KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

Transkriptio

1 KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään Diakilta valmistuneiden englanninkielisen sosiaalialan koulutusohjelman suorittaneiden opiskelijoiden sijoittumista koulutusta vastaavaan työtehtävään tai jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Lisätavoitteiksi kyselylle asetettiin mm. selvittää, miten aikaisemmat opinnot ja työkokemus vaikuttivat opiskelijan työelämään siirtymisessä, miten tutkinnon aikana kerääntynyt työkokemus tuki tutkinnon jälkeistä työllistymistä, ja mitkä olivat olleet opiskelijan alkuperäiset suunnitelmat valmistumisen jälkeen. Kysely lähetettiin kaikille valmistuneille DSS-opiskelijoille sähköisessä muodossa. Kysely toteutettiin monivalintatehtävänä tarkoituksena on, että osittain samanlainen kysely toteutetaan myös tämänhetkisille DSS-opiskelijoillemme, ja vastauksia on tällöin mahdollista vertailla toisiinsa. Avovastauksilla alumnit vastaavat kirjallisesti mm. työllistymiseen ja opintojen sisältöä koskeviin tarkentaviin kysymyksiin. Samaa kyselyä voidaan käyttää uudelleen sovitun ajanjakson kuluttua. Näin saamme tietoa mm. siitä, miten esim. valintakokeiden järjestäminen ulkomailla/ainoastaan Suomessa vaikuttaa opiskelijakantaamme ja tätä kautta työllistymishaasteisiin. Tätä tietoa voimme myöhemmin hyödyntää ura- ja opintojenohjauksen rinnalla varsinkin alumni-/mentoritoimintaa suunniteltaessa. DSS-alumnikysely toteutettiin syksyllä 2015 ja sen vastaukset ovat osittain vielä analysoimatta. Avovastauksien kommentit myötäilevät pitkälti Sanna Wesangon kirjoituksen esille nostamia kohtia (Uraohjauksen kysymyksiä DSS-koulutuksessa 2015).

2 Avovastauksissa alumnit ovat useimmiten kommentoineet suomen kielen osaamisen tärkeyttä sekä toivoneet verkostoitumis- ja työllistymismahdollisuuksien tukemista. Kyselyyn vastanneista DSS-alumneista lähestulkoon jokainen ilmoitti olevansa palkkatöissä. Tästä huolimatta huomattava osa ei ole Diakilta saamaansa koulutusta vastaavassa työssä (työllistyneistä 33,3 % tekee muuta kuin sosiaalialan töitä). Tähän mennessä läpikäydyt vastaukset kuvastavat hyvin DSS-opiskelijoiden kokemia haasteita suomalaisilla työmarkkinoilla ja vahvistavat Sanna Wesangon tekstissä esille tuotuja DSSkoulutuksen erityistarpeita uraohjauksen suhteen (Uraohjauksen kysymyksiä DSSkoulutuksessa 2015). KYSELYN TULOKSET Kysely lähetettiin sadalle Diakin DSS -ohjelmasta valmistuneelle alumnille. Vastauksia tuli 22 kappaletta (15 naista ja 7 miestä). Suurin osa vastaajista (41 %) oli vuotiaita. Yli 40-vuotiaita vastaajia oli 18 %. Kaikista 22 vastaajasta 14 asui Suomessa jo ennen opintoihin hakeutumista. Muut hakijat tulivat Suomeen opiskelupaikan saatuaan Keniasta, Nepalista, Puolasta, Virosta sekä Ghanasta. Vastanneista 17 asui yhä Suomessa, loput asuinmaat: Nepal, Espanja, Kanada, Irlanti ja Viro. ENNEN OPINTOJA SEKÄ OPINTOJEN AIKANA KERÄÄNTYNYT OPISKELU- JA TYÖELÄMÄKOKEMUS Vastaajista puolella oli jonkinlainen ammatillinen tai akateeminen tutkinto ennen opintojen aloittamista Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Suurimmalle osalle oli kertynyt työkokemusta ennen opintoja (68 % vastanneista oli ollut palkkatöissä enemmän kuin kokonaisen vuoden ennen opintojen aloittamista). Opintojen aikana työkokemusta kerääntyi lisää: 22 vastaajasta 20 ilmoitti työskennelleensä opintojen aikana pakollisten harjoittelujen rinnalla ja näistä 17 ilmoitti, että ainakin osa näistä töistä oli sosiaalialan töitä. Vastaajista kahdeksan oli jatkanut opintojen aikana alkanutta sosiaalialan työtä myös valmistumisen jälkeen ainakin jonkin aikaa. Seitsemän opiskelijaa ilmoitti työskennelleensä koulun kautta saadussa harjoittelupaikassa myös valmistumisensa jälkeen.

3 Vapaaehtoistyötä opintojen aikana suorittaneita oli 11, näistä vajaa puolet oli suorittanut vapaaehtoistyötä samassa paikassa vielä Diakilta valmistumisenkin jälkeen. TYÖELÄMÄ VALMISTUMISEN JÄLKEEN Kaikista vastaajista ainoastaan yksi ilmoitti, ettei ollut tehnyt palkkatyötä valmistumisensa jälkeen. Vastaajista 95 % oli siis ainakin jonkin aikaa ollut palkkatöissä valmistumisensa jälkeen, näistä 66 % sosiaalialan töissä. Kaikista vastaajista 36 % ilmoitti olevansa ilman töitä kyseisellä hetkellä. Vastanneista 27 % koki työllistymismahdollisuutensa sosiaalialalle Suomessa huonoksi tai hyvin heikoksi, 23 prosenttia keskivertotasoisiksi ja 50 % hyviksi tai erinomaiseksi. Sosiaalialan töiden lisäksi kysyimme myös mielipidettä mahdollisuuksista työllistyä muille aloille. Vastaajista 23 % koki mahdollisuudet huonoiksi tai erittäin huonoiksi, 27 % koki työllistymismahdollisuudet muihin kuin sosiaalialan tehtäviin hyväksi tai erinomaiseksi ja 50 % koki mahdollisuudet työllistyä muulle alalle suomessa keskivertoiseksi. Alumnit ovat tulosten perusteella siis kuitenkin toiveikkaita oman sosiaalialalle työllistymisensä suhteen. Vastaajista jopa 65 % suunnitteli tulevaisuudessa tekevänsä sosiaalitöitä Suomessa todennäköisesti tai hyvin todennäköisesti. Alkuperäiseksi toiveekseen valmistumisen jälkeen 68 % ilmoitti olleen työllistymisen Suomessa. Tällä hetkellä vastanneista 77 % asuu suomessa ja kaikista vastanneista 64 % oli työelämässä ja 18 % opiskelemassa. Suomessa asuneista 59 % uskoi jäävänsä Suomeen hyvin todennäköisesti tai todennäköisesti. Hieman yli puolet (52 %) koki, että Suomessa asuminen paransi omaa taloudellista tilannetta jonkin verran (19 % koki että Suomessa asuminen paransi omaa taloudellista tilannetta hyvin, 29 % koki että Suomessa asuminen paransi omaa taloudellista tilannetta heikosti tai ei ollenkaan). DSS-ALUMNIEN VAPAATA KOMMENTOINTIA OPINNOISTA Yli puolet vastaajista ilmoitti opiskelleensa lisää valmistumisensa jälkeen. Suomen kielen opintoihin liittyen 40 % vastaajista oli sitä mieltä, että opiskelu Diakissa paransi joko heikosti tai hyvin heikosti heidän suomen kielen taitojaan. Osa lisäopinnoista liittyikin juuri kieliopintoihin. Osa valmistuneista suoritti erillisiä kursseja tai ylempiä

4 korkeakoulututkintoja. Opintoja suoritettiin mm. seuraavissa korkeakouluissa: Hämeen ammattikorkeakoulu, Trinity college (Dublin, Irlanti), Tallinnan yliopisto, Aalborg University (Tanska). Vastaajista puolet koki että sujuvan suomen kielen oppiminen opintojen aikana edistäisi opiskelijoita työllistymään valmistumisen jälkeen. Seuraavaksi eniten (26 %) alumneista kaipasi runsaampia verkostoitumismahdollisia. Learning Finnish is crucial. Networking during studies and after graduation. Aiming at looking for social field work already during studies (f.e. summer job) (DSS-alumni survey 2015). Useampi vastaaja otti kantaa myös opetuksen sisältöön: varhaiskasvatuksen opintoja toivottiin mahdollisiksi ja jatko-opintoihin siirtymisen helpottaminen olisi myös toivottavaa. Suomen kielen ja työkulttuuriin tutustuminen nousi vahvasti esille vastauksista. Nothing but Finnish language! Sadly... The curriculum is great otherwise. Maybe extra practical placements could increase the students chance to adapt to working environment and eventually get a social services job through hard work that will convince supervisors that this individual is good addition to the team. (DSS-alumni survey 2015.) Kyselyn vastaukset ilmentävät toiveikkuutta ja positiivista suhtautumista Diakin englanninkielistä sosiaalialan koulutusta kohtaan. Haasteita työelämään siirtymisen suhteen kuitenkin löytyy. Kaikista vastanneista 36 % on vailla töitä ja 13 % vastanneista kokee että Diakin opintojen sisältö edisti heikosti tai hyvin heikosti työllistymismahdollisuuksia sosiaalialalle Suomessa. Avovastauksista ilmeni että osa opiskelijoista koki suomalaisten työmarkkinoiden myös suosivan suomenkielisiä tutkintoja. Uskon tämän olevan yksi syy miksi DSS-opiskelijat toivovat lisää harjoitteluita he haluavat suomen kielen oppimisen lisäksi tilaisuuden verkostoitua ja osoittaa kapasiteettinsa. Sopivan harjoittelupaikan löytäminen on siis tärkeätä. Tämä on kuitenkin haasteellista alalla, jossa suomen kieli nähdään usein tärkeänä tekijänä harjoittelussa suoriutumiseksi (ks. Katja Päällysahon Kv-metro -blogi). LOPUKSI DSS-alumnikyselyn vastaukset tukevat hyvin Sanna Wesangon (Reittejä työelämään, Kvmetro -blogi, 2015) sekä Katja Päällysahon (Kv-metro -blogi, 2015) kuvaamaa tilannetta englanninkielisen sosiaalialan koulutusohjelman erityispiirteistä, jotka tulee huomioida ura-

5 ja opinto-ohjauksessa. Sekä opiskelijat että harjoittelupaikat ovat toivoneet suomen kielen osaamisen vahvistamista. Opiskelijan sekä oppilaitoksen näkökulmasta hyväksyttävän osaamistason määrittely ja nimeäminen voisi edistää asiaa. Opiskelijat ovat toivoneet myös verkostoitumismahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia voimme lisätä mm. aktivoimalla ja kehittämällä alumni- sekä mentoritoimintaa. Kyselyn vastauksia tutkittaessa tulee huomioida vastaajien vähäinen lukumäärä ja vastaajien tavoitettavuus. Vastaajista kuusi ilmoitti asuvansa muualla kuin Suomessa kyselyn vastaamishetkellä. On mahdollista, että kysely tavoitti parhaiten juuri ne alumnit, jotka ovat työllistyneet sosiaalialalle Suomessa valmistumisensa jälkeen. Tähän asiaan kannattaa kiinnittää huomiota tulevaisuudessa mm. pitämällä aktiivisemmin huolta alumniyhteyksistä varsinkin niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka suurella todennäköisyydellä muuttavat pois Suomesta valmistumisensa jälkeen.