Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?"

Transkriptio

1 Yhteistyöseminaari: Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Keskiviikkona kello 8:45 14:00 Suuri luentosali, Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 30, Helsinki (kartta) Alustuslyhennelmät Kokonaiskatsaus suomalaisten terveyteen ja sen determinantteihin, Seppo Koskinen, THL Ympäristöriskien priorisointi, Jouko Tuomisto, THL Torjuntatoimien priorisointi työsuojelussa ja ympäristölainsäädännössä, Rauno Pääkkönen, TTL Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, TTL Radonriskien torjunta, Päivi Kurttio, STUK Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa, Jari Keinänen, STM Vastinepuheenvuorot EVIRA, FIMEA, FMI, Kela, SYKE, VATT, VTT Syöpäjärjestöt

2 Suomalaisten terveys ja sen determinantit Seppo Koskinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä kohentunut. Kansainvälisessä vertailussa useimmat keskeiset terveysongelmat ovat kuitenkin edelleen Suomessa paljon yleisempiä verrattuna sellaisiin maihin, joissa nämä ongelmat ovat kaikkein harvinaisimpia. Jos suomalaisten sairastavuus ja kuolleisuus pienenisivät sille tasolle, joka on tässä suhteessa edullisimmassa asemassa olevissa maissa jo saavutettu, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja tapaturmat vähenisivät alle puoleen. Sairauksien ja toimintarajoitusten ehkäisymahdollisuuksia voidaan arvioida myös vertaamalla koko väestön tilannetta ylimpien sosiaaliryhmien jo saavuttamaan tasoon. Jos terveysongelmien yleisyys pienenisi koko väestössä sille tasolle, jonka korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ovat jo saavuttaneet, useimmat keskeiset terveysongelmat vähenisivät prosentilla. Sosioekonomisen aseman ohella mm. asuinalue ja siviilisääty ovat esimerkkejä väestön rakennetekijöistä, joilla on vahva yhteys terveyteen. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista ja niiden väestöryhmittäisistä eroista johtuvat suurelta osin tunnetuista ja ehkäistävissä olevista käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvistä vaaratekijöistä. Esimerkiksi tupakointi aiheuttaa suuren osan syövistä ja verenkiertoelinten taudeista, lihavuus aiheuttaa valtaosan diabetessairastavuudesta ja on yhdessä liian vähäisen liikunnan kanssa tärkeä toimintakyvyn rajoitusten syy. Liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa runsaasti erilaisia sosiaalisia ja terveyshaittoja sekä käyttäjälle itselleen että hänen läheisilleen. Myös monet haitat asuin- ja työympäristössä, kuten työelämän fyysiset, kemialliset ja psykososiaaliset altisteet, yhdyskuntailman pienhiukkaset ja melu, aiheuttavat suuren määrän terveysongelmia, jotka voitaisiin välttää. Väestön terveys voi edelleen huomattavasti kohentua, mutta se edellyttää tähänastisten terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista sekä uusia ratkaisuja väestön elinolojen, terveystottumusten ja terveyspalvelujen parantamiseksi.

3 Ympäristöriskien priorisointi Jouko Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristön terveysriskeissä on kaksi ulottuvuutta: toisaalta kansanterveydellinen merkitys ja kokonaisvaikutus populaatiossa, toisaalta yksilön turvallisuus ja turvallisuudentunne. Sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä on järkevää priorisoida riskien hallintaa niin, että siitä saadaan yhteiskunnan tasolla mahdollisimman suuri hyöty. Toisaalta yksilön turvallisuus on länsimaisen ajattelun perusteita. Eli kuten Matteus kertoo: Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä? Ympäristöterveyden osasto muotoilee: Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna. Näiden kahden lähestymistavan yhteen sovittaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Jos katsomme terveyteen kohdistuvia ympäristöriskejä, niiden säätelyssä ei kumpikaan periaate näytä toteutuvan. Kemikaalien osalta saatetaan puhua riskeistä, joiden toteutumistodennäköisyys on 1: : Erään amerikkalaisen arvion mukaan eri kemikaaleille asetetuissa rajaarvoissa on jopa kertaisia eroja, jos mitataan niistä aiheutuvien syöpäriskien todennäköisyyttä. Meillä siis näyttää olevan hyvin suuria epävarmuuksia siinä, ovatko väestötason riskit säätelyn jälkeen yhtään linjassa keskenään. Erot tulevat vielä suuremmiksi, jos verrataan kemikaalien säätelyä elämän muihin riskeihin, kuten liikenneonnettomuuksiin ja elintavoista seuraaviin riskeihin. Yksilötason riskeissä taas näyttäytyy selvä ero siinä, ovatko riskit itse otettuja, vai koetaanko ne muiden toimenpiteistä aiheutuviksi. Vielä vaikeammaksi arviointi ja päätöksenteko tulevat, jos mukaan otetaan sekä toimenpiteestä aiheutuvat hyödyt että siitä seuraavat haitat. Suomalainen esimerkki tästä on kalan syöntirajoitukset, jossa joudutaan asettamaan vastakkain kalan syömisestä seuraavat terveyshyödyt ja kalan ympäristömyrkyistä aiheutuvat haitat terveydelle. Hallinnollisten päätösten kannalta olennaisin asia tutkijan lähtökohdista arvioituna on se, että päättäjä tietää, mitä tekee. Päätöksenteossa joudutaan tekemään kompromisseja esimerkiksi taloudellisten tekijöiden (eritasoristeyksien kustannukset), kulttuuriin liittyvien tekijöiden (savusauna, takkatuli), mukavuuden (yksityisautoilun rajoittaminen), ja myös ihmisten käsitysten takia (rokotusten ja GMO:n vastustus), vaikka ne eivät tutkijoiden mielestä olisi perusteltuja. Päätöksentekijä voi tehdä päätöksiä, jotka eivät terveyden kannalta ole optimaalisia, mutta näin ei saisi tapahtua siksi, että päättäjällä ei ole oikeaa tietoa. Kemikaalien arvioinnissa toksikologisen ja epidemiologisen tiedon pohjalla on metodisia ongelmia. Yksilötason riskien takia on lähdetty siitä, että jos tieto on epävarmaa, on oltava erityisen varovainen. Tämä kärjistyy ns. varovaisuusperiaatteessa: jos ei ole selkeää tietoa, lähdetään siitä, että riski on olemassa. Tämä voi yksittäistapauksessa pitää paikkansa, mutta yleistettynä todennäköisesti ei. Sen ongelma on, että se vähentää hyvin tunnettujen riskien painoarvoa ja suurentaa tuntemattomien ja todennäköisyydeltään vaihtelevien riskien painoarvoa. Mitä huonompi tieto riskistä on, sitä suuremmalta se näyttää. Populaatiotason uudehkona työkaluna on erityisesti C.J.L. Murrayn lanseeraama DALY (Disability Adjusted Life Years). Se perustuu ennenaikaisen kuoleman tai sairauksien tai invaliditeetin aiheuttamaan vähennykseen terveissä elinvuosissa, ja sitä voidaan periaatteessa käyttää yleistyökaluna väestötason eri tekijöiden aiheuttamien terveysriskien arvottamisessa. Työkalu on karkea ja sen arviot ovat vain niin hyviä kuin taustana oleva tieteellinen tieto, mutta se on lyhyessä ajassa osoittanut makrotasolla käyttökelpoisuutensa. Hallinnollisesti se lienee varsin hyödyllinen, koska sen avulla voi lyhyesti kuvata hyvin erilaisia riskejä ja verrata niitä karkeasti keskenään.

4 Torjuntatoimien priorisointi työsuojelussa ja ympäristölainsäädännössä Teemajohtaja, ympäristöasiantuntijaneuvos Rauno Pääkkönen, Työterveyslaitos Euroopan unionin puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki antavat suuntaviivat myös torjuntatoimien ja riskienhallinnan tärkeysjärjestyksen valinnassa. Ympäristönsuojelussa ja ympäristölupien käytännöissä lähtökohtana on ympäristönsuojelulaki ja asetus. Molemmissa periaate on jossain määrin samankaltainen, mutta myös eroavuuksia löytyy. Toiminnanharjoittaja/työnantaja on vastuussa haitasta ja sen hallinnasta. Yksinkertaistaen molemmissa tarkastellaan päästöä, haitan leviämistä sekä altistumista. Mittasuhteet ovat vain kovin erilaiset, kun työsuojelussa tarkastelu voi olla työntekijän käsityökalusta hengitysilman kautta keuhkoihin ja ympäristönsuojelussa tehtaan päästöt ilmaan, leviäminen kilometrien päähän ja osuminen lähimmän asunnon pihamaalle tai vielä suuremmassa mittakaavassa päästöt jokiin ja päästöjen kulkeutuminen mereen. Jos eroavuuksia hakee, työsuojelussa hyväksytään työntekijän suojelemiseen liittyviä asioita, mutta ympäristöpuolella aika harvoin altistujan suojelua nostetaan esiin, poikkeuksena liikenne, mistä on joitakin esimerkkejä vaikkapa asuntojen ulkoseinän ääneneristysvaatimuksista. Torjunnan strategiat lähde leviäminen altistus työntekijä leviäminen altistus ympäristöön -ilma - maaperä - vesien emissio korvaaminen processin muutos kotelointi seinäkkeet etäisyyden lisääminen esteet immissio koulutus valvomo työnkierto Suojaimet Kuva 1. Torjunnan strategioita suojelu - BAT - Tärkeintä kuitenkin olisi, että pystyttäisiin tekemään vaikutuksia päästöihin ja leviämiseen mieluummin kuin altistumisen rajoittaminen tai altistujan suojautuminen. Tuotannollisen toimijan näkökulmasta on siis monia yhtäläisyyksiä, mikä näkyy joskus niin, että työsuojelu- ja ympäristönsuojelupäällikkö voivat olla sama henkilö. Samalla tavalla tästä toiminnasta puhutaan EHSQ (environmental, health, safety and quality) toimintana. Päästöjen ja leviämisen osalta työsuojelu ja ympäristönsuojelu eivät myöskään ole toisistaan riippumattomia, jolloin prosessien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään riskien hallintaa sekä tuotannossa että ympäristössä. Määräysten lisäksi sekä työsuojelussa että ympäristönsuojelussa on hyviä käytäntöjä (ympäristössä BAT ja BAP periaatteet), joiden avulla kehitetään alaa eteenpäin, mutta myös jossain määrin ajetaan vähemmän kehittyneitä toimijoita eteenpäin. Lähteet 1. EU puitedirektiivi 89/391/ETY, 2. Työturvallisuuslaki 738/2002, 3. Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 4. Ympäristönsuojeluasetus 169/2000,

5 Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Työterveyslaitos Suomessa todetaan uusia kemikaaleista johtuvia ammattitauteja vuosittain yli Näistä suurin tautiryhmä on ihotaudit. Aiheuttajia ovat muovikemikaalit, maalit, lakat, liimat, kumikemikaalit, pesuaineet ja metallit. Toisena merkittävänä ammattitautiryhmä on hengitystieallergiat, kuten astma, allerginen nuha ja allerginen alveoliitti. Pahimpia aiheuttajia ovat jauhopölyt ja eläinperäiset altisteet sekä kemikaaleista muun muassa isosyanaatit, happoanhydridit ja akrylaatit. Ammattitaudit ovat kuitenkin vain osa työperäisestä sairastavuudesta, eikä valtaosaa työperäisen kemikaalialtistumisen aiheuttamasta tautitaakasta pystytä tunnistamaan yksilötasolla. Esimerkiksi ammatissaan syöpävaarallisille aineille altistuneiden rekisteriin (ASA) ilmoitettiin vuonna 2011 noin työntekijää, kun muutama vuosi aiemmin määrä oli noin Merkityksellisimpiä ASAaltisteita ovat esimerkiksi kromi(vi), nikkeli, arseeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Hitsaajat ovat yksi merkittävä nikkelille ja kromi(vi):lle altistuva työntekijäryhmä. Priha ym (2010) arvioi, että hitsaushuurujen aiheuttama laskennallinen tautitaakka on 8 keuhkosyöpää/v. Käytännössä kuitenkaan hitsaajien ammattisyöpiä ei Suomessa ole todettu. Tämä johtuu siitä, että hitsaushuurujen kohdalla yksilötasolla taudin osoittaminen suurimmaksi osaksi työn aiheuttamaksi on vaikeaa. Sama pätee moniin muihin tauteihin ja altisteisiin, esimerkiksi hienojakoisten pölyjen ja huurujen aiheuttamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiin jne. Näiden lisäksi tulee vielä lievemmät, koetut kemikaalien aiheuttamat haitat. Työ- ja terveys Suomessa kyselyn mukaan noin 55% rakentamisen toimialan työntekijöistä kokee pölyjen haittaavan työtään, muussa teollisuudessa vastaava luku on noin 40%. Liuotinaineista haittaa kokevia oli 12-15% em. toimialoilla. Työterveyslaitoksella käynnissä olevassa Kemikaaliriskien hallinta kuntoon hankkeessa tavoitteena on tunnistaa Suomessa merkityksellisimmät kemikaalialtisteiset työt, arvioida niiden aiheuttamaa tautitaakkaa ja pyrkiä vaikuttamaan näiden alojen riskeihin. Hankkeen 1.vaihe liittyen altisteisimpien alojen tunnistamiseen, on saatu päätökseen keväällä Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin TTL:n lukuisista rekistereistä kemiallisille tekijöille altistumisen määrää, altistuneiden työntekijöiden ja ammattitautien lukumääriä ja pyrittiin näiden tietojen perusteella tunnistamaan kemikaalialtistumisen kannalta ongelmallisimmat työtehtävät/toimialat Suomessa. Arviointiin osallistui 27 TTL:n ja AVI:n kemian puolen asiantuntijaa. Tulosten perusteella kemikaalialtistumisen kannalta ongelmallisimpia aloja Suomessa ovat veneiden laminointi/lujitemuovityö, rakennusten purkutyö (sisältää mm. vanhojen putkieristeiden purku, rakennusjätteiden siivous) ja metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt. Näiden toimialojen ja töiden merkittäviä altisteita ovat styreeni, liuotinaineet, kvartsi, rakennuspöly, nikkeli, dieselpakokaasut. Seuraavina listalla ovat lattioiden päällystystyö, betonituotteiden valmistustyö, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus, leipomotyö, metalliteollisuuden maalarin työ, muovituotteiden valmistustyö, haponkestävän ja ruostumattoman teräksen hitsaus, sementin ja betonin valmistus ja kampaajan sekä parturin työ. Hankkeen toisessa vaiheessa tarkoituksena on arvioida sitä, mikä on näiden alojen ja niillä esiintyvien altisteiden aiheuttama tautitaakka väestötasolla huomioiden vaikutukset esim. syöpä- ja hengityselinsairastavuuteen.

6 Radonriskien torjunta Päivi Kurttio, Säteilyturvakeskus Sisäilman radon on tupakoinnin jälkeen suurin keuhkosyövän aiheuttaja. Suomessa vuosittain todettavista noin keuhkosyövästä arvioidaan noin 300 liittyvän radonaltistukseen. Sisäilman radon on myös merkittävin väestön yksittäisistä säteilyaltistumisen lähteistä. Noin puolet keskimääräisestä suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Säteilyannosta vähennettäisiin siis tehokkaimmin pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta rakentamalla uudet talot radonturvallisiksi ja tekemällä tarvittaessa radonkorjaukset olemassa oleviin rakennuksiin. Toimenpiteet ovat periaatteessa usein helppoja ja halpoja toteuttaa. Yksilö voi siis halutessaan vaikuttaa merkittävästi säteilyannokseensa ja syöpäriskiinsä. Huolimatta suuresta merkityksestään, radonaltistuminen ei yleensä kuitenkaan kiinnosta kansalaisia. Suuri radonpitoisuus kotona hyväksytään paremmin kuin ydinlaitoksesta tuleva minimaalinen radioaktiivisuuspäästö. Ionisoivan säteilyn vaarallisuus ei kuitenkaan muutu, olipa se luonnollista tai ihmisen toiminnasta peräisin. Sisäilmaongelmana näkyvyydessä radon on eri sarjassa kuin paljon julkisuutta saavat homeet ja kosteusvauriot. Tämä on sääli, sillä homekorjaushankkeissa voisi radonongelman hoitaa samalla kertaa. Sisäilman radonista viestiminen ei ole välttämättä suoraviivaista. Esim. STMn päätöksen perusteella vanhemmissa rakennuksissa sallitaan korkeammat radonpitoisuudet ja siten suurempi syöpäriski kuin uudemmissa rakennuksissa. Myös radonin ja tupakan yhteisvaikutus voitaisiin jatkossa huomioida paremmin ottamalla radon osaksi tupakoinnin vastustamiskampanjoita. Radontorjuntatoimintaan pitäisi saada enemmän toimijoita. Erityisesti rakennusalan ja valvonnan asiantuntijat, syöpäjärjestöt ja muut sisäilma-asiantuntijat pitäisi saada kiinnostumaan yhä enemmän radonista. Yksityisiä ihmisiä on vaikea motivoida radonmittauksiin ja korjauksiin. Valtion tuki radonmittauksien ja korjauksien tekemisessä edistäisi todennäköisesti ihmisten aktiivisuutta asiassa. Toinen tehokas tapa lisätä rakennusten radonturvallisuutta, on viranomaisvalvonta. Hyvänä esimerkkinä korkean radonpitoisuuden alueilla rakennusvalvonta vaatii uusiin rakennuksiin radontorjuntamenetelmiä. Tämän vuoksi radonpitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi korkean radonpitoisuuden alueilla. Pienellä panoksella radonturvallisuuteen saadaan hyvin suuri vaikutus terveysriskin vähenemiseen.

7 Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen, Sosiaali- ja terveysministeriö Suomi on elinympäristöltään yksi maailman terveellisimmistä, mutta silti meidänkin ympäristön erilaiset altisteet (biologiset, fysikaaliset ja kemialliset) vaikuttavat päivittäiseen elämäämme ja saattavat aiheuttaa sekä lieviä että vakavia terveyshaittoja. Altistuminen on osin luonnollista alkuperää ja osin ihmisten aikaansaamaa. Ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja voidaan ehkäistä, mutta ensin tulee tietää, mikä ympäristössä todellisuudessa aiheuttaa terveyshaittoja. Kun tiedetään, mikä ympäristöstä terveyteen vaikuttaa, tulee nämä asiat ottaa huomioon erilaisissa suunnittelu ja päätöksentekomenettelyissä, kuten alueiden käytön suunnittelussa. Ympäristöterveyshaitat ovat kuitenkin yksi lukuisista asioista, joita erilaissa päätöksentekomenettelyissä tulee ottaa huomioon, mikä vaikeuttaa omalla tavallaan niiden huomioon ottamista päätöksenteossa. Päätöksentekoon vaikuttaa myös se, että kansalaisilla (päättäjät) on usein asiantuntijoiden näkemyksen mukaan puutteellinen tieto siitä, mikä ympäristössä on vaarallista ja mikä ei. Kansalaisten terveydensuojelun näkökulmasta katsottuna on äärimmäisen tärkeää, että laadukasta tutkimusta ympäristöterveyshaittojen arvioinnista ja haittojen priorisoinnista tehdään sekä kansallisesti että erityisesti kansainvälisesti. Tämän lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, mitkä toimenpiteet ympäristöterveyshaittojen ehkäisemiseksi ovat tehokkaita - tässä taloudellisessa tilanteessa erityisesti kustannustehokkuus on keskeistä. Tutkimuksen lisäksi kansallisia päätöksentekojärjestelmiämme (kuten kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi ympäristö- ja rakennusluvat) tulee kehittää siten, että ympäristöterveysvaikutusten arviointi otetaan aidosti huomioon. Järjestelmä kehittämisen lisäksi päättäjillä tulee olla oikea tieto ympäristöterveyshaitoista. Ympäristöterveyshaittojen puutteellinen huomioon ottaminen vaikutusten arvioinnissa on noussut esille myös useissa eri selvityksissä. Ympäristöministeriö teetti vuonna 2010 selvityksen YVAlainsäädännön toimivuudesta. Selvityksen mukaan YVA-menettelyssä on ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi jäänyt vähemmälle huomiolle johtuen muun muassa siitä, että se osataan huonommin kuin esimerkiksi maisemaan ja luonnonoloihin liittyvät asiat. Kataisen hallitus otti myös kantaa tähän asiaan. Kataisen hallitusohjelmassa on kirjaus:" Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Kirjauksen toimeenpano on annettu sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Ympäristöterveyshaittojen puutteellinen selvittäminen ja arviointi on johtanut tilainteisiin ja rakentamiseen, joissa väestö on kärsinyt terveyshaitoista. On rakennettu sopimattomille alueille ja tilanteen korjaaminen jälkikäteen on kallista ja joskus miltei mahdotonta (vanhat kaatopaikat, jätteiden käsittely, tuulivoimaloiden meluongelmat jne.). Osana hallitusohjelman toimeenpanoa Kuntaliitto on käynnistämässä sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää terveyshaittojen arvioinnin nykytilaa sekä kehittää toimivampia käytäntöjä sekä tuottaa ohjeistusta ympäristöterveyshaittojen arviointiin kaikessa päätöksenteossa.

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Eija-Riitta Hyytinen Työ ja terveys Suomessa 2012 Työ ja terveys Suomessa 2012

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ympäristöriskien. Ympäristön terveysriskeissä on kaksi. priorisointi. Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Jouko Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöriskien priorisointi Priorisoinnin tavoitteena on suunnata rajallisia resursseja erityisesti sinne, missä niistä saadaan suurin hyöty. Tämän ajatuksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Torjuntatoimien priorisointi työsuojelussa ja ympäristölainsäädännössä, teemajohtaja, ympäristöasiantuntijaneuvos (KHO) rauno.paakkonen@ttl.fi Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta

Lisätiedot

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet

Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet Työperäiset allergiset hengityselinsairaudet SAK:n Työympäristöseminaari 23.3.2013 Kari Reijula, professori Työterveyslaitos Ammattitauti on osa laajempaa kokonaisuutta Työperäiset sairaudet Työhön liittyvät

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta, SOTERKOseminaari 8.10.2014

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 koord. /STUK, esit. Otto Hänninen/THL edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus-

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 Otto Hänninen/THL Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia - ohjelma (RISKY) edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Tupakka, radon ja ympäristöterveys

Tupakka, radon ja ympäristöterveys Otto Hänninen, Juho Kutvonen, Isabell Rumrich, Arja Asikainen ja Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Ympäristöterveyden osasto, Kuopio Tupakka, radon ja ympäristöterveys Tupakka on suurin

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tilaama tutkimus 2012 Kari Reijula, Guy Ahonen, Harri Alenius, Rauno Holopainen, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Marjut Reiman 9.6.2014

Lisätiedot

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma

Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Korjausrakentaminen 2015 Helsinki 3.2.2015 Terveen talon toteutus Radonvapaa sisäilma Olli Holmgren Säteilyturvakeskus Sisältö Perus7edot radonista mi:aaminen, terveyshai:a, lähteet ja vuotorei7t Enimmäisarvot,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA TOIMINTASUUNNITELMA V.2014 12.2.2014 Sisältö Johdanto... 2... 2

Lisätiedot

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Epidemiologia riskien arvioinnissa Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Jari Latvala, ylilääkäri Sisäilmapalvelut, Työterveyslaitos 1 Aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja määritelmiä Sisäilma: Rakenteiden rajaamalla alueella

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista

Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Kansallinen rokotusohjelma Esimerkki olemassa olevasta priorisointiprosessista Heini Salo THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto (ROKO) Kansallinen rokotusohjelma Tavoitteena suojata väestö mahdollisimman

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Sisäilmapaja 5 Nurmes 12.11.2013 Ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Yleisperiaate rakennuksen

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.1.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 29 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Eduskunta 29.2.2012 Tausta ja tarve VN:n päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista

Lisätiedot

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA Putus T, Rauhaniemi J, Luosujärvi R, Vallius M, Vaali K Turun yliopisto; HUS reumasairauksien klinikka; Sisäilmatalo

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP

Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta

Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 7/2015 Ilmavälitteiset ympäristöterveyshaitat paikallispäättäjän näkökulmasta Ulkoilman pienhiukkaset Tarkasteltaessa ympäristöaltisteiden vaikutusta

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon Tekaisu-hanke

Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon Tekaisu-hanke Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon Tekaisu-hanke Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Kuntamarkkinat 2013 Tausta TEKAISULLE VN:n

Lisätiedot

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla

Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla RADONJÄRJESTELMÄ Omasta kodista turvallisempi Uponor-radonratkaisuilla 12 2010 40001 Voiko radon olla vaarallista? Radon on terveydelle vaarallista ja sitä esiintyy suomalaisissa kodeissa rakennuspaikasta

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä?

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sari Autio 1.11.2011 Kasvinsuojeluaineet ja ympäristö mitä uutta lainsäädännössä? ESITYKSEN SISÄLTÖ EU:n kasvinsuojeluaineasetus voimaan Kestävän käytön puitedirektiivi

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kun koulun sisäilma sairastuttaa

Kun koulun sisäilma sairastuttaa Kun koulun sisäilma sairastuttaa Sisäilmapaja 3 Forssassa 17.11.2011 Teija Meklin Homekoulu romahdutti opettajan terveyden Homekoulu kuohuttaa tunteita Ruotsinpyhtäällä julkaistu 16.8.2011 klo 09:14, http://yle.fi/alueet/teksti/

Lisätiedot

TERVETULOA! TYÖSUOJELU- OSASTON TERVEISET Kemialliset tekijät työpaikalla - riskit hallintaan yhteistyöllä 7.4.2016

TERVETULOA! TYÖSUOJELU- OSASTON TERVEISET Kemialliset tekijät työpaikalla - riskit hallintaan yhteistyöllä 7.4.2016 TERVETULOA! TYÖSUOJELU- OSASTON TERVEISET Kemialliset tekijät työpaikalla - riskit hallintaan yhteistyöllä 7.4.2016 Työsuojelun toimintojen toimivuudesta eri kokoisissa yrityksissä Lähde: Aura Ossi, Ahonen

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell Rakennusten sisäilmaongelmat Ulla Lignell Kysymykset Millä perusteella ja kuinka usein sisäilmakartoituksia/sisäilmaselvityksiä Vantaan omistamissa kiinteistössä tehdään?- onko esimerkiksi tehty kartoitussuunnitelma

Lisätiedot

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus

Etelä Suomen aluehallintovirasto Toiminta- ja tulosohjaus Strateginen ohjaus Toiminnallinen ohjaus Strategisen ohjauksen n tehtävät yhteistyö STM OKM OM TEM VM MMM SM YM Työsuojelun vastuualue Etelä Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Toiminta-

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä 1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Sisältö SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY)

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014. Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä. Kaupunki kasvaa rapautuuko infra? Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä sisäilmaongelmat johtuvat? Professori Ralf Lindberg Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2.12.2014 Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2.12.2014 Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Rakennusterveysasiantuntija

Lisätiedot