LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET

Transkriptio

1 Ritva Rajander-Juusti LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET Ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tueksi Raportit ja selvitykset 2013:1

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2013:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Ennakointihankkeen tausta ja tavoitteet Lähestymistavat ja menetelmät Tulokset Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Odotettavissa uudenlaista työtä Uusi työ asettaa uudenlaisia osaamistarpeita Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet Tulevaisuuden alat ja ammatit Tulevaisuuden osaamisprofiilit Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain Kaupan osaamistarpeita on selvitetty laajasti Yrittäjyyden osaamistarpeet Liiketalouden ja hallinnon osaamistarpeet Finanssialan osaamistarpeet Skenaariopajan antia Johtopäätökset Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet liiketalousalalla Koulutusaloittaiset osaamistarpeet Lopuksi Paljon osattavaa Reagointikykyä ja ketteryyttä Tiedon lisäksi taitoja ja tunnetta Koulutukseen lisää kiinnostavuutta Kauppa kaipaa moniosaajia Yrittäjämäistä toimintatapaa koulutettava kaikille Liiketalous ja hallinto teknologian kehityksen myötä muutoksessa Finanssiala tarvitsee laaja-alaista osaamista Yhteenveto ehdotuksista koulutuksen kehittämiseksi Rajapinnat ja täydennystä vaativat osa-alueet Lähdeluettelo Liite 1: Työpajojen osallistujat

4 4

5 Tiivistelmä Tässä raportissa, joka on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimeksiannosta, selvitetään liiketalousalan koulutukseen kohdistuvia osaamistarpeita seuraavien vuoden aikana. Menetelminä ovat kirjallisuustarkastelu sekä asiantuntijatyöpajojen tuottaman tiedon analysointi. Osaamisten luokittelun pohjana on käytetty Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojekti VOSE:n käytännön mukaisesti YTT Taina Hanhisen kehittämää työelämäosaamisten osaamiskvalifikaatioiden luokittelua. Ennakointihanke toteutettiin vuoden 2012 aikana. Suomalaisen työn muutos koskee tulevaisuudessa kaikkia työn tekemisen osaalueita: ihmisten johtaminen, työn organisointi, työnteon tavat, työelämän pelisäännöt ja sosiaaliset suhteet sekä työympäristö, -terveys ja -kyky muuttuvat. Muutokset näillä osa-alueilla aiheuttavat merkittäviä odotuksia työn vaatimiin osaamisiin ja valmiuksiin. Monet osaamistarpeet ovat olemassa riippumatta toimialarajoista, sillä muutosvoimat kuten kansainvälistyminen, verkostomaisen toimintatavan yleistyminen sekä teknologian kehittyminen vaikuttavat laaja-alaisesti. Erityisesti liiketoimintaosaamisen, kansainvälisyys- ja kulttuuritaitojen, teknologioiden hyödyntämisen, verkostossa toimimisen ja niiden johtamisen, asiakaspalvelun, muotoilun ja designin sekä vastuullisen liiketoiminnan osaamista kaivataan jatkossa lisää koko suomalaisessa elinkeinoelämässä. Keskeisintä on kuitenkin hankkia sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka auttavat kantamaan pitkäjänteisesti menossa olevan toimintatapojen murroksen yli. Tällöin korostuvat erityisesti elinikäisen oppimisen ja koulutuksen keinot valmentaa muutoksiin koko työuran varrella. Myös suhtautumisella muutokseen, muutosketteryydellä ja joustavuudella on paikkansa tulevaisuuden keskeisten osaamisten joukossa. Liiketalouden ammateissa ja tehtävissä kaivataan aikaisempaa enemmän moniosaajia, joissa yhdistyvät erilaiset kaksoiskompetenssit (kuten erinomainen asiakaspalveluosaaminen ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistaidot). Myös jonkin alueen syvä substanssiosaaminen yhdistettynä haluun ja kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita (ns. T-mallin osaamisprofiili) ovat tulevaisuudessa kovaa valuuttaa. Esimiestyössä korostuu voimakkaasti vahva ihmisosaaminen tulevaisuuden monimuotoistuvassa ja yksilöllisiä mahdollisuuksia tarjoavassa työympäristössä. 5

6 Hankkeen skenaariotyöskentelyssä osallistujia pohdituttivat erityisesti globaalin talouskehityksen suunta, suomalaisen elinkeinoelämän ylivoimatekijöiden löytäminen sekä yhteiskunnallisen ja työelämän vallan jakautuminen tulevaisuudessa varsinkin eri sukupolvien välillä. Koulutuksen tulevaisuuden osalta skenaariot nostivat valokeilaan sekä opetuksen sisältöön että menetelmiin liittyviä kysymyksiä. Pitäisikö opettaa laajasti perusselviytymistaitoja vai erikoistua vahvasti esim. johonkin teknologia-alueeseen? Miten eri opetusmenetelmillä (pelillistämisellä, käytännönläheisellä työssä oppimisella, verkko- ja virtuaaliopetuksella) tuetaan osaamisten kehittymistä? Mikä on opettajien työn painopiste, tietojen ja taitojen tarjoaminen vai motivaattorina toimiminen? Kuka opettaa ja kuka oppii, kun oppiminen on elinikäistä ja työpaikoilla on paljon eri-ikäisiä nuoria ja senioreita? Olisiko koulutusosaamisesta suomalaiseksi vientituotteeksi? Koulutustoimikunnan ennakointityössä tunnistettiin kolme keskeistä muutosvoimaa ja neljä pääteemaa, jotka saavat aikaan osaamistarpeita. Muutosvoimina nousivat esiin verkostomainen toiminta, teknologian suomat mahdollisuudet sekä innovaatioiden ja luovuuden rooli kasvun ja tuottavuuden takaajana. Pääteemoina tunnistettiin johtajuuteen, asiakasosaamiseen, yrittäjämäiseen toimintaan sekä joustavaan ja muuntautumiskykyiseen oppijaan liittyvät asiat. Parempi johtamis- ja esimiesosaaminen on keskeinen keino aikaansaada parempaa työelämää. Organisaatioiden välistä kilpailuetua haetaan yhä tiiviimmin paremman asiakasosaamisen ja myynnillisyyden kautta. Kun työelämä yksilöllistyy ja työ subjektivoituu, yrittäjämäiset toimintatavat mahdollistavat työelämän yksilöllisempien ratkaisujen tarjoamisen ja hyödyntämisen. Tulevaisuuden työpaikoille halutaan rekrytoida erityisesti uutta oppivia ja joustavasti muuntautuvia henkilöitä, joille hyvät vuorovaikutustaidot ja oikea asenne yhdistyvät hyväksi tyypiksi. Kaupan alalla tulevaisuutta on ennakoitu jo paljon, ja kaupan koulutus vastaakin hyvin työelämän odotuksia. Kaupan alan toimijat ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä koulutusta, joka on suunniteltu soveltuvaksi alan hektiseen ja nopeaan toimintaan. Kuitenkin tutkintojen ja koulutussisältöjen pitäisi pystyä reagoimaan vielä nykyistäkin nopeammin, jotta koulutus muuttuisi työelämän mukana. Kaupan työntekijöiden vaihtuvuus ja epätyypillisten työsuhteiden suuri määrä korostavat esimiestyössä tasapainottelua koulutetun ja urasuuntautuneen vakituisen väen ja alalla käväisijöiden tarpeiden välillä. Myös luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä kaivattiin lisää nykyisin tiukasti ketjumaiseen toimintaan ohjaavaan koulutukseen. Yrittäjyysvalmiuksien osalta pidettiin tärkeänä, että yrittäjämäiseen toimintatapaan ohjaavaa koulutusta olisi saatavilla kaikilla toimialoilla aikaisempaa 6

7 enemmän. Myös erilaisiin yritystoiminnan kokeiluihin turvallisessa koulutusympäristössä pitäisi olla mahdollisuuksia entistä useammalla. Liiketalouden ja hallinnon moninaisten tehtäväkenttien yhdistävä tekijä on teknologian aiheuttama muutos työn sisältöihin, joka näkyy niin taloushallinnon, markkinointiviestinnän kuin sihteeri- ja assistenttityönkin arjessa. Hankkeessa nähtiin, että sihteerityön ammattitutkinnon uudet perusteet vastaavat melko hyvin tulevaisuuden tarpeita, mutta koko liiketalouden ja hallinnon koulutuksessa tulisi kehittää moduulimaista rakennetta, joka tukisi mahdollisuuksia yhdistellä koulutukseen osa-alueita kulloisenkin työtehtävän vaatimusten mukaisesti. Finanssialalla tarvitaan uusia osaamisia työkulttuurin kehittämisessä, asiakaslähtöisemmässä toimintatavassa sekä valmiuksia verkostoituvampaan toimintaan. Erityisesti eettisen osaamisen koulutus nähtiin finanssialalla jatkossa tärkeänä. Tämän mielenkiintoisen ennakointityön nyt tullessa päätösvaiheeseen haluan kiittää koulutustoimikuntaa, ohjausryhmää, työpajojen osallistujia ja muita hankkeeseen vaikuttaneita henkilöitä tästä mielenkiintoisesta matkasta tulevaisuuden työelämään. Vantaalla Ritva Rajander-Juusti toimitusjohtaja, FM Serenitas Consulting Oy 7

8 8

9 1 Ennakointihankkeen tausta ja tavoitteet Tausta Tämän selvityksen toimeksiantajana on Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Toimikunnan jäsenet edustavat laajasti koulutusta, työelämää ja näiden sidosryhmiä. Täyttääkseen sille asetettua ennakointivelvoitetta koulutustoimikunta päätti toteuttaa hankkeen ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi vuoden 2012 aikana. Selvityksen on laatinut Serenitas Consulting Oy:ssä toimitusjohtaja, FM Ritva Rajander-Juusti. Tavoitteet Ennakointihankkeen tavoitteena on analysoida siitä, millaisia osaamistarpeita liiketalousalan koulutuksessa on keskipitkällä (4 10 vuotta) ja pitkällä aikajänteellä (10 15 vuotta). Selvityksessä tarkastellaan myös niitä rajapintoja ja tiedon katvealueita, joilta tarvitaan lisää ennakointitietoa. Ennakointi suuntautuu melko pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 5 8 vuoden kuluttua siitä, kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Kauppaa, yrittäjyyttä, liiketaloutta & hallintoa sekä finanssialaa koskevan ammatillisen osaamisen lisäksi tarkasteltavaksi haluttiin myös sellaisia osaamisia, jotka vaikuttavat lähes kaikissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Tällaisia ovat mm. verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, ympäristöosaaminen sekä palveluosaaminen. Lopputulemana tässä ennakointihankkeessa on ehdotus koulutustoimikunnan koulutusalojen kannalta keskeisistä osaamistarpeista. Tämä ehdotus on laadittu pohjautuen sekä olemassa olevaan ennakointiaineistoon että hankkeen kuluessa järjestettyyn työpajatyöskentelyyn. 9

10 Aikataulu Hankkeen aikataulu on ollut seuraava: Aineistojen hankinta, selvitystyö Tammi-maaliskuu 2012 Asiantuntijatyöpaja Väliraportointi valmis Skenaariotyöpaja Kaksi syventävää työpajaa ja Loppuraportti valmis Hanke päättyy Hankkeen tuloksia on esitelty hankeaikana Opetushallituksen järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä sekä hankkeen tilanneelle koulutustoimikunnalle. Hankkeen ohjaus Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Opetushallituksen alainen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta puheenjohtajansa Tarja Kallosen sekä varapuheenjohtajansa Mikko Koskisen johdolla. Opetushallituksessa hankkeen koordinaattorina on toiminut opetusneuvos Minna Bálint. Määrittelyt ja rajaukset Selvitys rajautuu niihin koulutusaloihin, jotka sisältyvät Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimialaan. Selvitys on rajattu koskemaan toisen ja kolmannen asteen ammatillista koulutusta (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä korkeakoulututkinnot). Tämä selvityksen ulkopuolelle on rajattu sellainen lisä- ja täydennyskoulutus, jolla on mahdollista päivittää ja syventää ammatillista osaamistaan. Lisäkoulutusta on mahdollista suorittaa kaikilla koulutusasteilla (ammatillinen lisäkoulutus, ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus ja yliopistojen täydennyskoulutus). Myöskään muu lisäkoulutus, kuten henkilöstökoulutus ja ammattiliittojen koulutus, kielikurssit ja kielitutkinnot ja atk-koulutus, ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. 10

11 2 Lähestymistavat ja menetelmät Menetelmät Selvityksen laatimisessa on käytetty menetelminä sekä valmiita ennakointiaineistoja että löydösten rikastamiseksi koulutustoimikunnalle, tutkintotoimikuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille sekä kutsutuille asiantuntijoille järjestettyjä asiantuntijatyöpajoja, joita pidettiin yhteensä neljä kappaletta. Valmiiden ennakointimateriaalien osalta on suoritettu rajauksia ja valintaa muun muassa sillä perusteella, että tämän selvityksen tarkastelunäkökulmana on pelkästään koulutuksen laadullinen ennakointi ja tästä syystä koulutuksen määrällisiin muutoksiin tai niihin liittyviin materiaaleihin ei ole paneuduttu. Toisena keskeisenä rajauksena on ollut aineistojen painottuminen Suomeen ja suomalaisen elinkeinoelämän todellisuuteen. Kolmas rajaava kriteeri on ollut pyrkimys konkreettiseen lähestymiseen, jonka vuoksi esimerkiksi globaaleihin megatrendeihin liittyvää aineistoa on valittu mukaan vain jossain määrin. Kevään asiantuntijatyöpajassa esiteltiin keskeisiä löydöksiä ja johtopäätöksiä esiselvityksestä, haettiin niihin lisänäkemyksiä sekä selvennettiin painopistealueita ja linjauksia. Tilaisuudesta haluttiin muodostaa koulutustoimikunnan jäsenille mahdollisuus ottaa kantaa, osallistua ja vaikuttaa selvityksen linjauksiin. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 16 osallistujaa. Skenaariotyöpajassa tavoitteena oli tuottaa keväällä tunnistettujen muutosvoimien pohjalta skenaarioita siitä, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia on näköpiirissä Suomelle ja erityisesti koulutuksen näkökulmasta. Työskentelyä ohjasi futuristi Elina Hiltunen What s Next Consulting Oy:stä. Koko päivän tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 19 osallistujaa. Kahdessa syventävässä asiantuntijatyöpajassa (3.10 ja ) tavoitteena oli skenaarioiden näkymien rikastaminen sekä niiden fokusointi eri ammattiryhmiin. Työpajoissa jatkettiin muutosten tarkastelua kohdentamalla näkökulma erityisesti joidenkin ammattien osaamisten muutostarpeisiin. Ensimmäisessä pajassa käsiteltiin markkinointiviestinnän ja kaupan alan sekä yrittäjyyden töiden kehitystä ja toisessa pajassa finanssialaa, liiketalouden ja hallinnon osa-alueita. Molemmat työpajat pidettiin aamupäivän mittaisena Helsingissä ja 11

12 kumpaankin osallistui 8 henkilöä. Työpajojen osallistujalistat ovat liitteessä 1. Hankkeen toisessa vaiheessa tehtiin lisäksi yksi täydentävä haastattelu 1. Ennakointihanke toteutettiin kahdessa vaiheessa vuoden 2012 aikana. Vaiheiden eteneminen on kuvattu alla. Sopimus 12/2011 Aineistojen hankinta, selvitystyö, mahd. haastattelut Tammi-maaliskuu Valmistautuminen workshopiin, toteutuksen suunnittelu, ennakkomateriaali Maaliskuu Yhteinen workshop ASINTUNTIJA- TYÖPAJA koulutustmk jäsenille ja varajäsenille Työpajan aineistojen purku, analyysi, raportti Huhtikuu Asiakkaan hyväksyntä Ohjausryhmä Raportointi valmis Tulosten esittelyä OPH:n järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä I vaihe päättyy Hankesuunnitelma 12/2011 Työpajan ennakkomateriaali 3/2011 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 4/2012 VÄLIRAPORTTI Kuva: Ennakointihankkeen ensimmäisen vaiheen kulku ja osatehtävät Esiselvitys valmis Ohjausryhmä Skenaariotyöpajan suunnittelu Toukoheinäkuu Skenaariotyöpaja Elokuu 2012 Ohjausryhmä Työpajan aineistojen purku, analyysi Syyskuu 2012 Teemoitettu asiantuntija-työseminaari I Lokakuu 2012 Teemoitettu asiantuntija-työseminaari II Lokakuu 2012 Työpajan aineistojen purku, analyysi Marraskuu 2012 Raportointi valmis (ohjausryhmä) Tulosten jakelu ja levitys Hanke päättyy Hankesuunnitelma Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 8/2012 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 10/2012 LOPPURAPORTTI Kuva: Ennakointihankkeen toisen vaiheen kulku ja osatehtävät Tämän ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät pohjautuvat pääosin Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojektin (VOSE) käyttämiin menetelmiin ja työtapoihin. 1 Haastateltavana Johanna Vuori Haaga-Heliasta liittyen tutkimukseen myynnin ja palvelualojen työelämätaidoista tulevaisuudessa. 12

13 VOSE-hanke toteutettiin Opetushallituksessa Opetushallituksen rahoittamana ja Euroopan sosiaalirahaston tuella Osaamisten tunnistamisessa käytetään VOSE-hankkeessakin käytettyä osaamistarpeiden luokittelua, joka perustuu YTT Taina Hanhisen väitöskirjaan Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi 2. Käytetty työelämäosaamisen osaamiskvalifikaatioiden luokittelu tunnistaa mm. seuraavat osaamisen osa-alueet. a. Toimialariippumaton tuotannon yleisosaaminen b + c. Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen d. Liiketoimintaosaaminen e. Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta f. Työyhteisöosaaminen g. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet h. Tutkimus- ja kehitysosaaminen (toimialariippumaton) Luokitteluun pohjautuen on tähän raporttiin laadittu koulutustoimikunnan toiminta-alueittaiset taulukot siitä, millaisia osaamisia näillä alueilla tarvitaan tulevaisuudessa

14 3 Tulokset 3.1 Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Ennakointikirjallisuus tunnistaa melko yhteneväisesti ne globaalit megatrendit, joiden vaikutukset muuttavat maailmaa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla on jo toteutuneen kehityksen valossa tunnistettava suunta ja sen voidaan perustellusti arvioida jatkavan kulkuaan tulevaisuudessa. Näillä muutosvoimilla on vaikutuksia yksittäisten yhteiskuntien, toimialojen ja yritysten toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä megatrendejä tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, pohjautuen useisiin lähteisiin 3. Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Painopiste maailmantaloudessa on siirtymässä kehittyviin markkinoihin, ja erityisesti Kiinan ja Intian painoarvo lisääntyy. Arvioidaan, että vuonna 2025 pelkästään Aasian kehittyvien maiden osuus maailman BKT:stä on yli 30 %, jolloin se ylittää EU-maiden osuuden (noin 20 %). Myös Afrikan ja Etelä- Amerikan maat kasvattavat taloudellista merkitystään. Suomen sijainti suhteessa uusiin kuljetusväyliin ja osaamistaso antavat hyvät mahdollisuudet hyödyntää niin Aasian maiden talouden kasvua kuin Venäjän taloudellista kehitystä. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä Maailman mittakaavassa väestönkasvu jatkuu ja väestö siirtyy matalan tuottavuuden maatalousvaltaisilta alueilta kaupunkeihin. Työikäinen väestö kasvaa ja syntyvyys laskee, jolloin talouskasvu luo lisääntyvää vaurautta, vaikkakin sen jakautumisessa eriarvoisuuden arvioidaan lisääntyvän. Euroopassa väestön ikääntyminen hidastaa alueen talouskasvua. Ikääntyminen kääntää työvoiman tarjonnan laskuun ja kasvattaa oleellisesti aktiiviväestöön kohdistuvaa huoltotaakkaa. 3 Työ- ja elinkeinoministeriö Haasteista mahdollisuuksia. Tulevaisuuskatsaus Oivallus 1. väliraportti EVA Globaalit skenaariot - Tulevaisuuden pelikentät Kasvio Sitra

15 Suomessa väestönkasvu jatkuu ja 6 miljoonan raja ylittynee 2040-luvun alussa, mutta työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 saakka. Maahanmuuttajien väestöllinen merkitys kasvaa, mutta siitä on Suomessa vaikea saada ratkaisuja työvoimaongelmiin. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia Kilpailu raaka-aineista ja tuotannontekijöistä kiristyy ja nostaa hintoja. Ruoka, vesi, viljelykelpoinen maa, mineraalit ja energia ovat yhä halutumpia ja kalliimpia. Näiden tehokkaan käytön osaaminen nousee merkittäväksi kilpailuvaltiksi, samoin kuin uusien materiaalien kehittämisosaaminen sekä uusiomateriaalien hyödyntämisosaaminen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä edetään kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa mm. parantamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Suomella on mahdollisuuksia profiloitua kyvyllään soveltaa korkeaa teknologista osaamista ympäristöä, energiaa ja raaka-aineita säästävissä ratkaisuissa. Teknologia ja innovaatiot leviävät nopeasti Maailmantalouden osaamis-, innovaatio- ja pääomakapasiteetti kasvaa merkittävästi, erityisesti kehittyvissä maissa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti hyödynnettäviksi eri puolilla maailmaa. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä ja teknologia siirtyy taustalle. Räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja käyttöönotto nopeutuvat edelleen ja muokkaavat yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä, toimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja. Digitalisoituminen tuo markkinoille uusia tavaroita ja palveluja, joiden käyttöönotto maailmanlaajuisesti on nopeaa. Erityisen tärkeää tulee olemaan kyky hallita ja hyödyntää tietoa sekä käyttää IT-infrastruktuuria tehokkaasti. Työntekijöiden osaamistasolla ja työyhteisön innovaatiokyvyllä on suuri merkitys tuloksenteolle. Kansalaisten ja muidenkin käyttäjien halu ja mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöön kasvaa. Kulutus- ja elämyshakuisuus korostuu etenkin alueilla, joissa kulutuskulttuuri on nuorta. Vastuullisemman kulutuksen merkitys on kuitenkin nousussa ympäristönäkökulman korostuessa. 15

16 Uusien teknologioiden (biotekniikka, nanotekniikka) käyttömahdollisuudet hyödykkeiden ja energian tuotannossa ja terveyspalveluissa kasvavat. Turbulenssi ja suuret muutokset lisäävät riskejä Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeinen taloudellinen turbulenssi jatkuu ja euroalueen velkakriisin aiheuttamat levottomuudet ovat monissa maissa jo arkipäivää. Turvallisuuden merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa. Uudet teknologiat, tietoyhteiskunnan kehittyminen, kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen korostavat turvallisuuden tarvetta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tuotantorakenteessa tapahtuu merkittäviä toimialojen välisiä ja tuoteryhmien sisäisiä rakennesiirtymiä, joiden seurauksena yli miljoonan henkilön työpaikka ja työtehtävät muuttuvat merkittävästi. Yrityksen ja kansantalouden ansaintatavat muuttuvat globaalin työnjaon kehittyessä. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa ja keskeiseen rooliin nousevat palveluliiketoiminnan suojamuodot kuten tekijänoikeus, tavaramerkkisuoja ja mallioikeus. Innovaatiotoiminnan tulee huomioida uudet toimialat. Globaali kilpailu korostaa Suomessakin alueiden ja paikallistason merkitystä. Vireillä oleva kuntauudistus tulee ravistelemaan alueiden ja kuntien toimintatapoja. Yhteenvedoksi aihepiiristä sopii lista, jonka Sitra on koonnut 2011 suomalaiseen elinkeinoelämään laajasti vaikuttavista trendeistä 4 : ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat kaikkeen sulautuu teknologiaa taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä yksilön valintojen vaikeus lisääntyy Suomi ikääntyy muiden edellä

17 Lopuksi kannattaa todeta, että ennakoinnin lähtökohdat perustuvat usein melko konservatiivisiin kehitysarvioihin, vaikka todellinen kehitys usein tapahtuu vaikeasti ennakoitavien ja yllätyksellisten tapahtumien kautta. 3.2 Odotettavissa uudenlaista työtä Suomalaisen työelämän siirtymämurroksesta teollisen yhteiskunnan toimintamalleista kohti tieto- ja palveluyhteiskunnan toimintatapoja on kirjoitettu paljon. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tulevaisuudessa yritysten ansaintalogiikka perustuu enenevässä määrin innovaatioihin. Keskeiseksi nousee se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uusia tai uudistettuja tuotoksia. Tämä haastaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmän uudistumaan. Esimerkiksi EK:n Oivallus-hankkeen loppuraportissa nostettiin esiin kysymys, siitä, perustuuko nykyinen koulutusjärjestelmämme vielä teollisen ajan tarpeisiin. Koulutammeko ihmisiä tarkkarajaisiin ja yksinäistä työpanosta vaativiin töihin, vaikka työelämä muuttuu toiseen suuntaan? Oivallus-loppuraportti Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työ irtoaa rutiineista eivätkä työtehtävät ole enää tarkkaan määriteltyjä. Työ alkaakin kurinalaisen orkesterisoiton sijaan muistuttaa yhä enemmän jazz-improvisaatiota, jossa päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja. Yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai kehittääkseen jotain uutta 5. Hyvän työelämän vaade on tullut selkeästi sanoitetuksi suomalaisessa työelämäkeskustelussa viime vuosina, kun on pohdittu vaikkapa suomalaisten työperäisen uupumuksen ja masennuksen perussyitä. Valokeilaan on noussut myös kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Muita työelämään vaikuttavia trendejä ovat suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, Y-sukupolven ( syntyneet) siirtymä työpaikoille sekä työssä jaksamisen ja eläkeiänkin jälkeisen työssä jatkamisen tematiikka. Tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla eletään monikulttuurista arkea, jota rytmittävät erilaiset työajan ja työmuotojen joustot. Suomalainen työ on murroksessa ja edessä näkyy monenlaisia muutoksia työn tekemisen tavoissa ja organisoinnissa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 laatiman, vuoteen 2020 ulottuvan Työelämän kehittämisstrategian tausta- 5 Oivallus-loppuraportti 17

18 aineistoissa 6 kuvattiin, kuinka ihmisten johtaminen, työn organisointi, työnteon tavat, työelämän pelisäännöt ja sosiaaliset suhteet, työympäristö, työterveys ja työkyky sekä työn vaatimat osaamiset ja valmiudet ovat osin rajussakin muutoksessa. Muutostarpeen taustalla on siirtymä massatuotantoon perustavan kasvun hitaasta hiipumisesta kohti tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) hyödyntämiseen perustuvien tuotantomallien kokeilevaa käyttöönottoa. Tulevaisuudessa ICT:hen ja halpaan, kaikille saatavissa olevaan informaatioon perustuvat tuotantomallit eivät perustu keskittämiseen, standardointiin ja mittakaavaedun hyödyntämiseen vaan verkostomaisiin tuotantomalleihin, joissa tuotteen ja palvelun tuottaminen hajaantuu usean toimijan toteuttamaksi. Seuraava tarkastelu pohjautuu edellä mainitun teoksen kuvauksiin työn muutoksista lähivuosikymmeninä. Ihmisten johtamisosaaminen tulee tietovaltaisemmassa, verkostoituneemmassa ja aineettomammassa taloudessa olemaan entistä tärkeämpi kilpailuedun lähde organisaatioille. Johtamisen kohteena tuleekin olemaan yhä useammin tarkasti rajatun ja suhteellisen stabiilina pysyvän organisaation, yksikön tai tiimin sijaan yhä useammin ihmisten johtaminen osana monimutkaisia, jatkuvassa liikkeessä olevia verkostoja. Monitoimijaisissa verkostoissa keskeistä on yhteisten arvojen ja päämäärien sekä jaettujen näkemysten aikaansaaminen verkoston osapuolten kesken. Tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen kehittäminen ja innovointi ovat jatkossa osa yhä useamman ihmisen työtä, ja lisäksi reagoinnin käyttäjien, asiakkaiden ja markkinoiden signaaleihin on oltava nopeaa. Myös oman työn jatkuva kehittäminen on monissa tehtävissä välttämätöntä. Ihmisten työajat, tavat tehdä työtä sekä työehdot ovat tulevaisuudessa huomattavasti yksilöllisempiä kuin nyt. Tätä edistävät niin ICT:n kehitys kuin ihmisten arvojen ja elämäntyylien eriytyminen sekä työvoiman tarjonnan supistuminen. Työn organisoinnissa on siirrytty 2030-luvulle tultaessa organisaation konemaisuutta sekä ihmisten rationaalista käyttäytymistä korostavista opeista entistä enemmän organisaation kulttuurisia piirteitä ja ihmisten erilaisuutta hyödyntäviin oppeihin. Verkostomaiset tavat organisoida työtä yleistyvät ja kehittyvät. Organisointityö muuttuukin aiempaa useamman henkilön toteuttamaksi, entistä jatkuvammaksi ja tilannesidonnaisemmaksi toiminnaksi, eräänlaiseksi jatkuvaksi itseorganisoitumiseksi. Työn organisoinnista tuleekin enenevästi yksilön henkilökohtainen asia ja toisaalta työtä organisoidaan joustavin kokoonpanoin muuntuvissa (työ)yhteisöissä, jotka rikkovat organisatoristen rajojen ohella myös työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja. 6 Alasoini, Järvensivu ja Mäkitalo

19 Työnteon tavoissa on nähtävissä asiakasvaatimusten kasvun, talouden globalisoitumisen, verkostomaisten organisointitapojen yleistymisen ja pilvi- ym. teknologioiden kehittymisen myötä monissa organisaatiossa työskentelyn lisääntyminen hajautetusti erilaisissa paikoissa ja erilaisina aikoina päivässä ja viikossa. Työelämän pelisääntöjen ja sosiaalisten suhteiden osalta tarkasteluun nousevat mm. moninaistuvat kulttuuri- ja elämäntyylitaustat sekä työelämässä olevien entistä laveampi ikäjakauma sekä ns. Y-sukupolven asema työmarkkinoilla. Y-sukupolvi korostaa edeltäjiään enemmän työn mielekkyyttä sekä arvojen mukaista työtä. Kun ikäluokkien pienenemisen ja eläköitymisen myötä työn tekijöistä alkaa olla pulaa ja näille tekijöille on tarjottava yhä yksilöllisempiä ratkaisuja työn ja sen reunaedellytysten muokkaamisessa, tapahtuu nk. työn subjektivoituminen. Tällä tarkoitetaan työn olennaista riippuvuutta tekijänsä mahdollisuuksista investoida työhön itseään ja ilmaista työssä itseään. Työtehtävät vaativat entistä enemmän persoonan laittamista peliin sitä mukaa, kun työ muuttuu tieto- ja palveluvaltaisemmaksi ja rutiinitöitä automatisoidaan. Y-sukupolvella tulee pelisukupolvena olemaan myös työssä käytössään monenlaisia pärjäämis- ja pelistrategioita, joita soveltamalla he luovivat työelämän kentällä ja rakentavat itselleen mielekästä (työ)elämäntarinaa. Työn sisällön ja organisaatioiden toimintatavan on tulevaisuudessa vastattava nykyistä paremmin työntekijöiden ja asiakkaiden arvoja ja etiikkaa, mikä merkitsee, että yrityksissä on otettava monipuolisesti huomioon yhteiskuntavastuun eri osa-alueet ja taloudellisten tavoitteiden ohella korostettava eettisekologista orientaatiota. Työntekijöiden haasteena voi 2030-luvulle tultaessa olla edelleen työn ja elämän kuormittava sirpaleisuus sekä epätasa-arvon kokemukset. Myös osaamisen ja tiedon omistamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyy paljon isoja kysymyksiä. Tulevaisuudessakin työelämä jakautuu selviytyjiin ja tavalla tai toisella siellä tai sieltä syrjäytyviin. Parhaat edellytykset pärjäämiselle on luovilla ja pelisilmää omaavilla ihmisillä, jotka kykenevät rakentamaan, improvisoimaan ja kontrolloimaan elämäntarinaansa ja päästämään irti menneisyydestä. Työympäristön osalta psykososiaalisen työympäristön merkitys terveydelle ja työhyvinvoinnille korostuu tulevaisuudessa. Huomiota vaativat mm. työperäisen stressin ja henkisen kuormittumisen kokemukset, työvoiman ikääntyminen, nuoren sukupolven elämäntapavalinnat, työvoiman kansainvälistyminen ja työvoiman puute. 19

20 Yhteenvetona työelämän ja koulutuksen sekä oppimisen muutos voidaan tiivistää seuraavaan kuvaan: Teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta Palveluyhteiskunta Fyysinen työ Normaalityösuhdemalli: Yksi ammatti Vakituinen työpaikka Kokopäivätyö Saman työantajan palveluksessa Tietotyö Normaalityösuhdemallin murtuminen: Määräaikaiset työsuhteet Osa-aikatyö Työura usean työantajan palveluksessa Työtä tehdään sosiaalisissa verkostoissa Työelämän joustavuus Monta ammattiuraa Työura muodostuu palkkatyön, yrittäjyyden ja 3. sektorilla työskentelyn erilaisista kombinaatioista Freelanceyrittäjäverkostot Työelämän muutos Muodollinen koulutus Kouluts teollisuuden tarpeisiin Koulutusputki Massamuotoinen opetus Koulutuksen ja oppimisen muutos Elinikäisen oppimisen ja epämuodollisuuden lisääntyminen Tiedon hankkiminen, soveltaminen, jalostaminen Monimuoto-opetuksen lisääntyminen Modulaariset tutkinnot lisääntyvät Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja verkostotoimintataidot Uudet oppimisympäristöt ja opetusteknologiat Kuva: Suomalaisen elinkeinoelämän, työelämän ja koulutuksen muutos. Lähde: Aalto, Ahokas ja Kuosa