Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa"

Transkriptio

1 1 Astrock Oy Arto Julkunen Kaikutie 1, PL Sodankylä Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa Useimmissa kuvissa viitataan kirjan 'Peltoniemi, Maa- ja kallioperän geofysikaaliset menetelmät, Otakustantamo 1988' viitteisiin. Tämä kirja on myös suositeltava, jos haluaa perehtyä kohtuullisen helppolukuiseen mutta melko kattavaan geofysiikan kirjaan. Lisäksi magneettisen menetelmän mallikuvia on teoksesta 'Aitken, Physics and Archaeology: Interscience, London 1961'. 1. Yleistä Jotta esine tai olio tunnistettavissa, sillä on oltava ominaisuuksia tai rajapintoja, jotka erottavat olion ympäristöstään. Jos esine halutaan löytää esimerkiksi hammasharjalla rapsuttaen ja näköhavaintoon perustuen, on esineellä oltava poikkeavia ominaisuuksia näkyvän valon heijastumisessa/absorptiossa sekä lujuusominaisuuseroja tai rajapintoja ympäristönsä kanssa. Ominaisuuserot voivat olla myös sellaisia, että niitä voidaan havaita sopivilla mittalaitteilla. Joskus voi olla jopa niin, että tarvitaan välttämättä mittalaitetta hammasharjan ja silmien lisäksi tai sijasta. Tällaisia fysikaalisia ominaisuuksia, joita ei voi havaita suoraan silmin tai mekaanisesti, on esim. magneettinen suskeptiivisuus tai sähkön johtavuus. Jos näistä eroavaisuuksista tiedetään tarpeeksi, voidaan puhua geofysikaalisesta tutkimusmenetelmästä. Sovellettu geofysiikka onkin eräänlainen maaperää rikkomaton tutkimusmenetelmä, jonka perustana on ilmiöt, joita voidaan mitata kohdetta ympäröivän aineen läpi tai pinnalta. 2. Eräitä geofysikaalisia ilmiöitä ja menetelmiä Yleisimmin käytettyjä fysikaalisia ominaisuuksia ja niihin liittyviä ilmiöitä, joita geofysiikassa käytetään, ovat 1. magnetoituvuus (magneettinen suskeptiivisuus, kyky magnetoitua ulkoisessa kentässä, menetelmä: magneettinen menetelmä) 2. pysyvä magneettisuus (magneettinen remanenssi, 'jäämä', menetelmä: magneettinen menetelmä) 3. sähkön johtokyky (galvaaninen johtavuus, menetelmä: sähköinen menetelmä) 4. sähkön varauskyky (indusoitu polarisaatio, menetelmä: IP-menetelmä) 5. aineen sähköinen dielektrisyys, joka tulee esille suurilla sähkömagneettikenttien taajuuksilla (ns. siirrosvirrat, menetelmä: maatutkamenetelmä) 6. aineen kimmo-ominaisuudet (ääniaallon eteneminen, menetelmä: seismiset menetelmät) 7. aineen tiheys (tiheysmittaus, maan vetovoimamittaus, menetelmä: gravimetrinen menetelmä tai radiometrinen tiheyden määritys) 8. luonnollinen gammasäteily (menetelmä: radiometrinen menetelmä).

2 2 Lisäksi tilanteesta riippuen lähes mikä tahansa fysikaalinen ominaisuus saattaa sopivissa olosuhteissa osoittautua hyödylliseksi (lämpötila, kosteus, kovuus, väri ) Edellä mainituista menetelmistä erityisesti magneettisiin ja sähköisiin ominaisuuksiin perustuvat menetelmät ovat olleet Suomessa käyttökelpoisia. Geofysikaalisen menetelmän tehokkuus perustuu tutkittavan kohteen poikkeaviin fysikaalisiin ominaisuuksiin ympäristöönsä verrattuna. Niinpä joko kohteen ominaisuuden on oltava hyvin poikkeava (esim. rautakuona magneettisella menetelmällä) tai ympäristön on oltava hyvin tasalaatuinen (esim. melko homogeeninen hiekkamaa tulisijojen paikan määrityksissä, jossa tulisijan magneettinen remanenssi on erottunut selvästi, kuva 2.), jotta poikkeavuuden voisi huomata. Seuraavassa esitellään lyhyesti edellä lueteltuja menetelmiä ja kuvaillaan mahdollisia käyttökohteita ja tilanteita, joissa kyseinen menetelmä voisi olla hyödyllinen. Magnetoituvuus (magneettinen suskeptiivisuus)(1.) eli kyky muuttua itse magneettiseksi, mitataan käytännössä mittaamalla paikallisia muutoksia maan magneettikentässä. Kuva 1. Maan standardi magneettikenttä IGRF (*1) Samalla mittausmenetelmällä voidaan mitata (eikä voida käytännössä helposti erottaa) myös (2.) magneettisesta remanenssista aiheutunut muutos maan magneettikenttään. Arkeologisissa tutkimuskohteissa nimenomaan remanentti magnetismi on osoittautunut käyttökelpoiseksi. Remanenttia magnetismia syntyy mm. tulisijojen kiviin, kun niitä on kuumennettu muinoin maan magneettikentässä

3 3 lajittuneeseen irtomaahan, jossa jyväset ovat asettuneet laskeutuessaan vedessä enimmäkseen ulkoisen magneettikentän mukaisesti rautayhdisteiden syntyessä paikan päällä irtomaassa (punamulta). Kuva 2. Esimerkkejä arkeologisten kohteiden aiheuttamista vaikutuksista maan magneettikenttään päiväntasaajan tuntumassa (vaakasuora kenttä) ja pohjoisella pallonpuoliskolla. Lähes alaspäin osoittava nuoli kuvaa magneettikentän suuntaa lähinnä suunnilleen kuten Suomessa. (Aitken) Remanentin magnetismin käyttö tutkimuksissa voi olla suoraa tai epäsuoraa (kirjoittajan oma jaottelu). Suorassa käytössä mitataan esim. tulisijoihin jääneen remanenssin aiheuttamia muutoksia maan magneettikenttään. Epäsuoraa hyödyntämistä on vaikkapa maaperän alkuperäiseen, yleensä järjestäytyneeseen, rakenteeseen syntyneet muutokset (esim. hauta tai muu kaivanto), jotka havaitaan käytännössä muutoksina magneettikentässä. Jos siis lajittuneeseen maahan, jonka keerrostumissa on remanenssia, tehdään kuoppa ja täytetään se, sekoittunut maa sekoittaa myös remanenssin vaatiman osasten järjestäytymisen ja erottuu näin ympäristöstään 'ei-remanenssina'.

4 4 Kuva 3. Magneettinen gradienttimittaus. Ote Kankaanpään Pispan tutkimuskohteesta. Kuvassa näkyy pyöreähköinä anomalioina peltoon hautautuneita tulisijoja. Ruudun koko on 10m. Sähkön johtokyky (2.) riippuu maaperässä maan koostumuksesta, rakenteesta, ja kosteudesta. Johtavuuseroja syntyy mm. seuraavissa tilanteissa: johtavassa maassa eristeistä materiaalia (esim. Hämeenlinnan Varikkoniemi, isoja kiviä johtavassa rantamaassa, kuva 3.), johtava kohde eristeisessä ympäristössä (esim. kosteampi alue maaperässä, kuten ympäristöään humuspitoisempaa maata hiekkaisessa ympäristössä). Alla olevassa taulukossa on joitakin maa- ja kivilajien tyypillisiä sähkönjohtavuuksia. Kuva 4. Ominaisvastusluotauksen käsinpiirretty ns. pseudosektioesitys, jossa keskellä näkyy ympäristöään (kostea rantamaa) huonommin johtava kivinen satamarakennelma (Hämeenlinna, Varikkoniemi).

5 5 Sähkön varauskyky (4.) on mahdollinen mutta jokseenkin tutkimaton menetelmä arkeologiassa. Menetelmän nimi on indusoitu polarisaatio (IP). Menetelmä voisi tulla kyseeseen, jos tutkittavassa kohteessa esiintyy metallista johtavuutta pieninä määrinä hiukkasmaisesti ja ympärillä on kosteutta tai vettä. Tällainen asetelma ei välttämättä erotu hyvin ominaisvastuksen perusteella, mutta IP-efekti voi muuttua paljonkin. Aineen sähköinen dielektrisyys (5.) on ominaisuus, jonka vaikutus on vallitseva maatutkamenetelmässä. Käytännössä dielektrisyys (sähköinen polaroituvuus) vaikuttaa tutkasäteen nopeuteen väliaineessa. Säde heijastuu tai taittuu rajapinnoilla, joissa dielektrisyysvakio muuttuu. Maaperässä tärkein dielektrisyysvakion arvoon vaikuttava tekijä on vesipitoisuus. Sähköinen johtavuus (kohta 3.) vaikuttaa maatutkasäteen tunkeutuvuuteen. Mitä johtavampi maaperä, sitä nopemmin tutkasäde vaimenee. Kun maatutkan taajuutta kasvatetaan, menetelmän erotuskyky kasvaa ja tunkeutuvuus huononee. Kun tutkitaan enintään 1-2 m syvyydessä olevia kohteita, taajuudet MHz voivat olla sopivia. Kuvassa 5 on esitetty reiässä tehtävän reikätutkaluotauksen periaate.

6 6 Kuva 5. Reikämittauksena tehtävän tutkamittauksen periaate. Lähetin tai vastaanotin voi olla joko maanpinnalla, reiässä tai myös eri reiässä. Kimmo-ominaisuudet (6.) luovat perustan seismisille menetelmille. Pienialaisissa kohteissa menetelmä ei ole kovin käytännöllinen, mutta jos maaperä on liian johtava tutka- ja sähköisille mittauksille eikä magneettisia eroavuuksiakaan liiemmin ole, saattaa seisminen menetelmä tarjota suurten (useita metrejä tai enemmän) kohteiden paikantamiseksi. Pyramideja on paikannettu kuivasta hiekasta tällä menetelmällä. Tärkeimmät kimmoaallon etenemistavat ovat paine-aalto (pressure-wave, P-aalto) sekä leikkaus-aalto (share-wave, Saalto) (kuva 6). Kuva 6. P (a) - ja S-aallon (b) etenemistavat.

7 7 Myös gravimetrisellä menetelmällä (7.) on kyetty paikallistamaan hiekkaan kadonneita hautarakenteita (pyradimeja). Gravimetrinen menetelmä edellyttääkin vielä suurempia tutkittavia kohteita kuin seisminen menetelmä. Tutkittavan kohteen anomaalinen massa on oltava riittävän suuri, jotta sen vaikutus voidaan mitata muutoksena maan vetovoimakentässä. Anomaalinen massa tarkoittaa kohteen tilavuuden ja tiheyseron tulona saatavaa massapoikkeamaa ympäristöstä. Luolat ja onkalot voivat olla myös sopivia tutkimuskohteita gravimetriselle menetelmälle. Kaivostoiminnassa kymmenien metrien dimensioisia entisiä louhoksia on pystytty paikantamaan gavimetrisella tarkkuusmenetelmällä.

8 8 3. Geofysikaalisen tutkimuksen suunnittelu Geofysikaaliselle menetelmälle on tyypillistä epäsuora informaatio, jonka tulkinta on yleisessä tapuksessa monikäsitteistä. Menetelmä tarvitsee tuekseen muuta tietoa, jolla voidaan rajata epätodennäköiset tulkintavaihtoehdot pois. Tulkinnassa on myös ennakkotiedolla ja valistuneella arvauksella merkitystä. Esim. magneettisen menetelmän totaalikenttämittauksen tulos on monikäsitteinen, mutta arvaamalla voi valita oikean tulkinnan (kuva 7). Kuva 7. Magneettisen totaalikenttämittauksen monikäsitteisyys ja tulkintamallin arvaus. Tutkimusmenetelmän vahvuus piilee siinä, tutkittava alue voi olla laaja. Jos tutkimus suunnitellaan riittävän hyvin tukemaan sekä varsinaista kaivausta että jatkossa tehtävää arkeologista tutkimussuunnittelua, voidaan saada paras hyöty geofysikaalisiin tutkimuksiin sijoitetusta rahasta. Kuten monien muidenkin tutkimusmetodien kanssa, pätee geofysikaalisiinkin tutkimuksiin, että liian hätäisesti ja pienellä budjetilla toteutettu tutkimus on usein suoranaista rahojen haaskausta. Usein geofysikaalisen aineiston, erityisesti laajan perusaineiston (esim. magneettinen menetelmä) käyttö on kaksivaiheista: ensimmäisessä vaiheessa käytetään yleisiä taustatietoja tulosten tulkintaan ja tarkentavien menetelmien ohjaamiseen. Toisessa vaiheessa tarkentavien menetelmien (esim. kaivaus) tieto kytketään alkuperäiseen geofysikaaliseen tutlkintaan, jota voidaan tarkentaa ja tehdä jopa aivan uutta tulkintaa. Tässä vaiheessa voidan joskus myös todeta, että tutkimusta voi täydentää jollakin tarkentavalla geofysikaalisella menetelmällä. Esimerkiksi rutiininomaisena kartoitusmenetelmänä nähdään mielenkiintoisia mageneettisia anomalioita, joiden todellista syytä ei aluksi tiedetä. Joitakin anomalioita kaivetaan esiin malliksi, jonka jälkeen voidaan tulkita loput anomaliat. Arkeologista tutkimusta suunnitellessa olisi hyvä ottaa jo alun suunnitteluvaiheessa mukaan geofyysikko, jonka kanssa voidaan arvioida mahdolliset geofysikaalisen menetelmän hyödyt ja tarvittavien tutkimusten laajuudet. Kartoittavat tutkimukset, joista edullisin ja yleiskäyttöisin on magneettinen menetelmä, on syytä tehdä hyvissä ajoin. Näin ainakin alustavia tuloksia voidaan käyttää kaivausten suunnittelussa. On myös huomattava, että kaivaukset vaikuttavat yleensä geofysikaalisten menetelmien mittaustuloksiin ja voivat turmella tulokset kaivausten kohdalla.

9 9 Geofysikaaliset menetelmät ovat oikein käytettynä usein hyvin tehokkaita ja mahdollistavat kiinnostavien alueiden rajaamisen esim. suojeltavaksi myöhempää tarkempaa tutkimusta varten. Vaikka menetelmän tehokkuus auttaisikin usein käyttämään tehokkaasti tutkimuksiin suunnatun budjetin, ovat esim. kaavamaiset työllistämisvelvoitteet toisinaan esteenä tehokkaiden tutkimusmenetelmien hyväksikäytölle.

Objektin erottuminen ympäristöstä

Objektin erottuminen ympäristöstä 1 Arkeologia 17.11.04 Objektin erottuminen ympäristöstä Jotta objekti olisi tunnistettavissa, sen on erotuttava ympäristöstään muoto väri kovuus lämmönjohtokyky, lämpötila karheus sähkönjohtavuus dielektrisyys

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 136/2015 Särkisuon gabron geofysikaaliset tutkimukset 2014-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Hanna Leväniemi KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Rovaniemi 19.1.2016 3/2016 Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 Pertti Turunen Soklin magneettinen anomalia pintakuviona ja painovoima-anomalia

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014 1 Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014 Esiraportti Hannu Poutiainen Tilaaja: Sipoon kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 5 Menetelmät... 6 Tallbacka

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO Espoo 137/2015 Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2013-2015 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 137/2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2,

- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2, Telkkalgn malmiesiintyma soveltuu erittain hyvin geofysikaalis2lla malminetsintamenete1mi11~ tutkittavaksi, koska melmilla on puh- keama, puhkeaman kohdalla irtomaakerroksen paksuus on pieni ja malmin

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,

Lisätiedot

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2

LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 1 LUUMÄKI SUO-ANTTILA MÄNNIKKÖMÄKI 2 Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus 2004 Timo Jussila ja Tapani Rostedt 2 Sisältö: Maastokarttaote... 2 Perustiedot... 3 Abstrakti... 3 Kaivaus... 3 Yleiskartta 1:500...

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2016

Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS MIV Espoo 62/2016 Lempään gabron geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 62/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Leväniemi, Hanna

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1:

001/ / UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, Sijainti 1: 001/2434 08/ UOK, TA/86 TUTKIMUSRAPORTTI VILMINKO, "ULKOKAARI" Sijainti 1: 400 000 0 OMALMINETSINTA U~O~U~PU U Kuronen, T ~hokas/phm 001/2434 08/ UOK, TA/86 - - Sijainti Kohde sijaitsee Vilmingon kylän

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19. Sijainti 1:400 000. Vihanti, Kiviharju Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Eero Sandqren/PHM 11-4.1983 1 GEOFYSIIKAN TUTKIMUKSET VUONNA 1979 JA 19 Vihanti, Kiviharju 2434 05 Sijainti 1:400 000 Gähtökohta Lampinsaaren malmimuodostuman kulku on

Lisätiedot

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset

Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GSO/MIV Espoo 97/2016 Hämeenlinnan Pirttikosken Cu-kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2014-2016 Hanna Leväniemi, Sari Grönholm GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 97/2016 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti Kokemuksia yksityismetsien inventoinnista Kyrönmaalla Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti SKAIK PROJEKTI Skogens Kulturarv i Kvarkenregionen EU hanke, Botnia Atlantica ohjelma Kyrönmaan

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI

RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI RAPORTTI GEOFYSIKAALINEN PROSPEKTOINTI EURA PAPPILANMÄKI EURA KAUTTUA KÖYLIÖ YTTILÄN OTTA -0..00 Köyliön Yttilän Otta. Mittauskohteet sijaitsevat kuvassa näkyvän korkean niemen päällä. Euran, Köyliön ja

Lisätiedot

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio Planck satelliitti Mika Juvela Helsingin yliopiston Observatorio kosmista taustasäteilyä tutkiva Planck satelliitti laukaistaan vuonna 2008 Planck kartoittaa koko taivaan yhdeksällä radiotaajuudella 30GHz

Lisätiedot

OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983

OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983 OUTOMUMPU OY 040/2113 01/~~~/1983 0 K MALMINETSINTX ENLKI IPU GEOFYSIIKAN TESTIPROFIILI JOKIOISTEN KIIPUSSA TARKOITUS TIIVISTELMA Ta11a raportilla kootaan yhteen eri menetelmin saadut testinittaukset profiililta

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Meri Liisa Airo, Liisa Kivekäs, Tuula Laine, Matti Leino, Satu Mertanen, Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen Geologian tutkimuskeskus Abstract

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898

PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa

Lisätiedot

ay-4 Espoossa marraskuussa 1977

ay-4 Espoossa marraskuussa 1977 1 -.-.- -ay-4 Espoossa marraskuussa 1977 Pocket-Seis ES - 1 A Taman vuoden elokuussa saatiin maaperaosastolle taskuseismografi ES - 1 A. Tama digitaaliseismografi on alkukantaisin lyontiseismografeista

Lisätiedot

Q 17.1/27.2/71/5. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto. Risto Puranen REMANENTTI MAGNETOITUMINEN, ERANNON (El LASKENNOLLINEN

Q 17.1/27.2/71/5. GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto. Risto Puranen REMANENTTI MAGNETOITUMINEN, ERANNON (El LASKENNOLLINEN Q 17.1/27.2/71/5 Risto Puranen 22.1.1971 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto REMANENTTI MAGNETOITUMINEN, ERANNON (El LASKENNOLLINEN KORJAAMINEN: J Dr, I ')+(J,D, I;Jx,Jy,Jz; I,m,n) REMAhrENTTI

Lisätiedot

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001.

Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Geofysikaaliset patotutkimukset Seinajoen Kyrkösjarven ja Peraseinajoen Kalajarven altailla kesakuussa 2001. Pekka Hänninen, Pekka Huhta & Heikki Vanhala, 2002: Patotutkimukset Seinäjoen Kyrkösjärven ja

Lisätiedot

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus

ULVILA Liikistö. Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus. Tiina Jäkärä Yksityinen tutkimuskaivaus ULVILA Liikistö Keskiaikaisen kappelinpaikan ja hautausmaan koekaivaus Tiina Jäkärä 2008 Yksityinen tutkimuskaivaus Tutkimuskohde: Ulvila Liikistö Ulvila Pappila rno 1:20 Tutkimus: keskiaikaisen kappelinpaikan

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: 18.12.2013 ML2011:0020 Kuulutus 18.12.2013 1 (1) Lupatunnus ML2011:0020 KUULUTUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kuuluttaa kaivoslain (10.6.2011/621) 40 :n nojalla Malminetsintälupahakemuksen Hakija: Lupatunnus: Alueen

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

Raportti Työnumero:

Raportti Työnumero: Sivuja:1/7 Vastaanottaja: Porvoon Kaupunki / Peter Backman Raportti Kohde: Toimeksianto: Kvarnbergsgatan 18 06100 Borgå Kartoitus Tutkimus pvm: 7.8.2015 Läsnäolijat: Tomas Backman Raportointi pvm: 24.8.2015

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI, LEPPÄKORVEN KOULU, VANTAA

TUTKIMUSRAPORTTI, LEPPÄKORVEN KOULU, VANTAA HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 f. 09-3948 5721 Raportti Vantaan kaupunki, tilakeskus Hankepalvelut/Hankevalmistelu Ulla Lignell Sisäympäristöasiantuntija Kielotie 13, 01300 VANTAA e-mail. ulla.lignell@vantaa.fi

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen

RF-tekniikan perusteet BL50A0301. 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen RF-tekniikan perusteet BL50A0301 5. Luento 5.10.2015 Antennit Radioaaltojen eteneminen Antennit Antennit Antenni muuttaa siirtojohdolla kulkevan aallon vapaassa tilassa eteneväksi aalloksi ja päinvastoin

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

KESKI-LAPINVIHREÄKMVY~HYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET VUOSINA

KESKI-LAPINVIHREÄKMVY~HYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALISET TUTKIMUKSET VUOSINA Q 19/2743/1990/1 Koskee: 2734 Kittilä Pertti Turunen 18.4.1990 2744 Qöraportti 3712 3721 3722 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Poqlois-Suomen aluetoimisto KESKI-LAPINVIHREÄKMVY~HYKKEEN KULTAPROJEKTIN GEOFYSIKAALISET

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama ESY Q16.2/2007/89 20.12.2007 Espoo Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 20.12.2007 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197.

Päätös. Varausalueen sijainti: Parikkala Varauksen nimi: Parikkala 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0197. Päätös Annettu julkipanon jälkeen 12.8.2013 1 (5) Lupatunnus FinnAust Mining Southern Oy PL 147 00121 Helsinki VARAUSPÄÄTÖS Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon (Tukes) on saapunut 31.12.2012 kaivoslain

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi)

Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Vantaa Tikkurilan maatalouden tutkimuskeskus (Jokiniemi) Kivikautisen asuinpaikan koekaivaus MUSEOVIRASTO Vesa Laulumaa 2007 Sisällys Arkistotiedot 2 Johdanto 3 Kohteen sijainti ja topografia 3 Tutkimushistoria

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX Q Q K OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX M. Isohanni/TIH 15.6.1983 1 (3) TUTKIMUSRAPORTTI Ni-kriittisten lohkareiden lähtöpaikan selvittely Sievin Petäistön alueella, Sijainti 1 : 400 000 Q OUTOMUMPU OY 0 K MALMINETSINTX

Lisätiedot

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA

YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA KAIV AUSKERTOMUS YLI-II 59 KOTIKANGAS KIVIKAUTINEN ASUINPAIKKA NORTHERN CULTURES AND SOCIETIES OULUN YLIOPISTOKANSANVÄLINEN KURSSI ANDRE COSTOPOULOS 2007 ABSTRAKTI Yli-Ii 59 Karjalankylä Kotikangas Peruskartta:

Lisätiedot

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI!

OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! 1/8 OHJEET LUE TÄMÄ AIVAN ENSIKSI! Sinulla on nyt hallussasi testi, jolla voit arvioida oman älykkyytesi. Tämä testi muodostuu kahdesta osatestistä (Testi 1 ja Testi ). Testi on tarkoitettu vain yli neljätoistavuotiaille.

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus LIITE 26 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1997-2 EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1997-2:2007 kanssa.

Lisätiedot