Kuntarakennelain mukainen selvitys. Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Valtuutettujen seminaari 1.12.

Transkriptio

1 Kuntarakennelain mukainen selvitys Forssan kaupunki, Humppilan kunta, Jokioisten kunta ja Tammelan kunta Valtuutettujen seminaari

2 Selvityksen sisältö kuntarakennelain mukaan Suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta Selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan Selvitys taloudellisesta tilanteesta Arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista

3 Forssan seudun suurimmat haasteet Väkiluvun alenemisen pysäyttäminen Syntyvyyden lisääminen Ikärakenteen muutoksen hallinta Työttömyyden vähentäminen Syrjäytyneisyyden kasvun ehkäiseminen Yritysten kehittämisen mahdollistaminen Kehittämistoiminnan osaamiskeskeinen kokoaminen Kuntahallinnon strateginen johtaminen Myönteisen kehittämisilmapiirin luominen Strategisten kumppanien löytäminen

4 Forssan seudun suurimmat haasteet (jatkoa) Toimivien liikenneyhteyksien kehittäminen Osaamisen yhdistäminen ja tiedon jakaminen Asukkaiden osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistaminen Nuorten tarpeiden, odotusten ja ajatusten kuuleminen

5 Selvitysalueen väestökehitys V as. V as V as. + 9 V as V as V as V lokakuu as Tilastokeskuksen väestöennuste v as.

6 Väestö ja työpaikat v.2000 v.2010 muutos muutos% väestö työp väestö työp väestö työp väestö työp Forssa Humppila Jokioinen Tammela YHT

7 Muuttoliike ikäryhmittäin v Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela 0 14 v v v YHT. - 72

8 Ei aktiivin väestön osuus ja muutos v. % yli 65 v. % Forssa Humppila Jokioinen Tammela

9 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan

10 Yli 75-vuotiaat koko alueella Perlacon Oy 300 Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos edelliseen vuoteen nähden 0,7 Veroprosentin nousupaine prosenttiyksikköä vuodessa , , ,4 0, ,2 0,1 0, , ,2

11 Yhteistoiminta Taulukko 5. Kuntarakenneselvityskuntien merkittävät yhteistoimintamuodot. Forssa Humppila Jokioinen Tammela + muut kunnat FSHKY x x x x x FSKK x x x x x FAI x x x x x Forssan yht. lyseo x x x x HAMK x x x LHJOY x x x x x Forssan jätevedenpuhdistamo Jokioisten jätevedenpuhdistamo x Erityisopetus x x x x x Maaseutuhallinto x x x Maaseutuhallinto x x x Palo- ja pelastustoimi x x x x x x x

12 Henkilöstömäärät FSHKY:n siirtyneet Henkilöstömäärä Yhteisö Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Forssa FSTKY Tammela Jokioinen Humppila Fai Loiku Yhteensä Taulukko 25. Kuntarakenneselvityskuntien ja kuntayhtymien henkilöstömäärä

13 Palkkarakenne Kuntien henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset ( ) Forssa Humppila Jokioinen Tammela Henkilöstökulut , , , , 57 Palkat ja palkkiot , , , , 21 Henkilösivukulut , , , , 36 Eläkekulut , , , 25 Muut henkilösivukulut , , , 11 Henkilöstöä yhteensä Kustannukset / hlö , , , ,73

14 Kuntalakiluonnoksen strategia-säädös 39 Kuntastrategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet; sekä 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen

15 Strategian mahdollisia perusteita kilpailukykyinen yrityskanta, jonka tehtävänä on edistää työllisyyttä, toimeentuloa ja turvattua arkea esim. ympäristöalan yritykset, elintarviketeollisuus, rakentamisteollisuus, lähiruokatoimijat, logistiikka osaaminen ja työvoiman saatavuus, jotka turvaavat palvelut ja yritystoiminnan - luonnonvarakeskus, ammattikorkeakoulu, yliopistot kumppaneina, ammattiinstituutti, lukio, keskiasteen koulutus, hevosopisto, osaamiskeskeinen kehittämistoiminta painopistealueilla julkiset ja kaupalliset palvelut, jotka mahdollistavat sujuvan arjen hyvinvointikuntayhtymä, seurakunnat, kunnat, työvoimahallinto, kansaneläkelaitos, kauppakeskukset, kaupat, verkkokaupat sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys, jotka luovat uutta järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, vapaaehtoiset, palvelujen käyttäjät, julkisyhteisöjen työntekijät vahva kuntatalous, joka mahdollistaa uudistusten toteuttamisen tehokas kunta, toimiva palvelurakenne, jatkuva kehittäminen, avoin päätöksenteko, asiakaslähtöinen palvelukulttuuri vetovoimainen ympäristö, joka houkuttelee ja sitouttaa ihmisiä ja yrityksiä alueelle urheiluopisto, luontokeskus, jokilaakso, järvet, viihtyisät asuntoalueet, resurssitehokkaat yritysalueet, omavarainen uusiutuva energiantuotanto, sujuvat liikenneyhteydet, kehittyneimmät tietoliikenneyhteydet

16 Elinkeinopolitiikan kehittämiskohteita Tärkeitä hankekokonaisuuksia elinvoiman lisäämisessä ovat: maaseudun koko ruokaketjun kehittäminen ja erikoistumisen lisääminen kasvuyritysten tunnistaminen ja voimavarojen kohdentaminen niille unohtamatta muuta yrityskenttää hajautettu energiantuotanto ja uusiutuvat energialähteet biotalous/kiertotalous resurssitehokkuuden näkökulmasta logistiikkapalvelut osaksi kansainvälistä verkostoa Helsinki Forssa Pori-kasvukäytävän monipuolinen kehittäminen Helsingin, Tampereen ja Turun talousalueiden hyödyntäminen ja palveleminen matkailun, hyvinvointi-, virkistys- ja vapaa-ajanpalvelujen kehittäminen

17 Suomen aluerakenne

18 Päätelmiä Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteistyötä elinvoimapolitiikassa lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena, ennakkoluulottomasti sekä vahvaan teolliseen perinteeseen ja maaseudun voimavaroihin tukeutuen. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen vahvistamista ja erilaisuuksien hyväksymistä. Kilpailukyvyn kannalta on tärkeätä sopia työnjaosta eri toimijoiden kesken siten, että elinkeinotoimen rooliksi vahvistetaan elinkeinoelämän kehittäminen ja muiden toimialojen kehittämiseen muodostetaan omat kokonaisuudet yhdistämällä seudulla olevat kunkin toimialan osaajat. Eläköityminen lisääntyy ja samalla eläkeläisten määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Työvoiman kohdentuminen ja saatavuus, etenkin hoivapalveluihin, vaatii uudelleenkoulutusta ja erityistä huomiota on kiinnitettävä työttöminä oleviin henkilöihin ja heidän mahdollisuuksiinsa sijoittua näihin tehtäviin.

19 Päätelmiä Kuntien yhdistymisellä olisi kokonaisuutena verrattain vähäisiä vaikutuksia yhteistoimintaan. Alueella jo pitkään harjoitetusta yhteistyöstä on muotoutunut kiinteä kokonaisuus, joka palvelee kaikkia selvitysalueen kuntia ja muodostaa jo nyt kokonaisuuden. Jotta tiivistetystä ICT-yhteistyöstä saataisiin nopeasti hyötyjä, tulee siinä edetä palveluiden yhdistämisessä mahdollisimman nopeasti. Etuna on se, että yhdistämisprojekteilla ei ole tiukkaa takarajaa, joten aikataulupaineista johtuva lisäresurssien tarve jää pois ja silti voidaan huolehtia ratkaisuiden laadukkuudesta. Tulevaisuuden kannalta tärkeä kysymys on se, miten Forssan seudulla onnistutaan uudenlaisen kokonaisvaltaisen koulutuskonseptin luonnissa niin, että koulutuksen järjestäjien väliset raja-aidat madalletaan ja alueella katsotaan eri koulutuksen järjestäjien yhteistyössä ne tarpeet, joita tulevaisuudessa on esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa.

20 Päätelmiä Pitkän aikavälin toimenpiteillä ja erityisesti laadukkaalla ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa merkittävästi sekä palvelutarpeeseen että siitä syntyviin kustannuksiin. Tämän vuoksi hyvin merkittävä vaikutus on sillä, miten tulevan sote-alueen ja peruskuntien välinen saumaton yhteistyö ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoamisessa osataan järjestää. Uutena elementtinä tuodaan mukaan asiakas- ja asukasdemokratia, joka toimii kullakin palvelusektorilla jatkuvana kahdensuuntaisena vuorovaikutuksena. Palautetietoa ja kehittämisehdotuksia kerätään niin asiakkailta kuin henkilökunnaltakin jatkuvana prosessina käyttäen hyväksi ICT:n luomia mahdollisuuksia tiedon keräämisessä ja analysoinnissa. Tavoitteena on kerätä riittävä tietovaranto, josta on hyötyä käytännön työn kehittämisessä sekä asiakas- ja palveluapuverkoston luomisessa, jolla tuetaan varsinaista toimintaa. Työllistäminen ja siihen liittyvät palvelut ovat asiakkaiden kannalta olennaisia, kun halutaan parantaa seudun suurta työttömyysongelmaa. Palvelujen järjestämisessä on olennaista yhteistyö työvoimaviranomaisten ja kuntien työllistämistä hoitavien henkilöiden kesken. Alueen kaikki voimavarat valtionhallinnosta, kuntahallinnosta, yksityiseltä sektorilta ja kolmannelta sektorilta pitää koota yhteen, jotta asiakas saa tarvitsemansa palvelun yhden luukun periaatteella ja jokaiselle asiakkaalle voidaan luoda oma polku eteenpäin.

21 Päätelmiä Maahanmuuton vaikutuksia ja mahdollisuuksia tulee ennakkoluulottomasti selvittää. Alueen vähenevä väestö mahdollistaa tyhjien asuntojen käyttöönoton nopeastikin. Asia vaatii kuitenkin perusteellisen selvityksen edellytyksistä ja vaikutuksista. Vertailutietoa kannattaa hankkia alueilta, joilla maahanmuutto on tuottanut alueen kannalta hyviä tuloksia. Asuinympäristön kehittämisessä ja kaavoituksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuu hyvien omakotitonttien löytäminen lapsiperheille. Seudun ehkä suurin tulevaisuudenhaaste on saada nuoria pareja ja perheitä muuttamaan seudulle, jotta ikärakenteen tasapainottuminen saadaan alkuun. Haasteisiin pystyy vastaamaan uusi kunta, mutta sen edellytyksinä ovat ainakin seuraavat asiat: on olemassa yksi yhteisesti sovittu strategia ja kaikki toimijat näkevät tämän strategian myönteisenä ja elinvoimaa lisäävänä asiana, kuntahallinto muutetaan tulevaisuusorientoituneeksi ja sitä kehitetään jatkuvan seurannan ja palautteen avulla kaikilla sektoreilla, koulutus nähdään alueen tärkeänä voimavarana ja sitä kehitetään, alueen tasapuolinen kehittäminen kunkin alueen vahvuuksien pohjalta on yhteinen tavoite ja strategia nähdään prosessina tulevaisuuteen.

22 Miksi? Tämän kuntarakenneselvityksen perusteella paras vaihtoehto alueen elinvoiman ja palvelukyvyn turvaamiseksi on uuden kunnan perustaminen. Uudessa kunnassa voimavarat voidaan kohdistaa siten, että saadaan aikaan tehokkaampi ja seudun keskeisiin haasteisiin paremmin vastaava organisaatio. Lisäksi voidaan huomioida uuden kuntalain ja sote-ratkaisun vaatimat muutokset niin tehtävien kuin resurssienkin suuntaamisessa ja samalla purkaa niitä rakenteita, jotka eivät enää palvele nykyisiä tarpeita. Uuden kunnan perustaminen kuntaliitoksen tekemisen sijaan mahdollistaa uuden yhteisen toimintakulttuurin luomisen niin, etteivät kuntien aiemmat erilaiset tavat toimia rajoita uuden kunnan toimintaa.

23 Miten? Uuden kunnan edellytyksenä ovat ainakin seuraavat asiat: 1) Uudelle kunnalle luodaan yhteinen strategia, joka toimii prosessin tavoin ja jonka kaikki toimijat mukaan lukien kuntayhtymät ja konserniyhtiöt näkevät myönteisenä ja alueen elinvoimaa lisäävänä asiana ja jonka noudattamiseen kaikki sitoutuvat. Strategiassa katsotaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen, ja sitä arvioidaan, täsmennetään ja tarvittaessa suunnataan uudelleen. Sen tulee sisältää ainakin valmisteilla olevan uuden kuntalain strategiaa koskevat osat eli kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; omistajapolitiikka; henkilöstöpolitiikka; kunnan asukkaiden osallistumismahdollisuudet ja vaikuttaminen; sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. 2) Kuntahallinto muodostetaan tulevaisuusorientoituneeksi tekemällä sitä tukevia organisatorisia ja strategisia ratkaisuja. Hallintoa ja palveluja kehitetään jatkuvan seurannan ja palautteen avulla kaikilla kunnallishallinnon sektoreilla. 3) Koulutus nähdään alueen tärkeänä voimavarana ja sekä koulutusorganisaatioita että koulutuksen sisältöjä kehitetään määrätietoisesti ja asiakaslähtöisesti yhtenä kokonaisuutena. 4) Alueen tasapuolinen kehittäminen kunkin entisen kunnan vahvuuksien pohjalta on yhteinen tavoite.

24 Talousvaikutukset Kuntarakenneselvityskuntien talouden tunnusluvut ovat kokonaisuutena varsin yhteneväiset ja todennäköisesti tasoittuvat edelleen tulevaisuudessa, joten tältä kannalta ei ole esteitä uuden kunnan muodostamiselle. Talouden sopeuttamistoimia tulee jatkaa päättäväisesti, jotta tulojen ja menojen tasapaino saavutetaan ennen väestön ikääntymisen aiheuttamaa menojen suurta tilapäistä kasvua 2020-luvulla. Tässä selvityksessä talouden sopeuttamisen mahdollisuuksia tarkasteltiin hyvin yleisellä tasolla ja päädyttiin siihen, etteivät kuntien sopeuttamistoimet yksinään riitä. Mukaan tarvitaan myös kuntayhtymät ja kuntaomisteiset yhtiöt (esimerkiksi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän maksuosuudet muodostavat kuntien menoista yli puolet). Elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on myös aivan välttämätöntä saada seudun väestökehitys ja väestörakenteen muutos käännettyä positiivisiksi. Mikäli kaikki edellä mainitut asiat onnistutaan toteuttamaan, niiden yhteisvaikutuksesta veroprosentin korotuspaine voitaisiin pitää pienenä ainakin lähitulevaisuudessa.

25 Vaihtoehdot Mikäli Forssan seudun kunnat eivät näe mahdollisena uuden kunnan perustamista, on alueen kuntien kesken mahdollista tehdä kuntaliitossopimuksia niiden kuntien välillä, joilla on siihen valmius. Yhteistyön tiivistäminen kuntien kesken on joka tapauksessa välttämätöntä. Mihin tahansa vaihtoehtoon kunnissa päädytäänkin, Forssan seudun kuntien yhteisen strategian muodostaminen on välttämätöntä: elinvoimaisuuden turvaaminen edellyttää vahvaa yhtenäistä näkemystä ja työnjakoon perustuvaa yhteisten asioiden edistämistä kaikilla sektoreilla niin alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Lisäksi jokaisessa kunnassa tulee määrätietoisesti jatkaa sopeuttamistoimia ja etsiä aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksia. Niukkojen voimavarojen käyttö tulisi kaikissa tapauksissa optimoida ja sähköisten järjestelmien luomat mahdollisuudet palvelutuotannossa ja kuntademokratian vahvistamisessa tulisi hyödyntää välittömästi.

26 Yhdistymisen edut ja haitat Kuntien yhdistymisen edut - tehtävien ja töiden jakaminen ja tasaaminen, työajan käytön suunnittelu tehokkaampaa, resurssien joustavampi käyttö - erikoistumisen mahdollistuminen, työn mielekkyys paranee - sijaistamis- ja varahenkilöjärjestelyt helpottuvat, toimintavarmuuden parantuminen - tiedon jakaminen, vertaistuki - päällekkäisen työn poistuminen (erit. hallinnossa) - eläköitymisen hyödyntäminen - kuntien välinen sopimus- ja laskutustoiminta poistuu - palvelujen tehokkaampi järjestäminen (sivistys) - palvelujen yhdenvertaistaminen, ei keskinäistä kilpailua - lisää edellytyksiä kehittämistyölle - tilojen käyttöaste kasvaa (sivistys) - yhteinen tiedotus ja markkinointi - isompi kokonaisuus houkuttelee uutta henkilöstöä - ulkoistetut palvelut volyymiltaan suuremmaksi ja kiinnostavammaksi - neuvotteluaseman vahvistuminen suhteessa ulospäin - selvempi strateginen fokus Kuntien yhdistymisen haitat/uhat - alussa kustannuksia: palvelujen, palkkojen harmonisointi, hallinnon työmäärän lisääntyminen & muu kehittämistyö pysähtyy muutoksen ajaksi - elinvoimaisuuden ja kehittämistoiminnan hiipuminen reuna-alueilla, palveluverkon rapautuminen, palvelujen keskittyminen Forssaan - palvelujen etääntyminen käyttäjistä, päätöksenteon siirtyminen kauas palvelujen tuottamispaikasta - alueen osien epätasa-arvoinen kohtelu - Forssa suurimpana kuntana sanelee miten tehdään - suuren yksikön hallinnointi byrokraattisempaa ja kankeampaa ja tehottomampaa - yhteisöllisyyden heikkeneminen