LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET"

Transkriptio

1 Ritva Rajander-Juusti LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET Ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tueksi Raportit ja selvitykset 2013:1

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2013:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Ennakointihankkeen tausta ja tavoitteet Lähestymistavat ja menetelmät Tulokset Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Odotettavissa uudenlaista työtä Uusi työ asettaa uudenlaisia osaamistarpeita Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet Tulevaisuuden alat ja ammatit Tulevaisuuden osaamisprofiilit Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain Kaupan osaamistarpeita on selvitetty laajasti Yrittäjyyden osaamistarpeet Liiketalouden ja hallinnon osaamistarpeet Finanssialan osaamistarpeet Skenaariopajan antia Johtopäätökset Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet liiketalousalalla Koulutusaloittaiset osaamistarpeet Lopuksi Paljon osattavaa Reagointikykyä ja ketteryyttä Tiedon lisäksi taitoja ja tunnetta Koulutukseen lisää kiinnostavuutta Kauppa kaipaa moniosaajia Yrittäjämäistä toimintatapaa koulutettava kaikille Liiketalous ja hallinto teknologian kehityksen myötä muutoksessa Finanssiala tarvitsee laaja-alaista osaamista Yhteenveto ehdotuksista koulutuksen kehittämiseksi Rajapinnat ja täydennystä vaativat osa-alueet Lähdeluettelo Liite 1: Työpajojen osallistujat

4 4

5 Tiivistelmä Tässä raportissa, joka on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimeksiannosta, selvitetään liiketalousalan koulutukseen kohdistuvia osaamistarpeita seuraavien vuoden aikana. Menetelminä ovat kirjallisuustarkastelu sekä asiantuntijatyöpajojen tuottaman tiedon analysointi. Osaamisten luokittelun pohjana on käytetty Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojekti VOSE:n käytännön mukaisesti YTT Taina Hanhisen kehittämää työelämäosaamisten osaamiskvalifikaatioiden luokittelua. Ennakointihanke toteutettiin vuoden 2012 aikana. Suomalaisen työn muutos koskee tulevaisuudessa kaikkia työn tekemisen osaalueita: ihmisten johtaminen, työn organisointi, työnteon tavat, työelämän pelisäännöt ja sosiaaliset suhteet sekä työympäristö, -terveys ja -kyky muuttuvat. Muutokset näillä osa-alueilla aiheuttavat merkittäviä odotuksia työn vaatimiin osaamisiin ja valmiuksiin. Monet osaamistarpeet ovat olemassa riippumatta toimialarajoista, sillä muutosvoimat kuten kansainvälistyminen, verkostomaisen toimintatavan yleistyminen sekä teknologian kehittyminen vaikuttavat laaja-alaisesti. Erityisesti liiketoimintaosaamisen, kansainvälisyys- ja kulttuuritaitojen, teknologioiden hyödyntämisen, verkostossa toimimisen ja niiden johtamisen, asiakaspalvelun, muotoilun ja designin sekä vastuullisen liiketoiminnan osaamista kaivataan jatkossa lisää koko suomalaisessa elinkeinoelämässä. Keskeisintä on kuitenkin hankkia sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka auttavat kantamaan pitkäjänteisesti menossa olevan toimintatapojen murroksen yli. Tällöin korostuvat erityisesti elinikäisen oppimisen ja koulutuksen keinot valmentaa muutoksiin koko työuran varrella. Myös suhtautumisella muutokseen, muutosketteryydellä ja joustavuudella on paikkansa tulevaisuuden keskeisten osaamisten joukossa. Liiketalouden ammateissa ja tehtävissä kaivataan aikaisempaa enemmän moniosaajia, joissa yhdistyvät erilaiset kaksoiskompetenssit (kuten erinomainen asiakaspalveluosaaminen ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistaidot). Myös jonkin alueen syvä substanssiosaaminen yhdistettynä haluun ja kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita (ns. T-mallin osaamisprofiili) ovat tulevaisuudessa kovaa valuuttaa. Esimiestyössä korostuu voimakkaasti vahva ihmisosaaminen tulevaisuuden monimuotoistuvassa ja yksilöllisiä mahdollisuuksia tarjoavassa työympäristössä. 5

6 Hankkeen skenaariotyöskentelyssä osallistujia pohdituttivat erityisesti globaalin talouskehityksen suunta, suomalaisen elinkeinoelämän ylivoimatekijöiden löytäminen sekä yhteiskunnallisen ja työelämän vallan jakautuminen tulevaisuudessa varsinkin eri sukupolvien välillä. Koulutuksen tulevaisuuden osalta skenaariot nostivat valokeilaan sekä opetuksen sisältöön että menetelmiin liittyviä kysymyksiä. Pitäisikö opettaa laajasti perusselviytymistaitoja vai erikoistua vahvasti esim. johonkin teknologia-alueeseen? Miten eri opetusmenetelmillä (pelillistämisellä, käytännönläheisellä työssä oppimisella, verkko- ja virtuaaliopetuksella) tuetaan osaamisten kehittymistä? Mikä on opettajien työn painopiste, tietojen ja taitojen tarjoaminen vai motivaattorina toimiminen? Kuka opettaa ja kuka oppii, kun oppiminen on elinikäistä ja työpaikoilla on paljon eri-ikäisiä nuoria ja senioreita? Olisiko koulutusosaamisesta suomalaiseksi vientituotteeksi? Koulutustoimikunnan ennakointityössä tunnistettiin kolme keskeistä muutosvoimaa ja neljä pääteemaa, jotka saavat aikaan osaamistarpeita. Muutosvoimina nousivat esiin verkostomainen toiminta, teknologian suomat mahdollisuudet sekä innovaatioiden ja luovuuden rooli kasvun ja tuottavuuden takaajana. Pääteemoina tunnistettiin johtajuuteen, asiakasosaamiseen, yrittäjämäiseen toimintaan sekä joustavaan ja muuntautumiskykyiseen oppijaan liittyvät asiat. Parempi johtamis- ja esimiesosaaminen on keskeinen keino aikaansaada parempaa työelämää. Organisaatioiden välistä kilpailuetua haetaan yhä tiiviimmin paremman asiakasosaamisen ja myynnillisyyden kautta. Kun työelämä yksilöllistyy ja työ subjektivoituu, yrittäjämäiset toimintatavat mahdollistavat työelämän yksilöllisempien ratkaisujen tarjoamisen ja hyödyntämisen. Tulevaisuuden työpaikoille halutaan rekrytoida erityisesti uutta oppivia ja joustavasti muuntautuvia henkilöitä, joille hyvät vuorovaikutustaidot ja oikea asenne yhdistyvät hyväksi tyypiksi. Kaupan alalla tulevaisuutta on ennakoitu jo paljon, ja kaupan koulutus vastaakin hyvin työelämän odotuksia. Kaupan alan toimijat ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä koulutusta, joka on suunniteltu soveltuvaksi alan hektiseen ja nopeaan toimintaan. Kuitenkin tutkintojen ja koulutussisältöjen pitäisi pystyä reagoimaan vielä nykyistäkin nopeammin, jotta koulutus muuttuisi työelämän mukana. Kaupan työntekijöiden vaihtuvuus ja epätyypillisten työsuhteiden suuri määrä korostavat esimiestyössä tasapainottelua koulutetun ja urasuuntautuneen vakituisen väen ja alalla käväisijöiden tarpeiden välillä. Myös luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä kaivattiin lisää nykyisin tiukasti ketjumaiseen toimintaan ohjaavaan koulutukseen. Yrittäjyysvalmiuksien osalta pidettiin tärkeänä, että yrittäjämäiseen toimintatapaan ohjaavaa koulutusta olisi saatavilla kaikilla toimialoilla aikaisempaa 6

7 enemmän. Myös erilaisiin yritystoiminnan kokeiluihin turvallisessa koulutusympäristössä pitäisi olla mahdollisuuksia entistä useammalla. Liiketalouden ja hallinnon moninaisten tehtäväkenttien yhdistävä tekijä on teknologian aiheuttama muutos työn sisältöihin, joka näkyy niin taloushallinnon, markkinointiviestinnän kuin sihteeri- ja assistenttityönkin arjessa. Hankkeessa nähtiin, että sihteerityön ammattitutkinnon uudet perusteet vastaavat melko hyvin tulevaisuuden tarpeita, mutta koko liiketalouden ja hallinnon koulutuksessa tulisi kehittää moduulimaista rakennetta, joka tukisi mahdollisuuksia yhdistellä koulutukseen osa-alueita kulloisenkin työtehtävän vaatimusten mukaisesti. Finanssialalla tarvitaan uusia osaamisia työkulttuurin kehittämisessä, asiakaslähtöisemmässä toimintatavassa sekä valmiuksia verkostoituvampaan toimintaan. Erityisesti eettisen osaamisen koulutus nähtiin finanssialalla jatkossa tärkeänä. Tämän mielenkiintoisen ennakointityön nyt tullessa päätösvaiheeseen haluan kiittää koulutustoimikuntaa, ohjausryhmää, työpajojen osallistujia ja muita hankkeeseen vaikuttaneita henkilöitä tästä mielenkiintoisesta matkasta tulevaisuuden työelämään. Vantaalla Ritva Rajander-Juusti toimitusjohtaja, FM Serenitas Consulting Oy 7

8 8

9 1 Ennakointihankkeen tausta ja tavoitteet Tausta Tämän selvityksen toimeksiantajana on Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Toimikunnan jäsenet edustavat laajasti koulutusta, työelämää ja näiden sidosryhmiä. Täyttääkseen sille asetettua ennakointivelvoitetta koulutustoimikunta päätti toteuttaa hankkeen ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi vuoden 2012 aikana. Selvityksen on laatinut Serenitas Consulting Oy:ssä toimitusjohtaja, FM Ritva Rajander-Juusti. Tavoitteet Ennakointihankkeen tavoitteena on analysoida siitä, millaisia osaamistarpeita liiketalousalan koulutuksessa on keskipitkällä (4 10 vuotta) ja pitkällä aikajänteellä (10 15 vuotta). Selvityksessä tarkastellaan myös niitä rajapintoja ja tiedon katvealueita, joilta tarvitaan lisää ennakointitietoa. Ennakointi suuntautuu melko pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 5 8 vuoden kuluttua siitä, kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Kauppaa, yrittäjyyttä, liiketaloutta & hallintoa sekä finanssialaa koskevan ammatillisen osaamisen lisäksi tarkasteltavaksi haluttiin myös sellaisia osaamisia, jotka vaikuttavat lähes kaikissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Tällaisia ovat mm. verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, ympäristöosaaminen sekä palveluosaaminen. Lopputulemana tässä ennakointihankkeessa on ehdotus koulutustoimikunnan koulutusalojen kannalta keskeisistä osaamistarpeista. Tämä ehdotus on laadittu pohjautuen sekä olemassa olevaan ennakointiaineistoon että hankkeen kuluessa järjestettyyn työpajatyöskentelyyn. 9

10 Aikataulu Hankkeen aikataulu on ollut seuraava: Aineistojen hankinta, selvitystyö Tammi-maaliskuu 2012 Asiantuntijatyöpaja Väliraportointi valmis Skenaariotyöpaja Kaksi syventävää työpajaa ja Loppuraportti valmis Hanke päättyy Hankkeen tuloksia on esitelty hankeaikana Opetushallituksen järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä sekä hankkeen tilanneelle koulutustoimikunnalle. Hankkeen ohjaus Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Opetushallituksen alainen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta puheenjohtajansa Tarja Kallosen sekä varapuheenjohtajansa Mikko Koskisen johdolla. Opetushallituksessa hankkeen koordinaattorina on toiminut opetusneuvos Minna Bálint. Määrittelyt ja rajaukset Selvitys rajautuu niihin koulutusaloihin, jotka sisältyvät Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimialaan. Selvitys on rajattu koskemaan toisen ja kolmannen asteen ammatillista koulutusta (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä korkeakoulututkinnot). Tämä selvityksen ulkopuolelle on rajattu sellainen lisä- ja täydennyskoulutus, jolla on mahdollista päivittää ja syventää ammatillista osaamistaan. Lisäkoulutusta on mahdollista suorittaa kaikilla koulutusasteilla (ammatillinen lisäkoulutus, ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus ja yliopistojen täydennyskoulutus). Myöskään muu lisäkoulutus, kuten henkilöstökoulutus ja ammattiliittojen koulutus, kielikurssit ja kielitutkinnot ja atk-koulutus, ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. 10

11 2 Lähestymistavat ja menetelmät Menetelmät Selvityksen laatimisessa on käytetty menetelminä sekä valmiita ennakointiaineistoja että löydösten rikastamiseksi koulutustoimikunnalle, tutkintotoimikuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille sekä kutsutuille asiantuntijoille järjestettyjä asiantuntijatyöpajoja, joita pidettiin yhteensä neljä kappaletta. Valmiiden ennakointimateriaalien osalta on suoritettu rajauksia ja valintaa muun muassa sillä perusteella, että tämän selvityksen tarkastelunäkökulmana on pelkästään koulutuksen laadullinen ennakointi ja tästä syystä koulutuksen määrällisiin muutoksiin tai niihin liittyviin materiaaleihin ei ole paneuduttu. Toisena keskeisenä rajauksena on ollut aineistojen painottuminen Suomeen ja suomalaisen elinkeinoelämän todellisuuteen. Kolmas rajaava kriteeri on ollut pyrkimys konkreettiseen lähestymiseen, jonka vuoksi esimerkiksi globaaleihin megatrendeihin liittyvää aineistoa on valittu mukaan vain jossain määrin. Kevään asiantuntijatyöpajassa esiteltiin keskeisiä löydöksiä ja johtopäätöksiä esiselvityksestä, haettiin niihin lisänäkemyksiä sekä selvennettiin painopistealueita ja linjauksia. Tilaisuudesta haluttiin muodostaa koulutustoimikunnan jäsenille mahdollisuus ottaa kantaa, osallistua ja vaikuttaa selvityksen linjauksiin. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 16 osallistujaa. Skenaariotyöpajassa tavoitteena oli tuottaa keväällä tunnistettujen muutosvoimien pohjalta skenaarioita siitä, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia on näköpiirissä Suomelle ja erityisesti koulutuksen näkökulmasta. Työskentelyä ohjasi futuristi Elina Hiltunen What s Next Consulting Oy:stä. Koko päivän tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 19 osallistujaa. Kahdessa syventävässä asiantuntijatyöpajassa (3.10 ja ) tavoitteena oli skenaarioiden näkymien rikastaminen sekä niiden fokusointi eri ammattiryhmiin. Työpajoissa jatkettiin muutosten tarkastelua kohdentamalla näkökulma erityisesti joidenkin ammattien osaamisten muutostarpeisiin. Ensimmäisessä pajassa käsiteltiin markkinointiviestinnän ja kaupan alan sekä yrittäjyyden töiden kehitystä ja toisessa pajassa finanssialaa, liiketalouden ja hallinnon osa-alueita. Molemmat työpajat pidettiin aamupäivän mittaisena Helsingissä ja 11

12 kumpaankin osallistui 8 henkilöä. Työpajojen osallistujalistat ovat liitteessä 1. Hankkeen toisessa vaiheessa tehtiin lisäksi yksi täydentävä haastattelu 1. Ennakointihanke toteutettiin kahdessa vaiheessa vuoden 2012 aikana. Vaiheiden eteneminen on kuvattu alla. Sopimus 12/2011 Aineistojen hankinta, selvitystyö, mahd. haastattelut Tammi-maaliskuu Valmistautuminen workshopiin, toteutuksen suunnittelu, ennakkomateriaali Maaliskuu Yhteinen workshop ASINTUNTIJA- TYÖPAJA koulutustmk jäsenille ja varajäsenille Työpajan aineistojen purku, analyysi, raportti Huhtikuu Asiakkaan hyväksyntä Ohjausryhmä Raportointi valmis Tulosten esittelyä OPH:n järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä I vaihe päättyy Hankesuunnitelma 12/2011 Työpajan ennakkomateriaali 3/2011 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 4/2012 VÄLIRAPORTTI Kuva: Ennakointihankkeen ensimmäisen vaiheen kulku ja osatehtävät Esiselvitys valmis Ohjausryhmä Skenaariotyöpajan suunnittelu Toukoheinäkuu Skenaariotyöpaja Elokuu 2012 Ohjausryhmä Työpajan aineistojen purku, analyysi Syyskuu 2012 Teemoitettu asiantuntija-työseminaari I Lokakuu 2012 Teemoitettu asiantuntija-työseminaari II Lokakuu 2012 Työpajan aineistojen purku, analyysi Marraskuu 2012 Raportointi valmis (ohjausryhmä) Tulosten jakelu ja levitys Hanke päättyy Hankesuunnitelma Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 8/2012 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 10/2012 LOPPURAPORTTI Kuva: Ennakointihankkeen toisen vaiheen kulku ja osatehtävät Tämän ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät pohjautuvat pääosin Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojektin (VOSE) käyttämiin menetelmiin ja työtapoihin. 1 Haastateltavana Johanna Vuori Haaga-Heliasta liittyen tutkimukseen myynnin ja palvelualojen työelämätaidoista tulevaisuudessa. 12

13 VOSE-hanke toteutettiin Opetushallituksessa Opetushallituksen rahoittamana ja Euroopan sosiaalirahaston tuella Osaamisten tunnistamisessa käytetään VOSE-hankkeessakin käytettyä osaamistarpeiden luokittelua, joka perustuu YTT Taina Hanhisen väitöskirjaan Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi 2. Käytetty työelämäosaamisen osaamiskvalifikaatioiden luokittelu tunnistaa mm. seuraavat osaamisen osa-alueet. a. Toimialariippumaton tuotannon yleisosaaminen b + c. Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen d. Liiketoimintaosaaminen e. Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta f. Työyhteisöosaaminen g. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet h. Tutkimus- ja kehitysosaaminen (toimialariippumaton) Luokitteluun pohjautuen on tähän raporttiin laadittu koulutustoimikunnan toiminta-alueittaiset taulukot siitä, millaisia osaamisia näillä alueilla tarvitaan tulevaisuudessa

14 3 Tulokset 3.1 Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Ennakointikirjallisuus tunnistaa melko yhteneväisesti ne globaalit megatrendit, joiden vaikutukset muuttavat maailmaa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla on jo toteutuneen kehityksen valossa tunnistettava suunta ja sen voidaan perustellusti arvioida jatkavan kulkuaan tulevaisuudessa. Näillä muutosvoimilla on vaikutuksia yksittäisten yhteiskuntien, toimialojen ja yritysten toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä megatrendejä tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, pohjautuen useisiin lähteisiin 3. Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Painopiste maailmantaloudessa on siirtymässä kehittyviin markkinoihin, ja erityisesti Kiinan ja Intian painoarvo lisääntyy. Arvioidaan, että vuonna 2025 pelkästään Aasian kehittyvien maiden osuus maailman BKT:stä on yli 30 %, jolloin se ylittää EU-maiden osuuden (noin 20 %). Myös Afrikan ja Etelä- Amerikan maat kasvattavat taloudellista merkitystään. Suomen sijainti suhteessa uusiin kuljetusväyliin ja osaamistaso antavat hyvät mahdollisuudet hyödyntää niin Aasian maiden talouden kasvua kuin Venäjän taloudellista kehitystä. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä Maailman mittakaavassa väestönkasvu jatkuu ja väestö siirtyy matalan tuottavuuden maatalousvaltaisilta alueilta kaupunkeihin. Työikäinen väestö kasvaa ja syntyvyys laskee, jolloin talouskasvu luo lisääntyvää vaurautta, vaikkakin sen jakautumisessa eriarvoisuuden arvioidaan lisääntyvän. Euroopassa väestön ikääntyminen hidastaa alueen talouskasvua. Ikääntyminen kääntää työvoiman tarjonnan laskuun ja kasvattaa oleellisesti aktiiviväestöön kohdistuvaa huoltotaakkaa. 3 Työ- ja elinkeinoministeriö Haasteista mahdollisuuksia. Tulevaisuuskatsaus Oivallus 1. väliraportti EVA Globaalit skenaariot - Tulevaisuuden pelikentät Kasvio Sitra

15 Suomessa väestönkasvu jatkuu ja 6 miljoonan raja ylittynee 2040-luvun alussa, mutta työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 saakka. Maahanmuuttajien väestöllinen merkitys kasvaa, mutta siitä on Suomessa vaikea saada ratkaisuja työvoimaongelmiin. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia Kilpailu raaka-aineista ja tuotannontekijöistä kiristyy ja nostaa hintoja. Ruoka, vesi, viljelykelpoinen maa, mineraalit ja energia ovat yhä halutumpia ja kalliimpia. Näiden tehokkaan käytön osaaminen nousee merkittäväksi kilpailuvaltiksi, samoin kuin uusien materiaalien kehittämisosaaminen sekä uusiomateriaalien hyödyntämisosaaminen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä edetään kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa mm. parantamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Suomella on mahdollisuuksia profiloitua kyvyllään soveltaa korkeaa teknologista osaamista ympäristöä, energiaa ja raaka-aineita säästävissä ratkaisuissa. Teknologia ja innovaatiot leviävät nopeasti Maailmantalouden osaamis-, innovaatio- ja pääomakapasiteetti kasvaa merkittävästi, erityisesti kehittyvissä maissa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti hyödynnettäviksi eri puolilla maailmaa. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä ja teknologia siirtyy taustalle. Räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja käyttöönotto nopeutuvat edelleen ja muokkaavat yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä, toimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja. Digitalisoituminen tuo markkinoille uusia tavaroita ja palveluja, joiden käyttöönotto maailmanlaajuisesti on nopeaa. Erityisen tärkeää tulee olemaan kyky hallita ja hyödyntää tietoa sekä käyttää IT-infrastruktuuria tehokkaasti. Työntekijöiden osaamistasolla ja työyhteisön innovaatiokyvyllä on suuri merkitys tuloksenteolle. Kansalaisten ja muidenkin käyttäjien halu ja mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöön kasvaa. Kulutus- ja elämyshakuisuus korostuu etenkin alueilla, joissa kulutuskulttuuri on nuorta. Vastuullisemman kulutuksen merkitys on kuitenkin nousussa ympäristönäkökulman korostuessa. 15

16 Uusien teknologioiden (biotekniikka, nanotekniikka) käyttömahdollisuudet hyödykkeiden ja energian tuotannossa ja terveyspalveluissa kasvavat. Turbulenssi ja suuret muutokset lisäävät riskejä Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeinen taloudellinen turbulenssi jatkuu ja euroalueen velkakriisin aiheuttamat levottomuudet ovat monissa maissa jo arkipäivää. Turvallisuuden merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa. Uudet teknologiat, tietoyhteiskunnan kehittyminen, kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen korostavat turvallisuuden tarvetta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tuotantorakenteessa tapahtuu merkittäviä toimialojen välisiä ja tuoteryhmien sisäisiä rakennesiirtymiä, joiden seurauksena yli miljoonan henkilön työpaikka ja työtehtävät muuttuvat merkittävästi. Yrityksen ja kansantalouden ansaintatavat muuttuvat globaalin työnjaon kehittyessä. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa ja keskeiseen rooliin nousevat palveluliiketoiminnan suojamuodot kuten tekijänoikeus, tavaramerkkisuoja ja mallioikeus. Innovaatiotoiminnan tulee huomioida uudet toimialat. Globaali kilpailu korostaa Suomessakin alueiden ja paikallistason merkitystä. Vireillä oleva kuntauudistus tulee ravistelemaan alueiden ja kuntien toimintatapoja. Yhteenvedoksi aihepiiristä sopii lista, jonka Sitra on koonnut 2011 suomalaiseen elinkeinoelämään laajasti vaikuttavista trendeistä 4 : ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat kaikkeen sulautuu teknologiaa taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä yksilön valintojen vaikeus lisääntyy Suomi ikääntyy muiden edellä

17 Lopuksi kannattaa todeta, että ennakoinnin lähtökohdat perustuvat usein melko konservatiivisiin kehitysarvioihin, vaikka todellinen kehitys usein tapahtuu vaikeasti ennakoitavien ja yllätyksellisten tapahtumien kautta. 3.2 Odotettavissa uudenlaista työtä Suomalaisen työelämän siirtymämurroksesta teollisen yhteiskunnan toimintamalleista kohti tieto- ja palveluyhteiskunnan toimintatapoja on kirjoitettu paljon. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tulevaisuudessa yritysten ansaintalogiikka perustuu enenevässä määrin innovaatioihin. Keskeiseksi nousee se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uusia tai uudistettuja tuotoksia. Tämä haastaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmän uudistumaan. Esimerkiksi EK:n Oivallus-hankkeen loppuraportissa nostettiin esiin kysymys, siitä, perustuuko nykyinen koulutusjärjestelmämme vielä teollisen ajan tarpeisiin. Koulutammeko ihmisiä tarkkarajaisiin ja yksinäistä työpanosta vaativiin töihin, vaikka työelämä muuttuu toiseen suuntaan? Oivallus-loppuraportti Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työ irtoaa rutiineista eivätkä työtehtävät ole enää tarkkaan määriteltyjä. Työ alkaakin kurinalaisen orkesterisoiton sijaan muistuttaa yhä enemmän jazz-improvisaatiota, jossa päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja. Yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai kehittääkseen jotain uutta 5. Hyvän työelämän vaade on tullut selkeästi sanoitetuksi suomalaisessa työelämäkeskustelussa viime vuosina, kun on pohdittu vaikkapa suomalaisten työperäisen uupumuksen ja masennuksen perussyitä. Valokeilaan on noussut myös kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Muita työelämään vaikuttavia trendejä ovat suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, Y-sukupolven ( syntyneet) siirtymä työpaikoille sekä työssä jaksamisen ja eläkeiänkin jälkeisen työssä jatkamisen tematiikka. Tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla eletään monikulttuurista arkea, jota rytmittävät erilaiset työajan ja työmuotojen joustot. Suomalainen työ on murroksessa ja edessä näkyy monenlaisia muutoksia työn tekemisen tavoissa ja organisoinnissa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 laatiman, vuoteen 2020 ulottuvan Työelämän kehittämisstrategian tausta- 5 Oivallus-loppuraportti 17

18 aineistoissa 6 kuvattiin, kuinka ihmisten johtaminen, työn organisointi, työnteon tavat, työelämän pelisäännöt ja sosiaaliset suhteet, työympäristö, työterveys ja työkyky sekä työn vaatimat osaamiset ja valmiudet ovat osin rajussakin muutoksessa. Muutostarpeen taustalla on siirtymä massatuotantoon perustavan kasvun hitaasta hiipumisesta kohti tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) hyödyntämiseen perustuvien tuotantomallien kokeilevaa käyttöönottoa. Tulevaisuudessa ICT:hen ja halpaan, kaikille saatavissa olevaan informaatioon perustuvat tuotantomallit eivät perustu keskittämiseen, standardointiin ja mittakaavaedun hyödyntämiseen vaan verkostomaisiin tuotantomalleihin, joissa tuotteen ja palvelun tuottaminen hajaantuu usean toimijan toteuttamaksi. Seuraava tarkastelu pohjautuu edellä mainitun teoksen kuvauksiin työn muutoksista lähivuosikymmeninä. Ihmisten johtamisosaaminen tulee tietovaltaisemmassa, verkostoituneemmassa ja aineettomammassa taloudessa olemaan entistä tärkeämpi kilpailuedun lähde organisaatioille. Johtamisen kohteena tuleekin olemaan yhä useammin tarkasti rajatun ja suhteellisen stabiilina pysyvän organisaation, yksikön tai tiimin sijaan yhä useammin ihmisten johtaminen osana monimutkaisia, jatkuvassa liikkeessä olevia verkostoja. Monitoimijaisissa verkostoissa keskeistä on yhteisten arvojen ja päämäärien sekä jaettujen näkemysten aikaansaaminen verkoston osapuolten kesken. Tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen kehittäminen ja innovointi ovat jatkossa osa yhä useamman ihmisen työtä, ja lisäksi reagoinnin käyttäjien, asiakkaiden ja markkinoiden signaaleihin on oltava nopeaa. Myös oman työn jatkuva kehittäminen on monissa tehtävissä välttämätöntä. Ihmisten työajat, tavat tehdä työtä sekä työehdot ovat tulevaisuudessa huomattavasti yksilöllisempiä kuin nyt. Tätä edistävät niin ICT:n kehitys kuin ihmisten arvojen ja elämäntyylien eriytyminen sekä työvoiman tarjonnan supistuminen. Työn organisoinnissa on siirrytty 2030-luvulle tultaessa organisaation konemaisuutta sekä ihmisten rationaalista käyttäytymistä korostavista opeista entistä enemmän organisaation kulttuurisia piirteitä ja ihmisten erilaisuutta hyödyntäviin oppeihin. Verkostomaiset tavat organisoida työtä yleistyvät ja kehittyvät. Organisointityö muuttuukin aiempaa useamman henkilön toteuttamaksi, entistä jatkuvammaksi ja tilannesidonnaisemmaksi toiminnaksi, eräänlaiseksi jatkuvaksi itseorganisoitumiseksi. Työn organisoinnista tuleekin enenevästi yksilön henkilökohtainen asia ja toisaalta työtä organisoidaan joustavin kokoonpanoin muuntuvissa (työ)yhteisöissä, jotka rikkovat organisatoristen rajojen ohella myös työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja. 6 Alasoini, Järvensivu ja Mäkitalo

19 Työnteon tavoissa on nähtävissä asiakasvaatimusten kasvun, talouden globalisoitumisen, verkostomaisten organisointitapojen yleistymisen ja pilvi- ym. teknologioiden kehittymisen myötä monissa organisaatiossa työskentelyn lisääntyminen hajautetusti erilaisissa paikoissa ja erilaisina aikoina päivässä ja viikossa. Työelämän pelisääntöjen ja sosiaalisten suhteiden osalta tarkasteluun nousevat mm. moninaistuvat kulttuuri- ja elämäntyylitaustat sekä työelämässä olevien entistä laveampi ikäjakauma sekä ns. Y-sukupolven asema työmarkkinoilla. Y-sukupolvi korostaa edeltäjiään enemmän työn mielekkyyttä sekä arvojen mukaista työtä. Kun ikäluokkien pienenemisen ja eläköitymisen myötä työn tekijöistä alkaa olla pulaa ja näille tekijöille on tarjottava yhä yksilöllisempiä ratkaisuja työn ja sen reunaedellytysten muokkaamisessa, tapahtuu nk. työn subjektivoituminen. Tällä tarkoitetaan työn olennaista riippuvuutta tekijänsä mahdollisuuksista investoida työhön itseään ja ilmaista työssä itseään. Työtehtävät vaativat entistä enemmän persoonan laittamista peliin sitä mukaa, kun työ muuttuu tieto- ja palveluvaltaisemmaksi ja rutiinitöitä automatisoidaan. Y-sukupolvella tulee pelisukupolvena olemaan myös työssä käytössään monenlaisia pärjäämis- ja pelistrategioita, joita soveltamalla he luovivat työelämän kentällä ja rakentavat itselleen mielekästä (työ)elämäntarinaa. Työn sisällön ja organisaatioiden toimintatavan on tulevaisuudessa vastattava nykyistä paremmin työntekijöiden ja asiakkaiden arvoja ja etiikkaa, mikä merkitsee, että yrityksissä on otettava monipuolisesti huomioon yhteiskuntavastuun eri osa-alueet ja taloudellisten tavoitteiden ohella korostettava eettisekologista orientaatiota. Työntekijöiden haasteena voi 2030-luvulle tultaessa olla edelleen työn ja elämän kuormittava sirpaleisuus sekä epätasa-arvon kokemukset. Myös osaamisen ja tiedon omistamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyy paljon isoja kysymyksiä. Tulevaisuudessakin työelämä jakautuu selviytyjiin ja tavalla tai toisella siellä tai sieltä syrjäytyviin. Parhaat edellytykset pärjäämiselle on luovilla ja pelisilmää omaavilla ihmisillä, jotka kykenevät rakentamaan, improvisoimaan ja kontrolloimaan elämäntarinaansa ja päästämään irti menneisyydestä. Työympäristön osalta psykososiaalisen työympäristön merkitys terveydelle ja työhyvinvoinnille korostuu tulevaisuudessa. Huomiota vaativat mm. työperäisen stressin ja henkisen kuormittumisen kokemukset, työvoiman ikääntyminen, nuoren sukupolven elämäntapavalinnat, työvoiman kansainvälistyminen ja työvoiman puute. 19

20 Yhteenvetona työelämän ja koulutuksen sekä oppimisen muutos voidaan tiivistää seuraavaan kuvaan: Teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta Palveluyhteiskunta Fyysinen työ Normaalityösuhdemalli: Yksi ammatti Vakituinen työpaikka Kokopäivätyö Saman työantajan palveluksessa Tietotyö Normaalityösuhdemallin murtuminen: Määräaikaiset työsuhteet Osa-aikatyö Työura usean työantajan palveluksessa Työtä tehdään sosiaalisissa verkostoissa Työelämän joustavuus Monta ammattiuraa Työura muodostuu palkkatyön, yrittäjyyden ja 3. sektorilla työskentelyn erilaisista kombinaatioista Freelanceyrittäjäverkostot Työelämän muutos Muodollinen koulutus Kouluts teollisuuden tarpeisiin Koulutusputki Massamuotoinen opetus Koulutuksen ja oppimisen muutos Elinikäisen oppimisen ja epämuodollisuuden lisääntyminen Tiedon hankkiminen, soveltaminen, jalostaminen Monimuoto-opetuksen lisääntyminen Modulaariset tutkinnot lisääntyvät Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja verkostotoimintataidot Uudet oppimisympäristöt ja opetusteknologiat Kuva: Suomalaisen elinkeinoelämän, työelämän ja koulutuksen muutos. Lähde: Aalto, Ahokas ja Kuosa

MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015?

MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015? Kirsti Jokiranta MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015? Perustyöntekij ntekijätasolla tasolla - Osaaja 2015 -tutkimus Asiantuntija-,, esimies- ja johtotasolla - Näkijät t ja soveltajat

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi

Ennakointikoulutus. Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta. Elina Hiltunen, whatsnext.fi Ennakointikoulutus Osallistujien keräämiä trendejä työn ja koulutuksen tulevaisuudesta Työelämän trendit Pätkätyöt Työpaikkojen väheneminen Hoivatyöpaikkojen lisääntyminen Työpaikkojen korvaaminen automatisaatiolla

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa TAMKin strategia kohti vuotta 2020 Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 12.2.2016 TAMKin strategia kohti vuotta 2020 1. TAMKin strategian tausta Tampereen ammattikorkeakoulu käynnisti

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu

Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Liiketalouden perustutkinnon kehittäminen mikä muuttuu Paula Hyytiäinen Kehitysjohtaja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto paula.hyytiainen@businesscollege.fi Liiketalouden kehittämispäivä 30.1.2013 PERUSTEIDEN

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA

MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA MILLÄ RAVITSEMUSOSAAMISELLA RUOKASI VALMISTETAAN Enni Mertanen 31.3.2011 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Ruoanvalmistajilla pitäisi olla toisen asteen tutkinto Ruokapalvelujen esimiestehtävissä toimivilla

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus OPETUSSUUNNITELMA Medianomi (AMK), monimuotototeutus Media-alan monimuotototeutuksessa syvennyt kuvalliseen viestintään. Opinnoissasi paneudut kuvalliseen ilmaisuun ja visuaaliseen viestintään soveltamalla

Lisätiedot

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi

Työssä oppiminen. Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Sykettätyöhön.fi-palvelu sykettatyohon.fi Työssä oppiminen Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus TTK Toimintaympäristön raju muutos Olemme murtautumassa teollisen ajan taloudesta informaatioyhteiskunnan kautta verkostoyhteiskuntaan. Talous globalisoituu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Merja Lahdenkauppi, Riitta Karusaari & Tuula Junttila Osaamisen ja sivistyksen asialla MATKAILUALAN/ HOTELLI-, RAVINTOLA-

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MYYNNIN TUKIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Myynnin tukipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o palvelee sisäisiä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti. Minna Bálint Opetushallitus AMPA Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Minna Bálint Opetushallitus AMPA Henkilökohtaistaminen A 794/2015 voimaan 1.8.2015 Laatu Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari

Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin. 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Korkeakoulukaupunki Tampere elinkeinoelämän näkökulma alueen osaamistarpeisiin 18.3.2014 Peer Haataja, Tampereen kauppakamari Kilpailu muokkaa yrityksiä, työn tekemisen tavat muuttuvat Millaista osaamista

Lisätiedot