VATT:n mallit ja ennakointityö

Transkriptio

1 VATT:n mallit ja ennakointityö ENNAKOINNIN AJOKORTTI -KOULUTUS Saara Tamminen VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

2 Esityksen sisältö 1. Mikä VATT? 2. VATT:n talousmallit a) Mitä on yleisen tasapainon mallit? b) VATTAGE c) VERM 3. Mitä ennakointia VATT tekee? 2

3 1. Mikä VATT? Valtion taloudellinen tutkimuskeskus tekee soveltavaa taloudellista tutkimusta, joka on talouspolitiikan kannalta olennaista ja tieteellisesti korkeatasoista arvioi ja ennakoi politiikkatoimien vaikuttavuutta ja ratkaisuvaihtoehtoja toimii asiantuntijana päätöksenteon valmistelussa ja talouspolitiikan arvioinnissa

4 VATTilaiset VATT:n vahvuuteen kuuluu 58 tutkijaa, asiantuntijaa ja tukihenkilöä Tutkimuksentekijät muodostavat kolme tutkimusaluetta ja VATT-malleja ylläpitävä ja käyttävä yksikö Ydinprosessina on laadukkaan tutkimuksen teko ja tutkimustulosten monipuolinen raportointi

5 Tutkimuskeskuksen rakenne Talous- ja hallintopalvelut Raija-Liisa Aalto Ylijohtaja Juhana Vartiainen Viestintä Päivi Tainio Tutkimuksen tuki Sari Virtanen Päätöksenteon tuki ja mallintaminen Julkisten palveluiden vaikuttavuus Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Juha Honkatukia Antti Moisio Seppo Kari Anni Huhtala Talouden rakenteen kehitys ja julkisen talouden kestävyys Palvelujen tuottavuus Kunta- ja aluetalous Verotusvaikutukset yrityksiin Verotus ja tulonsiirrot kotitalouksien näkökulma Työmarkkinoiden toimivuus Energia, luonnonvarat ja ympäristöpolitiikka 5

6 Tutkimuksen painopisteet 6

7 Yhteistyö ja asiakkaat VATT tekee tiivistä yhteistyötä muiden taloudellisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa Kansainvälistä yhteistyötä tehdään mm. yhteishankkeiden ja tutkijavierailujen muodossa VATT palvelee erityisesti suomalaisia päätöksentekijöitä, mutta on myös mukana kansainvälisissä projekteissa 7

8 2. Laskennallinen yleisen tasapainon malli? Eli mikä? Rakkaalla lapsella on monta nimeä: YPT malli, eli, Computable general equilibrium (CGE) model, eli, Applied general equilibrium (AGE) model, eli? Makrotasolla toimiva, tilastotietoja käyttävä, laskennallinen, mikroteoriaan pohjaava simulointimalli taloudesta 8

9 YTP -mallit Yksi käytetyimmistä kansantaloustieteen menetelmistä ex-ante analyysiin Laaja-alainen käyttö esim. Euroopan Kommissiossa, YK:ssa, Maailmanpankissa, Keskuspankeissa yms. Perustuu: Taloustieteen teorioihin yritysten ja kuluttajien käyttäytymisestä sekä talouden tasapainottumisesta Laajoihin tietokantoihin talouden rakenteesta eli paranneltuihin panos-tuotos aineistoihin (TK:sta) Ottaa huomioon talouden rakenteet ja välittömät ja välilliset vaikutukset 9

10 Kuvio 1 Tasapainomallin rakenne Teoria Käyttäytymissäännöt Reaaliset ja rahamääräiset virrat Kuluttaja Yritykset Kulutuskysyntä Työn tarjonta Säästäminen Kulutus Työ Tuotannontekijätulot Kulutusmenot Verot ja tuet Tulonsiirrot Investoinnit Hyödynmaksimointiongelma Voitonmaksimointiongelma Tuotteiden hinnoittelu Työvoiman kysyntä Pääoman kysyntä Välituotteiden kysyntä Tuotanto Tuotannontekijöiden käyttö Myyntitulot Tuotannontekijöiden korvaukset Verot ja tuet Investoinnit Julkinen sektori Politiikkatavoitteet Työvoiman kysyntä Pääoman kysyntä Välituotteiden kysyntä Verotus ja tulonsiirrot Palveluiden tuotanto Tuotannontekijöiden käyttö Tuotannontekijöiden korvaukset Verot Tulonsiirrot Muu maailma Eksogeeninen Vientikysyntä Tuontitarjonta Maailmanmarkkinahinnat Tuontimenot Vientitulot Pääomavirrat

11 Figure 2.6. The structure of household demand in VATTAGE Household Utility Klein-Rubin Good 1... up to... Good C CES CES Domestic Good 1 Imported Good 1 from the EU Imported Good 1 from the Non-EU Domestic Good C Imported Good C from the EU Imported Good C from the Non-EU

12 The VATTAGE model Figure 2.2. Top-level of the input mix Activity level Leontief Good 1... up to... Good C Primary Factors and Energy Other Costs

13 Figure 2.4. The primary factor-energy composite in VATTAGE Factor use CES Primary Factors Energy CES CES Land Labour Capital Energy type 1 Energy type 2... up to... Energy type E Primary Factor Nest Energy Nest CES Labour type 1 Labour type 2... up to... Labour type O Skill Nest

14 Kansantalouden tilinpito matriisimuodossa (NAM) 1. Tavaroiden ja palvelujen käyttö 2. Tuotanto 3. Tulon muodostus 4. Ensitulon jako 5. Tulojen uudelleenjako 6. Käytettävissä olevan tulon käyttö 7. Pääoma 8. Kiinteän pääoman bruttomuodostus 9. Rahoitus 10. Muu maailma 11. Yhteensä Kaupan ja kuljetuksen Välituote- Kulutusmenot Varastojen Pääoman Tavaroiden ja bruttolisät käyttö muutos palvelujen vienti muodostus Tuotos Arvon Palkansaajakorvaukset muualta Verot lisäys Tulonvähennettynä muodostus Omaisuustulot Muualta saadut omaisuustulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla tuotetuilla kansantulo Tulonsiirrot Tulonsiirrot muualta Tavaroiden ja palvelujen tuonti Palkansaaja korvaukset muualle Käytettävissä oleva tulo Muualle maksetut omaisuus- tulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla Kotitalouksien eläkerahastoosuuksien Säästäminen Pääomasiirrot Kiinteän pääoman muodostus Muualle maksetut Rahoitusvarojen hankinta kotitalouksien eläke- Pääomasiirrot muualle rahastojen oikaisut Muualta saadut kotitalouksien eläkerahastojen oikaisut Pääomasiirrot muualta Rahoitusvarojen hankinta Nettolainaus muualta Vaihtotase

15 Staattiset vs. Dynaamiset YTP-mallit Staattinen: tulokset yhdelle vuodelle, mutta ei polkua siitä miten sinne päädytään Dynaaminen, rekursiivinen malli: Polut siitä miten talous kehittyy tulevaisuudessa Kansantalouden tilinpidon dynamisointi Tuottaa hintadynamiikan avulla vuosittaisen ratkaisun talouden rakenteiden kehityksestä Edellisen vuoden ratkaisu lähtökohtana uudelle laskentakierrokselle 15

16 Cumulative percentage deviation from baseline Esimerkki dynaamisista tuloksista: verotuksen muutoksen vaikutukset makrotasolla Macroeconomic effects under flexible wages Aggregate real government demands Aggregate real investment expenditure Real household consumption Real GDP from expenditure side Import volume index, duty-paid weights Export volume index

17 YTP-mallit: Vahvuudet Vahva mikroteoreettinen tausta agenttien käyttäytymisestä, pätee erityisen hyvin makrotasolla Ottaa huomioon kaikki talouden monimutkaiset rakenteet ja eri muuttujien väliset linkit Välilliset ja välittömät vaikutukset Mahdollistaa vaikutusten tarkastelun laaja-alaisesti Esim. EU vaatimukset: Impact analysis of economic, social and environmental effects Mahdollistaa eri tekijöiden herkkyysanalyysin 17

18 YTP-mallit: Rajoitukset Käyttäminen vaatii perusteellisen (=pitkän) koulutuksen mallien rakenteeseen ja ohjelmointiin Suomessa vasta tänä vuonna ensimmäinen yliopistokurssi aiheeseen Kehittäminen työlästä ja aikaa vievää Mallit voivat olla herkkiä parametrien arvoille ja taustaoletuksille Mallit vain yhtä paikkansa pitäviä kuin niiden taustalla olevat teoriat ja oletukset 18

19 VATT:n yleisen tasapainon mallit 1. Koko maan YTP-malli: VATTAGE Dynaamis-rekursiivinen malli Ylhäältä-alas Laskee tulokset koko maan tasolla (yksi NAM) 2. Alueellinen YTP-malli: VERM Dynaamis-rekursiivinen malli Alhaalta-ylös Alueelliset panos-tuotos-aineistot ja virrat alueiden välillä 3. Globaali YTP-malli: GTAP (Global trade analysis project) Staattinen malli, noin 200 eri maan NAM ja kauppavirrat 19

20 VATT:n YTP mallit - tulokset Kehitetty yhteistyössä Australialaisen Monash yliopiston professoreiden kanssa, jotka ovat kehittäneet toisen AGEmallinnukseen käytettävistä ohjelmista Samantyylisiä malleja Australian lisäksi esim. Yhdysvalloissa, Tanskassa,, Irlannissa, Espanjassa, useissa Aasian maissa, Afrikassa ja Brasiliassa Tulokset/Ennusteet esim. seuraaville muuttujille (per maakunta): Kulutus, tuotanto, primääripanoksien kysyntä, hinnat, hyvinvointi, tulojen muutos (per kotitalous desiili), työllisyys (per kotitalous desiili), CO2 päästöt ja eri energiahyödykkeiden kulutus 20

21 VATT-mallien tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 21

22 3. VATT ja ennakointi 1. Talouden rakenne-ennusteet (toimialaennusteet) varsinkin VATTAGE-mallilla 1. Alueelliset rakenne-ennusteet, VATTAGE ja VERMmallit käytössä Ensimmäiset VATT:n tuottamat alueelliset rakenneennusteet vuoden 2010 aikana koulutus- ja osaamistarpeen ennakoinnin pohjaksi 22

23 Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa (1) Ennakoinnin merkitys politiikkaohjauksessa kasvanut viime vuosien aikana Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi keskeisessä asemassa suomalaisessa ennakointityössä Vanhanen II: tarve työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseen Komissio: ex-ante analyysi kaikista suurista politiikkapäätöksistä 23

24 Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa (2) Yhteistyöryhmän esitys työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointirakenteen uudistamiseksi keväällä 2009 Pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarveennakoinnin tilaajakonsortio (PATKET): TEM, OKM, VM, STM työmarkkinoiden ja talouden kehitystä kuvaavat perusennusteet tilataan VATT:lta 24

25 VATTAGE-malli ja ennakointiprosessi (1) Ennusteet Suomen talouden rakenteiden kehityksestä tuotetaan VATTAGE-mallilla Ennakointiprosessi käynnistyy perusuran laadinnalla Tulevaisuuden kehitys määritellään valittujen oletusten perusteella: Historiallinen simulointi talouden rakenteiden aikaisemmasta kehityksestä Ulkopuoliset ennusteet ja laskelmat (mm. väestöennusteet, VM:n keskipitkän aikavälin ennusteet, AWG-laskelmat) Asiantuntijatieto toimialoilta 25

26 Vuotuinen prosenttimuutos Kansantuote Yksityinen kulutus Vienti Tuonti Julkinen kulutus Investoinnit 26

27 VATTAGE-malli ja ennakointiprosessi (2) Perusuran analysoinnin jälkeen varsinainen ennakointityö Perusuran tulosten ja oletusten arviointi Kommentit perusuraan eri sidosryhmiltä: ministeriöt, opetushallitus, alueet, toimialojen edustajat Skenaariotarkastelut eri oletuksilla Tavoiteurien muotoutuminen tulosten jatkokäyttöä varten 27

28 Työvoiman tarve Suomen taloudessa skenaariotarkastelu Perusuran lisäksi kaksi vaihtoehtoista uraa SOME-skenaariossa muutoksia vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä- ja tuottavuusoletuksissa Tavoiteskenaariossa koottu yhteen kommenttikierrosten palaute ja muuttuneet oletukset 28

29 Perusura vs. tavoiteskenaario esimerkkejä muuttuneista oletuksista Valtion TK-kysyntää ja TK-palveluiden vienti kasvavat vuosittain 2 prosenttiyksikköä nopeammin Hallinnon kysyntä kasvaa vuosittain 1 prosenttiyksikön hitaammin (tuottavuusohjelma) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa vuosittain 1 prosenttiyksikön hitaammin (suotuisampi tuottavuuskehitys) Elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Sellun ja paperin maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Malmien maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Metallien maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 2 prosenttiyksikköä nopeammin Maatalouden kysyntä kasvaa vuosittain 2 prosenttiyksikköä hitaammin (maatalouden rakennemuutos jatkuu) 29

30 % Arvonlisäys sektoreittain Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rakentaminen 20.0 Teollisuus Alkutuotanto (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 30

31 % Työllisten määrä sektoreittain Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rakentaminen Teollisuus Alkutuotanto (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 31

32 Alueellinen ennakointi Suomessa Ennakointitoiminnan yleistyminen 1990-luvun puolivälin jälkeen Aikaisemman tulevaisuudentutkimuksen ja yhteiskunnallisen suunnittelun jatke Myös alueellisella suunnittelulla pitkät perinteet Varsinainen alueellinen ennakointi käyntiin luvun vaiheessa Työvoima 2017 raportti ja arvio työvoiman tarpeen alueellisesta kehityksestä (1999) Arvio alueellisesta koulutustarpeesta (2002) 32

33 Alueellinen ennakointiprosessi 2010 Käynnistyi keväällä 2010 perusuran tulosten alueellistamisella Ei politiikkatavoitteita Staattiset työllisyyden alueosuudet Alueiden kommentteja perusuraan hyödynnettiin koko maan tavoiteuran rakentamisessa Tavoiteuran alueellistaminen Työllisyyden alueosuudet maakuntien kehitysnäkemyksiin perustuen 33

34 Alue-ennakoinnin mallinnus (1) Ylhäältä alaspäin (VATTAGE): Koko maan ennakointitulokset alueittain alueosuuksiin perustuen Toimialojen kehitys määrittelee alueiden kehitystä Staattiset alueosuudet vs. muuttuvat alueosuudet Perusuran kommentointi ja alueiden näkemykset tulevaisuuden kehityksestä tavoiteura ja päivitetyt alueosuudet 34

35 Alue-ennakoinnin mallinnus (2) Alhaalta ylöspäin (VERM): Maakuntien tuotantorakenteen kehitys itsenäistä Jokaiselle maakunnalle oma ratkaisu: eriävät oletukset esim. kysynnän, tuottavuuden ja panosrakenteiden kehityksestä Voidaan kalibroida toteuttamaan koko maan ennusteen tulokset toimialatasolla dialogi mallien välillä Maakuntien näkemysten vieminen suoraan mallin oletuksiin 35

36 Alueellinen ennakointiprosessi 2010 Alueiden kommenttien perusteella muokattu perusura ja uudet työllisyyden alueosuudet syksyllä 2010 Kommentteja toimialarakenteen lisäksi myös alueelliseen työvoiman tarjontaan VERM-mallin ennakointitulokset vertailukohdaksi Alueellisten rakenne-ennusteiden käyttö jatkotyössä 36

37 Alueellinen ennakointiprosessi 2010: Työllisten määrä vuonna Perusura Tavoiteura 1 Tavoiteura Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa 37

38 Lopuksi Ennakointia VATT:ssa tehdään lähinnä YTP-malleilla YTP-mallit parhaita talouden rakenteiden muutoksien tarkastelussa Ennakointi on jatkuva prosessi Tulosten alueellistaminen Jatkokäyttö koulutustarve-ennakoinnissa OPH:ssa Ennakointimenetelmien kehittäminen Ennakointiprosessin kehittäminen Ennakoinnin, suunnittelun ja politiikan ymmärtäminen yhtenä kokonaisuutena 38

39 Lisätietoja? Tutkija Saara Tamminen, VATT KIITOS MIELENKIINNOSTANNE 39