Talouskehityksen ennakointi YTP-malleilla. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Talouskehityksen ennakointi YTP-malleilla Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 Esityksen sisältö YTP-mallin rakenteesta Historiatieto Ennusteet ja näkemykset Vuoden 2010 tuloksista Perus- ja tavoiteskenaariot Ennakointitulosten alueellistaminen Top down Dialogi VERM ja VATTAGE Top Down vs. Bottom Up 2

3 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan tietokantaan Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkinen sektori noudattaa politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Malli mahdollistaa myös hyvinvointitarkastelun

4 VATTAGE-malli Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti Mallilla voidaan tarkastella politiikan vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, talouskasvuun ja julkiseen sektoriin itseensä Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille Keskeisenä tietoaineistona kansantalouden tilinpito

5 VATTAGE-malli Malli suunniteltu vastaamaan useisiin erilaisiin politiikkakysymyksiin Väline pitkän aikavälin tarkasteluihin Aineiston päivitys standardisoitu Yksityiskohtaiset kuvaukset eri sektoreista, esim. julkinen sektori Yhteys ennusteiden ja politiikkatavoitteiden välillä selkeä Systemaattiset herkkyysanalyysit mahdollisia Hyvinvointianalyysi sisäänrakennettuna VATTAGE perustuu ORANI- and MONASH-malleihin, joita käyttävät muun muassa Yhdysvalloissa USITC, USD sekä Valkoinen talo, Australiassa COPS (MONASH), Tanskassa MTI (MMRF), Hollannissa LEI ja monet muut tutkimuslaitokset useissa Aasian ja Afrikan maissa MONASH-mallien etuja: globaali tukiverkosto, CoPSharjoittelu, yhteydet GTAP-malleihin (yli 7500 käyttäjää ympäri maailmaa) 5

6 Kansantalouden tilinpito matriisimuodossa (NAM) 1. Tavaroiden ja palvelujen käyttö 2. Tuotanto 3. Tulon muodostus 4. Ensitulon jako 5. Tulojen uudelleenjako 6. Käytettävissä olevan tulon käyttö 7. Pääoma 9. Rahoitus 10. Muu maailma 11. Yhteensä Tuotos Arvon lisäys Verot vähennettynä tuotetuilla Tavaroiden ja palvelujen tuonti 8. Kiinteän pääoman bruttomuodostus Kaupan ja kuljetuksenvälituote- käyttö lisät Tulonmuodostus Omaisuustulot kansantulo Palkansaaja korvaukset muualle Tulonsiirrot Käytettävissä oleva tulo Pääoman Tavaroiden ja bruttomuodostus palvelujen vienti Muualle maksetut omaisuustulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla Kulutusmenot Varastojen muutos Kotitalouksien eläkerahastoosuuksien Säästäminen Pääomasiirrot Kiinteän pääoman muodostus Muualle maksetut Rahoitusvarojen hankinta kotitalouksien eläke- Pääomasiirrot muualle rahastojen oikaisut Palkansaajakorvaukset muualta Muualta saadut omaisuustulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla Tulonsiirrot muualta Muualta saadut kotitalouksien eläkerahastojen oikaisut Pääomasiirrot muualta Rahoitusvarojen hankinta Nettolainaus muualta Vaihtotase

7 Työllisyyden ja kulutuksen kirjautuminen VATTAGE-mallissa Tuotantopaikka Tuotanto Tuotannontekijöiden Kysyntä (aluetilinpidon ja VATT - mallien työllisyyskäsite ) Tuotannontekijöiden markkinapaikk a Tuotannontekijä markkinat Asuinpaikka Tuotannontekijöiden tarjonta (työssäkäyntitilastosta asuinpaikan perusteella laskettu työllisyyskäsite) Tulonjako (Institutionaalis et sektorit) Hyödykemarkkinapaikk a Hyödykkeidentarjonta Hyödykkeiden kysyntä Hyödykemarkkinat

8

9

10 Kuvio 4.2. Julkisyhteisöjen verotulojen jakaminen työpanos- ja pääomapanosveroihin.

11 Kotitalouksien tulonmuodostus Other Income Value- Added Block Wages, Salaries & Supplements Non-Wage Income Income Taxes Taxes on Non-wage Income Primary Factor Income Direct Taxes Household Disposable Income Government Accounts Other Direct Taxes CGE Core Other Personal Benefits Personal Benefits Population & Lab.Market Block Unemployment Benefits

12 VATTAGE-malli Perusta: perinteinen komparatiivis-staattinen laskennallinen yleisen tasapainon malli (ORANI-tyyppinen) Käyttö- ja tarjontamatriisit panos-tuotosaineistoista ja kansantalouden tilinpidosta Hintamuutokset sopeuttavat mallin tapahtuneisiin politiikkamuutoksiin ja/tai muutoksiin teknologiassa sekä käyttäytymisessä Makrotaloudelliset rajoitteet työvoimalle, tuotantokapasiteetille ja vaihtotaseelle Moni-tuote, moni-toimiala -lähestymistapa (varsinaisessa mallissa, 91 X 82, mutta perusaineistossa 900 X 190) Kaikki välilliset verot (ALV, tuoteverot, haittaverot) Julkinen sektori ei suoraan vaikuta hyvinvointiin Julkinen kulutuskysyntä mallinnettu ekonometrisesti tai perustuu ulkopuolisiin skenaarioihin Julkiset sektorit: valtio, kunnat, sosiaaliturvarahastot Valtion verot ja kunnallisverot erikseen Sosiaaliturvarahastojen vaikutus huomioitu 12

13 VATTAGE-malli Dynaaminen malli dynamiikan voi kytkeä päälle tai pois Dynamiikka rakentuu peräkkäisistä malliratkaisuista Eri jaksot linkittyvät pääomakannan kasvun, rahoitusvarallisuuden muutosten sekä pääoma- ja työmarkkinoiden dynamiikan kautta Sektorispesifi pääoma logistinen investointifunktio Hidas palkkojen sopeutuminen konvergoituu ennusteeseen Sekä julkinen että yksityinen varallisuus voidaan korvata Ulkomainen/kotimainen velkaantuminen, pääomatase Voidaan olettaa erilaisia budjettisääntöjä Tasapainotettu/tasapainottamaton budjetti 13

14 VATTAGE-malli Julkisen sektorin varat ja velat (maksutasetilastot) sektoreittain finanssipolitiikan ja budjettipolitiikan säännöt Ulkomaiset varat ja velat Suomessa ( pääomavoitot/tappiot) Suomalaiset varat ja velat ulkomailla Pääomakanta ja investoinnit toimialoittain ( pääomatulot) Työvoima koulutusaloittain Väestöennuste ikäryhmittäin (Tilastokeskus, Eurostat) Hintahistoria (odotusten kalibrointia varten) Työmarkkinat kansallinen (NAIRU) / toimialoittainen K/L -joustot (Pohjola/Hyyhtiä); Palkkayhtälöt EU, OPECD 14

15

16 The VATTAGE model

17

18 Esimerkki dynamiikasta verotuksen painopisteen muutos energian suuntaan

19 Esimerkki dynamiikasta verotuksen painopisteen muutos energian suuntaan

20 Esimerkki herkkyystarkastelusta verotuksen painopisteen muutos energian suuntaan

21 VATT-mallien sovelluksia Kansallinen ilmastostrategia taloudelliset skenaariot vuoteen 2050 (2005) Suomen energia-alojen kehitys matalien päästöjen taloudessa (2009) Ympäristöpolitiikat ja julkisen talouden kestävyys (VM, Economic Strategy of Finland 2007) Uusiutuvien energiamuotojen tuet (2007,2008) Suurten infrastruktuuri-investointien vaikutukset (2004-7) Kuntamenojen kehitys (2008, 2009) muuttoliike, ikä-riippuvaiset menot jne. Odotukset veromuutosten ennakointivaikutukset (VM:n kanssa) Verotuksen hyvinvointikustannukset Verotuksen tulonjakovaikutukset (energiaverot, ALV) Alueellisen tuotantorakenteen äkillisten muutosten vaikutukset (metsäteollisuus, energiasektori, maanpuolustus) 21

22 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa 22

23 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala ja maakuntataso Työllisyys KT tiedot Investoinnit KT tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 23

24 Historiallisen tiedon hyödyntäminen Eri tekijöiden vaikutus makromuuttujien muutoksiin vuosien 1995 ja 2004 välillä 24

25 Historiallinen simulointi 25

26 Historiallinen simulointi: Vientikysynnän kasvu toimialoittain vuosien 1995 ja 2004 välillä 26

27 Historiallinen simulointi: Kokonaistuottavuuden kasvu toimialoittain vuosien 1995 ja 2004 välillä 27

28 Historiallinen tarkastelu: Arvonlisäys sektoreittain vuosien 1975 ja 2008 välillä 28

29 Historiallinen tarkastelu: Työllisten määrä sektoreittain vuosien 1975 ja 2008 välillä 29

30 Historiatietojen päivitys: Viennin kehitys toimialoittain 30

31 Historiatietojen päivitys: Tuotoksen kehitys toimialoittain 31

32 32

33 33

34 Ulkopuoliset ennusteet Kysyntäennusteet Eri ministeriöiden yhteiset skenaariot Ennustetut oletukset: Vakaussopimuksen tarkistus sekä AWG-laskelmat, toimialakohtaiset ennusteet ja muut asiantuntija-arviot VATTAGE:n käyttö VM:n ennusteiden herkkyysanalyysissa Talouden perusuraa tarkasteltu kansallisen energia- ja ilmastostrategiaan liittyvissä tutkimuksissa (2005, 2008) Energiaintensiivisten alojen kasvu hidastuu, mutta kyseiset alat säilyttävät merkityksensä myös tulevaisuudessa Suomen taloudessa Energiatehokkuus kasvaa trendinomaisesti Hiilidioksidipäästöt kasvavat 70 megatonniin vuoteen 2012 mennessä Kyoton tavoite 13% perusuralta Hiilidioksidipäästöt kasvavat reilusti yli 70 megatonnin vuoteen 2020 mennessä Vuonna 2002 energiaintensiivisten alojen osuus viennistä oli 44%, arvonlisäyksestä 30% ja päästöistä 20% 34

35 Työvoiman tarve Suomen taloudessa Ennakoidut skenaariot vuoteen 2025 asti Perusura BKT kasvaa 1.8 % vuodessa vuonna 2025 Työllisten määrä alkaa vähetä 2010-luvun lopulla Palveluiden osuus arvonlisäyksestä kasvaa huomattavasti, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden SOME Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuskasvu nopeampaa Tarvittava työvoiman määrä selvästi pienempi Nopeampi maahanmuutto Työvoiman määrä kasvaa nopeammin kuin perusuralla Vaikutukset näkyvät lähinnä palvelualojen työllisyydessä Tavoiteskenaario Julkisen talouden tuottavuusohjelma, Nopeampi tuottavuuden kasvu sosiaali- ja terveyspalveluissa Suurempi julkinen panostus tutkimukseen ja 35 kehittämiseen

36 Tavoiteskenaario vs. perusura (1) Valtion TK-kysyntää ja TK-palveluiden vienti kasvavat vuosittain 2 prosenttiyksikköä nopeammin Hallinnon kysyntä kasvaa vuosittain 1 prosenttiyksikön hitaammin (tuottavuusohjelma) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa vuosittain 1 prosenttiyksikön hitaammin (suotuisampi tuottavuuskehitys) Elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Sellun ja paperin maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Malmien maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Metallien maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 2 prosenttiyksikköä nopeammin Maatalouden kysyntä kasvaa vuosittain 2 prosenttiyksikköä hitaammin (maatalouden rakennemuutos jatkuu) 36

37 Tavoiteskenaario vs. perusura (2) Työllisyysasteen v oletettu nousevan 2025 mennessä 75%:iin BKT:n kasvu 2020-luvulla noin 2 % tasolla Lisäksi muutamien toimialojen panosrakenteeseen on tehty tarkennuksia, jolloin tuottavuuden kasvusta ei seuraa epärealistisen suurta työpanoksen pienenemistä 37

38 Loppuraportin keskeisiä tuloksia Perusura vs. tavoiteura Tavoiteuran maakunnallistaminen

39 Skenaarioiden tietopohja Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti AWG (2060 asti) Kokonaistuottavuus Väestö, työvoima, työllisyys BKT Koulutus, terveydenhoito / bkt Eläkkeet Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM Palvelut STM Talouspolitiikka elvytys, ilmastopolitiikka

40 Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Perusskenaario)

41 Kuvio 13. Tarjontaerien (eri tuotannontekijöiden) vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Tavoiteskenaario)

42 Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Perusskenaario)

43 Kuvio 14. Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun vuosina (Tavoiteskenaario)

44 Kuvio 15. Suomen talouden rakenne (sektorin osuus kokonaisarvon-lisäyksestä) vuosina 2005 ja 2025

45 Kuvio 16. Suomen talouden työllisyysrakenne (sektorin työllisten määrän osuus kaikista työllisistä) vuosina 2005 ja 2025

46 Loppuraportin keskeisiä tuloksia -Palveluvaltaistuminen jatkuu -Väestön ikääntymisen haasteet ovat pian edessä -Teollisuuden ja liike-elämän palvelujen kehitykset linkittyneitä -Vaihtoehtoiset skenaariot avaavat väestön ikääntymisen painetta myös työmarkkinoilla SOME-skenaario tuottavuus ratkaisuksi Maahanmuuttoskenaario lievitystä -Jatkotyö - Aluetason dialogi -Koulutustarjonnan skenaariot

47 Skenaariot Työllisyysasteen oletetaan pysyvän korkeana -Teollisuuden tuottavuuskasvun oletetaan konvergoituvan 2 prosentin tasolle 2040 mennessä -Viennin trendit Tavoiteuran mukaiset -Palveluiden tuottavuuskasvu puolet teollisuutta hitaampaa -Palveluvaltaistuminen vaatii lisätyövoimaa -Energiatehokkuuden kasvu jatkuu trendillä -> liikenne lähes päästötöntä Uusiutuva energia ja ydinvoima politiikkaskenaariossa

48 VATTAGE-mallin aluetulokset Raportoidaan 28 toimialan tarkkuudella (KT) Menetelmä top down Koko maan tason muutokset jyvitetään aluetasolla toimialojen aluerakennetiedon perusteella Ottaa huomioon lähtökohtaiset rakenteelliset erot maakuntien välillä Ei pysty eksplisiittisesti käsittelemään alueellisten tarjontatekijöiden kasvueroja Jyvitystä räätälöity dialogin mukaan

49 Alueellinen tarkastelu (bottom-up) VERM: alueellistettu VATTAGE-malli VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGEmallin koko maan tasoinen ennuste Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja kysyntätekijöiden kehityksessä Aluetason dialogi näkemykset lähtökohdista Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne Julkinen sektori ja aluepolitiikka Vientinäkymät

50 Alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) VERM: alueellistettu VATTAGE-malli VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGEmallin koko maan tasoinen ennuste Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja kysyntätekijöiden kehityksessä Aluetason dialogi näkemykset lähtökohdista Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne Alueellisesti, ikäryhmittäin Julkinen sektori ja aluepolitiikka Vientinäkymät

51

52 Työllisyysasteen muutos, prosenttia

53 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

54 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

55 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

56 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

57 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

58 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

59 Työllisten määrän kasvu, prosenttia

60 Kiitos mielenkiinnosta! Lisää: Honkatukia

61