Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi. Esitelmä ICC/Finland Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Transkriptio

1 Talouskehityksen pitkän aikavälin ennakointi Esitelmä ICC/Finland Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

2 Esityksen sisältö VATTAGE ja VERM Ennakoinnin taustaa Makroennusteiden päivitys Toimialaennusteiden päivitys Julkisen tuotannon aineisto Keskeiset tulokset neljä skenaariota Alueelliset ennakointitulokset

3 VATTAGE- ja VERM-mallit Laskennallisia yleisen tasapainon malleja (AGE) Perustuvat laajaan tietokantaan Työvoima koulutusaloittain ja toimialoittain, pääoma toimialoittain Väestö ikäryhmittäin Keskeiset julkiset sektorit Tuotanto- ja kysyntäfunktioiden parametrit aluetason ekonometriasta Dynaaminen (rekursiivinen, mutta odotukselliset tarkastelut mahdollisia) Toimialakohtaiset pääomakannat Julkinen ja yksityinen velka, kauppa- ja vaihtotase Tasapainomallit soveltuvat sekä mikro- että makrotaloudellisten kysymysten analysointiin yritysten voitonmaksimointi panoskysynnät, investoinnit kuluttajan ongelma kulutuskysyntä, säästäminen eksogeeniset rajoitteet - resurssit Julkiset sektorit noudattavat politiikkasääntöjä Skenaarioanalyysi ja politiikka-analyysi linkittyvät luontevasti toisiinsa Mallit mahdollistavat hyvinvointitarkastelun

4 VATTAGE- ja VERM-mallit Skenaariolaskelmissa kasvun taustatekijät eksplisiittisiä (VATT:n ennakointiraportit) Mallilla voidaan tarkastella taustatekijöitä koskevien oletusten vaikutuksia systemaattisesti (VATTAGE-dokumentti) Monte Carlo epävarmuuksien (esim. ilmasto-) tai politiikan suhteen Parametrisointi perustuu ekonometriaan (YRTTI ja TUJA-aineistot) ja havaittuihin politiikkavasteisiin (VATT vuosikirja 2011) Linkit teknologia- ja maailmantalousmalleihin (NEP, Low Carbon Finland: TIMES, GTAP) Malli tuottaa ratkaisuna valtavan määrän tuloksia: ratkaisut kulutukselle, tuotannolle, välituotteiden kysynnälle, primääripanoksien kysynnälle, hinnoille, hyvinvoinnille pian netissä!

5 VATT-mallien sovelluksia Ilmastostrategia, päästökauppa (2007, 2008, 2011) Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumisstrategia taloudelliset skenaariot vuoteen 2050 (2005) Globaalit skenaariot (NEP , Energy Visions 2050, APRAISE, Low Carbon Finland) Energia-alojen kehitys matalien päästöjen taloudessa (2009) Ympäristöpolitiikat ja julkisen talouden kestävyys (VM, Economic Strategy of Finland 2007) Uusiutuvien energiamuotojen tuet (2007,2008, 2011) Suurten infrastruktuuri-investointien vaikutukset (2004-7) Kuntamenojen kehitys (2008, 2009, 2011) muuttoliike, ikä-riippuvaiset menot jne. Odotukset veromuutosten ennakointivaikutukset (VM) Verotuksen hyvinvointikustannukset (2011, 2012) Verotuksen tulonjakovaikutukset (energiaverot, ALV, 2009, 2010, 2011) Alueellisen tuotantorakenteen muutosten vaikutukset (metsäteollisuus, alueellistaminen, energia, maanpuolustus, ilmastoriskit) 5

6 Kuvio 1 Tasapainomallin rakenne Teoria Käyttäytymissäännöt Reaaliset ja rahamääräiset virrat Kuluttaja Yritykset Kulutuskysyntä Työn tarjonta Säästäminen Kulutus Työ Tuotannontekijätulot Kulutusmenot Verot ja tuet Tulonsiirrot Investoinnit Hyödynmaksimointiongelma Voitonmaksimointiongelma Tuotteiden hinnoittelu Työvoiman kysyntä Pääoman kysyntä Välituotteiden kysyntä Tuotanto Tuotannontekijöiden käyttö Myyntitulot Tuotannontekijöiden korvaukset Verot ja tuet Investoinnit Julkinen sektori Politiikkatavoitteet Työvoiman kysyntä Pääoman kysyntä Välituotteiden kysyntä Verotus ja tulonsiirrot Palveluiden tuotanto Tuotannontekijöiden käyttö Tuotannontekijöiden korvaukset Verot Tulonsiirrot Muu maailma Eksogeeninen Vientikysyntä Tuontitarjonta Maailmanmarkkinahinnat Tuontimenot Vientitulot Pääomavirrat

7 Kansantalouden tilinpito matriisimuodossa (NAM) 1. Tavaroiden ja palvelujen käyttö 2. Tuotanto 3. Tulon muodostus 4. Ensitulon jako 5. Tulojen uudelleenjako 6. Käytettävissä olevan tulon käyttö 7. Pääoma 8. Kiinteän pääoman bruttomuodostus 9. Rahoitus 10. Muu maailma 11. Yhteensä Kaupan ja kuljetuksen Välituote- Kulutusmenot Varastojen Pääoman Tavaroiden ja bruttolisät käyttö muutos palvelujen vienti muodostus Tuotos Arvon Palkansaajakorvaukset muualta Verot lisäys Tulonvähennettynä muodostus Omaisuustulot Muualta saadut omaisuustulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla tuotetuilla kansantulo Tulonsiirrot Tulonsiirrot muualta Tavaroiden ja palvelujen tuonti Palkansaaja korvaukset muualle Käytettävissä oleva tulo Muualle maksetut omaisuus- tulot ja verot vähennettyinä tuotetuilla Kotitalouksien eläkerahastoosuuksien Säästäminen Pääomasiirrot Kiinteän pääoman muodostus Muualle maksetut Rahoitusvarojen hankinta kotitalouksien eläke- Pääomasiirrot muualle rahastojen oikaisut Muualta saadut kotitalouksien eläkerahastojen oikaisut Pääomasiirrot muualta Rahoitusvarojen hankinta Nettolainaus muualta Vaihtotase

8 Factor income Capital Income Labour Income Income taxes Income Transfers Value added Total supply Intermediate demand Final Demand Intermediate demand (COM x IND x SRC) Investment demand (COM x IND x SRC) Consumption demand (COM x SRC) Export demand (COM x DEST) Public demand (COM x SRC) Distribution margins for intermediate demand (COM x IND x SRC x MAR ) Distribution margins for investment demand (COM x IND x SRC x MAR ) Distribution margins for consumption demand (COM x SRC x MAR) Distribution margins for export demand (COM x MAR) Distribution margins for public demand (COM x SRC x MAR) Taxes on intermediate demand (COM x IND x SRC) Taxes on investment demand (COM x IND x SRC) Taxes on consumption demand (COM x SRC) Taxes on Export demand (COM x DEST) Taxes on capital (IND) Taxes on labour (IND) Public sector Taxes on output (IND) Capital use (IND) Domestic savings Labour use (IND) Land use (IND) Private sector disposable income Foreign sector

9 VATT-mallin tietolähteistä eri tarkasteluissa Historical Ennuste VATTAGE VATTAGE VERM EKSOGEENINEN skenaario dialogi skenaario OSITTAIN EKSOGEENINEN Makrotaso EKSOGEENINEN TAI ENDOGEENINEN Yksityinen kulutus Dekomp. ENDOGEENINEN Säästämisaste Eksog > Eksog > Eksog > ENDOGEENINEN Investoinnit (yksityinen ja julkinen) Dekomp. ENDOGEENINEN MAAKUNTATASOLLA Julkinen kulutus (valtio ja kunnat) Dekomp. Vienti Dekomp. Tuonti Dekomp. Kokonaistyöllisyys Dekomp. Tuloverotus Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Tulonsiirrot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Väestö Työvoiman tarjonta Toimiala- ja maakuntataso Työllisyys KT-tiedot Investoinnit KT-tiedot Kokonaistuottavuutta kuvaavat parametrit Työn ja pääoman suhdetta kuvaavat parametrit Materiaalitehokkuutta kuvaavat parametrit Tuotantosuuntaa kuvaavat parametrit Tuotantoverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Hyödykkeet Hyödykeverot Veroasteet Veroasteet Veroasteet Veroasteet Viennin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Tuonnin määrät ja hinnat Armington Armington Armington Armington Kulutusrakennetta kuvaavat parametrit Julkisen kulutuksen rakenneparametrit 9

10 Skenaarioiden logiikka pähkinänkuoressa Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuote = tuottavuus * F(pääoma, työpanos) Eli kansantuote on työpanoksen monikerta! Työpanos riippuu työllisyys- ja työhönosallistumisasteista sekä työikäisen väestön määrästä Tuotantorakenteen ajurit Investoinnit sektorispesifejä, samoin A ja K/L Sektorirakenne vaikuttaa kokonaistuottavuuteen ja sitä kautta potentiaaliseen kansantuotteen kasvuun Toimiala-ja väestörakenteen erot vaikuttavat alueelliseen kasvuun Kasvavia sektoreja: Koulutus, terveydenhoito, palvelut AJURIT: ikärakenne, TERVEYS, kustannukset Vientinäkymät vaikuttavat ennen kaikkea teollisuuden rakenteeseen Politiikka muuttaa kasvun mahdollisuuksia, uusi tasapaino hintamekanismin toiminnan kautta

11 Skenaarioiden päivitys Makrot KO:n ennusteet Lama, huoltotase 2014 asti -> 2016 (2012) Toipuminen huomattavasti hitaampaa AWG (2060 asti) Ei suuria muutoksia (2012) Historiatieto Tuottavuus ja tuotantorakenteen muutostrendit Osittain hitaampaa uusien toimialatietojen valossa (2012) Kysynnän rakenteen muutokset (kotim., vienti) Vienti elpyy hitaammin eikä välttämättä ennalleen (2012) Muut lähteet Energiaintensiivinen teollisuus VTT/TEM (2012) Palvelut STM Talouspolitiikka Säästötoimet makrotasolla, pitkien korkojen nousu Velkasuhde kasvaa mutta ei räjähdä tarkastelujaksolla

12 Skenaarioiden päivitys Energia- ja ilmastopolitiikka Päästökauppa Ilmaisjaosta huutokauppaan Energiaverouudistus 2012 Uusiutuvan energian tuet Sopeutumistuki kehitysmaille Ydinvoima Energiansäästö Liikenne

13 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen tulevaisuudessa? Vientikysynnän supistuminen ei selity ainoastaan hintakilpailukyvyn heikkenemisellä vientisektorin rakenteelliset ongelmat sekä globaali kokonaiskysynnän väheneminen voidaanko olettaa kysynnän palautuvan kriisiä edeltäneelle tasolle? Investointikysyntä on riippuvaista ensisijaisesti taloudellisen epävarmuuden määrästä, investointihalukkuuden kehityksestä sekä rahoituksen saatavuudesta kasvun mahdollisuudet olemassa 13

14 Finanssikriisin vaikutukset Suomen talouden kysyntärakenteisiin Miten havaitut muutokset heijastuvat taloudelliseen kehitykseen tulevaisuudessa? Yksityisen kulutuskysynnän kasvu riippuu käytettävissä olevien tulojen kasvusta sekä kotitalouksien kulutushalukkuudesta työllisyyden kasvu ja kuluttajien luottamus määrittelevät näkymät suotuisat eurokriisistä huolimatta Julkisen kulutuskysynnän kasvu riippuvaista sekä hyvinvointivaltion instituutioista että poliittisista päätöksistä ilman suuria muutoksia kysynnän kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden merkityksen kasvu 14

15 Toimialarakenteen murros finanssikriisin aikana Kysyntärakenteissa tapahtuneiden muutosten peilikuva Teollisuustuotannon taso edelleen vuonna 2011 selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa matalammalla Yksityisen palvelutuotannon kasvu ollut suhteellisen nopeaa finanssikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen Julkisyhteisöjen palveluiden arvonlisäys pysynyt ennallaan Alkutuotannossa finanssikriisin vaikutukset hyvin pieniä 15

16 Suomen väestönkasvu ennusteiden mukaan hidasta Vuoteen 2050 väestö kasvaa 6 + miljoonaan Huoltosuhteen haasteet tasaantuvat 2030-luvulla Employment Population Population under 15 Population Population Population

17 Tarjontaerien vaikutus kansantuotteen kasvuun perusuralla (kasvu vuodesta 2004, %) Tekninen kehitys Voitot Työ ja pääoma Hyödykeverot 17

18 Kansantuote perusuralla (kasvu vuodesta 2004) Kansantuote yhteensä Kulutuskysyntä Investoinnit Vienti Tuonti Julkinen kysyntä

19 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteen kasvuun perusuralla (kasvu vuodesta 2004, %) Kulutuskysyntä Investoinnit Julkinen kysyntä Varastot Vienti Tuonti 19

20 % Talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2025 asti eri skenaarioissa 100,0 2,3 1,4 1,4 1,3 3,0 90,0 10,9 11,2 11,3 10,8 10,9 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 80,0 12,0 13,8 13,7 12,9 12,8 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala 70,0 60,0 50,0 3,7 3,5 4,9 4,8 4,8 4,4 4,4 4,1 3,9 5,9 4,5 4,7 4,6 5,3 5,2 4,2 3,4 4,6 4,5 4,0 4,4 3,9 5,5 4,1 4,8 Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 40,0 20,7 19,5 19,8 20,0 19,8 Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 30,0 5,2 5,2 5,2 4,8 5,2 Rahoitus ja liike-elämän palvelut 20,0 Rakentaminen 10,0 23,8 21,8 23,1 25,9 23,0 Teollisuus Alkutuotanto 0,0 3,2 2,6 2,7 3,6 2, (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 2025 (PÄIVITYS) 20

21 Johtopäätökset Perusuran lisäksi vaihtoehtoisten skenaarioiden tarkastelu tarpeellista Pienetkin muutokset talouden kannalta keskeisissä muuttujissa saavat aikaan merkittäviä rakenteellisia muutoksia Sekä kysyntä- että tarjontapuolen tekijöillä vaikutus Suomen talouden rakenteelliseen kehitykseen Esimerkkinä kysynnän syrjäytymisvaikutus Työhönosallistumisaste ja työllisyysaste Minkälaiset kehitysurat ovat finanssi- ja eurokriisin jälkeen realistisia? 21

22 Suomen talouden rakenteellinen kehitys vuoteen 2030 asti Talouskasvu selvästi hitaampaa kuin 2000-luvun alussa Vientikysynnän osuus kokonaiskysynnästä vähenee oleellisesti Tuottavuuden kasvu jää hitaammaksi, kun toimialarakenne tuottavuuden kasvulle epäsuotuisampi kuin aiemmin Merkittävin osuus kasvusta peräisin yksityisen kulutuskysynnän kasvusta, joka silti hitaampaa kuin 2000-luvulla työvoiman määrän supistuminen Investointikysyntä ja julkinen kulutuskysyntä kasvavat suurin piirtein 2000-luvulla havaittua vauhtia 22

23 Skenaariotarkastelu Perustana Eurooppa 2020 kasvustrategia Lissabonin strategia Lähtökohtana päivitetty perusura finanssikriisin jälkeiset rakenteet Oletetaan Lissabonin strategiassa esitettyjen tavoitteiden toteutuvan monipuoliset politiikkatoimet sekä taloudellisen epävarmuuden väheneminen 23

24 Lissabonin strategia Lissabonin strategian keskeiset tavoitteet Euroopan Unionista maailman kilpailukykyisin talousalue Työllisyysasteen kohoaminen 75 prosenttiin (Suomessa 78 prosenttiin) vuoteen 2020 mennessä Laaja-alainen ilmastopolitiikka kasvihuonepäästöjen supistaminen 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta Uusituvien energiamuotojen lisääminen 20 prosentilla Energiatehokkuuden lisääminen 20 prosentilla Koulutustason nostaminen, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen 24

25 Kolme skenaariota Tavoitteiden pohjalta kolme skenaariota (ilmastopolitiikka jo perusuralla) Skenaario 1: Työllisyysasteen nousu Vuoteen 2030 mennessä 75 prosenttiin Mallissa työllisyyden kasvu vuosina ,5 prosenttia nopeampaa kuin perusuralla Skenaario 2: Työllisyysasteen nousu ja kotitalouksien säästämisasteen lasku Suotuisasta työllisyyskehityksestä seuraava epävarmuuden vähentyminen rajakulutusalttiuden nousu Mallissa rajakulutusalttius kasvaa vuosina ,25 prosenttia nopeammin kuin perusuralla 25

26 Kolme skenaariota Skenaario 3: Työllisyysasteen nousu ja kotitalouksien säästämisasteen lasku sekä kansainvälisen kilpailukyvyn parantuminen Lissabonin strategian tavoitteet toteutuvat ja eri politiikkatoimet johtavat Suomen talouden kilpailukyvyn parantumiseen tuottavuuden kasvun nopeutuminen + vientihintojen nopeampi kasvu + viennin volyymin nopeampi kasvu Paluu finanssikriisiä edeltäneeseen kasvumalliin Mallissa tuottavuuden vuosikasvu kaikilla toimialoilla vuosina ,25 prosenttia nopeampaa kuin perusuralla Kaikkien vientihyödykkeiden vientihintojen vuosittainen nousu vuosina ,5 prosenttia nopeampaa kuin perusuralla 26

27 Vaikutukset talouskasvuun Perusuralla BKT:n kasvu 2020-luvulla keskimäärin 1,8 prosenttia vuodessa Skenaariossa 1: 2,2 prosenttia Skenaariossa 2: 2,3 prosenttia Skenaariossa 3: 2,7 prosenttia 27

28 Vaikutukset yksityiseen kulutuskysyntään 28

29 Vaikutukset vientikysyntään 29

30 Vaikutukset investointikysyntään 30

31 Vaikutukset tuotantorakenteeseen 31

32 Alueellinen ennakointitarkastelu (bottom-up) VERM: alueellistettu VATTAGE-malli VERM-malli valjastettu toistamaan VATTAGEmallin koko maan tasoinen ennuste Ottaa huomioon erot alueellisten tarjonta- ja kysyntätekijöiden kehityksessä Alueelliset lähtökohdat Väestön ja työvoiman kasvu ja rakenne Alueellisesti, ikäryhmittäin Julkinen sektori ja aluepolitiikka Vientinäkymät

33 Lähtökohtina lisäksi toteutuneet politiikkatoimet asti: Kunnallisverotuksen muutokset Tuloverot, yhteisövero 2013 kiristys Valtionverotuksen muutokset Tuloverojen kevennykset ALV:n muutokset KELA-maksut 2013 kiristys Valtionosuusjärjestelmän kuvaus kuntatasolta Ekonometriset arviot valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen kulutusmenoista Oma palvelutuotanto

34 Päivityksen keskeisiä tuloksia -Viennin kehitys lähempänä 2010 perusskenaariota kuin 2011 tavoite- -Kotitalouksien kulutus ja palveluvaltaistuminen korostuvat -Päivitetyssä alueskenaariossa vientiteollisuusvaltaiset maakunnat kasvavat hitaammin kuin 2011 tavoiteskenaariossa

35 Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Tavoitteena tarkastella yksityisiä ja julkisia tuottajina erillisinä yksikköinä Palvelutuotannon tulot kuntataloudessa? Vain muutamilla toimialoilla taloudellisesti merkittävää julkista tuotantoa koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut, tutkimus- ja kehittäminen näissä jako yksityiseen tuotantoon, valtion tuotantoon ja kuntien tuotantoon (sosiaaliturvarahastot yksityistä tuotantoa) 35

36 Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Tuotantotoiminnan tulojen merkitys kuntataloudessa suuri Kuntatilastojen hyödyntäminen alueellisessa analyysissa ja julkisen sektorin tilien koko maan tarkastelussa Kohti kokonaisvaltaisempaa kuvaa julkisen sektorin taloudellisesta toiminnasta Oman tuotannon tuotannontekijäkorvaukset (pääoma) muodostaa pääosan kuntatalouden omista tuloista

37 Palkansaajakorvaukset sektoreittain jaetuilla toimialoilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tutkimus ja kehittäminen Koulutus Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Yksityinen Valtio Kunnat ja kuntayhtymät

38 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (2011) 18 Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu KantaHame PohjPohjanm 5 5 Pirkanmaa KeskiPohjanm -5 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 9 EtelaSavo 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 38

39 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 18 Lappi 19 ItaUusimaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 3 Satakunta 17 Kainuu KantaHame PohjPohjanm 5 5 Pirkanmaa KeskiPohjanm -5 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 39

40 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi Lappi 40 3 Satakunta Kainuu KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 40

41 Valtion kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 20 Ahvenanmaa VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta Lappi KantaHame Kainuu Pirkanmaa PohjPohjanm PaijatHame KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 41

42 Kuntien kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta 18 Lappi KantaHame 17 Kainuu 50 5 Pirkanmaa PohjPohjanm PaijatHame KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 42

43 14000 Julkisten sektorien vajeen muutos koko maan tasolla (MEURO) S1311 S1313 S

44 Prosenttiosuus 100% Kuntatalouden menot (MEURO) ja niiden osuus vuonna % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 Uusim aa 2 VarsinS uomi 3 Sataku nta 4 KantaH ame 5 Pirkan maa 6 PaijatH ame 7 Kymenl aakso 8 EtelaKa rjala 9 EtelaSa vo Tulonsiirrot Muut menot Investoinnit Kulutusmenot PohjSa vo 11 PohjKa rjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohjan maa 15 KeskiP ohjan m PohjPo hjanm 17 Kainuu 18 Lappi 19 ItaUusi maa

45 Prosenttiosuus 100% Kuntatalouden tulot (MEURO) ja niiden osuus tuloista vuonna % 60% 40% 20% 0% -20% 1 Uusim aa 2 VarsinS uomi 3 Sataku nta 4 KantaH ame 5 Pirkan maa 6 PaijatH ame 7 Kymen laakso 8 EtelaK arjala 9 EtelaSa vo Muut tulot Oma tuotanto Valtionosuudet Verotulot PohjSa vo 11 PohjKa rjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohjan maa 15 KeskiP ohjan m PohjPo hjanm 17 Kainuu 18 Lappi 19 ItaUusi maa

46 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

47 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

48 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

49 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, % 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

50 Lissabonin tavoitteet -Työllisyysaste koko maassa nousee 75 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä - Aluetasolla työllisyysasteen nousu ei voi toteutua ilman maassamuuttoa - Alueellistetussa Lissabon-skenaariossa oletetaan, että työllisyysasteen nousuun liittyy työvoiman liikkuvuutta - Työllisyysasteen nousu ja maassamuutto mahdollistavat perusuraa nopeamman kasvun - Kasvu suuntautuu ennen kaikkea vientiin ja investointeihin

51 Työllisyyden kasvu perusuralla ja maassamuuttoskenaariossa 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta Lappi KantaHame Kainuu Pirkanmaa 2010 PERUS 2015 PERUS 2015 MM 16 PohjPohjanm PaijatHame 2020 PERUS 2020 MM 2025 PERUS 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2025 MM 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 51

52 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi Lappi 40 3 Satakunta Kainuu KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 52

53 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Lissabon) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi Lappi 40 3 Satakunta Kainuu KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 53

54 Tasoero perusuraan, prosenttia 9.0 Kansantuotteen kasvu perusuraan verrattuna (Lissabon) Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys Kansantuote

55 Alueiden kokonaistuotannon kasvu perusuraan verrattuna (Lissabon) 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa 3 2 VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta 18 Lappi 2 4 KantaHame Kainuu 1 5 Pirkanmaa PohjPohjanm 0 6 PaijatHame KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 55

56 Valtion kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Lissabon) 1 Uusimaa 20 Ahvenanmaa VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta Lappi KantaHame Kainuu Pirkanmaa PohjPohjanm PaijatHame KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 56

57 Kuntien kulutusmenojen kasvu vuodesta 2004 (Lissabon) 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta 18 Lappi KantaHame 17 Kainuu 50 5 Pirkanmaa PohjPohjanm PaijatHame KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 57

58 14000 Julkisten sektorien vajeen muutos koko maan tasolla (MEURO) (Lissabon) S1311 S1313 S

59 0 Julkisten sektorien kumulatiivinen vaje koko maan tasolla (MEURO)(2012) S1311 S1313 S

60 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2015 (Lissabon) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

61 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2020 (Lissabon) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

62 Akselin otsikko 100% Arvonlisäys, osuudet, 2025 (Lissabon) 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1 2 Uusim Varsin aa Suomi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaaks o 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo Julkiset palvelut Liike-elämän palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus Rakentaminen Energia Konepaja- ja elektroniikka Muu energiaintensiivinen Metsäteollisuus Alkutuotanto PohjS avo 11 PohjK arjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohja nmaa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjP ohjan m Kainu u 18 Lappi 19 ItaUus imaa 20 Ahven anma a

63 Prosenttiyksikköä perusuraan verrattuna Arvonlisäosuuksien ero perusskenaarioon verrattuna vuonna 2025 (Lissabon) Uusi maa 2 Varsi nsuo mi 3 Satak unta 4 Kanta Hame 5 Pirka nmaa 6 Paijat Hame 7 Kyme nlaak so 8 Etela Karjal a 9 EtelaS avo Alkutuotanto Metsäteollisuus Muu energiaintensiivinen Konepaja- ja elektroniikka Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Liike-elämän palvelut Julkiset palvelut PohjS avo 11 PohjK arjala 12 Keski Suom i 13 Etela Pohja nm 14 Pohja nmaa 15 Keski Pohja nm 16 PohjP ohjan m 17 Kainu u Lappi 19 ItaUu simaa 20 Ahve nanm aa Total

64 Muutos vuodesta 2004, prosenttia 25.0 Työllisyyden kasvu perusuralla ja maassamuuttoskenaariossa Uusim aa 2 Varsin Suomi 3 Sataku nta 4 Kanta Hame 5 Pirkan maa 6 PaijatH ame 7 Kymen laakso 8 EtelaK arjala 9 EtelaS avo 10 PohjSa vo 2010 PERUS PERUS MM PERUS MM PERUS MM PohjKa rjala 12 KeskiS uomi 13 EtelaP ohjan m 14 Pohjan maa 15 KeskiP ohjan m 16 PohjPo hjanm Kainuu 18 Lappi 19 ItaUusi maa 20 Ahven anmaa

65 Työllisyyden kasvu perusuralla ja maassamuuttoskenaariossa 20 Ahvenanmaa 1 Uusimaa VarsinSuomi 19 ItaUusimaa Satakunta Lappi KantaHame Kainuu Pirkanmaa 2010 PERUS 2015 PERUS 2015 MM 16 PohjPohjanm PaijatHame 2020 PERUS 2020 MM 2025 PERUS 15 KeskiPohjanm 7 Kymenlaakso 2025 MM 14 Pohjanmaa 8 EtelaKarjala 13 EtelaPohjanm 9 EtelaSavo 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 65

66 Kansantuotteen kasvu vuodesta 2004 (Perusskenaario) 1 Uusimaa 19 ItaUusimaa 50 2 VarsinSuomi Lappi 40 3 Satakunta Kainuu KantaHame PohjPohjanm Pirkanmaa KeskiPohjanm 6 PaijatHame Pohjanmaa 7 Kymenlaakso 13 EtelaPohjanm 8 EtelaKarjala 12 KeskiSuomi 11 PohjKarjala 10 PohjSavo 9 EtelaSavo 66

67 Kiitos mielenkiinnosta! Lisää: Honkatukia Kinnunen Ahokas