RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA

Transkriptio

1 RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari koord. /STUK, esit. Otto Hänninen/THL edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja hyödyntämällä laitosten asiantuntijoita, osaamista, laitteita ja hankkeita

2 RISKY ohjelman tavoitteet Yleistavoitteet (vaikuttavuus) Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien terveysriskien ottaminen huomioon päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee Odotettavissa olevat tulokset Tuotetaan vertailukelpoista tietoa ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ehkäisyä ja hallintaa varten Lisätään ymmärrystä erilaisiin ympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista Hyödynnetään olemassa olevat resurssit paremmin

3 Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia (RISKY) Yhteishankkeiden identifiointi 5 aihealuetta: Ympäristöterveysriskien vertailu Sisäilman laatu Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristöterveyden häiriötilanteet Lainsäädännön implementointi Kaivostoiminnan riskit Riskiviestintä ja riskien kokeminen-teema

4 Ympäristöterveysriskien vertailu ja torjunta -aihealue Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista ja vertailevaa tietoa ympäristöterveysriskeistä sekä kehittää ympäristöriskien arviointia ja hallintaa. Aihealue tuottaa tietoa ja tukee hallitusohjelmassa mainittuja tavoitteita koskien terveydensuojeluohjelmaa sekä arviointia nykyisten toimien riittävyydestä kemikaalien terveys- ja ympäristöriskien minimoimisessa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa uusiin teknologioihin liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä ja siitä, miten niihin voitaisiin varautua

5 Riskit vertailu torjunta Biologiset ja kemialliset uhat Epidemiologia Rekisteritutkimus Olemassa olevat aineistot Terveyden ja sairauden determinantit Toimenpiteet => Vaikuttavuus => Priorisointi NATIONAL INSTITUTE FOR HEALTH AND WELFARE Hänninen, O: Pienhiukkaset 6

6 Sisäilman laatu -aihealue Tavoitteena on parantaa suomalaisten asuntojen ja työpaikkojen sisäilman laatua lisäämällä yhteistyötä tutkimus-, kehittämis- ja ohjeistushankkeissa, jotka liittyvät energiataloudellisesti optimoituun ilmanvaihtoon ja pienhiukkasten suodatukseen, sisäilman radoniin, kosteus- ja homeongelmiin sekä kemikaaleihin. Aihealueessa huomioidaan seuraavia hallitusohjelman teemoja: kosteus- ja hometalkoiden jatkaminen ja osaamisen siirtyminen koulutukseen ja rakennusalan toimijoille; energiatehokkaiden rakennusten lisääntyminen ja uusien korjausrakentamiskäytäntöjen ja innovaatioiden edistäminen

7 Terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa -aihealue Tavoitteena on sisällyttää ympäristöterveysriskit kiinteämmin osaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Aihealueessa huomioidaan seuraavat hallitusohjelman maininnat: ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, kansallisen talousveden turvallisuussuunnitelman ja terveydensuojeluohjelman laatiminen, lisääntynyt mielenkiinto hyödyntää arktisten alueiden luonnonvaroja, pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistymiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen, melun terveys- ja häiriövaikutuksien vähentäminen, sekä pienhiukkasille altistumisen ja siitä johtuvien terveyshaittojen vähentäminen

8 Ympäristöterveyden häiriötilanteet - aihealue Laitokset tekevät yhteistyötä valmiudessa vastata ympäristöterveyteen liittyvissä häiriötilanteissa. Häiriötilanteita voivat olla mm.: Kemikaaleille, mikrobeille tai säteilylle altistumiseen johtavat tapahtumat (CBRN-uhkat, onnettomuudet, tahalliset sabotaasit) Talousvesiongelmat ja epidemiat; huomioidaan hallitusohjelman linjaukset STMn johdolla laadittavasta kansallisesta talousveden turvallisuussuunnitelmasta, jonka tavoitteena on turvallisen talousveden varmistaminen kaikissa tilanteissa, sekä tavoite parantaa viranomaisten toimintakykyä (elintarvike- ja) vesivälitteisten epidemioiden torjumiseksi

9 Lainsäädännön implementointi aihealue ( ) Tavoitteena on ollut tukea asiantuntijatyöllä lainsäädännön hyviä käytäntöjä ja soveltaa Euroopan Unionin direktiivejä suomalaisiin olosuhteisiin. Lisäksi on pyritty kokoamaan toimivia riskinhallintakeinoja, joita ovat työympäristössä työsuojelun puitedirektiivi ja työturvallisuuslaki, ympäristöterveydessä terveydensuojelulaki sekä terveydensuojelun huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja muiden YM:n hallinnonalan keinoin

10 Riskiviestintä ja riskien kokeminen - teema Riskiviestintä ja riskien kokeminen on kaikkia aihealueita koskeva teema. Tavoitteena on kehittää riskikommunikaatiota ja selvittää kansalaisten ja päättäjien riskikäsityksiin vaikuttavia tekijöitä. -laitokset turvaavat tehokkaalla riskiviestinnällään eri toimijoiden ja kansalaisten ympäristöterveyteen liittyvät tietotarpeet

11 Keskeisimmät tulokset ja saavutukset /3 Uutta tietoa yhteisten tutkimus- ja kehityshankkeiden avulla sisäilman kosteusvaurioita ja niiden terveyshaittoja selvittävä SISU - hanke kooste ympäristöterveysriskien suuruusluokista haittapainotettuina elinvuosina altistumisen arvioinnin kehittäminen biosidien ja otsoinnin vaikutukset toimintamallin luominen päätöksenteon tukemiseen kunnissa (Tekaisu) kaivosten hiukkaset ja melu hanke (HIME) jne

12 Keskeisimmät tulokset ja saavutukset /3 Yhteistoiminnan ja tiedonkulun parantuminen Osallistuminen Talvivaaran, Kainuun Ely-keskuksen ja Pohjois-Suomen AVIn kanssa Talvivaaran kaivoksen kipsisakka-allasvuodon jälkiselvittelyihin, mm. vesien kokonaishallintaan kaivosalueella ja niiden käsittelyssä syntyvien sakkojen käsittelyyn. Talvivaara -yhteistyöstä poiki yleisesti kaivosturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä ja uusi aihealue :n vuoden 2015 ohjelmaan. Yhteistyön kehittyminen datan avaamiseksi. Tästä tuloksia alkaa syntyä Yhteistyöverkoston laajeneminen Kuntaliitto (TEMARA-hanke), Sisäilmayhdistys (Sisäilmastoseminaarit) sekä vuonna 2015 ympäristöministeriö

13 Keskeisimmät tulokset ja saavutukset /3 Yhteistyön keskeisinä välineenä seminaarit ja kokoukset Yhteistyöseminaari terveyden edistämis- ja ympäristöhaittojen torjuntatoimenpiteiden priorisointitarpeista ja menetelmistä Yhteistyössä STM:n kanssa seminaari Kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen - onko STM oikealla tiellä? STM:n hallinnonalan yhteinen riskiviestintätyöpaja Kaivoksien riskeihin liittyviä seminaareja ( STUK, Rovaniemi; THL, Kuopio) Tutkimuspäivä sisäilmasta, Metallikaivostoiminnan ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen (MINERA) loppuseminaari, Kuopio Kaivosala-verkostoituminen: kokous (STUK, TTL, THL, ELYt ja GTK) kaivostoiminnan ympäristöterveysriskeistä ja yhteistyötarpeista, Oulu Riskinhallinta, lainsäädännön soveltaminen ja varovaisuusperiaate -seminaari alan tutkijoille ja asiantuntijoille, Helsinki

14 Mitä hyötyä SOTEKOsta? on luonnut alustan, jossa yhteistyötä ja verkostoitumista on voitu toteuttaa sekä tavoitteita yhteistyön kehittämiselle Suurta hyötyä on ollut tietojen vaihdosta. Esim. Talvivaara tapauksen jälkeen yhteistyö kaivosturvallisuusalueella on syventynyt. -yhteistyöryhmässä on tutustunut ihmisiin, asioihin ja hankkeisiin, jotka ovat olleet mielenkiintoisia ja sisältäneet yhteistyömahdollisuuksia

15 Esteitä, haasteita, kehityskohteita? Rahoituksen puute rajoittaa toimintaa. Verkoston jäsenet toimivat omien tavoitteidensa mukaisesti ja vertailukelpoisen riskinarvioinnin ja torjunnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen yli laitos- ja asiantuntijavastuurajojen jää vapaaehtoiseksi kehittämistoiminnaksi, jos siihen ei ole suunnattu rahoitusta. Esimerkiksi strategisen tutkimusrahoitusta voitaisiin suunnata verkostolle siten, että yhteiskunnan ja elinympäristön kehitystrendit voidaan linkittää terveyden suojeluun ja sen edistämiseen. Tämä on erityisen tärkeää koskien synergiahyötyjen hakua pitkän tähtäimen suunnittelussa (mm. ilmaston muutos, yhdyskuntarakenteen muutos, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, liikennejärjestelmien murros jne.). Omaa rahoitusta tarvitaan myös pienten ja nopeiden yhteistyö-hankkeiden toteuttamiseen Kaikki yhteistyötahot eivät aina ryhmässä edustettuna, yhteistyö ryhmän ulkopuolella Jäsenorganisaatioiden myllerrykset vaikuttaneet työskentelyyn esim. vastuuhenkilöiden muutosten kautta

16 Yhteistyö RISKY ohjelman sisällä aihe-alueiden linkittymistä toisiinsa. Yhteistyö muiden ohjelmien kanssa ollut toistaiseksi melko vähäistä, lähinnä tietovarantojen kehittämisohjelman kanssa. Yhteistyö tulee jatkossa lisääntymään. Yhteistyöaiheita on tunnistettu esimerkiksi ilmastonmuutokseen sekä nanoteknologioihin liittyen. Yhteistyötä tehdään myös yliopistojen ja muiden laitosten kanssa ohjelman ulkopuolella. -Lynet yhteistyön mahdollisuuksia selviteltiin

17 Toiminta 2015 alkaneella kaudella asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Aihealueen linjaukset ovat edelleen keskeisesti relevantteja ja työ jatkuu laajentuneessa verkostossa. Verkoston aktivoituminen vaatii aikaa, rahoituslähteiden kartoittamista ja yhteishankkeiden kehittämistä. Kaivostoiminnan riskit, uusi aihe-alue toimii RISKYn yhteydessä Lainsäädännön implementointi jää erillisenä aiheena pois Verkoston tietovarantojen hyödyntäminen. Yhden organisaation keräämän datan avaaminen hyödyllisen ja käyttäjälähtöisen rajapinnan kautta yhteistyössä. Esimerkkiaiheita mietinnässä: kalojen elohopea, asuntojen radon. Henkilömuutoksia mm. ohjelman koordinaattori

18 Viestintä asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Terveyden tehokkaaseen edistämiseen päästään tuottamalla kvantitatiivisesti vertailukelpoista tietoa terveysriskeistä tämä vaatii yhteisen kielen kehittämistä (THL:n seminaari) Suomalaisten asuntojen ja työpaikkojen sisäilman laadun parantaminen ja ylläpitäminen. Keskeisiä aihealueita ovat: kosteus- ja homeongelmien ennalta ehkäisy ja korjaaminen, sisäilman radon ja muut kemialliset epäpuhtaudet, energiataloudellisesti optimoitu ilmanvaihto ja pienhiukkasten suodatus Sisäilmastoseminaarin Kosteus- ja homevaurio-sessio Työpaikkojen sisäilmaohje Suositus biosidien ja otsonoinnin käytöstä kosteus- ja homevaurioiden korjausten yhteydessä Osallistutaan Sisäilmapajaan sekä Sisäilmainfopisteen toiminta messuilla ja muissa tapahtumissa Järjestetään sisäilma-asiantuntijoiden tapaamisia, seminaareja ja yhteishankkeita

19 RISKY Keskustelu Vastinpuheenvuoro Taina Nysten, SYKE

20 Yhteistyöryhmän kokoonpano Säteilyturvakeskus STUK: Päivi Kurttio, laboratorionjohtaja, ohjelman koordinaattori Sisko Salomaa, tutkimusjohtaja Hannu Järvinen, johtava asiantuntija Kari Jokela, tutkimusprofessori Työterveyslaitos TTL: Timo Tuomi, osaamiskesk. johtaja Rauno Pääkkönen, teemajohtaja Tiina Santonen, tiimipäällikkö Maila Hietanen, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL: Juha Pekkanen, osastonjohtaja Otto Hänninen, erikoistutkija Jouni Tuomisto, yksikön päällikkö Ilkka Miettinen, yksikön päällikkö

21 Ympäristöterveysriskien vertailu kokonaisvaltaista ja vertailevaa tietoa ympäristöterveysriskeistä uusiin teknologioihin liittyvät terveysriskit Kansallisen kemikaaliohjelman väliarviointi: arvioidaan kemikaalien nanopartikkelien, yhteisvaikutusten ja hormonitoimintaa häiritsevien aineiden merkitys ja hallintatarve Kansallisen terveydensuojeluohjelman valmisteluun osallistuminen ympäristö- ja työterveysriskien priorisointi (yleisimmät, haitallisimmat, estettävissä olevat riskit) ja riskien yhteismitallistaminen (DALYt, QALYt) hyödyt-haitat -vertailu (kalansyönti: dioksiinit/rasvat, diagnostinen säteily, UV: ihosyöpä/d-vit., CCA- vs. kreosootti-kylläste) mittarit lievemmille haitoille, häiritsevyys, hyvinvointi