Mikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen?"

Transkriptio

1 Kansanen, P. (2012), Mikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen? Kasvatus ja Aika, 2/ Taustaa Mikä tekee opettajankoulutuksesta akateemisen? Pertti Kansanen Suomalaisen opettajankoulutuksen esittely alkaa usein kertomalla, että opettajankoulutus siirtyi yliopistoihin 1974 ja on siis akateemista. Vain harvoin yritetään eritellä, mitä tämä oikeastaan tarkoittaa. Valtaosa länsimaisesta opettajankoulutuksesta tapahtuu nykyisin yliopistoissa, mutta silti tällainen koulutus on hyvin erilaista eri maissa ja eri opettajaryhmissä. Tässä esityksessä tarkastelen hieman yksinkertaistaen meidän opettajiamme luokanopettajina ja aineenopettajina. Mainittuun muutosvuoteen mennessä näiden opettajaryhmien koulutus oli ollut hyvin erilaista (ks. Nurmi 1979). Aineenopettajien koulutus oli ollut kaksijakoista. He opiskelivat yliopistossa opetettavaa ainetta pääaineenaan ja suorittivat kasvatustieteellisiä opintoja saadakseen opettajapätevyyden. Näihin kuuluivat kasvatusopin virkatutkinto ja opetusharjoittelu normaalilyseossa. Nämä opettajaopinnot yhdistettynä yliopistolliseen tutkintoon antoivat nuoremman lehtorin ja vastaavasti vanhemman lehtorin pätevyyden. Opettajat olivat siis statukseltaan alemman kandidaatin ja ylemmän kandidaatin suorittaneita, kandidaatteja ja maistereita nykykielellä. Voitaneen todeta, että aineenopettajankoulutus oli puolittain yliopistokoulutusta jo ennen uudistusta. Luokanopettajankoulutus oli luonteeltaan aivan toisenlaista. Uudistuksen aikoihin se oli ylioppilaspohjaista, mutta erillään yliopistoista. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa ja edelleen täydentää yliopistollisia arvosanaopintoja, lähinnä kasvatustieteessä, mutta tutkinto oli edelleen erillinen opettajatutkinto, vaikka nimike oli vaihtunut kansakoulunopettajasta peruskoulunopettajaksi. Luokanopettajankoulutuksella oli siis ohut yhteys yliopistolliseen koulutukseen. Yliopistollisilla jatkokursseilla puolestaan on oma kiinnostava historiansa 1900-luvun alkupuoliskolla, vaikka niistä ei kehkeytynyt sitä, mitä aikanaan tavoiteltiin (Kansanen 2002). Kummassakin tapauksessa, sekä aineenopettajankoulutuksessa että luokanopettajankoulutuksessa, opettajapätevyyden osoituksena oli tietynlainen sertifikaatti tai diplomi, todistus. Tällainen tilanne on nykyisin useissa länsimaissa. Koulutus saattaa tapahtua yliopistoissa tai niihin verrattavissa korkeakouluissa kuten Ruotsissa ja sitä voi tässä mielessä kutsua akateemiseksi. Myös koulutuksen pituus voi olla samanpituinen tavanomaisten akateemisten tutkintojen kanssa, mutta sisällöltään ja rakenteeltaan koulutus voi olla oikeastaan millaista tahansa. Varovainen pitää olla myös silloin, kun sertifikaatti nimetään maisteritutkinnoksi tai maisteritasoiseksi. Me olemme tottuneet siihen, että ylempi korkeakoulututkinto sisältää tieteellisen tutkielman, jota itse asiassa pidetään maisteritutkinnon tunnusmerkkinä. Monessa yliopistossa maisteritutkintoon sisältyy hyvin

2 vähän tai ei lainkaan tutkimusopintoja. Tämän takia olen ruvennut luonnehtimaan meidän maisteritutkintoa ja siihen liittyvää tutkielmaa, Master's thesis, nimikkeellä research master. Akateemisen koulutuksen tunnuspiirteitä Johdannon tarkoitus oli perustella, että vaikka opettajankoulutus tapahtuu yliopistossa, se ei sen takia vielä ole akateemista muuta kuin ehkä arkikielessä. Meidän suomalaisesta näkökulmastamme opettajankoulutuksen luonnehtiminen akateemiseksi näyttää kuitenkin itsestään selvältä ja oikeutetulta. Ilmausta on myös käytetty varsin runsaasti, mutta sen oikeutukseen on vain harvoin kiinnitetty huomiota (esim. Lahdes 1987; Ojanen 1989; Rantala, Salminen & Säntti 2010). Sinikka Ojanen (1989, 5 6) kiinnitti huomiota siihen, että akateemisuudella on tiettyä sisältöä ja se näkyy myös opettajankoulutuksessa. Ajattelun ja toiminnan vastakkainasettelun asemesta kysymyksessä on ajattelun ja toiminnan ykseys. Akateemiselle koulutukselle voidaan mielestäni asettaa joitakin kriteerejä, jotka koulutuksen on täytettävä, jotta sitä voidaan luonnehtia akateemiseksi. Yritän seuraavassa esittää sellaisia ja perustella, miksi niitä voidaan pitää akateemisuuden kriteereinä. Tutkimuksen ja opetuksen ykseys Suomalainen yliopistolaitos toimii humboldtilaisessa hengessä. Tieteellinen tutkimus edistää sivistystä (Bildung durch Wissenschaft) aivan samaan tapaan kuin ajattelemme kasvatuksesta ja opetuksesta Herbartin hengessä (Erziehung durch Unterricht). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että akateeminen opettaja perustaa opetuksensa omaan tutkimukseensa. Helsingin yliopistossa tätä kuvastaa hyvin uudistus, jonka mukaan myös lehtorien velvollisuuksiin kuuluu tutkimus. Helsingin yliopistossa on kolme opettajaryhmää: professorit, lehtorit ja doktorandit. Kaikkien tehtävänä on tutkimus ja opetus, luonnollisesti eri tavoin painotettuna. Käytännön poikkeuksiakin on. Miten harjoittelukoulut kytketään tähän tutkimuksen ja opetuksen ideaaliin? Huomaamme, että harjoittelukoulujen opettajien tehtävässä opetus ja ohjaus asettavat sen vaativiin yhteyksiin. Opetus ja ohjaus suuntautuvat kahtaalle, mutta yhteys tutkimukseen on siinäkin tavoitteena. Tutkimuksen ja opetuksen ykseyden ideaaliin liittyy eräs omakohtainen ja huvittava kokemus. Opettajankoulutuslaitoksissa oli aiemmin kahdenlaisia lehtoreita, alemman ja ylemmän palkkaluokan lehtoreita, maistereita ja lisensiaatteja. Lehtorien pätevyysvaatimukset olivat mielestäni liian alhaiset. Opettajankoulutusneuvoston kokouksissa minun oli tapana kokousten lopussa huomauttaa samaan tapaan kuin Cato vanhempi, joka aina lopuksi totesi, että muuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä, toteamalla, että muuten olen sitä mieltä, että lehtorien pätevyysvaatimuksia on nostettava. Kaikista aloitteista huolimatta se ei johtanut mihinkään. Sitten yhtenä päivänä Helsingin yliopistossa on vain kolme opettajakategoriaa, joiden kaikkien velvollisuuksiin kuuluu tutkimus ja lisäksi kaikki lehtorit ovat tohtoreita. Taas kerran osoitus siitä, mitä merkitsee opettajankoulutuksen tapahtuminen yliopistossa, olemme kiinteä osa sitä. Opettajankoulutus on omaksuttu yliopistoon ja noudattaa yliopiston toimintaperiaatteita siinä kuin mikä tahansa muu koulutusohjelma oppiaine. Kysyä sopii, miksi oheinen uudistus ei toteutunut alan sisältä. Nyt kun tästä uudistuksesta on kulunut hieman aikaa, yliopistot ovat sopeutuneet siihen varsin hyvin. Opettajankoulutuksen itsenäinen asema yliopistossa

3 Opettajankoulutukselle haluttiin Suomessa itsenäinen ja suhteellisen riippumaton status. Tässä oli alkuvuosina suuria ongelmia ja ensimmäiset vuodet esimerkiksi Helsingin opettajankoulutuslaitos toimi ikään kuin erillislaitos ( ). Jo nimikin osoittaa, että mallina pidettiin yhtenäistä laitosta, jossa enin osa toimintaa oli saman organisaation alaisena. Malli muistutti opettajakorkeakoulua, ruotsalainen lärarhögskola on samaa perua kuten myös saksalaisten Pädagogische Hochschule. Tästähän meillä oli jo kokemuksia Jyväskylän kasvatusopillisesta korkeakoulusta. On myös hyvä muistaa, että J.E. Salomaa ehdotti hyvin samantapaista mallia jo 1947 teoksessaan Koulukasvatusoppi (Salomaa 1947; Kansanen 2002, 52). Oman laitoksen asema vahvistui yleisen tutkinnonuudistuksen myötä Opettajankoulutus kytkettiin tutkintojärjestelmään ja pätevyysvaatimukset nostettiin ylemmän kandidaatin tasolle kaikkien yliopistollisten tutkintojen tapaan. Huomattakoon, että nyt oli tutkinto aito yliopistotutkinto, ei erillinen diplomi tai sertifikaatti. Aineenopettajien kohdalla muutos ei ollut dramaattinen, organisaatiomuutos yleensä oli aineenopettajien koulutuksessa suurempi muutos kuin pätevyystason kohottaminen, vanhemmat lehtorit olivat jo maistereita. Sen sijaan luokanopettajien kohdalla muutos oli todella dramaattinen. Aiempi tutkinto ei ollut edes alemman kandidaatin tasoinen ja yhteys yliopistollisiin opintoihin oli vasta aloitettu muutama vuosi aiemmin. Miksi meillä siirryttiin maisterikoulutukseen vuonna 1979? Olisiko jonkinlainen välitutkinto ollut mahdollinen? Tämä kysymys on askarruttanut mieltäni Ruotsin opettajankoulutuksen uudistuksesta alkaen, kun siellä opettajankoulutus päätettiin vuonna 1977 siirtää yliopistoihin ja korkeakouluihin. Miksi siellä ei tehty samoin? Ja miksi siellä ei vieläkään ole tehty samoin? Keskustelut eri maiden kollegojen kanssa vuosien mittaan ovat vain hämmentäneet kysymystä. Opettajankoulutusjärjestelmät ovat huomattavan erilaisia ja niiden perustelut kumpuavat kansallisesta traditiosta ja kontekstista. Ilmeisesti uskottavin selitys on se, että opettajankoulutus rinnastettiin muihin tutkintoihin ja kun suunniteltiin vain yhdentasoista tutkintoa, ylempää kandidaatin tutkintoa, tulivat myös luokanopettajat sen piiriin. Olisiko näin tapahtunut ilman samaan aikaan sattunutta tutkinnonuudistusta? Vertailu muihin länsimaihin tukee sellaista arvelua, että tuskin näin olisi tapahtunut. Kolmenkymmenen vuoden jälkeen ei mikään muu maa liene noudattanut tätä periaatetta. Ruotsissa on uudistettu opettajankoulutusta verrattain usein ja viimeksi vuonna 2010, mutta maisteritasoiseksi sitä ei ole suunniteltu siinäkään (Betänkande 2008; Regeringens proposition 2010). Yhteensattuman selitystä olen tarjonnut jo aiemminkin (Kansanen 2000, ), mutta ilmeisesti vain Hannu Simola on ollut kiinnostunut selvittämään asiaa tarkemmin. Tosin koulutuksen kehittämistä oli ehdotettu tähän suuntaan, joten valmiutta toteuttamiseen oli heti, kun tilaisuus tuli (Mietintö 1967; Mietintö 1968; Mietintö 1969). Joka tapauksessa tilanne on se, että opettajankoulutuksella on itsenäinen asema, tieteellinen laitos (tai vastaava asema), tieteellinen oppiaineperusta ja laaja autonomia. Tällaista statusta on syytä korostaa. Vertailtuaan useiden maiden opettajankoulutuksen yliopistostatusta Bob Moon tuli tulokseen, että suomalaisella opettajankoulutuksella on hyvin itsenäinen asema: Only Finland, of all the case studies, had accepted the University as autonomous and free from regulatory control in developing the masters level courses common to both primary and secondary teachers, including more recently teachers of kindergarten classes. (Moon 2003, 325.) Tämä asema tarkoittaa myös, että opettajankoulutus on tasaveroinen kaikkien muiden

4 laitosten tai vastaavien kanssa, sitä arvioidaan samoin perustein ja se on myös rahanjaossa samojen kriteerien alainen. Toisin sanoen opettajankoulutus ei eroa muista laitoksista missään suhteessa akateemisessa kontekstissa. Opettajankoulutuksen rakenteellinen infrastruktuuri Yliopistoon siirtymisen yhteydessä vanha kasvatustieteen kaksikielinen oppituoli (ruots. 1852, suom. 1939) jaettiin kahtia. Perinteiseen kasvatustieteen laitokseen jäivät ruotsinkielinen professuuri ja suuri osa suomenkielisestä professuurista. Opettajankoulutuslaitoksiin perustettuihin rinnakkaisprofessuureihin jäi opettajankoulutuksen tutkimus, opetuksen tutkimus (didaktiikka) ja kasvatuspsykologia sekä moninainen ainedidaktiikka mutta myös jossain määrin esimerkiksi kasvatussosiologia, jota Helsingissä edusti alan assistentuuri. Tämä laitosratkaisu on nähtävä kokonaisuutena, joka koottiin professuurin kontekstiin. Tämä professuuri nimettiin valtakunnallisesti kasvatustieteen, erityisesti opettajankoulutuksen professuuriksi. Muut oppituolin alueet moninainen ainedidaktiikka mukaan luettuna oli edustettuna apulaisprofessuureina sen ajan tapaan. Ratkaisu on monella tapaa ainutlaatuinen vielä nykyäänkin ja tarjoaa myös yhden selityksen laadukkaaksi arvioidulle suomalaiselle opettajankoulutukselle. Ensiksi, kokonaisuus on sisällöllisesti homogeeninen, yhdistävänä aineena kasvatustiede, ja se rakentuu opetuksen sekä opettajan tehtävää koskevan tutkimuksen ympärille. Ydinsisältöä rikastaa erityiskysymysten tarjoama täydentävä kontribuutio. Ehkä tärkeintä on huomata, että näin syntyi myös velvollisuus kehittää sisältöä jatkuvan tutkimuksen avulla. Professorien velvollisuuksiin kuului tutkimustyö ja nyt se kuuluu kaikille opettajille. Tällainen ei suinkaan ole yleistä muualla. Toiseksi, koko professorikunta ja siis myös ainedidaktiikka kuuluu samaan tutkimusyhteisöön. Asiantuntemuksessa eli ainedidaktiikassa (pedagoginen sisältötieto) yhdistyvät aineenhallinta ja pedagogiikka (sisältötieto ja pedagoginen tieto). Tämä tarjoaa tutkijoille tunnustetun identiteetin ja oman selkeästi määritellyn spesialiteetin. Monessa kansainvälisessä ohjelmassa ainedidaktinen asiantuntemus haetaan jostakin toisesta laitoksesta eikä ainedidaktinen identiteetti ole tällöin lainkaan selvä. Kolmanneksi, opetusharjoittelu kuuluu samaan kokonaisuuteen. Opettajankoulutusta kansainvälisesti vertaamalla on havaittu, että opetusharjoittelu ja harjoittelukoulut on meillä järjestetty poikkeuksellisesti. Harjoittelukoulut ovat valtiollisia kouluja, mutta ne toimivat samassa järjestelmässä tavanomaiseen tapaan. Ne eivät alun perin ole suomalainen keksintö, mutta ovat säilyneet meillä, kun taas muualla ne ovat jotakuinkin hävinneet. Meillä opetusharjoittelu on systemaattista ja tasalaatuista, turvallista ja varmistettua verrattuna kansainvälisiin ratkaisuihin (vrt. Säntti & Salminen 2012). Sitä on viime vuosina kehitetty lisäämällä kenttäharjoittelun osuutta. Harjoittelun ohjaajat ovat kiinteässä yhteydessä tiedekuntaan ja näillä kouluilla ja sen opettajilla on tietynlainen erityisasema, joka takaa ohjauksen kvaliteetin yleisesti ottaen. Loppuhuomioita Kansainvälisessä kirjallisuudessa opettajankoulutus tarkoittaa lähes aina toisen asteen opettajien koulutusta, siis aineenopettajien koulutusta. Tämän takia on hyvin vaikeaa verrata

5 eri maiden koulutusta. Ilmeisesti suomalaisen opettajankoulutuksen omalaatuiset piirteet tulevat esiin parhaiten luokanopettajankoulutusta tarkasteltaessa. Kuitenkin rakenteelliset ratkaisut kuten aineenopetuksen professuurit, niiden toiminta samassa opettajankoulutuslaitoksessa ja niiden sisältämä tutkimusvelvollisuus ovat tunnusomaisia piirteitä. Kun meidän opettajankoulutuksemme on organisoitu yhtenäiseksi järjestelmäksi, joka vastaa käytännöllisesti katsoen opettajankoulutuksen kokonaisuudesta joitakin aineopintoja opiskellaan sivuaineina toisissa tiedekunnissa ja laitoksissa niin Ruotsissa on päädytty toisenlaiseen systeemiin. Yliopistoissa ja korkeakouluissa on erillinen neuvosto, jonka vastuulla on opettajankoulutuksen järjestäminen. Ohjelma suunnitellaan ja neuvosto hankkii opettajat eri laitoksilta. Näyttää siltä, että pysyviä opettajankoulutukseen keskittyviä tehtäviä ei ole, vaan yliopistojohdon ja neuvoston huolena on pätevä opettajakunta yliopistossa. Opettajat yrittävät hankkia rahoitusta tutkimukseensa ja riittävä määrä kompetentteja opettajia, professoreja ja lehtoreita, pitäisi löytyä yliopistosta, jotta opetus saataisiin akkreditoiduksi. Högskoleverket järjestää akkreditoinnin ja ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat opetussuunnitelman. Ohjelma hyväksytään tai hylätään. Mielestäni tällainen hajautettu malli ei tuota yhtenäistä tutkimusyhteisöä, vaan pikemminkin pieniä tutkimusryhmiä. Tietenkin on vaikea vetää johtopäätöksiä eri organisatoristen ratkaisujen merkityksestä, kun samanaikaisesti opetussuunnitelmienkin välillä on suuria eroja. Omasta mallistamme voi sanoa, että se tarjoaa yhtenäisen ja yhteisöllisen kokonaisuuden opettajankoulutukselle ja tarjoaa luontevat yhteistyömahdollisuudet. Laitosrajoja ei ole. Hansén ja Forsman (2008) ovat kiinnittäneet huomiota opettajankoulutuksen organisatoriseen ratkaisuun. Sillä on huomattava merkitys opettajankoulutuksen grand theoryn kehittämiseen. Integroidussa mallissa kuten meillä opettajankoulutus on kokonaisuus, jota voidaan ohjailla sen mukaisesti ja jossa tutkimusvastuu on selkeästi nähtävissä. Tutkimusperustaista opettajankoulutusta on kehitelty sen akateemisesta alusta alkaen jatkuvasti. Asymmetrisessä matriisimallissa pääosa opettajankoulutuksesta toimii yhdessä ja osa on sijoitettu ainelaitoksiin. Matriisimallissa opettajankoulutus on kokonaan hajasijoitettu ainelaitoksiin ja sitä koordinoi erityinen elin. Ruotsin malli näyttää tällaiselta. Meidän akateemisessa mallissamme opettajankoulutuksen perusajatus on (main organizational theme) tutkimusperustainen tai tutkimuspainotteinen opettajankoulutus. Siinä on olennaista, että opetus perustuu tieteelliseen evidenssiin ja tähtää yksittäisen opettajan kohdalla käyttöteorian kehittämiseen oman työnsä tutkimisen avulla. Ajankohtaisesta tutkimusevidenssistä ovat esimerkkeinä lukuisat meta-analyysit (esim. Cochran-Smith & Zeichner 2005; Hattie 2009) ja käyttöteorian kehittämiseen pyritään pedagogisen ajattelun avulla (Kansanen, Tirri, Meri, Krokfors, Husu & Jyrhämä 2000). Opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen ja yhdistämiseen sovelletaan niin sanottua kaksinkertaista harjoittelua, harjoitellaan sekä opetusta että tutkimusta. Tavoitteena on lopulta näiden yhdistäminen (Krokfors 2007). Loppupäätelmänäni onkin, että suomalainen opettajankoulutus täyttää kaikki akateemiselle koulutukselle asetetut kriteerit. Lähteet Betänkande En hållbar lärarutbildning. Betänkande av Utredningen om en ny lärarutbildning (HUT 07). Stockholm.

6 Cochran-Smith, Marilyn & Zeichner, Kenneth, M., (toim.) Studying teacher education: The report of the AERA panel on research and teacher education. Washington, D.C. & London: AERA & Lawrence Erlbaum. Hansén, Sven-Erik & Forsman, Liselot Design and dilemmas Experiences from Finnish teacher education. Didacta Varia, 14(1), Hattie, John, A.C., Visible learning: A synthesis of over 800 meta-analyses relating to achievement. London: Routledge. Kansanen, Pertti Pedagogisen ajatteluni kehitys itsenäisyyden illuusio. Teoksessa Kansanen, Pertti, Lahdes, Erkki, Malinen, Paavo, Yrjönsuuri, Raija & Yrjönsuuri Yrjö (toim.), Viisi polkua opettajasta tutkijaksi. Jyväskylä: PS Kustannus, Kansanen, Pertti Opettajankoulutus ja tutkimus. Teoksessa Uljens Mikael (toim.), Kasvatustiede Suomessa 150 vuotta. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta, Kansanen, Pertti, Tirri, Kirsi, Meri, Matti, Krokfors, Leena, Husu, Jukka & Jyrhämä, Riitta Teachers pedagogical thinking. Theoretical landscapes, practical challenges. New York: Peter Lang. Krokfors, Leena Two-fold role of reflective pedagogical practise in research-based teacher education. Teoksessa Jakku-Sihvonen, Riitta & Niemi, Hannele (toim.), Education as a societal contributor. Reflections by Finnish educationalists. Frankfurt a.m.: Peter Lang, Lahdes, Erkki Akateemisen luokanopettajakoulutuksen ensimmäiset askeleet. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja A:121. Mietintö Opettajanvalmistustoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1967: A 2. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Mietintö Opettajanvalmistuksen opetussuunnitelmatoimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1968: A 6. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Mietintö Peruskoulunopettajakomitean mietintö. Komiteanmietintö 1969: A 5. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Moon, Bob A retrospective view of the national case studies on institutional approaches to teacher education. Teoksessa Moon, Bob, Vlasceanu, Lazar & Barrows, Leland, C. (toim.), Institutional approaches to teacher education within higher education in Europe: Current models and new developments. Bucharest: Unesco Cepes, Nurmi, Veli Opettajankoulutuksen tähänastinen kehitys. Porvoo: WSOY. Ojanen, Sinikka Esipuhe. Teoksessa Ojanen, Sinikka (toim.), Akateeminen opettaja. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Täydennyskoulutusjulkaisuja 4, 1 14.

7 Rantala, Jukka, Salminen, Jari & Säntti, Janne Teorian ja käytännön ristiaallokossa luokanopettajan koulutuksen akatemisoituminen ja sen heijastuminen opettajaksi opiskelevien praktisiin valmiuksiin. Teoksessa Kallioniemi, Arto, Toom, Auli, Ubani, Martin & Linnansaari, Heljä (toim.), Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Kasvatusalan tutkimuksia 52. Suomen kasvatustieteellinen seura. Jyväskylä, Regeringens proposition Bäst i klassen en ny lärarutbildning. Prop. 2009/10:89. Salomaa, Jalmari, E Koulukasvatusoppi. Porvoo: WSOY. Säntti, Janne & Salminen, Jari Luokkahuonedidaktiikasta tutkimusperustaiseen reflektointiin. Kasvatus, 43(1), Kirjoittaja on kasvatustieteen emeritusprofessori.

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET

LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET LUOKANOPETTAJAKOULUTUKSEN PÄÄAINEEN MUUTOKSET Jarmo Kinos Dosentti Turun yliopisto - Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle SEKTORIPOHJAISEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN 1970-luvulla Koulutusuudistuksen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2015 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2015 vk 36-38 ma 31.8. ti 15.9. vk

Lisätiedot

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto

OPINTO-OPAS. Tampereen yliopisto (päärakennus, Kalevantie 4) 33014 Tampereen yliopisto KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2003 2004 2004 2005 Kasvatustieteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Kasvatustieteiden tieteenalaohjelma Lastentarhanopettajan koulutus Luokanopettajan koulutus

Lisätiedot

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen

Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Asia: Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kehittäminen Opetushallitukselle Äidinkielen opettajain liitto ry:lle Opetusalan ammattijärjestö ry:lle Humanistisille tiedekunnille Eri yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Humanistisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Torstaina klo 16-18, Porthania IV Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät 2016 hakutiedot

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan perustutkinto-opiskelijoille Keskiviikkona klo 14.15 Athenan Sali 167 Infon aiheet Opettajan pedagogisten opintojen valintaryhmät

Lisätiedot

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA

OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA OPETTAJAKELPOISUUS SUOMESSA 0 Sisällysluettelo: Johdanto: Opettajakelpoisuus Suomessa... 2 Luokanopettajan kelpoisuus... 2 Aineenopettajan kelpoisuus... 3 EU/ETA:n ulkopuolisen opettajakoulutuksen rinnastaminen...

Lisätiedot

Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita

Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita Suomen kasvatustieteellinen seura Kasvatusalan tutkimuksia 52 Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Opettajan pedagogisten opintojen info

Opettajan pedagogisten opintojen info Opettajan pedagogisten opintojen info Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan opiskelijoille Tiistaina klo 14.00 16.00 Biokeskus 3, LS 2402 Infon aiheet Opettajien kelpoisuusvaatimukset Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti 1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka

PROFESSORILUENTO. Professori Heini-Marja Järvinen. Kasvatustieteiden tiedekunta. Vieraiden kielten didaktiikka PROFESSORILUENTO Professori Heini-Marja Järvinen Vieraiden kielten didaktiikka Kasvatustieteiden tiedekunta 30.9.2015 Professori Heini-Marja Järvinen pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela

Lisätiedot

AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 2013

AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 2013 AINEENOPETTAJAN KOULUTUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISTEN OPINTOJEN OPETUSSUUNNITELMA 2010 2013 Aineenopettajan koulutuksen opettajan pedagogiset opinnot antavat laaja-alaisen kelpoisuuden opettaa yleissivistävissä,

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015]

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [14.8.2015] Intensiiviviikot Educariumissa syksyllä 2015: vk 36 38: ma 31.8. - ti 15.9. vk 39 40: to 24.9. - to 1.10. vk

Lisätiedot

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö)

1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille (ent. kasvatustieteiden koulutuksen C-kiintiö) KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN ERILLISVALINTOJEN VALINTAPERUSTEET 2012 1. TUTKINTOON JOHTAVIEN KOULUTUSTEN ERILLISVALINNAT 1.2 Kasvatustieteiden koulutuksen erillisvalinta avoimia yliopisto-opintoja suorittaneille

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN?

MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? MITEN OPETTAJANKOULUTUSLAITOS (TURUN YKSIKKÖ) VASTAA KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEISIIN? Anu Warinowski & Eija Yli-Panula yliopisto-opettaja, KT & yliopistotutkija, FT kasvatustiede & biologian ja maantieteen

Lisätiedot

TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI

TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI 1 TAIDEKASVATUKSEN VOKKE- KESKUSTELUSEMINAARI MUISTIO Aika: 30.9.2004 klo 10-16 Paikka: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone

Lisätiedot

Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011

Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Minustako opettaja? -tilaisuus 10.2.2011 Opettajan pedagogisten opintojen info matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoille opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Tervetuloa YVI-sirkukseen!

Tervetuloa YVI-sirkukseen! Tervetuloa YVI-sirkukseen! Henkekumppanien logot Jonna hoitaa tämän! YVIn tavoitteet suomalaisessa opettajankoulutuksessa: 1. Pedagogiset valmiudet, itsearviointimittariston kehittäminen 2. Verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys)

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) Pöytäkirja 4/2015 1 (5) Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunnan kokous Aika Paikka tiistai 28.4.2015 klo 10.00 10.28 Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) Jäsenet prof. Marja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ

2.7.2015 KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Dekaanin päätös 1 (5) TEHTÄVÄSELOSTE KASVATUSTIETEEN PROFESSORIN, ERITYISALANA VERTAILEVA KOULUTUS- TUTKIMUS JA KOULUTUSPOLITIIKAN TUTKIMUS TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Mikko Puustinen. Johdanto

Mikko Puustinen. Johdanto Kasvatus & Aika 6 (2) 2012, 21 36 Ohjatusta opetuksesta omatoimiseen tutkimukseen Aineenopettajien kasvatustieteellisten opintojen akatemisoitumiskehitys Helsingin ja Joensuun yliopistoissa 1980 2011 Mikko

Lisätiedot

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys) (asiankohdat 1 4, 7 10)

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys) (asiankohdat 1 4, 7 10) Kokouskutsu 9/2015 1 (5) Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunnan kokous Aika tiistai 24.11.2015 klo 10.00 Paikka Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla sh. 202 (etäyhteys) Jäsenet prof. Marja

Lisätiedot

NAUTINNON LÄHTEILLÄ. Tutkimuksia 163. Seppo Tella (toim.) Aineen opettaminen ja luovuus. Ainedidaktiikan symposiumi Helsingissä 2.2.

NAUTINNON LÄHTEILLÄ. Tutkimuksia 163. Seppo Tella (toim.) Aineen opettaminen ja luovuus. Ainedidaktiikan symposiumi Helsingissä 2.2. Tutkimuksia 163 Seppo Tella (toim.) NAUTINNON LÄHTEILLÄ Aineen opettaminen ja luovuus Ainedidaktiikan symposiumi Helsingissä 2.2.1996 SUB Göttlngen 7 206261756 97A17852 Helsinki 1996 Nautinnon lähteillä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017

VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen

YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen 1 YLERMI Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen YAMK opinnoista AOKK opintoihin AOKK opinnoista YAMK opintoihin Mahdollisuus suorittaa joustavasti ja samanaikaisesti sekä pedagoginen pätevyys tai erityisopettajan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista LUONNOS 25.5.2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain

Lisätiedot

AINEENOPETTAJANKOULUTUS LUMA-AINEISSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

AINEENOPETTAJANKOULUTUS LUMA-AINEISSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA LUMAT 3(6), 2015 AINEENOPETTAJANKOULUTUS LUMA-AINEISSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jouni Välisaari, Jari Haimi, Anniina Koliseva, Kirsti Koski & Ilkka Ratinen Jyväskylän yliopisto, jouni.valisaari@jyu.fi Tiivistelmä

Lisätiedot

Kasvatustieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI

Kasvatustieteellisen koulutusalan työryhmän LOPPURAPORTTI Yliopistojen yhteinen koordinaatiohanke humanistisen, kasvatustieteellisen, luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan rakenteelliseksi kehittämiseksi Kasvatustieteellisen koulutusalan

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys)

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) Kokouskutsu 12/2014 1 (5) Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunnan kokous Aika tiistai 2.12.2014 klo 10.00 Paikka Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) Jäsenet prof. Marja Vauras,

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa

Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Ympäristöjohtaminen osana yhdistettyä toimintajärjestelmää, johon kuuluu laatu, ympäristö sekä työterveys ja turvallisuus, Yrkeshögskolan Noviassa Tove Holm, Ympäristövastaava Kestävä kehitys Turun alueen

Lisätiedot

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016

OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016 Opettajan pedagogiset opinnot, humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen ala 60 op OPETUSAIKATAULU syyslukukausi 2016 Opettajankoulutuksen intensiiviviikot Syksy 2016 vk 35-37 ma 29.8. ti 13.9. vk

Lisätiedot

Käsityönopettajan koulutus. Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30

Käsityönopettajan koulutus. Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30 Käsityönopettajan koulutus Uusien opiskelijoiden aloitusinfo maanantaina 2.9. klo 9.00-10.30 1 Infon aiheet þ Käsityötieteen professori Leena K. Kaukisen tervehdys þ Ilmoittautuminen þ Käsityönopettajan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Aineenopettajan pedagogiset opinnot

Aineenopettajan pedagogiset opinnot Aineenopettajan pedagogiset opinnot 163 Aineenopettajan pedagogiset opinnot Tervetuloa opettajankoulutukseen! Opettaja on tärkeä tulevaisuuden tekijä yhteiskunnassamme. Hyvä peruskoulutus ja jatkuva työssä

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016

Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus Limingan Kansanopisto-Taidekoulu 2015-2016 Kasvatustiede 25 op (aya250504), lähiopetus -Taidekoulu 2015-2016 MUUTOKSET MAHDOLLISIA! Opintotyyppi Perusopintoja Koulutusala Kasvatustieteellinen Oppiaine Kasvatustiede Vastaava yliopisto Oulun yliopisto

Lisätiedot

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi

Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria. Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Juhlat osana koulun tarinallista toimintakul/uuria Hanna Nikkanen Sibelius- Akatemia hanna.nikkanen@siba.fi Jos koulun juhla on kasvatuksen väline, - millainen väline se on? - miten se toimii? - kuka sitä

Lisätiedot

Tutkimuspainotteisen opettajankoulutuksen arvostus ja toteutuminen opiskelijoiden näkökulmasta

Tutkimuspainotteisen opettajankoulutuksen arvostus ja toteutuminen opiskelijoiden näkökulmasta Jyrhämä, R., Kynäslahti, H., Krokfors, L., Byman, R., Maaranen, K., Toom, A., & Kansanen, P. (2006). Tutkimuspainotteisen opettajankoulutuksen arvostus ja toteutuminen opiskelijoiden näkökulmasta. Didacta

Lisätiedot

Kasvatustieteen opinnot

Kasvatustieteen opinnot Kasvatustieteen opinnot 1/18 Kasvatustieteen opinnot Käsityönopettajan koulutuksessa kasvatustieteen opintonsa sl 2003, sl 2002 ja sl 2001 aloittaneilla opiskelijoilla (1.-3. kurssi) opetus järjestetään

Lisätiedot

OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT. Aineenopettajan pedagogiset opinnot

OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT. Aineenopettajan pedagogiset opinnot OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT Aineenopettajan pedagogiset opinnot Tervetuloa opettajankoulutukseen. Opettaja on kasvattajana tulevaisuuden tekijä. Kasvattajuus vaatii paljon, mutta tarjoaa myös mielekkään

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA

MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA LUMAT 3(6), 2015 MATEMATIIKAN AINEENOPETTAJANKOULUTUS HELSINGIN YLIOPISTOSSA Terhi Hautala & Juha Oikkonen Matematiikan ja tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto Tiivistelmä Kirjoituksessa kuvaillaan

Lisätiedot

8.6.2015 ÄIDINKIELEN OPETUKSEN APULAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ. Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika.

8.6.2015 ÄIDINKIELEN OPETUKSEN APULAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ. Tehtävässä on neljän kuukauden koeaika. Dekaanin päätös 1 (9) TEHTÄVÄSELOSTE ÄIDINKIELEN OPETUKSEN APULAISPROFESSORIN MÄÄRÄAIKAINEN (TENURE TRACK) TEHTÄVÄ Tehtävä ja sen sijoittuminen Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuslaitoksessa

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen

Asiantuntijuus yliopistoopetuksen Asiantuntijuus yliopistoopetuksen tavoitteena? Anneli Eteläpelto Aikuiskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen laitos e-mail: anneli.etelapelto@cc.jyu.fi (Aikuis)kasvatuksen asiantuntijuuden

Lisätiedot

Komulainen, J. Jyrki Komulainen 2010. PS-kustannus 2009. Onnismaa, J. Gaudeamus kirja 2007. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuske skus (TYT).

Komulainen, J. Jyrki Komulainen 2010. PS-kustannus 2009. Onnismaa, J. Gaudeamus kirja 2007. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuske skus (TYT). Ohjauskirjallisuus Nimike Kirjoittaja Kustantaja Vuosi Kuvaus Ohjattu harjoittelu luokanopettajaopiskelijoiden ammatillisen kehittymisen tukena Komulainen, J. Jyrki Komulainen 2010 Ohjaussuhde, ohjaajan

Lisätiedot

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) hallintopäällikkö Meri Louhi tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu

Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) hallintopäällikkö Meri Louhi tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija Anne Tuittu Pöytäkirja 1/2015 1 (6) Kasvatustieteiden tiedekunnan johtokunnan kokous Aika Paikka keskiviikko 21.1.2015 klo 10.05 10.15 Turussa tiedekunnan kokoushuone 441, Raumalla 115 (etäyhteys) Jäsenet prof. Marja

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov

Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Kieli- ja viestintäopinnot 8 ov Y 1 Äidinkieli 4 OV Y 1.1 63054 63055 Äidinkielen puhe- ja ilmaisutaito osa 1 (63054) osa 2 (63055) Y 1.2 63056 Tieteellinen kirj. ja harjoitusaine Luennot 1 ov (63057)

Lisätiedot

Pysähtyneisyyden aika Aineenopettajakoulutuksen akateeminen taival

Pysähtyneisyyden aika Aineenopettajakoulutuksen akateeminen taival Pysähtyneisyyden aika Aineenopettajakoulutuksen akateeminen taival Matti Rautiainen Johdanto: Aineenopettajakoulutuksen historian lyhyt oppimäärä Aineenopettajien systemaattinen opettajankoulutus syntyi

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA

LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA 1 LUOKANOPETTAJAN KOULUTUS (KM) SUOMEN YLIOPISTOISSA Sisällys: 1. Koulutuksen volyymit s. 2 2. KM- tutkinnon tavoitteet s. 4 3. KM- tutkinnon rakenteet s. 12 4. Harjoittelu s. 15 5. Opettajan pedagogiset

Lisätiedot