VATT:N TOIMIALASKENAARIOT. Juha Honkatukia

Transkriptio

1 VATT:N TOIMIALASKENAARIOT Juha Honkatukia

2 Tässä esityksessä Talouskasvun taustoista Tuottavuuskasvun ja työn tarjonnan keskeinen rooli Vaihtoehtoisista skenaarioista koko maan tasolla Rakennepolitiikka Eläkeuudistus Palvelutuotanto Toimiala ja työllisyysrakenne eri skenaarioissa Alueellistetut skenaariot Perus Tavoite Poistumalaskennasta Raportoinnista

3 VATTAGE- ja VERM-mallit Laskennallisia yleisen tasapainon malleja (AGE) Perustuvat laajaan tietokantaan Työvoima koulutusaloittain ja toimialoittain, pääoma toimialoittain Väestö ikäryhmittäin Keskeiset julkiset sektorit Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen (rekursiivinen, mutta odotukselliset tarkastelut mahdollisia) Toimialakohtaiset pääomakannat Julkinen ja yksityinen velka, kauppa- ja vaihtotase Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkiset sektorit noudattavat politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Mallit mahdollistavat hyvinvointitarkastelun

4 VATTAGE- ja VERM-mallit Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä (VATT:n ennakointiraportit) Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti (VATTAGE-dokumentti) Monte Carlo epävarmuuksien (esim. ilmasto-) tai politiikan suhteen Parametrisointi perustuu ekonometriaan (YRTTI ja TUJA-aineistot) ja havaittuihin politiikkavasteisiin (VATT vuosikirja 2011) Linkit teknologia- ja maailmantalousmalleihin (NEP, Low Carbon Finland: TIMES, GTAP) Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille pian netissä!

5 VATT-mallien sovelluksia Ilmastostrategia, päästökauppa (2007, 2008, 2011) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia taloudelliset skenaariot vuoteen 2050 (2005) Globaalit skenaariot (NEP , Energy Visions 2050, APRAISE, Low Carbon Finland) Energia-alojen kehitys matalien päästöjen taloudessa (2009) Ympäristöpolitiikat ja julkisen talouden kestävyys (VM, Economic Strategy of Finland 2007) Uusiutuvien energiamuotojen tuet (2007,2008, 2011) Suurten infrastruktuuri-investointien vaikutukset (2004-7) Kuntamenojen kehitys (2008, 2009, 2011) muuttoliike, ikä-riippuvaiset menot jne. Odotukset veromuutosten ennakointivaikutukset (VM) Verotuksen hyvinvointikustannukset (2011, 2012) Verotuksen tulonjakovaikutukset (energiaverot, ALV, 2009, 2010, 2011) Alueellisen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset (metsäteollisuus, alueellistaminen, energia, maanpuolustus, ilmastoriskit) 5

6 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 6

7 Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste) Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

8 Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin

9 Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia

10 Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5-1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65-vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu

11 35 30 Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio kasvutekijä (tasoero vuoteen ja 2004, on prosenttia) sitä myös tulevaisuudessa Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot

12 19 Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) mistä kasvu tulee Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut

13 Perus- vai tavoiteskenaario? Keskeinen kysymys: Terveys- ja hoivatyön lisääntyvään työvoimatarpeeseen vastaaminen Vielä 2020-luvulla pitkälti julkista Julkisen talouden kestävyydestä huolehtiminen asettaa rajat kasvulle Rakennepoliittiset toimet tähtäävät kestävyysvajeen taltuttamiseen Sekä julkisten menojen leikkauksia että talouskasvun tukemiseen tähtääviä toimia

14 Perusskenaario: Talouskasvun tekijät 2010-luvun lopussa tasapainottuminen pitkän aikavälin trendikasvu-uralle Työttömyysasteen putoaminen lisää työpanosta käyttöön työikäisen väestön määrän väheneminen ei rajoite Rakennepolitiikan oletetaan toimivan osallistumisasteen nousu lisää tilaa kasvulle 2020-luvulla talouden fundamentit määräävät kasvun

15 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (BASE)

16 Vaihtoehtoskenaario 3 työn tarjonta Rakenteelliset uudistukset toteutuvat vain osittain Työurien pidentyminen ei toteudu NAIRU ei laske Tuottavuusohjelma leikkaa edelleen julkisen sektorin työllisyyden kasvua ja vapauttaa työvoimaa muille toimialoille

17 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (ALT3)

18 Päivitetty perusskenaario työn tarjonta Arvio eläkeuudistuksen vaikutuksista ETK:n mukainen Työurien pidentyminen toteutuu maltillisemmin, mutta ajoitus kuten perusskenaariossa NAIRU ei laske Tuottavuusohjelma leikkaa edelleen julkisen sektorin työllisyyden kasvua ja vapauttaa työvoimaa muille toimialoille

19 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (ETK) 3 2,5 2 1,5 1 Hyödykeverot Työvoima Pääoma Tuottavuus 0, ,5

20 Skenaario 1 - palvelut Palvelutoimialojen tuottavuuden kasvu Miten tuottavuus kehittyy yksityisissä palveluissa: liikeelämän palvelut, muut yksityiset palvelut Tuottavuus julkisissa palveluissa: julkishallinto, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut Ammattirakenteen vaikutus Palveluiden vienti Voidaanko odottaa aikaisempaa nopeampaa palveluhyödykkeiden viennin kasvua? Julkisten palveluiden kysyntä Ennen kaikkea politiikkavalinta, kuinka paljon resursseja julkiseen tuotantoon ja korvautuuko yksityisellä?

21 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (ALT1) 3,5 3 2,5 2 1,5 Hyödykeverot Työvoima Pääoma Tuottavuus 1 0, ,5

22 Perusskenaario: Kysynnän kehitys Perusskenaariossa 2010-luvun lopussa kasvu perustuu ensisijaisesti viennin kasvuun 2020-luvulla puolestaan kotitalouksien kysynnästä tärkein kasvun tekijä Investointien kasvu vahvaa tulevina vuosikymmeninä

23 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (BASE) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

24 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (ALT3) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

25 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (ETK) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

26 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (ALT1) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

27 Perusskenaario: Ulkoinen tasapaino Perusskenaariossa 2010-luvun lopussa nopea kotimaisen kysynnän kasvu kääntää kauppaja vaihtotaseen negatiiviseksi 2020-luvulla ulkomaankaupan vaihtosuhteen paraneminen sekä ulkomailta maksettavien tulojen (osingot, ensitulot) kasvu kääntää vaihtotaseen ylijäämäiseksi

28 Vaihtotaseen ylijäämä / BKT 6,00 4,00 2,00 0, ,00-4,00-6,00 Kauppataseen ylijäämä / BKT Vaihtotaseen ylijäämä / BKT

29 Vaihtotaseen ylijäämä / BKT (ALT) 6,00 4,00 2,00 0, ,00-4,00-6,00 Kauppataseen ylijäämä / BKT Vaihtotaseen ylijäämä / BKT

30 Vaihtotaseen ylijäämä / BKT (ETK) 6,00 4,00 2,00 0, ,00-4,00-6,00 Kauppataseen ylijäämä / BKT Vaihtotaseen ylijäämä / BKT

31 Perusskenaario: Viennin rakennemuutos Perusskenaariossa vaihtosuhteen heikkeneminen jatkuu 2010-luvun ajan 2020-luvulla ulkomaankaupan vaihtosuhde alkaa parantua viennin rakennemuutoksen kautta Viedään vähemmän kuin 2000-luvun alussa, mutta vientituotteiden hinnat kasvavat tuontihintoja nopeammin

32 Hintakehitys 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Kuluttajahinnat Investointihinnat Vientihinnat Tuontihinnat 1,5 1 0,

33 Perusskenaario: Julkisen sektorin velkasuhde Julkisen talouden velkaantuminen taittuu 2020-luvulla Talouskasvun vakiintuessa 2 prosentin tasolle myös verotulojen kasvu pysyy suotuisana Julkisia palveluita tuotetaan vähäisemmällä työvoimalla ja julkisten menojen kasvua hillitään tuottavuus kasvaa Vaihtotaseen ylijäämä kasvattaa talouspolitiikan liikkumavaraa

34 Julkinen velka / BKT

35 Perusskenaario: Työllisyysrakenne 2010-luvun lopulla jalostuksen ja alkutuotannon osuus työllisistä kasvaa Työvoiman lisääntyvä tarjonta näkyy voimakkaammin näillä toimialoilla Muutamat isot palvelualat vähentävät työllisiä (kauppa, julkinen hallinto, koulutus) 2020-luvulla tuottavuuden kasvu ja tuotantorakenteiden murros kääntää palveluiden osuuden jälleen kasvuun

36 Työllisyysrakenne ennakoinnin perusuralla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 72,7 71,3 71,9 72,6 50 % 40 % Palvelut Jalostus Alkutuotanto 30 % 20 % 22,7 23,8 23,4 22,9 10 % 0 % 4,5 4,8 4,6 4,

37 Työllisyysrakenne ennakoinnin perusuralla 100 % 90 % 15,8 16,3 17,3 18,1 80 % 6,6 6,1 5,9 5,7 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 6,7 5,9 5,6 5,3 17,3 18,4 19,5 20,4 1,8 1,6 1,5 3,8 4,0 1,4 4,1 4,3 6,0 5,9 5,5 5,2 14,7 13,2 12,6 12,0 7,5 8,3 8,9 9,2 1,0 1,1 1,1 1,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Muut yksityiset palvelut Rahoitus- ja liike-elämänpalvelut Informaatio- ja viestintäpalvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa, hotelli- ja ravitsemisala Rakentaminen Energia-, lämpö- ja vesihuolto Teollisuus Alkutuotanto 10 % 14,2 14,4 13,4 12,5 0 % 4,5 4,8 4,6 4,

38 Toimialojen työllisyys: Maatalous Maataloudessa pitkän taantuman jälkeen työllisyys kääntyy hetkellisesti nousuun kannattavuuden parantuessa Kasvun taustalla on ennen kaikkea elintarviketeollisuuden vahva kasvu, joka on seurausta kotimarkkinoiden kasvun voimistumisesta Pidemmällä aikavälillä tilakokojen kasvu ja tuotannon tehostuminen vähentää työvoiman tarvetta

39 Maatalouden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

40 Toimialojen työllisyys: Metsä- ja kalatalous Metsä- ja kalataloudessa työllisten määrä säilyy tulevina vuosina jokseenkin ennallaan Metsätaloudessa kysyntää lisää biotalouden kehitys ja metsäteollisuuden luova tuho Tuottavuuden kehityksen vaikutus metsätalouden työllisyyteen negatiivinen erityisesti 2020-luvulla, toimialan koneistuminen jatkuu Kalataloudessa uudet toimintamallit ja kotimaisen kysynnän kasvu parantaa kannattavuutta

41 Metsä- ja kalatalouden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

42 Toimialojen työllisyys: Kaivosteollisuus Kaivosteollisuudessa viime vuosien kasvu jatkuu 2010-luvun loppuun uusien kaivoksien perustamisen ja vanhojen toiminnan laajenemisen seurauksena Teknologinen kehitys ja käynnissä olevien kaivosten vähemmän työpanosta vaativa pyörittäminen vähentävät työvoiman tarvetta 2020-luvulla Uusien kaivosten avaamista vaikeuttaa tulevaisuudessa ympäristövaatimusten tiukentuminen

43 Kaivosteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

44 Toimialojen työllisyys: Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus palaa taantuman jälkeen luvun alun kasvu-uralle ja työllisten määrä toimialalla alkaa jälleen kasvaa Kotimaisen kysynnän kasvun seurauksena työllisten määrä vakiintuu 2020-luvulla vaikka työn tuottavuuden kasvun seurauksena työvoiman tarve väheneekin Kansainvälinen kilpailu kovenee, mutta vienti lähialueille tarjoaa toimialalle uusia kysyntävirtoja

45 Elintarviketeollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

46 Toimialojen työllisyys: Vaateteollisuus Vaateteollisuudessa pitkän aikavälin laskeva trendi työllisyydessä jatkuu, vaikka talouden elpyminen hetkellisesti nostaakin työvoiman määrää toimialalla Valmistavasta työstä siirrytään tulevaisuudessa entistä enemmän suunnittelutyöhön Toimialalle syntyy suurien tuottajien tilalle pienempiä yrityksiä, jotka panostavat lähimarkkinoille Tuotannon volyymit pienenevät

47 Vaateteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

48 Toimialojen työllisyys: Puuteollisuus Puuteollisuudessa taantumasta nousu on vikkelää ja työvoiman kysyntä toimialalla kasvaa Tuotannossa jalostusaste ja arvo nousee, kun uusia lopputuotteita kehitetään markkinoille Resurssien vapautuessa muualta metsätaloudesta puutalouden kannattavuus paranee Uudet teknologiat parantavat tuottavuutta, mutta kasvavat lopputuotemarkkinat pitävät työn kysynnän 2020-luvulla lähes muuttumattomana

49 Puuteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

50 Toimialojen työllisyys: Paperiteollisuus Paperiteollisuudessa viime vuosien voimakas rakennemurros on jäämässä taakse Uudet tuotteet, kuten biotalouteen liittyvät tuotteet, sekä olemassa olevien tuotesuuntien muutokset luovat toimialalle sekä kotimaisia että kansainvälisiä markkinoita Toimialan jatkuva uusiutuminen pitää työvoiman tarpeen lähes ennallaan tulevina vuosikymmeninä

51 Paperiteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

52 Toimialojen työllisyys: Kemianteollisuus Kemianteollisuudessa kannattavuuden ja arvonlisäyksen kasvu jatkuvat nopeana Viennin merkitys kasvaa ja uusien tuotteiden odotetaan pärjäävän hyvin kansainvälisillä markkinoilla Tuottavuuden kasvu toimialalla on nopeaa, minkä seurauksena menestyksestä huolimatta työvoiman kysynnän jo vuosikymmenen jatkunut putoaminen jatkuu erityisesti 2020-luvulla

53 Kemianteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

54 Toimialojen työllisyys: Rakennusaineteollisuus Rakennusaineteollisuuden työvoiman tarve kääntyy kasvu-uralle talouden elpyessä ja investointien sekä rakentamisen jälleen kasvaessa Toimialalla teknologinen kehitys johtaa kuitenkin pidemmällä aikavälillä monien muiden teollisuuden toimialojen tavoin työvoiman kysynnän hiipumiseen Toimiala on kuitenkin myös tulevaisuudessa kohtalaisen merkittävä työllistäjä Suomen taloudessa

55 Rakennusaineteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

56 Toimialojen työllisyys: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa kansainvälisen kysynnän elpyminen johtaa työllisten määrän kasvuun 2010-luvulla Metallien jalostuksessa teräksen jalostus menestyy muiden metallien jalostusta paremmin ennen kaikkea viimeaikaisten investointien seurauksena Metallituotteiden valmistuksessa teknologinen kehitys vähentää työvoiman tarvetta 2020-loppua kohden tultaessa

57 Metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

58 Toimialojen työllisyys: Sähkötekninen teollisuus Sähköteknisessä teollisuudessa raju rakennemuutos päättyy hetkellisesti talouden elpyessä pitkästä taantumasta Pidemmällä aikavälillä toimialan työllisyyden kasvu kuitenkin hiipuu ja kääntyy jälleen negatiiviseksi osan työvoimasta vaihtaessa muille toimialoille (liikeelämän palvelut, tietojenkäsittely) Osa toimialan suunnittelusta ulkoistetaan ja kansainväliset suuryritykset siirtävät sitä pois Suomesta

59 Sähköteknisen teollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

60 Toimialojen työllisyys: Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman kysyntä kasvaa 2010-luvun lopulla, kun kansainväliset markkinat elpyvät Taantuman aikana pois jäänyt kapasiteetti otetaan käyttöön, mutta pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden parantaminen vähentää työvoiman tarvetta Toimialalla suunnittelu- ja liike-elämän palvelutyöt nostavat osuuttaan jatkossakin

61 Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

62 Toimialojen työllisyys: Kulkuneuvojen valmistus Kulkuneuvojen valmistuksessa seuraavat vuodet ovat vakaan kasvun aikaa, kun tilauskirjat täyttyvät sekä laiva- että autoteollisuudessa Uudet yritysjärjestelyt vahvistavat toimialan menestysmahdollisuuksia Pidemmällä aikavälillä työn tuottavuuden kasvu ja tuotannon tehostuminen sekä viennin kasvun hidastuminen kuitenkin alkavat jälleen pienentää työvoiman tarvetta

63 Kulkuneuvojen valmistuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

64 Toimialojen työllisyys: Muu valmistus ja korjaus Muussa valmistuksessa ja korjauksessa työllisten määrä kasvaa hieman taantuman helpottaessa Erityisesti korjauspalveluissa kysyntä jatkuu vahvana ja teknologinen kehitys kohtalaisen hitaana, minkä vuoksi työvoimaa tarvitaan toimialalla suhteellisen paljon jatkossakin Muussa valmistuksessa ennen kaikkea kannattavuusongelmat ja kansainvälinen kilpailu vähentävät kasvuedellytyksiä

65 Muun valmistuksen ja korjauksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

66 Toimialojen työllisyys: Energia-, lämpö- ja vesihuolto Energia-, lämpö- ja vesihuollossa työvoiman tarve kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa, kun uudet energiaratkaisut ja muut perusinfrastruktuuriin tehtävät parannukset pannaan toimeen Erityisesti 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa, johon merkittävä osa investoinneista kohdentuu, työllisten määrä kasvaa nopeasti Uudenlaisten työtehtävien syntyminen pitää työvoiman kysynnän kasvussa myöhemminkin

67 Energia-, lämpö- ja vesihuollon työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

68 Toimialojen työllisyys: Rakentaminen Rakentamisen työllisten määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, kun energiainvestoinnit ja teollisuustuotannon rakennemuutos edellyttää tuotantorakenteiden parantamista Myös asuinrakentaminen ja korjausrakentaminen kasvavat merkittävästi tulevina vuosikymmeninä 2010-luvun lopulla kasvu on erittäin nopeaa Hidas työn tuottavuuden kasvu pitää työvoiman kysynnän rakentamisen korkealla jatkossakin

69 Rakentamisen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

70 Toimialojen työllisyys: Kauppa Kaupan toimialalla voimakas rakennemurros jatkuu tulevina vuosikymmeninä ja finanssikriisistä käynnistynyt työvoiman kysynnän lasku jatkuu rakenteellisista syistä Kaupan uudet muodot ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen (nettikauppa) vähentävät työvoiman tarvetta kotimaassa Teknologinen kehitys vaikuttaa myös kaupan tuotantomalleihin ja monissa ammattiryhmissä tapahtuu vähentymistä (esim. kassat)

71 Kaupan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

72 Toimialojen työllisyys: Liikenne ja varastointi Liikenteen toimialoilla viime vuosien heikko työllisyyskehitys kääntyy kasvuun taantuman hellittäessä ja kuljetustarpeiden kasvaessa Pidemmällä aikavälillä työllisten kysyntä vähenee erityisesti ilma- ja vesiliikenteessä, mihin vaikuttaa kova kilpailu ja tulevat energiasäädökset Sen sijaan maaliikenteessä kysyntää on jatkossakin ja työvoiman kysynnän kasvu jatkuu Varastoinnissa teknologinen kehitys vähentää työvoiman tarvetta

73 Liikenteen ja varastoinnin työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

74 Toimialojen työllisyys: Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työvoiman kysyntä jatkaa tasaista kasvuaan Kotimaisen kulutuskysynnän kasvaessa ja turismin lisääntyessä toimialalla on hyvät menestysmahdollisuudet tulevaisuudessa Koska teknologinen kehitys voi vähentää toimialalla työvoiman tarvetta vain vähän, taloudellinen menestys näkyy myös työvoiman kysynnän suotuisana kehityksenä

75 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

76 Toimialojen työllisyys: Informaatio- ja viestintäpalvelut Informaatio- ja viestintäpalvelut ovat tulevaisuuden kasvuala, jossa työvoiman kysynnän kasvu jatkuu vahvana Ennen kaikkea ohjelmistopalveluissa kasvu on voimakasta ja sitä vauhdittaa tulevaisuudessa kasvava kansainvälinen kysyntä Palveluiden vienti on informaatio- ja viestintäpalveluissa merkittävää, mutta myös kotimaisen kysynnän (välituotekäyttö) on tärkessä roolissa

77 Informaatio- ja viestintäpalveluiden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

78 Toimialojen työllisyys: Rahoitus- ja vakuutustoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa finanssikriisin jälkeinen työvoiman kysynnän väheneminen jatkuu Kriisiä seurannut säätelyn lisääntyminen ja rahoituslaitosten voittojen pieneneminen saa ne etsimään säästöjä palkkakustannuksista Toimialan tuottavuuskehitys jatkuu myös voimakkaana ja suuri arvonlisäys saadaan tulevaisuudessa aikaan vähäisemmällä työpanoksen käytöllä

79 Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

80 Toimialojen työllisyys: Kiinteistötoiminta Kiinteistötoiminnassa työllisten määrän kasvu jatkuu taantuman ja kotimaisessa kysynnässä vuosina tapahtuvan notkahduksen jälkeen Asuntomarkkinoiden elpyminen ja uusien asuntojen tuottaminen sekä vanhojen kiinteistöjen hoitamisen kehittyminen lisäävät työvoiman tarvetta toimialalla jatkossakin Palvelutehtävissä tuottavuuden kasvu on hidasta eikä työpanosta voida korvata pääomapanoksella

81 Kiinteistötoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

82 Toimialojen työllisyys: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa Ennen kaikkea yritysten välituotekysyntä kasvaa tulevaisuudessa ja osa toimialan tuotannosta siirtyy sille muilta toimialoilta ulkoistusten seurauksena Toimialan palveluita tarvitsevat niin palvelu- kuin teollisuusyrityksetkin. Työn tuottavuus ei voi palvelutöissä juurikaan parantua, minkä seurauksena kysynnän kasvu johtaa työvoiman kysynnän kasvuun jatkossakin

83 Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

84 Toimialojen työllisyys: Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Hallinto- ja tukipalveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessakin ja kysyntää tulee toimialalle yhtä lailla kotitalouksilta, yrityksiltä kuin julkiselta sektoriltakin Palvelutoiminnassa teknologisen kehityksen vaikutukset ovat tulevaisuudessa vähäisiä, joten kasvava kysyntä näkyy työpanoksen käytön lisääntymisenä Toimialan kasvuvauhti noudattelee kansantalouden kasvuvauhtia

85 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

86 Toimialojen työllisyys: Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus Julkisessa hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa ja maanpuolustuksessa työllisten määrä jatkaa viime 2000-luvun alussa alkanutta vähentymistä Työvoiman kysyntään vaikuttavat ennen kaikkea poliittiset päätökset, jotka tulevat tulevaisuudessa ulottumaan valtionhallinnosta aina paikallishallintoon asti

87 Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus : työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

88 Toimialojen työllisyys: Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus Julkisessa hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa ja maanpuolustuksessa työllisten määrä jatkaa viime 2000-luvun alussa alkanutta vähentymistä Työvoiman kysyntään vaikuttavat ennen kaikkea poliittiset päätökset, jotka tulevat tulevaisuudessa ulottumaan valtionhallinnosta aina paikallishallintoon asti

89 Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus : työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

90 Toimialojen työllisyys: Koulutus Koulutuksen työllisten määrä kääntyy tulevaisuudessa pieneen laskuun, kun nuorisoikäluokat pienenevät ja peruskoulutustarve vähenee Myös julkisen sektorin sopeutustoimet vaikuttavat työvoiman kysyntään koulutuksen toimialalla Aikuiskoulutuksen ja yksityisten koulutuspalveluiden kysyntä kasvaa jatkossa

91 Koulutuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

92 Toimialojen työllisyys: Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluissa työvoiman kysyntä jatkaa kasvuaan vanhusväestön jatkaessa kasvuaan Vaikka toimialalla tapahtuu tehostumista ja tuottavuuden kasvua, työvoimapanosta tarvitaan tulevaisuudessakin selvästi nykytasoa enemmän Myös kustannusten sopeuttaminen jarruttaa työvoiman kysynnän kasvua tulevaisuudessa yksityisten sote-palveluiden kasvu Julkisen sektorin menopaineista merkittävä osa syntyy sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalta

93 Sosiaali- ja terveyspalveluiden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

94 Toimialojen työllisyys: Muut palvelut Muiden palveluiden kasvua ruokkii kotimaisen kysynnän vahva kasvu Toimialalla kysynnän kasvu näkyy työllisyyden kasvuna, koska palveluiden luonteen vuoksi niiden tehostaminen on vaikeaa

95 Muiden palveluiden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

96 Alueellistetut skenaariot

97 Työikäinen väestö (kasvu vuodesta 2008) 1 Uusimaa 19 Ahvenanmaa 15 2 VarsinSuomi 18 Lappi Satakunta 0 17 Kainuu -5 4 KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

98 Väestö 65_74 (kasvu vuodesta 2008) 1 Uusimaa PohjPohjanm 2 VarsinSuomi 15 KeskiPohjanm Satakunta Pohjanmaa 4 KantaHame EtelaPohjanm 0 5 Pirkanmaa KeskiSuomi 6 PaijatHame 11 PohjKarjala 7 Kymenlaakso 10 PohjSavo 8 EtelaKarjala 9 EtelaSavo

99 Kansantuotteen kasvu vuodesta Uusimaa 19 Ahvenanmaa 60 2 VarsinSuomi 18 Lappi 50 3 Satakunta Kainuu 30 4 KantaHame PohjPohjanm 10 5 Pirkanmaa 15 KeskiPohjanm PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

100 100,0 Toimialarakenne ,0 2,4 2,3 2,6 2,4 2,8 2,3 2,7 3,1 2,6 2,9 2,4 2,5 2,3 2,0 2,4 3,7 2,9 3,9 90,0 80,0 18,3 21,4 19,8 23,2 21,1 21,5 20,5 19,9 24,8 25,0 24,8 21,7 23,0 22,6 17,4 23,3 26,6 23,3 22,6 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,6 5,3 13,0 4,9 2,6 12,6 0,6 21,7 23,1 23,9 25,6 27,3 28,7 27,1 5,2 5,6 8,8 5,0 6,4 3,5 3,5 3,8 9,0 8,1 5,9 7,2 9,2 9,1 8,4 2,8 6,5 6,6 6,1 5,8 7,3 2,5 6,9 2,6 3,8 2,9 1,6 2,4 29,7 23,4 23,2 22,8 25,3 20,2 23,4 5,0 5,6 4,5 2,9 4,6 3,3 5,4 17,2 22,1 28,0 25,2 5,2 24,8 24,5 26,6 6,4 4,8 4,4 4,3 2,0 4,2 3,9 3,1 3,7 8,5 6,2 6,5 6,9 7,3 7,2 6,0 5,9 5,1 6,2 6,4 1,5 1,3 2,2 7,4 1,8 1,7 1,8 38,5 14,3 17,2 21,0 15,4 25,3 24,9 13,0 8,1 9,0 10,0 5,5 6,8 6,7 26,1 26,8 24,4 3,9 4,0 4,5 6,5 6,8 6,0 7,1 6,1 2,3 9,2 4,6 4,6 22,4 7,0 16,6 10,6 5,0 8,0 28,6 22,3 5,9 4,6 1,5 5,7 4,7 10 I_R_T 9 I_O_Q 8 I_I_N 7 I_H 6 I_G 5 I_F 4 I_D_E 3 I_C 2 I_B 1 I_A

101 Toimialarakenne ,0 2,9 2,3 2,2 2,5 2,3 2,6 2,2 2,5 2,9 2,5 2,7 2,3 2,4 2,1 1,8 2,3 3,6 2,8 3,6 90,0 80,0 17,4 20,3 19,8 22,2 20,3 21,4 20,3 19,9 24,4 23,6 23,9 20,9 22,3 21,6 16,9 22,4 27,7 23,3 21,8 16,5 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 39,8 5,5 13,2 4,9 2,4 25,1 5,1 8,2 6,5 2,3 24,6 20,9 5,2 6,4 6,1 2,8 30,1 26,5 28,4 26,1 9,1 3,5 3,6 3,7 9,4 9,3 8,5 7,3 6,9 5,8 7,4 6,9 2,6 1,6 2,6 2,4 22,7 23,0 5,6 9,1 6,4 3,6 23,6 23,9 21,8 24,8 24,9 23,9 24,1 3,9 3,9 7,1 7,4 6,3 6,8 1,8 1,6 14,6 17,9 27,9 26,2 3,1 3,7 6,3 7,3 6,0 7,4 1,4 1,7 16,6 26,0 21,2 25,0 4,7 4,3 8,6 6,5 6,1 5,1 1,3 2,1 22,0 26,3 5,0 6,2 4,3 1,8 40,3 25,6 26,5 28,1 23,5 3,9 4,5 6,6 3,8 6,0 6,8 7,0 6,1 23,2 2,1 7,6 4,4 4,6 24,1 7,5 16,8 5,9 4,6 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto 10,0 0,0 13,4 0,6 5,1 6,1 4,6 2,9 4,8 3,6 5,8 14,2 8,4 9,3 5,7 10,6 6,9 6,9 5,1 12,2 8,6 1,4 6,2 4,9

102 Toimialarakenne ,0 2,8 2,3 2,2 2,4 2,3 2,6 2,2 2,5 2,8 2,5 2,6 2,3 2,3 2,1 1,7 2,3 3,5 2,7 3,4 90,0 80,0 17,1 20,0 20,6 21,9 20,2 21,7 20,6 20,4 25,0 23,7 24,2 20,8 22,2 21,3 17,2 22,5 28,8 23,3 21,5 70,0 17,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,9 5,5 13,9 4,9 2,3 12,9 0,6 20,9 25,3 22,8 22,7 26,6 28,6 26,2 5,0 5,5 5,1 9,2 6,8 3,4 3,6 3,5 9,6 8,8 6,2 9,9 8,9 9,9 7,9 2,7 6,6 6,6 7,0 5,9 7,5 7,1 2,3 3,5 2,4 2,5 1,5 2,6 28,9 24,0 22,8 21,5 23,0 23,9 23,5 5,2 6,2 4,7 3,0 4,9 5,9 3,8 28,2 24,1 23,9 26,6 3,5 3,7 3,4 3,0 7,8 7,5 6,7 7,7 6,5 6,1 7,0 1,6 1,8 7,6 1,5 1,7 13,1 16,9 15,3 25,4 15,0 8,7 9,7 5,8 21,4 26,0 4,9 6,6 4,6 4,4 4,3 1,8 9,1 6,9 6,2 5,2 1,3 2,1 38,9 21,4 25,2 10,7 7,0 7,0 25,7 26,7 28,7 23,4 3,9 4,3 7,0 3,4 6,4 7,3 7,1 6,1 22,6 2,1 7,3 4,1 4,6 6,4 23,6 6,3 16,9 4,6 1,4 6,2 12,9 8,6 5,1 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

103 Toimialarakenne ,0 2,7 2,3 2,1 2,4 2,2 2,5 2,1 2,4 2,8 2,4 2,5 2,2 2,2 2,0 1,7 2,2 3,4 2,6 3,3 90,0 80,0 17,0 19,9 21,5 21,6 20,3 22,2 21,0 21,2 25,7 23,9 24,4 20,6 22,1 21,3 17,9 22,5 29,6 23,1 21,4 70,0 18,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,9 5,4 15,0 5,0 2,2 12,1 0,6 25,2 21,1 23,1 22,5 26,7 28,9 26,6 5,0 4,9 5,3 9,2 7,3 3,2 3,5 3,4 9,7 10,3 6,5 10,6 10,7 9,4 8,7 6,7 2,7 6,8 2,3 7,1 6,2 7,7 7,5 3,5 2,5 2,4 1,5 2,6 27,3 23,6 21,8 21,0 21,7 22,6 21,8 5,1 6,1 4,6 3,0 4,9 3,8 5,9 28,7 24,5 23,9 27,1 3,2 3,6 2,9 3,2 8,5 8,2 7,2 8,3 6,3 6,9 7,3 1,5 1,7 7,9 1,5 1,7 11,7 15,8 13,9 24,5 15,4 8,8 9,6 5,8 21,9 4,5 9,7 6,4 1,3 20,7 10,5 27,3 4,7 7,2 4,2 4,5 1,7 7,4 5,4 2,0 36,6 23,6 6,8 7,0 25,9 27,0 29,1 23,4 3,8 4,1 7,5 3,0 7,0 7,4 7,9 6,3 22,0 2,0 7,9 3,9 4,6 7,0 23,0 5,1 16,9 4,7 1,4 6,0 12,9 8,5 5,0 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

104 100,0 Työllisyyden rakenne ,0 3,3 3,3 3,5 2,9 3,4 3,1 3,7 4,6 3,5 4,2 3,3 3,5 2,9 3,3 3,2 5,1 4,1 5,1 90,0 80,0 25,4 32,0 30,5 34,5 29,5 31,4 29,0 30,6 38,4 36,6 37,9 32,8 35,1 31,9 32,2 33,7 38,8 35,5 32,6 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 12,3 13,4 20,3 14,7 14,7 17,5 10,2 16,1 12,7 32,8 15,7 18,9 17,3 15,1 6,6 10,7 13,2 13,9 4,5 7,1 5,8 7,8 5,1 6,0 4,2 4,5 7,0 9,1 5,0 3,9 5,0 7,3 5,7 4,8 8,5 6,4 8,2 9,4 10,0 8,7 9,6 6,4 6,8 7,6 7,1 6,8 6,4 7,5 6,3 8,9 9,0 7,7 6,7 2,0 7,2 7,4 8,5 1,6 8,4 8,2 0,9 1,7 8,3 9,5 1,0 9,2 1,8 1,0 8,1 1,0 12,2 1,1 1,2 2,5 1,3 1,2 1,3 1,2 6,4 27,2 24,7 27,0 21,4 24,6 26,0 25,4 24,4 22,1 18,9 24,4 1,5 20,2 17,6 17,9 20,9 11,0 0,2 1,3 2,1 1,2 0,7 1,0 0,9 1,7 3,4 2,5 2,9 1,6 2,9 2,7 2,6 1,7 15,9 12,4 5,1 6,2 7,1 7,2 8,7 13,9 2,2 1,5 9,4 16,4 4,1 2,9 15,6 26,8 6,6 5,5 1,1 5,7 0,8 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

105 100,0 Työllisyyden rakenne ,4 3,6 3,5 3,8 3,2 3,6 3,3 4,0 4,9 3,8 4,4 3,6 3,8 3,1 3,5 3,4 5,7 4,4 5,7 90,0 80,0 70,0 24,1 30,5 31,7 33,2 28,0 32,1 29,2 31,9 39,7 34,6 36,9 31,3 35,4 30,5 33,2 32,3 43,1 36,2 32,9 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,9 12,6 20,8 18,0 14,0 13,7 16,2 12,1 34,2 15,9 19,5 9,5 15,3 17,8 14,0 10,3 6,2 12,0 4,3 5,5 6,8 5,2 7,6 6,0 4,4 4,7 6,0 5,2 3,9 5,2 8,1 6,5 4,9 7,7 5,6 5,1 8,3 8,8 7,2 7,8 8,6 5,6 6,3 6,0 6,0 8,3 6,5 6,4 6,6 9,4 10,1 8,5 7,4 7,6 1,9 7,2 8,6 2,4 8,6 9,3 8,8 9,3 9,7 1,1 1,1 0,9 1,8 1,1 2,0 9,2 10,9 1,3 2,4 1,2 1,4 1,3 1,2 1,4 6,5 26,6 24,9 28,0 22,5 25,9 26,3 25,5 19,8 25,6 1,7 22,1 21,4 17,3 18,9 24,3 21,9 11,6 0,2 1,5 2,2 1,3 0,7 1,1 1,0 1,8 3,7 2,7 3,1 1,7 3,2 3,0 2,8 1,8 15,7 11,4 6,0 4,8 6,3 6,2 8,9 10,3 2,4 1,7 9,5 15,8 4,9 3,1 15,9 24,9 6,0 5,9 1,2 6,5 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

106 Työllisyyden rakenne ,0 4,9 3,9 3,8 4,1 3,5 4,0 3,6 4,3 5,3 4,1 4,8 3,9 4,2 3,4 3,7 3,8 6,2 4,7 6,5 90,0 80,0 70,0 24,1 30,7 33,9 33,6 28,5 33,6 30,4 34,0 42,7 36,1 39,3 32,0 36,5 31,2 34,7 32,9 46,6 36,8 34,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,8 21,5 18,6 12,5 14,3 13,1 35,0 16,3 9,4 5,7 4,0 6,3 5,6 4,6 4,3 5,7 6,4 7,6 7,6 8,2 8,0 8,3 5,9 8,9 11,1 10,0 7,8 9,1 2,5 9,1 10,0 1,1 0,9 1,9 10,3 1,3 2,2 1,1 6,7 24,5 21,5 24,4 24,5 24,0 1,8 20,5 20,7 11,0 0,2 1,4 2,1 1,2 0,7 1,0 1,0 1,7 17,0 19,9 9,6 12,4 18,1 15,2 13,4 11,2 5,2 5,0 7,2 4,7 3,7 4,9 4,3 7,3 5,4 4,3 6,0 5,4 6,7 5,7 5,6 7,0 6,3 9,1 8,1 7,5 2,1 9,7 9,8 10,6 1,1 1,1 2,0 10,1 1,5 1,3 1,2 1,4 23,5 26,0 18,0 24,1 22,8 16,7 20,9 14,9 3,6 2,6 3,0 1,6 3,1 2,9 2,6 1,7 10,7 4,2 5,9 9,9 1,7 7,7 4,8 15,8 16,5 5,6 5,9 21,2 9,0 2,4 6,0 15,7 6,5 1,3 6,5 2,9 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

107 Työllisyyden rakenne ,0 5,4 4,4 4,1 4,5 3,9 4,2 3,9 4,5 5,6 4,4 5,0 4,2 4,5 3,7 3,9 4,1 6,5 5,0 7,2 90,0 80,0 70,0 24,6 31,3 36,2 34,2 29,3 35,3 31,7 36,2 45,2 37,2 41,1 32,7 37,3 32,3 36,4 33,6 48,7 37,6 36,1 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,6 18,5 21,7 12,2 35,1 16,4 14,4 12,4 8,8 5,3 5,3 4,4 4,2 3,8 5,8 6,4 5,5 7,3 7,6 7,9 7,7 7,9 5,4 9,7 12,4 9,8 8,6 10,8 9,8 10,9 9,9 2,7 1,2 0,9 1,9 1,4 2,1 1,1 7,1 1,9 20,2 22,1 19,4 22,6 22,3 21,9 19,1 10,2 0,2 1,3 2,0 1,1 0,6 1,0 0,9 1,6 17,7 20,3 9,8 12,8 18,1 15,0 13,0 5,0 10,5 4,8 6,8 4,4 3,5 4,7 4,0 7,1 5,2 3,8 5,8 5,2 6,3 5,4 5,4 6,1 7,7 10,0 8,9 8,1 10,6 10,8 2,3 11,6 1,1 1,1 2,0 11,3 1,3 1,5 1,2 1,4 22,1 23,6 16,2 22,5 20,9 14,7 19,8 12,6 3,4 2,5 2,8 1,5 2,9 2,7 2,4 1,5 9,9 3,6 5,8 11,2 1,6 6,0 4,4 15,4 5,0 5,8 9,9 2,4 15,3 2,7 16,6 18,1 6,2 7,3 1,3 6,3 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

108 Ennakoinnin vaihtoehtoiset skenaariot

109 Skenaario 3 työn tarjonta Rakenteelliset uudistukset toteutuvat vain osittain Työurien pidentyminen = työvoimaan osallistumisasteen nousu vanhemmissa ikäryhmissä NAIRU-työttömyyden aleneminen Potentiaalisen ja aktuaalisen kasvun vahvistuminen ja työllisyysasteen nousu

110 Skenaario 1 - palvelut Palvelutoimialojen tuottavuuden kasvu Miten tuottavuus kehittyy yksityisissä palveluissa: liikeelämän palvelut, muut yksityiset palvelut Tuottavuus julkisissa palveluissa: julkishallinto, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut Ammattirakenteen vaikutus vai toisinpäin? Palveluiden vienti Voidaanko odottaa aikaisempaa nopeampaa palveluhyödykkeiden viennin kasvua? Julkisten palveluiden kysyntä Ennen kaikkea politiikkavalinta, kuinka paljon resursseja julkiseen tuotantoon ja korvautuuko yksityisellä?

111 Arvonlisän rakenne (BASE) 100 % 2,86 2,56 2,51 2,46 2,40 90 % 21,58 21,63 20,71 20,24 19,70 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 31,29 31,27 31,86 32,69 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,81 4,93 4,87 4,80 8,94 9,16 9,64 10,17 5,20 5,15 5,33 5,47 2,78 2,65 2,59 2,53 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,93 18,62 17,95 17,22 4,25 4,40 4,54 4,64 4, , , , , ,00

112 Arvonlisän rakenne (ALT3: työn tarjonta) 100 % 2,86 2,56 2,48 2,43 2,34 90 % 21,58 21,63 21,22 20,89 20,39 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 31,29 31,07 31,61 32,42 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,81 4,88 4,82 4,74 8,94 9,15 9,61 10,05 5,20 5,25 5,40 5,55 2,78 2,67 2,60 2,53 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,93 18,24 17,57 16,96 4,25 4,40 4,59 4,66 4, , , , , ,00

113 Arvonlisän rakenne (ETK: työn tarjonta) 100 % 2,86 2,72 2,66 2,64 2,60 90 % 21,58 21,92 21,26 20,75 20,05 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 30,94 31,01 31,81 32,76 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,89 4,98 4,90 4,83 9,35 9,57 10,05 10,57 5,28 5,29 5,50 5,65 2,83 2,71 2,64 2,58 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,22 17,53 16,70 16,02 4,25 4,45 4,63 4,69 4, , , , , ,00

114 Arvonlisän rakenne (ALT1: palvelut) 100 % 2,86 2,56 2,50 2,46 2,39 90 % 21,58 21,63 20,62 20,01 19,33 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 31,29 31,29 31,88 32,72 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,81 4,94 4,89 4,83 8,94 9,18 9,71 10,29 5,20 5,14 5,32 5,46 2,78 2,65 2,59 2,54 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,93 18,68 18,10 17,46 4,25 4,40 4,54 4,63 4, , , , , ,00

115 Ammatti vai tehtävä? 80+% suomalaisista palvelutehtävissä

116 Työllisyysrakenne (BASE) 100 % 3,47 3,38 3,65 4,00 4,29 90 % 80 % 28,83 30,13 29,10 29,44 29,74 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 19,80 5,90 10,85 8,06 1,23 22,42 23,04 23,90 24,86 5,95 5,84 5,45 5,14 8,84 7,99 7,45 7,01 8,41 8,96 9,64 9,96 1,37 1,53 1,59 1,67 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 18,02 18,35 17,04 15,91 0 % 1,07 1,16 1,22 1,17 1, , , , , ,00

117 Työllisyysrakenne (ALT3: työn tarjonta) 100 % 3,47 3,38 3,60 3,91 4,14 90 % 80 % 28,83 30,13 30,13 30,71 31,04 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 40 % 19,80 5,90 10,85 22,42 22,58 5,95 5,72 23,32 24,25 5,33 5,02 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus 30 % 20 % 8,06 1,23 8,84 7,99 7,41 6,89 8,41 9,20 9,80 10,10 1,37 1,50 1,55 1,62 Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 18,02 17,78 16,54 15,55 0 % 1,07 1,16 1,18 1,12 1, , , , , ,00

118 Työllisyysrakenne (ETK: työn tarjonta) 100 % 3,47 3,54 3,80 4,13 4,41 90 % 80 % 28,83 30,16 29,89 30,41 30,67 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 40 % 19,80 5,90 10,85 22,45 22,84 5,92 5,72 23,70 24,70 5,30 4,99 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus 30 % 20 % 8,06 1,23 9,09 8,21 7,63 7,15 8,52 9,23 9,97 10,30 1,37 1,49 1,50 1,52 Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 17,47 17,35 15,98 14,94 0 % 1,07 1,14 1,16 1,08 1, , , , , ,00

119 Työllisyysrakenne (ALT1: palvelut) 100 % 3,47 3,38 3,67 4,04 4,36 90 % 80 % 28,83 30,13 29,09 29,42 29,70 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 19,80 22,42 23,14 24,11 25,20 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa 5,90 Rakentaminen 40 % 10,85 5,95 5,89 5,55 5,29 Energia- ja vesihuolto Teollisuus 30 % 20 % 8,06 1,23 8,84 7,83 7,04 6,37 8,41 8,75 9,24 9,38 1,37 1,54 1,62 1,71 Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 18,02 18,54 17,46 16,51 0 % 1,07 1,16 1,23 1,19 1, , , , , ,00

120 Skenaario 2 - teollisuus Energiapolitiikka osin jo perusurassa 2050 tavoitteet ja niihin pääsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden vaikutus teollisuuden toimialoihin Sähkön hinnan perusuraa nopeampi ja hitaampi kasvu Tuottavuus, vienti ja Cleantech Uudet nousevat toimialat: Cleantech, Biotalous, Digitalisaatio linkit myös palvelutuotantoon

121 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Maakuntien tavoitteet Toimialarakenne Työvoiman tarjonta Koko maan tasolle Koko maan kokonaistuotanto kasvaa reilun prosentin enemmän Työllisyyden kehitys muuttaa joidenkin maakuntien toimialarakennetta Raportointi nettiin kaipaa kommentteja

122 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Kansantuotteen kasvu vuodesta 2014 (PERUS) 18 Lappi 19 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu 30 4 KantaHame PohjPohjanm 15 KeskiPohjanm Pirkanmaa 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

123 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Kansantuotteen kasvu vuodesta 2014 (TAVOITE) 19 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 60 2 VarsinSuomi 18 Lappi 50 3 Satakunta Kainuu 30 4 KantaHame 16 PohjPohjanm 15 KeskiPohjanm Pirkanmaa 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

124 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Kansantuotteen kasvu vuodesta 2014 (TAVOITE/PERUS) 18 Lappi 19 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 16 PohjPohjanm 15 KeskiPohjanm 17 Kainuu KantaHame 5 Pirkanmaa 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

125 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2020 (PERUS) 2,9 2,3 2,2 2,5 2,3 2,6 2,2 2,5 2,9 2,5 2,7 2,3 2,4 2,1 1,8 2,3 3,6 2,8 3,6 90,0 80,0 17,4 20,3 19,8 22,2 20,3 21,4 20,3 19,9 24,4 23,6 23,9 20,9 22,3 21,6 16,9 22,4 27,7 23,3 21,8 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,8 5,5 13,2 4,9 2,4 13,4 0,6 20,9 22,7 25,1 23,0 26,5 28,4 26,1 5,2 5,1 6,4 8,2 6,1 2,8 6,5 2,3 5,6 9,1 3,5 3,6 3,7 9,1 9,4 9,3 8,5 7,3 6,4 6,9 5,8 7,4 6,9 3,6 2,4 2,6 1,6 2,6 30,1 24,6 21,8 24,8 23,9 24,9 23,6 5,1 6,1 4,6 2,9 4,8 3,6 5,8 24,1 23,9 26,2 27,9 3,9 3,9 3,7 3,1 7,4 7,1 6,3 7,3 6,3 6,0 6,8 1,8 7,4 1,4 1,6 1,7 14,6 17,9 16,6 26,0 14,2 8,4 9,3 5,7 16,5 21,2 25,0 5,0 25,6 26,5 28,1 6,2 23,5 4,7 4,3 4,3 1,8 3,9 8,6 4,5 6,5 6,6 3,8 6,0 6,1 5,1 6,8 7,0 1,3 2,1 6,1 23,2 2,1 7,6 40,3 4,4 4,6 22,0 26,3 5,9 24,1 7,5 16,8 4,6 1,4 6,2 10,6 12,2 6,9 6,9 8,6 5,1 4,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

126 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2020 (TAVOITE) 2,8 2,3 2,2 2,4 2,2 2,6 2,2 2,5 2,9 2,4 2,7 2,3 2,3 2,1 1,7 2,2 3,5 2,7 3,5 90,0 80,0 17,5 20,4 19,9 22,2 20,2 21,5 20,5 19,9 24,1 23,4 23,8 21,0 22,2 21,6 16,7 22,6 27,4 23,2 21,9 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 40,0 5,5 13,2 4,7 2,5 13,2 0,6 20,8 25,2 22,7 23,2 26,5 28,4 26,1 5,1 5,2 6,3 5,7 9,3 3,5 3,6 3,6 8,2 5,9 9,2 9,3 9,3 8,4 7,3 2,8 6,2 6,2 6,6 5,5 7,1 6,7 2,3 3,6 2,4 2,6 1,6 2,6 30,3 24,8 22,2 25,2 24,1 24,7 23,3 5,2 6,1 4,6 2,9 4,9 3,7 5,8 24,1 23,9 28,2 26,4 4,0 4,0 3,1 3,7 7,0 7,3 6,3 7,3 6,0 5,8 6,5 1,7 7,1 1,4 1,6 1,7 15,2 17,9 16,8 25,8 14,0 8,4 9,3 5,8 16,4 21,2 25,2 4,9 25,6 26,7 28,0 6,1 23,5 4,7 4,0 4,3 1,8 4,0 8,6 4,5 6,5 6,5 3,9 6,0 5,9 4,9 6,8 1,3 6,8 2,1 5,9 23,5 2,1 7,9 41,1 4,4 22,5 26,2 4,6 24,2 7,5 16,8 5,8 4,4 1,4 10,6 6,3 12,1 7,0 6,8 8,7 5,1 4,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

127 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2030 (PERUS) 2,7 2,3 2,1 2,4 2,2 2,5 2,1 2,4 2,8 2,4 2,5 2,2 2,2 2,0 1,7 2,2 3,4 2,6 3,3 90,0 80,0 17,0 19,9 21,5 21,6 20,3 22,2 21,0 21,2 25,7 23,9 24,4 20,6 22,1 21,3 17,9 22,5 29,6 23,1 21,4 70,0 18,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,9 5,4 15,0 5,0 2,2 12,1 0,6 25,2 21,1 23,1 22,5 26,7 28,9 26,6 4,9 5,0 5,3 9,2 7,3 3,2 3,5 3,4 9,7 10,3 6,5 10,6 10,7 9,4 8,7 6,7 2,7 6,8 2,3 7,1 6,2 7,7 7,5 2,5 2,4 1,5 2,6 3,5 27,3 23,6 21,0 22,6 21,7 21,8 21,8 5,1 6,1 4,6 3,0 4,9 3,8 5,9 24,5 28,7 23,9 27,1 3,2 3,6 2,9 3,2 8,5 8,2 7,2 8,3 6,9 6,3 7,3 1,5 1,7 7,9 1,5 1,7 11,7 15,8 13,9 24,5 15,4 8,8 9,6 5,8 21,9 27,3 25,9 4,7 27,0 29,1 23,4 7,2 4,5 4,2 4,5 3,8 9,7 1,7 4,1 7,4 7,5 3,0 7,0 6,4 7,9 5,4 7,4 22,0 1,3 6,3 2,0 2,0 7,9 3,9 36,6 20,7 4,6 7,0 23,6 23,0 5,1 16,9 4,7 1,4 6,0 10,5 12,9 6,8 7,0 8,5 5,0 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

128 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2030 (TAVOITE) 2,7 2,1 2,1 2,3 2,2 2,4 2,0 2,4 2,7 2,4 2,4 2,2 2,2 2,0 1,6 2,2 3,4 2,6 3,2 90,0 80,0 17,0 18,6 21,7 21,4 19,6 22,4 20,9 20,8 24,6 23,3 23,5 20,5 21,7 20,9 17,5 22,4 27,7 22,5 21,3 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 40,1 5,4 15,0 4,9 2,3 12,0 0,6 24,1 20,9 22,9 22,7 26,5 29,1 26,6 4,7 4,8 5,4 9,1 7,2 3,2 9,2 3,6 3,2 10,2 6,6 10,4 10,6 9,3 8,6 6,1 2,2 2,7 6,6 6,9 5,8 7,8 7,4 3,5 2,4 2,4 1,5 2,5 27,9 27,2 22,0 22,0 23,8 21,7 22,2 4,8 6,3 4,6 2,9 5,0 3,8 5,9 24,5 29,0 24,3 27,6 3,6 3,4 2,8 3,3 8,0 8,4 7,2 8,2 6,6 6,2 6,9 1,7 7,5 1,5 1,5 1,7 13,2 16,5 15,1 24,7 14,8 8,7 9,4 5,8 21,9 4,5 9,6 6,1 1,2 21,8 10,4 18,6 27,7 4,7 25,9 27,2 29,0 23,8 7,1 4,1 4,4 3,7 1,7 4,0 7,4 7,4 3,3 6,9 8,0 5,1 7,3 22,2 6,2 1,9 2,0 8,5 3,9 37,3 24,1 4,5 6,9 23,4 6,4 17,6 4,6 1,4 6,2 12,3 6,7 6,9 8,5 5,0 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

129 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 90,0 Työllisyyden rakenne 2020 (PERUS) 4,4 3,6 3,5 3,8 3,2 3,6 3,3 4,0 4,9 3,8 4,4 3,6 3,8 3,1 3,5 3,4 5,7 4,4 5,7 80,0 70,0 24,1 30,5 31,7 33,2 28,0 32,1 29,2 31,9 39,7 34,6 36,9 31,3 35,4 30,5 33,2 32,3 43,1 36,2 32,9 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,9 12,6 20,8 18,0 14,0 34,2 15,9 10,3 6,2 4,3 6,0 4,7 4,4 6,0 8,1 6,5 7,8 8,6 8,3 8,3 6,4 9,4 10,1 8,6 2,4 7,4 8,6 1,1 0,9 1,8 10,9 1,3 2,4 13,7 12,0 6,8 5,1 8,8 6,6 9,3 9,2 1,2 1,4 16,2 19,5 9,5 12,1 17,8 15,3 14,0 5,5 5,2 7,6 5,2 3,9 5,2 4,9 7,7 5,6 6,3 5,6 7,2 6,0 6,0 6,5 8,5 7,6 1,9 7,2 8,8 9,3 9,7 1,1 1,1 2,0 1,4 1,3 1,2 6,5 26,6 24,9 28,0 22,5 25,9 26,3 25,5 21,4 22,1 19,8 17,3 18,9 25,6 1,7 24,3 21,9 11,6 0,2 1,5 2,2 1,3 0,7 1,1 1,0 1,8 3,7 2,7 3,1 1,7 3,2 3,0 2,8 1,8 15,7 11,4 6,0 4,8 6,3 6,2 8,9 10,3 2,4 1,7 9,5 15,8 4,9 3,1 15,9 24,9 6,0 5,9 1,2 6,5 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

130 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 90,0 Työllisyyden rakenne 2020 (TAVOITE) 4,5 3,6 3,5 3,8 3,2 3,7 3,4 4,0 4,9 3,8 4,5 3,6 3,8 3,1 3,5 3,5 5,7 4,5 5,8 80,0 70,0 24,1 30,5 32,1 33,3 27,6 32,7 29,1 32,0 39,1 34,3 36,6 31,2 35,3 30,3 33,3 32,5 42,2 36,3 33,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,9 18,2 12,6 21,3 14,0 13,8 34,6 16,2 10,5 6,3 12,3 4,4 6,2 4,8 4,5 7,0 5,8 7,9 6,3 5,4 8,1 7,6 8,4 8,6 7,8 7,9 2,4 6,7 8,8 9,4 6,4 6,5 7,9 8,6 1,1 0,9 1,8 8,4 10,6 1,3 2,4 1,2 1,4 16,4 15,5 19,7 9,6 12,1 18,0 14,3 5,7 5,3 7,8 5,4 5,1 4,0 7,5 5,4 5,3 6,2 5,5 7,0 5,8 5,9 5,8 7,9 7,0 1,9 6,5 8,2 9,0 1,1 1,1 8,6 2,0 1,5 1,3 1,2 5,9 26,8 25,4 28,5 23,0 26,6 26,4 26,0 20,2 21,8 22,5 18,0 19,4 26,0 1,7 24,7 22,1 11,7 0,2 1,5 2,3 1,3 0,7 1,1 1,1 1,8 3,8 2,8 3,2 1,7 3,3 3,1 2,8 1,8 15,9 11,7 6,2 5,0 6,1 6,0 8,3 10,4 2,5 1,7 9,9 15,9 4,9 3,2 15,9 25,0 5,8 5,5 1,2 6,6 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

131 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Työllisyyden rakenne 2030 (PERUS) 100,0 5,4 4,4 4,1 4,5 3,9 4,2 3,9 4,5 5,6 4,4 5,0 4,2 4,5 3,7 3,9 4,1 6,5 5,0 7,2 90,0 80,0 70,0 24,6 31,3 36,2 34,2 29,3 35,3 31,7 36,2 45,2 37,2 41,1 32,7 37,3 32,3 36,4 33,6 48,7 37,6 36,1 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,6 18,5 21,7 17,7 35,1 12,2 16,4 14,4 12,4 20,3 9,8 12,8 18,1 15,0 8,8 13,0 5,3 5,0 5,3 4,4 4,2 3,8 5,8 10,5 4,8 6,8 5,5 6,4 4,4 3,5 4,7 7,3 4,0 7,1 5,2 7,6 7,9 7,7 7,9 3,8 5,8 5,2 6,3 5,4 5,4 5,4 9,7 12,4 6,1 10,0 7,7 9,8 9,8 8,6 10,8 8,9 8,1 10,9 10,8 2,3 10,6 2,7 11,6 1,2 1,4 0,9 1,9 1,1 1,1 9,9 2,0 2,1 11,3 1,1 1,5 1,3 1,2 7,1 1,4 22,1 22,1 23,6 20,2 19,4 22,6 22,3 21,9 19,1 16,2 22,5 20,9 1,9 14,7 19,8 12,6 10,2 0,2 1,3 2,0 1,1 0,6 1,0 0,9 1,6 3,4 2,5 2,8 1,5 2,9 2,7 2,4 1,5 15,4 16,6 9,9 5,0 3,6 5,8 18,1 5,8 9,9 11,2 2,4 6,2 1,6 15,3 7,3 6,0 1,3 4,4 2,7 6,3 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

132 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Työllisyyden rakenne 2030 (TAVOITE) 100,0 5,5 4,4 4,1 4,5 3,9 4,2 4,0 4,5 5,7 4,5 5,1 4,2 4,5 3,7 3,9 4,1 6,6 5,0 7,3 90,0 80,0 70,0 24,7 31,1 37,5 34,3 28,1 36,7 31,8 36,4 43,6 36,6 40,2 32,5 36,9 31,6 36,6 33,7 44,8 37,6 36,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,7 22,8 18,9 18,1 35,5 11,6 16,5 13,9 12,5 20,7 10,0 12,8 18,3 15,5 9,0 13,8 5,4 5,1 11,5 5,2 4,5 4,4 3,6 6,0 5,0 6,9 6,2 4,7 3,6 4,8 5,3 7,4 7,7 7,5 7,2 4,3 6,9 5,0 7,7 4,3 5,7 5,0 6,2 5,3 5,3 9,7 11,7 9,1 6,9 5,5 6,0 8,9 7,5 9,3 11,0 8,2 10,2 9,8 2,3 7,5 9,9 1,1 2,6 1,2 10,4 9,7 1,9 1,1 2,0 1,4 2,1 0,9 9,8 1,1 1,5 1,3 1,2 1,5 6,7 22,9 24,5 20,9 21,6 23,8 19,7 21,4 22,4 16,9 19,5 14,1 15,7 23,1 1,9 21,3 20,2 10,3 0,2 1,4 2,0 1,2 0,7 1,0 1,0 1,6 3,4 2,5 2,8 1,5 3,0 2,8 2,5 1,6 15,6 16,6 11,2 5,2 4,2 5,6 5,7 18,2 9,3 12,0 2,4 6,0 1,7 7,0 15,5 6,8 1,3 6,4 4,3 2,7 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

133 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Mitä skenaarioissa pitäisi kertoa Kommentit nyt työllisyydestä (28 toimialaa) Lisätieto voidaan huomioida (esim. ST1) Työllisyys -> tuotanto? Tiedossa olevat investoinnit -> tuotanto -> absorptio? Absorptio -> Tuotanto -> työllisyys Kauppa ja palvelut <- kulutuskysyntä (yks. ja julk.) Vienti <- muu maailma

134 Muita avauksia TKE -> linkki rakennemuutosten ennakointiin Aluetoimialaennuste

135 Ammattirakenne ja poistuma Täydellinen FLEED-aineisto Työllisten ammattijakauma toimialoittain Myös maakuntatasolla Toimialarakenteen muutos ajaa ammattirakenteen muutosta Poistuma TEM aineistolla täydennetty FLEED Poistumakertoimet KELA TX-Web

136 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenteessa jo toteutunut palveluvaltaistuminen Ammattirakenne Rakennepolitiikan paketti -> Poistumaennuste OPH -> VATT Koko maan taso ja alueellinen taso Koko maa valmis Aluetaso MITENNA 60 vai 30?

137 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Ammattirakenne 1: vain laadullisia muutoksia Toimialat (i) Kiinteä rakenne Ammattiryhmä (1) Ammattiryhmä (2) Ammattiryhmä (n)

138 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Akselin otsikko Ammattirakenne 1: vain laadullisia muutoksia Työn kysyntä ja työvoima (ETK:n työllisyysarvio) Ammateissa yhteensä Kysyntä yhteensä

139 Kuvio 1. Toimialarakenteen muutos Suomessa ja Yhdysvalloissa vuosina , eri toimialaryhmien 5 osuus kokonaisarvonlisäyksestä, prosenttia Lähde: OECD

140 Kuvio 4. Toimialaryhmien työllisyys ammattiluokittain (Lähteet: Tilastokeskus, FLEEDmikrotietokanta ja VATT) Lähde: OECD

141 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Ammattirakenne 2: palkkaerot tasapainottavat työmarkkinat Toimialat (i) CES Ammattiryhmä (1) Ammattiryhmä (2) Ammattiryhmä (n) Tarjontarajoite

142 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Ammattirakenne 3: laadulliset muutokset ja palkkaerot Toimialat (i) Teknologiset shokit CES Ammattiryhmä (1) Ammattiryhmä (2) Ammattiryhmä (n) Tarjontarajoite

143 Kuvio 6. Teollisuusalojen vientiyritysten vientirakenne EU:hun (keskiarvo ) Lähde: YRTTI-mikrotietokanta, ALV-tilastot ja VATT