Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta"

Transkriptio

1 Forssan seudun kuntarakenneselvityksen loppuraportti Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri / luvut 1 5, 7 ja 9 10 Eero Laesterä ja Tuomas Hanhela, Perlacon Oy / luvut 6 ja 8

2 1

3 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Selvitystyön vaiheet Yhteinen strategia Forssan seudun tulevaisuudenhaasteet Strategian perusta Kilpailukyky ja elinvoimaisuus Elinkeinot Väestö, työpaikat, työllisyys ja työvoima Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Kuntien välinen yhteistyö Palvelut ja asiakkaat Palvelutarpeen muutos Palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Hallinto Sivistys ja vapaa-aikapalvelut Yhdyskuntarakenteen kehittäminen Tietopalvelut Elinkeinot ja työllisyys Talous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Talouden nykytilan tarkastelu Tase Konsernitase Tulot ja menot Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Henkilöstö Henkilöstörakenne ja eläköityminen Laskennallinen rekrytointitarpeen muutos Henkilöstön asema Kuntien sopeuttamisen mahdollisuudet ja riittävyys Demokratia, organisaatio ja johtaminen Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Organisaatio ja konsernirakenteet Päätelmät LIITTEET Liite 1. Ohjausryhmän, projektiryhmän ja asiantuntijatyöryhmien kokoonpano Liite 2. Otakantaa.fi-verkkosivuston keskustelun yhteenveto Liite 3. Yhdistymisen edut ja haitat asiantuntijatyöryhmien loppuraporteissa Liite 4. Esimerkki yhdistymissopimuksen sisällöksi

4 3

5 1 Johdanto Forssan seudun kunnat Forssan kaupunki, Humppilan, Jokioisten ja Tammelan kunnat tekevät kuntarakenneselvitystä tilanteessa, jossa hyvin merkittävät valtakunnantason tulevaisuuden linjaukset palvelujen järjestämisestä ja kuntataloudesta ovat epävarmoja. Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti lausuntokierrokselle kuntiin lakiehdotuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Lakiehdotuksen mukaan Suomeen perustettaisiin viisi sote-aluetta, joilla on järjestämisvelvollisuus alueellaan koko palvelukokonaisuuden osalta. Samaan aikaan valmistellaan uutta kuntalakia. Nämä lait tulevat olennaisesti vaikuttamaan kuntien tulevaisuuteen. Kunnissa on hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, millainen kuntarakenne palvelisi alueen asukkaita parhaiten seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Yleisesti tunnustettu tavoite on kuitenkin ollut, että kuntarakenteen uudistamisen on lähdettävä alueen asukkaiden tarpeista. Toisena tavoitteena on ollut lähipalvelujen turvaaminen kohtuullisilla kustannuksilla ja tukeutuen olemassa oleviin rakenteisiin ja toimintoihin. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien toimintakykyä ja elinvoimaisuutta. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet myös Forssan seudun selvitystyötä ja tulevaisuuden visiointia. Neuvotteluja on käyty rakentavassa hengessä, mutta epävarman ja monimutkaisen tilanteen vuoksi prosessi on ollut haastava. Koko selvitystyön ajan on korostettu, että kunnat selvittävät avoimesti vaihtoehtojaan, eivätkä ole välttämättä määrittäneet tärkeysjärjestystä erilaisille tavoille järjestää palveluitaan. Kunnat eivät ole myöskään poissulkeneet mahdollisuutta säilyä itsenäisinä kuntina. Kuntarakennelain velvoittavuudesta johtuen kunnat ovat tehneet selvitystyötä hieman vastentahtoisesti, mikä on luonnollisesti vaikuttanut kuntien sitoutumiseen ja selvityksen sisältöön. Selvityksen aikana on paikannettu yhteistyömahdollisuuksia, mutta myös yhteistyön ongelmia, joiden korjaaminen on edellytys selvitysalueen elinvoimaisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Forssan seudun vahvuuksia ovat muun muassa pitkä perinne kuntien välisessä yhteistyössä, vahva teollinen perinne, ympäristöklusterin voimakas kehittämistoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen kokonaisuutena Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta, kuntien profiloituminen erilaisten vahvuuksien avulla, vahva tutkimusosaaminen MTT:n (tulevan Luonnonvarakeskuksen) vaikutuksesta, HAMK:in tärkeät yksiköt aluekehittämisessä ja maaseutumainen elinympäristö siihen liittyvine elinkeinoineen. Selvityksen aikana on yhteisesti tunnustettu, että elinvoimaisuuden kannalta myös laadukkaan elinympäristön, lähipalveluiden ja erityisesti toisen asteen koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on seudulla olennaista. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. 4

6 2 Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kuntien yhdistymisselvitykset ovat osa kuntauudistuksen toteuttamista. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on uudistaa suomalainen kunta- ja palvelurakenne väestön ikääntymisen, työikäisen väestön määrän vähentymisen ja talouden haasteiden edessä. Kuntauudistuksen tavoitteeksi on asetettu laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen, kuntien talouden vahvistaminen sekä kunnallisen itsehallinnon ja kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen. Kuntauudistuksen kokonaisuuteen kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu. Valtiovarainministeriö pyysi kevättalvella 2013 kunnilta lausuntoja kuntarakenneuudistusta ohjaavasta kuntarakennelakiluonnoksesta. Kuntien oli vaikea ottaa kantaa lakiluonnoksen sisältöön, ja lausunnot kuvaavatkin osuvasti kuntien epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvin monet kuntien arkeen vaikuttavat valtakunnalliset linjaukset olivat vielä valmisteluvaiheessa. Kuntarakennelaki astui voimaan heinäkuussa 2013, jolloin alkoi myös kuntien selvitysvelvollisuus. Kuntarakennelain mukaan kunnan tuli ilmoittaa marraskuussa 2013 valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kanta-Hämeen kuntien selvitysalueet näkyvät kuvassa 1. Kuva 1. Kanta-Hämeen kuntien selvitysalueet (Valtiovarainministeriö). Forssan kaupunki ilmoitti olevansa valmis selvittämään kuntarakennetta Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien kanssa. Lisäksi selvitys voidaan Forssan kaupungin päätöksen mukaan tehdä Someron ja Loimaan kaupunkien sekä Urjalan kunnan kanssa. Tammelan kunta päätti, että kuntarakenneselvitys olisi tarkoituksenmukaista tehdä Tammelan, Forssan, Humppilan, Jokioisten, Ypäjän ja Someron kaupunkien ja kuntien kesken. Jokioisten kunta katsoi, että kuntarakenneselvitys alue olisi Forssan kaupunki sekä 5

7 Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kunnat. Lisäksi mukaan voisivat tulla Someron ja Loimaan kaupungit ja Urjalan kunta. Humppilan kunnan näkemyksen mukaan kuntarakenneselvitys tulisi tehdä Forssan seudun viiden kunnan kesken. Lisäksi mukaan voisivat tulla sellaiset naapurikunnat, joilla on toiminnallista yhteyttä Forssan seudun kuntien kanssa. 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Uusi kuntarakennelaki ( /478) tuli voimaan heinäkuussa Lain 2. pykälän mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4. pykälän mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2. pykälässä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelaissa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvitykseen, jos muuten ei ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2. pykälässä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuusperusteella kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat rajaarvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa 6

8 asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; (ns. kriisiytyvä kunta) tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Kuva 2. Kanta-Hämeen kuntien selvitysperusteet (Valtiovarainministeriö). Forssan seudun selvitysalueen väestömäärä oli asukasta. Tästä Forssan kaupungin asukasmäärä oli asukasta eli 54,8 prosenttia selvitysalueen asukkaista. Forssan selvitysalueen kuntien perusteet selvitystyölle ovat joko yhdyskuntarakenneperuste tai työpaikkaomavaraisuusperuste. Tarkemmin perusteet selviävät yllä olevasta kuvasta 2. Kuntarakennelain 4. pykälän mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksen tekemisestä päätetään kuntien valtuustoissa. 2.2 Selvitystyön vaiheet Forssan kaupunginvaltuusto päätti 14. huhtikuuta 2014 omalta osaltaan osallistumisesta kuntajakolaissa tarkoitetun vapaaehtoisen yhdistymisselvityksen tekemiseen. Humppilan kunta teki päätöksen 7

9 osallistumisesta , Jokioisten valtuusto ja Tammelan valtuusto Selvitystyötä toteuttamaan valittiin projektipäälliköksi kunnallisneuvos Esko Tonteri. Assistenttina ja raportin kirjoittamisessa avustajana toimi valtiotieteiden maisteri Anna Tonteri Etocon Oy:stä. Kuntataloutta koskevat selvitykset ja painelaskelmat tuottivat toimitusjohtaja, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä. Selvitystyön alussa sovittiin, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ainoastaan kuntarakennelain 4. pykälän mukainen selvitys ilman sopimusneuvotteluvaihetta. Selvityshankkeen ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin toukokuussa 2014, jolloin sovittiin hankkeen etenemisestä ja aikatauluista. Valmistelua on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä ja kuntajohtajista sekä henkilöstön edustajista koostuva ohjausryhmä, jolle asioita on valmistellut kuntajohtajista koostuva projektiryhmä. Käytännön selvitystyötä tehtiin kuudessa asiantuntijatyöryhmässä: hallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, yhdyskuntarakenteen kehittäminen, elinkeinopalvelut ja työllisyys sekä tietopalvelut. Ohjaus-, projekti- ja asiantuntijatyöryhmien jäsenet on listattu liitteeseen 1. Keskeisenä kaikkia työryhmiä yhdistävänä teemana oli alueen elinvoiman lisääminen ja kilpailukyvyn parantaminen suhteessa kilpaileviin seutuihin. Työryhmät kokoontuivat vapaasti omilla aikatauluillaan, kukin noin neljä kertaa työskentelynsä aikana. Elokuun 6. päivä 2014 järjestettiin Eerikkilän Urheiluopistossa kaikkien kuntien valtuustojen yhteinen teemaseminaari Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Forssan seutu tulevaisuudessa. Tilaisuudessa kuultiin tulevaisuuden haasteista Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietasen esittelemänä sekä esiteltiin kuntarakenneselvitystä ja kerrottiin alustavia taustatietoja talous- ja painelaskelmista Perlacon Oy:n toimitusjohtaja Eero Laesterän esittelemänä. Lisäksi yhteisessä keskustelussa pyrittiin saamaan esiin näkemyksiä selvityksen toteuttamisesta ja painopisteiden terävöittämisestä. Kuntalaisten kuuleminen on ollut yksi selvitystyön lähtökohdista. Selvitystyön kuluessa on järjestetty kuntakohtaisia käyntejä, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa kunnanvaltuutettujen ja kuntalaisten paikallisia toiveita ja reunaehtoja sekä tiedottaa selvityksen etenemisestä ja tuloksista. Ensimmäiset kuntalaisten kuulemistilaisuudet järjestettiin kaikissa selvitykseen osallistuvissa kunnissa. Tilaisuuksissa esiteltiin kuntarakenneselvityksen suunnitelmaa sekä kerättiin näkemyksiä selvityksen painopisteistä ja tärkeistä teemoista. Toiset kuntalaistilaisuudet järjestettiin jokaisessa kunnassa alustavien tulosten valmistuttua Tilaisuuksissa esiteltiin selvityksen tuloksia ja kerättiin kuntalaisten palautetta lopullista esitystä varten. Sekä elo- että lokakuussa tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 kuntalaista. Kesäkuussa 2014 avattiin otakantaa.fi-verkkosivustolle kaikille avoin keskustelupalsta kuntarakenneuudistuksesta ja sen vaikutuksista kuntalaisille. Keskustelussa painotettiin osallistumista, palvelujen järjestämistä ja elinvoimaisuuden lisäämistä. Keskusteluun kirjoitettiin yhteensä 42 viestiä ja niitä käytiin lukemassa yhteensä yli kertaa. Yhteenveto keskustelusta on liitteenä 2. Selvityksen etenemisestä on tiedotettu säännöllisesti paikallisten sanomalehtien välityksellä. Selvityksessä on pyritty osallistavaan prosessiin, ja kuntien asiantuntijoista koottujen asiantuntijatyöryhmien työ muodostaa olennaisen osan tästä selvityksen loppuraportista. Asiantuntijatyöryhmien raporttien ohella pääasiallisina lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tuottamia asiakas- ja palvelutarpeiden sekä toimintaympäristön muutostekijöiden ennakointitietoja. Muut lähteet on nimetty tekstissä. Selvityksen aikana syntynyt aineisto (mm. asiantuntijatyöryhmien raportit) on ladattavissa selvityksessä mukana olevien kuntien verkkosivuilta. 8

10 3 Yhteinen strategia 3.1 Forssan seudun tulevaisuudenhaasteet Eurooppalaista ja suomalaista yhteiskuntaa koskettava rakennemuutos vaikuttaa koko julkiseen sektoriin tavalla, joka on syvyydeltään ja pituudeltaan poikkeuksellinen. Suomen valtion tulovirrat ovat ehtyneet ja valtio on velkaantunut ja velkaantuu edelleen erittäin nopeaa vauhtia. Myös kuntien velkaantuminen on jatkunut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,6 miljardia euroa vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä, ja valtionvelka oli helmikuussa 2014 noin 92,5 miljardia euroa, joka tarkoittaa noin euroa jokaista suomalaista kohti. Valtionvelan suhde kansantuotteeseen on toistaiseksi suhteellisen siedettävä, mutta velan kasvunopeus on huolestuttava. Suomessa rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät selvimmin korkean teknologian viennin romahtamisena. Nokia-yhtiöiden ja alihankkijoiden kuihtuminen on romahduttanut yhteisöveron tuoton. Samalla korkean teknologian kauppa on nyt selkeästi alijäämäistä, kuten kuviosta 1 voidaan havaita. Kuvio 1. Korkean teknologian tuotteiden tuonti ja vienti vuosina (Tulli). Forssan seutukaan ei ole välttynyt rakennemuutokselta. Työpaikkojen väheneminen on ollut keskimääräistä suurempaa ja tämä on heijastunut muun muassa väestörakenteeseen, työttömyyteen ja muuttoliikkeeseen. Seurauksena on tilanne, jossa Forssan seudulla on monia isoja haasteita vastattavana. Tulevaisuuden haasteita ovat muun muassa: Väkiluvun alenemisen pysäyttäminen Syntyvyyden lisääminen Ikärakenteen muutoksen hallinta Työttömyyden vähentäminen Syrjäytyneisyyden kasvun ehkäiseminen Yritysten kehittämisen mahdollistaminen Kehittämistoiminnan osaamiskeskeinen kokoaminen Kuntahallinnon strateginen johtaminen 9

11 Myönteisen kehittämisilmapiirin luominen Strategisten kumppanien löytäminen Toimivien liikenneyhteyksien kehittäminen Osaamisen yhdistäminen ja tiedon jakaminen Asukkaiden osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen Nuorten tarpeiden, odotusten ja ajatusten kuuleminen Näihin haasteisiin pitäisi uudella kuntarakenteella ja uudenlaisella yhteistyöllä vastaamaan. Haasteet ovat monisäikeisiä ja vaativat tiivistä yhteistyötä sekä yhteistä näkemystä tulevaisuudesta. Forssan seutu on alueellisesti kompakti, suurten kasvukeskusten ympäröimä seutu. Tämä asettaa sekä haasteita että luo mahdollisuuksia. 3.2 Strategian perusta Suomen Kuntaliitto määrittelee elinvoimaisen kunnan osatekijöiksi seuraavat asiat, jotka on esitetty myös kuvassa 3: kilpailukykyinen yrityskanta osaaminen ja työvoiman saatavuus julkiset ja kaupalliset palvelut sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys vahva kuntatalous vetovoimainen ympäristö. Kuva 3. Elinvoimaisen kunnan osatekijät (Kuntaliitto). 10

12 Strategian tulee pohjautua omiin vahvuuksiin ja strategisiin kumppanuuksiin. Forssan seudun strategian pohjana voisi olla edellä kuvattu elinvoimaisen kunnan kokonaisuus, johon liitettäisiin alueen vahvuudet ja heikkouksia vahvistettaisiin strategisilla kumppanuuksilla kullakin osa-alueella. Strategia voisi muodostua seuraavista kokonaisuuksista: kilpailukykyinen yrityskanta, jonka tehtävänä on edistää työllisyyttä, toimeen tuloa ja turvattua arkea esim. ympäristöalan yritykset, elintarviketeollisuus, rakentamisteollisuus, lähiruokatoimijat, logistiikka osaaminen ja työvoiman saatavuus, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan - luonnonvarakeskus, ammattikorkeakoulu, yliopistot kumppaneina, ammatti-instituutti, lukio, keskiasteen koulutus, hevosopisto, osaamiskeskeinen kehittämistoiminta painopistealueilla julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka mahdollistavat sujuvan arjen hyvinvointikuntayhtymä, seurakunnat, kunnat, työvoimahallinto, kansaneläkelaitos, kauppakeskukset, kaupat, verkkokaupat sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys, jotka luovat uutta järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, vapaaehtoiset, palvelujen käyttäjät, julkisyhteisöjen työntekijät vahva kuntatalous, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen tehokas kunta, toimiva palvelurakenne, jatkuva kehittäminen, avoin päätöksenteko, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri vetovoimainen ympäristö, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle urheiluopisto, luontokeskus, jokilaakso, järvet, viihtyisät asuntoalueet, resurssitehokkaat yritysalueet, omavarainen uusiutuva energiantuotanto, sujuvat liikenneyhteydet, kehittyneimmät tietoliikenneyhteydet. 4 Kilpailukyky ja elinvoimaisuus Alueen talouden kehitys riippuu koko maan taloudellisesta kehityksestä ja siitä, kuinka kilpailukykyinen alue on eli kuinka suuri osa kasvusta kohdistuu alueelle. Maakuntien ja kaupunkiseutujen välillä on menossa pudotuspeli, jossa kasvu näyttää keskittyvän muutamalle kaupunkiseudulle ja muiden kohtalona on jäädä supistuvan talouden ja ikääntyneiden asukkaiden alueiksi. Turun yliopiston Porin yksikkö on vertaillut seutukuntien kilpailukykyä usean vuoden ajan. Muuttujina on käytetty työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Näiden kuuden muuttujien perusteella on laskettu kilpailukykyindeksi, joka on muuttujien sijalukujen painottamaton keskiarvo. Kuten kuvasta 4 näkyy, Forssan seudun suhteellinen asema on huonontunut merkittävästi vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2012 on kuitenkin tapahtunut lievä käänne parempaan suuntaan. 11

13 Kuva 4. Forssan sijoitus seutukuntien välisessä kilpailukyvyn mittaristossa (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tilastokeskus). Forssan seudun elinkeinostrategia perustuu kunkin kunnan omiin vahvuuksiin, jotka eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan (ks. kuva 5). Elinkeinopolitiikan tehtävänä on luoda näistä palasista sellainen kokonaisuus, jossa osat tukevat kokonaisuuden kehittämistä ja uusia avauksia löytyy olemassa olevia vahvuuksia yhdistämällä. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuutensa yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeää sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuutensa yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. 12

14 Kuva 5. Strategiakartta Forssan seudun kuntien näkökulmasta (FSKK). Liikenneväylät ja niihin liittyvät kehityskäytävät ovat alueen saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta tärkein kehitettävä asia. Helsinki Forssa Pori-liikennekäytävä ja siihen liityvät logistiikka, matkailu, ympäristöteknologia ym. hankkeet muodostavat perustan alueen kehittymiselle tulevaisuudessa. 4.1 Elinkeinot Selvitystyössä on erityisinä painopisteinä noussut esiin joitakin elinkeinojen kehittämisen kokonaisuuksia, jotka voidaan osoittaa eri toimijaorganisaatioille niin, että hyödynnetään olemassa olevat vahvat verkostot ja riittävä osaaminen. Tärkeitä hankekokonaisuuksia elinvoiman lisäämisessä ovat: maaseudun koko ruokaketjun kehittäminen ja erikoistumisen lisääminen kasvuyritysten tunnistaminen ja voimavarojen kohdentaminen niille unohtamatta muuta yrityskenttää hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvat energialähteet biotalous/kiertotalous resurssitehokkuuden näkökulmasta logistiikkapalvelut osaksi kansainvälistä verkostoa Helsinki Forssa Pori-kasvukäytävän monipuolinen kehittäminen 13

15 Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueiden hyödyntäminen ja palveleminen matkailun sekä hyvinvointi-, virkistys- ja vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen. 4.2 Väestö, työpaikat, työllisyys ja työvoima Työvoiman tarjonnan määrään vaikuttavat asukasluvun kasvu ja kunnan kilpailukyky asukkaista. Tällä hetkellä Forssan seudun keskeisin tavoite on työpaikkojen määrän kasvattaminen. Tämä on välttämätöntä, koska seudun kasvua ei voida rakentaa yksinomaan alueen ulkopuolella työssäkäynnin tai passiivisen, työvoiman ulkopuolella olevan väestön varaan. Ilman alueen omia työpaikkoja, jotka tarjoavat ainakin toiselle perheen työssäkäyvistä työpaikan, on vaikea houkutella aktiivi-ikäisiä muuttamaan alueelle. Alueen ikärakenteen muuttuessa on varmistettava osaavan työvoiman riittävä tarjonta pitkällä aikavälillä ja tämä edellyttää riittävää nettomuuttoliikettä alueelle. Selvityskuntien asukasluvut ja seudun asukasluvun kehitys on kuvattu taulukoissa 1 ja 2. Taulukko 1. Forssan seudun asukasluvun kehitys vuosina Vuosi Asukasluku Muutos elokuu Taulukko 2. Kuntarakenneselvitysalueen kuntien asukasluvut Kunta Asukasluku Forssa Humppila Jokioinen Tammela Taulukosta 3 nähdään, että yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on suurin Forssan kaupungissa ja pienin Jokioisten kunnassa. Alle viisitoistavuotiaiden osuus on suurin Jokioisten kunnassa ja pienin Forssan kaupungissa. Koko alueen väestörakenne on keskimääräistä vanhusvoittoisempi ja nuorten osuus on keskimääräistä pienempi. Taulukko 3. Ikärakenne kunnissa Kunta 0 14-v. prosenttiosuus v. yli 65-v. prosenttiosuus prosenttiosuus Forssa 13,2 61,2 25,6 Humppila 17,1 60,7 22,2 Jokioinen 18,0 61,5 20,5 Tammela 17,2 60,8 22,0 Yhteensä 15,1 61,3 23,7 14

16 Yksikkö: henkilöä Lähde: Yksikkö: henkilöä - Lähde: Ikärakennekuvaaja (kuvio 2) osoittaa, että suurimmat ikäluokat ovat 55 ja 69 välillä. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet edelleen. Suurimmat muuttotappiomenetykset kohdistuvat ikäluokkiin vuotiaat Ikärakenne Ikärakenne 2013 Forssan seutukunta 2013 Miehet Ikärakenne 2013 Forssan seutukunta 2013 Naiset Kuvio 2. Forssan seutukunnan ikäjakauma vuonna 2013 (Tilastokeskus). Luonnollinen väestönlisäys (kuvio 3) oli positiivinen 1990-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen väestön väheneminen on kiihtynyt koko ajan Luonnollinen väestönlisäys Luonnollinen väestönlisäys Forssan seutukunta Syntyneet yhteensä Luonnollinen väestönlisäys Forssan seutukunta Kuolleet yhteensä Kuvio 3. Forssan seutukunnan luonnollinen väestönlisäys (Tilastokeskus). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan selvitysalueen omavaraislaskelman mukaiset väestömuutokset ovat taulukon 4 mukaisia. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä henkilöllä eli 29 prosentilla. 15

17 Taulukko 4. Forssan seudun väestönkehitys vuodesta 2013 vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 2013 Vuosi 2020 Vuosi vuotiaat ,7 % + 5,2 % vuotiaat ,8 % - 8,9 % yli 64-vuotiaat ,3 % + 10,9 % Työttömyys seudulla 1990-luvun laman jälkeen nuorisotyöttömyys aleni merkittävästi, mutta aleneminen pysähtyi vuonna Sen jälkeen työttömyys on pysynyt melko vakaana 10 prosentin vaiheilla, mutta on viime aikoina ollut lievässä nousussa. Nuorisotyöttömyyden taso on ollut varsin korkea 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkealla tasolla 1990-luvun lamasta lähtien ja on nyt viimeaikoina noussut vielä huolestuttavasti. Työttömyys on Forssa seudulla ollut korkealla jo pidemmän aikaa, johtuen suuresta aluetta kohdanneesta rakennemuutoksesta. Työttömien osuus työvoimasta on kuvattu kuviossa 4. Kuvio 4. Työttömien prosenttiosuus työvoimasta vuosina (SOTKAnet). Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin. 16

18 Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin. Ulkomaalaiset seudulla Ulkomaalaisuutta on tässä tarkasteltu äidinkielen kautta. Kuvio 5 ilmaisee muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuuden tuhatta asukasta kohti Forssan seudulla. Muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien ryhmä sisältää myös henkilöt, joiden äidinkieli on tuntematon. Kuvio 5. Muiden kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien lukumäärä asukasta kohden (SOTKAnet). Alhaisen syntyvyyden ja vuotiaiden muuttotappion takia on tarpeen pohtia myös mahdollisuuksia lisätä maahanmuuttoa seudulle. Tällä hetkellä seudulla on varsin vähän maahanmuuttajia verrattuna esimerkiksi metropolialueeseen. Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. 17

19 Forssan seudulla työvoiman ulkopuolella on noin henkilöä ja työllisiä noin henkilöä. Eläkeläisten osuus on jatkuvasti kasvanut ja tulee kasvamaan erityisesti 2020-luvulla. Kuviosta 6 nähdään, että tilanne on muuttunut erittäin merkittävästi 1980-luvun loppupuolelta, jolloin työvoiman ulkopuolella olevia ja työllisiä oli kutakuinkin saman verran luvun alun lama muutti tilannetta radikaalisti, ja esimerkiksi työttömyyden osalta tilanne ei ole korjaantunut lähellekään lamaa edeltänyttä tasoa. Kuvio 6. Forssan seutukunnan väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina (Tilastokeskus). Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. 4.3 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Kanta-Hämeen toinen täydennysmaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä keväällä Forssan seudun osalta tärkein vahvistus maakuntakaavassa oli Helsinki Forssa Pori-kehityskäytävän varaus. Lisäksi kaavassa vahvistui tuulivoimavarauksia, jotka luovat pohjan tavoitteelle saavuttaa omavaraisuus uusiutuvan energian tuottamisessa. 18

20 Alueen sijainti suurten kaupunkiseutujen keskellä asettaa erityisiä haasteita kilpailuedun löytämiselle. Väestömäärä Forssan seudulla on verraten pieni, joten kilpailuetu tulee löytää toisenlaisista tekijöistä kuin isoilla kaupunkiseuduilla. Samoilla kilpailutekijöillä seutu ei pärjää kovenevassa kilpailutilanteessa. Tämän vuoksi alueen yhdyskuntarakenteen ja asuinympäristön tulee olla vetovoimainen ainakin kohdennetulle joukolle potentiaalisia muuttajia. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Työpaikka-alueiden kaavoituksen ja kehittämisen pitää tukea tätä tavoitetta. Uudenlaisten työpaikkojen mahdollistaminen kaavoituksen ja resurssitehokkaiden ratkaisujen avulla voi antaa sellaista kilpailuetua, jonka pohjalta tuotantorakennetta voidaan uudistaa. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Yhdyskuntarakennetta koskevat tavoitteet Forssan seutua kehitetään Etelä-Suomen aluerakenteeseen kuuluvana kaupunkiseutuna, jonka menestys perustuu toimeliaisuuden ohella keskeiseen sijaintiin ja ympäristön korkeaan laatuun. Forssan, Loimaan ja Someron seudut muodostavat yhden toiminnallisen talous- ja työssäkäyntialueen, jonka yhteen sovitettu liikennejärjestelmä ja maankäyttö vahvistavat alueellista kilpailukykyä yli hallintorajojen. Nykyinen Forssan keskusta on kaupunkimainen keskustaajama, jolla on ympärillään erikoistuneiden taajamien verkko, elinvoimaiset kylät, edustavat maaseutumaisemat ja laajat luontoalueet. Forssan seudun maankäyttö ja liikennejärjestelmä mahdollistavat hyvin toimivan yhdyskuntarakenteen asukkaalle vuonna Liikennettä ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet Valtateitä 2, 9 ja 10 parannetaan koko yhteysväliensä mitalta, jolloin Forssan seutu muuttuu varteenotettavaksi pääkaupunkiseudun kasvusuunnaksi. Forssan seudulta kehitetään nopeita valtatie-, rataja joukkoliikenneyhteyksiä nykyisiä väyliä pitkin Etelä-Suomen keskuksiin, satamiin ja lentokentille. Valtateiden estevaikutusta seudullisen ja paikallisen liikenneverkon näkökulmasta häivytetään uusilla ali- ja ylikulkusilloilla. Taajamien ja merkittävimpien kehitettävien kylien välille luodaan seudullisen julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät, joiden vaikutusalueella on myös väljän maaseutuasutuksen sekä loma-asutuksen vyöhykkeitä. Elinkeinoja ja osaamista koskevat tavoitteet Forssan seudusta kehittyy kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä vihreän logistiikan, ympäristöteknologian, bioteknologian ja elämysteollisuuden osaamiskeskittymä. Yhdyskuntarakenne mahdollistaa monipuolisen ja siksi suhdannevaihteluita hyvin kestävän elinkeinorakenteen. Forssan seudun elinkeinoja voidaan kehittää siten, että toimintoja ja yritysalueita monipuolistetaan ja laajennetaan. Kaavoituksella pidetään huoli siitä, että toiminnoilla on realistiset, määrällisesti riittävät ja logistiselta sijainniltaan optimaaliset maankäyttövaraukset. 19

Kuntarakennelain mukainen selvitys

Kuntarakennelain mukainen selvitys Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Esko Tonteri 6.8.2014 Eerikkilä Valtuutettujen seminaari 6.8.2014 klo 14.45 Eerikkilän Urheiluopistolla

Lisätiedot

Selvitysprosessissa otettava huomioon

Selvitysprosessissa otettava huomioon Insert Firstname Lastname via >Insert >Header & Footer Kuntajakoselvityksen toteutus Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Karhukuntaneuvosto 17.6.2013 17.6.2013 Page 1 Selvitysprosessissa otettava huomioon Avoin

Lisätiedot

Aika: 13.10.2014 klo 12.10 13.43 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 13.10.2014 klo 12.10 13.43 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 13.10.2014 klo 12.10 13.43 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie

Lisätiedot

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA

KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA Kunnanhallitus 228 28.10.2013 KUNNAN ILMOITUS VALTIOVARAINMINISTERIÖLLE KUNTARAKENNEUUDISTUKSEEN LIITTYVÄSTÄ SELVITYSALUEESTA KHALL 228 Valmistelija: kunnanjohtaja Riitta A. Tilus, Kermanrannantie 7, 79700

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Eurajoen kunnan, Harjavallan kaupungin, Kokemäen kaupungin, Luvian kunnan ja Nakkilan kunnan kuntajakoselvitys 29.10.2013 Jarno Moisala Sisältö Kuntarakennelaki osana

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta

Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Suunnitelma kuntarakenneselvityksen toteuttamiseksi Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta, Tammelan kunta Esko Tonteri 5/21/2014 esko.tonteri@etocon.fi päivitetty 5/22/2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä

Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä Kunnanhallitus 290 19.11.2013 Kunnanvaltuusto 111 25.11.2013 Kunnanhallitus 78 31.03.2014 Sotkamon kunnan vastaus Kajaanin kaupungille koskien yhteistä kuntajakoselvitystä KHALL 290 Av. hallintojohtaja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus

Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Kuntarakenneuudistuksen tavoitteet ja tilannekatsaus Seutufoorumi 8.10.213 Aija Tuimala Johtaja FCG Konsultointi 8.10.2013 Page 1 8.10.2013 Page 2 Tavoitteena vahvat peruskunnat Paras -hankkeen alusta

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työvaliokunnan kokous 15.9.2014 Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia Kokemäki Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi MML, 2012

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö

Kuntauudistus. Lapin kuntapäivät Tornio Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Kuntauudistus Lapin kuntapäivät Tornio 20.9.2011 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, Valtiovarainministeriö Hallituksen kuntapolitiikan tavoite Turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013

Lisätiedot

Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa

Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18, Forssa KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2014 Forssan seudun kuntarakennelain mukaisen selvityksen ohjausryhmä Aika: 22.8.2014 klo 13.03 13.35 Paikka: Forssan kaupungintalo (kaupunginhallituksen huone 2. kerros), Turuntie 18,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän

Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän Kuntarakenneselvitys Maisemajärjestelmän avulla Eero Vaissi Maisema-seminaari 6.2.2013 Lausunnolla olevasta laista Rakennelakiluonnos lähetettiin kuntiin lausunnolle 22.11.2012 ja lausuntoaika päättyy

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Sote valmistelu Kanta-Hämeessä Marjo Lindgren 14.9.2015 Hämeen parasta kehittämistä! Mikä Sote III- hanke? Jatkoa edellisten valtakunnallisten sotekierrosten valmistelulle Kanta-Hämeen yhteinen tavoite

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys

Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys Ohjausryhmä 170914 1 2 Kuntainfoista Osallistujia yhteensä noin 370 henkilöä vajaa puolet valtuutettuja Imatralla muita enemmän viranhaltijoita 20 henkilön lukioluokka

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT

KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT KUNTARAKENNELAKILUONNOS LAUSUNTOPYYNNÖN RYHMITTELYN MUKAISET LAINKOHDAT 1. Selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 4 a Kuntarakenneuudistuksen

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella

Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Maankäyttö, asuminen ja liikenne kuntajakoselvitysalueella Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot