Liiketalousalan osaamistarveselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liiketalousalan osaamistarveselvitys"

Transkriptio

1 1 Liiketalousalan osaamistarveselvitys Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutuksen kehittämistarpeisiin laadittu osaamistarveselvitys olemassa olevan ennakointitiedon pohjalta Selvitystyön raportti Opetushallitukselle 05/2012 Ritva Rajander-Juusti Serenitas Consulting Oy

2 2 Tiivistelmä Tässä raportissa, joka on laadittu Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimeksiannosta ja Opetushallituksen rahoittamana, selvitetään liiketalousalan koulutukseen kohdistuvia osaamistarpeita seuraavien 1015 vuoden aikana. Menetelminä ovat olleet kirjallisuustarkastelu sekä asiantuntijatyöpajan tuottaman tiedon analysointi. Koulutuksen osaamistarpeet heijastavat yhteiskunnan ja työelämän muutosta. Siirryttäessä kohti palveluyhteiskuntaa työ muuttuu yhä verkostoituneemmaksi ja teknologiaan pohjautuvaksi. Uuden y-sukupolven astuessa työelämään työurat muodostuvat erilaisista palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden aktiviteettien kombinaatioista. Tämä vaatii myös koulutukselta joustavuutta ja korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä ja tutkintojen modulaarisuutta. Tulevaisuuden osaamisissa on tasapainoiltava toisaalta vahvan substanssiosaamisen ja toisaalta jatkuvasti korostuvien pehmeämpien taitojen osaamisen kasvattamisen välisessä jännitteessä. Ei ole nähtävissä sellaista toimialaa, jolla osaamisvaatimukset vähenisivät tulevaisuudessa. Tässä selvityksessä tunnistettiin koulutustoimikunnan toimialueilta runsaasti sellaisia osaamisvaatimuksia, jotka ovat yhtenäisiä eri alojen välillä. Näitä olivat mm. työelämätaidot, ryhmätyötaidot ja vuorovaikutustaidot sekä kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja kielitaitovaatimukset. Kaikki nämä korostuvat työn muuttuessa yhä enemmän ryhmissä ja verkostoissa tehtäväksi, kansainvälisemmäksi ja monimuotoisemmaksi. Asiakaspalvelutaidot ja asiakkaan ymmärtäminen korostuvat kaikilla toimialoilla, sillä jokaisella alalla ollaan tekemisessä muuttuvan ja heterogeenistyvän asiakaskunnan kanssa. Kun työ yhtä aikaa pohjautuu yhä useammassa tapauksessa erilaisiin teknologisiin sovelluksiin, painottuu kyky teknologian hyödyntämisen siten, että teknologian hoitaessa yhä suuremman osan rutiineista tilaa ja osaamista riittää asiakkaan kohtaamiselle ja hänen palvelemiselleen uudenlaisessa verkkoperusteisessa ympäristössä. Kaikilla tarkastelluilla aloilla (ehkä kirjastoalan töitä lukuun ottamatta) tarvitaan luonnollisesti liiketoimintaosaamista, erityisesti kykyä tunnistaa omien työtehtävien yhteys organisaation toiminnan kokonaisuuteen ja kykyä hahmottaa toiminnan suurempia kokonaisuuksia. Koska yhteiskunnallisessa toiminnassa korostuvat aikaisempaa enemmän eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys, on arvo-osaaminen yksi keskeisistä tulevaisuuden osaamisista. Pelkkä hyvä ammattiosaaminen ei tulevaisuudessa enää riitä työllistymiseen, vaan henkilökohtaiset ominaisuudet tulevat yhä merkityksellisemmiksi. Tärkeimpiä näistä ovat toisaalta yrittäjämäinen ote, kyky itsensä johtamiseen, aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ja toisaalta erinomaiset vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot. Työnantajat eivät rekrytoi työntekijöitä ainoastaan muodollisen pätevyyden perusteella, vaan etsivät myös muuta osaamista. Työnantajat ovat kiinnostuneita joustavista ja nopeasti muutoksiin sopeutuvista työntekijöistä. Hyvien taitojen lisäksi kaivataan siis myös hyviä tyyppejä. Siirtyminen massamarkkinoinnista kohti yksilöllisempää kohtaamista vaatii psykologista ja sosiologista osaamista. Psykologinen osaaminen korostuu myös johtamisen vaateiden kasvaessa monimuotoisuuden ja muutosvauhdin lisääntymisen myötä. Ainoa keino pystyä reagoimaan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön on kehittää ja pitää yllä hyviä ennakointivalmiuksia, jotka mahdollistavat kyvyn toimia joustavasti ja ketterästi reagoiden. Myös innovaatioosaaminen on jatkossakin tärkeää, erityisesti kyky kehittää ja oppia uutta.

3 3 Yleisesti oppimiseen liittyen aineiston perusteella voidaan todeta, että työelämän ja koulutuksen muuttuessa yhä purskeisemmaksi ja pirstaleisemmaksi, yksilöllisten oppimispolkujen mahdollistaminen opiskelijoille tulee tärkeämmäksi. Kun työ, opiskelu ja harrastukset vuorottelevat osana tulevaisuuden työssä olevan y-sukupolven työuraa, koulutuksenkin tulee limittyä entistä paremmin tähän kuvioon. Elinikäisen oppimisen malli näyttää soveltuvan uusille sukupolville tässä mielessä hyvin. Samalla opintojen ohjauksen tarve korostuu ja kasvaa ja opintojen ohjaamista tarvitaan enemmän, jopa elinikäisesti. Koulutuksessa oppimisen tavoista ja tavoitteista tulee sisällön rinnalla yhä tärkeämpiä. Tämän päivän koulutus tuottaa hyviä yksilöosaajia, mutta jatkossa painopisteen on siirryttävä kohti ryhmämäisempää työskentelyä ja myös opitun mittaaminen saattaa muuttua yksilömittaamisesta ryhmän onnistumisen mittaamiseen. Tämä vaatii myös opettajakunnalta uudenlaista osaamista siitä, miten vaikkapa erilaisia yhteisöllisiä oppimismenetelmiä käytetään opiskelussa. Koulutuksen rooli nuorten syrjäytymisen estämisessä kasvaa, sillä syrjäytyminen opinnoista ja työelämästä näkyy osana monen nuoren elämää jo nyt. Tarve erilaisiin joustaviin siirtymiin koulutuksen nivelkohdissa sekä valmentavaan ja valmistavaan koulutukseen säilyy tulevaisuudessa. Useat toimialat Suomessakin käyvät läpi suuria muutoksia ja murroksia siten, että niiden rajapinnat häviävät ja toimialat integroituvat toisiinsa. Tämä aiheuttaa vaateen siitä, että myös koulutuksessa osaamisalueet kytkeytyvät yhä tiiviimmin toisiinsa ja yhteistyön tarve sekä koulutuksen tarjoajien välillä että koulutuksen ja työelämän toimijoiden välillä kasvaa. Koulutuksen reagointikyvyn vahvistaminen on tärkeää, sillä monet muutokset tulevaisuudessa saattavat olla sekä yllättäviä että yllättävän nopeita. Uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa, ammattien rajat hämärtyvät ja täsmällisesti määritellyt ammattikuvat katoavat. Luokittelu eri henkilöstöryhmiin ja yksityiskohtaiset toimenkuvat eivät ole tarkoituksenmukaisia, jolloin myös toimi- tai ammattialakohtaiseen perus/erikoisosaamiseen liittyvät osaamistarpeet joutuvat arvioitaviksi. Yksi mahdollinen suunta on klusteripohjainen kehittäminen. Koulutus on yksi keskeinen keino myös tavoiteltaessa työurien pidentämistä sekä uran alkuvaiheessa että sen loppupäässä. Ammattien ja työpaikkojen läpikäydessä muodonmuutosta myös aikuiskoulutuksella ja osaamisen päivittämiseen tähtäävällä koulutuksella on nähtävissä edelleen kasvavaa tarvetta. Tämän osaamishankkeen työskentely jatkuu loppuvuoden 2012 ajan siten, että nyt kirjallisuuden ja työpajan avulla tunnistettuja osaamistarpeita syvennetään ja kohdennetaan erityyppisiin koulutuksiin. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan joulukuussa Vantaalla Ritva Rajander-Juusti toimitusjohtaja, FM Serenitas Consulting Oy

4 4 Sisältö I Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet... 5 II Alat, joita laadullinen ennakointi koskee; määrittelyt ja rajaukset III Ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät IV Tulokset Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Suomalainen yhteiskunta, jota varten osaajia ja asiantuntijoita koulutetaan, on murroksessa Uudenlaisia osaamistarpeita Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet Tulevaisuuden alat ja ammatit Tulevaisuuden osaamisprofiilit Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain KAUPAN OSAAMISTARPEITA ON SELVITETTY LAAJASTI YRITTÄJYYDEN OSAAMISTARPEET LIIKETALOUDEN JA HALLINNON OSAAMISTARPEET FINANSSIALAN OSAAMISTARPEET V Päätelmät tuloksista VI Alan / alojen rajapintojen tarkastelu VII Puuttuvien tai täydennystä vaativien osa-alueiden tarkastelu VIII Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo Liitteet... 58

5 5 I Ennakointiselvityksen tausta ja tavoitteet TAUSTA Tämän selvityksen toimeksiantajana on Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Toimikunnan jäsenistö edustaa laajasti työelämää ja sidosryhmiä. Nykyiset koulutustoimikunnat on asetettu ajalle Koulutustoimikuntajärjestelmän tehtävänä on edistää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Koulutustoimikuntien tehtäväksi on asetuksella määrätty: seurata, arvioida ja ennakoida alansa koulutuksen ja työelämässä tarvittavan osaamisen kehitystä ohjausryhmän laatiman koulutustoimikuntajärjestelmän toimintasuunnitelman mukaisesti tehdä aloitteita opetus- ja kulttuuriministeriölle, Opetushallitukselle ja muille keskeisille tahoille ammatillisen koulutuksen sisällölliseksi kehittämiseksi ja sen pohjalta tutkintojen kehittämiseksi tehdä aloitteita korkeakouluille työelämän osaamistarpeiden huomioon ottamisesta koulutuksen sisällöllisessä kehittämisessä suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen määräämät niille osoittamat muut tehtävät. Täyttääkseen em. ennakointivelvoitetta on Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta päättänyt toteuttaa hankkeen ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi vuoden 2012 aikana. Tämän selvityksen tilaajana on ollut Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Selvityksen on laatinut Serenitas Consulting Oy:ssä toimitusjohtaja, FM Ritva Rajander-Juusti. TAVOITTEET Tämän ennakointiselvityksen tavoitteena on tuottaa analyysi siitä, millaisia osaamistarpeita liiketalousalan koulutuksessa on keskipitkällä (410 vuotta) ja pitkällä aikajänteellä (1015 vuotta). Selvityksessä tarkastellaan myös niitä rajapintoja ja tiedon katvealueita, joilta tarvitaan lisää ennakointitietoa. Ennakointi suuntautuu melko pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 58 vuoden kuluttua siitä kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Erityisesti nuorten peruskoulutusta on arvioitava yleensä 105 vuoden aikajänteellä, aikuisten lisä- ja muuntokoulutuksessa aikajänne voi olla lyhyempikin. Kauppaa, yrittäjyyttä, liiketaloutta & hallintoa sekä finanssialaa koskevan ammatillisen osaamisen lisäksi tarkasteltavaksi haluttiin myös sellaisia osaamisia, jotka vaikuttavat lähes kaikissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Näitä osaamisia ovat mm. verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, ympäristöosaaminen sekä palveluosaaminen. Lopputulemana tässä ennakointiselvityksessä on ehdotus koulutustoimikunnan koulutusalojen kannalta keskeisistä osaamistarpeista. Tämä ehdotus on laadittu pohjautuen sekä olemassa olevaan ennakointiaineistoon että hankkeen kuluessa järjestettyyn työpajatyöskentelyyn.

6 6 MENETELMÄT Selvityksen laatimisessa on käytetty menetelminä sekä valmiita ennakointiaineistoja että löydösten rikastamiseksi koulutustoimikunnalle sekä tutkintotoimikuntien puheenjohtajille järjestettyä asiantuntijatyöpajaa. Valmiiden ennakointimateriaalien osalta on suoritettu rajauksia ja valintaa muun muassa sillä perusteella, että tämän selvityksen tarkastelunäkökulmana on pelkästään koulutuksen laadullinen ennakointi ja tästä syystä koulutuksen määrällisiin muutoksiin tai niihin liittyviin materiaaleihin ei ole paneuduttu. Toisena keskeisenä rajauksena on ollut aineistojen painottuminen Suomeen ja suomalaisen elinkeinoelämän todellisuuteen. Kansainvälisessä tarkastelussa on käytetty lähinnä CEDEFOP:in (European Centre for the Development of Vocational Training) aineistoja. Kolmas rajaava kriteeri on ollut pyrkimys konkreettiseen lähestymiseen, jonka vuoksi esimerkiksi globaaleihin megatrendeihin liittyvää aineistoa on valittu mukaan vain jossain määrin. Asiantuntijatyöpajassa esiteltiin keskeisiä löydöksiä ja johtopäätöksiä esiselvityksestä, haettiin niihin lisänäkemyksiä Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan varsinaisilta ja varajäseniltä sekä tutkintotoimikuntien puheenjohtajilta sekä selvennettiin painopistealueita ja linjauksia. Tilaisuudesta haluttiin muodostaa koulutustoimikunnan jäsenille mahdollisuus ottaa kantaa, osallistua ja vaikuttaa selvityksen linjauksiin. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä klo ja paikalla oli 16 osallistujaa. Asiantuntijatyöpajan osallistujalista on liitteenä 1. LÄHTEET Lähteiksi valikoitui jo olemassa olevia ennakointiaineistoja seuraavilta tahoilta: (katso tarkemmin lähdeluettelo) Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Eri yliopistojen, koulujen ja oppilaitosten sekä tutkimuslai- Opetusministeriö toteuttaa vuosittain koulutustarpeiden ennakointihankkeita kansallisella ja Euroopan sosiaalirahaston ESR -rahoituksella. Tukea on ohjattu hankkeille, joissa käsitellään koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan kannalta tarpeellisia aihekokonaisuuksia ja teemoja 1. Raportin laadinnassa on käytetty myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESUa kaudelle , jossa esitellään koulutuksen keskeisiä laadullisia, määrällisiä ja rakenteellisia linjoja lähivuosille. 2. Opetushallituksen lähteistä tässä työssä on käytetty erityisesti menetelmälliseltä osalta ns. VOSE-hankkeen (Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi) materiaaleja. VOSE-projekti 3 on kehittänyt prosessimallia osaamistarpeiden ennakointiin. Ennakointimallia on pilotoitu kiinteistö- ja rakentamisalalla (suomenkielinen pilotti), lasten päivähoidon ja lapsi- ja perhetyön sektorilla (ruotsinkielinen pilotti) vuonna 2011 sekä matkailu- ja ravitsemisalalla Lähteinä on käytetty mm. Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston sekä useiden muiden oppilaitosten 1 2 Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote

7 7 tosten tutkimushankkeet Työ- ja elinkeinoministeriö ja ELY-keskukset sekä maakuntaliitot Kansainväliset tutkimukset ja selvitykset Yrittäjäjärjestöjen tekemät tutkimukset ja ennakointityö Kauppakamarien selvitykset Ammattiliittojen selvitykset ennakointimateriaaleja. Esimerkkinä tästä ovat mm. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Lifelong learning - hanke 4 sekä Oppimisen tulevaisuus hanke 5. TEM, ELY-keskukset ja maakuntaliitot tekevät koulutukseen liittyen lähinnä määrällistä ennakointia aluekehityksen tarpeisiin. Esimerkkeinä aineistoista ovat vaikkapa Etelä-Savossa 6 ja Varsinais-Suomessa 7 (Varsinais-Suomen Liiton ja ELY:n yhteistyönä) sekä Kaakkois-Suomessa 8 tehdyt ennakointihankkeet. Määrällisen painotuksen johdosta näitä aineistoja on käytetty tämän selvityksen materiaalina vain rajoitetusti. Pirkanmaan ELY-keskus on myös toteuttanut kaupan alan ennakointihankkeen Pirkanmaalla 9. Kansainvälisinä lähteinä on käytetty lähinnä CEDEFOPin (European Centre for the Development of Vocational Training) julkaisuja. Yrittäjyyden osalta raportissa on tukeuduttu Suomen Yrittäjien aineistoihin sekä Helsingin yrittäjien ja Uudenmaan liiton yhteisen KyKy -hankkeen (Koulutusta Yrittäjille - Kasvua Yrityksiin) keräämiin tietoihin. Helsingin seudun Kauppakamarin ja alueella toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistä ennakointitietoa esitellään mm. Ennakointikamarissa 10. Selvitystä varten on saatu käyttöön ennakointimateriaalia mm. Tradenomiliitto TRAL:ilta. Kaupan liitto: Kaupan koulutuksen kehittämiskeskuksen tutkimushankkeet Kaupan liitto on jo pitkään tehnyt ansiokasta ennakointityötä yhdessä mm. Kaupan koulutuksen kehittämiskeskuksen 11 kanssa. Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen tutkimus- ja kehitysyksikkö MERCURIA Future on julkaissut useita kaupan alan lähitulevaisuuden osaamistarpeita käsittelevän tutkimusta: Osaaja 2015 (julk. 2007) selvitti päivittäis- ja käyttötavarakaupan perusammattitehtävien osaamistarpeita Näkijät ja soveltajat 2015 (julkaistu 2007) selvittää osaamistarpeita päivittäis- ja käyttötavarakaupan asiantuntija-, esimies- ja johtotasolla. Kaupantekijät 2015 selvittää kuuden erikoiskaupan alan osaamistarpeita Kaupannäkijät Tutkimuksessa on selvitetty erikoiskaupan esimies- ja johtotason osaamistarpeita. Osaajat on arvioiva ja kokoava yhteenveto em. raporteista (ilmestyi 2012) 4 Kauppinen et al Linturi ja Rubin Vihavainen et al

8 8 Kaupan alan osaamistarpeita on selvitetty myös Elinkeinoelämän keskusliitossa tehdyssä osaamistarpeiden ennakointihankkeessa Palvelut EK:n hankkeet Sitra Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA Finanssialan Keskusliitto Kaupan alan aineiston runsauden vuoksi tässä raportissa ei ole paneuduttu alan yritysten omiin tutkimuksiin (esimerkiksi S- ja K-ryhmä). Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on viime vuosina toteuttanut ennakointihankkeita mm. palvelualojen tulevaisuuden tarpeista Palvelut hankkeessa. Vuosina toteutetun Oivallus-hankkeen eli Oppivien verkostojen osaamistarpeet tulevaisuuden Suomessa -hankkeen keskeinen näkökulma oli ymmärtää millaisia osaamisia elinkeinoelämässä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten niitä kehitetään. Sitra on tehnyt ennakointityötä jo kymmenen vuoden ajan ja se on keskeisiä toimijoita Kansallisessa ennakointiverkostossa Foresight.fi:ssä. Sitran aineistoja on tässä selvityksessä käytetty erityisesti globaalien ja kansallisten megatrendien tunnistamiseen. EVA on suomalaisen elinkeinoelämän rahoittama toimija, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA on kohtaamispaikka ja verkosto elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vaikuttajille. Tässä työssä on taustamateriaalina käytetty mm. EVAN aineistoja työelämässä menossa olevan muutoksen osalta sekä EVA:n globaaleja skenaariota raportissa Tulevaisuuden pelikentät. Finanssialan keskusliitto on toteuttanut vuonna 2011 oman ennakointihankkeen, jossa tunnistettiin finanssialan kohtaamia osaamistarpeita. Hankkeen raportti Finanssialan tulevaisuuden kyvykkyydet 2020 muodostaa pohjan tämän käsillä olevan raportin finanssialaa koskevalla osuudelle. Euroopan-tasolla finanssialalla tarvittavia kyvykkyyksiä on ennakoitu Euroopan unionin toimesta raportissa Skill scenarios for the Financial Services Sector in the European Union (2009) AIKATAULU Tämän esiselvityshankkeen aikataulu on ollut seuraava: Aineistojen hankinta, selvitystyö Tammi-maaliskuu 2012 Asiantuntijatyöpaja Raportointi valmis Hanke päättyy Hankkeen tuloksia on esitelty hankeaikana Opetushallituksen järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä HANKKEEN OHJAUS Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Opetushallituksen alainen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta puheenjohtajansa Tarja Kallosen sekä varapuheenjohtajansa Mikko Koskisen johdolla. Opetushallituksessa hankkeen koordinaattorina on toiminut opetusneuvos Minna Bálint.

9 9

10 10 II Alat, joita laadullinen ennakointi koskee; määrittelyt ja rajaukset Tämä selvitys on rajattu koskemaan toisen ja kolmannen asteen ammatillista koulutusta (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä korkeakoulututkinnot). Selvitys rajautuu niihin koulutusaloihin, jotka sisältyvät Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimialaan. Tämä selvityksen ulkopuolelle on rajattu sellainen lisä- ja täydennyskoulutus, jolla mahdollista päivittää ja syventää ammatillista osaamistaan. Lisäkoulutusta on mahdollistaa suorittaa kaikilla koulutusasteilla (ammatillinen lisäkoulutus, ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus ja yliopistojen täydennyskoulutus). Myöskään muu lisäkoulutus, kuten henkilöstökoulutus ja ammattiliittojen koulutus, kielikurssit ja kielitutkinnot ja atk-koulutus, ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. Kuva. Suomen koulutusjärjestelmä Lähde

11 11 Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna koulutustoimikunnan alaiset koulutukset sijoittuvat erityisesti yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalalle. Näiden koulutusalojen opinnot aloitti 2009 noin opiskelijaa 13. Koulutus- ja opintoala Aloittaneet 2009 Tavoite 2016 Tutkintotuotos (vuoden 2016 aloitusmäärillä) Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Määritelmiä: Ammatillisilla tutkinnoilla tarkoitetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja aikuiskoulutuslain mukaisia tutkintoja eli ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja (at) ja erikoisammattitutkintoja eat). Ammatillinen peruskoulutus kattaa ammatilliset perustutkinnot ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavat, valmistavat ja valmentavat koulutukset. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 ov. Ammatillinen perustutkinto on mahdollista suorittaa myös näyttötutkintona. Ammatilliset perustutkinnot toimivat ensisijaisina työmarkkinoille, toimialoille tai ammattiin tulotutkintoina ja ne ovat osoitus alan peruspätevyyden hallinnasta. Ammatillinen lisäkoulutus kattaa ammatti- ja erikoisammattitutkinnot sekä tutkintoon johtamaton lisäkoulutus, jota järjestetään opiskelijan ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina ja ne ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia. Ammattitutkinnoissa edellytetään pääsääntöisesti perustutkintoa vaativampaa osaamista ja erikoisammattitutkinnossa alan vaativimpien työtehtävien hallintaa. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon tarjolla olevat ammatillisen toisen asteen tutkinnot ja niiden koulutusalat ovat tällä hetkellä seuraavat: Perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, koulutusohjelmat: Asiakaspalvelun ja myynnin ko. Talous- ja toimistopalvelujen ko Tieto- ja kirjastopalvelujen ko Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen at Isännöinnin at Kiinteistövälitysalan at Markkinointiviestinnän at Myynnin at Rahoitus- ja vakuutusalan at Sihteerin at Taloushallinnon at Tullialan at Johtamisen eat Kaupan esimiehen eat Markkinointiviestinnän eat Taloushallinnon eat Ulkomaankaupan eat Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen eat Yritysjohtamisen eat Yritysneuvojan eat 13 pdf

12 12 Ulkomaankaupan at Viestinvälitys- ja logistiikkapalvelujen at Virastomestarin at Yrittäjän at Liiketalouden perustutkinto (merkonomi) Perustutkintoon (120 ov) johtavaan koulutukseen kuuluu ammatillisia tutkinnon osia (90 ov) ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia (ent.yhteisiä opintoja) (20 ov), vapaasti valittavia tutkinnon osia (10 ov) sekä opintoohjausta. Perustutkinto tuottaa laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työelämän edellyttämän osaamisen yhdellä tutkinnon osa-alueella. Vähintään 20 opintoviikkoa tutkinnosta opiskellaan työpaikoilla. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika vaihtelee riippuen opiskelijan etenemistahdista, aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta. Suoritettu lukio tai ylioppilastutkinto lyhentää opiskeluaikaa vähintään 30 opintoviikolla. Tutkintoon sisältyy myös opinto-ohjausta, ammattiosaamisen näytöt sekä opinnäytetyö. Uudistettuun perustutkintoon sisältyy mahdollisuus suorittaa entistä joustavammin myös osia muista ammatillisista tutkinnoista, joita ovat muut perustutkinnot, ammattitutkinnot tai jopa ammattikorkeakoulututkinnot. Liiketalouden perustutkinnon suorittaneet merkonomit toimivat liiketaloudellista osaamista vaativissa tehtävissä esimerkiksi asiakaspalvelussa, toimistopalveluissa, tietopalveluissa tai taloushallinnossa. Tutkinto-petusta annetaan ammatti- ja aikuisopistoissa. Koulutusohjelmat: Asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Koulutusohjelmasta valmistunut merkonomi työskentelee tuotteiden ja palveluiden myynnissä, asiakaspalvelussa ja markkinoinnissa. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi edustaja, mainossihteeri, myyjä, palveluneuvoja, pankkitoimihenkilö, tukkukauppias, tuote-esittelijä, vakuutusvirkailija, vähittäiskauppias tai yhteyssihteeri. Tieto- ja kirjastopalvelujen koulutusohjelma Koulutusohjelman suorittanut merkonomi hallitsee kirjastoalan tietojärjestelmät ja tiedonhaun ja osaa hankkia, käsitellä, muokata ja välittää tietoja sekä käyttää viestintävälineitä ja tietoverkkoja. Työpaikkoina ovat yleiset ja erikoiskirjastot sekä tietopalvelut. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi kirjastosihteeri, kirjastovirkailija, tietokeskusassistentti tai tietopalvelusihteeri. Talous- ja toimistopalvelujen koulutusohjelma Koulutusohjelmasta valmistunut merkonomi osaa hoitaa yrityksen taloushallinnon tehtäviä, kuten kirjanpitoa, tilinpäätöstä, verotusta ja budjetointia. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi toimistosihteeri, kirjanpitäjä, palkanlaskija, palkkasihteeri, pankkitoimihenkilö, rahoitusneuvoja, verovalmistelija, yrittäjä tai yritysneuvoja. KORKEAKOULUTUTKINNOT Tradenomin tutkinto

13 13 Tradenomiksi valmistuakseen täytyy suorittaa ammattikorkeakoulututkinto, jonka laajuus on 140 opintoviikkoa. Suomessa tradenomeja kouluttavat tällä hetkellä kaikki ammattikorkeakoulut paitsi Humanistinen, Diakonia- ja Poliisiammattikorkeakoulu. Ensimmäiset tradenomit valmistuivat vuonna 1995 ja tällä hetkellä tradenomeja on noin Vuosittain tradenomitutkintoon johtavien koulutusohjelmien aloittavia opiskelijoita on noin opiskelijaa (nuoriso- ja aikuiskoulutus). Tutkinnon suorittaneista naisia on noin 72 %. Tradenomin tutkinto antaa pätevyyden hakea sellaisia virkoja ja julkisia tehtäviä, joihin on säädetty pätevyysvaatimukseksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Tradenomi (ylempi AMK) Vastaavan alan jatko-opinnot eli ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmat tuottavat tutkinnon Tradenomi (ylempi AMK). Se on laajuudeltaan 90 op ja tuottaa saman kelpoisuuden julkisiin virkoihin ja toimiin kuin ylempi korkeakoulututkinto. Hakuedellytyksenä on soveltuva korkeakoulututkinto ja vähintään kolmen vuoden työkokemus sen suorittamisen jälkeen. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei oikeuta suoraan lisensiaatin- tai tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin yliopistolla. Tradenomin tutkinto antaa kelpoisuuden hakea MBA-ohjelmiin. Työelämässä tradenomi toimii useimmiten johto-, kehittämis-, suunnittelu-, myynti-, markkinointi- ja koulutustehtävissä. Rahoitustoiminta, valtionhallinto, elektroniikkateollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä tietoliikenneala ovat toimialoista tradenomivoittoisimmat. Tradenomitutkintoon johtavia opintoja voi suorittaa kymmenessä eri koulutusohjelmassa: Liiketalouden ko. Kansainvälisen kaupan ko. Turvallisuusalan ko. Johdon assistenttityön ja kielten ko. Liiketoiminnan logistiikan ko. Pk-yritystoiminnan liikkeenjohdon ko. Tietojenkäsittelyn ko. Kirjasto- ja tietopalvelualan ko. Myyntityön ko. Finanssi- ja talousalan ko. Yliopistotutkinnot Kaupallisen alan sijoittumisen kannalta keskeiset tutkinnot suoritetaan kauppatieteellisellä alalla. Kauppatieteellisen alan opiskelija perehtyy muun muassa taloushallinnon, markkinoinnin sekä johtamisen kysymyksiin. Koulutuksessa korostuvat myös yrittäjyys ja kansainvälisyys. Koulutusalalta valmistuneet sijoittuvat pääasiassa yritysten taloudellis-hallinnollisiin tehtäviin, mutta myös julkinen hallinto ja järjestöt työllistävät. Kauppatieteiden opiskelijat perehtyvät mm. seuraaviin alueisiin:

14 14 Johtaminen ja organisaatiot Kansainvälinen liiketoiminta Markkinointi ja jakelu Oikeustieteen alue Talouselämän viestintä Taloushallinto ja laskentatoimi Tekniikan ja talouden asiantuntemus Tietohallinto ja tietojohtaminen Vakuutustiede Yhteiskunnallis-taloudelliset aineet Kauppatieteen kandidaatin KTK ja kauppatieteen maisterin KTM tutkintoja voi maassamme suorittaa kymmenessä yliopistossa tai korkeakoulussa. Kaupan maisterikoulutusta annetaan mm. Turun Yliopistossa Turun kauppakorkeakoulun kaupan ja palvelujen maisteriohjelmassa, josta on leivottu ammattilaisia kaupan tarpeisiin jo viiden vuoden ajan. Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma kouluttaa ammattilaisia kaupan ja palvelujen johto-, suunnittelu-, tutkimus- ja asiantuntijatehtäviin tarjoten monitieteistä ja laaja-alaista päivittäis- ja erikoistavarakauppaan ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin suuntautuvaa opetusta. Maisteriohjelman opintojen näkökulmana on kaupan alan yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen kansainvälisessä toimintaympäristössä. Markkinoinnin, talousmaantieteen ja taloussosiologian sekä logistiikan ja tietojärjestelmätieteen näkemyksiä yhdistelemällä ohjelma kytkee toisiinsa perinteisen kaupan ja siihen läheisesti liittyvät palvelut. Maisteriohjelma käynnistettiin syksyllä 2006, kun yliopistot ja yrityselämä päättivät yhdessä lähteä nostamaan kaupan alan koulutuksen profiilia. Kaupan liitto on yksi Kaupan ja palvelujen maisteriohjelman rahoittajista. Maisteriohjelmaan otetaan vuosittain sisään noin 20 opiskelijaa. Uusia maistereita valmistuu vuosittain 1215 kappaletta ja yhteensä heitä on vuoden 2012 alkupuolelle tultaessa valmistunut 40. Monitieteisessä maisteriohjelmassa paneudutaan päivittäis- ja erikoistavarakaupan sekä kauppaan liittyvien palvelualojen kysymyksiin yhdistelemällä eri tieteenalojen osaamista. Opiskelijat tekevät myös tiiviisti yhteistyötä kaupan yritysten kanssa. Esimerkiksi pro gradu -tutkielmat tehdään usein alan yritysten toimeksiantoina. Maisteriohjelma myös tukee alan tutkimusta tuottamalla kauppaan liittyvää uutta tutkimustietoa ja

15 QuestBack IT QuestBack Asiakas 15 III Ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät Tämä selvitys on osa kaksivaiheista hanketta, joka jatkuu vuoden 2012 ajan. Ensimmäisen vaiheen eteneminen on kuvattu alla. Esiselvitys : Olevassa olevan aineiston kokoaminen Sopimus 12/2011 Aineistojen hankinta, selvitystyö, mahd. haastattelut Tammi-maaliskuu Valmistautuminen workshopiin, toteutuksen suunnittelu, ennakkomateriaali Maaliskuu Yhteinen workshop ASIANTUNTIJATYÖPAJA Koulutustmk jäsenille ja varajäsenille Työpajan aineistojen purku, analyysi, raportti Huhtikuu Asiakkaan hyväksyntä Ohjausryhmä Raportointi valmis Tulosten esittelyä OPH:n järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä Hanke päättyy Hankesuunnitelma 12/2011 Työpajan ennakkomateriaali 3/2011 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 4/2012 LOPPURAPORTTI: Analyysi osaamistarpeista keskipitkällä (4-10 v) ja pitkällä aikajänteellä (10-15 v) ( sis. myös rajapinnat ja tiedon katvealueet & lisätietotarpeet) => EHDOTUS ALAN KANNALTA KESKEISISTÄ OSAAMISTARPEITA KOSKEVISTA LINJAUKSISTA Viikko 0 Kuva: Ennakointihankkeen 1. vaiheen kulku ja osatehtävät. Tämän esiselvityksen jatkohankkeessa työstetään edelleen tässä raportissa esiin tulleita näkökulmia. Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan ennakointihankkeen menetelmälliset osiot voidaan tunnistaa seuraavasti: ESISELVITYSVAIHE Taustaselvitys olemassa olevasta ennakointiaineistosta Työpaja , jossa esiteltiin yhteiskunnan ja työelämän muutoskuvia ja jossa osallistujat kuvasivat koulutustoimikunnan alojen muutosvoimia JATKOVAIHE Koulutuksen skenaariotyöpaja (elokuu), jossa tuotetaan muutosvoimien perusteella niiden erilaisia tulevaisuudentiloja TULEVAISUUSTAULUKKOmenetelmällä ja laaditaan kolme skenaariota Teemoitetut asiantuntijatyöseminaarit (2 kpl), joissa rikastetaan skenaarioiden näkymiä sekä fokusoidaan niitä eri ammattiryhmiin Loppuraportti TAVOITE, LOPPUTULEMA Kootaan olemassa oleva tieto Muutosvoimat kaupan alalla, yrittäjyydessä, liiketaloudessa, hallinnossa ja finanssialalla Skenaariot Skenaarioiden rikastaminen, fokusointi ammattiryhmiin Hankkeen loppuyhteenveto Tämän ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät pohjautuvat pääosin Valtakunnalliseen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojektin (VOSE) käyttämiin menetelmiin ja työtapoihin.

16 16 VOSE -hanke toteutetaan Opetushallituksessa Opetushallituksen rahoittamana ja Euroopan sosiaalirahaston tuella Hankkeen projektipäällikkö Ulla Taipale-Lehto on ollut mukana mm. tämän hankkeen työpajojen suunnittelussa. Osaamisten tunnistamisessa käytetään VOSE -hankkeessakin käytettyä osaamistarpeiden luokittelua, joka perustuu Taina Hanhisen väitöskirjaan Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi 15. Hanhisen käsitemäärittelyä seuraten (emt, 96) määritellään tässä raportissa käytettävät termit seuraavasti: Kompetenssi: yksilön kognitiivisiin kykyihin ja affektis-konatiivisiin valmiuksiin perustuva potentiaali selviytyä työn vaatimuksista (yksilön näkökulma) Kvalifikaatiot: työelämän suunnasta asetettuja työn vaatimuksia, joita työntekijän tulee hallita (organisaation näkökulma) Ammattitaito: se työelämäosaamisen yhdistävä tekijä, jossa kvalifikaatiot ja kompetenssi integroituvat ja se ilmenee kyvykkyytenä, eli ammattitaito on työntekijän työsuorituksessa realisoituvaa kvalifikaatioiden edellyttämää ja kompetenssien mahdollistamaa kyvykkyyttä. (työnäkökulma) Työelämäosaaminen on työntekijän tai työorganisaation menestymiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita, joiden taustalla on ammatillisen kasvun ja kehittymisen prosessit. Työelämäosaaminen lisää yksilön ja organisaation joustavuutta vastata työelämän muutoksiin. Kuva: Työelämäosaaminen ja sen keskeisten osatekijöiden väliset suhteet (Hanhinen 2010: 97) Työsuorituksen tavoitteen määrittävät työelämän vaatimuksista johdetut kvalifikaatiot ja työsuorituksen toteutumisen mahdollistaa työntekijän kompetenssi. Ammattitaito on työntekijän kyvykkyyttä, joka lopuksi realisoituu työsuorituksessa, jonka on tarkoitus vastata työelämän vaatimuksia. Käytetty työelämäosaamisen osaamiskvalifikaatioiden luokittelu sovellettuna tässä raportissa tarkasteltaviin aloihin (alustava versio) on liitteenä 2. Luokittelussa tunnistetaan mm. a. Toimialariippumaton tuotannon yleisosaaminen b+ c. Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen 15

17 17 d. Liiketoimintaosaaminen e. Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta f. Työyhteisöosaaminen g. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet h. Tutkimus- ja kehitysosaaminen (toimialariippumaton) Tämän luokittelun soveltaminen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan koulutusaloihin tapahtuu lopullisesti hankkeen toisen vaiheen aikana. Luokitteluun pohjautuen on tämän raportin loppuun laadittu koulutustoimikunnan toiminta-alueittaiset alustavat taulukot siitä, millaisia kompetensseja ja kvalifikaatiota näillä alueilla tarvitaan tulevaisuudessa.

18 18 IV Tulokset 1. Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Ennakointikirjallisuus tunnistaa melko yhteneväisesti ne globaalit megatrendit, joiden vaikutukset muuttavat maailmaa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla on jo toteutuneen kehityksen valossa tunnistettava suunta ja sen voidaan perustellusti arvioida jatkavan kulkuaan tulevaisuudessa. Näillä muutosvoimilla on vaikutuksia yksittäisten yhteiskuntien, toimialojen ja yritysten toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä megatrendejä tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, pohjautuen useisiin lähteisiin 16. Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Painopiste maailmantaloudessa on siirtymässä kehittyviin markkinoihin, ja erityisesti Kiinan ja Intian painoarvo lisääntyy. Arvioidaan, että vuonna 2025 pelkästään Aasian kehittyvien maiden osuus maailman BKT:stä on yli 30 %, jolloin se ylittää EU-maiden osuuden (noin 20 %). Myös Afrikan ja Etelä- Amerikan maat kasvattavat taloudellista merkitystään. Suomen sijainti suhteessa uusiin kuljetusväyliin ja osaamistaso antavat hyvät mahdollisuudet hyödyntää niin Aasian maiden talouden kasvua kuin Venäjän taloudellista kehitystä. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä Maailman mittakaavassa väestönkasvu jatkuu ja väestö siirtyy matalan tuottavuuden maatalousvaltaisilta alueilta kaupunkeihin. Työikäinen väestö kasvaa ja syntyvyys laskee, jolloin talouskasvu luo lisääntyvää vaurautta, vaikkakin sen jakautumisessa eriarvoisuuden arvioidaan lisääntyvän. Euroopassa väestön ikääntyminen hidastaa alueen talouskasvua. Ikääntyminen kääntää työvoiman tarjonnan laskuun ja kasvattaa oleellisesti aktiiviväestöön kohdistuvaa huoltotaakkaa. Suomessa väestönkasvu jatkuu ja 6 miljoonan raja ylittynee luvun alussa, mutta työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 saakka. Maahanmuuttajien väestöllinen merkitys kasvaa, mutta siitä on Suomessa vaikea saada ratkaisuja työvoimaongelmiin. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia Kilpailu raaka-aineista ja tuotannontekijöistä kiristyy ja nostaa hintoja. Ruoka, vesi, viljelykelpoinen maa, mineraalit ja energia ovat yhä halutumpia ja kalliimpia. Näiden tehokkaan käytön osaaminen nousee merkittäväksi kilpailuvaltiksi, samoin kuin uusien materiaalien kehittämisosaaminen sekä uusiomateriaalien hyödyntämisosaaminen. 16 Työ- ja elinkeinoministeriö Haasteista mahdollisuuksia. Tulevaisuuskatsaus Oivallus 1. väliraportti EVA Globaalit skenaariot - Tulevaisuuden pelikentät Kasvio Sitra 2011.

19 19 Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä edetään kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa mm. parantamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Suomella on mahdollisuuksia profiloitua kyvyllään soveltaa korkeaa teknologista osaamista ympäristöä, energiaa ja raaka-aineita säästävissä ratkaisuissa. Teknologia ja innovaatiot leviävät nopeasti Maailmantalouden osaamis-, innovaatio- ja pääomakapasiteetti kasvaa merkittävästi, erityisesti kehittyvissä maissa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti hyödynnettäviksi eri puolilla maailmaa. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä ja teknologia siirtyy taustalle. Räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja käyttöönotto nopeutuvat edelleen ja muokkaavat yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä, toimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja. Digitalisoituminen tuo markkinoille uusia tavaroita ja palveluja, joiden käyttöönotto maailmanlaajuisesti on nopeaa. Erityisen suuri merkitys tulee olemaan kyvyllä hallita ja hyödyntää tietoa sekä käyttää ITinfrastruktuuria tehokkaasti. Työntekijöiden osaamistasolla ja työyhteisön innovaatiokyvyllä on suuri merkitys tuloksenteolle. Kansalaisten ja muidenkin käyttäjien halu ja mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöön kasvaa. Kulutus- ja elämyshakuisuus korostuu etenkin alueilla, joissa kulutuskulttuuri on nuorta. Vastuullisemman kulutuksen merkitys on kuitenkin nousussa ympäristönäkökulman korostuessa. Uusien teknologioiden (biotekniikka, nanotekniikka) käyttömahdollisuudet hyödykkeiden ja energian tuotannossa ja terveyspalveluissa kasvavat. Turbulenssi ja suuret muutokset lisäävät riskejä 2008 finanssikriisin jälkeinen taloudellinen turbulenssi jatkuu ja euroalueen velkakriisin aiheuttamat levottomuudet ovat monissa maissa jo arkipäivää. Turvallisuuden merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa. Uudet teknologiat, tietoyhteiskunnan kehittyminen, kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen korostavat turvallisuuden tarvetta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tuotantorakenteessa tapahtuu merkittäviä toimialojen välisiä ja tuoteryhmien sisäisiä rakennesiirtymiä, joiden seurauksena yli miljoonan henkilön työpaikka ja työtehtävät muuttuvat merkittävästi. Yrityksen ja kansantalouden ansaintatavat muuttuvat globaalin työnjaon kehittyessä. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa ja keskeiseen rooliin nousevat palveluliiketoiminnan suojamuodot kuten tekijänoikeus, tavaramerkkisuoja ja mallioikeus. Innovaatiotoiminnan tulee huomioida uudet toimialat. Globaali kilpailu korostaa Suomessakin alueiden ja paikallistason merkitystä. Vireillä oleva kuntauudistus tulee ravistelemaan alueiden ja kuntien toimintatapoja.

20 20 Yhteenvedoksi aihepiiristä sopii lista, jonka Sitra on koonnut 2011 suomalaiseen elinkeinoelämään laajasti vaikuttavista trendeistä 17 : Ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat Tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa Ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet Länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti Ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin Urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat Kaikkeen sulautuu teknologiaa Taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä Yksilön valintojen vaikeus lisääntyy Suomi ikääntyy muiden edellä Lopuksi kannattaa todeta, että ennakoinnin lähtökohdat perustuvat usein melko konservatiivisiin kehitysarvioihin, vaikka todellinen kehitys usein tapahtuu vaikeasti ennakoitavien ja yllätyksellisten tapahtumien kautta. 2. Suomalainen yhteiskunta, jota varten osaajia ja asiantuntijoita koulutetaan, on murroksessa Suomalaisen työelämän siirtymämurroksesta teollisen yhteiskunnan toimintamalleista kohti tieto- ja palveluyhteiskunnan toimintatapoja on kirjoitettu paljon. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tulevaisuudessa yritysten ansaintalogiikka perustuu enenevässä määrin innovaatioihin. Keskeiseksi nousee se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uusia tai uudistettuja tuotoksia. Tämä haastaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmän uudistumaan. Esimerkiksi EK:n Oivallus-hankkeen loppuraportissa nostettiin esiin kysymys, siitä, perustuuko nykyinen koulutusjärjestelmämme vielä teollisen ajan tarpeisiin. Koulutammeko ihmisiä tarkkarajaisiin ja yksinäistä työpanosta vaativiin töihin, vaikka työelämä muuttuu toiseen suuntaan? Oivallus-loppuraportti Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työ irtoaa rutiineista eivätkä työtehtävät ole enää tarkkaan määriteltyjä. Työ alkaakin kurinalaisen orkesterisoiton sijaan muistuttaa yhä enemmän jazz-improvisaatiota, jossa päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja. Yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai kehittääkseen jotain uutta 18. Hyvän työelämän vaade on tullut selkeästi sanoitetuksi suomalaisessa työelämäkeskustelussa viime vuosina, kun on pohdittu vaikkapa suomalaisten työperäisen uupumuksen ja masennuksen perussyitä. Tätä kirjoitettaessa esillä on erityisesti kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Muita työelämään vaikuttavia trendejä ovat suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, y-sukupolven ( syntyneet) siirtymä työpaikoille Oivallus-loppuraportti

21 21 sekä työssä jaksamisen ja eläkeiänkin jälkeisen työssä jatkamisen tematiikka. Tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla eletään monikulttuurista arkea, jota rytmittävät erilaiset työajan - ja työmuotojen joustot. 3. Uudenlaisia osaamistarpeita 3.1. Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet Uudenlaisia osaamisia tarvitaan, koska työn tekeminen muuttuu. On paljon osaamisia, joiden merkitys on havaittavissa monilla toimialoilla tulevaisuudessa. Kolmen viime aikoina toteutetun osaamishankkeen tulokset ovat näiden osalta hyvin yhtenevät 19. Uudenlaisessa työssä tarvitaan aikaisempaa enemmän seuraavia osaamisia kaikilla toimialoilla: liiketoimintaosaamista kansainvälisyysosaamista, monikulttuurisuusvalmiuksia, kielitaitoa ja kulttuurien ymmärtämistä teknologian osaamista verkosto-osaamista palveluosaamista muotoilu- ja design-osaamista (tuote- ja palvelumuotoilu, design-ajattelu: loppukäyttäjän ja käyttökokemusten ymmärtäminen) vastuullisen liiketoiminnan osaamista (ympäristö, eettisyys) Uudenlaisen työn yksi tunnusmerkki on, että lähes ainoa pysyvä asia on muutos. Tämä edellyttää varsinkin koulutukselta paljon, jotta voidaan tuottaa sellaisia osaajia, joilla on kyky selviytyä muutoksessa. Muuttuvissa ja vaihtuvissa tilanteissa jähmeän tietovaraston sijasta keskeiseksi nousevat suhtautumisemme oppimiseen ja tiedonhankintaan, pysyvä opinhalu ja tiedonjano, sekä siihen liittyvä käsitys tiedon hankkimisen kriittisistä menetelmistä ja luovasta luonteesta 20. Erityisesti oppimisen ja työelämän erilaiset metataidot korostuvat: kuinka osaamme oppia ja kuinka osaamme soveltaa oppimaamme vaihteleviin tilanteisiin. Työelämän muuttuessa erilaisten joustojen ja elämäntapavalintojen vuoksi yhä purskeisemmaksi ja pirstaleisemmaksi, myös oppiminen muuttuu siten, että se ei enää voi keskittyä pelkästään aikaan ennen työuran aloittamista. Elinikäinen oppiminen ja koulutuksen keinot valmentaa muutoksiin työuran varrella korostuvat tulevaisuudessa. Elinikäiseen oppimiseen tarvittavia avaintaitoja on määritellyt mm. Opetushallitus, pohjautuen Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksiin 21. Näitä elinikäisen oppimisen avaintaitoja ovat 22 : oppiminen ja ongelmanratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka terveys, turvallisuus ja toimintakyky 19 Hankkeet olivat EK:n Tulevaisuusluotain-hanke, EK:n Oivallus-hanke ja Teknologiateollisuuden neljän toimialan (elektroniikka- ja sähköteollisuus, kone- ja metallituoteteollisuus, metallien jalostus ja tietotekniikka-ala) osaamistarvehanke. 20 Aalto, Ahokas ja Kuosa 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus (2006/962/EY) elinikäisen oppimisen avaintaidoista. 22 Haltia, Ilola, Nyyssölä, Roisko ja Salonen 2010.

22 22 aloitekyky ja yrittäjyys kestävä kehitys estetiikka viestintä- ja mediaosaaminen matematiikka ja luonnontieteet teknologia ja tietotekniikka aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Tulevaisuuden alat ja ammatit Tulevaisuudessa uusia ammatteja syntyy ja vanhoja katoaa. Niin toimialojen kuin ammattiryhmien rajat tulevat hämärtymään ja täsmällisesti määritellyt ammattikuvat katoavat. Verkostoituminen ja yrittäjämäinen toimintatapa korostuvat, ja moniosaamista tarvitaan yhä useammassa työtehtävässä. Pienissä yrityksissä työskentelevien toimenkuva on hyvin laaja ja monipuolinen. Siksi luokittelu eri henkilöstöryhmiin ja yksityiskohtaiset toimenkuvat eivät ole tarkoituksenmukaisia tulevaisuuden työyhteisöissä. Uutta työtä syntyy tulevaisuudessa erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla, rakennusalalla, palvelutyössä, opetus- ja kasvatustyössä, kulttuuri- ja tiedotustyössä sekä johto- ja asiantuntijatehtävissä. Laskevan työllisyyden ammattiryhmiin kuuluu mm. toimistotyö Tulevaisuuden osaamisprofiilit Työnantajat eivät rekrytoi työntekijöitä ainoastaan muodollisen pätevyyden perusteella, vaan etsivät myös muuta osaamista. Työnantajat ovat kiinnostuneita joustavista ja nopeasti muutoksiin sopeutuvista työntekijöistä. Hyvien taitojen lisäksi kaivataan siis myös hyviä tyyppejä. Tulevaisuudessa moniosaajat menestyvät, ja yhä useammissa tehtävissä tarvitaan osaamista, jossa yhdistyy kahden tai useamman osa-alueen hyvä tuntemus tai kokemus. Esimerkkinä tästä ovat vaikkapa finanssialalla jatkossa tarvittavat kaksoiskompetenssit, joissa erinomainen asiakaspalveluosaaminen yhdistyy monipuolisiin tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisvalmiuksiin. Toinen esimerkki kaksoiskompetenssista voi olla kaupan alan työntekijöiden kyky hallita useampaa vastuualuetta tai kykyä samanaikaisesti yhdistää huippupalvelu ja tehokas työskentely. Tulevaisuuden työelämä tarvitsee erityisesti T-mallin osaajia. Termin on tehnyt tunnetuksi IBM, ja asiaa on esitelty tarkemmin mm. Oivallus-hankkeen loppuraportissa. Mallissa T-kirjaimen jalka tarkoittaa syvää substanssiosaamista ja T:n hattu viittaa kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita ja innostua niistä. Oivalluksen mukaan T-mallin ryhmiä on vaikea muodostaa I-mallin osaajista (vain syvää substanssiosaamista) ja tulevaisuuden koulutuksessa tulisikin panostaa T:n hatun kasvattamiseen 24. Yhteenvetona työelämän ja koulutuksen sekä oppimisen muutos voidaan tiivistää seuraavaan kuvaan: 23 Haltia, Ilola, Nyyssölä, Roisko ja Salonen Oivallus-loppuraportti 2011.

23 Kuva: Suomalaisen elinkeinoelämän, työelämän ja koulutuksen muutos. Lähde: Aalto, Ahokas ja Kuosa

24 Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain KAUPAN OSAAMISTARPEITA ON SELVITETTY LAAJASTI Kaupan ala on ollut edelläkävijöiden joukossa tehdessään mittavaa ennakointityötä eri kaupan tehtävien muutoksista. Tätä työtä on tehty Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Mercurian koulutus- ja kehittämiskeskuksessa ja mukana ovat olleet mm. Kaupan liitto, Erikoiskaupan liitto sekä erikoiskaupan toimialajärjestöt. Osaaja tutkimus selvitti asiaa päivittäis- ja käyttötavarakaupan perustyöntekijätasolla, Näkijät ja soveltajat 2015 päivittäis- ja käyttötavarakaupan asiantuntija-, esimies- ja johtotasolla sekä Kaupantekijät 2015 kuudella erikoiskaupan alalla. Kaupannäkijät 2015 keskittyi erikoiskaupan esimies- ja johtotason osaamistarpeisiin. Vuonna 2012 ilmestyi lisäksi Osaajat 2015+, joka on arvioiva ja kokoava yhteenveto edellä kuvatuista tutkimuksista. Näissä tutkimuksissa on selvitetty tarvittavia osaamisia viidellä eri ulottuvuudella: motivaatio-osaaminen (sitoutuminen), sosiokulttuurinen osaaminen (roolinottokyky, vuorovaikutus), innovaatio-osaaminen (oppiminen, ongelmanratkaisukyky), mukautumisosaaminen (sopeutuminen) ja tuotannollis-tekninen osaaminen (ammatin perustaidot). Näiden tutkimusten lisäksi kaupan alan osaamistarpeita on selvitetty Elinkeinoelämän keskusliitossa tehdyssä osaamistarpeiden ennakointihankkeessa Palvelut Pirkanmaalla on lisäksi tehty kaupan alan ennakointiselvitys Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta Kaupan liiton strategiassa on määritelty keskeisimmiksi toimintaympäristön muutosvoimiksi seuraavat: kansainvälistyminen väestörakenteen muutos ja polarisaatio vastuullisuus ja kestävä kehitys digitalisoituminen verkostoituminen toimialaliukumat. Uusimmassa, Osaajat tutkimuksessa kaupan muutostilannetta hahmotetaan näin: 25 ennakointiselvitys.pdf

25 25 Kuva. Kaupan vauhti-ikkuna. Lähde Osaajat Tämän käsillä olevan ennakointihankkeen asiantuntijatyöpajassa tunnistettiin seuraavat kaupan alaan 1015 vuoden aikana vaikuttavat muutosvoimat: Ketjuuntuminen. Vähittäiskauppa on erittäin ketjuuntunut ja kahden vahvan toimijan hallussa, ja tämän ei nähdä suurestikaan lähiaikoina muuttuvan. Erikoiskaupassa on paljon kansainvälisiä ketjuja. Kielitaito sekä kansainvälistymisen että ketjuuntumisen kautta on keskeistä sekä asiakaskontakteissa (erityisesti venäjän kieli) ja työskentelemisessä kansainvälisissä ketjuissa (esimerkiksi saksan kieli Lidlissä keskijohdon tehtävistä ylöspäin). Toisaalta möhkäleet saattavat kaatua, ja ketjuilla on jatkuva haaste seurata toiminnan muutoksia laajasti kaikilla aloilla. Polarisoitumiskehitys, joka riippuu siitä, mitä kuluttajat haluavat: toisaalta on toimijoita, kuluttajia ja tuotteita, jotka painottavat alhaista hintaa ja toisaalta halutaan elämyksellisyyttä ja erinomaista palvelua hinnasta piittaamatta. Syntyykö lähikauppoja vastauksena eettiseen trendiin (lähiruoka) vai halutaanko edelleen ostaa suurista yksiköistä? Näkyykö tämä lähiruoan arvo muulla kuin puheen tasolla, eli miten näitä arvoja todella toteutetaan käyttäytymisen tasolla? Keskittyminen vs. erikoistuminen liittyy myös polarisaatioon, kumpaankin ääripäähän syntyy keskittymä, mutta keskeltä häviää joitain toimijoita. Teknologian kehitys: Millaisia muotoja uusi teknologia ottaa, yleistyvätkö vaikkapa itsepalvelukassat, tuleeko lukulaitteita tuotekoodeille, jolloin päästään syvälle tuotteen alkuperään ja vertaisarviointeihin? Perinteiset ammatit häviävät kun tehtävien rajat hämärtyvät (vrt. jo nyt posti- tai pankkipalveluiden myynti osana kauppojen toimintaa, turvamyyjät). Osaamistarpeet tulevaisuudessa kaupan alalla

26 26 Vähittäiskaupan toimintaympäristön muutokset heijastuvat laajemmista yhteiskunnallisista muutosilmiöistä (asiakaskunta ikääntyy, yksilöllisyys ja vaativuus korostuvat, kauppa työympäristönä on yhä monikulttuurisempi, digitaalisempi ja verkostoituneempi jne.). Osaamisten kannalta tämä kasvattaa painetta kohti monipuolisempaa osaamista. Kaupan perusosaajien kohdalla tämä näkyy useamman vastuualueen hallintana ja kykynä samanaikaisesti yhdistää huippupalvelu ja tehokas työskentely. Vähittäiskaupan asiantuntijoilta vaaditaan laajaa kaupan arvoketjun osaamista ja esimiehiltä ja johdolta kaupan laajaa strategista yleissivistystä. Vähittäiskaupan perustehtävissä tarvittavat tulevaisuuden osaamiset voidaan tiivistää neljään osioon: 1) Huippupalvelun osaaminen (tuotetieto, myyntitaito, vuorovaikutustaito ja kulttuuriosaaminen) 2) järjestelmäosaaminen (kaupan ja ketjun tietojärjestelmät, kokonaisuuksien hallinta ja tehokkuus) 3) turvallisuusosaaminen (asiakasturvallisuus, tuoteturvallisuus, työ- ja tietoturvallisuus) 4) arvo-osaaminen (ketjuohjaus ja työpaikan säännöt). Näiden kompetenssien lisäksi unelmatyöntekijältä toivotaan asennetasolla joustavuutta, itseohjautuvuutta ja joukkuepelaajan ominaisuuksia. Asiantuntija- ja esimiestyön tehtävissä tarvittavat osaamiset voidaan tiivistää vastuulliseksi tiedon hallitsemiseksi. Sen osa-alueita ovat arvo-osaaminen (toimimista yhteisten arvojen ja ketjun toimintatapojen mukaan), bisnesosaaminen (mm. ennakointi- ja suunnitteluosaaminen ja prosessin johtaminen sekä paineensietokyky), ihmisosaaminen itsensä johtamisessa ja esimiestyössä, sekä oppijana ja vastuunkantajana toimiminen (kyky hankkia tietoa, oppia uutta ja ottaa vastuuta). Erikoiskaupan tehtävissä on sekä erikoiskaupan eri aloille yhteisiä että toimialaspesifejä osaamistarpeita. Kaikilla erikoiskaupan aloilla kaivataan osaajia, joilla on kyky sujuvaan ja monipuoliseen asiakaspalveluun, kykyä asiakkaan päätöksenteon ohjaamiseen ja kokonaisuuksien tarjoamiseen sekä oman alan tuote- ja materiaalituntemusta. Näiden lisäksi muotikaupassa tarvitaan ompelutaitoa, stailaustaitoja ja diplomatiaa. Kirjakaupassa korostuvat erityisesti tietolähteiden käyttö ja kampanjatoteutusten osaaminen. Kodintekniikan kaupassa on oltava perillä viimeisimmästä teknisestä tiedosta ja huonekalukaupassa on osattava luoda ostofiilistä. Optisen kaupan työssä täytyy osata kädentaitoja ja näppäryyttä (säädöt, pienet korjaukset), kyetä tekemään mittauksia ja tarkistuksia ja olla perillä muodista ja trendeistä. Rakennus- ja sisustuskaupassa on tunnettava rakentamista kokonaisvaltaisesti ja laajasti. Osaajat raportissa kuvataan osaamistarpeita myyjien kohdalla T-mallilla ja esimiesten kohdalla E- mallilla. Näistä T-osaajassa yhdistyvät moni- ja erikoisosaaminen. Tämä on myyjän työssä tarvittavaa kokonaisvaltaista asiakaspalvelukokonaisuuden hallintaa ja sitä tukevaa erikoistaitoa. Keskeiset myyjän osaamistarpeet vähittäiskaupassa ovat erinomaiset työyhteisötaidot, joihin kuuluvat muutosvalmius, yhteistyö-, vuorovaikutus-, ongelmaratkaisu- sekä oppimistaidot. Työyhteisötaitojen lisäksi keskeiset osaamistarpeet ovat kokonaisvaltainen asiakaspalvelu- ja myyntityö, jossa vuorovaikutus, tarvittava järjestelmäosaaminen ja tuotekonseptin hallinta korostuvat. Tulevaisuuden myyjältä edellytetään myös ymmärrystä kannattavuudesta, jolloin myyjä hahmottaa roolinsa yrityksen tuloksen tekijänä. Oma erikoistaito voi olla esimerkiksi syvällinen tuoteryhmän hallinta, järjestelmäosaaminen, turvallisuusosaaminen tai harvinaisen kielen hallinta. E-osaaminen on kokonaisvaltaista ihmisosaamiselle rakentuvaa talous-, asiakas- ja oppimisosaamista. E- osaajan osaamistarpeet perustuvat koko arvoketjun hallintaan, sekä ihmisten että asioiden ja numeroiden näkökulmasta. Ihmisosaajana E-osaaja johtaa organisaationsa osaamista ja hänellä on erinomaiset vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot. Asiakkuusosaajana hän hallitsee kokonaisvaltaisesti asiakkuudet ja asiakkaan arvoketjun. Talousosaajana hän hallitsee numeroilla johtamisen, kuten tunnuslukujen seurannan, tulkinnan ja nopean reagoinnin. Esimiestyön oppimisosaaminen viittaa muutoksen hallintaan, itsensä johtamistaitoon sekä ongelmaratkaisukykyyn. Eniten kasvavat vähittäiskaupan osaamistarpeet ovat vuorovaikutustaidot sekä kannattavan liiketoiminnan perusteiden ymmärtäminen. Muutosvoimien nopeuden vuoksi peräänkuulutetaan ammatillista ketteryyttä.

27 27 Kuva: Kaupan alan tehtävissä tarvittavat osaamisprofiilit. Lähde: Osaajat Kaupan alan muutosvoimista voidaan johtaa seuraavia osaamistarpeita: kielitaito ja kulttuuriosaaminen riskienhallinta- ja turvallisuusosaaminen valmius käyttää tietotekniikkaa luontevasti osana lähes mitä tahansa työtehtävää sekä ymmärrys järjestelmien ja niissä liikkuvien tietojen yhteydestä toisiinsa, järjestelmäosaaminen moniosaaminen (hallitsee useita tuoteryhmiä, erilaisia liiketoiminta-alueita tms.) osaamistarpeissa korostuvat ns. metataidot oppimaan oppiminen halu oman ammattitaidon kehittämiseen ongelmanratkaisutaidot sisäinen yrittäjyys asiakaspalveluosaaminen vahva tehtävän edellyttämä tuotetuntemus (ratkaisu)myyntiosaaminen tiimityötaidot ja tiiminvetotaidot perehdytysosaaminen toimintaympäristön tuntemus

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi

7.12.2009 LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, TUTKINNON MUODOSTUMINEN JA VALINNAISUUS Opetushallitus infotilaisuus 7.12.2009 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015?

MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015? Kirsti Jokiranta MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015? Perustyöntekij ntekijätasolla tasolla - Osaaja 2015 -tutkimus Asiantuntija-,, esimies- ja johtotasolla - Näkijät t ja soveltajat

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä

Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Ammatillinen koulutus muutospyörteessä Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 18.11.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

KAUPAN TYÖ JA TULEVAISUUS Kauppa panostaa myynnin ammattilaisiin Arto Hiltunen pääjohtaja SOK

KAUPAN TYÖ JA TULEVAISUUS Kauppa panostaa myynnin ammattilaisiin Arto Hiltunen pääjohtaja SOK KAUPAN TYÖ JA TULEVAISUUS 4.11.2009 Kauppa panostaa myynnin ammattilaisiin Arto Hiltunen pääjohtaja SOK Agenda Suomen kaupan laajuus ja rakenne Kaupan toimintaympäristön muutokset Kaupan työvoimatarpeet

Lisätiedot

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain

Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain Kauppatieteilijät työmarkkinoilla Vuonna 2014 valmistuneiden maistereiden sijoittuminen työelämään koulutusohjelmittain 8.3.2016, Meet Your Community 2.0 @Saha Kauppakorkeakoulun ura- ja rekrytointipalvelut

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT

AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS-TOIMINTAYKSIKKÖ, YKSIKÖT JA NIIDEN TEHTÄVÄT AMMATTIKOULUTUS- toimintayksikkö Johtaja Pasi Kankare Ennakointi yksikkö yksikön päällikkö Matti Kimari Tutkinnot yksikkö yksikön päällikkö Sirkka-Liisa

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia

Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Tutkintojen uudistaminen osana ammatillisen koulutuksen reformia Jalkojenhoidon ja kipsausalan yhteistyöpäivä 14.12.2016 Soila Nordström OPH/ Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta

Terveyspalvelualan Liiton lausunto kehittämissuunnitelmasta Opetus ja kulttuuriministeriö Kirjaamo Eila Rissanen Opetus ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Terveyspalvelualan Liiton lausunto

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 18.11.2014 Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto 1.8.2015 Heljä Järnefelt erityisasiantuntija Tutkinnon perusteet perustuvat uusiin lakeihin Avaa hyperlinkki Laki ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot