LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET"

Transkriptio

1 Ritva Rajander-Juusti LIIKETALOUSALAN OSAAMISTARPEET Ennakointitietoa koulutuksen suunnittelun tueksi Raportit ja selvitykset 2013:1

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2013:1 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy/Timo Päivärinta/PSWFolders Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Ennakointihankkeen tausta ja tavoitteet Lähestymistavat ja menetelmät Tulokset Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Odotettavissa uudenlaista työtä Uusi työ asettaa uudenlaisia osaamistarpeita Toimialarajat ylittävät osaamistarpeet Tulevaisuuden alat ja ammatit Tulevaisuuden osaamisprofiilit Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet toimialoittain Kaupan osaamistarpeita on selvitetty laajasti Yrittäjyyden osaamistarpeet Liiketalouden ja hallinnon osaamistarpeet Finanssialan osaamistarpeet Skenaariopajan antia Johtopäätökset Keskeiset muutosvoimat ja osaamistarpeet liiketalousalalla Koulutusaloittaiset osaamistarpeet Lopuksi Paljon osattavaa Reagointikykyä ja ketteryyttä Tiedon lisäksi taitoja ja tunnetta Koulutukseen lisää kiinnostavuutta Kauppa kaipaa moniosaajia Yrittäjämäistä toimintatapaa koulutettava kaikille Liiketalous ja hallinto teknologian kehityksen myötä muutoksessa Finanssiala tarvitsee laaja-alaista osaamista Yhteenveto ehdotuksista koulutuksen kehittämiseksi Rajapinnat ja täydennystä vaativat osa-alueet Lähdeluettelo Liite 1: Työpajojen osallistujat

4 4

5 Tiivistelmä Tässä raportissa, joka on laadittu opetus- ja kulttuuriministeriön Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimeksiannosta, selvitetään liiketalousalan koulutukseen kohdistuvia osaamistarpeita seuraavien vuoden aikana. Menetelminä ovat kirjallisuustarkastelu sekä asiantuntijatyöpajojen tuottaman tiedon analysointi. Osaamisten luokittelun pohjana on käytetty Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojekti VOSE:n käytännön mukaisesti YTT Taina Hanhisen kehittämää työelämäosaamisten osaamiskvalifikaatioiden luokittelua. Ennakointihanke toteutettiin vuoden 2012 aikana. Suomalaisen työn muutos koskee tulevaisuudessa kaikkia työn tekemisen osaalueita: ihmisten johtaminen, työn organisointi, työnteon tavat, työelämän pelisäännöt ja sosiaaliset suhteet sekä työympäristö, -terveys ja -kyky muuttuvat. Muutokset näillä osa-alueilla aiheuttavat merkittäviä odotuksia työn vaatimiin osaamisiin ja valmiuksiin. Monet osaamistarpeet ovat olemassa riippumatta toimialarajoista, sillä muutosvoimat kuten kansainvälistyminen, verkostomaisen toimintatavan yleistyminen sekä teknologian kehittyminen vaikuttavat laaja-alaisesti. Erityisesti liiketoimintaosaamisen, kansainvälisyys- ja kulttuuritaitojen, teknologioiden hyödyntämisen, verkostossa toimimisen ja niiden johtamisen, asiakaspalvelun, muotoilun ja designin sekä vastuullisen liiketoiminnan osaamista kaivataan jatkossa lisää koko suomalaisessa elinkeinoelämässä. Keskeisintä on kuitenkin hankkia sellaisia tietoja, taitoja ja asenteita, jotka auttavat kantamaan pitkäjänteisesti menossa olevan toimintatapojen murroksen yli. Tällöin korostuvat erityisesti elinikäisen oppimisen ja koulutuksen keinot valmentaa muutoksiin koko työuran varrella. Myös suhtautumisella muutokseen, muutosketteryydellä ja joustavuudella on paikkansa tulevaisuuden keskeisten osaamisten joukossa. Liiketalouden ammateissa ja tehtävissä kaivataan aikaisempaa enemmän moniosaajia, joissa yhdistyvät erilaiset kaksoiskompetenssit (kuten erinomainen asiakaspalveluosaaminen ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistaidot). Myös jonkin alueen syvä substanssiosaaminen yhdistettynä haluun ja kykyyn ymmärtää muita osaamisalueita (ns. T-mallin osaamisprofiili) ovat tulevaisuudessa kovaa valuuttaa. Esimiestyössä korostuu voimakkaasti vahva ihmisosaaminen tulevaisuuden monimuotoistuvassa ja yksilöllisiä mahdollisuuksia tarjoavassa työympäristössä. 5

6 Hankkeen skenaariotyöskentelyssä osallistujia pohdituttivat erityisesti globaalin talouskehityksen suunta, suomalaisen elinkeinoelämän ylivoimatekijöiden löytäminen sekä yhteiskunnallisen ja työelämän vallan jakautuminen tulevaisuudessa varsinkin eri sukupolvien välillä. Koulutuksen tulevaisuuden osalta skenaariot nostivat valokeilaan sekä opetuksen sisältöön että menetelmiin liittyviä kysymyksiä. Pitäisikö opettaa laajasti perusselviytymistaitoja vai erikoistua vahvasti esim. johonkin teknologia-alueeseen? Miten eri opetusmenetelmillä (pelillistämisellä, käytännönläheisellä työssä oppimisella, verkko- ja virtuaaliopetuksella) tuetaan osaamisten kehittymistä? Mikä on opettajien työn painopiste, tietojen ja taitojen tarjoaminen vai motivaattorina toimiminen? Kuka opettaa ja kuka oppii, kun oppiminen on elinikäistä ja työpaikoilla on paljon eri-ikäisiä nuoria ja senioreita? Olisiko koulutusosaamisesta suomalaiseksi vientituotteeksi? Koulutustoimikunnan ennakointityössä tunnistettiin kolme keskeistä muutosvoimaa ja neljä pääteemaa, jotka saavat aikaan osaamistarpeita. Muutosvoimina nousivat esiin verkostomainen toiminta, teknologian suomat mahdollisuudet sekä innovaatioiden ja luovuuden rooli kasvun ja tuottavuuden takaajana. Pääteemoina tunnistettiin johtajuuteen, asiakasosaamiseen, yrittäjämäiseen toimintaan sekä joustavaan ja muuntautumiskykyiseen oppijaan liittyvät asiat. Parempi johtamis- ja esimiesosaaminen on keskeinen keino aikaansaada parempaa työelämää. Organisaatioiden välistä kilpailuetua haetaan yhä tiiviimmin paremman asiakasosaamisen ja myynnillisyyden kautta. Kun työelämä yksilöllistyy ja työ subjektivoituu, yrittäjämäiset toimintatavat mahdollistavat työelämän yksilöllisempien ratkaisujen tarjoamisen ja hyödyntämisen. Tulevaisuuden työpaikoille halutaan rekrytoida erityisesti uutta oppivia ja joustavasti muuntautuvia henkilöitä, joille hyvät vuorovaikutustaidot ja oikea asenne yhdistyvät hyväksi tyypiksi. Kaupan alalla tulevaisuutta on ennakoitu jo paljon, ja kaupan koulutus vastaakin hyvin työelämän odotuksia. Kaupan alan toimijat ovat aktiivisesti olleet mukana kehittämässä koulutusta, joka on suunniteltu soveltuvaksi alan hektiseen ja nopeaan toimintaan. Kuitenkin tutkintojen ja koulutussisältöjen pitäisi pystyä reagoimaan vielä nykyistäkin nopeammin, jotta koulutus muuttuisi työelämän mukana. Kaupan työntekijöiden vaihtuvuus ja epätyypillisten työsuhteiden suuri määrä korostavat esimiestyössä tasapainottelua koulutetun ja urasuuntautuneen vakituisen väen ja alalla käväisijöiden tarpeiden välillä. Myös luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä kaivattiin lisää nykyisin tiukasti ketjumaiseen toimintaan ohjaavaan koulutukseen. Yrittäjyysvalmiuksien osalta pidettiin tärkeänä, että yrittäjämäiseen toimintatapaan ohjaavaa koulutusta olisi saatavilla kaikilla toimialoilla aikaisempaa 6

7 enemmän. Myös erilaisiin yritystoiminnan kokeiluihin turvallisessa koulutusympäristössä pitäisi olla mahdollisuuksia entistä useammalla. Liiketalouden ja hallinnon moninaisten tehtäväkenttien yhdistävä tekijä on teknologian aiheuttama muutos työn sisältöihin, joka näkyy niin taloushallinnon, markkinointiviestinnän kuin sihteeri- ja assistenttityönkin arjessa. Hankkeessa nähtiin, että sihteerityön ammattitutkinnon uudet perusteet vastaavat melko hyvin tulevaisuuden tarpeita, mutta koko liiketalouden ja hallinnon koulutuksessa tulisi kehittää moduulimaista rakennetta, joka tukisi mahdollisuuksia yhdistellä koulutukseen osa-alueita kulloisenkin työtehtävän vaatimusten mukaisesti. Finanssialalla tarvitaan uusia osaamisia työkulttuurin kehittämisessä, asiakaslähtöisemmässä toimintatavassa sekä valmiuksia verkostoituvampaan toimintaan. Erityisesti eettisen osaamisen koulutus nähtiin finanssialalla jatkossa tärkeänä. Tämän mielenkiintoisen ennakointityön nyt tullessa päätösvaiheeseen haluan kiittää koulutustoimikuntaa, ohjausryhmää, työpajojen osallistujia ja muita hankkeeseen vaikuttaneita henkilöitä tästä mielenkiintoisesta matkasta tulevaisuuden työelämään. Vantaalla Ritva Rajander-Juusti toimitusjohtaja, FM Serenitas Consulting Oy 7

8 8

9 1 Ennakointihankkeen tausta ja tavoitteet Tausta Tämän selvityksen toimeksiantajana on Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta. Toimikunnan jäsenet edustavat laajasti koulutusta, työelämää ja näiden sidosryhmiä. Täyttääkseen sille asetettua ennakointivelvoitetta koulutustoimikunta päätti toteuttaa hankkeen ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoimiseksi vuoden 2012 aikana. Selvityksen on laatinut Serenitas Consulting Oy:ssä toimitusjohtaja, FM Ritva Rajander-Juusti. Tavoitteet Ennakointihankkeen tavoitteena on analysoida siitä, millaisia osaamistarpeita liiketalousalan koulutuksessa on keskipitkällä (4 10 vuotta) ja pitkällä aikajänteellä (10 15 vuotta). Selvityksessä tarkastellaan myös niitä rajapintoja ja tiedon katvealueita, joilta tarvitaan lisää ennakointitietoa. Ennakointi suuntautuu melko pitkälle tulevaisuuteen, sillä tutkintoon johtavan koulutuksen kestosta johtuen tutkinnon suorittaneet siirtyvät työelämään vasta 5 8 vuoden kuluttua siitä, kun koulutustarjonnan muutoksista on päätetty. Lisäksi he tulevat olemaan työelämässä vuosikymmeniä. Kauppaa, yrittäjyyttä, liiketaloutta & hallintoa sekä finanssialaa koskevan ammatillisen osaamisen lisäksi tarkasteltavaksi haluttiin myös sellaisia osaamisia, jotka vaikuttavat lähes kaikissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Tällaisia ovat mm. verkosto-osaaminen, kansainvälisyys, yrittäjyysosaaminen, liiketoimintaosaaminen, ympäristöosaaminen sekä palveluosaaminen. Lopputulemana tässä ennakointihankkeessa on ehdotus koulutustoimikunnan koulutusalojen kannalta keskeisistä osaamistarpeista. Tämä ehdotus on laadittu pohjautuen sekä olemassa olevaan ennakointiaineistoon että hankkeen kuluessa järjestettyyn työpajatyöskentelyyn. 9

10 Aikataulu Hankkeen aikataulu on ollut seuraava: Aineistojen hankinta, selvitystyö Tammi-maaliskuu 2012 Asiantuntijatyöpaja Väliraportointi valmis Skenaariotyöpaja Kaksi syventävää työpajaa ja Loppuraportti valmis Hanke päättyy Hankkeen tuloksia on esitelty hankeaikana Opetushallituksen järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä sekä hankkeen tilanneelle koulutustoimikunnalle. Hankkeen ohjaus Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut Opetushallituksen alainen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta puheenjohtajansa Tarja Kallosen sekä varapuheenjohtajansa Mikko Koskisen johdolla. Opetushallituksessa hankkeen koordinaattorina on toiminut opetusneuvos Minna Bálint. Määrittelyt ja rajaukset Selvitys rajautuu niihin koulutusaloihin, jotka sisältyvät Opetushallituksen Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunnan toimialaan. Selvitys on rajattu koskemaan toisen ja kolmannen asteen ammatillista koulutusta (ammatilliset perustutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä korkeakoulututkinnot). Tämä selvityksen ulkopuolelle on rajattu sellainen lisä- ja täydennyskoulutus, jolla on mahdollista päivittää ja syventää ammatillista osaamistaan. Lisäkoulutusta on mahdollista suorittaa kaikilla koulutusasteilla (ammatillinen lisäkoulutus, ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus ja yliopistojen täydennyskoulutus). Myöskään muu lisäkoulutus, kuten henkilöstökoulutus ja ammattiliittojen koulutus, kielikurssit ja kielitutkinnot ja atk-koulutus, ei kuulu tämän tarkastelun piiriin. 10

11 2 Lähestymistavat ja menetelmät Menetelmät Selvityksen laatimisessa on käytetty menetelminä sekä valmiita ennakointiaineistoja että löydösten rikastamiseksi koulutustoimikunnalle, tutkintotoimikuntien puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille sekä kutsutuille asiantuntijoille järjestettyjä asiantuntijatyöpajoja, joita pidettiin yhteensä neljä kappaletta. Valmiiden ennakointimateriaalien osalta on suoritettu rajauksia ja valintaa muun muassa sillä perusteella, että tämän selvityksen tarkastelunäkökulmana on pelkästään koulutuksen laadullinen ennakointi ja tästä syystä koulutuksen määrällisiin muutoksiin tai niihin liittyviin materiaaleihin ei ole paneuduttu. Toisena keskeisenä rajauksena on ollut aineistojen painottuminen Suomeen ja suomalaisen elinkeinoelämän todellisuuteen. Kolmas rajaava kriteeri on ollut pyrkimys konkreettiseen lähestymiseen, jonka vuoksi esimerkiksi globaaleihin megatrendeihin liittyvää aineistoa on valittu mukaan vain jossain määrin. Kevään asiantuntijatyöpajassa esiteltiin keskeisiä löydöksiä ja johtopäätöksiä esiselvityksestä, haettiin niihin lisänäkemyksiä sekä selvennettiin painopistealueita ja linjauksia. Tilaisuudesta haluttiin muodostaa koulutustoimikunnan jäsenille mahdollisuus ottaa kantaa, osallistua ja vaikuttaa selvityksen linjauksiin. Tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 16 osallistujaa. Skenaariotyöpajassa tavoitteena oli tuottaa keväällä tunnistettujen muutosvoimien pohjalta skenaarioita siitä, millaisia mahdollisia tulevaisuuksia on näköpiirissä Suomelle ja erityisesti koulutuksen näkökulmasta. Työskentelyä ohjasi futuristi Elina Hiltunen What s Next Consulting Oy:stä. Koko päivän tilaisuus järjestettiin Helsingissä ja paikalla oli 19 osallistujaa. Kahdessa syventävässä asiantuntijatyöpajassa (3.10 ja ) tavoitteena oli skenaarioiden näkymien rikastaminen sekä niiden fokusointi eri ammattiryhmiin. Työpajoissa jatkettiin muutosten tarkastelua kohdentamalla näkökulma erityisesti joidenkin ammattien osaamisten muutostarpeisiin. Ensimmäisessä pajassa käsiteltiin markkinointiviestinnän ja kaupan alan sekä yrittäjyyden töiden kehitystä ja toisessa pajassa finanssialaa, liiketalouden ja hallinnon osa-alueita. Molemmat työpajat pidettiin aamupäivän mittaisena Helsingissä ja 11

12 kumpaankin osallistui 8 henkilöä. Työpajojen osallistujalistat ovat liitteessä 1. Hankkeen toisessa vaiheessa tehtiin lisäksi yksi täydentävä haastattelu 1. Ennakointihanke toteutettiin kahdessa vaiheessa vuoden 2012 aikana. Vaiheiden eteneminen on kuvattu alla. Sopimus 12/2011 Aineistojen hankinta, selvitystyö, mahd. haastattelut Tammi-maaliskuu Valmistautuminen workshopiin, toteutuksen suunnittelu, ennakkomateriaali Maaliskuu Yhteinen workshop ASINTUNTIJA- TYÖPAJA koulutustmk jäsenille ja varajäsenille Työpajan aineistojen purku, analyysi, raportti Huhtikuu Asiakkaan hyväksyntä Ohjausryhmä Raportointi valmis Tulosten esittelyä OPH:n järjestämässä Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivässä I vaihe päättyy Hankesuunnitelma 12/2011 Työpajan ennakkomateriaali 3/2011 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 4/2012 VÄLIRAPORTTI Kuva: Ennakointihankkeen ensimmäisen vaiheen kulku ja osatehtävät Esiselvitys valmis Ohjausryhmä Skenaariotyöpajan suunnittelu Toukoheinäkuu Skenaariotyöpaja Elokuu 2012 Ohjausryhmä Työpajan aineistojen purku, analyysi Syyskuu 2012 Teemoitettu asiantuntija-työseminaari I Lokakuu 2012 Teemoitettu asiantuntija-työseminaari II Lokakuu 2012 Työpajan aineistojen purku, analyysi Marraskuu 2012 Raportointi valmis (ohjausryhmä) Tulosten jakelu ja levitys Hanke päättyy Hankesuunnitelma Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 8/2012 Yhteenvetomuistio työpajan teemoista 10/2012 LOPPURAPORTTI Kuva: Ennakointihankkeen toisen vaiheen kulku ja osatehtävät Tämän ennakointiselvityksen lähestymistavat ja menetelmät pohjautuvat pääosin Valtakunnallisen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointiprojektin (VOSE) käyttämiin menetelmiin ja työtapoihin. 1 Haastateltavana Johanna Vuori Haaga-Heliasta liittyen tutkimukseen myynnin ja palvelualojen työelämätaidoista tulevaisuudessa. 12

13 VOSE-hanke toteutettiin Opetushallituksessa Opetushallituksen rahoittamana ja Euroopan sosiaalirahaston tuella Osaamisten tunnistamisessa käytetään VOSE-hankkeessakin käytettyä osaamistarpeiden luokittelua, joka perustuu YTT Taina Hanhisen väitöskirjaan Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi 2. Käytetty työelämäosaamisen osaamiskvalifikaatioiden luokittelu tunnistaa mm. seuraavat osaamisen osa-alueet. a. Toimialariippumaton tuotannon yleisosaaminen b + c. Tuotteiden ja palveluiden tuotanto-osaaminen d. Liiketoimintaosaaminen e. Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta f. Työyhteisöosaaminen g. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet h. Tutkimus- ja kehitysosaaminen (toimialariippumaton) Luokitteluun pohjautuen on tähän raporttiin laadittu koulutustoimikunnan toiminta-alueittaiset taulukot siitä, millaisia osaamisia näillä alueilla tarvitaan tulevaisuudessa

14 3 Tulokset 3.1 Globaalit megatrendit vaikuttavat kaikkialla Ennakointikirjallisuus tunnistaa melko yhteneväisesti ne globaalit megatrendit, joiden vaikutukset muuttavat maailmaa lähivuosina ja vuosikymmeninä. Megatrendit ovat kehityksen suuria linjoja, ilmiöitä tai ilmiökokonaisuuksia, joilla on jo toteutuneen kehityksen valossa tunnistettava suunta ja sen voidaan perustellusti arvioida jatkavan kulkuaan tulevaisuudessa. Näillä muutosvoimilla on vaikutuksia yksittäisten yhteiskuntien, toimialojen ja yritysten toimintaympäristöön. Tässä selvityksessä megatrendejä tarkastellaan suomalaisen elinkeinoelämän näkökulmasta, pohjautuen useisiin lähteisiin 3. Maailmantalouden painopiste siirtyy itään Painopiste maailmantaloudessa on siirtymässä kehittyviin markkinoihin, ja erityisesti Kiinan ja Intian painoarvo lisääntyy. Arvioidaan, että vuonna 2025 pelkästään Aasian kehittyvien maiden osuus maailman BKT:stä on yli 30 %, jolloin se ylittää EU-maiden osuuden (noin 20 %). Myös Afrikan ja Etelä- Amerikan maat kasvattavat taloudellista merkitystään. Suomen sijainti suhteessa uusiin kuljetusväyliin ja osaamistaso antavat hyvät mahdollisuudet hyödyntää niin Aasian maiden talouden kasvua kuin Venäjän taloudellista kehitystä. Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä Maailman mittakaavassa väestönkasvu jatkuu ja väestö siirtyy matalan tuottavuuden maatalousvaltaisilta alueilta kaupunkeihin. Työikäinen väestö kasvaa ja syntyvyys laskee, jolloin talouskasvu luo lisääntyvää vaurautta, vaikkakin sen jakautumisessa eriarvoisuuden arvioidaan lisääntyvän. Euroopassa väestön ikääntyminen hidastaa alueen talouskasvua. Ikääntyminen kääntää työvoiman tarjonnan laskuun ja kasvattaa oleellisesti aktiiviväestöön kohdistuvaa huoltotaakkaa. 3 Työ- ja elinkeinoministeriö Haasteista mahdollisuuksia. Tulevaisuuskatsaus Oivallus 1. väliraportti EVA Globaalit skenaariot - Tulevaisuuden pelikentät Kasvio Sitra

15 Suomessa väestönkasvu jatkuu ja 6 miljoonan raja ylittynee 2040-luvun alussa, mutta työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 saakka. Maahanmuuttajien väestöllinen merkitys kasvaa, mutta siitä on Suomessa vaikea saada ratkaisuja työvoimaongelmiin. Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia Kilpailu raaka-aineista ja tuotannontekijöistä kiristyy ja nostaa hintoja. Ruoka, vesi, viljelykelpoinen maa, mineraalit ja energia ovat yhä halutumpia ja kalliimpia. Näiden tehokkaan käytön osaaminen nousee merkittäväksi kilpailuvaltiksi, samoin kuin uusien materiaalien kehittämisosaaminen sekä uusiomateriaalien hyödyntämisosaaminen. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä edetään kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa mm. parantamalla energiatehokkuutta sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Suomella on mahdollisuuksia profiloitua kyvyllään soveltaa korkeaa teknologista osaamista ympäristöä, energiaa ja raaka-aineita säästävissä ratkaisuissa. Teknologia ja innovaatiot leviävät nopeasti Maailmantalouden osaamis-, innovaatio- ja pääomakapasiteetti kasvaa merkittävästi, erityisesti kehittyvissä maissa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti hyödynnettäviksi eri puolilla maailmaa. Käytettävyys ja käyttäjäkokemus ohjaavat kehitystä ja teknologia siirtyy taustalle. Räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys ja käyttöönotto nopeutuvat edelleen ja muokkaavat yritysten ja kuluttajien toimintaympäristöä, toimintamahdollisuuksia ja toimintatapoja. Digitalisoituminen tuo markkinoille uusia tavaroita ja palveluja, joiden käyttöönotto maailmanlaajuisesti on nopeaa. Erityisen tärkeää tulee olemaan kyky hallita ja hyödyntää tietoa sekä käyttää IT-infrastruktuuria tehokkaasti. Työntekijöiden osaamistasolla ja työyhteisön innovaatiokyvyllä on suuri merkitys tuloksenteolle. Kansalaisten ja muidenkin käyttäjien halu ja mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen sisältöön kasvaa. Kulutus- ja elämyshakuisuus korostuu etenkin alueilla, joissa kulutuskulttuuri on nuorta. Vastuullisemman kulutuksen merkitys on kuitenkin nousussa ympäristönäkökulman korostuessa. 15

16 Uusien teknologioiden (biotekniikka, nanotekniikka) käyttömahdollisuudet hyödykkeiden ja energian tuotannossa ja terveyspalveluissa kasvavat. Turbulenssi ja suuret muutokset lisäävät riskejä Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeinen taloudellinen turbulenssi jatkuu ja euroalueen velkakriisin aiheuttamat levottomuudet ovat monissa maissa jo arkipäivää. Turvallisuuden merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa. Uudet teknologiat, tietoyhteiskunnan kehittyminen, kansainvälistyminen ja väestön ikääntyminen korostavat turvallisuuden tarvetta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tuotantorakenteessa tapahtuu merkittäviä toimialojen välisiä ja tuoteryhmien sisäisiä rakennesiirtymiä, joiden seurauksena yli miljoonan henkilön työpaikka ja työtehtävät muuttuvat merkittävästi. Yrityksen ja kansantalouden ansaintatavat muuttuvat globaalin työnjaon kehittyessä. Palveluliiketoiminnan merkitys kasvaa ja keskeiseen rooliin nousevat palveluliiketoiminnan suojamuodot kuten tekijänoikeus, tavaramerkkisuoja ja mallioikeus. Innovaatiotoiminnan tulee huomioida uudet toimialat. Globaali kilpailu korostaa Suomessakin alueiden ja paikallistason merkitystä. Vireillä oleva kuntauudistus tulee ravistelemaan alueiden ja kuntien toimintatapoja. Yhteenvedoksi aihepiiristä sopii lista, jonka Sitra on koonnut 2011 suomalaiseen elinkeinoelämään laajasti vaikuttavista trendeistä 4 : ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat kaikkeen sulautuu teknologiaa taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä yksilön valintojen vaikeus lisääntyy Suomi ikääntyy muiden edellä

17 Lopuksi kannattaa todeta, että ennakoinnin lähtökohdat perustuvat usein melko konservatiivisiin kehitysarvioihin, vaikka todellinen kehitys usein tapahtuu vaikeasti ennakoitavien ja yllätyksellisten tapahtumien kautta. 3.2 Odotettavissa uudenlaista työtä Suomalaisen työelämän siirtymämurroksesta teollisen yhteiskunnan toimintamalleista kohti tieto- ja palveluyhteiskunnan toimintatapoja on kirjoitettu paljon. Yksimielisyys tuntuu vallitsevan siitä, että tulevaisuudessa yritysten ansaintalogiikka perustuu enenevässä määrin innovaatioihin. Keskeiseksi nousee se, osataanko työskennellä uudella tavalla ja siten saada aikaan uusia tai uudistettuja tuotoksia. Tämä haastaa luonnollisesti myös koulutusjärjestelmän uudistumaan. Esimerkiksi EK:n Oivallus-hankkeen loppuraportissa nostettiin esiin kysymys, siitä, perustuuko nykyinen koulutusjärjestelmämme vielä teollisen ajan tarpeisiin. Koulutammeko ihmisiä tarkkarajaisiin ja yksinäistä työpanosta vaativiin töihin, vaikka työelämä muuttuu toiseen suuntaan? Oivallus-loppuraportti Tulevaisuuden työelämässä yhä useampi työ irtoaa rutiineista eivätkä työtehtävät ole enää tarkkaan määriteltyjä. Työ alkaakin kurinalaisen orkesterisoiton sijaan muistuttaa yhä enemmän jazz-improvisaatiota, jossa päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi ei ole tarkkoja nuotteja. Yhä harvempia töitä tehdään yksin, ja työelämä perustuu tiimeihin, jotka työskentelevät yhdessä ratkoakseen ongelman tai kehittääkseen jotain uutta 5. Hyvän työelämän vaade on tullut selkeästi sanoitetuksi suomalaisessa työelämäkeskustelussa viime vuosina, kun on pohdittu vaikkapa suomalaisten työperäisen uupumuksen ja masennuksen perussyitä. Valokeilaan on noussut myös kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla. Muita työelämään vaikuttavia trendejä ovat suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, Y-sukupolven ( syntyneet) siirtymä työpaikoille sekä työssä jaksamisen ja eläkeiänkin jälkeisen työssä jatkamisen tematiikka. Tulevaisuudessa yhä useammalla työpaikalla eletään monikulttuurista arkea, jota rytmittävät erilaiset työajan ja työmuotojen joustot. Suomalainen työ on murroksessa ja edessä näkyy monenlaisia muutoksia työn tekemisen tavoissa ja organisoinnissa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2012 laatiman, vuoteen 2020 ulottuvan Työelämän kehittämisstrategian tausta- 5 Oivallus-loppuraportti 17

18 aineistoissa 6 kuvattiin, kuinka ihmisten johtaminen, työn organisointi, työnteon tavat, työelämän pelisäännöt ja sosiaaliset suhteet, työympäristö, työterveys ja työkyky sekä työn vaatimat osaamiset ja valmiudet ovat osin rajussakin muutoksessa. Muutostarpeen taustalla on siirtymä massatuotantoon perustavan kasvun hitaasta hiipumisesta kohti tieto- ja viestintäteknologioiden (ICT) hyödyntämiseen perustuvien tuotantomallien kokeilevaa käyttöönottoa. Tulevaisuudessa ICT:hen ja halpaan, kaikille saatavissa olevaan informaatioon perustuvat tuotantomallit eivät perustu keskittämiseen, standardointiin ja mittakaavaedun hyödyntämiseen vaan verkostomaisiin tuotantomalleihin, joissa tuotteen ja palvelun tuottaminen hajaantuu usean toimijan toteuttamaksi. Seuraava tarkastelu pohjautuu edellä mainitun teoksen kuvauksiin työn muutoksista lähivuosikymmeninä. Ihmisten johtamisosaaminen tulee tietovaltaisemmassa, verkostoituneemmassa ja aineettomammassa taloudessa olemaan entistä tärkeämpi kilpailuedun lähde organisaatioille. Johtamisen kohteena tuleekin olemaan yhä useammin tarkasti rajatun ja suhteellisen stabiilina pysyvän organisaation, yksikön tai tiimin sijaan yhä useammin ihmisten johtaminen osana monimutkaisia, jatkuvassa liikkeessä olevia verkostoja. Monitoimijaisissa verkostoissa keskeistä on yhteisten arvojen ja päämäärien sekä jaettujen näkemysten aikaansaaminen verkoston osapuolten kesken. Tuotteiden, palvelujen ja niiden tuottamisen tapojen kehittäminen ja innovointi ovat jatkossa osa yhä useamman ihmisen työtä, ja lisäksi reagoinnin käyttäjien, asiakkaiden ja markkinoiden signaaleihin on oltava nopeaa. Myös oman työn jatkuva kehittäminen on monissa tehtävissä välttämätöntä. Ihmisten työajat, tavat tehdä työtä sekä työehdot ovat tulevaisuudessa huomattavasti yksilöllisempiä kuin nyt. Tätä edistävät niin ICT:n kehitys kuin ihmisten arvojen ja elämäntyylien eriytyminen sekä työvoiman tarjonnan supistuminen. Työn organisoinnissa on siirrytty 2030-luvulle tultaessa organisaation konemaisuutta sekä ihmisten rationaalista käyttäytymistä korostavista opeista entistä enemmän organisaation kulttuurisia piirteitä ja ihmisten erilaisuutta hyödyntäviin oppeihin. Verkostomaiset tavat organisoida työtä yleistyvät ja kehittyvät. Organisointityö muuttuukin aiempaa useamman henkilön toteuttamaksi, entistä jatkuvammaksi ja tilannesidonnaisemmaksi toiminnaksi, eräänlaiseksi jatkuvaksi itseorganisoitumiseksi. Työn organisoinnista tuleekin enenevästi yksilön henkilökohtainen asia ja toisaalta työtä organisoidaan joustavin kokoonpanoin muuntuvissa (työ)yhteisöissä, jotka rikkovat organisatoristen rajojen ohella myös työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja. 6 Alasoini, Järvensivu ja Mäkitalo

19 Työnteon tavoissa on nähtävissä asiakasvaatimusten kasvun, talouden globalisoitumisen, verkostomaisten organisointitapojen yleistymisen ja pilvi- ym. teknologioiden kehittymisen myötä monissa organisaatiossa työskentelyn lisääntyminen hajautetusti erilaisissa paikoissa ja erilaisina aikoina päivässä ja viikossa. Työelämän pelisääntöjen ja sosiaalisten suhteiden osalta tarkasteluun nousevat mm. moninaistuvat kulttuuri- ja elämäntyylitaustat sekä työelämässä olevien entistä laveampi ikäjakauma sekä ns. Y-sukupolven asema työmarkkinoilla. Y-sukupolvi korostaa edeltäjiään enemmän työn mielekkyyttä sekä arvojen mukaista työtä. Kun ikäluokkien pienenemisen ja eläköitymisen myötä työn tekijöistä alkaa olla pulaa ja näille tekijöille on tarjottava yhä yksilöllisempiä ratkaisuja työn ja sen reunaedellytysten muokkaamisessa, tapahtuu nk. työn subjektivoituminen. Tällä tarkoitetaan työn olennaista riippuvuutta tekijänsä mahdollisuuksista investoida työhön itseään ja ilmaista työssä itseään. Työtehtävät vaativat entistä enemmän persoonan laittamista peliin sitä mukaa, kun työ muuttuu tieto- ja palveluvaltaisemmaksi ja rutiinitöitä automatisoidaan. Y-sukupolvella tulee pelisukupolvena olemaan myös työssä käytössään monenlaisia pärjäämis- ja pelistrategioita, joita soveltamalla he luovivat työelämän kentällä ja rakentavat itselleen mielekästä (työ)elämäntarinaa. Työn sisällön ja organisaatioiden toimintatavan on tulevaisuudessa vastattava nykyistä paremmin työntekijöiden ja asiakkaiden arvoja ja etiikkaa, mikä merkitsee, että yrityksissä on otettava monipuolisesti huomioon yhteiskuntavastuun eri osa-alueet ja taloudellisten tavoitteiden ohella korostettava eettisekologista orientaatiota. Työntekijöiden haasteena voi 2030-luvulle tultaessa olla edelleen työn ja elämän kuormittava sirpaleisuus sekä epätasa-arvon kokemukset. Myös osaamisen ja tiedon omistamiseen ja immateriaalioikeuksiin liittyy paljon isoja kysymyksiä. Tulevaisuudessakin työelämä jakautuu selviytyjiin ja tavalla tai toisella siellä tai sieltä syrjäytyviin. Parhaat edellytykset pärjäämiselle on luovilla ja pelisilmää omaavilla ihmisillä, jotka kykenevät rakentamaan, improvisoimaan ja kontrolloimaan elämäntarinaansa ja päästämään irti menneisyydestä. Työympäristön osalta psykososiaalisen työympäristön merkitys terveydelle ja työhyvinvoinnille korostuu tulevaisuudessa. Huomiota vaativat mm. työperäisen stressin ja henkisen kuormittumisen kokemukset, työvoiman ikääntyminen, nuoren sukupolven elämäntapavalinnat, työvoiman kansainvälistyminen ja työvoiman puute. 19

20 Yhteenvetona työelämän ja koulutuksen sekä oppimisen muutos voidaan tiivistää seuraavaan kuvaan: Teollinen yhteiskunta Tietoyhteiskunta Palveluyhteiskunta Fyysinen työ Normaalityösuhdemalli: Yksi ammatti Vakituinen työpaikka Kokopäivätyö Saman työantajan palveluksessa Tietotyö Normaalityösuhdemallin murtuminen: Määräaikaiset työsuhteet Osa-aikatyö Työura usean työantajan palveluksessa Työtä tehdään sosiaalisissa verkostoissa Työelämän joustavuus Monta ammattiuraa Työura muodostuu palkkatyön, yrittäjyyden ja 3. sektorilla työskentelyn erilaisista kombinaatioista Freelanceyrittäjäverkostot Työelämän muutos Muodollinen koulutus Kouluts teollisuuden tarpeisiin Koulutusputki Massamuotoinen opetus Koulutuksen ja oppimisen muutos Elinikäisen oppimisen ja epämuodollisuuden lisääntyminen Tiedon hankkiminen, soveltaminen, jalostaminen Monimuoto-opetuksen lisääntyminen Modulaariset tutkinnot lisääntyvät Sosiaaliset vuorovaikutustaidot ja verkostotoimintataidot Uudet oppimisympäristöt ja opetusteknologiat Kuva: Suomalaisen elinkeinoelämän, työelämän ja koulutuksen muutos. Lähde: Aalto, Ahokas ja Kuosa

Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA

Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA Opetushallitus Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutustoimikunta NELJÄ TEEMAA TULEVAISUUDESTA Ritva Rajander-Juusti 5.2.2013 Ennakointihankkeessa tunnistetut osaamistarpeet

Lisätiedot

MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015?

MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015? Kirsti Jokiranta MITÄ VÄHITTÄISKAUPASSA ISKAUPASSA ON OSATTAVA NYT JA 2015? Perustyöntekij ntekijätasolla tasolla - Osaaja 2015 -tutkimus Asiantuntija-,, esimies- ja johtotasolla - Näkijät t ja soveltajat

Lisätiedot

Kaupan alan ennakointikamari

Kaupan alan ennakointikamari Kaupan alan ennakointikamari Aineistoa keskustelun pohjaksi Porin yliopistokeskus 12.11.2013 Tanja Lepistö, Tiina Mäkitalo-Keinonen & Saku Vähäsantanen Ennakointikamari järjestetään Sataviisari ja ENSA

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän?

Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK. Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Lapin maakunnan aikuiskoulutusstrategian työpaja 08.02.2012, RAMK Millaisena elinkeinoelämä näkee tulevaisuuden työelämän? Jukka-Pekka Kivioja Elinkeinoelämän keskusliitto EK 1. Työ tapahtuu verkostoissa

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Liiketalousalan osaamistarveselvitys

Liiketalousalan osaamistarveselvitys 1 Liiketalousalan osaamistarveselvitys Kaupan, yrittäjyyden, liiketalouden ja hallinnon sekä finanssialan koulutuksen kehittämistarpeisiin laadittu osaamistarveselvitys olemassa olevan ennakointitiedon

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa

Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa Osaamista yli 40 vuotta katse vahvasti tulevaisuudessa FINANSSIALAN HOVIHANKKIJA Finanssialan liiketoiminta, kehittäminen ja johtaminen Johto ja esimiehet Asiakaspalvelu, asiakasymmärrys, digitaalisuus,

Lisätiedot

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN. Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto. koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu TYÖVÄLINEITÄ OSAAMISEN KARTOITTAMISEEN Osaamisen tunnistaminen on yrityksille elinehto koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 28.11.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI

KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Heidi Backman, Kristel Englund, Alexandra Nordström KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN OSAAMISTARVERAPORTTI Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti Raportit ja selvitykset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Ira Ahokas. Tulos hankkeen finanssi- ja vakuutusalan ennakointiraporttien kirjallisuuskatsaus ALAN KEHITTÄMISTARPEITA JA UU- SIA MAHDOLLISUUKSIA

Ira Ahokas. Tulos hankkeen finanssi- ja vakuutusalan ennakointiraporttien kirjallisuuskatsaus ALAN KEHITTÄMISTARPEITA JA UU- SIA MAHDOLLISUUKSIA Ira Ahokas Tulos hankkeen finanssi- ja vakuutusalan ennakointiraporttien kirjallisuuskatsaus ALAN KEHITTÄMISTARPEITA JA UU- SIA MAHDOLLISUUKSIA Ira Ahokas Turun yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus Copyright

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

KAUPAN ALA NYT JA TULEVAISUUDESSA KAUPAN ALAN KOULUTUS. Mervi Angerma-Niittylä

KAUPAN ALA NYT JA TULEVAISUUDESSA KAUPAN ALAN KOULUTUS. Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALA NYT JA TULEVAISUUDESSA KAUPAN ALAN KOULUTUS Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys suuri osuus bkt:sta n. 10,5 % Merkittävä työllistäjä,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet

Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Osaamisen kehittämisen merkitys organisaatiolle sekä tulevaisuuden osaamistarpeet Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Loimaan oppisopimustoimiston seminaari 21.5.2011 Esityksen sisältö Miten

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaikkien osaaminen käyttöön

Kaikkien osaaminen käyttöön Kaikkien osaaminen käyttöön miksi aihe on Sitralle ja Suomelle keskeinen ja miten Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailu vie asiaa eteenpäin? Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 13.12.2016 Kaikkien osaaminen

Lisätiedot

Työelämän osaamistarpeita

Työelämän osaamistarpeita Työelämän osaamistarpeita 12.5.2008 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Yritysten tarvitsema osaaminen Tiedot ja taidot Arvot ja asenteet Verkostot 2 1 Rekrytoinnin

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Pirkko Laurila ja Raili Laasonen Osaamisen ja sivistyksen asialla LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi

Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Liite 1.1 Autoalan laadullisen ennakoinnin aineistomatriisi Autoalan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittäminen vuosi 2011 Ennakointitiedon tuottaja OPH 2011:24 Koulutusaste (ammatillinen 2. aste, Ammatillinen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen

UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen UUDEN TYÖN MARKKINA Ehdotus edistyksellisemmän työn markkinan luomiseksi Suomeen Timo Lindholm / Sitra 22.8.2017 Lähtökohdat - Globaalit ilmiöt muokkaavat työelämää hävittävät ja luovat töitä. - Työn murroksen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle Kalle Nieminen Asiantuntija, Sitra 28.11.2016 Miksi juuri nyt? Megatrendit 2016 Osaamisen tunnistaminen tulevaisuudessa Ratkaisu 100 Kilpailu tulevaisuuden Suomelle 1 Miten haaste on valittu? 1. 2. 3.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia

Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna Opetushallitus Petri Haltia Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna 2030 Opetushallitus 10.2.2015 Petri Haltia If I knew where jazz was going, I d be there already Humphrey Lyttelton Työn sisällön symbolianalyyttinen luonne ei ole suoraan

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat!

Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteiset tutkinnon osat uudistuvat! Yhteistyöseminaari 15.8.2017 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Tilanne säädösten ja yhteisten tutkinnon osien valmistelun osalta Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun

Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Uudet opit myyntityön arvostus nousuun Kaupan työ ja tulevaisuus 4.11.2009 Finlandia -talo Ami-säätiö, Amiedu Timo Karkola Johtaja, rehtori Kaupan työ,, kauppa ja työ,, myyjä Vuosi 2006 Näyttömuotoisesta

Lisätiedot

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät OPH 13.11.2012 Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä Osaamistarpeisiin vaikuttavia muutosvoimia

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen

Lisätiedot

OSAAMISEN TULEVAISUUS

OSAAMISEN TULEVAISUUS OSAAMISEN TULEVAISUUS SKOL konsulttipäivä 10.4.2017 Markku Moilanen, SKOL ry hallituksen puheenjohtaja, Ramboll Finland Oy hallituksen puheenjohtaja 1 OSAAMINEN VANHENEE, ELLEI SITÄ UUDISTETA JATKUVASTI

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä

TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖELÄMÄVASTAAVUUDEN VAHVISTAMINEN Tapio Kostamo, Niko Finnilä TYÖRENKAAN TAPAAMISIA 18.3.2004 Hämeenlinnassa 17.5.2004 Helsingissä (HAAGA) 13.9.2004 Tampereella (PIRAMK) 13.10.2004 Riihimäellä (HAMK)

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 24.11.2008 Annamaija Aro ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI

VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Osaamista näkyvissä!

Osaamista näkyvissä! Osaamista näkyvissä! Kaupan alan osaamistarpeet 2015+ Vähittäiskaupan Ennakointikamari II 30.10.2012 Kirsti Jokiranta MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kauppiaitten Kauppaoppilaitos MERCURIA - paikkoja

Lisätiedot

C&Q osaamisen hallinnan tietojärjestelmät

C&Q osaamisen hallinnan tietojärjestelmät C&Q osaamisen hallinnan tietojärjestelmät C&Q Systems Oy Osaamisen hallinnan suunnannäyttäjä. C&Q Systems tarjoaa sekä työvälineet että menetelmät: Osaamisen johtamisen ohjelmistot, CQ Tools Tarvittaessa

Lisätiedot

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017

OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 OKM Yrittäjyyslinjaukset 2017 Seija Aalto, koulutusjohtaja Yrittäjyyslinjausten tarkoituksena on suunnata, kehittää ja ohjata eri koulutusasteiden yrittäjyyden edistämisen ja yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteitä

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? 15.3. MAAHANMUUTTAJAT AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Kalle Nieminen, asiantuntija Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä? Megatrendit Kestävyyskriisi

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?

Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Riittääkö seutukuntien vetovoima? Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila ja MERCURIAn strategiset painopistealueet Työelämälähtöisyys Joustavuus osaamisperusteisuus

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Sähköinen kaupankäynti tutkinnon osa (SÄKA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Sähköinen kaupankäynti Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Visuaalinen myyntityö tutkinnon osa (VISU) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Visuaalinen myyntityö Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen haasteet

Korkeakoulutuksen haasteet Korkeakoulutuksen haasteet Prof. (ma.) Maria Kääriäinen Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö Työn murros Työ verkostoitunutta, kompleksista, dynaamista ja vaikeasti ennustettavaa Työn

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen osatekijät

Työelämäosaamisen osatekijät Työelämäosaamisen osatekijät osaamistarpeiden ja kompetenssin kartoittaminen (case ympäristöosaaminen) Mitä on osaaminen? Mitä on työelämäosaaminen? Suoritusprosessien kautta tarkasteltuna Kehittymisprosessien

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot