Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?"

Transkriptio

1 Yhteistyöseminaari: Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Keskiviikkona kello 8:45 14:00 Suuri luentosali, Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 30, Helsinki (kartta) Alustuslyhennelmät Kokonaiskatsaus suomalaisten terveyteen ja sen determinantteihin, Seppo Koskinen, THL Ympäristöriskien priorisointi, Jouko Tuomisto, THL Torjuntatoimien priorisointi työsuojelussa ja ympäristölainsäädännössä, Rauno Pääkkönen, TTL Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, TTL Radonriskien torjunta, Päivi Kurttio, STUK Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa, Jari Keinänen, STM Vastinepuheenvuorot EVIRA, FIMEA, FMI, Kela, SYKE, VATT, VTT Syöpäjärjestöt

2 Suomalaisten terveys ja sen determinantit Seppo Koskinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomalaisten terveys on viime vuosikymmeninä kohentunut. Kansainvälisessä vertailussa useimmat keskeiset terveysongelmat ovat kuitenkin edelleen Suomessa paljon yleisempiä verrattuna sellaisiin maihin, joissa nämä ongelmat ovat kaikkein harvinaisimpia. Jos suomalaisten sairastavuus ja kuolleisuus pienenisivät sille tasolle, joka on tässä suhteessa edullisimmassa asemassa olevissa maissa jo saavutettu, esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja tapaturmat vähenisivät alle puoleen. Sairauksien ja toimintarajoitusten ehkäisymahdollisuuksia voidaan arvioida myös vertaamalla koko väestön tilannetta ylimpien sosiaaliryhmien jo saavuttamaan tasoon. Jos terveysongelmien yleisyys pienenisi koko väestössä sille tasolle, jonka korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ovat jo saavuttaneet, useimmat keskeiset terveysongelmat vähenisivät prosentilla. Sosioekonomisen aseman ohella mm. asuinalue ja siviilisääty ovat esimerkkejä väestön rakennetekijöistä, joilla on vahva yhteys terveyteen. Monet tärkeimmistä kansanterveysongelmista ja niiden väestöryhmittäisistä eroista johtuvat suurelta osin tunnetuista ja ehkäistävissä olevista käyttäytymiseen ja ympäristöön liittyvistä vaaratekijöistä. Esimerkiksi tupakointi aiheuttaa suuren osan syövistä ja verenkiertoelinten taudeista, lihavuus aiheuttaa valtaosan diabetessairastavuudesta ja on yhdessä liian vähäisen liikunnan kanssa tärkeä toimintakyvyn rajoitusten syy. Liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa runsaasti erilaisia sosiaalisia ja terveyshaittoja sekä käyttäjälle itselleen että hänen läheisilleen. Myös monet haitat asuin- ja työympäristössä, kuten työelämän fyysiset, kemialliset ja psykososiaaliset altisteet, yhdyskuntailman pienhiukkaset ja melu, aiheuttavat suuren määrän terveysongelmia, jotka voitaisiin välttää. Väestön terveys voi edelleen huomattavasti kohentua, mutta se edellyttää tähänastisten terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista sekä uusia ratkaisuja väestön elinolojen, terveystottumusten ja terveyspalvelujen parantamiseksi.

3 Ympäristöriskien priorisointi Jouko Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristön terveysriskeissä on kaksi ulottuvuutta: toisaalta kansanterveydellinen merkitys ja kokonaisvaikutus populaatiossa, toisaalta yksilön turvallisuus ja turvallisuudentunne. Sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä on järkevää priorisoida riskien hallintaa niin, että siitä saadaan yhteiskunnan tasolla mahdollisimman suuri hyöty. Toisaalta yksilön turvallisuus on länsimaisen ajattelun perusteita. Eli kuten Matteus kertoo: Jos jollakin ihmisellä on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää vuorille ja mene etsimään eksynyttä? Ympäristöterveyden osasto muotoilee: Ihmisellä on oikeus hengittää, syödä ja juoda sekä liikkua ympäristössään niin, ettei hänen terveytensä ole uhattuna. Näiden kahden lähestymistavan yhteen sovittaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Jos katsomme terveyteen kohdistuvia ympäristöriskejä, niiden säätelyssä ei kumpikaan periaate näytä toteutuvan. Kemikaalien osalta saatetaan puhua riskeistä, joiden toteutumistodennäköisyys on 1: : Erään amerikkalaisen arvion mukaan eri kemikaaleille asetetuissa rajaarvoissa on jopa kertaisia eroja, jos mitataan niistä aiheutuvien syöpäriskien todennäköisyyttä. Meillä siis näyttää olevan hyvin suuria epävarmuuksia siinä, ovatko väestötason riskit säätelyn jälkeen yhtään linjassa keskenään. Erot tulevat vielä suuremmiksi, jos verrataan kemikaalien säätelyä elämän muihin riskeihin, kuten liikenneonnettomuuksiin ja elintavoista seuraaviin riskeihin. Yksilötason riskeissä taas näyttäytyy selvä ero siinä, ovatko riskit itse otettuja, vai koetaanko ne muiden toimenpiteistä aiheutuviksi. Vielä vaikeammaksi arviointi ja päätöksenteko tulevat, jos mukaan otetaan sekä toimenpiteestä aiheutuvat hyödyt että siitä seuraavat haitat. Suomalainen esimerkki tästä on kalan syöntirajoitukset, jossa joudutaan asettamaan vastakkain kalan syömisestä seuraavat terveyshyödyt ja kalan ympäristömyrkyistä aiheutuvat haitat terveydelle. Hallinnollisten päätösten kannalta olennaisin asia tutkijan lähtökohdista arvioituna on se, että päättäjä tietää, mitä tekee. Päätöksenteossa joudutaan tekemään kompromisseja esimerkiksi taloudellisten tekijöiden (eritasoristeyksien kustannukset), kulttuuriin liittyvien tekijöiden (savusauna, takkatuli), mukavuuden (yksityisautoilun rajoittaminen), ja myös ihmisten käsitysten takia (rokotusten ja GMO:n vastustus), vaikka ne eivät tutkijoiden mielestä olisi perusteltuja. Päätöksentekijä voi tehdä päätöksiä, jotka eivät terveyden kannalta ole optimaalisia, mutta näin ei saisi tapahtua siksi, että päättäjällä ei ole oikeaa tietoa. Kemikaalien arvioinnissa toksikologisen ja epidemiologisen tiedon pohjalla on metodisia ongelmia. Yksilötason riskien takia on lähdetty siitä, että jos tieto on epävarmaa, on oltava erityisen varovainen. Tämä kärjistyy ns. varovaisuusperiaatteessa: jos ei ole selkeää tietoa, lähdetään siitä, että riski on olemassa. Tämä voi yksittäistapauksessa pitää paikkansa, mutta yleistettynä todennäköisesti ei. Sen ongelma on, että se vähentää hyvin tunnettujen riskien painoarvoa ja suurentaa tuntemattomien ja todennäköisyydeltään vaihtelevien riskien painoarvoa. Mitä huonompi tieto riskistä on, sitä suuremmalta se näyttää. Populaatiotason uudehkona työkaluna on erityisesti C.J.L. Murrayn lanseeraama DALY (Disability Adjusted Life Years). Se perustuu ennenaikaisen kuoleman tai sairauksien tai invaliditeetin aiheuttamaan vähennykseen terveissä elinvuosissa, ja sitä voidaan periaatteessa käyttää yleistyökaluna väestötason eri tekijöiden aiheuttamien terveysriskien arvottamisessa. Työkalu on karkea ja sen arviot ovat vain niin hyviä kuin taustana oleva tieteellinen tieto, mutta se on lyhyessä ajassa osoittanut makrotasolla käyttökelpoisuutensa. Hallinnollisesti se lienee varsin hyödyllinen, koska sen avulla voi lyhyesti kuvata hyvin erilaisia riskejä ja verrata niitä karkeasti keskenään.

4 Torjuntatoimien priorisointi työsuojelussa ja ympäristölainsäädännössä Teemajohtaja, ympäristöasiantuntijaneuvos Rauno Pääkkönen, Työterveyslaitos Euroopan unionin puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki antavat suuntaviivat myös torjuntatoimien ja riskienhallinnan tärkeysjärjestyksen valinnassa. Ympäristönsuojelussa ja ympäristölupien käytännöissä lähtökohtana on ympäristönsuojelulaki ja asetus. Molemmissa periaate on jossain määrin samankaltainen, mutta myös eroavuuksia löytyy. Toiminnanharjoittaja/työnantaja on vastuussa haitasta ja sen hallinnasta. Yksinkertaistaen molemmissa tarkastellaan päästöä, haitan leviämistä sekä altistumista. Mittasuhteet ovat vain kovin erilaiset, kun työsuojelussa tarkastelu voi olla työntekijän käsityökalusta hengitysilman kautta keuhkoihin ja ympäristönsuojelussa tehtaan päästöt ilmaan, leviäminen kilometrien päähän ja osuminen lähimmän asunnon pihamaalle tai vielä suuremmassa mittakaavassa päästöt jokiin ja päästöjen kulkeutuminen mereen. Jos eroavuuksia hakee, työsuojelussa hyväksytään työntekijän suojelemiseen liittyviä asioita, mutta ympäristöpuolella aika harvoin altistujan suojelua nostetaan esiin, poikkeuksena liikenne, mistä on joitakin esimerkkejä vaikkapa asuntojen ulkoseinän ääneneristysvaatimuksista. Torjunnan strategiat lähde leviäminen altistus työntekijä leviäminen altistus ympäristöön -ilma - maaperä - vesien emissio korvaaminen processin muutos kotelointi seinäkkeet etäisyyden lisääminen esteet immissio koulutus valvomo työnkierto Suojaimet Kuva 1. Torjunnan strategioita suojelu - BAT - Tärkeintä kuitenkin olisi, että pystyttäisiin tekemään vaikutuksia päästöihin ja leviämiseen mieluummin kuin altistumisen rajoittaminen tai altistujan suojautuminen. Tuotannollisen toimijan näkökulmasta on siis monia yhtäläisyyksiä, mikä näkyy joskus niin, että työsuojelu- ja ympäristönsuojelupäällikkö voivat olla sama henkilö. Samalla tavalla tästä toiminnasta puhutaan EHSQ (environmental, health, safety and quality) toimintana. Päästöjen ja leviämisen osalta työsuojelu ja ympäristönsuojelu eivät myöskään ole toisistaan riippumattomia, jolloin prosessien ymmärtäminen auttaa ymmärtämään riskien hallintaa sekä tuotannossa että ympäristössä. Määräysten lisäksi sekä työsuojelussa että ympäristönsuojelussa on hyviä käytäntöjä (ympäristössä BAT ja BAP periaatteet), joiden avulla kehitetään alaa eteenpäin, mutta myös jossain määrin ajetaan vähemmän kehittyneitä toimijoita eteenpäin. Lähteet 1. EU puitedirektiivi 89/391/ETY, 2. Työturvallisuuslaki 738/2002, 3. Ympäristönsuojelulaki 86/2000, 4. Ympäristönsuojeluasetus 169/2000,

5 Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä? Kyösti Louhelainen, Tiina Santonen, Sanni Uuksulainen, Anja Saalo, Työterveyslaitos Suomessa todetaan uusia kemikaaleista johtuvia ammattitauteja vuosittain yli Näistä suurin tautiryhmä on ihotaudit. Aiheuttajia ovat muovikemikaalit, maalit, lakat, liimat, kumikemikaalit, pesuaineet ja metallit. Toisena merkittävänä ammattitautiryhmä on hengitystieallergiat, kuten astma, allerginen nuha ja allerginen alveoliitti. Pahimpia aiheuttajia ovat jauhopölyt ja eläinperäiset altisteet sekä kemikaaleista muun muassa isosyanaatit, happoanhydridit ja akrylaatit. Ammattitaudit ovat kuitenkin vain osa työperäisestä sairastavuudesta, eikä valtaosaa työperäisen kemikaalialtistumisen aiheuttamasta tautitaakasta pystytä tunnistamaan yksilötasolla. Esimerkiksi ammatissaan syöpävaarallisille aineille altistuneiden rekisteriin (ASA) ilmoitettiin vuonna 2011 noin työntekijää, kun muutama vuosi aiemmin määrä oli noin Merkityksellisimpiä ASAaltisteita ovat esimerkiksi kromi(vi), nikkeli, arseeni, polysykliset aromaattiset hiilivedyt. Hitsaajat ovat yksi merkittävä nikkelille ja kromi(vi):lle altistuva työntekijäryhmä. Priha ym (2010) arvioi, että hitsaushuurujen aiheuttama laskennallinen tautitaakka on 8 keuhkosyöpää/v. Käytännössä kuitenkaan hitsaajien ammattisyöpiä ei Suomessa ole todettu. Tämä johtuu siitä, että hitsaushuurujen kohdalla yksilötasolla taudin osoittaminen suurimmaksi osaksi työn aiheuttamaksi on vaikeaa. Sama pätee moniin muihin tauteihin ja altisteisiin, esimerkiksi hienojakoisten pölyjen ja huurujen aiheuttamaan hengitys- ja verenkiertoelimistön sairauksien riskiin jne. Näiden lisäksi tulee vielä lievemmät, koetut kemikaalien aiheuttamat haitat. Työ- ja terveys Suomessa kyselyn mukaan noin 55% rakentamisen toimialan työntekijöistä kokee pölyjen haittaavan työtään, muussa teollisuudessa vastaava luku on noin 40%. Liuotinaineista haittaa kokevia oli 12-15% em. toimialoilla. Työterveyslaitoksella käynnissä olevassa Kemikaaliriskien hallinta kuntoon hankkeessa tavoitteena on tunnistaa Suomessa merkityksellisimmät kemikaalialtisteiset työt, arvioida niiden aiheuttamaa tautitaakkaa ja pyrkiä vaikuttamaan näiden alojen riskeihin. Hankkeen 1.vaihe liittyen altisteisimpien alojen tunnistamiseen, on saatu päätökseen keväällä Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin TTL:n lukuisista rekistereistä kemiallisille tekijöille altistumisen määrää, altistuneiden työntekijöiden ja ammattitautien lukumääriä ja pyrittiin näiden tietojen perusteella tunnistamaan kemikaalialtistumisen kannalta ongelmallisimmat työtehtävät/toimialat Suomessa. Arviointiin osallistui 27 TTL:n ja AVI:n kemian puolen asiantuntijaa. Tulosten perusteella kemikaalialtistumisen kannalta ongelmallisimpia aloja Suomessa ovat veneiden laminointi/lujitemuovityö, rakennusten purkutyö (sisältää mm. vanhojen putkieristeiden purku, rakennusjätteiden siivous) ja metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt. Näiden toimialojen ja töiden merkittäviä altisteita ovat styreeni, liuotinaineet, kvartsi, rakennuspöly, nikkeli, dieselpakokaasut. Seuraavina listalla ovat lattioiden päällystystyö, betonituotteiden valmistustyö, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, alumiinin hitsaus ja polttoleikkaus, leipomotyö, metalliteollisuuden maalarin työ, muovituotteiden valmistustyö, haponkestävän ja ruostumattoman teräksen hitsaus, sementin ja betonin valmistus ja kampaajan sekä parturin työ. Hankkeen toisessa vaiheessa tarkoituksena on arvioida sitä, mikä on näiden alojen ja niillä esiintyvien altisteiden aiheuttama tautitaakka väestötasolla huomioiden vaikutukset esim. syöpä- ja hengityselinsairastavuuteen.

6 Radonriskien torjunta Päivi Kurttio, Säteilyturvakeskus Sisäilman radon on tupakoinnin jälkeen suurin keuhkosyövän aiheuttaja. Suomessa vuosittain todettavista noin keuhkosyövästä arvioidaan noin 300 liittyvän radonaltistukseen. Sisäilman radon on myös merkittävin väestön yksittäisistä säteilyaltistumisen lähteistä. Noin puolet keskimääräisestä suomalaisten saamasta kokonaissäteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Säteilyannosta vähennettäisiin siis tehokkaimmin pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta rakentamalla uudet talot radonturvallisiksi ja tekemällä tarvittaessa radonkorjaukset olemassa oleviin rakennuksiin. Toimenpiteet ovat periaatteessa usein helppoja ja halpoja toteuttaa. Yksilö voi siis halutessaan vaikuttaa merkittävästi säteilyannokseensa ja syöpäriskiinsä. Huolimatta suuresta merkityksestään, radonaltistuminen ei yleensä kuitenkaan kiinnosta kansalaisia. Suuri radonpitoisuus kotona hyväksytään paremmin kuin ydinlaitoksesta tuleva minimaalinen radioaktiivisuuspäästö. Ionisoivan säteilyn vaarallisuus ei kuitenkaan muutu, olipa se luonnollista tai ihmisen toiminnasta peräisin. Sisäilmaongelmana näkyvyydessä radon on eri sarjassa kuin paljon julkisuutta saavat homeet ja kosteusvauriot. Tämä on sääli, sillä homekorjaushankkeissa voisi radonongelman hoitaa samalla kertaa. Sisäilman radonista viestiminen ei ole välttämättä suoraviivaista. Esim. STMn päätöksen perusteella vanhemmissa rakennuksissa sallitaan korkeammat radonpitoisuudet ja siten suurempi syöpäriski kuin uudemmissa rakennuksissa. Myös radonin ja tupakan yhteisvaikutus voitaisiin jatkossa huomioida paremmin ottamalla radon osaksi tupakoinnin vastustamiskampanjoita. Radontorjuntatoimintaan pitäisi saada enemmän toimijoita. Erityisesti rakennusalan ja valvonnan asiantuntijat, syöpäjärjestöt ja muut sisäilma-asiantuntijat pitäisi saada kiinnostumaan yhä enemmän radonista. Yksityisiä ihmisiä on vaikea motivoida radonmittauksiin ja korjauksiin. Valtion tuki radonmittauksien ja korjauksien tekemisessä edistäisi todennäköisesti ihmisten aktiivisuutta asiassa. Toinen tehokas tapa lisätä rakennusten radonturvallisuutta, on viranomaisvalvonta. Hyvänä esimerkkinä korkean radonpitoisuuden alueilla rakennusvalvonta vaatii uusiin rakennuksiin radontorjuntamenetelmiä. Tämän vuoksi radonpitoisuudet ovat laskeneet merkittävästi korkean radonpitoisuuden alueilla. Pienellä panoksella radonturvallisuuteen saadaan hyvin suuri vaikutus terveysriskin vähenemiseen.

7 Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen, Sosiaali- ja terveysministeriö Suomi on elinympäristöltään yksi maailman terveellisimmistä, mutta silti meidänkin ympäristön erilaiset altisteet (biologiset, fysikaaliset ja kemialliset) vaikuttavat päivittäiseen elämäämme ja saattavat aiheuttaa sekä lieviä että vakavia terveyshaittoja. Altistuminen on osin luonnollista alkuperää ja osin ihmisten aikaansaamaa. Ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja voidaan ehkäistä, mutta ensin tulee tietää, mikä ympäristössä todellisuudessa aiheuttaa terveyshaittoja. Kun tiedetään, mikä ympäristöstä terveyteen vaikuttaa, tulee nämä asiat ottaa huomioon erilaisissa suunnittelu ja päätöksentekomenettelyissä, kuten alueiden käytön suunnittelussa. Ympäristöterveyshaitat ovat kuitenkin yksi lukuisista asioista, joita erilaissa päätöksentekomenettelyissä tulee ottaa huomioon, mikä vaikeuttaa omalla tavallaan niiden huomioon ottamista päätöksenteossa. Päätöksentekoon vaikuttaa myös se, että kansalaisilla (päättäjät) on usein asiantuntijoiden näkemyksen mukaan puutteellinen tieto siitä, mikä ympäristössä on vaarallista ja mikä ei. Kansalaisten terveydensuojelun näkökulmasta katsottuna on äärimmäisen tärkeää, että laadukasta tutkimusta ympäristöterveyshaittojen arvioinnista ja haittojen priorisoinnista tehdään sekä kansallisesti että erityisesti kansainvälisesti. Tämän lisäksi tarvitaan tutkimusta siitä, mitkä toimenpiteet ympäristöterveyshaittojen ehkäisemiseksi ovat tehokkaita - tässä taloudellisessa tilanteessa erityisesti kustannustehokkuus on keskeistä. Tutkimuksen lisäksi kansallisia päätöksentekojärjestelmiämme (kuten kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi ympäristö- ja rakennusluvat) tulee kehittää siten, että ympäristöterveysvaikutusten arviointi otetaan aidosti huomioon. Järjestelmä kehittämisen lisäksi päättäjillä tulee olla oikea tieto ympäristöterveyshaitoista. Ympäristöterveyshaittojen puutteellinen huomioon ottaminen vaikutusten arvioinnissa on noussut esille myös useissa eri selvityksissä. Ympäristöministeriö teetti vuonna 2010 selvityksen YVAlainsäädännön toimivuudesta. Selvityksen mukaan YVA-menettelyssä on ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi jäänyt vähemmälle huomiolle johtuen muun muassa siitä, että se osataan huonommin kuin esimerkiksi maisemaan ja luonnonoloihin liittyvät asiat. Kataisen hallitus otti myös kantaa tähän asiaan. Kataisen hallitusohjelmassa on kirjaus:" Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Kirjauksen toimeenpano on annettu sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle. Ympäristöterveyshaittojen puutteellinen selvittäminen ja arviointi on johtanut tilainteisiin ja rakentamiseen, joissa väestö on kärsinyt terveyshaitoista. On rakennettu sopimattomille alueille ja tilanteen korjaaminen jälkikäteen on kallista ja joskus miltei mahdotonta (vanhat kaatopaikat, jätteiden käsittely, tuulivoimaloiden meluongelmat jne.). Osana hallitusohjelman toimeenpanoa Kuntaliitto on käynnistämässä sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää terveyshaittojen arvioinnin nykytilaa sekä kehittää toimivampia käytäntöjä sekä tuottaa ohjeistusta ympäristöterveyshaittojen arviointiin kaikessa päätöksenteossa.

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa

Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Ministeriön näkökulma terveysriskien huomioimiseen päätöksenteossa ja tutkimuksessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja ympäristöperäisten riskien torjunta, SOTERKOseminaari 8.10.2014

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä AVATER -tutkimushankkeen päätösseminaari 16.11.2016, Tampere 30.11.2016 1 Ohjeistuksen kehittäminen koulujen sisäilmaongelmien hallintaan

Lisätiedot

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka Arja Asikainen THL, vaikutusarvioinnin yksikkö ISY syysseminaari, Helsinki 26.11.2015 / Arja Asikainen 1 Sisäaltisteiden tautitaakka, tutkimuksia EnVie EU FP6 projekti,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM. Tausta: DI, RTA Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, STM Tausta: DI, RTA Asumisterveysasetus ja ajankohtaista STM:stä Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola, STM Terveydensuojelulain asumisterveyttä koskevien pykälien päivitys

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa

Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Terveydensuojeluohjelma terveydensuojelu kaikissa politiikoissa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Eduskunta 29.2.2012 Tausta ja tarve VN:n päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

TERVETULOA! TYÖSUOJELU- OSASTON TERVEISET Kemialliset tekijät työpaikalla - riskit hallintaan yhteistyöllä 7.4.2016

TERVETULOA! TYÖSUOJELU- OSASTON TERVEISET Kemialliset tekijät työpaikalla - riskit hallintaan yhteistyöllä 7.4.2016 TERVETULOA! TYÖSUOJELU- OSASTON TERVEISET Kemialliset tekijät työpaikalla - riskit hallintaan yhteistyöllä 7.4.2016 Työsuojelun toimintojen toimivuudesta eri kokoisissa yrityksissä Lähde: Aura Ossi, Ahonen

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

Lisätiedot

Muutoksen / strategian toimeenpano 1

Muutoksen / strategian toimeenpano 1 Strategioiden toimeenpanon haasteita SEMINAARIPÄIVÄ STRATEGIATYÖN TUEKSI Norrvalla Folkhälsan, Vöyri 8.9.2009 Maijaliisa Junnila, FT Johtava asiantuntija, THL Muutoksen / strategian toimeenpano 1 ALOITE

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Sisäilma - terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö POHTO / 1.3.2016 / tarkastaja Jorma Ukkola Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen. Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö Ajankohtaista biosidiasetuksen toimeenpanoon liittyen Eeva Nurmi, Ympäristöministeriö 21.11.2016 Biosidivalmisteiden käytön valvonta Työsuojeluviranomainen, KemL 10 valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ

TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ TYÖPERÄISISTÄ KUULOVAMMOISTA JA NIIHIN VAIKUTTAVISTA TEKI- JÖISTÄ Rauno Pääkkönen ja Esko Toppila Työterveyslaitos PL 486, 33101 TAMPERE rauno.paakkonen@ttl.fi ja esko.toppila@ttl.fi 1 JOHDANTO WHO:n luokituksen

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Sidosryhmätapaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015. Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa Kuopiossa 16.9.2015 Elli Aaltonen ylijohtaja aluehallintovirasto 16.9.2015 1 Sidosryhmätapaaminen aluehallintovirastossa 16.9.2015 OHJELMA: 9.00 Tervetuloa ja

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa 28.9.2007 Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa Veli Laine Erikoistutkija STM 28.9.2007 Sosiaalimenomalli- SOME Pitkän aikavälin sosiaalimenojen ja niiden rahoituksen

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot