Tammimäenpolku Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia sekä virkistyslue

Transkriptio

1 1 (17) Asianumero 1558/ /2017 Aluenumero Tammimäenpolku Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia sekä virkistyslue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä marraskuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lippajärven Tammimäessä Tammimäentien ja Tammimäenpolun risteyksen pohjoispuolella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä nimellä Lippajärvi-Tammimäki. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Tekniikantie 15 puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Tiina Aalto

2 2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...16 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake,

3 3 (17) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 4 (17) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Lippajärven Tammimäessä Tammimäentien ja Tammimäenpolun risteyksen pohjoispuolella ja käsittää pientalokorttelin pohjoisosan sekä pienen osan virkistysaluetta. Alueella sijaitsee kolme asuinrakennusta talousrakennuksineen. Alue on osittain luonnontilaista ja puustoltaan tammivaltaista. Suunnittelualue on jyrkkää, pääosin lounaaseen laskevaa rinnettä. Alueen luoteispuolella on metsäistä virkistysaluetta ja koillispuolella Tammimäen jalopuumetsä. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutos mahdollistaa tonttijaon muuttamisen sekä tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamisen ja virkistysalueiden jatkuvuuden. Kaavamuutoksessa huomioidaan hakijoiden mahdolliset vähäiset asuinrakennusten laajennustarpeet ympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan sopivalla tavalla. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Virkistysalueen osuus kasvaa noin 859 m 2. Vastaavasti korttelialueen osuus pienenee noin 859 m 2. Korttelialueen (AO) pinta-ala on noin m 2 ja virkistysalueen (VL) pintaala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on 600 k-m 2. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 50 k-m Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoksen hakijoina ovat kiinteistöjen 2:239 ja 2:254 maanomistajat. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn Lippajärvi- Tammimäki-nimisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudellamaalla on voimassa useita maakuntakaavoja. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen etelä- ja itäpuolelle on osoitettu luonnonsuojelualue.

5 5 (17) Kuva: Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017:stä (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 7/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä. Vireillä on myös Uusimaa-kaava 2050, joka kattaa koko Uudenmaan alueen. Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa suunnittelualue on varattu eteläpuolelta nykyisellään säilyväksi asuntoalueeksi (A). Pohjoisosiltaan alue on merkitty uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi virkistysalueeksi (V). Yleiskaavassa suunnittelualueen pohjoisosaa sivuaa länsi-itäsuuntainen virkistysyhteys. Suunnittelualuetta reunustaa koillisessa luonnonsuojelualue (SL). Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta 11/2018 Espoon kaupunki. Nyt laadittu asemakaavan muutos noudattaa yleiskaavan tavoitteita.

6 6 (17) Asemakaava Alueella on voimassa Lippajärvi-Tammimäki -asemakaavan muutos (lainvoimainen ). Kiinteistö 2:239 on osoitettu itäosastaan erillispientalojen korttelialueeksi, johon tontille saa rakentaa yhden asunnon (AO-1). Rakennusalaa ympäröi luonnonmukaisena säilytettävä alueen osa, joka on hoidettava niin, ettei maisemakuva oleellisesti muutu (s-2). Kiinteistön 2:239 rakennettavan alueen osan kerrosluvuksi on merkitty yksi ja rakennusoikeudeksi 150 k- m 2. Kiinteistö 2:254 on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Kiinteistö on asemakaavassa ohjeellisella tontin rajalla jaettu kahteen tonttiin. Kiinteistön länsi- ja eteläosia reunustaa alue, joka on merkitty pääasiassa puilla istutettavaksi alueen osaksi. Alueella on lisäksi s-3-merkintä, joka merkitsee alueen osaa, jolla oleva kuusiaita on suojeltava. Asemakaavassa kiinteistön 2:254 kerrosluku on 1/2kII, joka tarkoittaa, että puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta kummallekin ohjeellisen tonttijaon mukaiselle tontille on merkitty 200 k-m 2. Kiinteistön 2:254 kaakkoispuolella kulkee useampaa kiinteistöä palveleva ajoyhteys (ajo, Tammimäenpolku). Alueella on voimassa myös Lippajärvi-Tammimäki -asemakaava (lainvoimainen ). Asemakaavassa kiinteistön 2:239 länsiosa on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistysalue jää kiilamaiseksi osaksi kiinteistöjen 2:239 ja 2:254 välille Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Pohjakartta Suunnittelualueelle on laadittu tonttijaon muutos 62047:1, joka on hyväksytty Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Lippajärven Tammimäessä osoitteessa Tammimäentie Suunniteltu muutos koskee korttelin pohjoisosaa ja tarkemmin tilaa 2:254 sekä erottamatonta määräalaa 2:239-M501. Suunnittelualueella ja sen eteläpuolella on väljästi rakennettuja pientaloja. Alue on runsaspuustoinen. Suunnittelualueen korkein kohta on suunnittelualueen koillisosassa, josta mäenrinteet laskeutuvat itään luonnonsuojelualueen suuntaan, etelään Lippajärven suuntaan sekä lännessä ja pohjoisessa aluetta rajaavien virkistysalueiden suuntiin Maanomistus Kortteli on yksityisessä omistuksessa. Ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki lukuun ottamatta korttelin osien väliin jäävää kiilamaista virkistysalueen osaa.

7 7 (17) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Lippajärven pohjoispuoli on rivitalo- ja erillispientalovaltaista asuinaluetta palveluineen. Ranta-alueet ovat virkistyskäytössä. Tammimäen ja Tammirannan niemimäinen alue erottuu omaksi kokonaisuudekseen suunnittelualueen pohjoispuolelle jäävän virkistysalueen myötä. Varsinaisella suunnittelualueella, korttelin pohjoisosassa, kiinteistöllä 2:239, mäen päällä sijaitsee vuonna 1939 valmistunut asuinkäytössä oleva rakennus. Rakennuksen itäpuolella on useampi talousrakennus. Asunnolta rinnettä alas etelään kulkee kulkuväylä Tammimäenpolulle, jota pitkin ajo kiinteistölle tapahtuu. Tammimäenpolun Tammimäentiehen liittyvä osa on kiinteistön 2:254 omistuksessa ja kulku kiinteistölle 2:239 on järjestetty osittain rasiteoikeudella. Korttelin länsiosa on kiinteistön 2:254 käytössä asuinalueena. Kiinteistön itäosassa sijaitsee vuonna 1938 valmistunut yksiasuntoinen talo sekä useampi talousrakennus. Kulku rakennukselle käy Tammimäenpolulta ja Tammimäentieltä. Kiinteistön 2:254 länsiosassa sijaitsee vuonna 1998 valmistunut yksiasuntoinen talo. Kulku rakennukselle käy Tammimäentieltä. Tammimäentien ja Tammimäenpolun eteläpuolella on kymmenkunta erillispientaloa ja niiden eteläpuolella avautuu Lippajärvi. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kulku suunnittelualueelle tapahtuu Tammimäentieltä, joka on Riistatieltä erkaneva lyhyehkö päättyvä tonttikatu sekä Tammimäenpolulta, joka on kiinteistöjen alueilla sijaitseva yksityistie. Riistatielle liitytään Lippajärventieltä ja Tammihaantieltä, joka on myös Lippajärventieltä erkaneva tonttikatu. Lippajärventie on alueellinen kokoojakatu ja sen liikennemäärä oli vuonna 2014 noin ajoneuvoa vuorokaudessa.

8 8 (17) Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa. Jalankulku ja pyöräily Alueen jalankulku- ja pyöräilyolosuhteet ovat kohtalaiset. Tammimäentien varressa ei ole jalkakäytävää, mutta Riistatien ja Tammihaantien varressa kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lippajärventiellä jalankulku ja pyöräily kulkee molemmin puolin.

9 9 (17) Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne tulee Tammimäentieltä ja Tammimäenpolulta. Pysäköinti on järjestetty tonteilla. Tammimäentien puoleen väliin on kaavoitettu yleiseen pysäköintiin tarkoitettu LP-alue. Sitä ei ole kuitenkaan rakennettu pysäköintialueena vaan muutamana aikarajoitettuna (4 h) kadunvarsipaikkana, jotka sijaitsevat katualueella. Julkinen liikenne Lähin bussipysäkki sijaitsee Lippajärventien varressa noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Lippajärventien varren pysäkit palvelevat useita Espoon sisäisiä linjoja mm. Espoon keskukseen ja Leppävaaraan päin sekä pari seutulinjaa. Palvelut Lähimmät kaupalliset palvelut sekä päiväkoti ja koulu sijaitsevat Lippajärventien ja Tammihaantien tuntumassa noin metriä suunnittelualueesta luoteeseen.

10 10 (17) Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniikka ulottuu Tammimäentien päähän suunnittelualueen eteläpuolelle. Tammimäentien alla sekä suunnittelualueen eteläreunassa kulkee tietoliikenne- ja sähkökaapeleita Luonnonolosuhteet Suunnittelualue on jyrkkää, pääosin lounaaseen laskevaa rinnettä. Maanpinnan korkeus vaihtelee m merenpinnan yläpuolella. Korttelialue sijoittuu luonnonoloilta monimuotoiselle ja arvokkaalle alueelle. Alue on puustoltaan tammivaltaista. Alueella kasvaa luontaisesti myös muita jaloja lehtipuita, kuten vaahteraa. Pihapiirien puusto on jatke ja suojavyöhyke koillispuolella sijaitsevalle suojelulle jalopuumetsälle. Alueen lounaisreunassa Tammimäentietä reunustaa hoidettu kuusiaita. Myös Tammimäenpolkua reunustaa kummaltakin puolelta kuusivaltainen puusto. Tiestö suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on sorapintaista. Korttelin pohjoispuolella, suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaupungin omistuksessa oleva sekapuustoinen Tammimäen-Kolkemäen puistoalue ja koillispuolella Tammimäen jalopuumetsä. Maaperältään suunnittelualueen pohjoisosa on kalliota, keski- ja itäosa moreenia ja lounaisreuna moreenin päällistä savea ja silttiä. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin normaalisti rakennettavaa. Kiinteistön 2:254 pohjoisosa sekä kiinteistön 2:239 länsiosa on vaikeasti rakennettavaa rinnemaastoa.

11 11 (17) Kuva: Alueen maaperä- ja rakennettavuusluokituskartta alustavine perustamistapoineen 11/2018 Espoon kaupunki Suojelukohteet Lippajärven luonnonsuojelualue (vesistö) ympäröi Tamminiemeä vajaat 200 m suunnittelualueesta etelään. Lippajärven luonnonsuojelualue on Espoon vanhin. Se on perustettu vuonna 1933 linnustonsuojelualueeksi. Järvi on matala ja reheväkasvuinen. Merkittävimmät luontoarvot keskittyvät ranta-alueille, joissa on pääosin lehtipuuvaltaista metsää ja luhtaa. Lippajärven tervalepikot ja ruovikot ovat mm. lepakoiden ruokailualuetta. Linnuista on havaittu mm. uhanalainen pikkutikka. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä koillisessa on luonnonsuojelualueeseen verrattava, luonnonsuojelulain 29 :n mukaisesti suojeltu, luontotyyppi, Tammimäen jalopuumetsä, jonka ominaispiirteitä ei saa vaarantaa. Lähes kolmen hehtaarin lehtipuuvaltaisessa metsässä kasvaa paljon tammia, jonkin verran vaahteroita ja metsälehmuksia sekä runsaasti pähkinäpensaita. Muita lajeja edustavat mm. paatsama, kielo, valkovuokko ja kevätlinnunherne Ympäristön häiriötekijät Tiedossa ei ole alueelle kohdistuvia ympäristön häiriötekijöitä. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kiinteistörakenteen selkeyttäminen muuttamalla käyttötarkoitusalueiden rajoja. Kaavamuutos mahdollistaa tonttijaon muuttamisen ja tarkoituksenmukaisten tonttien ja virkistysalueiden muodostamisen. Lisäksi kiinnitetään huomiota paikallishistoriallisten arvojen, luontoarvojen sekä ympäristön laadun säilyttämiseen. 3.2 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on käyttötarkoitusalueiden uudelleenjärjestelyt, jotta tonttijako olisi mahdollinen hakijoiden toivomalla tavalla. Lisäksi tavoitteena on kiinteistön 2:239 kerrosluvun muuttaminen yhdestä kerroksesta puoleentoista kerrokseen, jotta se vastaisi olemassa olevan asuinrakennuksen kerroslukua. Samalla kyseisen kiinteistön rakennusoikeus nostettaisiin 150 k- m 2 :stä 200 k-m 2 :iin. Perusteena on yhdenmukaisuus muiden hakijoiden kanssa.

12 12 (17) Kuva: Tavoiteltu tonttijako. Hakijoiden tavoitteena on kuvanmukaisten kolmen tontin (sininen, vihreä ja oranssi) muodostaminen punaisen alueen muuttuessa virkistysalueeksi. Asukasmielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (Lippajärvi-Tammimäki) nähtävilläolon yhteydessä ( ) osallisilla ja alueen asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä suunnitelmasta. Nähtävilläoloaikana annettiin yksi mielipide. Saapuneita asukasmielipiteitä selostetaan selostuksen kohdassa 7.4. Asemakaavan muutosehdotuksesta ei saapunut yhtään muistutusta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutos mahdollistaa tonttijaon muuttamisen sekä tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamisen ja virkistysalueiden jatkuvuuden. Kaavamuutoksessa huomioidaan hakijoiden mahdolliset vähäiset asuinrakennusten laajennustarpeet ympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan sopivalla tavalla. 4.2 Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Virkistysalueen osuus kasvaa noin 859 m 2. Vastaavasti korttelialueen osuus pienenee noin 859 m 2. Korttelialueen (AO) pinta-ala on noin m 2 ja virkistysalueen (VL) pintaala on noin m 2. Kokonaiskerrosala on 600 k-m 2.

13 13 (17) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 50 k-m 2. Korttelialueet Korttelin pohjoisosa on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelialueella on kolme rakennusalaa, joille kullekin on määritelty rakennusoikeutta 200 kerrosneliömetriä. Kullekin rakennusalalle saa rakentaa enintään yhden asunnon. Lounaisten rakennusalojen suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi (1/2kII), jonka lisäksi sallitaan kellarikerrokseen rakentaminen siten, että kellarikerroksen kerrosala on enintään puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta. Koillisessa olevan rakennusalan kerrosluku on I1/2 eli enintään puolet rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ensimmäisen kerroksen yläpuolella käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tammimäentien ja Tammimäenpolun risteyksen pohjoispuolella rakennusalaa on rajattu tarkemmin maisemakuvan ja vanhojen rakennusten säilyttämisen korostamiseksi. Korttelialueen itäpuoli tulee säilyttää luonnonmukaisena ja sitä on hoidettava niin, ettei maisemakuva oleellisesti muutu (s-2). Korttelialueen eteläreunassa, Tammimäentien ja Tammimäenpolun pohjoispuolella sijaitsee suojeltava kuusiaita, jolle sallitaan vain huonokuntoisten puiden uusiminen ja muut hoidon kannalta välttämättömät toimenpiteet (s-3). Kuusiaitaa reunustaa pohjoispuolella pääasiassa puilla istutettava alueen osa. Alueen eteläreuna, Tammimäenpolku on varattu ajoyhteydelle (ajo), mikä mahdollistaa kulkuyhteyden järjestämisen kaavamuutosalueen ulkopuolisille tonteille. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään: 2 ap / asunto. Polkupyöräpaikkoja tulee rakentaa vähintään: 1 pp / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Lisärakentaminen tulee sovittaa värien, materiaalien ja mittakaavan osalta olemassa olevaan rakennuskantaan. Alueella olevilla 1930-luvun lopussa rakennetuilla rakennuksilla on paikallishistoriallista arvoa alueen varhaisen rakennuskannan edustajina. Rakennukset ovat ikänsä puolesta melko harvinaisia Espoossa. Rakennuksien korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa. Maisemakuvallisesti merkittävät puut tulee säilyttää. Piha-alueilla hulevesien hallinnassa tulee suosia hyötykäyttö- ja haihdutusratkaisuja ohjaamalla hulevesiä istutuksille, biosuodatusalueille, hulevesiä viivyttäville viherkatoille tai hulevesirakenteisiin. Liikennöidyillä alueilla syntyvät hulevedet tulee käsitellä niiden laatua parantavalla suodattavalla menetelmällä. Virkistysalueet Kaavamuutosalueen pohjois- ja itäosiin on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL). Alue on lisäksi säilytettävä luonnonmukaisena ja sitä on hoidettava niin, ettei maisemakuva oleellisesti muutu (s-2).

14 14 (17) Liikenne Kaavamuutos koskee kiinteistörakenteen selkeyttämistä ja tonttien muodostamisen helpottamista sekä maltillista rakennusoikeuden nostoa. Kaavamuutoksella ei ole siis vaikutuksia ympäröivään liikenneverkkoon tai muuhun liikenteelliseen. Ajoyhteydet tulevat jatkossa tapahtumaan nykyisen kaltaisesti Tammimäentieltä ja Tammimäenpolulta. Mahdolliset ajoyhteyksien muutokset eivät tule tapahtumaan katualueella, vaan koskevat tonttien sisäisiä järjestelyjä. Tammimäentien varteen on asemakaavassa osoitettu yleiseen pysäköintiin tarkoitettu LP-alue. Pysäköinti on järjestetty kuitenkin katualueelle aikarajoitettuna kadunvarsipysäköintinä. Alueen yleistä pysäköintiä on mahdollisuus kasvattaa toteuttamalla LP-alue. Kuva: LP-alueen sijainti ja katunäkymä kadunvarsipaikoista Yhdyskuntatekninen huolto Kunnallistekniikka ulottuu Tammimäentien päähän suunnittelualueen eteläpuolelle. Tammimäentien alla sekä suunnittelualueen eteläreunassa kulkee tietoliikenne- ja sähkökaapeleita Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Maaperältään suunnittelualueen pohjoisosa on kalliota, keski- ja itäosa moreenia ja lounaisreuna moreenin päällistä savea ja silttiä. Rakennettavuudeltaan alue on pääosin normaalisti rakennettavaa. Kiinteistön 2:254 pohjoisosa sekä kiinteistön 2:239 länsiosa on vaikeasti rakennettavaa rinnemaastoa Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavamuutosalueen luonnonympäristö säilyy nykyisen kaltaisena. Erityistä huomiota kiinnitetään alueella olevien maisemakuvallisesti merkittävien puiden säilyttämiseen sekä hulevesien hallintaan. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutos ei aiheuta nykytilasta poikkeavia ympäristöhäiriöitä. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksen nimeksi annetaan Tammimäenpolku Ekbacksstigen. Kaavamuutosalueen kaakkoisosassa kulkeva ajoyhteys säilyy Tammimäenpolku Ekbacksstigen -nimisenä.

15 15 (17) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos selkeyttää alueen kiinteistörakennetta. Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevien asuinrakennusten vähäisen laajentamisen ympäristöön ja olemassa olevaan rakennuskantaan sopivalla tavalla. Vaikutukset voimassa olevaan asemakaavaan nähden ovat vähäiset, koska kaava-alueen rakennusoikeus nousee ainoastaan 50 k-m 2 :llä. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia ympäröivään liikenneverkkoon eikä teknisen huollon järjestämiseen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan muutoksen vaikutukset luontoon ja maisemaan ovat vähäiset. Kaavamuutos on luontoon ja maisemaan liittyvien arvojen kannalta myönteinen. Kaavamääräyksin korostetaan alueen maisemankuvan, luonnonmukaisuuden sekä maisemakuvallisesti merkittävien puiden säilyttämistä. Tammimäen jalopuumetsän suojellun luontotyypin kannalta suojavyöhyke suhteessa suojeltuun luontotyyppiin levenee ja yhtenäistyy virkistysalueen osuuden kasvaessa kaavamuutosalueen itäreunassa. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavamuutoksen myötä virkistysalueen osuus kasvaa ja virkistysalueista tulee yhtenäisempiä. Muilta osin kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Kaavamuutos tukeutuu olemassa olevaan infrastruktuuriin, eikä näin ollen aiheuta oleellisia lisäkustannuksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Alueelle tulee laatia tonttijaon muutos, jonka perusteella tonttien lohkominen suoritetaan. Rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä nimellä Lippajärvi-Tammimäki. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet asemakaavainsinöörit Otto Mäkelä ja Tiina Aalto. Valmistelussa on ollut mukana maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen. Valmisteluun on osallistunut myös teknisen alan harjoittelija Paltsa-Kai Salama.

16 16 (17) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Ksj (OAS) Nähtävillä MRA Ksl (kaavaehdotus) Nähtävillä MRA 27 Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi mielipide. Mielipiteessä otettiin kantaa kaavamuutosalueen kaakkoispuolelle jäävän hyväksytyn tonttijaon mukaisen tontin 8 (kiinteistöt 2:328 ja 2:359) ajoyhteyksiin mahdollista tonttijaon muutosta ajatellen. Mielipide on huomioitu ja siihen on annettu vastine. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotuksesta ei saapunut yhtään muistutusta. Nähtävilläoloaikana saatiin lausunnot Elisa Oyj:ltä, Telia Finland Oyj:ltä ja Caruna Espoo Oy:ltä. Kannanotot saatiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Espoon kaupunginmuseolta ja Espoon kaupungin ympäristökeskukselta. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos otti kantaa pysäköinnin järjestämiseen Tammimäentiellä sekä pelastus- ja sairaankuljetusyksiköiden pääsemiseen riittävän lähelle asuinrakennuksia. Muilta osin kaavamuutosehdotukseen ei ollut huomautettavaa. Lausunnot ja kannanotot on huomioitu ja niihin on annettu vastineet. Kaavakarttaan ei tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen

17 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Tiina Aalto Asemakaavainsinööri Ossi Keränen Asemakaavapäällikkö