ei voitaisi kuitenkaan toteuttaa. Ei-reaalisoituvuus voisi tarkoittaa esim. sitä, että säädin edellyttäisi toimiakseen tulevan ajanhetken mittaustietojen tuntemista etukäteen tai säätimen tuottama ohjaus olisi ääretön tai tilanne johtaisi muuhun vastaavaan fysikaaliseen mahdottomuuteen. Edelleen pyrkimys ideaaliseen säätöön, jossa säädettävä suure olisi siis kaiken aikaa asetusarvon mukainen kaikissa muutostilanteissa, voisi tuottaa epästabiilin ratkaisun, koska todellisuudessa suunnittelussa käytetyt dynamiikkatiedot ovat aina vain likiarvoisia ja usein aika karkeitakin malleja todellisen systeemin dynaamisesta käyttäytymisestä. Sen vuoksi säätösuunnittelussa käytetyt menetelmät tuottavatkin käytännössä ratkaisuja, jotka ovat ideaalista ratkaisua lähestyviä mutta samalla käytännössä realisoituvia ja stabiilisuuden (vakaan toiminnan) kannalta turvallisia ratkaisuja. Niiden tulee myös toimia siten, että ne eivät rasita liikaa toimilaitteita eivätkä kuluta liikaa energiaa tai vaadi suuria tehoja, mutta kykenevät silti riittävän tarkkaan ja nopeaan toimintaan.

12 Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Säätö ja dynamiikka Tehtävä Selvittäkää tarkastelun kohteena olevan kokonaisprosessinne dynaamista käyttäytymistä ja säätöä seuraavasti: 1) prosessin läpimenoaika raaka-aineesta tuotteeksi (arvio), 2) suurimmat aikavakiot ja niiden likimääräinen suuruusluokka, 3) mahdolliset viiveet (kuollut aika, usein ns. matkaviive) ja niiden suuruusluokat sekä 4) tärkeimmät säätöpiirit (mitä mitataan ja säädetään sekä millä suureilla ohjataan). Ohjeita Läpimenoaikaan liittyviä tietoja ei välttämättä löydy suoraan ilmaistuna ainakaan kaikille kokonaisprosesseille. Näissä tapauksissa asiaa voi pyrkiä arvioimaan ja laskemaan esimerkiksi merkittävimpien säiliöiden (kapasiteettien) suuruuden ja keskimääräisten raaka-aine- ja tuotevirtojen suhteen avulla. Aikavakioiden osalta voi myös joutua tyytymään arvioihin siitä, mistä kohtaa ja minkä suuruisina suurimmat hitautta aiheuttavat tekijät löytyvät. Viiveet ovat prosesseissa varsin usein ns. matkaviiveitä. Niiden suuruutta voi arvioida ja laskea mittauspisteen (anturin kiinnityspiste) ja toimilaitteen keskinäisen etäisyyden perusteella, kun yleensä prosessiputkistojen virtausnopeus on (ellei muuta ole tiedossa) suuruusluokkaa 1 m/s. Säätöpiirien osalta kannattaa pyrkiä selvittämään, mitkä seikat prosessissa vaikuttavat säädettäviin ja mitattaviin suureisiin siinä esiintyviin ilmiöihin liittyvien luonnonlakien sekä prosessilaitteiden toimintaperusteiden ja rakenteiden kautta. Kannattaa ottaa huomioon, että ohjaussuureiden vaikutus voi olla myös epäsuoraa: esim. palautusvirtausosuuden muutos reaktoriin vaikuttaa siihen, kuinka pitkälle tuotteiden puolelle kemiallinen reaktio voi tasapainon puolesta edetä. Tyypillisesti prosessien ohjauksessa käytetään säätöventtiileitä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tilavuusvirtauksiin (esim. paineen ja lämpötilan säädöissä). Hyvin tavallista on myös ohjata moottoreiden pyörimisnopeuksia (esim. pumpun moottorin pyörimisnopeuden muutos vaikuttaa pumpun tuottamaan tilavuusvirtaukseen ja sen aikaansaamaan paineeseen). Erilaisilla kolmitieventtiileillä ja säätöpeltien asennoilla voidaan vaikuttaa neste- ja kaasuvirtauksien jakautumiseen, jota puolestaan voidaan hyödyntää prosessissa monin tavoin. Tietoja haettaessa kannattaa yhdistää prosessin, ilmiön tai säädettävän suureen nimi sanaan säätö, jolloin voi löytää valmiita tietoja jonkin prosessin säätöstrategiasta ja saa tehtyä tehtävän suoraan sen perusteella. Joskus säädön toteutus on esitetty ns. PIkaaviona, jonka tulkinta vaatii siinä esiintyvien piirrosmerkkien ja kirjainsymbolien tuntemista. Siinä tapauksessa ne puolestaan joutuu selvittämään erikseen. 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1

Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan. BAFF-seminaari 2.6.2004 Olli Jalonen EVTEK 1 Säätöjen peruskäsitteet ja periaatteet parempaan hallintaan Olli Jalonen EVTEK 1 Esityksen luonne Esitys on lyhyt perusasioiden mieleen - palautusjakso Esityksessä käsitellään prosessia säätöjärjestelmän

Lisätiedot

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK

Säätötekniikan perusteet. Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Säätötekniikan perusteet Merja Mäkelä 3.3.2003 KyAMK Johdanto Instrumentointi automaation osana teollisuusprosessien hallinnassa Mittalaitteet - säätimet - toimiyksiköt Paperikoneella 500-1000 mittaus-,

Lisätiedot

PYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015

PYP II: PI-kaaviot. Aki Sorsa 25.3.2015 PYP II: PI-kaaviot Aki Sorsa 25.3.2015 Sisältö Mitä PI-kaaviot ovat ja mihin niitä tarvitaan? Miltä PI-kaavio näyttää? Prosessilaitteiden piirrosmerkit Instrumenttien piirrosmerkit PI-kaavioissa käytettävät

Lisätiedot

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe

PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI. Luento 5.3.2012 3. vaihe PROSESSISUUNNITTELUN SEMINAARI Luento 5.3.2012 3. vaihe 1 3. Vaihe Sanallinen prosessikuvaus Taselaskenta Lopullinen virtauskaavio 2 Sanallinen prosessikuvaus Prosessikuvaus on kirjallinen kuvaus prosessin

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Matemaattisesta mallintamisesta

Matemaattisesta mallintamisesta Matemaattisesta mallintamisesta (Fysikaalinen mallintaminen) 1. Matemaattisen mallin konstruointi dynaamiselle reaalimaailman järjestelmälle pääpaino fysikaalisella mallintamisella samat periaatteet pätevät

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1

Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria. Syksy 2006. Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoitus 6: Simulink - Säätöteoria Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen säätötekniikkaan Takaisinkytkennän

Lisätiedot

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op)

LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi. Servokäyttö (0,9 op) LTY/SÄTE Säätötekniikan laboratorio Sa2730600 Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Servokäyttö (0,9 op) JOHDNTO Työssä tarkastellaan kestomagnetoitua tasavirtamoottoria. oneelle viritetään PI-säätäjä

Lisätiedot

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset

Teemat. Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta. 3.11.2005 Tampere. Vaativat säätösovellukset PROGNOS vuosiseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lappeenrannan teknillinen yliopisto Vaativien säätösovellusten käyttövarmuus automaation elinkaarimallin näkökulmasta Tampere Teemat Vaativat säätösovellukset

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj

Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta. Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Moderni muuntajaomaisuuden kunnonhallinta Myyntipäällikkö Jouni Pyykkö, Infratek Finland Oy Tuotepäällikkö Juhani Lehto, Vaisala Oyj Kunnonhallinnan strategia Muuntajan kunnossapito ja kunnonhallinta tulee

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet

5.10 Kemia. Opetuksen tavoitteet 5.10 Kemia Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002 Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3

VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 10.6.2009. FinnPropOy Puhelin: 040-773 4499 Y-tunnus: 2238817-3 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 1/5 VOIMALASÄÄTIMET Sivu 2/5 YLEISTÄ VOIMALASÄÄTIMISTÄ Miksi säädin tarvitaan ja mitä se tekee? Tuulesta saatava teho vaihtelee suuresti tuulen nopeuden mukaan lähes nollasta aina

Lisätiedot

Avain palveluiden toimintavarmuuteen

Avain palveluiden toimintavarmuuteen Avain palveluiden toimintavarmuuteen - loogisten verkkotietojen hallinta Kirmo Uusitalo Teknologiajohtaja, Keypro Oy Kirmo.uusitalo@keypro.fi 1 Verkkotiedot? Tiedot Verkon Teletiloista Laitteista Kaapeleista

Lisätiedot

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite

Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite Arvo-Tec T Drum 2000 ruokintalaite -tarkka ruokintalaite nykyaikaiseen kalanruokintaan Ruokintalaitteen kehitystyössä on kiinnitetty huomiota annostelun tarkkuuteen ja helppokäyttöisyyteen. Tekniset tiedot:

Lisätiedot

PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI

PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI 1 PROSESSIEN VALVONTA JA OPEROINTI Tässä teemassa tarkastellaan aluksi prosessiautomaatiojärjestelmien tehtäviä ja rakennetta yleisellä tasolla. Sen jälkeen keskitytään valvomotekniikkaan ja siinä sovellettaviin

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma. Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Mikael Partanen VAATIMUSMÄÄRITTELYT Opinnäytetyö Syyskuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄSITTEET... 3 2.1 Kiinteistöautomaatio... 3 2.2

Lisätiedot

Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu

Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat. Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Sähköpäivä 23.4.2015 - Kiinteistöautomaatio; Kysynnän jousto - Rajapinnat Veijo Piikkilä Tampereen ammattikorkeakoulu Kiinteistöautomaatio on rakennuksen aivot Lähde: Siemens 29.4.2015 TALOTEKNIIKKA/VPi

Lisätiedot

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT) Ohjeita ja esimerkkejä kurssin 477604S näyttökoetta varten Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT) Enso Ikonen 6/2008 Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, systeemitekniikan laboratorio

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Säätö ja toimivuuden varmistus

Säätö ja toimivuuden varmistus Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset

Lisätiedot

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere

Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Verkosto2011, 2.2.2011, Tampere Sähköverkkoliiketoiminnan tavoitetila 2030 Jarmo Partanen, 040-5066564 Jarmo.partanen@lut.fi Perususkomuksia, vuosi 2030 sähkön käyttö kokonaisuutena on lisääntynyt energiatehokkuus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Elmo Romppanen PKAMK:n vesiprosessin kokeellinen mallinnus LabView-työkalulla Vaatimusmäärittely Kesäkuu 2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2

Emerson Process Management Oy. kouluttaa Ä L Y L Ä H E M M Ä S P R O S E S S I A. Sisällysluettelo. sivu. Koulutuspalvelujemme esittely 2 Emerson Process Management Oy kouluttaa 2008 2009 Sisällysluettelo sivu Koulutuspalvelujemme esittely 2 Räätälöidyt kurssit 2 AMS Kentänhallintaohjelmisto 3 DeltaV Automaatiojärjestelmä 3 Virtaus & Analysointi

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus

Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Pe 13.9. klo 8-10 (oma huone) Ke 18.9. Tehtävien palautus PROSESSI- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN PERUSTA I Aikataulu, syksy 2013 TEEMA AIKATAULU VASTUU Kurssin toteutus ja ryhmiinjako Ma 2.9. klo 13-15 PR104 Aki Sorsa (SÄÄ) Yksikköprosessit ja taseajattelu Ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank Sonja Lindman Kandidaatintyö 10.4.2014 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen

Lisätiedot

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija

Lisätiedot

Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan

Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Mittaus- ja valvontareleet Zelio Control Toimilaitteiden Luotettavaan valvontaan Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä, joka tekee käytöstä helppoa Mittaus- ja valvontareleet Simply Smart! Nerokkuutta ja älyä,

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT Mekaanisesti toimiva kalvo Sähkömagneettiset LMI ROYTRONIC -sarjan pumput Maksimaalinen muunneltavuus: Uusi annostuspään rakenne - FastPrime & AutoPrime; nopea ja helppo pumpun käyttöönotto Tarkempi kemikaalien

Lisätiedot

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT

Demo 5, maanantaina 5.10.2009 RATKAISUT Demo 5, maanantaina 5.0.2009 RATKAISUT. Lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeissa on usein kaikenlaisia laitteita. Seuraavassa yksi hyvä kandidaatti eli Venturi-mittari, jolla voi määrittää virtauksen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Tilayhtälötekniikasta

Tilayhtälötekniikasta Tilayhtälötekniikasta Tilayhtälöesityksessä it ä useamman kertaluvun differentiaaliyhtälö esitetään ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöryhmänä. Jokainen ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö

Lisätiedot

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen

Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen Kyber turvallisuus vesilaitoksilla Uhkakuvat ja varautuminen 20.5.2015, Vesihuolto 2015 Insta Automation Oy, Jyri Stenberg Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Suomalaisen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja

Lisätiedot

Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna

Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna Referenssi - AutoLog ControlMan ja Langattomat anturit Kaatopaikan etävalvontaa pilvipalveluna Copyright FF-Automation 2011 PROJEKTIN KUVAUS: ONGELMA: Kaatopaikan haitallisia vaikutuksia ympäristöön pyritään

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

www.klinkmann.fi Wonderware ja Unitronics vesi ja energiasovelluksissa Suomessa

www.klinkmann.fi Wonderware ja Unitronics vesi ja energiasovelluksissa Suomessa Wonderware ja Unitronics vesi ja energiasovelluksissa Suomessa 1/11/2013 Wonderware ja Unitronics, vesi- ja energiasovelluksia Suomessa 1 Pornaisten kunnan vesihuolto Vesihuolto 5.000 asukkaan talousalueella.

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto

Älykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä

Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007

NÄYTÖN TEHTÄVÄKUVAUS ELEKTRONIIKAN JA TIETOTEKNIIKAN PERUSTEET 2007 NÄYÖN EÄVÄUVAUS ELERONIIAN JA IEOENIIAN PERUSEE 2007 Yleisohjeita näytöstä. Varsinaisen näytön kohteesta saat dokumentit näyttöpäivänä. Oheisena: Näytön aihearviointilomake, johon suoritat itsearvioinnin

Lisätiedot

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009

Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari 30.9.2009 Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Käyttöympäristön tietoliikenneratkaisujen tietoturvallisuus Jari Seppälä Tutkija TTY Systeemitekniikka Automaatio ja informaatioverkkojen tutkimusryhmä Jari Seppälä?

Lisätiedot

VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ

VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ VAATIMUSMÄÄRITTELY AUTOMAATIOLABORATORION NESTEPROSESSIN KEHITYSTYÖ Kirjasto: Tiedosto: D:\Opinnäytetyö\Aihe 2. Requirements\ SUUNN1000_Vaatimusmäärittely Versio: 1.1 Tila: luonnos [ ] ehdotus [x] hyväksytty

Lisätiedot

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana

Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio

Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio Oulun Yliopisto Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Systeemitekniikan laboratorio 477021A Prosessitekniikan laboratoriotyöt Johtokyvyn mittaus ja säätö 2011 versio 1.6 2 Sisällysluettelo: 1 Johdanto...

Lisätiedot

UML -mallinnus TILAKAAVIO

UML -mallinnus TILAKAAVIO UML -mallinnus TILAKAAVIO SISÄLLYS 3. Tilakaavio 3.1 Tilakaavion alku- ja lopputilat 3.2 Tilan nimi, muuttujat ja toiminnot 3.3 Tilasiirtymä 3.4 Tilasiirtymän vai tilan toiminnot 3.5 Tilasiirtymän tapahtumat

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä

Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkopaneelin maksimitehopisteen seuranta. Aurinkokennon virta-jännite-käyrä 05/10/2011 Aurinkokennon virta-jännite-käyrä Aurinkokennon tärkeimmät toimintapisteet: ISC Oikosulkuvirta VOC Tyhjäkäyntijännite MPP Maksimitehopiste IMPP Maksimitehopisteen virta VMPP Maksimitehopisteen

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit ovat luotettavia,

Lisätiedot

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE

TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy

Lisätiedot

Toteutetut sensoriverkkosovellukset. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Informaatioteknologian yksikkö LuTek-seminaari 14.5.2012

Toteutetut sensoriverkkosovellukset. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Informaatioteknologian yksikkö LuTek-seminaari 14.5.2012 Toteutetut sensoriverkkosovellukset Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Informaatioteknologian yksikkö LuTek-seminaari 14.5.2012 Sensoriverkot (WSN) - Kokkolan yliopistokeskuksessa Langaton tutkimus Kokkolan

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

Saat enemmän vähemmällä

Saat enemmän vähemmällä TA-Compact-P Saat enemmän vähemmällä Sulku 2-tie säätöventtiili virtauksen maksimirajoitusventtiili 5 in 1 täydellinen mitattavuus TA-Compact-P Uusi päätelaitteisiin tarkoitettu paineen vakioiva 2-tie

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot