Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita
|
|
- Arto Heikkinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita
2
3 Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia 52 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita Toimittaneet Arto Kallioniemi Auli Toom Martin Ubani Heljä Linnansaari
4 Kasvatusalan tutkimuksia Julkaisija: Suomen kasvatustieteellinen seura Toimituskunta: Jouni Välijärvi (pj.), professori, Jyväskylän yliopisto Joel Kivirauma, professori, Turun yliopisto Liisa Tainio, professori, Helsingin yliopisto Mailis Salo (siht.), tutkimusamanuenssi, Jyväskylän yliopisto Sarjassa ilmestyneet julkaisut ovat läpikäyneet referee-arvioinnin. Myynti: Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelu PL 35, Jyväskylän yliopisto Puh. (014) , faksi (014) Sähköposti: Kirjoittajat ja Suomen kasvatustieteellinen seura ry. Kansi ja ulkoasu: Jenni Nisula ja Martti Minkkinen Taitto: Kaija Mannström ISBN ISSN Jyväskylän yliopistopaino Jyväskylä 2010
5 Sisällys Opettajankoulutuksen haasteista...9 Patrik Scheinin Esipuhe...13 Arto Kallioniemi, Auli Toom, Martin Ubani ja Heljä Linnansaari I Akateeminen luokanopettajakoulutus yhteiskunnallisten muutosten keskellä Suomalainen opettajankoulutus uusien haasteiden edessä...27 Hannele Niemi Teorian ja käytännön ristiaallokossa luokanopettajan koulutuksen akatemisoituminen ja sen heijastuminen opettajaksi opiskelevien praktisiin valmiuksiin...51 Jukka Rantala, Jari Salminen ja Janne Säntti SPAM, GERM ja akateeminen opettajankoulutus...77 Hannu Simola Toiveet, todellisuus ja itsekuvauksen ongelma opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden tarkastelua Niklas Luhmannin systeemiteorian valossa Petteri Hansen 5
6 II Akateemisen luokanopettajakoulutuksen ja opettajuuden ytimessä Opettaminen neuvotteluna oppiminen osallisuutena: opettajuus demokraattisena professiona Jukka Husu ja Auli Toom Miten saada käytännöstä hyväksyttävää? Miten teoretisoida käytäntöä? Katriina Maaranen Opettamisen tutkiminen tutkimisen opettaminen Riitta Jyrhämä ja Katriina Maaranen Muuttuuko opettaja ja mihin suuntaan? Janne Säntti III Akateeminen luokanopettajakoulutus ja tiedonalat Matematiikan didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa Anu Laine ja Markku S. Hannula Äidinkieli ja kirjallisuus luokanopettajan ydinaineena Elina Harjunen ja Kauko Komulainen Historiallis-yhteiskunnallisten aineiden didaktiikka ja luokanopettajakoulutus Marko van den Berg Uskonnon didaktiikan opetus luokanopettajakoulutuksessa Arto Kallioniemi ja Martin Ubani 6
7 Taito- ja taideaineet akateemisessa opettajankoulutuksessa haikuja opettajankouluttajilta Inkeri Ruokonen ja Heikki Ruismäki Tiedonalalähtöinen eheyttävä opetus monikulttuurisessa koulussa Kalle Juuti, Seija Kairavuori ja Sirpa Tani IV Akateemisen luokanopettajakoulutuksen uudet haasteet Tulevaisuuden opettajankoulutus? Kirsti Lonka ja Kirsi Pyhältö Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen opettajankoulutuksessa Lasse Lipponen ja Kristiina Kumpulainen Monimuotoistuva yhteiskunta ja luokanopettajakoulutuksen haasteet Heini Paavola ja Mirja-Tytti Talib Mediakasvatuksen kasvatustieteellistyminen ja akateeminen opettajankoulutus Heikki Kynäslahti ja Seppo Tella Tiedekeskuspedagogiikka ja akateeminen opettajankoulutus Hannu Salmi Professori Juhani Hytösen moniottelijan elämäntyö maisterintutkinnon muodostavan luokanopettajan koulutuksen kehittäjänä Helsingin yliopistossa Heljä Linnansaari Kirjoittajat
8
9 Patrik Scheinin Opettajankoulutuksen haasteista Tämä kirja juhlistaa akateemisen luokanopettajakoulutuksen 30 ensimmäistä vuotta ja on samalla kunnianosoitus yhdelle uusimuotoisen koulutuksen keskeisimmistä rakentajista, emeritusprofessori Juhani Hytöselle. Teos kuvaa koulutuksen kehitysprosessia, sen nykytilaa ja avaa uusia näköaloja. Näin onkin hyvä, sillä laakereilla lepäämistä suurempi kunnianosoitus on, että työtä viedään innolla eteenpäin. Koulutuksen suunnitteluvaiheessa ja vielä sen alkaessakin kouluissa ja julkisessa sanassa käytiin keskustelua siitä, ettei opettaja tarvitse tutkijan taitoja. Sanottiin, että opetus on taidetta, ei tiedettä. Eipä moni tuolloin aavistanut, kuinka paljon oli muuttunut ja muuttumassa suomalaisessa opettajankoulutuksessa tai mitä seurannaisvaikutuksia uudistuksilla oli oleva. Vuosien varrella on myös toistuvasti kysytty, kuuluuko opettajankoulutus yliopistoon ja tuottaako akateeminen opettajankoulutus parempaa opetusta. Onpa 90-luvulle asti laajastikin puhuttu peruskoulun tasapäistävästä vaikutuksesta ja jopa suomalaisten oppilaiden osaamisen romahtamisesta eri aineissa. Suomalaisten peruskoululaisten kolminkertainen maailmanmestaruus järeimmässä mahdollisessa kansainvälisessä koulujärjestelmien vertailututkimuksessa, PISA:ssa (The OECD Programme for International Student Assessment), puhuu peruskoulun ja nykymuotoisen opettajan- 9
10 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita koulutuksen puolesta. PISA-tulosten valossa niin sanottu peruskoulun tasapäistävyys pitää paikkansa vain siltä osin, että täällä pidetään huolta heikoimmistakin. Heille annetaan Suomessa paremmat elämän eväät kuin missään muualla. Toisin kuin on väitetty, tämä ei kuitenkaan tapahdu lahjakkaimpien kustannuksella, sillä myös he menestyvät kansainvälisesti katsoen erinomaisesti. Väitetyt osaamisten romahtamisetkin asettuvat toiseen valoon, kun ne suhteutetaan tietoon siitä, ettei muualla ainakaan enempää osata. Toisaalta on varmasti totta, että osa tulevista lukiolaisista ei esimerkiksi selviytyisi yhtä nopeasti tietyistä laskutehtävistä kuin se huomattavasti pienempi osa kansakunnasta, joka aikoinaan drillattiin oppikoulujen karsintoihin. Eipä niistä tehtävistä tosin tuolloin selvinnyt suuri osa kansakoululaisistakaan. Olennaista on kuitenkin se, että paljon suurempi osa suomalaisista etenee opinnoissaan pidemmälle ja osaa huomattavasti enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Peruskoulun käyneillä on niitä valmiuksia, joita nyky-yhteiskunnassa toimiminen edellyttää. Peruskoulun käyneet osaavat myös häikäisevän paljon sellaista, mitä eivät koskaan koulussa oppineet. Ja ehkä heistä useampi oppii myös ajattelemaan itsenäisen kriittisesti. Paljon työtä on tehty peruskoulu-uudistuksen ja siihen elimellisesti liittyvän uusimuotoisen opettajankoulutuksen eteen. Työn hedelmät ovat ilman muuta maamme merkittävimpien saavutusten joukossa enkä tällöin laske yksinomaan sosiaalisia innovaatioita. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. Tutkimukseen ja tutkimusperustaiseen näyttöön perustuva koulutuspoliittinen päätöksenteko, koulutuksen suunnittelu ja opetus ovat hyvällä alulla. 30 vuotta sitten opettajat arvostelivat aiheellisesti kasvatustieteellistä tutkimusta siitä, että sillä oli niukasti annettavaa kentälle. Nykyisin kasvatustieteellisen tutkimuksen volyymi on moninkertaistunut, ja suurimman osan tutkimuksesta tekevät tulevat ja nykyiset opettajat ja opettajankouluttajat. Eikä viime aikoina juuri ole esitetty, etteivät tutkimusaiheet olisi koulumaailmassa relevantteja. Silti näyttö puuttuu liian usein, ja mutu korvaa tutkimustiedon niin yksittäisen opettajan opetustyössä, koulutuksen suunnittelussa kuin laajamittaisemmissa koulutusjärjestelmän reformeissakin. 10
11 Opettajankoulutuksen haasteista PISA-menestys on tuonut maahamme ennen näkemättömän joukon tutkijoita, toimittajia ja päättäjiä eri maista. Yleisin meille esitetty kysymys on, mistä menestys johtuu. Jokainen vastaa parhaansa mukaan, mutta tosiasiassa tiedämme aivan liian vähän siitä, mitkä opetusympäristöt, -menetelmät ja -materiaalit toimivat parhaiten. Samoin tiedämme liian vähän siitä, miten ne palvelevat erilaisten oppijoiden tarpeita yksilön kehityksen eri vaiheissa, tai yksinkertaisesti siitä, mitä suomalaisissa kouluissa ja luokissa oikein on tehty ja tehdään. Lopputuloksesta siis tiedämme jotakin, mutta sen tuottamisesta liian vähän. Seuraavien vuosikymmenten haaste on päästä tilanteeseen, jossa opetusta ja opettajankoulutusta kehitettäessä tukeudutaan enenevässä määrin näyttöön ja argumentointiin pikemmin kuin henkilökohtaisiin kokemuksiin ja anekdootteihin. Niin kauan kun maamme koulutuspolitiikka (peruskoulu, esikoulu, opettajankoulutus) suurelta osin perustuu onnekkaisiin arvauksiin, on olemassa riski, että joskus arvaamme pahasti väärin, rikomme jotakin, mikä toimii, hävitämme jotakin olennaista. Ennen ensimmäisten PISAtulosten julkistamista keskusteltiin peruskoulusta yhä äänekkäämmin ja kielteisemmin. Keskustelu tyrehtyi vähitellen siltä erää. Väitän, että kasvatustieteellisen tutkimuksen tarve on nyt suurempi kuin koskaan. Alan tutkijakunta on myös vähitellen saavuttamassa tutkimuksen syvyyden, monialaisuuden ja laadun edellyttämän kriittisen massan. Ehkä tämä kirja osaltaan myös vauhdittaa keskustelua universaaleista opettajantyön ymmärtämisen kannalta keskeisistä käsitteistä. Odotan innolla tulevaa, samalla kun olen syvästi kiitollinen tähänastisesta. 11
12
13 Arto Kallioniemi Auli Toom Martin Ubani Heljä Linnansaari Esipuhe Akateemisen luokanopettajakoulutuksen kehityksestä Suomessa Tämän artikkelikokoelman keskiössä on maisteritasoinen luokanopettajakoulutus, joka syksyllä 2009 juhli kolmekymmentävuotista taivaltaan. Korkeatasoisen, yliopistossa tapahtuvan luokanopettajakoulutuksen on usein esitetty olevan yhtenä taustavaikuttajana suomalaisten hyvässä PISA-menestyksessä. Suomalainen akateeminen luokanopettajakoulutus on kansainvälisesti arvioiden ainutlaatuinen. Opettajat ovat erittäin motivoituneita ja päteviä työssään. Koulutukseen on pyrkinyt huomattavasti suurempi joukko hakijoita kuin siihen on voitu hyväksyä. Luokanopettajan ammatti on edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettu tehtävä. Yhteiskuntamme käyttää valtavat henkiset ja taloudelliset resurssit koulutukseen. Oppilaat ja heidän perheensä odottavat koululta ja sen opettajilta korkeatasoista työotetta. Koulutukseen hakeutuvat nuoret ovat motivoituneita opiskelijoilta, ja opintojen keskeyttäjien määrä on vähäinen. Opettajankouluttajat pyrkivät luomaan opiskelijoille innovatiivisen opiskeluympäristön, sillä opiskelijat omaksuvat samanaikaisesti sekä opetuksen sisältöjä että opetusmenetelmiä sovellettavaksi omassa työssään opettajana. Luokanopettajan tutkinto rakentuu nykyisellään usean eri tieteenalan sisällöis- 13
14 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita tä: kasvatustieteen tai kasvatuspsykologian pääaineopinnoista sekä ainedidaktisista opinnoista. Koulutuksessa tuetaan opettajaopiskelijoiden opettajuuden kehittymistä, ja tavoitteena on pedagogisesti ajattelevia, tutkivia opetuksen ja oppimisen asiantuntijoita. Tämä artikkelikokoelma on syntynyt Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen työntekijöiden toiveesta kuvata akateemisen luokanopettajankoulutuksen tutkimusta, kehitystä, sisältöä ja keskeisiä paradigmoja. Kokoelman artikkelit ovat tutkimuspohjaisia. Yhdessä ne avaavat kiintoisia näkökulmia jatkuvassa muutoksessa ja kehityksessä olevaan luokanopettajakoulutukseen. Akateeminen luokanopettajakoulutus on saavuttanut keski-iän. Koulutuksen alku 1970-luvulla osana korkeakoulujen tutkinnonuudistusta oli monisäikeinen prosessi. Kehityksen taustalla vaikutti suomalaisen yhteiskunnan koulutuspolitiikkaa perusteellisesti muuttanut peruskoulu-uudistus: uusi yhtenäiskoulu edellytti myös opettajankoulutuksen kehittämistä. Vuonna 1971 annettiin opettajankoulutuslaki, jonka mukaan koko yleissivistävän koulun opettajankoulutus haluttiin siirtää yliopistoihin. Tämän mahdollistava rakenteellinen muutos tapahtui vuosina Tällöin yliopistoihin perustettiin kasvatustieteelliset tiedekunnat ja opettajankoulutusyksiköt. Vuonna 1973 asetettu opettajankoulutustoimikunta antoi mietintönsä vuonna Siinä luonnosteltiin pohja akateemiselle opettajankoulutukselle. (Komiteanmietintö, 1975; Niemi, 2005, s. 188; Rantala, Salminen, Säntti & Hansen, 2004.) Yliopistoihin akateeminen luokanopettajakoulutus tuli ensin kolmivuotisena 1974 ja maisteritasoisena syksyllä 1979 (Yrjönsuuri, 1987, s. 5 6). Yliopistojen tutkinnonuudistus oli tutkintoja ja yliopisto-opetusta syvällisesti koskettava reformi, jonka tavoitteet ja rajat löytyvät Kasvatusalan tutkinnonuudistuksen ohjaus- ja seurantaprojektin raportista vuodelta 1978, jossa määritellään luokanopettajan koulutusohjelman yleinen rakenne. Luokanopettajakoulutus, jota oli aikaisemmin annettu opettajaseminaareissa ja opettajakorkeakouluissa, tuli osaksi yliopistokoulutusta ja rinnasteiseksi muille yliopistollisille tutkinnoille. Aikaisempi kolmivuotinen peruskoulun opettajan tutkinto muuttui kasva- 14
15 Esipuhe tustieteen kandidaatin tutkinnoksi, jonka laajuudeksi määriteltiin 160 opintoviikkoa. Luokanopettajakoulutukseen liitettiin mukaan pro gradu -tutkielma. Tämä edellytti tutkimusmenetelmäopintojen liittämistä luokanopettajan opintoihin. Kasvatustieteen opintojen tehtävänä oli luoda teoreettinen perusta opettajan tehtävien hoitamiselle. Sivuaineen muodostivat 35 opintoviikon laajuiset peruskoulussa opetettavien aineiden opinnot ja vähintään kaksi 15 opintoviikon laajuista kokonaisuutta. (Laine, 2004, s. 80; Niemi, 1995, s ; 2005; s ) Keskeisenä uudistuksen lähtökohtana oli opettajankoulutuksen tieteellistäminen. Luokanopettajakoulutuksen tavoitteissa painotettiin entistä selkeämmin sitä, että akateemisten asiantuntijoiden tuli pystyä hankkimaan ja soveltamaan uutta tietoa ja kehittyä jatkuvasti. Jokaisella opettajalla tuli olla valmius seurata ja hyödyntää uutta tutkimusta omassa työssään. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä luotiin pohja ajatukselle, että opettaja toimii työssään tutkijan tavoin. Laitoksen emeritusprofessorit Hytönen ja Kansanen ovat rakentaneet opettajankoulutukseen tutkivan, pedagogisesti ja didaktisesti ajattelevan opettajan kulttuuria. Tällaisen opettajan toimintaa ohjaa avoin ja kriittinen asenne, ja hänellä on monipuoliset edellytykset kehittää omaa työtään. (Hakala, 1994, s. 12; Kansanen, 1993; Kansanen ym., 2000; Kansanen, 2006; Niemi, 2005, s ) Alussa kasvatustieteen status yliopistomaailmassa oli vähäinen. Koulutukselle ei juuri ollut kansainvälisiä esikuvia. Vaikka koulutus kehitettiin akateemiseksi yliopistolliseksi koulutusohjelmaksi, monet sen piirteet ja traditiot periytyivät seminaariajalta. Niiden muuttaminen ei tapahtunut kerralla. Koulutusta sävytti suuri kontaktiopetuksen määrä ja lukuisat erilaiset opetusharjoittelut. Monet opettajankouluttajat epäröivät uuden koulutuksen vahvaa tutkimuksellista orientaatiota: sen pelättiin jättävän tulevien opettajien käytännön kasvatustaidot ohuiksi. Se ei ollut yllättävää, sillä opetushenkilökunnan oma tieteellinen pätevyys oli koulutuksen alkuvaiheessa melko vähäinen. (Rantala, Salminen, Säntti & Hansen, 2004.) 1980-luvulla akateemista luokanopettajakoulutusta kohtaan esitettiin voimakasta kritiikkiä, joka purkautui 1990-luvun alussa muun 15
16 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita muassa siihen, että esitettiin luokanopettajakoulutuksen siirtämistä ammattikorkeakouluihin. Kritiikki synnytti opettajankouluttajien keskuudessa voimakkaan akateemisen opettajankoulutuksen puolustamisen luvun lopussa ja 1990-luvun alussa opetusalan tarkat säädökset purettiin luokanopettajakoulutuksen osalta. Esimerkiksi vuonna 1989 mietintönsä jättäneen Opettajakoulutuksen kehittämistoimikunnan (Komiteanmietintö, 1989) jälkeen yliopistojen opettajankoulutuslaitokset saivat varsin väljät normit niissä toteutettavaa opettajankoulutusta varten. Näin opettajankoulutuslaitoksille jäi liikkumavaraa oman koulutuksensa suunnittelussa ja toteutuksessa. Kehittämisvastuu siirtyi valtakunnalliselta tasolta paikallistasolle. (Ks. esim. Komiteanmietintö, 1989, ) Opettajankoulutuslaitokset halusivat vahvistaa tutkimusta osana tiedeyhteisöä. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos vahvisti tieteellisyyttään usealla eri tavalla. Tutkiva opettajuus nousi keskeiseen asemaan opetussuunnitelmissa, eri oppiaineiden edustajat perustivat tutkimuskeskuksia ja laitoksen henkilökuntarakennetta uudistettiin perustamalla uusia professuureja. Opiskelijoiden omatoimisen työn määrä tutkintovaatimuksissa kasvoi. Akateemisuus luokanopettajankoulutuksen perusjuonteena vahvistui, ja sille löydettiin ominaiset muodot. (Rantala, Salminen, Säntti & Hansen, 2004.) 2000-luvun alussa akateemiselle luokanopettajakoulutukselle oli tunnusomaista voimakas kehittämistyö. Tällöin opetusministeriö julkisti opettajankoulutuksen kehittämisohjelman, jonka pohjalta valmisteltiin Opettajankoulutus tietoa, taitoa ja tulevaisuutta -raportti (Opetusministeriö, 2006). Bolognan prosessin myötä Suomessa toimi 2000-luvun alussa valtakunnallinen kasvatusalan ja opettajankoulutuksen koordinaatioprojekti VOKKE, joka antoi suosituksia luokanopettajakoulutuksen rakenteesta ja sisällöistä. VOKKEn suosituksissa säilytettiin suomalaisen opettajankoulutuksen keskeiset piirteet, vaikka reunaehtoina olikin eurooppalainen yliopistollinen tutkintorakenne. (Jakku-Sihvonen & Mikkola, 2008, s ) 2010-luvulla akateeminen luokanopettajakoulutus on itsestään selvyys. Globalisaatio, moninaistuminen ja suomalaisen yhteiskunnan sy- 16
17 Esipuhe vällinen murros ovat tuoneet luokanopettajakoulutukselle uudet haasteet. Koulutuksen akateeminen perusvire on välttämätön, koska yhteiskunnan ja koululaitoksen haasteet ovat niin monisyisiä. Koulutuksen aikana luokanopettajat saavat vahvan teoreettisen perustan tarkastella kasvatuksen ja opetuksen ydinkysymyksiä. Monimuotoistuvassa maailmassa tutkimusmetodologiaan syventymisellä on paikkansa opettajat joutuvat työssään miettimään tiedon luonnetta ja rakentumista. Omakohtainen perehtyminen tieteelliseen työhön antaa kasvatus- ja opetustyöhön pintatietoa syvällisemmän näkökulman. Luokanopettajan ammatti edustaa vahvaa asiantuntijuutta. Esitetyltä kritiikiltä on kadonnut terä moderniin käsitykseen asiantuntijuudesta kuuluu syvällinen tiedeperusta. Akateeminen koulutus antaa luokanopettajille valmiudet syvällisen käyttöteorian rakentamiseen. Opettajan työ muuttuvassa yhteiskunnassa ja kasvatustodellisuudessa edellyttää jatkuvasti huomattavan laajojen ja monisyisten ilmiöiden tarkastelua ja ymmärtämistä. Voimme iloita ja olla onnellisia siitä, että ja 1970-luvun koulutuspoliittiset ratkaisut muovasivat luokanopettajakoulutuksen akateemiseksi koulutukseksi. Akateemisen luokanopettajakoulutuksen tutkimus Opettajankoulutus on keskeisen yhteiskunnallisen ja koulutuspoliittisen asemansa vuoksi jatkuvan kehittämisen ja tutkimuksen kohteena. Opettajankoulutusta on lähestytty tutkimuksellisesti useasta eri suunnasta, ja esimerkiksi kysymykset opettajankoulutuksen kontekstista, tehtävästä, organisoivasta teemasta, opetussuunnitelmasta, opettajan tietopohjasta, kompetensseista, persoonallisista ulottuvuuksista, vastuullisuudesta sekä opettajaksi oppimisesta ja kehittymisestä ovat olleet keskeisiä. Tutkimukseen perustuvat ehdotukset siitä, mihin suuntaan opettajankoulutuksen rakenteita, sisältöjä ja käytänteitä olisi muutettava, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla vastaisi ja valmistaisi nuoria opettajia nykykoulun ja moninaisen yhteiskunnan haasteisiin ja antaisi välineet tehdä opettajan työtä useita vuosikymmeniä valmistumisen 17
18 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita jälkeen, ovatkin opettajankoulutuksen dynaamisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden kannalta aivan olennaisia (vrt. Townsend & Bates, 2007; Toom, Kynäslahti, Krokfors, Jyrhämä, Byman, Stenberg, Maaranen & Kansanen, 2010). Käsillä olevan akateemista luokanopettajakoulutusta tarkastelevan teoksen artikkelit liittyvät sekä kansalliseen että kansainväliseen opettajankoulutuksen tutkimukseen. Opettajankoulutuksen tutkimuksessa voidaan ajatella olevan kaksi pääasiallista kenttää, amerikkalainen ja eurooppalainen tutkimuskenttä, joilla kummallakin on omat erityiset tematiikkansa mutta jotka monelta osin ovat myös päällekkäisiä (Blömeke, Reinhold, Tulodziecki & Wildt, 2004; Moon, Vlasceanu & Barows, 2003; Terhart, 2009). Tutkijoiden huomio kohdentuu aina johonkin sellaiseen opettajankoulutuksen aihepiiriin tai osa-alueeseen, joka kiinnostaa, aiheuttaa huolta tai vaatii syystä tai toisesta kehittämistä. Cochran-Smith ja Fries (2005, 2008) tarkastelevat eri aikoina vallinneita opettajankoulutuksen tutkimuksen painopisteitä ja tiivistävät neljä laajaa opettajankoulutuksen tutkimuksen ydintä: I opettajankoulutus opetussuunnitelmahaasteena, II opettajankoulutus koulutushaasteena, III opettajankoulutus oppimishaasteena ja IV opettajankoulutus koulutuspolitiikan haasteena. Myös käsillä olevan teoksen artikkelit käsittelevät ainakin näitä neljää teemaa, erityisesti suomalaisesta opettajankoulutuksen näkökulmasta. Keskustelu ja tutkimukset yliopisto-opetuksen ja opettajankoulutuksen laadusta käyvät vilkkaina (vrt. Buchberger, Campos, Kallos, & Stephenson, 2000). Yhtenä opettajankoulutuksen laadukkuuden mittarina käytetään opetuksen vaikuttavuutta oppilaiden oppimistuloksiin. Tämänkaltaisia tutkimuksia suomalaisessa opettajankoulutuksen tutkimuksen kentässä on vähemmän. Suomalaisten koululaisten menestys kansainvälisissä PISA-testeissä on antanut riittävää vahvistusta siitä, että koulutusjärjestelmämme kokonaisuudessaan ja opettajankoulutus sen yhtenä osana on kyllin hyvä valmistamaan lapsia ja nuoria globaalistuvaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tähän kytkeytyy se, että meillä on etuoikeus yhä edelleen saada aidosti valita parhaimmat ja soveltuvimmat opiskelijat opettajankoulutukseen lukuisasta hakijajoukosta ja 18
19 Esipuhe kouluttaa heistä korkeatasoisesti taitavia, kompetentteja, pedagogisesti ajattelevia ja toimivia opettajia. Artikkelikokoelman esittelyä Käsillä olevan teoksen artikkelit muodostavat monimuotoisen kaaren kattaen 30-vuotisen maisteritasoisen luokanopettajakoulutuksen eri vaiheita ja erityiskysymyksiä. Artikkelikokoelman johdannoksi Patrik Scheinin pohtii akateemisen luokanopettajakoulutuksen haasteita lukijoiden ajatuksia herättäen. Teoksen päättää Heljä Linnansaaren kirjoittama kooste Professori Juhani Hytösen moniottelijan elämäntyö akateemisen luokanopettajan koulutuksen kehittäjänä Helsingin yliopistossa. Siinä nivotaan yhteen emeritusprofessori Juhani Hytösen akateemisen uran ja luokanopettajakoulutuksen eri vaiheet. Kirjan muut artikkelit on jaettu teemoittain neljään lukuun. Luvut ovat I Akateeminen luokanopettajakoulutus yhteiskunnallisten muutosten keskellä, II Akateemisen luokanopettajakoulutuksen ja opettajuuden ytimessä, III Akateeminen luokanopettajakoulutus ja tiedonalat sekä IV Akateemisen luokanopettajakoulutuksen uudet haasteet. Kirjan ensimmäinen luku on Akateeminen luokanopettajakoulutus yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Hannele Niemi tarkastelee suomalaisen opettajankoulutuksen erityiskysymyksiä ja tutkimusperustaisuuden kysymystä artikkelissa Suomalainen opettajankoulutus uusien haasteiden edessä. Seuraavassa artikkelissa Teorian ja käytännön ristiaallokossa luokanopettajan koulutuksen akatemisoituminen ja sen heijastuminen opettajaksi opiskelevien praktisiin valmiuksiin Jukka Rantala, Jari Salminen ja Janne Säntti tarkastelevat eräitä akateemisen opettajankoulutuksen sisäisen kehitystyön avainkysymyksiä eli teorian ja praksiksen välistä suhdetta koulutuksessa sekä ainedidaktiikan tieteenalan erityispiirteitä. Hannu Simola pohtii koulutuksen laadunvarmistuksen kansallisia ja globaaleja kytköksiä artikkelissaan SPAM, GERM ja akateeminen opettajankoulutus. Luvun neljännessä artikkelissa Toiveet, todellisuus ja itsekuvauksen ongelma opettajankoulutuksen kehittämishankkeiden 19
20 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita tarkastelua Niklas Luhmannin systeemiteorian valossa Petteri Hansen arvioi erilaisten kehittämishankkeiden funktiota ja roolia opettajankoulutusorganisaatiossa. Kehittämishankkeiden voidaan nähdä vastaavan yhteiskunnan opettajankoulutukselle asettamiin ulkoisiin haasteisiin: samanaikaisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, miten kehitystyön tulokset voitaisiin siirtää kiinteäksi osaksi opettajakoulutuksen käytäntöä. Toisen luvun, Akateemisen luokanopettajakoulutuksen ja opettajuuden ytimessä, avaa Jukka Husun ja Auli Toomin artikkeli Opettaminen neuvotteluna oppiminen osallisuutena: opettajuus demokraattisena professiona. Artikkelin fokuksena on luokanopettajakoulutus ja siinä kysytään, miten se valmistaa tulevia opettajia kohtaamaan opettajantyön haasteita. Katariina Maaranen pohtii esityksessään Miten saada käytännöstä hyväksyttävää? Miten teoretisoida käytäntöä? käytännön osuuden kehittämismahdollisuuksia akateemisessa luokanopettajakoulutuksessa. Artikkelissaan Opettamisen tutkiminen tutkimisen opettaminen Riitta Jyrhämä ja Katriina Maaranen tarkastelevat tutkimuksen ja käytännön integroimista eli tutkielman ja praktikumin nivoutumista luokanopettajaopinnoissa. Luvun päättää Janne Säntin artikkeli Muuttuuko opettaja ja mihin suuntaan?, joka avaa opettajuuden kehitystä lähihistorian näkökulmasta. Luku Akateeminen luokanopettajakoulutus ja tiedonalat kohdentuu ainedidaktiikkaan osana luokanopettajakoulutusta. Anu Laine ja Markku S. Hannula tarkastelevat artikkelissaan Matematiikan didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa matematiikan didaktiikan opetuksen lähtökohtia ja haasteita. Opetuksessa korostuvat erityisesti matematiikkakuvaan ja matemaattisiin valmiuksiin liittyvät kysymykset. Elina Harjunen ja Kauko Komulainen käsittelevät äidinkielen ja kirjallisuuden roolia luokanopettajakoulutuksessa ja luokanopettajan työssä artikkelissaan Äidinkieli ja kirjallisuus luokanopettajan ydinaineena. Otsikkonsa mukaisesti Marko van den Bergin artikkeli Historiallis-yhteiskunnallisten aineiden didaktiikka ja luokanopettajakoulutus kuvaa historiallisyhteiskunnallisten aineiden didaktiikan lähtökohtia sekä opetuksen toteutusta osana luokanopettajakoulutuksen monialaisia opintoja. Uskonnon didaktiikan opetus luokanopettajakoulutuksessa artikkelissa Arto 20
21 Esipuhe Kallioniemi ja Martin Ubani käsittelevät uskonnon didaktiikan opetuksen lähtökohtia ja erityiskysymyksiä sekä vertailevat annettua opetusta Suomen luokanopettajakoulutusyksiköissä. Inkeri Ruokonen ja Heikki Ruismäki tarkastelevat artikkelissaan Taito- ja taideaineet akateemisessa opettajankoulutuksessa haikuja opettajankouluttajilta alan didaktiikan opetusta opettajien näkökulmasta. Luvun päättää artikkeli Tiedonalalähtöinen eheyttävä opetus monikulttuurisessa koulussa, jossa Kalle Juuti, Seija Kairavuori ja Sirpa Tani hahmottavat tiedonalalähtöisen eheyttämisen teoreettisia lähtökohtia sekä arvioivat tiedonalalähtöisen kurssin toteutumista opettajankoulutuksessa. Luku Akateemisen luokanopettajakoulutuksen uudet haasteet päättää artikkelikokoelman. Kirsti Lonka ja Kirsi Pyhältö arvioivat artikkelissaan Tulevaisuuden opettajankoulutus?, millaisia valmiuksia opettajankoulutuksen pitäisi antaa tuleville opettajille tulevaisuutta varten ja millaisia asioita niiden antaminen edellyttää opettajankoulutukselta. Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen opettajankoulutuksessa artikkelissa Lasse Lipponen ja Kristiina Kumpulainen tarkastelevat opettajankoulutusta sosiokulttuurisesta viitekehyksestä. He asettavat yksilön toimijuuden opettajankoulutuksen ja kouluopetuksen läpäiseväksi tavoitteeksi. Heini Paavola ja Mirja-Tytti Talib avaavat artikkelissaan Monimuotoistuva yhteiskunta ja luokanopettajakoulutuksen haasteet yhteiskunnan monikulttuuristumiseen liittyviä opettajankoulutuksen erityiskysymyksiä. Heikki Kynäslahden ja Seppo Tellan artikkeli Mediakasvatuksen kasvatustieteellistyminen ja akateeminen opettajankoulutus käsittelee mediakasvatuksen kehittymistä osana kasvatustieteellistä tutkimusta. Luvun viimeisessä artikkelissa Tiedekeskuspedagogiikka ja akateeminen opettajankoulutus Hannu Salmi esittelee tiedekeskuspedagogiikan antia luokanopettajakoulutuksessa. Lopuksi Artikkelikokoelma on syntynyt halusta kuvata akateemiseen luokanopettajakoulutukseen liittyvää tutkimustoiminnan laajuutta ja kirjoa. Mukana on kasvatustieteilijöiden, kasvatuspsykologien ja ainedidak- 21
22 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita tiikan edustajien näkökulmia luokanopettajankoulutukseen. Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksen johtajana toimi pitkään professori Juhani Hytönen. Hänen roolinsa koulutuksen suunnittelijana, kehittäjänä ja toteuttajana on ainutlaatuinen. Professori Juhani Hytönen aloitti laitoksellamme luokanopettajakoulutuksen teoreettisen tarkastelun kirjoittamalla laajasti siteeratun teoksen Opettajankoulutuksen teoria-aineksia: käytännön sovellutuksena Helsingin yliopiston luokanopettajan koulutusohjelma (Hytönen, 1982). Teos aloitti samalla myös laitoksemme silloisen esimiehen professori Pertti Kansasen perustaman kunnianarvoisen julkaisusarjan, jossa on julkaistu yli 300 opettajuuteen ja opettajankoulutukseen liittyvää tutkimusta. Opettajankoulutuslaitoksen asema tieteellisenä laitoksena on myös lisännyt tutkimustoiminnan tarvetta. Tutkimusaktiviteetin lisääntyminen on tehnyt oman raporttisarjan perustamisen tarpeelliseksi, totesi esimies uuden sarjan saatesanoissaan. Professori Juhani Hytösen virkaura opettajankoulutuslaitoksella kesti 35 vuotta. Akateeminen luokanopettajakoulutus oli lähes koko professori Hytösen virkauran ajan hänen toimintansa ja tutkimuksensa ytimessä. Professori Juhani Hytönen oli olemuksellaan ja toiminnallaan luomassa Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukselle akateemisia kasvoja. Meidän nuorempien opettajankouluttajien on ollut hyvä kulkea hänen viitoittamaansa tietä. Professori Juhani Hytönen jäi ansaitulle eläkkeelle Haluamme omistaa tämän teoksen professori Juhani Hytösen pitkälle ja ansiokkaalle uralle akateemisten luokanopettajien kouluttajana ja koulutuksen profiilin rakentajana. Artikkelikokoelma on laitoksemme kiitos professori Hytöselle. Hän, jos kukaan, ansaitsee kirjan, jonka fokuksena on akateeminen opettajankoulutus. Labor improbus omnia vincit. (Vergilius) Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa syyskuun 22. päivänä 2010 Arto Kallioniemi Auli Toom Martin Ubani Heljä Linnansaari 22
Matematiikan didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa. Laine, Anu. Suomen kasvatustieteellinen seura 2010
https://helda.helsinki.fi Matematiikan didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa Laine, Anu Suomen kasvatustieteellinen seura 2010 Laine, A & Hannula, M S 2010, Matematiikan didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa.
LisätiedotOpettajankoulutus Suomessa
Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotLuonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,
Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi
LisätiedotLiikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto
Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus
LisätiedotKandidaatin tutkinnon rakenne
Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2016 2020 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op Kieli-, viestintä ja orientoivat opinnot 20 Kvo Orientoituminen opintoihin (HOPS) ja opiskelutaitojen
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotTulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki
Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOsviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka
1 Osviitaksi opinnäytteeseen Hanna Vilkka 21.11.2017 Kuva: Hanna Vilkka, Kivimuseo, Vapriikki 2 Lue: Ammattikasvatuksen aikauskirja Kasvatus & Aika Kasvatus-lehti Aikuiskasvatus-lehti Journal of Education
LisätiedotLUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET
LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotKOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE
KOULUN MONET KIELET JA USKONNOT (KUSKI) -TUTKIMUSHANKE Kuva: Yliopisto-lehti 08/17, Veikko Somerpuro 25/10/2017 1 Koulujen monet kielet ja uskonnot on Valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimushanke,
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotMikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen?
Kansanen, P. (2012), Mikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen? Kasvatus ja Aika, 2/2012. www.kasvatus-ja-aika.fi Taustaa Mikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen? Pertti Kansanen Suomalaisen
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotToimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä
Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan
Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotOpettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi Suomessa ulkomailla suoritettujen opintojen perusteella 4.6.2018 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotVokke päätösseminaari
Vokke päätösseminaari Kasvatustieteen asiantuntijuus Ritva Jakku Sihvonen 7.11.2006 Ritva Jakku Sihvonen 7.11. 2006 1 Maisterin tutkinto 2005 alkaen uuden asetuksen mukaan 1) pääaineen tai siihen rinnastettavan
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotLast%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010%
Last%update:%September%19,%2015% Publications%follow%the%classification%of%the%Finnish%Ministry%of%Education%and%Culture%in%2010% A. RefereedScientificArticles(vertaisarvioidut%tieteelliset%artikkelit)
LisätiedotIlmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto
Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotMITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?
MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? Anu Warinowski & Eija Yli-Panula yliopisto-opettaja, KT & yliopistotutkija, FT kasvatustiede & biologian ja maantieteen
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotKansallinen seminaari
Kansallinen seminaari Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden aineenopettajakoulutuksen pedagogisten opintojen tutkintovaatimukset Matemaattis- luonnontieteellisten aineiden didaktiikka luokanopettajakoulutuksessa
LisätiedotYleistä kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotAsia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen
Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden
LisätiedotKohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot
Kohti matematiikan opettajuutta - aineenopettajaopiskelijoille suunnatut matematiikan opintojaksot 15.8.2018 Simo Ali-Löytty, Terhi Kaarakka ja Elina Viro Sisältö TTY:n aineenopettajakoulutuksen tutkintorakenne
LisätiedotMinna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011
Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä
LisätiedotKutsu Professuuriesitelmä Savonlinnan kampus
Kutsu Professuuriesitelmä 9.9.2014 Savonlinnan kampus Kutsu kuulemaan julkista esitelmää, jonka Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Liisa Karlsson pitää syyskuun
LisätiedotOpettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi
Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
LisätiedotSosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista
Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotKati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
LisätiedotSukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus
Kasvatustieteiden päivät 19.-21.11.2014 Sukupuolitietoinen luokanopettajakoulutus sosiologi/vtt, yliopistonlehtori Hanna Vilkka Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö sukupuoli- ja tasa-arvotietoisuus
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotYLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN
YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS
LisätiedotArvoisa rehtori, johtaja Markku Mattila Opetusministeriöstä, hyvät kutsuvieraat, senioriopettajat, työtoverit ja opiskelijat
50-vuotias Savonlinnan opettajankoulutuslaitos Arvoisa rehtori, johtaja Markku Mattila Opetusministeriöstä, hyvät kutsuvieraat, senioriopettajat, työtoverit ja opiskelijat Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen
LisätiedotJuliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen
Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden
LisätiedotKasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016
Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto
LisätiedotMITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?
MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu
LisätiedotKasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat. Hakijan päivä
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmat Hakijan päivä 9.11.2018 JYU. Since 1863. 13.11.2018 1 Oppiaineena kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede Kandidaattiohjelma: 180 op, 3 vuotta (pääaineen
LisätiedotYleissivistävä koulutus uudistuu
Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö
LisätiedotOPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015
Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
LisätiedotTOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE
TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa
Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta
LisätiedotTAVOITTEET opettajankoulutukselle
TAVOITTEET opettajankoulutukselle Opettajaksi Opiskelevien Liitto 1 JOHDANTO Pitelet kädessäsi Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n Tavoitteet Opettajankoulutukselle -ohjelmaa. Ohjelma on toteutettu
LisätiedotI MITÄ ON VERTAISRYHMÄMENTOROINTI? 1 Työssä oppimisen monet muodot... 17
Sisältö Tämä kirja... 11 Alkutehtävä... 13 I MITÄ ON VERTAISRYHMÄMENTOROINTI? Hannu L. T. Heikkinen ja Päivi Tynjälä 1 Työssä oppimisen monet muodot... 17 Mitä ja miten työssä opitaan?... 17 Oppimisen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä
LisätiedotKenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014
Kenelle tutkimusetiikan koulutus kuuluu? Heidi Hyytinen ja Iina Kohonen TENK 29.10.2014 Johdannoksi Yliopisto-opintojen tavoitteena on tukea opiskelijoiden oman alan akateemisen asiantuntijuuden rakentumista
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotTaiteen paikka. koulusta ulos vai sisään
Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään Seminaarin tietoisku 19.5.2005 Leena Hyvönen Kirsti Hämäläinen Sirkka Laitinen Kuinka musiikin ja kuvataiteen tuntimäärät ovat muuttuneet peruskoulussa? Sirkka Laitinen
LisätiedotOpettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella Maisa Montonen, opetusneuvos
Opettajaksi tai varhaiskasvatuksen ammattiin ulkomaisten opintojen perusteella 2.10.2019 Maisa Montonen, opetusneuvos Ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa opettajaksi Suomessa. Pitäisikö selvittää mahdollisuus
LisätiedotTervetuloa YVI-sirkukseen!
Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö
LisätiedotLukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen
Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen Olli Vesterinen Mediakasvatuskeskus HY/Sokla 2006 Media käsite kattaa laajasti ajateltuna
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty
LisätiedotKasvatusalan tutkintorakennesuositukset
Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin
LisätiedotAineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään 60 p/vokke/suositus. yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot. Kandidaatin tutkinto
Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään p/vokke/suositus Kandidaatin tutkinto Maisterin tutkinto yhteensä vähintään Aineenopettajan pedagogiset opinnot Voivat jakaantua kandidaattitutkintoon (-30
Lisätiedot14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:
Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen
LisätiedotYliopistopedagogiikan suuntaviivoja
Yliopistopedagogiikan suuntaviivoja Sari Lindblom Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus ja kehittämisyksikkö Kasvatustieteen laitos Tutkimuspohjainen opetuksen kehittäminen
LisätiedotNäkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta
Näkemyksiä tavoitteiden ja tuntijaon valmistelutyön pohjaksi fysiikan ja kemian opetuksen näkökulmasta Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon työryhmälle Jari Lavonen Fysiikan ja kemian didaktiikan
LisätiedotKäsityönopettajakoulutus Degree Programme in Textile Teacher Education Savonlinnan kampus
Käsityönopettajakoulutus Degree Programme in Tetile Teacher Education Savonlinnan kampus Käsityönopettajakoulutus koostuu Kasvatustieteen kandidaatin (180op) ja Kasvatustieteen maisterin tutkinnoista (120op).
LisätiedotOpettajuus muuttuvassa maailmassa. Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto
Opettajuus muuttuvassa maailmassa Professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi www.helsinki.fi/yliopisto 14.6.2011 1 Kompetenssi ja asiantuntijuus
LisätiedotKoulun ja koulutuksen puolesta. puolesta
Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot
Opettajan pedagogiset opinnot Ainedidaktisten opintojen vertailu Opintojen rakenne (60 op) Yliopisto Kasvatustiede Ainedidaktiikka Harjoittelu 27 13 12 28 25 15 12 (+3?) 26 19 21 19 1 Ainedidaktiset kurssit
LisätiedotSelvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa
Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa Opettajankoulutusfoorumi 16.04.2019 Jouni Pursiainen Eva Raudasoja Professori Jouni Pursiainen Professori Jarmo Rusanen Johtaja, KT Eva Maria Raudasoja
LisätiedotMiten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin?
Miten ammatillinen opettajankoulutus vastaa opettajuuden uusiin haasteisiin? Pekka Risku Johtaja Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu #ammatti16-seminaari 2.11.2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotAkateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita
Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia 52 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä
LisätiedotOpiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla
Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla Viivi Virtanen ja Sari Lindblom-Ylänne Kasvatustieteen päivät Vaasa 23.11.2007 Kuvat Aki Suzuki ja Heikki
LisätiedotAINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS
AINEENOPETTAJAN EHEYTTÄVÄ TIETÄMYS YTM, tohtorikandidaatti Mikko A. Niemelä mikko.a.niemela@helsinki.fi Helsingin yliopisto, Kasvatustieteen päivät, Tampere 16.11.2018 Opettajan pedagogisen sisältötiedon
LisätiedotMediakasvatus Lapin yliopistossa
Mediakasvatus Lapin yliopistossa 16.3.2012 Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä
LisätiedotOPINTOPOLKU lukuvuosi
OPINTOPOLKU lukuvuosi 2019 2020 Opintojen jakautuminen periodeihin Luokanopettajan opintosuunta, kasvatuspsykologia, vanhoilla tutkintovaatimuksilla jatkavat Opetusperiodit Syyslukukausi 2019 Intensiivijakso
LisätiedotOKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM:n lausuntopyyntö koskien Asiantuntijuus edellä, Korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus työryhmämuistiota Viite Dnro OKM/ Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
LisätiedotNormaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy?
Helsingin Sanomien otsikko 19.11.2020 Normaalikoulut innovatiivisuutta, luovuutta ja aktiivista vaikuttamista ajan hermolla Miten tähän tilanteeseen on päästy? Ryhmän esittely Helinä Patana, Treen normaalikoulu
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotLaatutyö ja opetuksen kehittäminen
Laatutyö ja opetuksen kehittäminen Kauko Hämäläinen Johtaja, professori Tievie-koulutus 26.10.2006 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Esityksen tavoitteet Esitellä, miltä yliopisto-opetus näyttää arviointien
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotHAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus
HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016
LisätiedotKASVATUSTIETEEN KANDIDAATIN TUTKINTO 180 OP
1 ERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (EO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelma 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla
LisätiedotAikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op
Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op Minna Daniel 15.6.2016 1 Opinnot Joka vuosi aloittaa 85 aikuisopetukseen suuntautuvaa opiskelijaa, joista puolet tutkintoopiskelijoita
LisätiedotOhjausta palveleva eurooppalainen verkosto
Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa
Lisätiedot