Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta"

Transkriptio

1 Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri / luvut 1 5, 7 ja 9 10 Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela, Perlacon Oy / luvut 6 ja 8

2 1

3 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön vaiheet Yhteinen strategia Forssan seudun tulevaisuudenhaasteet Strategian perusta Kilpailukyky ja elinvoimaisuus Elinkeinot Väestö, työpaikat, työllisyys ja työvoima Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Kuntien välinen yhteistyö Palvelut ja asiakkaat Palvelutarpeen muutos Palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallinto Sivistys ja vapaa-aikapalvelut Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Tietopalvelut Elinkeinot ja työllisyys Talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Talouden nykytilan tarkastelu Tase Konsernitase Tulot ja menot Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Henkilöstö Henkilöstörakenne ja eläköityminen Laskennallinen rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön asema Kuntien sopeuttamisen mahdollisuudet ja riittävyys Demokratia, organisaatio ja johtaminen Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Organisaatio ja konsernirakenteet Päätelmät LIITTEET Liite 1. Ohjausryhmän, projektiryhmän ja asiantuntijatyöryhmien kokoonpano Liite 2. Otakantaa.fi-verkkosivuston keskustelun yhteenveto Liite 3. Yhdistymisen edut ja haitat asiantuntijatyöryhmien loppuraporteissa Liite 4. Esimerkki yhdistymissopimuksen sisällöksi

4 3

5 1 Johdanto Forssan seudun kunnat Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan kunnat tekevät kuntarakenneselvitystä tilanteessa, jossa hyvin merkittävät valtakunnantason tulevaisuuden linjaukset palvelujen järjestämisestä ja kuntataloudesta ovat epävarmoja. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti lausuntokierrokselle kuntiin lakiehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Lakiehdotuksen mukaan Suomeen perustettaisiin viisi sote-aluetta, joilla on järjestämisvelvollisuus alueellaan koko palvelukokonaisuuden osalta. Samaan aikaan valmistellaan uutta kuntalakia. Nämä lait tulevat olennaisesti vaikuttamaan kuntien tulevaisuuteen. Kunnissa on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen kuntarakenne palvelisi alueen asukkaita parhaiten seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Yleisesti tunnustettu tavoite on kuitenkin ollut, että kuntarakenteen uudistamisen on lähdettävä alueen asukkaiden tarpeista. Toisena tavoitteena on ollut lähipalvelujen turvaaminen kohtuullisilla kustannuksilla ja tukeutuen olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintoihin. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien toimintakykyä ja elinvoimaisuutta. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet myös Forssan seudun selvitystyötä ja tulevaisuuden visiointia. Neuvotteluja on käyty rakentavassa hengessä, mutta epävarman ja monimutkaisen tilanteen vuoksi prosessi on ollut haastava. Koko selvitystyön ajan on korostettu, että kunnat selvittävät avoimesti vaihtoehtojaan, eivätkä ole välttämättä määrittäneet tärkeysjärjestystä erilaisille tavoille järjestää palveluitaan. Kunnat eivät ole myöskään poissulkeneet mahdollisuutta säilyä itsenäisinä kuntina. Kuntarakennelain velvoittavuudesta johtuen kunnat ovat tehneet selvitystyötä hieman vastentahtoisesti, mikä on luonnollisesti vaikuttanut kuntien sitoutumiseen ja selvityksen sisältöön. Selvityksen aikana on paikannettu yhteistyömahdollisuuksia, mutta myös yhteistyön ongelmia, joiden korjaaminen on edellytys selvitysalueen elinvoimaisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Forssan seudun vahvuuksia ovat muun muassa pitkä perinne kuntien välisessä yhteistyössä, vahva teollinen perinne, ympäristöklusterin voimakas kehittämistoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kokonaisuutena Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta, kuntien profiloituminen erilaisten vahvuuksien avulla, vahva tutkimusosaaminen MTT:n (tulevan Luonnonvarakeskuksen) vaikutuksesta, HAMK:in tärkeät yksiköt aluekehittämisessä ja maaseutumainen elinympäristö siihen liittyvine elinkeinoineen. Selvityksen aikana on yhteisesti tunnustettu, että elinvoimaisuuden kannalta myös laadukkaan elinympäristön, lähipalveluiden ja erityisesti toisen asteen koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on seudulla olennaista. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. 4

6 2 Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kuntien yhdistymisselvitykset ovat osa kuntauudistuksen toteuttamista. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on uudistaa suomalainen kunta- ja palvelurakenne väestön ikääntymisen, työikäisen väestön määrän vähentymisen ja talouden haasteiden edessä. Kuntauudistuksen tavoitteeksi on asetettu laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen, kuntien talouden vahvistaminen sekä kunnallisen itsehallinnon ja kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen. Kuntauudistuksen kokonaisuuteen kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu. Valtiovarainministeriö pyysi kevättalvella 2013 kunnilta lausuntoja kuntarakenneuudistusta ohjaavasta kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntien oli vaikea ottaa kantaa lakiluonnoksen sisältöön, ja lausunnot kuvaavatkin osuvasti kuntien epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvin monet kuntien arkeen vaikuttavat valtakunnalliset linjaukset olivat vielä valmisteluvaiheessa. Kuntarakennelaki astui voimaan heinäkuussa 2013, jolloin alkoi myös kuntien selvitysvelvollisuus. Kuntarakennelain mukaan kunnan tuli ilmoittaa marraskuussa 2013 valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kanta-Hämeen kuntien selvitysalueet näkyvät kuvassa 1. Kuva 1. Kanta-Hämeen kuntien selvitysalueet (Valtiovarainministeriö). Forssan kaupunki ilmoitti olevansa valmis selvittämään kuntarakennetta Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien kanssa. Lisäksi selvitys voidaan Forssan kaupungin päätöksen mukaan tehdä Someron ja Loimaan kaupunkien sekä Urjalan kunnan kanssa. Tammelan kunta päätti, että kuntarakenneselvitys olisi tarkoituksenmukaista tehdä Tammelan, Forssan, Humppilan, Jokioisten, Ypäjän ja Someron kaupunkien ja kuntien kesken. Jokioisten kunta katsoi, että kuntarakenneselvitys alue olisi Forssan kaupunki sekä 5

7 Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Lisäksi mukaan voisivat tulla Someron ja Loimaan kaupungit ja Urjalan kunta. Humppilan kunnan näkemyksen mukaan kuntarakenneselvitys tulisi tehdä Forssan seudun viiden kunnan kesken. Lisäksi mukaan voisivat tulla sellaiset naapurikunnat, joilla on toiminnallista yhteyttä Forssan seudun kuntien kanssa. 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Uusi kuntarakennelaki ( /478) tuli voimaan heinäkuussa Lain 2. pykälän mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4. pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2. pykälässä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelaissa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jos muuten ei ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2. pykälässä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuusperusteella kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa 6

8 asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; (ns. kriisiytyvä kunta) tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Kuva 2. Kanta-Hämeen kuntien selvitysperusteet (Valtiovarainministeriö). Forssan seudun selvitysalueen väestömäärä oli asukasta. Tästä Forssan kaupungin asukasmäärä oli asukasta eli 54,8 prosenttia selvitysalueen asukkaista. Forssan selvitysalueen kuntien perusteet selvitystyölle ovat joko yhdyskuntarakenneperuste tai työpaikkaomavaraisuusperuste. Tarkemmin perusteet selviävät yllä olevasta kuvasta 2. Kuntarakennelain 4. pykälän mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksen tekemisestä päätetään kuntien valtuustoissa. 2.2 Selvitystyön vaiheet Forssan kaupunginvaltuusto päätti 14. huhtikuuta 2014 omalta osaltaan osallistumisesta kuntajakolaissa tarkoitetun vapaaehtoisen yhdistymisselvityksen tekemiseen. Humppilan kunta teki päätöksen 7

9 osallistumisesta , Jokioisten valtuusto ja Tammelan valtuusto Selvitystyötä toteuttamaan valittiin projektipäälliköksi kunnallisneuvos Esko Tonteri. Assistenttina ja raportin kirjoittamisessa avustajana toimi valtiotieteiden maisteri Anna Tonteri Etocon Oy:stä. Kuntataloutta koskevat selvitykset ja painelaskelmat tuottivat toimitusjohtaja, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä. Selvitystyön alussa sovittiin, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ainoastaan kuntarakennelain 4. pykälän mukainen selvitys ilman sopimusneuvotteluvaihetta. Selvityshankkeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin toukokuussa 2014, jolloin sovittiin hankkeen etenemisestä ja aikatauluista. Valmistelua on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä ja kuntajohtajista sekä henkilöstön edustajista koostuva ohjausryhmä, jolle asioita on valmistellut kuntajohtajista koostuva projektiryhmä. Käytännön selvitystyötä tehtiin kuudessa asiantuntijatyöryhmässä: hallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, yhdyskuntarakenteen kehittäminen, elinkeinopalvelut ja työllisyys sekä tietopalvelut. Ohjaus-, projekti- ja asiantuntijatyöryhmien jäsenet on listattu liitteeseen 1. Keskeisenä kaikkia työryhmiä yhdistävänä teemana oli alueen elinvoiman lisääminen ja kilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpaileviin seutuihin. Työryhmät kokoontuivat vapaasti omilla aikatauluillaan, kukin noin neljä kertaa työskentelynsä aikana. Elokuun 6. päivä 2014 järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistossa kaikkien kuntien valtuustojen yhteinen teemaseminaari Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Forssan seutu tulevaisuudessa. Tilaisuudessa kuultiin tulevaisuuden haasteista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen esittelemänä sekä esiteltiin kuntarakenneselvitystä ja kerrottiin alustavia taustatietoja talous- ja painelaskelmista Perlacon Oy:n toimitusjohtaja Eero Laesterän esittelemänä. Lisäksi yhteisessä keskustelussa pyrittiin saamaan esiin näkemyksiä selvityksen toteuttamisesta ja painopisteiden terävöittämisestä. Kuntalaisten kuuleminen on ollut yksi selvitystyön lähtökohdista. Selvitystyön kuluessa on järjestetty kuntakohtaisia käyntejä, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa kunnanvaltuutettujen ja kuntalaisten paikallisia toiveita ja reunaehtoja sekä tiedottaa selvityksen etenemisestä ja tuloksista. Ensimmäiset kuntalaisten kuulemistilaisuudet järjestettiin kaikissa selvitykseen osallistuvissa kunnissa. Tilaisuuksissa esiteltiin kuntarakenneselvityksen suunnitelmaa sekä kerättiin näkemyksiä selvityksen painopisteistä ja tärkeistä teemoista. Toiset kuntalaistilaisuudet järjestettiin jokaisessa kunnassa alustavien tulosten valmistuttua Tilaisuuksissa esiteltiin selvityksen tuloksia ja kerättiin kuntalaisten palautetta lopullista esitystä varten. Sekä elo- että lokakuussa tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 kuntalaista. Kesäkuussa 2014 avattiin otakantaa.fi-verkkosivustolle kaikille avoin keskustelupalsta kuntarakenneuudistuksesta ja sen vaikutuksista kuntalaisille. Keskustelussa painotettiin osallistumista, palvelujen järjestämistä ja elinvoimaisuuden lisäämistä. Keskusteluun kirjoitettiin yhteensä 42 viestiä ja niitä käytiin lukemassa yhteensä yli kertaa. Yhteenveto keskustelusta on liitteenä 2. Selvityksen etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti paikallisten sanomalehtien välityksellä. Selvityksessä on pyritty osallistavaan prosessiin, ja kuntien asiantuntijoista koottujen asiantuntijatyöryhmien työ muodostaa olennaisen osan tästä selvityksen loppuraportista. Asiantuntijatyöryhmien raporttien ohella pääasiallisina lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tuottamia asiakas- ja palvelutarpeiden sekä toimintaympäristön muutostekijöiden ennakointitietoja. Muut lähteet on nimetty tekstissä. Selvityksen aikana syntynyt aineisto (mm. asiantuntijatyöryhmien raportit) on ladattavissa selvityksessä mukana olevien kuntien verkkosivuilta. 8

10 3 Yhteinen strategia 3.1 Forssan seudun tulevaisuudenhaasteet Eurooppalaista ja suomalaista yhteiskuntaa koskettava rakennemuutos vaikuttaa koko julkiseen sektoriin tavalla, joka on syvyydeltään ja pituudeltaan poikkeuksellinen. Suomen valtion tulovirrat ovat ehtyneet ja valtio on velkaantunut ja velkaantuu edelleen erittäin nopeaa vauhtia. Myös kuntien velkaantuminen on jatkunut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 miljardia euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä, ja valtionvelka oli helmikuussa 2014 noin 92,5 miljardia euroa, joka tarkoittaa noin euroa jokaista suomalaista kohti. Valtionvelan suhde kansantuotteeseen on toistaiseksi suhteellisen siedettävä, mutta velan kasvunopeus on huolestuttava. Suomessa rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin korkean teknologian viennin romahtamisena. Nokia-yhtiöiden ja alihankkijoiden kuihtuminen on romahduttanut yhteisöveron tuoton. Samalla korkean teknologian kauppa on nyt selkeästi alijäämäistä, kuten kuviosta 1 voidaan havaita. Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti vuosina (Tulli). Forssan seutukaan ei ole välttynyt rakennemuutokselta. Työpaikkojen väheneminen on ollut keskimääräistä suurempaa ja tämä on heijastunut muun muassa väestörakenteeseen, työttömyyteen ja muuttoliikkeeseen. Seurauksena on tilanne, jossa Forssan seudulla on monia isoja haasteita vastattavana. Tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa: Väkiluvun alenemisen pysäyttäminen Syntyvyyden lisääminen Ikärakenteen muutoksen hallinta Työttömyyden vähentäminen Syrjäytyneisyyden kasvun ehkäiseminen Yritysten kehittämisen mahdollistaminen Kehittämistoiminnan osaamiskeskeinen kokoaminen Kuntahallinnon strateginen johtaminen 9

11 Myönteisen kehittämisilmapiirin luominen Strategisten kumppanien löytäminen Toimivien liikenneyhteyksien kehittäminen Osaamisen yhdistäminen ja tiedon jakaminen Asukkaiden osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen Nuorten tarpeiden, odotusten ja ajatusten kuuleminen Näihin haasteisiin pitäisi uudella kuntarakenteella ja uudenlaisella yhteistyöllä vastaamaan. Haasteet ovat monisäikeisiä ja vaativat tiivistä yhteistyötä sekä yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Forssan seutu on alueellisesti kompakti, suurten kasvukeskusten ympäröimä seutu. Tämä asettaa sekä haasteita että luo mahdollisuuksia. 3.2 Strategian perusta Suomen Kuntaliitto määrittelee elinvoimaisen kunnan osatekijöiksi seuraavat asiat, jotka on esitetty myös kuvassa 3: kilpailukykyinen yrityskanta osaaminen ja työvoiman saatavuus julkiset ja kaupalliset palvelut sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahva kuntatalous vetovoimainen ympäristö. Kuva 3. Elinvoimaisen kunnan osatekijät (Kuntaliitto). 10

12 Strategian tulee pohjautua omiin vahvuuksiin ja strategisiin kumppanuuksiin. Forssan seudun strategian pohjana voisi olla edellä kuvattu elinvoimaisen kunnan kokonaisuus, johon liitettäisiin alueen vahvuudet ja heikkouksia vahvistettaisiin strategisilla kumppanuuksilla kullakin osa-alueella. Strategia voisi muodostua seuraavista kokonaisuuksista: kilpailukykyinen yrityskanta, jonka tehtävänä on edistää työllisyyttä, toimeen tuloa ja turvattua arkea esim. ympäristöalan yritykset, elintarviketeollisuus, rakentamisteollisuus, lähiruokatoimijat, logistiikka osaaminen ja työvoiman saatavuus, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan - luonnonvarakeskus, ammattikorkeakoulu, yliopistot kumppaneina, ammatti-instituutti, lukio, keskiasteen koulutus, hevosopisto, osaamiskeskeinen kehittämistoiminta painopistealueilla julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka mahdollistavat sujuvan arjen hyvinvointikuntayhtymä, seurakunnat, kunnat, työvoimahallinto, kansaneläkelaitos, kauppakeskukset, kaupat, verkkokaupat sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys, jotka luovat uutta järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, vapaaehtoiset, palvelujen käyttäjät, julkisyhteisöjen työntekijät vahva kuntatalous, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen tehokas kunta, toimiva palvelurakenne, jatkuva kehittäminen, avoin päätöksenteko, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri vetovoimainen ympäristö, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle urheiluopisto, luontokeskus, jokilaakso, järvet, viihtyisät asuntoalueet, resurssitehokkaat yritysalueet, omavarainen uusiutuva energiantuotanto, sujuvat liikenneyhteydet, kehittyneimmät tietoliikenneyhteydet. 4 Kilpailukyky ja elinvoimaisuus Alueen talouden kehitys riippuu koko maan taloudellisesta kehityksestä ja siitä, kuinka kilpailukykyinen alue on eli kuinka suuri osa kasvusta kohdistuu alueelle. Maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä on menossa pudotuspeli, jossa kasvu näyttää keskittyvän muutamalle kaupunkiseudulle ja muiden kohtalona on jäädä supistuvan talouden ja ikääntyneiden asukkaiden alueiksi. Turun yliopiston Porin yksikkö on vertaillut seutukuntien kilpailukykyä usean vuoden ajan. Muuttujina on käytetty työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Näiden kuuden muuttujien perusteella on laskettu kilpailukykyindeksi, joka on muuttujien sijalukujen painottamaton keskiarvo. Kuten kuvasta 4 näkyy, Forssan seudun suhteellinen asema on huonontunut merkittävästi vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2012 on kuitenkin tapahtunut lievä käänne parempaan suuntaan. 11

13 Kuva 4. Forssan sijoitus seutukuntien välisessä kilpailukyvyn mittaristossa (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tilastokeskus). Forssan seudun elinkeinostrategia perustuu kunkin kunnan omiin vahvuuksiin, jotka eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan (ks. kuva 5). Elinkeinopolitiikan tehtävänä on luoda näistä palasista sellainen kokonaisuus, jossa osat tukevat kokonaisuuden kehittämistä ja uusia avauksia löytyy olemassa olevia vahvuuksia yhdistämällä. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuutensa yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuutensa yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. 12

14 Kuva 5. Strategiakartta Forssan seudun kuntien näkökulmasta (FSKK). Liikenneväylät ja niihin liittyvät kehityskäytävät ovat alueen saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta tärkein kehitettävä asia. Helsinki Forssa Pori-liikennekäytävä ja siihen liityvät logistiikka, matkailu, ympäristöteknologia ym. hankkeet muodostavat perustan alueen kehittymiselle tulevaisuudessa. 4.1 Elinkeinot Selvitystyössä on erityisinä painopisteinä noussut esiin joitakin elinkeinojen kehittämisen kokonaisuuksia, jotka voidaan osoittaa eri toimijaorganisaatioille niin, että hyödynnetään olemassa olevat vahvat verkostot ja riittävä osaaminen. Tärkeitä hankekokonaisuuksia elinvoiman lisäämisessä ovat: maaseudun koko ruokaketjun kehittäminen ja erikoistumisen lisääminen kasvuyritysten tunnistaminen ja voimavarojen kohdentaminen niille unohtamatta muuta yrityskenttää hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvat energialähteet biotalous/kiertotalous resurssitehokkuuden näkökulmasta logistiikkapalvelut osaksi kansainvälistä verkostoa Helsinki Forssa Pori-kasvukäytävän monipuolinen kehittäminen 13

15 Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueiden hyödyntäminen ja palveleminen matkailun sekä hyvinvointi-, virkistys- ja vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen. 4.2 Väestö, työpaikat, työllisyys ja työvoima Työvoiman tarjonnan määrään vaikuttavat asukasluvun kasvu ja kunnan kilpailukyky asukkaista. Tällä hetkellä Forssan seudun keskeisin tavoite on työpaikkojen määrän kasvattaminen. Tämä on välttämätöntä, koska seudun kasvua ei voida rakentaa yksinomaan alueen ulkopuolella työssäkäynnin tai passiivisen, työvoiman ulkopuolella olevan väestön varaan. Ilman alueen omia työpaikkoja, jotka tarjoavat ainakin toiselle perheen työssäkäyvistä työpaikan, on vaikea houkutella aktiivi-ikäisiä muuttamaan alueelle. Alueen ikärakenteen muuttuessa on varmistettava osaavan työvoiman riittävä tarjonta pitkällä aikavälillä ja tämä edellyttää riittävää nettomuuttoliikettä alueelle. Selvityskuntien asukasluvut ja seudun asukasluvun kehitys on kuvattu taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Forssan seudun asukasluvun kehitys vuosina Vuosi Asukasluku Muutos elokuu Taulukko 2. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien asukasluvut Kunta Asukasluku Forssa Humppila Jokioinen Tammela Taulukosta 3 nähdään, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suurin Forssan kaupungissa ja pienin Jokioisten kunnassa. Alle viisitoistavuotiaiden osuus on suurin Jokioisten kunnassa ja pienin Forssan kaupungissa. Koko alueen väestörakenne on keskimääräistä vanhusvoittoisempi ja nuorten osuus on keskimääräistä pienempi. Taulukko 3. Ikärakenne kunnissa Kunta 0 14-v. prosenttiosuus v. yli 65-v. prosenttiosuus prosenttiosuus Forssa 13,2 61,2 25,6 Humppila 17,1 60,7 22,2 Jokioinen 18,0 61,5 20,5 Tammela 17,2 60,8 22,0 Yhteensä 15,1 61,3 23,7 14

16 Yksikkö: henkilöä Lähde: Yksikkö: henkilöä - Lähde: Ikärakennekuvaaja (kuvio 2) osoittaa, että suurimmat ikäluokat ovat 55 ja 69 välillä. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet edelleen. Suurimmat muuttotappiomenetykset kohdistuvat ikäluokkiin vuotiaat Ikärakenne Ikärakenne 2013 Forssan seutukunta 2013 Miehet Ikärakenne 2013 Forssan seutukunta 2013 Naiset Kuvio 2. Forssan seutukunnan ikäjakauma vuonna 2013 (Tilastokeskus). Luonnollinen väestönlisäys (kuvio 3) oli positiivinen 1990-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen väestön väheneminen on kiihtynyt koko ajan Luonnollinen väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Forssan seutukunta Syntyneet yhteensä Luonnollinen väestönlisäys Forssan seutukunta Kuolleet yhteensä Kuvio 3. Forssan seutukunnan luonnollinen väestönlisäys (Tilastokeskus). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan selvitysalueen omavaraislaskelman mukaiset väestömuutokset ovat taulukon 4 mukaisia. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä henkilöllä eli 29 prosentilla. 15

17 Taulukko 4. Forssan seudun väestönkehitys vuodesta 2013 vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 2013 Vuosi 2020 Vuosi vuotiaat ,7 % + 5,2 % vuotiaat ,8 % - 8,9 % yli 64-vuotiaat ,3 % + 10,9 % Työttömyys seudulla 1990-luvun laman jälkeen nuorisotyöttömyys aleni merkittävästi, mutta aleneminen pysähtyi vuonna Sen jälkeen työttömyys on pysynyt melko vakaana 10 prosentin vaiheilla, mutta on viime aikoina ollut lievässä nousussa. Nuorisotyöttömyyden taso on ollut varsin korkea 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkealla tasolla 1990-luvun lamasta lähtien ja on nyt viimeaikoina noussut vielä huolestuttavasti. Työttömyys on Forssa seudulla ollut korkealla jo pidemmän aikaa, johtuen suuresta aluetta kohdanneesta rakennemuutoksesta. Työttömien osuus työvoimasta on kuvattu kuviossa 4. Kuvio 4. Työttömien prosenttiosuus työvoimasta vuosina (SOTKAnet). Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin. 16

18 Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin. Ulkomaalaiset seudulla Ulkomaalaisuutta on tässä tarkasteltu äidinkielen kautta. Kuvio 5 ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti Forssan seudulla. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää myös henkilöt, joiden äidinkieli on tuntematon. Kuvio 5. Muiden kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien lukumäärä asukasta kohden (SOTKAnet). Alhaisen syntyvyyden ja vuotiaiden muuttotappion takia on tarpeen pohtia myös mahdollisuuksia lisätä maahanmuuttoa seudulle. Tällä hetkellä seudulla on varsin vähän maahanmuuttajia verrattuna esimerkiksi metropolialueeseen. Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. 17

19 Forssan seudulla työvoiman ulkopuolella on noin henkilöä ja työllisiä noin henkilöä. Eläkeläisten osuus on jatkuvasti kasvanut ja tulee kasvamaan erityisesti 2020-luvulla. Kuviosta 6 nähdään, että tilanne on muuttunut erittäin merkittävästi 1980-luvun loppupuolelta, jolloin työvoiman ulkopuolella olevia ja työllisiä oli kutakuinkin saman verran luvun alun lama muutti tilannetta radikaalisti, ja esimerkiksi työttömyyden osalta tilanne ei ole korjaantunut lähellekään lamaa edeltänyttä tasoa. Kuvio 6. Forssan seutukunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina (Tilastokeskus). Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. 4.3 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Kanta-Hämeen toinen täydennysmaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä keväällä Forssan seudun osalta tärkein vahvistus maakuntakaavassa oli Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän varaus. Lisäksi kaavassa vahvistui tuulivoimavarauksia, jotka luovat pohjan tavoitteelle saavuttaa omavaraisuus uusiutuvan energian tuottamisessa. 18

20 Alueen sijainti suurten kaupunkiseutujen keskellä asettaa erityisiä haasteita kilpailuedun löytämiselle. Väestömäärä Forssan seudulla on verraten pieni, joten kilpailuetu tulee löytää toisenlaisista tekijöistä kuin isoilla kaupunkiseuduilla. Samoilla kilpailutekijöillä seutu ei pärjää kovenevassa kilpailutilanteessa. Tämän vuoksi alueen yhdyskuntarakenteen ja asuinympäristön tulee olla vetovoimainen ainakin kohdennetulle joukolle potentiaalisia muuttajia. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Työpaikka-alueiden kaavoituksen ja kehittämisen pitää tukea tätä tavoitetta. Uudenlaisten työpaikkojen mahdollistaminen kaavoituksen ja resurssitehokkaiden ratkaisujen avulla voi antaa sellaista kilpailuetua, jonka pohjalta tuotantorakennetta voidaan uudistaa. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet Forssan seutua kehitetään Etelä-Suomen aluerakenteeseen kuuluvana kaupunkiseutuna, jonka menestys perustuu toimeliaisuuden ohella keskeiseen sijaintiin ja ympäristön korkeaan laatuun. Forssan, Loimaan ja Someron seudut muodostavat yhden toiminnallisen talous- ja työssäkäyntialueen, jonka yhteen sovitettu liikennejärjestelmä ja maankäyttö vahvistavat alueellista kilpailukykyä yli hallintorajojen. Nykyinen Forssan keskusta on kaupunkimainen keskustaajama, jolla on ympärillään erikoistuneiden taajamien verkko, elinvoimaiset kylät, edustavat maaseutumaisemat ja laajat luontoalueet. Forssan seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä mahdollistavat hyvin toimivan yhdyskuntarakenteen asukkaalle vuonna Liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet Valtateitä 2, 9 ja 10 parannetaan koko yhteysväliensä mitalta, jolloin Forssan seutu muuttuu varteenotettavaksi pääkaupunkiseudun kasvusuunnaksi. Forssan seudulta kehitetään nopeita valtatie-, rataja joukkoliikenneyhteyksiä nykyisiä väyliä pitkin Etelä-Suomen keskuksiin, satamiin ja lentokentille. Valtateiden estevaikutusta seudullisen ja paikallisen liikenneverkon näkökulmasta häivytetään uusilla ali- ja ylikulkusilloilla. Taajamien ja merkittävimpien kehitettävien kylien välille luodaan seudullisen julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät, joiden vaikutusalueella on myös väljän maaseutuasutuksen sekä loma-asutuksen vyöhykkeitä. Elinkeinoja ja osaamista koskevat tavoitteet Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten, että toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset, määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset. 19

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 21.11.2014 klo 10.09 11.28 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Valtuutettujen seminaari 1.12.

Kuntarakennelain mukainen selvitys. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Valtuutettujen seminaari 1.12. Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Valtuutettujen seminaari 1.12.2014 Selvityksen sisältö kuntarakennelain mukaan Suunnitelma hallinnon

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 16.6.2014 Forssa Selvitysperusteet kuntarakennelaissa Palveluperuste Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Aika: 13.10.2014 klo 12.10 13.43 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 13.10.2014 klo 12.10 13.43 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 13.10.2014 klo 12.10 13.43 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Projektiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Sami Sulkko.

Projektiryhmän puheenjohtajaksi valittiin Sami Sulkko. KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen projektiryhmä Aika: 4.6.2014 klo 14.00 15.38 Paikka: Tammelan kunnantalo, Hakkapeliitantie 2, Tammela Osallistujat: Sami Sulkko,

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jyväskylän seutujen kuntien tilaisuus 12.8.2014 Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Porin seudun kuntajako-selvitys

Porin seudun kuntajako-selvitys Porin seudun kuntajako-selvitys Pomarkku Alustavan suunnitelma yhdistymissopimusneuvotteluvaiheen prosessista, toteuttamisesta ja aikataulusta Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia 13.10.2014 Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Henna Virkkunen Hallinto ja kuntaministeri 29.10.2013 Lahti Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2008 arvio 47,3 47,0 48,2 48,6 48,4 48,5

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Onnistunut kuntarakennemuutos

Onnistunut kuntarakennemuutos Onnistunut kuntarakennemuutos Aija Tuimala, FCG Konsultointi 250814 Varkaus 8.9.2014 Page 1 8.9.2014 Page 2 Kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja muuttamisen edellytykset Kuntarakennelaki 2 Kuntajaon kehittämisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys

Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Pohjoisen Keski- Suomen kuntarakenneselvitys Kuntaliitosverkoston seminaari 4.6.2015 Helsinki johtava konsultti Anni Antila FCG Konsultointi Oy Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalueesta Anni Antila 4.6.2015

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.

Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun. Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5. Vahvan kunnan kriteerit mitä ne ovat? Eväitä ja kipinöitä keskusteluun Keskustelutilaisuus kuntauudistuksesta Toholampi 2.5.2013 Petri Jylhä Tämän päivän otsikoita: YLE.FI Asiantuntija Aulis Pöyhönen:

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO

TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO 1 (2) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8.9.2014 TYÖVALIOKUNNAN KOKOUS 3 MUISTIO Aika: Torstai 4.9.2014 klo 14.30 16.15 Paikka: Seinäjoen kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot