VATT:N TOIMIALASKENAARIOT. Juha Honkatukia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VATT:N TOIMIALASKENAARIOT. Juha Honkatukia 16.12. 2014"

Transkriptio

1 VATT:N TOIMIALASKENAARIOT Juha Honkatukia

2 Tässä esityksessä Talouskasvun taustoista Tuottavuuskasvun ja työn tarjonnan keskeinen rooli Vaihtoehtoisista skenaarioista koko maan tasolla Rakennepolitiikka Eläkeuudistus Palvelutuotanto Toimiala ja työllisyysrakenne eri skenaarioissa Alueellistetut skenaariot Perus Tavoite Poistumalaskennasta Raportoinnista

3 VATTAGE- ja VERM-mallit Laskennallisia yleisen tasapainon malleja (AGE) Perustuvat laajaan tietokantaan Työvoima koulutusaloittain ja toimialoittain, pääoma toimialoittain Väestö ikäryhmittäin Keskeiset julkiset sektorit Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen (rekursiivinen, mutta odotukselliset tarkastelut mahdollisia) Toimialakohtaiset pääomakannat Julkinen ja yksityinen velka, kauppa- ja vaihtotase Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkiset sektorit noudattavat politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Mallit mahdollistavat hyvinvointitarkastelun

4 VATTAGE- ja VERM-mallit Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä (VATT:n ennakointiraportit) Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti (VATTAGE-dokumentti) Monte Carlo epävarmuuksien (esim. ilmasto-) tai politiikan suhteen Parametrisointi perustuu ekonometriaan (YRTTI ja TUJA-aineistot) ja havaittuihin politiikkavasteisiin (VATT vuosikirja 2011) Linkit teknologia- ja maailmantalousmalleihin (NEP, Low Carbon Finland: TIMES, GTAP) Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille pian netissä!

5 VATT-mallien sovelluksia Ilmastostrategia, päästökauppa (2007, 2008, 2011) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia taloudelliset skenaariot vuoteen 2050 (2005) Globaalit skenaariot (NEP , Energy Visions 2050, APRAISE, Low Carbon Finland) Energia-alojen kehitys matalien päästöjen taloudessa (2009) Ympäristöpolitiikat ja julkisen talouden kestävyys (VM, Economic Strategy of Finland 2007) Uusiutuvien energiamuotojen tuet (2007,2008, 2011) Suurten infrastruktuuri-investointien vaikutukset (2004-7) Kuntamenojen kehitys (2008, 2009, 2011) muuttoliike, ikä-riippuvaiset menot jne. Odotukset veromuutosten ennakointivaikutukset (VM) Verotuksen hyvinvointikustannukset (2011, 2012) Verotuksen tulonjakovaikutukset (energiaverot, ALV, 2009, 2010, 2011) Alueellisen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset (metsäteollisuus, alueellistaminen, energia, maanpuolustus, ilmastoriskit) 5

6 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 6

7 Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Väestö, työvoima, työllisyys(aste) Stedy-state: pääomasuhde K/L vakio sektorikohtaiset tuottavuuserot sallittuja Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

8 Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin

9 Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia

10 Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina ,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5-1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65-vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu

11 35 30 Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio kasvutekijä (tasoero vuoteen ja 2004, on prosenttia) sitä myös tulevaisuudessa Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot

12 19 Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) mistä kasvu tulee Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut

13 Perus- vai tavoiteskenaario? Keskeinen kysymys: Terveys- ja hoivatyön lisääntyvään työvoimatarpeeseen vastaaminen Vielä 2020-luvulla pitkälti julkista Julkisen talouden kestävyydestä huolehtiminen asettaa rajat kasvulle Rakennepoliittiset toimet tähtäävät kestävyysvajeen taltuttamiseen Sekä julkisten menojen leikkauksia että talouskasvun tukemiseen tähtääviä toimia

14 Perusskenaario: Talouskasvun tekijät 2010-luvun lopussa tasapainottuminen pitkän aikavälin trendikasvu-uralle Työttömyysasteen putoaminen lisää työpanosta käyttöön työikäisen väestön määrän väheneminen ei rajoite Rakennepolitiikan oletetaan toimivan osallistumisasteen nousu lisää tilaa kasvulle 2020-luvulla talouden fundamentit määräävät kasvun

15 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (BASE)

16 Vaihtoehtoskenaario 3 työn tarjonta Rakenteelliset uudistukset toteutuvat vain osittain Työurien pidentyminen ei toteudu NAIRU ei laske Tuottavuusohjelma leikkaa edelleen julkisen sektorin työllisyyden kasvua ja vapauttaa työvoimaa muille toimialoille

17 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (ALT3)

18 Päivitetty perusskenaario työn tarjonta Arvio eläkeuudistuksen vaikutuksista ETK:n mukainen Työurien pidentyminen toteutuu maltillisemmin, mutta ajoitus kuten perusskenaariossa NAIRU ei laske Tuottavuusohjelma leikkaa edelleen julkisen sektorin työllisyyden kasvua ja vapauttaa työvoimaa muille toimialoille

19 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (ETK) 3 2,5 2 1,5 1 Hyödykeverot Työvoima Pääoma Tuottavuus 0, ,5

20 Skenaario 1 - palvelut Palvelutoimialojen tuottavuuden kasvu Miten tuottavuus kehittyy yksityisissä palveluissa: liikeelämän palvelut, muut yksityiset palvelut Tuottavuus julkisissa palveluissa: julkishallinto, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut Ammattirakenteen vaikutus Palveluiden vienti Voidaanko odottaa aikaisempaa nopeampaa palveluhyödykkeiden viennin kasvua? Julkisten palveluiden kysyntä Ennen kaikkea politiikkavalinta, kuinka paljon resursseja julkiseen tuotantoon ja korvautuuko yksityisellä?

21 Tuotannontekijöiden kontribuutio talouskasvuun (ALT1) 3,5 3 2,5 2 1,5 Hyödykeverot Työvoima Pääoma Tuottavuus 1 0, ,5

22 Perusskenaario: Kysynnän kehitys Perusskenaariossa 2010-luvun lopussa kasvu perustuu ensisijaisesti viennin kasvuun 2020-luvulla puolestaan kotitalouksien kysynnästä tärkein kasvun tekijä Investointien kasvu vahvaa tulevina vuosikymmeninä

23 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (BASE) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

24 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (ALT3) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

25 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (ETK) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

26 Kysyntäerien kontribuutio talouskasvuun (ALT1) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti

27 Perusskenaario: Ulkoinen tasapaino Perusskenaariossa 2010-luvun lopussa nopea kotimaisen kysynnän kasvu kääntää kauppaja vaihtotaseen negatiiviseksi 2020-luvulla ulkomaankaupan vaihtosuhteen paraneminen sekä ulkomailta maksettavien tulojen (osingot, ensitulot) kasvu kääntää vaihtotaseen ylijäämäiseksi

28 Vaihtotaseen ylijäämä / BKT 6,00 4,00 2,00 0, ,00-4,00-6,00 Kauppataseen ylijäämä / BKT Vaihtotaseen ylijäämä / BKT

29 Vaihtotaseen ylijäämä / BKT (ALT) 6,00 4,00 2,00 0, ,00-4,00-6,00 Kauppataseen ylijäämä / BKT Vaihtotaseen ylijäämä / BKT

30 Vaihtotaseen ylijäämä / BKT (ETK) 6,00 4,00 2,00 0, ,00-4,00-6,00 Kauppataseen ylijäämä / BKT Vaihtotaseen ylijäämä / BKT

31 Perusskenaario: Viennin rakennemuutos Perusskenaariossa vaihtosuhteen heikkeneminen jatkuu 2010-luvun ajan 2020-luvulla ulkomaankaupan vaihtosuhde alkaa parantua viennin rakennemuutoksen kautta Viedään vähemmän kuin 2000-luvun alussa, mutta vientituotteiden hinnat kasvavat tuontihintoja nopeammin

32 Hintakehitys 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Kuluttajahinnat Investointihinnat Vientihinnat Tuontihinnat 1,5 1 0,

33 Perusskenaario: Julkisen sektorin velkasuhde Julkisen talouden velkaantuminen taittuu 2020-luvulla Talouskasvun vakiintuessa 2 prosentin tasolle myös verotulojen kasvu pysyy suotuisana Julkisia palveluita tuotetaan vähäisemmällä työvoimalla ja julkisten menojen kasvua hillitään tuottavuus kasvaa Vaihtotaseen ylijäämä kasvattaa talouspolitiikan liikkumavaraa

34 Julkinen velka / BKT

35 Perusskenaario: Työllisyysrakenne 2010-luvun lopulla jalostuksen ja alkutuotannon osuus työllisistä kasvaa Työvoiman lisääntyvä tarjonta näkyy voimakkaammin näillä toimialoilla Muutamat isot palvelualat vähentävät työllisiä (kauppa, julkinen hallinto, koulutus) 2020-luvulla tuottavuuden kasvu ja tuotantorakenteiden murros kääntää palveluiden osuuden jälleen kasvuun

36 Työllisyysrakenne ennakoinnin perusuralla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 72,7 71,3 71,9 72,6 50 % 40 % Palvelut Jalostus Alkutuotanto 30 % 20 % 22,7 23,8 23,4 22,9 10 % 0 % 4,5 4,8 4,6 4,

37 Työllisyysrakenne ennakoinnin perusuralla 100 % 90 % 15,8 16,3 17,3 18,1 80 % 6,6 6,1 5,9 5,7 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 6,7 5,9 5,6 5,3 17,3 18,4 19,5 20,4 1,8 1,6 1,5 3,8 4,0 1,4 4,1 4,3 6,0 5,9 5,5 5,2 14,7 13,2 12,6 12,0 7,5 8,3 8,9 9,2 1,0 1,1 1,1 1,2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus Muut yksityiset palvelut Rahoitus- ja liike-elämänpalvelut Informaatio- ja viestintäpalvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa, hotelli- ja ravitsemisala Rakentaminen Energia-, lämpö- ja vesihuolto Teollisuus Alkutuotanto 10 % 14,2 14,4 13,4 12,5 0 % 4,5 4,8 4,6 4,

38 Toimialojen työllisyys: Maatalous Maataloudessa pitkän taantuman jälkeen työllisyys kääntyy hetkellisesti nousuun kannattavuuden parantuessa Kasvun taustalla on ennen kaikkea elintarviketeollisuuden vahva kasvu, joka on seurausta kotimarkkinoiden kasvun voimistumisesta Pidemmällä aikavälillä tilakokojen kasvu ja tuotannon tehostuminen vähentää työvoiman tarvetta

39 Maatalouden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

40 Toimialojen työllisyys: Metsä- ja kalatalous Metsä- ja kalataloudessa työllisten määrä säilyy tulevina vuosina jokseenkin ennallaan Metsätaloudessa kysyntää lisää biotalouden kehitys ja metsäteollisuuden luova tuho Tuottavuuden kehityksen vaikutus metsätalouden työllisyyteen negatiivinen erityisesti 2020-luvulla, toimialan koneistuminen jatkuu Kalataloudessa uudet toimintamallit ja kotimaisen kysynnän kasvu parantaa kannattavuutta

41 Metsä- ja kalatalouden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

42 Toimialojen työllisyys: Kaivosteollisuus Kaivosteollisuudessa viime vuosien kasvu jatkuu 2010-luvun loppuun uusien kaivoksien perustamisen ja vanhojen toiminnan laajenemisen seurauksena Teknologinen kehitys ja käynnissä olevien kaivosten vähemmän työpanosta vaativa pyörittäminen vähentävät työvoiman tarvetta 2020-luvulla Uusien kaivosten avaamista vaikeuttaa tulevaisuudessa ympäristövaatimusten tiukentuminen

43 Kaivosteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

44 Toimialojen työllisyys: Elintarviketeollisuus Elintarviketeollisuus palaa taantuman jälkeen luvun alun kasvu-uralle ja työllisten määrä toimialalla alkaa jälleen kasvaa Kotimaisen kysynnän kasvun seurauksena työllisten määrä vakiintuu 2020-luvulla vaikka työn tuottavuuden kasvun seurauksena työvoiman tarve väheneekin Kansainvälinen kilpailu kovenee, mutta vienti lähialueille tarjoaa toimialalle uusia kysyntävirtoja

45 Elintarviketeollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

46 Toimialojen työllisyys: Vaateteollisuus Vaateteollisuudessa pitkän aikavälin laskeva trendi työllisyydessä jatkuu, vaikka talouden elpyminen hetkellisesti nostaakin työvoiman määrää toimialalla Valmistavasta työstä siirrytään tulevaisuudessa entistä enemmän suunnittelutyöhön Toimialalle syntyy suurien tuottajien tilalle pienempiä yrityksiä, jotka panostavat lähimarkkinoille Tuotannon volyymit pienenevät

47 Vaateteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

48 Toimialojen työllisyys: Puuteollisuus Puuteollisuudessa taantumasta nousu on vikkelää ja työvoiman kysyntä toimialalla kasvaa Tuotannossa jalostusaste ja arvo nousee, kun uusia lopputuotteita kehitetään markkinoille Resurssien vapautuessa muualta metsätaloudesta puutalouden kannattavuus paranee Uudet teknologiat parantavat tuottavuutta, mutta kasvavat lopputuotemarkkinat pitävät työn kysynnän 2020-luvulla lähes muuttumattomana

49 Puuteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

50 Toimialojen työllisyys: Paperiteollisuus Paperiteollisuudessa viime vuosien voimakas rakennemurros on jäämässä taakse Uudet tuotteet, kuten biotalouteen liittyvät tuotteet, sekä olemassa olevien tuotesuuntien muutokset luovat toimialalle sekä kotimaisia että kansainvälisiä markkinoita Toimialan jatkuva uusiutuminen pitää työvoiman tarpeen lähes ennallaan tulevina vuosikymmeninä

51 Paperiteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

52 Toimialojen työllisyys: Kemianteollisuus Kemianteollisuudessa kannattavuuden ja arvonlisäyksen kasvu jatkuvat nopeana Viennin merkitys kasvaa ja uusien tuotteiden odotetaan pärjäävän hyvin kansainvälisillä markkinoilla Tuottavuuden kasvu toimialalla on nopeaa, minkä seurauksena menestyksestä huolimatta työvoiman kysynnän jo vuosikymmenen jatkunut putoaminen jatkuu erityisesti 2020-luvulla

53 Kemianteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

54 Toimialojen työllisyys: Rakennusaineteollisuus Rakennusaineteollisuuden työvoiman tarve kääntyy kasvu-uralle talouden elpyessä ja investointien sekä rakentamisen jälleen kasvaessa Toimialalla teknologinen kehitys johtaa kuitenkin pidemmällä aikavälillä monien muiden teollisuuden toimialojen tavoin työvoiman kysynnän hiipumiseen Toimiala on kuitenkin myös tulevaisuudessa kohtalaisen merkittävä työllistäjä Suomen taloudessa

55 Rakennusaineteollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

56 Toimialojen työllisyys: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa kansainvälisen kysynnän elpyminen johtaa työllisten määrän kasvuun 2010-luvulla Metallien jalostuksessa teräksen jalostus menestyy muiden metallien jalostusta paremmin ennen kaikkea viimeaikaisten investointien seurauksena Metallituotteiden valmistuksessa teknologinen kehitys vähentää työvoiman tarvetta 2020-loppua kohden tultaessa

57 Metallien jalostuksen ja metallituotteiden valmistuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

58 Toimialojen työllisyys: Sähkötekninen teollisuus Sähköteknisessä teollisuudessa raju rakennemuutos päättyy hetkellisesti talouden elpyessä pitkästä taantumasta Pidemmällä aikavälillä toimialan työllisyyden kasvu kuitenkin hiipuu ja kääntyy jälleen negatiiviseksi osan työvoimasta vaihtaessa muille toimialoille (liikeelämän palvelut, tietojenkäsittely) Osa toimialan suunnittelusta ulkoistetaan ja kansainväliset suuryritykset siirtävät sitä pois Suomesta

59 Sähköteknisen teollisuuden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

60 Toimialojen työllisyys: Koneiden ja laitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman kysyntä kasvaa 2010-luvun lopulla, kun kansainväliset markkinat elpyvät Taantuman aikana pois jäänyt kapasiteetti otetaan käyttöön, mutta pitkällä aikavälillä työn tuottavuuden parantaminen vähentää työvoiman tarvetta Toimialalla suunnittelu- ja liike-elämän palvelutyöt nostavat osuuttaan jatkossakin

61 Koneiden ja laitteiden valmistuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

62 Toimialojen työllisyys: Kulkuneuvojen valmistus Kulkuneuvojen valmistuksessa seuraavat vuodet ovat vakaan kasvun aikaa, kun tilauskirjat täyttyvät sekä laiva- että autoteollisuudessa Uudet yritysjärjestelyt vahvistavat toimialan menestysmahdollisuuksia Pidemmällä aikavälillä työn tuottavuuden kasvu ja tuotannon tehostuminen sekä viennin kasvun hidastuminen kuitenkin alkavat jälleen pienentää työvoiman tarvetta

63 Kulkuneuvojen valmistuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

64 Toimialojen työllisyys: Muu valmistus ja korjaus Muussa valmistuksessa ja korjauksessa työllisten määrä kasvaa hieman taantuman helpottaessa Erityisesti korjauspalveluissa kysyntä jatkuu vahvana ja teknologinen kehitys kohtalaisen hitaana, minkä vuoksi työvoimaa tarvitaan toimialalla suhteellisen paljon jatkossakin Muussa valmistuksessa ennen kaikkea kannattavuusongelmat ja kansainvälinen kilpailu vähentävät kasvuedellytyksiä

65 Muun valmistuksen ja korjauksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

66 Toimialojen työllisyys: Energia-, lämpö- ja vesihuolto Energia-, lämpö- ja vesihuollossa työvoiman tarve kasvaa merkittävästi tulevaisuudessa, kun uudet energiaratkaisut ja muut perusinfrastruktuuriin tehtävät parannukset pannaan toimeen Erityisesti 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa, johon merkittävä osa investoinneista kohdentuu, työllisten määrä kasvaa nopeasti Uudenlaisten työtehtävien syntyminen pitää työvoiman kysynnän kasvussa myöhemminkin

67 Energia-, lämpö- ja vesihuollon työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

68 Toimialojen työllisyys: Rakentaminen Rakentamisen työllisten määrä kasvaa merkittävästi tulevina vuosikymmeninä, kun energiainvestoinnit ja teollisuustuotannon rakennemuutos edellyttää tuotantorakenteiden parantamista Myös asuinrakentaminen ja korjausrakentaminen kasvavat merkittävästi tulevina vuosikymmeninä 2010-luvun lopulla kasvu on erittäin nopeaa Hidas työn tuottavuuden kasvu pitää työvoiman kysynnän rakentamisen korkealla jatkossakin

69 Rakentamisen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

70 Toimialojen työllisyys: Kauppa Kaupan toimialalla voimakas rakennemurros jatkuu tulevina vuosikymmeninä ja finanssikriisistä käynnistynyt työvoiman kysynnän lasku jatkuu rakenteellisista syistä Kaupan uudet muodot ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen (nettikauppa) vähentävät työvoiman tarvetta kotimaassa Teknologinen kehitys vaikuttaa myös kaupan tuotantomalleihin ja monissa ammattiryhmissä tapahtuu vähentymistä (esim. kassat)

71 Kaupan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

72 Toimialojen työllisyys: Liikenne ja varastointi Liikenteen toimialoilla viime vuosien heikko työllisyyskehitys kääntyy kasvuun taantuman hellittäessä ja kuljetustarpeiden kasvaessa Pidemmällä aikavälillä työllisten kysyntä vähenee erityisesti ilma- ja vesiliikenteessä, mihin vaikuttaa kova kilpailu ja tulevat energiasäädökset Sen sijaan maaliikenteessä kysyntää on jatkossakin ja työvoiman kysynnän kasvu jatkuu Varastoinnissa teknologinen kehitys vähentää työvoiman tarvetta

73 Liikenteen ja varastoinnin työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

74 Toimialojen työllisyys: Majoitus- ja ravitsemistoiminta Majoitus- ja ravitsemistoiminnassa työvoiman kysyntä jatkaa tasaista kasvuaan Kotimaisen kulutuskysynnän kasvaessa ja turismin lisääntyessä toimialalla on hyvät menestysmahdollisuudet tulevaisuudessa Koska teknologinen kehitys voi vähentää toimialalla työvoiman tarvetta vain vähän, taloudellinen menestys näkyy myös työvoiman kysynnän suotuisana kehityksenä

75 Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

76 Toimialojen työllisyys: Informaatio- ja viestintäpalvelut Informaatio- ja viestintäpalvelut ovat tulevaisuuden kasvuala, jossa työvoiman kysynnän kasvu jatkuu vahvana Ennen kaikkea ohjelmistopalveluissa kasvu on voimakasta ja sitä vauhdittaa tulevaisuudessa kasvava kansainvälinen kysyntä Palveluiden vienti on informaatio- ja viestintäpalveluissa merkittävää, mutta myös kotimaisen kysynnän (välituotekäyttö) on tärkessä roolissa

77 Informaatio- ja viestintäpalveluiden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

78 Toimialojen työllisyys: Rahoitus- ja vakuutustoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa finanssikriisin jälkeinen työvoiman kysynnän väheneminen jatkuu Kriisiä seurannut säätelyn lisääntyminen ja rahoituslaitosten voittojen pieneneminen saa ne etsimään säästöjä palkkakustannuksista Toimialan tuottavuuskehitys jatkuu myös voimakkaana ja suuri arvonlisäys saadaan tulevaisuudessa aikaan vähäisemmällä työpanoksen käytöllä

79 Rahoitus- ja vakuutustoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

80 Toimialojen työllisyys: Kiinteistötoiminta Kiinteistötoiminnassa työllisten määrän kasvu jatkuu taantuman ja kotimaisessa kysynnässä vuosina tapahtuvan notkahduksen jälkeen Asuntomarkkinoiden elpyminen ja uusien asuntojen tuottaminen sekä vanhojen kiinteistöjen hoitamisen kehittyminen lisäävät työvoiman tarvetta toimialalla jatkossakin Palvelutehtävissä tuottavuuden kasvu on hidasta eikä työpanosta voida korvata pääomapanoksella

81 Kiinteistötoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

82 Toimialojen työllisyys: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa Ennen kaikkea yritysten välituotekysyntä kasvaa tulevaisuudessa ja osa toimialan tuotannosta siirtyy sille muilta toimialoilta ulkoistusten seurauksena Toimialan palveluita tarvitsevat niin palvelu- kuin teollisuusyrityksetkin. Työn tuottavuus ei voi palvelutöissä juurikaan parantua, minkä seurauksena kysynnän kasvu johtaa työvoiman kysynnän kasvuun jatkossakin

83 Ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

84 Toimialojen työllisyys: Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Hallinto- ja tukipalveluiden tarve kasvaa tulevaisuudessakin ja kysyntää tulee toimialalle yhtä lailla kotitalouksilta, yrityksiltä kuin julkiselta sektoriltakin Palvelutoiminnassa teknologisen kehityksen vaikutukset ovat tulevaisuudessa vähäisiä, joten kasvava kysyntä näkyy työpanoksen käytön lisääntymisenä Toimialan kasvuvauhti noudattelee kansantalouden kasvuvauhtia

85 Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

86 Toimialojen työllisyys: Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus Julkisessa hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa ja maanpuolustuksessa työllisten määrä jatkaa viime 2000-luvun alussa alkanutta vähentymistä Työvoiman kysyntään vaikuttavat ennen kaikkea poliittiset päätökset, jotka tulevat tulevaisuudessa ulottumaan valtionhallinnosta aina paikallishallintoon asti

87 Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus : työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

88 Toimialojen työllisyys: Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus Julkisessa hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa ja maanpuolustuksessa työllisten määrä jatkaa viime 2000-luvun alussa alkanutta vähentymistä Työvoiman kysyntään vaikuttavat ennen kaikkea poliittiset päätökset, jotka tulevat tulevaisuudessa ulottumaan valtionhallinnosta aina paikallishallintoon asti

89 Julkinen hallinto, sosiaalivakuutus ja maanpuolustus : työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

90 Toimialojen työllisyys: Koulutus Koulutuksen työllisten määrä kääntyy tulevaisuudessa pieneen laskuun, kun nuorisoikäluokat pienenevät ja peruskoulutustarve vähenee Myös julkisen sektorin sopeutustoimet vaikuttavat työvoiman kysyntään koulutuksen toimialalla Aikuiskoulutuksen ja yksityisten koulutuspalveluiden kysyntä kasvaa jatkossa

91 Koulutuksen työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

92 Toimialojen työllisyys: Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluissa työvoiman kysyntä jatkaa kasvuaan vanhusväestön jatkaessa kasvuaan Vaikka toimialalla tapahtuu tehostumista ja tuottavuuden kasvua, työvoimapanosta tarvitaan tulevaisuudessakin selvästi nykytasoa enemmän Myös kustannusten sopeuttaminen jarruttaa työvoiman kysynnän kasvua tulevaisuudessa yksityisten sote-palveluiden kasvu Julkisen sektorin menopaineista merkittävä osa syntyy sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalta

93 Sosiaali- ja terveyspalveluiden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

94 Toimialojen työllisyys: Muut palvelut Muiden palveluiden kasvua ruokkii kotimaisen kysynnän vahva kasvu Toimialalla kysynnän kasvu näkyy työllisyyden kasvuna, koska palveluiden luonteen vuoksi niiden tehostaminen on vaikeaa

95 Muiden palveluiden työllisten määrä vuosina Kansantalouden tilinpito Ennakoinnin perusura

96 Alueellistetut skenaariot

97 Työikäinen väestö (kasvu vuodesta 2008) 1 Uusimaa 19 Ahvenanmaa 15 2 VarsinSuomi 18 Lappi Satakunta 0 17 Kainuu -5 4 KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

98 Väestö 65_74 (kasvu vuodesta 2008) 1 Uusimaa PohjPohjanm 2 VarsinSuomi 15 KeskiPohjanm Satakunta Pohjanmaa 4 KantaHame EtelaPohjanm 0 5 Pirkanmaa KeskiSuomi 6 PaijatHame 11 PohjKarjala 7 Kymenlaakso 10 PohjSavo 8 EtelaKarjala 9 EtelaSavo

99 Kansantuotteen kasvu vuodesta Uusimaa 19 Ahvenanmaa 60 2 VarsinSuomi 18 Lappi 50 3 Satakunta Kainuu 30 4 KantaHame PohjPohjanm 10 5 Pirkanmaa 15 KeskiPohjanm PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

100 100,0 Toimialarakenne ,0 2,4 2,3 2,6 2,4 2,8 2,3 2,7 3,1 2,6 2,9 2,4 2,5 2,3 2,0 2,4 3,7 2,9 3,9 90,0 80,0 18,3 21,4 19,8 23,2 21,1 21,5 20,5 19,9 24,8 25,0 24,8 21,7 23,0 22,6 17,4 23,3 26,6 23,3 22,6 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,6 5,3 13,0 4,9 2,6 12,6 0,6 21,7 23,1 23,9 25,6 27,3 28,7 27,1 5,2 5,6 8,8 5,0 6,4 3,5 3,5 3,8 9,0 8,1 5,9 7,2 9,2 9,1 8,4 2,8 6,5 6,6 6,1 5,8 7,3 2,5 6,9 2,6 3,8 2,9 1,6 2,4 29,7 23,4 23,2 22,8 25,3 20,2 23,4 5,0 5,6 4,5 2,9 4,6 3,3 5,4 17,2 22,1 28,0 25,2 5,2 24,8 24,5 26,6 6,4 4,8 4,4 4,3 2,0 4,2 3,9 3,1 3,7 8,5 6,2 6,5 6,9 7,3 7,2 6,0 5,9 5,1 6,2 6,4 1,5 1,3 2,2 7,4 1,8 1,7 1,8 38,5 14,3 17,2 21,0 15,4 25,3 24,9 13,0 8,1 9,0 10,0 5,5 6,8 6,7 26,1 26,8 24,4 3,9 4,0 4,5 6,5 6,8 6,0 7,1 6,1 2,3 9,2 4,6 4,6 22,4 7,0 16,6 10,6 5,0 8,0 28,6 22,3 5,9 4,6 1,5 5,7 4,7 10 I_R_T 9 I_O_Q 8 I_I_N 7 I_H 6 I_G 5 I_F 4 I_D_E 3 I_C 2 I_B 1 I_A

101 Toimialarakenne ,0 2,9 2,3 2,2 2,5 2,3 2,6 2,2 2,5 2,9 2,5 2,7 2,3 2,4 2,1 1,8 2,3 3,6 2,8 3,6 90,0 80,0 17,4 20,3 19,8 22,2 20,3 21,4 20,3 19,9 24,4 23,6 23,9 20,9 22,3 21,6 16,9 22,4 27,7 23,3 21,8 16,5 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 39,8 5,5 13,2 4,9 2,4 25,1 5,1 8,2 6,5 2,3 24,6 20,9 5,2 6,4 6,1 2,8 30,1 26,5 28,4 26,1 9,1 3,5 3,6 3,7 9,4 9,3 8,5 7,3 6,9 5,8 7,4 6,9 2,6 1,6 2,6 2,4 22,7 23,0 5,6 9,1 6,4 3,6 23,6 23,9 21,8 24,8 24,9 23,9 24,1 3,9 3,9 7,1 7,4 6,3 6,8 1,8 1,6 14,6 17,9 27,9 26,2 3,1 3,7 6,3 7,3 6,0 7,4 1,4 1,7 16,6 26,0 21,2 25,0 4,7 4,3 8,6 6,5 6,1 5,1 1,3 2,1 22,0 26,3 5,0 6,2 4,3 1,8 40,3 25,6 26,5 28,1 23,5 3,9 4,5 6,6 3,8 6,0 6,8 7,0 6,1 23,2 2,1 7,6 4,4 4,6 24,1 7,5 16,8 5,9 4,6 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto 10,0 0,0 13,4 0,6 5,1 6,1 4,6 2,9 4,8 3,6 5,8 14,2 8,4 9,3 5,7 10,6 6,9 6,9 5,1 12,2 8,6 1,4 6,2 4,9

102 Toimialarakenne ,0 2,8 2,3 2,2 2,4 2,3 2,6 2,2 2,5 2,8 2,5 2,6 2,3 2,3 2,1 1,7 2,3 3,5 2,7 3,4 90,0 80,0 17,1 20,0 20,6 21,9 20,2 21,7 20,6 20,4 25,0 23,7 24,2 20,8 22,2 21,3 17,2 22,5 28,8 23,3 21,5 70,0 17,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,9 5,5 13,9 4,9 2,3 12,9 0,6 20,9 25,3 22,8 22,7 26,6 28,6 26,2 5,0 5,5 5,1 9,2 6,8 3,4 3,6 3,5 9,6 8,8 6,2 9,9 8,9 9,9 7,9 2,7 6,6 6,6 7,0 5,9 7,5 7,1 2,3 3,5 2,4 2,5 1,5 2,6 28,9 24,0 22,8 21,5 23,0 23,9 23,5 5,2 6,2 4,7 3,0 4,9 5,9 3,8 28,2 24,1 23,9 26,6 3,5 3,7 3,4 3,0 7,8 7,5 6,7 7,7 6,5 6,1 7,0 1,6 1,8 7,6 1,5 1,7 13,1 16,9 15,3 25,4 15,0 8,7 9,7 5,8 21,4 26,0 4,9 6,6 4,6 4,4 4,3 1,8 9,1 6,9 6,2 5,2 1,3 2,1 38,9 21,4 25,2 10,7 7,0 7,0 25,7 26,7 28,7 23,4 3,9 4,3 7,0 3,4 6,4 7,3 7,1 6,1 22,6 2,1 7,3 4,1 4,6 6,4 23,6 6,3 16,9 4,6 1,4 6,2 12,9 8,6 5,1 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

103 Toimialarakenne ,0 2,7 2,3 2,1 2,4 2,2 2,5 2,1 2,4 2,8 2,4 2,5 2,2 2,2 2,0 1,7 2,2 3,4 2,6 3,3 90,0 80,0 17,0 19,9 21,5 21,6 20,3 22,2 21,0 21,2 25,7 23,9 24,4 20,6 22,1 21,3 17,9 22,5 29,6 23,1 21,4 70,0 18,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,9 5,4 15,0 5,0 2,2 12,1 0,6 25,2 21,1 23,1 22,5 26,7 28,9 26,6 5,0 4,9 5,3 9,2 7,3 3,2 3,5 3,4 9,7 10,3 6,5 10,6 10,7 9,4 8,7 6,7 2,7 6,8 2,3 7,1 6,2 7,7 7,5 3,5 2,5 2,4 1,5 2,6 27,3 23,6 21,8 21,0 21,7 22,6 21,8 5,1 6,1 4,6 3,0 4,9 3,8 5,9 28,7 24,5 23,9 27,1 3,2 3,6 2,9 3,2 8,5 8,2 7,2 8,3 6,3 6,9 7,3 1,5 1,7 7,9 1,5 1,7 11,7 15,8 13,9 24,5 15,4 8,8 9,6 5,8 21,9 4,5 9,7 6,4 1,3 20,7 10,5 27,3 4,7 7,2 4,2 4,5 1,7 7,4 5,4 2,0 36,6 23,6 6,8 7,0 25,9 27,0 29,1 23,4 3,8 4,1 7,5 3,0 7,0 7,4 7,9 6,3 22,0 2,0 7,9 3,9 4,6 7,0 23,0 5,1 16,9 4,7 1,4 6,0 12,9 8,5 5,0 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

104 100,0 Työllisyyden rakenne ,0 3,3 3,3 3,5 2,9 3,4 3,1 3,7 4,6 3,5 4,2 3,3 3,5 2,9 3,3 3,2 5,1 4,1 5,1 90,0 80,0 25,4 32,0 30,5 34,5 29,5 31,4 29,0 30,6 38,4 36,6 37,9 32,8 35,1 31,9 32,2 33,7 38,8 35,5 32,6 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 12,3 13,4 20,3 14,7 14,7 17,5 10,2 16,1 12,7 32,8 15,7 18,9 17,3 15,1 6,6 10,7 13,2 13,9 4,5 7,1 5,8 7,8 5,1 6,0 4,2 4,5 7,0 9,1 5,0 3,9 5,0 7,3 5,7 4,8 8,5 6,4 8,2 9,4 10,0 8,7 9,6 6,4 6,8 7,6 7,1 6,8 6,4 7,5 6,3 8,9 9,0 7,7 6,7 2,0 7,2 7,4 8,5 1,6 8,4 8,2 0,9 1,7 8,3 9,5 1,0 9,2 1,8 1,0 8,1 1,0 12,2 1,1 1,2 2,5 1,3 1,2 1,3 1,2 6,4 27,2 24,7 27,0 21,4 24,6 26,0 25,4 24,4 22,1 18,9 24,4 1,5 20,2 17,6 17,9 20,9 11,0 0,2 1,3 2,1 1,2 0,7 1,0 0,9 1,7 3,4 2,5 2,9 1,6 2,9 2,7 2,6 1,7 15,9 12,4 5,1 6,2 7,1 7,2 8,7 13,9 2,2 1,5 9,4 16,4 4,1 2,9 15,6 26,8 6,6 5,5 1,1 5,7 0,8 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

105 100,0 Työllisyyden rakenne ,4 3,6 3,5 3,8 3,2 3,6 3,3 4,0 4,9 3,8 4,4 3,6 3,8 3,1 3,5 3,4 5,7 4,4 5,7 90,0 80,0 70,0 24,1 30,5 31,7 33,2 28,0 32,1 29,2 31,9 39,7 34,6 36,9 31,3 35,4 30,5 33,2 32,3 43,1 36,2 32,9 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,9 12,6 20,8 18,0 14,0 13,7 16,2 12,1 34,2 15,9 19,5 9,5 15,3 17,8 14,0 10,3 6,2 12,0 4,3 5,5 6,8 5,2 7,6 6,0 4,4 4,7 6,0 5,2 3,9 5,2 8,1 6,5 4,9 7,7 5,6 5,1 8,3 8,8 7,2 7,8 8,6 5,6 6,3 6,0 6,0 8,3 6,5 6,4 6,6 9,4 10,1 8,5 7,4 7,6 1,9 7,2 8,6 2,4 8,6 9,3 8,8 9,3 9,7 1,1 1,1 0,9 1,8 1,1 2,0 9,2 10,9 1,3 2,4 1,2 1,4 1,3 1,2 1,4 6,5 26,6 24,9 28,0 22,5 25,9 26,3 25,5 19,8 25,6 1,7 22,1 21,4 17,3 18,9 24,3 21,9 11,6 0,2 1,5 2,2 1,3 0,7 1,1 1,0 1,8 3,7 2,7 3,1 1,7 3,2 3,0 2,8 1,8 15,7 11,4 6,0 4,8 6,3 6,2 8,9 10,3 2,4 1,7 9,5 15,8 4,9 3,1 15,9 24,9 6,0 5,9 1,2 6,5 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

106 Työllisyyden rakenne ,0 4,9 3,9 3,8 4,1 3,5 4,0 3,6 4,3 5,3 4,1 4,8 3,9 4,2 3,4 3,7 3,8 6,2 4,7 6,5 90,0 80,0 70,0 24,1 30,7 33,9 33,6 28,5 33,6 30,4 34,0 42,7 36,1 39,3 32,0 36,5 31,2 34,7 32,9 46,6 36,8 34,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,8 21,5 18,6 12,5 14,3 13,1 35,0 16,3 9,4 5,7 4,0 6,3 5,6 4,6 4,3 5,7 6,4 7,6 7,6 8,2 8,0 8,3 5,9 8,9 11,1 10,0 7,8 9,1 2,5 9,1 10,0 1,1 0,9 1,9 10,3 1,3 2,2 1,1 6,7 24,5 21,5 24,4 24,5 24,0 1,8 20,5 20,7 11,0 0,2 1,4 2,1 1,2 0,7 1,0 1,0 1,7 17,0 19,9 9,6 12,4 18,1 15,2 13,4 11,2 5,2 5,0 7,2 4,7 3,7 4,9 4,3 7,3 5,4 4,3 6,0 5,4 6,7 5,7 5,6 7,0 6,3 9,1 8,1 7,5 2,1 9,7 9,8 10,6 1,1 1,1 2,0 10,1 1,5 1,3 1,2 1,4 23,5 26,0 18,0 24,1 22,8 16,7 20,9 14,9 3,6 2,6 3,0 1,6 3,1 2,9 2,6 1,7 10,7 4,2 5,9 9,9 1,7 7,7 4,8 15,8 16,5 5,6 5,9 21,2 9,0 2,4 6,0 15,7 6,5 1,3 6,5 2,9 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

107 Työllisyyden rakenne ,0 5,4 4,4 4,1 4,5 3,9 4,2 3,9 4,5 5,6 4,4 5,0 4,2 4,5 3,7 3,9 4,1 6,5 5,0 7,2 90,0 80,0 70,0 24,6 31,3 36,2 34,2 29,3 35,3 31,7 36,2 45,2 37,2 41,1 32,7 37,3 32,3 36,4 33,6 48,7 37,6 36,1 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,6 18,5 21,7 12,2 35,1 16,4 14,4 12,4 8,8 5,3 5,3 4,4 4,2 3,8 5,8 6,4 5,5 7,3 7,6 7,9 7,7 7,9 5,4 9,7 12,4 9,8 8,6 10,8 9,8 10,9 9,9 2,7 1,2 0,9 1,9 1,4 2,1 1,1 7,1 1,9 20,2 22,1 19,4 22,6 22,3 21,9 19,1 10,2 0,2 1,3 2,0 1,1 0,6 1,0 0,9 1,6 17,7 20,3 9,8 12,8 18,1 15,0 13,0 5,0 10,5 4,8 6,8 4,4 3,5 4,7 4,0 7,1 5,2 3,8 5,8 5,2 6,3 5,4 5,4 6,1 7,7 10,0 8,9 8,1 10,6 10,8 2,3 11,6 1,1 1,1 2,0 11,3 1,3 1,5 1,2 1,4 22,1 23,6 16,2 22,5 20,9 14,7 19,8 12,6 3,4 2,5 2,8 1,5 2,9 2,7 2,4 1,5 9,9 3,6 5,8 11,2 1,6 6,0 4,4 15,4 5,0 5,8 9,9 2,4 15,3 2,7 16,6 18,1 6,2 7,3 1,3 6,3 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

108 Ennakoinnin vaihtoehtoiset skenaariot

109 Skenaario 3 työn tarjonta Rakenteelliset uudistukset toteutuvat vain osittain Työurien pidentyminen = työvoimaan osallistumisasteen nousu vanhemmissa ikäryhmissä NAIRU-työttömyyden aleneminen Potentiaalisen ja aktuaalisen kasvun vahvistuminen ja työllisyysasteen nousu

110 Skenaario 1 - palvelut Palvelutoimialojen tuottavuuden kasvu Miten tuottavuus kehittyy yksityisissä palveluissa: liikeelämän palvelut, muut yksityiset palvelut Tuottavuus julkisissa palveluissa: julkishallinto, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut Ammattirakenteen vaikutus vai toisinpäin? Palveluiden vienti Voidaanko odottaa aikaisempaa nopeampaa palveluhyödykkeiden viennin kasvua? Julkisten palveluiden kysyntä Ennen kaikkea politiikkavalinta, kuinka paljon resursseja julkiseen tuotantoon ja korvautuuko yksityisellä?

111 Arvonlisän rakenne (BASE) 100 % 2,86 2,56 2,51 2,46 2,40 90 % 21,58 21,63 20,71 20,24 19,70 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 31,29 31,27 31,86 32,69 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,81 4,93 4,87 4,80 8,94 9,16 9,64 10,17 5,20 5,15 5,33 5,47 2,78 2,65 2,59 2,53 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,93 18,62 17,95 17,22 4,25 4,40 4,54 4,64 4, , , , , ,00

112 Arvonlisän rakenne (ALT3: työn tarjonta) 100 % 2,86 2,56 2,48 2,43 2,34 90 % 21,58 21,63 21,22 20,89 20,39 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 31,29 31,07 31,61 32,42 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,81 4,88 4,82 4,74 8,94 9,15 9,61 10,05 5,20 5,25 5,40 5,55 2,78 2,67 2,60 2,53 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,93 18,24 17,57 16,96 4,25 4,40 4,59 4,66 4, , , , , ,00

113 Arvonlisän rakenne (ETK: työn tarjonta) 100 % 2,86 2,72 2,66 2,64 2,60 90 % 21,58 21,92 21,26 20,75 20,05 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 30,94 31,01 31,81 32,76 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,89 4,98 4,90 4,83 9,35 9,57 10,05 10,57 5,28 5,29 5,50 5,65 2,83 2,71 2,64 2,58 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,22 17,53 16,70 16,02 4,25 4,45 4,63 4,69 4, , , , , ,00

114 Arvonlisän rakenne (ALT1: palvelut) 100 % 2,86 2,56 2,50 2,46 2,39 90 % 21,58 21,63 20,62 20,01 19,33 80 % 70 % Viihde ja muut palvelut 60 % 27,37 31,29 31,29 31,88 32,72 Hallinto ja julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi 50 % Tuuku- ja vähittäiskauppa 40 % 30 % 20 % 5,37 9,61 6,01 3,06 4,81 4,94 4,89 4,83 8,94 9,18 9,71 10,29 5,20 5,14 5,32 5,46 2,78 2,65 2,59 2,54 Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 0 % 19,50 17,93 18,68 18,10 17,46 4,25 4,40 4,54 4,63 4, , , , , ,00

115 Ammatti vai tehtävä? 80+% suomalaisista palvelutehtävissä

116 Työllisyysrakenne (BASE) 100 % 3,47 3,38 3,65 4,00 4,29 90 % 80 % 28,83 30,13 29,10 29,44 29,74 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 19,80 5,90 10,85 8,06 1,23 22,42 23,04 23,90 24,86 5,95 5,84 5,45 5,14 8,84 7,99 7,45 7,01 8,41 8,96 9,64 9,96 1,37 1,53 1,59 1,67 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 18,02 18,35 17,04 15,91 0 % 1,07 1,16 1,22 1,17 1, , , , , ,00

117 Työllisyysrakenne (ALT3: työn tarjonta) 100 % 3,47 3,38 3,60 3,91 4,14 90 % 80 % 28,83 30,13 30,13 30,71 31,04 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 40 % 19,80 5,90 10,85 22,42 22,58 5,95 5,72 23,32 24,25 5,33 5,02 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus 30 % 20 % 8,06 1,23 8,84 7,99 7,41 6,89 8,41 9,20 9,80 10,10 1,37 1,50 1,55 1,62 Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 18,02 17,78 16,54 15,55 0 % 1,07 1,16 1,18 1,12 1, , , , , ,00

118 Työllisyysrakenne (ETK: työn tarjonta) 100 % 3,47 3,54 3,80 4,13 4,41 90 % 80 % 28,83 30,16 29,89 30,41 30,67 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 40 % 19,80 5,90 10,85 22,45 22,84 5,92 5,72 23,70 24,70 5,30 4,99 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa Rakentaminen Energia- ja vesihuolto Teollisuus 30 % 20 % 8,06 1,23 9,09 8,21 7,63 7,15 8,52 9,23 9,97 10,30 1,37 1,49 1,50 1,52 Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 17,47 17,35 15,98 14,94 0 % 1,07 1,14 1,16 1,08 1, , , , , ,00

119 Työllisyysrakenne (ALT1: palvelut) 100 % 3,47 3,38 3,67 4,04 4,36 90 % 80 % 28,83 30,13 29,09 29,42 29,70 70 % Viihde ja muut palvelut Hallinto ja julkiset palvelut 60 % 50 % 19,80 22,42 23,14 24,11 25,20 Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Tuuku- ja vähittäiskauppa 5,90 Rakentaminen 40 % 10,85 5,95 5,89 5,55 5,29 Energia- ja vesihuolto Teollisuus 30 % 20 % 8,06 1,23 8,84 7,83 7,04 6,37 8,41 8,75 9,24 9,38 1,37 1,54 1,62 1,71 Kaivostoiminta Maa- ja metsätalous 10 % 20,53 18,02 18,54 17,46 16,51 0 % 1,07 1,16 1,23 1,19 1, , , , , ,00

120 Skenaario 2 - teollisuus Energiapolitiikka osin jo perusurassa 2050 tavoitteet ja niihin pääsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden vaikutus teollisuuden toimialoihin Sähkön hinnan perusuraa nopeampi ja hitaampi kasvu Tuottavuus, vienti ja Cleantech Uudet nousevat toimialat: Cleantech, Biotalous, Digitalisaatio linkit myös palvelutuotantoon

121 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Maakuntien tavoitteet Toimialarakenne Työvoiman tarjonta Koko maan tasolle Koko maan kokonaistuotanto kasvaa reilun prosentin enemmän Työllisyyden kehitys muuttaa joidenkin maakuntien toimialarakennetta Raportointi nettiin kaipaa kommentteja

122 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Kansantuotteen kasvu vuodesta 2014 (PERUS) 18 Lappi 19 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu 30 4 KantaHame PohjPohjanm 15 KeskiPohjanm Pirkanmaa 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

123 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Kansantuotteen kasvu vuodesta 2014 (TAVOITE) 19 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 60 2 VarsinSuomi 18 Lappi 50 3 Satakunta Kainuu 30 4 KantaHame 16 PohjPohjanm 15 KeskiPohjanm Pirkanmaa 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

124 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Kansantuotteen kasvu vuodesta 2014 (TAVOITE/PERUS) 18 Lappi 19 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 16 PohjPohjanm 15 KeskiPohjanm 17 Kainuu KantaHame 5 Pirkanmaa 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo

125 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2020 (PERUS) 2,9 2,3 2,2 2,5 2,3 2,6 2,2 2,5 2,9 2,5 2,7 2,3 2,4 2,1 1,8 2,3 3,6 2,8 3,6 90,0 80,0 17,4 20,3 19,8 22,2 20,3 21,4 20,3 19,9 24,4 23,6 23,9 20,9 22,3 21,6 16,9 22,4 27,7 23,3 21,8 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,8 5,5 13,2 4,9 2,4 13,4 0,6 20,9 22,7 25,1 23,0 26,5 28,4 26,1 5,2 5,1 6,4 8,2 6,1 2,8 6,5 2,3 5,6 9,1 3,5 3,6 3,7 9,1 9,4 9,3 8,5 7,3 6,4 6,9 5,8 7,4 6,9 3,6 2,4 2,6 1,6 2,6 30,1 24,6 21,8 24,8 23,9 24,9 23,6 5,1 6,1 4,6 2,9 4,8 3,6 5,8 24,1 23,9 26,2 27,9 3,9 3,9 3,7 3,1 7,4 7,1 6,3 7,3 6,3 6,0 6,8 1,8 7,4 1,4 1,6 1,7 14,6 17,9 16,6 26,0 14,2 8,4 9,3 5,7 16,5 21,2 25,0 5,0 25,6 26,5 28,1 6,2 23,5 4,7 4,3 4,3 1,8 3,9 8,6 4,5 6,5 6,6 3,8 6,0 6,1 5,1 6,8 7,0 1,3 2,1 6,1 23,2 2,1 7,6 40,3 4,4 4,6 22,0 26,3 5,9 24,1 7,5 16,8 4,6 1,4 6,2 10,6 12,2 6,9 6,9 8,6 5,1 4,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

126 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2020 (TAVOITE) 2,8 2,3 2,2 2,4 2,2 2,6 2,2 2,5 2,9 2,4 2,7 2,3 2,3 2,1 1,7 2,2 3,5 2,7 3,5 90,0 80,0 17,5 20,4 19,9 22,2 20,2 21,5 20,5 19,9 24,1 23,4 23,8 21,0 22,2 21,6 16,7 22,6 27,4 23,2 21,9 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 40,0 5,5 13,2 4,7 2,5 13,2 0,6 20,8 25,2 22,7 23,2 26,5 28,4 26,1 5,1 5,2 6,3 5,7 9,3 3,5 3,6 3,6 8,2 5,9 9,2 9,3 9,3 8,4 7,3 2,8 6,2 6,2 6,6 5,5 7,1 6,7 2,3 3,6 2,4 2,6 1,6 2,6 30,3 24,8 22,2 25,2 24,1 24,7 23,3 5,2 6,1 4,6 2,9 4,9 3,7 5,8 24,1 23,9 28,2 26,4 4,0 4,0 3,1 3,7 7,0 7,3 6,3 7,3 6,0 5,8 6,5 1,7 7,1 1,4 1,6 1,7 15,2 17,9 16,8 25,8 14,0 8,4 9,3 5,8 16,4 21,2 25,2 4,9 25,6 26,7 28,0 6,1 23,5 4,7 4,0 4,3 1,8 4,0 8,6 4,5 6,5 6,5 3,9 6,0 5,9 4,9 6,8 1,3 6,8 2,1 5,9 23,5 2,1 7,9 41,1 4,4 22,5 26,2 4,6 24,2 7,5 16,8 5,8 4,4 1,4 10,6 6,3 12,1 7,0 6,8 8,7 5,1 4,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

127 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2030 (PERUS) 2,7 2,3 2,1 2,4 2,2 2,5 2,1 2,4 2,8 2,4 2,5 2,2 2,2 2,0 1,7 2,2 3,4 2,6 3,3 90,0 80,0 17,0 19,9 21,5 21,6 20,3 22,2 21,0 21,2 25,7 23,9 24,4 20,6 22,1 21,3 17,9 22,5 29,6 23,1 21,4 70,0 18,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 39,9 5,4 15,0 5,0 2,2 12,1 0,6 25,2 21,1 23,1 22,5 26,7 28,9 26,6 4,9 5,0 5,3 9,2 7,3 3,2 3,5 3,4 9,7 10,3 6,5 10,6 10,7 9,4 8,7 6,7 2,7 6,8 2,3 7,1 6,2 7,7 7,5 2,5 2,4 1,5 2,6 3,5 27,3 23,6 21,0 22,6 21,7 21,8 21,8 5,1 6,1 4,6 3,0 4,9 3,8 5,9 24,5 28,7 23,9 27,1 3,2 3,6 2,9 3,2 8,5 8,2 7,2 8,3 6,9 6,3 7,3 1,5 1,7 7,9 1,5 1,7 11,7 15,8 13,9 24,5 15,4 8,8 9,6 5,8 21,9 27,3 25,9 4,7 27,0 29,1 23,4 7,2 4,5 4,2 4,5 3,8 9,7 1,7 4,1 7,4 7,5 3,0 7,0 6,4 7,9 5,4 7,4 22,0 1,3 6,3 2,0 2,0 7,9 3,9 36,6 20,7 4,6 7,0 23,6 23,0 5,1 16,9 4,7 1,4 6,0 10,5 12,9 6,8 7,0 8,5 5,0 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

128 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 Toimialarakenne 2030 (TAVOITE) 2,7 2,1 2,1 2,3 2,2 2,4 2,0 2,4 2,7 2,4 2,4 2,2 2,2 2,0 1,6 2,2 3,4 2,6 3,2 90,0 80,0 17,0 18,6 21,7 21,4 19,6 22,4 20,9 20,8 24,6 23,3 23,5 20,5 21,7 20,9 17,5 22,4 27,7 22,5 21,3 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 40,1 5,4 15,0 4,9 2,3 12,0 0,6 24,1 20,9 22,9 22,7 26,5 29,1 26,6 4,7 4,8 5,4 9,1 7,2 3,2 9,2 3,6 3,2 10,2 6,6 10,4 10,6 9,3 8,6 6,1 2,2 2,7 6,6 6,9 5,8 7,8 7,4 3,5 2,4 2,4 1,5 2,5 27,9 27,2 22,0 22,0 23,8 21,7 22,2 4,8 6,3 4,6 2,9 5,0 3,8 5,9 24,5 29,0 24,3 27,6 3,6 3,4 2,8 3,3 8,0 8,4 7,2 8,2 6,6 6,2 6,9 1,7 7,5 1,5 1,5 1,7 13,2 16,5 15,1 24,7 14,8 8,7 9,4 5,8 21,9 4,5 9,6 6,1 1,2 21,8 10,4 18,6 27,7 4,7 25,9 27,2 29,0 23,8 7,1 4,1 4,4 3,7 1,7 4,0 7,4 7,4 3,3 6,9 8,0 5,1 7,3 22,2 6,2 1,9 2,0 8,5 3,9 37,3 24,1 4,5 6,9 23,4 6,4 17,6 4,6 1,4 6,2 12,3 6,7 6,9 8,5 5,0 5,1 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

129 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 90,0 Työllisyyden rakenne 2020 (PERUS) 4,4 3,6 3,5 3,8 3,2 3,6 3,3 4,0 4,9 3,8 4,4 3,6 3,8 3,1 3,5 3,4 5,7 4,4 5,7 80,0 70,0 24,1 30,5 31,7 33,2 28,0 32,1 29,2 31,9 39,7 34,6 36,9 31,3 35,4 30,5 33,2 32,3 43,1 36,2 32,9 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,9 12,6 20,8 18,0 14,0 34,2 15,9 10,3 6,2 4,3 6,0 4,7 4,4 6,0 8,1 6,5 7,8 8,6 8,3 8,3 6,4 9,4 10,1 8,6 2,4 7,4 8,6 1,1 0,9 1,8 10,9 1,3 2,4 13,7 12,0 6,8 5,1 8,8 6,6 9,3 9,2 1,2 1,4 16,2 19,5 9,5 12,1 17,8 15,3 14,0 5,5 5,2 7,6 5,2 3,9 5,2 4,9 7,7 5,6 6,3 5,6 7,2 6,0 6,0 6,5 8,5 7,6 1,9 7,2 8,8 9,3 9,7 1,1 1,1 2,0 1,4 1,3 1,2 6,5 26,6 24,9 28,0 22,5 25,9 26,3 25,5 21,4 22,1 19,8 17,3 18,9 25,6 1,7 24,3 21,9 11,6 0,2 1,5 2,2 1,3 0,7 1,1 1,0 1,8 3,7 2,7 3,1 1,7 3,2 3,0 2,8 1,8 15,7 11,4 6,0 4,8 6,3 6,2 8,9 10,3 2,4 1,7 9,5 15,8 4,9 3,1 15,9 24,9 6,0 5,9 1,2 6,5 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

130 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario 100,0 90,0 Työllisyyden rakenne 2020 (TAVOITE) 4,5 3,6 3,5 3,8 3,2 3,7 3,4 4,0 4,9 3,8 4,5 3,6 3,8 3,1 3,5 3,5 5,7 4,5 5,8 80,0 70,0 24,1 30,5 32,1 33,3 27,6 32,7 29,1 32,0 39,1 34,3 36,6 31,2 35,3 30,3 33,3 32,5 42,2 36,3 33,2 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,9 18,2 12,6 21,3 14,0 13,8 34,6 16,2 10,5 6,3 12,3 4,4 6,2 4,8 4,5 7,0 5,8 7,9 6,3 5,4 8,1 7,6 8,4 8,6 7,8 7,9 2,4 6,7 8,8 9,4 6,4 6,5 7,9 8,6 1,1 0,9 1,8 8,4 10,6 1,3 2,4 1,2 1,4 16,4 15,5 19,7 9,6 12,1 18,0 14,3 5,7 5,3 7,8 5,4 5,1 4,0 7,5 5,4 5,3 6,2 5,5 7,0 5,8 5,9 5,8 7,9 7,0 1,9 6,5 8,2 9,0 1,1 1,1 8,6 2,0 1,5 1,3 1,2 5,9 26,8 25,4 28,5 23,0 26,6 26,4 26,0 20,2 21,8 22,5 18,0 19,4 26,0 1,7 24,7 22,1 11,7 0,2 1,5 2,3 1,3 0,7 1,1 1,1 1,8 3,8 2,8 3,2 1,7 3,3 3,1 2,8 1,8 15,9 11,7 6,2 5,0 6,1 6,0 8,3 10,4 2,5 1,7 9,9 15,9 4,9 3,2 15,9 25,0 5,8 5,5 1,2 6,6 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

131 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Työllisyyden rakenne 2030 (PERUS) 100,0 5,4 4,4 4,1 4,5 3,9 4,2 3,9 4,5 5,6 4,4 5,0 4,2 4,5 3,7 3,9 4,1 6,5 5,0 7,2 90,0 80,0 70,0 24,6 31,3 36,2 34,2 29,3 35,3 31,7 36,2 45,2 37,2 41,1 32,7 37,3 32,3 36,4 33,6 48,7 37,6 36,1 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,6 18,5 21,7 17,7 35,1 12,2 16,4 14,4 12,4 20,3 9,8 12,8 18,1 15,0 8,8 13,0 5,3 5,0 5,3 4,4 4,2 3,8 5,8 10,5 4,8 6,8 5,5 6,4 4,4 3,5 4,7 7,3 4,0 7,1 5,2 7,6 7,9 7,7 7,9 3,8 5,8 5,2 6,3 5,4 5,4 5,4 9,7 12,4 6,1 10,0 7,7 9,8 9,8 8,6 10,8 8,9 8,1 10,9 10,8 2,3 10,6 2,7 11,6 1,2 1,4 0,9 1,9 1,1 1,1 9,9 2,0 2,1 11,3 1,1 1,5 1,3 1,2 7,1 1,4 22,1 22,1 23,6 20,2 19,4 22,6 22,3 21,9 19,1 16,2 22,5 20,9 1,9 14,7 19,8 12,6 10,2 0,2 1,3 2,0 1,1 0,6 1,0 0,9 1,6 3,4 2,5 2,8 1,5 2,9 2,7 2,4 1,5 15,4 16,6 9,9 5,0 3,6 5,8 18,1 5,8 9,9 11,2 2,4 6,2 1,6 15,3 7,3 6,0 1,3 4,4 2,7 6,3 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

132 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Työllisyyden rakenne 2030 (TAVOITE) 100,0 5,5 4,4 4,1 4,5 3,9 4,2 4,0 4,5 5,7 4,5 5,1 4,2 4,5 3,7 3,9 4,1 6,6 5,0 7,3 90,0 80,0 70,0 24,7 31,1 37,5 34,3 28,1 36,7 31,8 36,4 43,6 36,6 40,2 32,5 36,9 31,6 36,6 33,7 44,8 37,6 36,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 11,7 22,8 18,9 18,1 35,5 11,6 16,5 13,9 12,5 20,7 10,0 12,8 18,3 15,5 9,0 13,8 5,4 5,1 11,5 5,2 4,5 4,4 3,6 6,0 5,0 6,9 6,2 4,7 3,6 4,8 5,3 7,4 7,7 7,5 7,2 4,3 6,9 5,0 7,7 4,3 5,7 5,0 6,2 5,3 5,3 9,7 11,7 9,1 6,9 5,5 6,0 8,9 7,5 9,3 11,0 8,2 10,2 9,8 2,3 7,5 9,9 1,1 2,6 1,2 10,4 9,7 1,9 1,1 2,0 1,4 2,1 0,9 9,8 1,1 1,5 1,3 1,2 1,5 6,7 22,9 24,5 20,9 21,6 23,8 19,7 21,4 22,4 16,9 19,5 14,1 15,7 23,1 1,9 21,3 20,2 10,3 0,2 1,4 2,0 1,2 0,7 1,0 1,0 1,6 3,4 2,5 2,8 1,5 3,0 2,8 2,5 1,6 15,6 16,6 11,2 5,2 4,2 5,6 5,7 18,2 9,3 12,0 2,4 6,0 1,7 7,0 15,5 6,8 1,3 6,4 4,3 2,7 0,9 Muu palvelutoiminta Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Kuljetus ja varastointi Kauppa Rakentaminen Energia ja vesi Teollisuus Kaivannaiset Alkutuotanto

133 Skenaario 4 aluelähtöinen skenaario Mitä skenaarioissa pitäisi kertoa Kommentit nyt työllisyydestä (28 toimialaa) Lisätieto voidaan huomioida (esim. ST1) Työllisyys -> tuotanto? Tiedossa olevat investoinnit -> tuotanto -> absorptio? Absorptio -> Tuotanto -> työllisyys Kauppa ja palvelut <- kulutuskysyntä (yks. ja julk.) Vienti <- muu maailma

134 Muita avauksia TKE -> linkki rakennemuutosten ennakointiin Aluetoimialaennuste

135 Ammattirakenne ja poistuma Täydellinen FLEED-aineisto Työllisten ammattijakauma toimialoittain Myös maakuntatasolla Toimialarakenteen muutos ajaa ammattirakenteen muutosta Poistuma TEM aineistolla täydennetty FLEED Poistumakertoimet KELA TX-Web

136 Ammattirakenteen muutos Ammattirakenteessa jo toteutunut palveluvaltaistuminen Ammattirakenne Rakennepolitiikan paketti -> Poistumaennuste OPH -> VATT Koko maan taso ja alueellinen taso Koko maa valmis Aluetaso MITENNA 60 vai 30?

137 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Ammattirakenne 1: vain laadullisia muutoksia Toimialat (i) Kiinteä rakenne Ammattiryhmä (1) Ammattiryhmä (2) Ammattiryhmä (n)

138 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Akselin otsikko Ammattirakenne 1: vain laadullisia muutoksia Työn kysyntä ja työvoima (ETK:n työllisyysarvio) Ammateissa yhteensä Kysyntä yhteensä

139 Kuvio 1. Toimialarakenteen muutos Suomessa ja Yhdysvalloissa vuosina , eri toimialaryhmien 5 osuus kokonaisarvonlisäyksestä, prosenttia Lähde: OECD

140 Kuvio 4. Toimialaryhmien työllisyys ammattiluokittain (Lähteet: Tilastokeskus, FLEEDmikrotietokanta ja VATT) Lähde: OECD

141 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Ammattirakenne 2: palkkaerot tasapainottavat työmarkkinat Toimialat (i) CES Ammattiryhmä (1) Ammattiryhmä (2) Ammattiryhmä (n) Tarjontarajoite

142 Kuvio 1. Toimialojen ammattirakenne muuttumaton Ammattirakenne 3: laadulliset muutokset ja palkkaerot Toimialat (i) Teknologiset shokit CES Ammattiryhmä (1) Ammattiryhmä (2) Ammattiryhmä (n) Tarjontarajoite

143 Kuvio 6. Teollisuusalojen vientiyritysten vientirakenne EU:hun (keskiarvo ) Lähde: YRTTI-mikrotietokanta, ALV-tilastot ja VATT

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja

MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD MUUTOS: kansantalousskenaarioiden taustoja Esitelmä 22.6. 2016 Juha Honkatukia Senior principal scientist Talouskasvun mallintamisesta Tarjonta: kansantalouden

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia

Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 02.12.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Toimialarakenteen muutos. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.9.2013

Toimialarakenteen muutos. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.9.2013 Toimialarakenteen muutos Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 4.9.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto-

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Pitkän aikavälin taloudellinen kasvu ja rakennemuutos. Juha Honkatukia Esitys VATT-seminaarissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 5.12.

Pitkän aikavälin taloudellinen kasvu ja rakennemuutos. Juha Honkatukia Esitys VATT-seminaarissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 5.12. Pitkän aikavälin taloudellinen kasvu ja rakennemuutos Juha Honkatukia Esitys VATT-seminaarissa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 5.12.2013 Tässä esityksessä VATTAGE-malleista Ennakoinnin lähtökohdista

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi. Esitelmä ICC/Finland Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi. Esitelmä ICC/Finland Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi Esitelmä ICC/Finland 4.12. 2012 Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Esityksen sisältö VATTAGE ja VERM Ennakoinnin taustaa Makroennusteiden

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM

Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM Mitä tilastot kertovat cleantechistä? Elina Berghäll & Saara Tamminen Esitelmä CLEANBIO työpajassa, TEM 1.6.2016 Tutkimuskysymys & aineisto Miten työllisyys, vienti ja lisäarvo ovat kehittyneet Cleantech

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Alueet ja julkisen talouden kestävyys

Alueet ja julkisen talouden kestävyys Alueet ja julkisen talouden kestävyys Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29.3.2012 Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Julkisen talouden kestävyyden kokonaiskuva

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot