Pitkän aikavälin taloudellinen kasvu ja rakennemuutos. Juha Honkatukia Esitys VATT-seminaarissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 5.12.

Transkriptio

1 Pitkän aikavälin taloudellinen kasvu ja rakennemuutos Juha Honkatukia Esitys VATT-seminaarissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 Tässä esityksessä VATTAGE-malleista Ennakoinnin lähtökohdista ja sovelluksista Makroennusteiden roolista Muista lähteistä Kasvun ja kestävyyden ennakointi Toimialarakenteen muutoksesta ka tuottavuudesta Kasvun ja kestävyyden ennakointi a la EU EU:n kestävyyslaskennan makro-oletuksista EU:n kestävyyslaskennan oletukset VATTAGEssa Työvoiman tarjonta Ikäriippuvat menot Kasvun ja kestävyyden ennakointi: politiikan vaikutukset Rakennepolitiikka ja tuottavuuskehitys Dynamiikka ja vajeen arviointi

3 VATTAGE-malleista Laskennallisia yleisen tasapainon malleja (AGE) Perusmalleissa tyypillinen dynaaminen AGE-rakenne Separoituvat tuotantofunktiot kaksivaiheinen budjetointi Panoskysyntä kustannusfunktion kautta Kulutuskysyntä menofunktion kautta Investointipäätökset ex ante tuotto-odotusten kautta E Dynamiikka Sektorispesifi pääomakanta ja investointihyödykkeet Kuluttajan teoriasta useita vaihtoehtoja Työn tarjonta vapaa-aika normaalihyödyke Väestörakenne (perusmallit) OLG/edustava(t) kotitalous (kotitaloudet) A la Dixon & Malakellis Keynesiläinen kulutusfunktio (perusmallit)

4 VATTAGE-malleista Perustuvat laajaan tietokantaan Hyödykkeet X toimialat dimensiot noin 750 X 170 Aluedimensio 19 Tulonjako sosioekonomisen aseman tai tulodesiilien mukainen Ammattirakenne (28-60) Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Useita omia tutkimuksia + kirjallisuus + VATT-tuloksiin kalibrointi

5 VATTAGE-malleista Design-goal: monipuolinen politiikka-analyysi yhteisistä lähtökohdista Perusura yhteensopiva VM:n näkemyksen kanssa Malleilla vapausasteita enemmän politiikan vaikutuksissa perusuraan nähden Odotusten rooli perusmalleissa esillä politiikka-analyysissä Perusmalleissa talouspolitiikan instrumentit kattavasti Hyödykeverotus kattavasti IO-aineistosta Tuloverotus KT:n mukainen Tulonsiirrot eri sektorien välillä Julkinen velka ja rahastot Vaihtotase VattagE Regional Model (VERM) Maakuntakohtainen kuvaus Julkiset sektorit erillisinä VOS-järjestelmä

6 VATT-mallien sovelluksia Ilmastostrategia, päästökauppa (2007, 2008, 2011, 2012, 2013) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia taloudelliset skenaariot vuoteen 2050 (2005) Globaalit skenaariot (NEP , Energy Visions 2050, APRAISE, Low Carbon Finland) Energia-alojen kehitys matalien päästöjen taloudessa (2009) Ympäristöpolitiikat ja julkisen talouden kestävyys (VM, Economic Strategy of Finland 2007) Uusiutuvien energiamuotojen tuet (2007,2008, 2011) Suurten infrastruktuuri-investointien vaikutukset (2004-7) Kuntamenojen kehitys (2008, 2009, 2011) muuttoliike, ikä-riippuvaiset menot jne. Odotukset veromuutosten ennakointivaikutukset (VM) Verotuksen hyvinvointikustannukset (2011, 2012) Verotuksen tulonjakovaikutukset (energiaverot, ALV, 2009, 2010, 2011) Alueellisen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset (metsäteollisuus, alueellistaminen, energia, maanpuolustus, ilmastoriskit) 6

7 Kansantalouden tilinpito matriisimuodossa (NAM) 1. Tavaroiden ja palvelujen käyttö 2. Tuotanto 3. Tulon muodostus 4. Ensitulon jako 5. Tulojen uudelleenjako 6. Käytettävissä olevan tulon käyttö 7. Pääoma 8. Kiinteän pääoman bruttomuodostus 9. Rahoitus 10. Muu maailma 11. Yhteensä Kaupan ja kuljetuksen Välituote- Kulutusmenot Varastojen Pääoman Tavaroiden ja bruttolisät käyttö muutos palvelujen vienti muodostus Tuotos Arvon Palkansaajakorvaukset muualta Verot lisäys Tulonvähennettynä muodostus Omaisuustulot Muualta saadut omaisuustulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla tuotetuilla kansantulo Tulonsiirrot Tulonsiirrot muualta Tavaroiden ja palvelujen tuonti Palkansaaja korvaukset muualle Käytettävissä oleva tulo Muualle maksetut omaisuus- tulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla Kotitalouksien eläkerahastoosuuksien Säästäminen Pääomasiirrot Kiinteän pääoman muodostus Muualle maksetut Rahoitusvarojen hankinta kotitalouksien eläke- Pääomasiirrot muualle rahastojen oikaisut Muualta saadut kotitalouksien eläkerahastojen oikaisut Pääomasiirrot muualta Rahoitusvarojen hankinta Nettolainaus muualta Vaihtotase

8 Factor income Capital Income Labour Income Income taxes Income Transfers Value added Total supply Intermediate demand Final Demand Intermediate demand (COM x IND x SRC) Investment demand (COM x IND x SRC) Consumption demand (COM x SRC) Export demand (COM x DEST) Public demand (COM x SRC) Distribution margins for intermediate demand (COM x IND x SRC x MAR ) Distribution margins for investment demand (COM x IND x SRC x MAR ) Distribution margins for consumption demand (COM x SRC x MAR) Distribution margins for export demand (COM x MAR) Distribution margins for public demand (COM x SRC x MAR) Taxes on intermediate demand (COM x IND x SRC) Taxes on investment demand (COM x IND x SRC) Taxes on consumption demand (COM x SRC) Taxes on Export demand (COM x DEST) Taxes on capital (IND) Taxes on labour (IND) Public sector Taxes on output (IND) Capital use (IND) Domestic savings Labour use (IND) Land use (IND) Private sector disposable income Foreign sector

9 Kuvio 4.2. Julkisyhteisöjen verotulojen jakaminen työpanos- ja pääomapanosveroihin. KANSATALOUDEN TILINPITO TIETOKANNAN LASKENTATASO MALLIN RATKAISUTASO Kotitalouksien tulovero (D51AR) Tuloverot (D51R) Verorekisterin perusteella tarkennetut tiedot Yhteisöjen tulovero (D51BR) Korkotulojen lähdevero (D51CR) Muut tulovero (D51DR) esim. verojen viivästysseuraamukset Työpanoksesta saatavat verot Muut juoksevat verot (D59R) Verorekisterin perusteella tarkennetut tiedot Yksilön varallisuusvero (D59A1R) Yhteisöjen varallisuusvero (D59A2R) Katumaksu/Kiinteistövero, kotitaloudet (D59B1R) Katumaksu/Kiinteistövero, muut kuin kotitaloudet (D59B1R) Pääomapanoksesta saatavat verot Muut julkisyhteisöjen tulot Muut juoksevat verot (D59DR) Esim. pilkintälupamaksut, hirvilupamaksut, ym. Pääomaverot (D91R) Pääomaverot (D91R)

10 VATTAGE-malli Julkisen sektorin varat ja velat (maksutasetilastot) sektoreittain finanssipolitiikan ja budjettipolitiikan säännöt Ulkomaiset varat ja velat Suomessa ( pääomavoitot/tappiot) Suomalaiset varat ja velat ulkomailla Pääomakanta ja investoinnit toimialoittain ( pääomatulot) Työvoima koulutusaloittain Väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus, Eurostat) Hintahistoria (odotusten kalibrointia varten) Työmarkkinat kansallinen (NAIRU) / toimialoittainen K/L -joustot (Pohjola/Hyyhtiä); Palkkayhtälöt EU, OPECD 10

11 Kotitalouksien tulonmuodostus Other Income Value- Added Block Wages, Salaries & Supplements Non-Wage Income Income Taxes Taxes on Non-wage Income Primary Factor Income Direct Taxes Household Disposable Income Government Accounts Other Direct Taxes CGE Core Other Personal Benefits Personal Benefits Population & Lab.Market Block Unemployment Benefits

12 Figure 2.6. The structure of household demand in VATTAGE Household Utility Klein-Rubin Good 1... up to... Good C CES CES Domestic Good 1 Imported Good 1 from the EU Imported Good 1 from the Non-EU Domestic Good C Imported Good C from the EU Imported Good C from the Non-EU

13 The VATTAGE model Figure 2.2. Top-level of the input mix Activity level Leontief Good 1... up to... Good C Primary Factors and Energy Other Costs

14 Figure 2.4. The primary factor-energy composite in VATTAGE Factor use CES Primary Factors Energy CES CES Land Labour Capital Energy type 1 Energy type 2... up to... Energy type E Primary Factor Nest Energy Nest CES Labour type 1 Labour type 2... up to... Labour type O Skill Nest

15 PVi,t = Πi,t + [Qi,t+1*(1-Tt+1) + Πi,t+1*(1-Di) + Tt+1*Πi,t+1*Di]/[1 + INTt*(1-Tt+1)] Π i,t is the cost of buying or constructing in year t a unit of capital for use in industry j; D i is the rate of depreciation; Q i,t is the rental rate on i s capital in year t, i.e., the cost of using a unit of capital in year t; T t is the income-tax rate in year t; INT t is the nominal rate of interest in year t. ROR_ACTi,t = 1 + [(1-Tt+1)*Qi,t+1/Πi,t + (1-Di)*Π i,t+1/πi,t +Tt+1*Di*Πi,t+1/Πi,t]/ [1 + INTt*(1-Tt+1)]

16 PVi,t = Πi,t + [Qi,t+1*(1-Tt+1) + Πi,t+1*(1-Di) + Tt+1*Πi,t+1*Di] /[1 + INTt*(1-Tt+1)] Π i,t is the cost of buying or constructing in year t a unit of capital for use in industry j; D i is the rate of depreciation; Q i,t is the rental rate on i s capital in year t, i.e., the cost of using a unit of capital in year t; T t is the income-tax rate in year t; INT t is the nominal rate of interest in year t. ROR_ACTi,t = 1 + [(1-Tt+1)*Qi,t+1/Πi,t + (1-Di)*Π i,t+1/πi,t +Tt+1*Di*Πi,t+1/Πi,t] / [1 + INTt*(1-Tt+1)]

17 Figure 5.1 The equilibrium expected rate of return schedule for industry j

18 Prosenttia perusurasta Esimerkki dynamiikasta verotuksen painopisteen muutos energian suuntaan Kuvio 2: 2010 budjetti tasapainotettu, α1 = Kansantuote Työllisyys Kulutuskysyntä Investoinnit Vienti Tuonti

19 Per cent from baseline Esimerkki dynamiikasta verotuksen painopisteen muutos energian suuntaan Budget balanced for 2010, α1 = 1.1, α2 = GDP Employment Private consumption Investment Exports Imports

20 BKT Kulutuskysyntä Investoinnit Vienti Tuonti Prosenttia perusurasta Esimerkki herkkyystarkastelusta verotuksen painopisteen muutos energian suuntaan Kuvio 8: Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna

21 Kasvun logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyysaste, osallistumisaste Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä ja ei-negatiivisia Toimialakohtaiset tuottavuuserot sallittuja (historiasta) Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala- ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut Vientinäkymät: vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikan vaikutus tarkasteltavissa

22 Kestävyyden ennakointi I pitkän aikavälin toimialarakenteen ennakointi VM:n ennusteet KO: Huoltotase 2016 asti VATTAGE hyödyntää lähinnä työllisyyden ja kulutuksen ennusteita Vienti hyödykekohtaisesti Investoinnit endogeenisia Säästämisaste kalibroidaan ennusteen mukaiseksi AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Ikäriippuvat menot Hoivamenot, eläkkeet SOME-mallin ja AWG:n mukaiset Tiedossa olevat politiikkatoimet Energia- ja ilmastopolitiikka kuvattu kattavasti Kehyspäätökset päivitetty Kestävyysvajeen rajoittaminen joudutaan osin ennakoimaan

23 Kestävyyden ennakointi I Energia- ja ilmastopolitiikka mm. Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Talouspolitiikka Vuosien 2012 ja 2013 kehyksien säästötoimet Tulo- ja yhteisöverotus, julkisen kysynnän leikkaukset Lisätoimet seuraavilla hallituskausilla tarpeen, jotta velkasuhde ei räjähdä tarkastelujaksolla Lähestymistavan etu 5 ministeriötä jakaa VM:n perusnäkemyksen ennakoinnissa ja politiikka-analyysissä Ennakointi ottaa huomioon julkisen talouden kestävyyden

24 Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5-1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65-vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu

25 Akselin otsikko Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino vaikka alijäämän bkt-suhde vakiintuu, velkasuhde voi nousta ongelmaksi tasolle (tässä 2020 päästövoite) Kansantalouden ulkoinen tasapaino Vaihtotase/Kansantuote Kauppatase/Kansantuote Julkinen velka/kansantuote Alijäämä/Kansantuote

26 Skenaarioissa nousee esille julkisen talouden tasapaino alijäämäsuhdetta rajoitettava pian, jotta velkasuhde stabiloituu 0.7 Kansantalouden pitkän aikavälin tasapaino

27 Suomen talouden huoltotase vuosina Bruttokansantuote Tavaroiden ja palveluiden vienti Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Investoinnit

28 ,5 Tuotannontekijöiden vaikutus talouskasvuun vuosina ,5 1 0,5 Pääoma Työvoima Hyödykeverot Tuottavuus 0-0,5-1

29 Talouskasvun jakautuminen kysyntäerittäin ,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5-1 -1,5 Yksityinen kulutus (kysyntä) Investoinnit (kysyntä) Julkinen kulutus (kysyntä) Vienti (kysyntä) Tuonti (kysyntä)

30 Työllisyysrakenne vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut

31 Työllisyysrakenne vuosina % 90 % 80 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 70 % Muut yksityiset palvelut 60 % Rahoitus- ja liike-elämänpalvelut 50 % Informaatio- ja viestintäpalvelut 40 % Kuljetus ja varastointi Kauppa, hotelli- ja rahvintola-ala 30 % Energia, lämpö- ja vesihuolto 20 % Rakentaminen 10 % Teollisuus 0 % Alkutuotanto

32 Tuotantorakenne (arvonlisäys) vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut

33 Tuotantorakenne (arvonlisäys) vuosina % 90 % 80 % Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 70 % Muut yksityiset palvelut 60 % Rahoitus- ja liike-elämänpalvelut 50 % Informaatio- ja viestintäpalvelut 40 % Kuljetus ja varastointi Kauppa, hotelli- ja rahvintola-ala 30 % Energia, lämpö- ja vesihuolto 20 % Rakentaminen 10 % Teollisuus 0 % Alkutuotanto

34 Kestävyyslaskennan makro-oletukset a la EU Potentiaalinen bkt = tuottavuus- ja työllisyyspotentiaali Työn tarjonta ikärakenne, osallistumisasteet Työllisyys Phillips-käyrä/NAIRU teoria Tuottavuuspotentiaali ja kuilu estimoidaan historiasta Ikäriippuvat menot väestökehityksestä ja yksikkökustannuksista EU:n kestävyyslaskennan oletukset VATTAGEssa Makroteoria käyttöön myös perusuralla NAIRU/Phillips, tuottavuuskuilu a la EU Työvoiman tarjonta Kohorttikohtainen väestöennuste Osallistumis- ja työllisyysasteet historiasta (2011 asti) Historiallinen jakauma säilyy ennusteessa (NAIRU vakio) Ikäriippuvat menot SOME integroitu (menojen ikäjakauma) Kohorttikohtainen väestöennuste

35 EU:n kestävyyslaskennan oletukset VATTAGEssa Toimialarakenteen muutos vaikuttaa myös potentiaaliseen tuotantoon Historiallinen muutos Ennuste Esille esimerkiksi teknologian/tuottavuuden kontribuutiona kansantuotteen muutokseen

36 Kestävyyden ennakointi: ennuste vs. EU Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (Ennuste 2013) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (Kestävyyslaskenta)

37 Kestävyyden ennakointi: ennuste vs. EU Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (Ennuste 2013) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (Kestävyyslaskenta)

38 Kestävyyden ennakointi: ennuste vs. EU Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteeseen (%-yksikköä vuodesta 2004, VM 2013) Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot Tuottavuus

39 Kestävyyden ennakointi: ennuste vs. EU Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteeseen (%-yksikköä vuodesta 2004, kestävyyslaskenta) Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot yms. Tuottavuus

40 Kestävyyslaskenta: toimialarakenteen muutos Toimialarakenne (perusura) 100,0 90,0 13,0 13,4 13,1 12,9 12,9 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 19,4 18,8 18,0 17,7 17,6 8,3 8,7 8,9 8,9 8,7 11,0 12,5 12,8 13,0 13,4 6,3 2,0 6,6 6,8 6,8 6,8 2,0 2,0 2,0 2,0 9,1 10,0 11,2 12,0 12,4 7,9 6,9 6,8 6,1 5,4 18,5 16,6 15,8 15,9 15,8 4,5 4,5 4,7 4,9 5, Alkutuotanto Muu teollisuus Metsäteollisuus Kemia ja metalli Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut

41 Kestävyyden ennakointi: ennuste vs. EU Tarjontatekijöiden kontribuutio kansantuotteeseen (%-yksikköä vuodesta 2004, kestävyyslaskenta) Hyödykeverot Työ ja pääoma Voitot yms. Tuottavuus

42 Kestävyyslaskenta: toimialarakenteen muutos 8,00 Toimialojen teknologisen kehityksen kontribuutio kansantuotteeseen (%-yksikköä vuodesta 2004, kestävyyslaskenta) 6,00 4,00 2,00 0,00-2,00-4,00-6,00 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Raskas teollisuus Metsäteollisuus Muu teollisuus Alkutuotanto -8,00

43 Kestävyyslaskenta: toimialarakenteen muutos, kotimarkkinat ja vienti Arvonlisä ja viennin arvo (M 2004) 2008 (Arvonlisä) 2008 (Viennin arvo) 2010 (Arvonlisä) 2010 (Viennin arvo) 2015 (Arvonlisä) 2015 (Viennin arvo) 2020 (Arvonlisä) 2020 (Viennin arvo)

44 Kestävyyslaskenta: toimialarakenteen muutos, kotimarkkinat ja vienti Viennin arvo ja viennin arvonlisäsisältö (M 2004) 2008 (Viennin arvo) 2008 (Viennin arvonlisä) 2010 (Viennin arvo) 2010 (Viennin arvonlisä) 2015 (Viennin arvo) 2015 (Viennin arvonlisä) 2020 (Viennin arvo) 2020 (Viennin arvonlisä)

45 Kestävyyslaskenta: toimialarakenteen muutos, kotimarkkinat ja vienti Viennin arvo ja kotimainen sisältö (arvonlisä ja kotimaiset välituotteet, M 2004) 2008 (Viennin arvo) 2008 (Viennin kotimainen sisältö) 2010 (Viennin arvo) 2010 (Viennin kotimainen sisältö) 2015 (Viennin arvo) 2015 (Viennin kotimainen sisältö) 2020 (Viennin arvo) 2020 (Viennin kotimainen sisältö)

46 Rakennepolitiikka ja kestävyys Makrolinkit mahdollistavat rakennepolitiikan kasvuvaikutusten arvioinnin Työhönosallistumisasteen tai NAIRUn muutokset vaikuttavat tuotantopotentiaaliin Kansantuotteen kasvu vaikuttaa kestävyyteen Toimialarakenne muuttuu rakennepolitiikan vuoksi Suoraviivaista mutta ongelmiakin EU:n NAIRU-teoria ei kovin hyvä politiikka-analyysiin Esimerkki työhönosallistumisaste nousee kauttaaltaan prosentilla Esimerkki NAIRU laskee prosentiyksikön

47 Kestävyyden ennakointi: ennuste vs. EU Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (Ennuste 2013) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (Kestävyyslaskenta)

48 Prosenttia suhteessa kansantuotteeseen Kestävyyden ennakointi Kansantalouden tasapaino (Perusura/KO ) Budjettivaje Primäärivaje Julkisen sektorin velka

49 Prosenttia suhteessa kansantuotteeseen Kestävyyden ennakointi 90 Kansantalouden tasapaino (Kestävyyslaskenta) Budjettivaje Primäärivaje Julkisen sektorin velka

50 Kestävyyden ennakointi: rakennepolitiikan vaikutus Kansantuote (Osallistumisaste) Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (Osallistumisaste) Potentiaali (Kestävyyslaskenta)

51 Prosenttia suhteessa kansantuotteeseen Kestävyyden ennakointi: rakennepolitiikan vaikutus 90 Kansantalouden tasapaino (Työhönosallistumisaste kasvaa) Budjettivaje Primäärivaje Julkisen sektorin velka

52 Kestävyyden ennakointi: rakennepolitiikan vaikutus Kansantuote ja potentiaalinen tuotanto (tasoero vuoteen 2004, %) Kansantuote (NAIRU laskee) Kansantuote (Kestävyyslaskenta) Potentiaali (NAIRU laskee) Potentiaali (Kestävyyslaskenta)

53 Prosenttia suhteessa kansantuotteeseen Kestävyyden ennakointi: rakennepolitiikan vaikutus 90 Kansantalouden tasapaino (NAIRU laskee) Budjettivaje Primäärivaje Julkisen sektorin velka

54 (Kestävyys) 2015 (Osallistumisaste) 2015 (NAIRU) 2020 (Kestävyys) 2020 (Osallistumisaste) 2020 (NAIRU) 2025 (Kestävyys) 2025 (Osallistumisaste) 2025 (NAIRU) Rakennepolitiikan vaikutus toimialarakenteeseen Toimialaosuudet 100,0 90,0 13,0 13,4 13,1 13,1 13,1 12,9 12,8 12,8 12,9 12,7 12,8 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 19,4 18,8 18,0 18,0 18,0 17,7 17,6 17,6 17,6 17,6 17,6 8,3 8,7 8,9 8,9 8,9 8,9 8,9 8,9 8,7 8,7 8,7 11,0 12,5 12,8 12,8 12,8 13,0 12,9 12,9 13,4 13,3 13,3 6,3 2,0 6,6 6,8 6,8 6,8 6,8 6,9 6,9 6,8 6,8 6,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 9,1 10,0 11,2 11,1 11,2 12,0 12,0 12,0 12,4 12,5 12,5 7,9 6,9 6,8 6,8 6,8 6,1 6,1 6,1 5,4 5,4 5,4 18,5 16,6 15,8 15,8 15,8 15,9 16,1 16,0 15,8 15,9 15,9 4,5 4,5 4,7 4,7 4,7 4,9 4,8 4,8 5,0 5,0 5,0 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Kemia ja metalli Metsäteollisuus Muu teollisuus Alkutuotanto

55 Rakennepolitiikan vaikutus tuottavuuteen 0,06 Toimialojen teknologisen kehityksen kontribuutio kansantuotteeseen (prosenttiyksikköä perusuraan verrattuna, Osallistumisaste) 0,04 0,02 0-0,02-0,04 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Kemia ja metalli Metsäteollisuus Muu teollisuus Alkutuotanto -0,06

56 Rakennepolitiikan vaikutus tuottavuuteen 0,06 Toimialojen teknologisen kehityksen kontribuutio kansantuotteeseen (prosenttiyksikköä perusuraan verrattuna, NAIRU) 0,04 0,02 0-0,02-0,04 Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Kemia ja metalli Metsäteollisuus Muu teollisuus Alkutuotanto -0,06

57 Prosenttia suhteessa kansantuotteeseen Kestävyyden ennakointi: veropolitiikan vaikutus Kansantalouden tasapaino (Vajeen kasvu pysäytetään verotuksella 2020) Budjettivaje Primäärivaje Julkisen sektorin velka

58 Kestävyyden ennakointi: veropolitiikan vaikutus 0 Vajeen vakiinnuttamisen vaikutukset (Tulovero 2020, ennakoimaton) -0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7-0,8 Kansantuote Tuotantopotentiaali Työpanos

59 Dynamiikka ja vajeen arviointi Kuplatalous mahdoton Odotusten rooli jos vajeen hoitaminen ennakoidaan, vaikutuksia käyttäytymiseen jo nyt Mallikonsistentit odotukset (aka rationaaliset agentit) Mallinnusvaihtoehtoja Malli ratkaistaan balanced-growth-uran ympärillä DREAM ORANI-INT -> VATTAGE-INT (life cycle/olg) Ratkaisee koko horisontin simultaaniyhtälöryhmänä Vaatii arvauksen tasapainourasta Toimii mutta vailla varsinaisia Suomi-parametrejä

60 Historiallakin merkitystä Persistentit tuotto- ja tuottavuuserot Sektorispesifi pääoma Uuskeynesiläiset oletukset DREAM Kestävyys ei ole ongelma, jos tiedetään tulevaisuuden taloudenpitäjät vastuullisiksi Mallinnusvaihtoehtoja Malli konvergoituu balanced-growth-uralle Yleinen ratkaisu AGE-malleissa (Rutherford, Böhringer, Mercenier, DREAM II) ORANI-INT -> VATTAGE-INT (life cycle/olg) Toimii mutta vailla Suomi-parametrejä VATTAGE-RE:n Euler-yhtälöstä lähtevä shooting-ratkaisu Yleinen ratkaisumenetelmä Uuskeynesiläiset kuluttajat helppo mallintaa

61 Kestävyyden ennakointi: rakennepolitiikan vaikutus 70 Kansantalouden tasapaino (Tuloverotus 2020, ennakoitu) Budjettivaje Primäärivaje Julkisen sektorin velka

62 Johtopäätöksiä Kestävyysvajeongelma ilmeinen Toimialarakenteen muutos hidastaa tuottavuuskehitystä Toimialarakenteen muutos johtuu pitkälti viennin romahduksesta Rakennepolitiikka auttaa mutta tarvittaisiin suuria vaikutuksia Rakennepolitiikka vaikuttaa toimialarakenteeseen vain vähän ja osin väärään suuntaan Kestävyyslaskennan makro-oletuksista Perinteistä makroa, mikro-makro-integroinnista laaja kirjallisuus jo 1990-luvulla Eteenpäinkatsova dynamiikka mahdollinen realistiselta kasvuuralta Rajapinnat VATT/VM/muut?

63 Kiitos mielenkiinnosta!