Yliopistolakiuudistus ja Aaltoyliopiston

Transkriptio

1 Aaltohanke ja KY

2 YLIOPISTO 2

3 3 Yliopistolakiuudistus ja Aaltoyliopiston valmistelu Agenda: Yliopistouudistus Periaatteet Muutokset Haasteet Aikataulu Aalto-yliopiston valmistelu ja tavoitteet

4 4 Yliopistouudistuksen periaatteet Yliopistouudistuksen tarve nousi yliopistojen sisältä Yliopistouudistuksen tavoitteena Luoda yliopistoille paremmat toimintaedellytykset Vahvistaa opetus- ja tutkimustoiminnan laatua ja vaikuttavuutta Vahvistaa yliopistojen roolia innovaatiojärjestelmässä

5 5 Mikä muuttuu teknisesti uuden lain myötä? Oikeushenkilömuoto valtion tilivirastosta -> Itsenäiseksi julkisoikeudelliseksi laitokseksi tai -> Säätiölain mukaiseksi säätiöksi (Tampereen teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto) Yliopistolla entistä suurempi valta sisäisessä päätöksenteossa Henkilöstön virkasuhteet muuttuvat työsuhteiksi Yliopiston on mahdollista periä lukukausimaksuja vieraskielisistä maisteriohjelmista EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta

6 6 Yliopistouudistuksen haasteet Aikataulu Aallon valmistelun aikataulu ollut kireä Uuden lain voimaantulo elokuussa ei itsestäänselvyys Millainen yliopistolaki sieltä lopulta putkahtaa? Kuumia perunoita: Säätiöyliopiston perustuslainmukaisuus Maksullisuuskokeilu Työsuhteet

7 7 Yliopistouudistuksen aikataulu Hallitus antoi eduskunnalle yliopistolakiesityksen Eduskuntakäsittely alkoi lähetekeskusteluilla Ennen juhannusta tullee eduskunnan päätös laista Laki astuu voimaan Syksyllä 2009 uuden lain mukainen järjestäytyminen Uuden lain mukainen toiminta alkaa

8 8 Aalto-yliopiston valmistelu Aalto-korkeakoulusäätiö perustettiin kesäkuussa 2008, hallitus nimettiin elokuussa Muutosorganisaatio: Fokusalueet, viestintä, tutkimus, opetus, HR, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, hallinto ja palvelut Rehtori Tuula Teeri aloitti huhtikuun alussa Projektijohtaja Jari Jokinen rehtorin oikea käsi Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus ja rehtori tekevät päätöksiä muutosorganisaation ryhmien esityksistä Suurin osa päätöksistä voidaan tehdä vasta kun yliopistolaki astuu voimaan

9 9 Mitä muuttuu Aalto-yliopistossa? Hallinnosta halutaan kevyt ja tehokas Palveluista halutaan oikeasti palveluita Tenure track Uusia poikkitieteellisiä sivuopintokokonaisuuksia ja ohjelmia Kohtaamisia - kursseja tarjolle myös muista kouluista Opetuksen laatuun panostetaan Opiskelija-opettaja -suhteeseen parannusta Opettajille enemmän resursseja opetuksen suunnitteluun Pedagogiseen koulutukseen uudistuksia Aaltoliike, Aalto cafe, materiaalikirjasto?

10 YLIOPPILASKUNTA 10

11 11 Ajatuksesta toteutukseen Sotamaa: Idea innovaatioyliopistosta syksyllä 2005 Opiskelijat (KY ja TKY) vauhdilla kannattamaan ajatusta yliopistot tukemaan hanketta vuonna 2006 Vielä vuoden 2007 alussa epäselvää millä aikataululla edetään Sailaksen työryhmä teki rohkeita linjauksia helmikuussa 2007 runnottiin hallitusohjelmaan huhtikuussa Yo-kuntien osalta tilanne alkoi vasta valjeta kesän 2007 kynnyksellä

12 12 Vauhdilla eteenpäin 2007 KY:n painostuksesta kaikki kolme edustajistoa ottivat agendoilleen piirtää suuntaviivat yhdistymisen osalta Aikataulu tiukka; ajatus, että saadaan yhteiset ajatukset SYL:n yo-lakiluonnokseen syksyllä 2007 Näkemykset etenkin varallisuuden osalta hyvin erilaiset TKY ja TOKYO (pitkälti copy-paste): kaikki yhteen KY: omaisuutta tarpeen mukaan, ja X /jäsen KYE ryhtyi toimiin, jotta KY voisi vielä määrätä omaisuutensa tulevaisuudesta Ilman toimia TKY ja TOKYO malli olisi toteutunut

13 13 KY:n tavoitteet ylioppilaskunnan suhteen: taustaa Taustatietona äänivallan jakautuminen (HS 01/08) Äänivallan suhteet Tasearvojen erot (01/08 vertailu) Varallisuuden suhteet KY 19% 57% TKY 71% 43% TOKYO 11% 0% Taseen 2007 loppusumma Tasearvo / jäsen KY TKY

14 KY:n tavoitteet uuden ylioppilaskunnan suhteen 14 Keskeisimmät perustelut edustajiston linjan taustalla Tavoitteena luoda uudesta ylioppilaskunnasta vahva, varteenotettava edunvalvoja ja opiskelijoiden yhdistäjä Katsotaan hanketta uuden ylioppilaskunnan tarpeen näkökulmasta Uusi yliopisto monialainen, tämän näyttävä myös ylioppilaskuntapuolella Myös kyltereillä oikeus ja tarve oman alan yhteisöön Oikeudenmukainen rahoitustapa kun x /jäsen (pl. TOKYO) KY:n omaisuus kertynyt mm. onnistuneen yritystoiminnan tuloksena, ei jäsenmaksuista (vrt. julkisoikeudellinen omaisuus) Kylterin palvelutason säilyttäminen Omaisuuden päätarkoitus palvella kauppatieteen opiskelijoita! Suuren osan varallisuudesta osalta päätösvallan säilyttäminen tulevaisuudessakin kyltereillä

15 15 Projektin alkuvaiheet Kyseessä isot asiat: mukaan asiantuntija-apua Kilpailutuksen jälkeen paras oli Borenius & Kemppinen Toimeksianto marraskuusta 2007 KY konsultoi myös maan keskeisimpiä eksperttejä säätiö-, yhdistys- ja ylioppilaskuntalakiasioissa Myös omaisuuslajeja ja omaisuuden karttumista historiassa selvitettiin KY:n omaisuus pääosin liiketoiminnalla kartutettua Taustatukea alumneilta ja kunniavaltuuskunnalta

16 16 Ratkaisu: kahden organisaation malli (yhdistys + säätiö) Valitun vaihtoehdon hyvät ja huonot puolet + Minimoidaan mahdollisuus omaisuuden väärinkäyttöön (säätiössä on opiskelijoiden valitsema hallitus, jossa on myös valmistuneita talousasiantuntijoita) + Opiskelijoiden demokratia säilyy (sama vaalikäytäntö kuin nyky-ky:llä) + Saatiin perustettua muun valmistelun ja neuvottelun ohella; salli myös lisää neuvotteluaikaa kun päätöksiä ei ollut pakko tehdä liian nopealla aikataululla - Lopputuloksen kannalta monivaiheinen ja monimutkainen menettely

17 17 Muut organisaatiovaihtoehdot Säätiö ja yhdistys-malli, mutta kertapäätöksellä (isolla alkupääomalla) Riskialtis valitukselle jo perustamisvaiheessa eikä valmisteluja välttämättä voinut tehdä mahdollisimman valmiiksi ennen päätöstä Kauppatieteellinen osakunta Vaatisi lainsäätäjän (eduskunnan) tahdon Selvitettiin alkuvuonna 2008, mutta ei saatu miltään taholta (OPM, muu ylioppilasliike) kannatusta ajatukselle Pelkkä yhdistys Hyvät mahdollisuudet omaisuuden väärinkäyttöön (vrt. TTEY) Pelkkä säätiö Ei jäsendemokratiaa Koko omaisuus uuteen ylioppilaskuntaan/valta-osa ylioppilaskuntaan, osa yhdistykseen Edustajiston tahdon vastainen alusta alkaen

18 18 Säätiön ja yhdistyksen perustaminen Säätiön perusti Seniorikilta ry huhtikuussa (rek. 08/08) Pääoma lahjoituksena KY:ltä ja muilta säätiöiltä: euroa Yhdistyksen perusti joukko yksityishenkilöitä (KYH) huhtikuussa (rek. 06/08) Jäsenrekrytointikampanja mittava, lopputuloksena reippaasti yli 60% KY:n jäsenistä liittyi Molemmissa KYE määräyksen ja lakiasiantuntijoiden ehdotuksen mukaisesti mahdollisimman pitkälti KY:n nykysääntöjä mukailevat säännöt Oleellista, että toiminnan tarkoitus on samanlainen

19 19 Neuvottelut: TKY:n vasta-argumentit Uudessa ylioppilaskunnassa kaikkien on oltava tasa-arvoisia Tasa-arvo ei riipu omaisuudesta ja on eri asia kuin tasapäistäminen Nykyisten ylioppilaskuntien omaisuus kuuluu kaikille tulevan ylioppilaskunnan jäsenille Julkisoikeudellisen aseman nojalla hankittua varallisuutta KY:n omaisuus pääosin yritys- ja sijoitustoiminnalla rakennettua Nykyisten ylioppilaskuntien omaisuudella voidaan taata entistä paremmat palvelut kaikille Mm. alhainen jäsenmaksu Nyt jäsenmaksu nousee KY:llä mutta laskee merkittävästi TKY:llä ja TOKYO:lla KY:llä ei juridista oikeutta siirtää varallisuutta uuden ylioppilaskunnan ulkopuolelle Hallitusneuvos Nurmi (OPM) antanut tästä lausunnon TKY:lle KY:n lausunnot ns. kovemmilta asiantuntijoilta, joita kuullaan mm. lakeja säädettäessä Tällainen siirto vaarantaisi uuden yliopiston opiskelijayhteisön rakentamisen (rakentaisi rajaaitoja) Raja-aidat syntyvät sanomisista ja tekemisistä, eivät siitä kenellä on rahaa ja kenellä ei Automaatiojäsenyys vaarantuu, jos omaisuutta siirretään ylioppilaskunnan ulkopuolelle Ei vaarannu, koska osa ylioppilaskunnan toimista on aina ollut ja tulee olemaankin yksityisoikeudellista

20 20 Neuvottelut: KY:n rooli Meidän aloitteestamme tavattiin useasti kevään ja syksyn 2008 aikana KY:llä vahva pyrkimys viedä keskusteluja eteenpäin Aikapaine: päätökset omaisuudesta tehtävä ennen lakiluonnoksen menoa eduskuntaan KY:n oma ratkaisuehdotus viime helmikuussa: Suunniteltu organisaatiorakenne uudelle ylioppilaskunnalle Laskettu rahoitustarve (kuinka paljon vuosibudjetti, ja kuinka paljon jäsenmaksukertymän jälkeen rahoitustarve omaisuuden tuotoista) Ehdotus: alkupääoma n. 15 miljoona (tarveperusteisuus) KY:n osuus 5 miljoona (KY+TOKYO), ja TKY:n 10 miljoonaa Ei saatu TKY:ltä mitään vastausta eikä yhtään kommenttia

21 21 Neuvottelut Neuvottelutilanne TKY:n kanssa oli pitkään jäissä Kesäkuussa positiivinen avaus: voisi harkita jopa KY:n x/ jäsen periaatetta KY lisäselvitti toivomuksesta mahdollisuutta perustaa rahasto uuden ylioppilaskunnan alaisuuteen Ei 100%varma, joten ei suositella Elokuussa 2008 TKY:n hpj linjasi: Jos lausunnot aukottomasti osoittavat, että KY voi säätiöidä, voimme ehkä harkita muita vaihtoehtoja kuin kaiken laittamista yhteen. Ei näytetty lausuntoja, koska oletus että valitus tulee

22 22 Neuvottelut: TKY:n ehdotus Ehdotus pähkinäkuoressaan: kylterikulttuuriyhdistykset pääomitetaan enintään eurolla. kylteriyhdistykselle siirretään enintään euron peruspääoma. perustetaan Aalto-ylioppilaskunnalle 16,1 miljoonan euroon kylterinimikkorahasto, jolla oma johtokunta. KY:n nykyiset asunnot jyvitetään kyltereille asti. TKY:n asunnot ja tilat ovat kaikkien jäsenten käytössä uuden ylioppilaskunnan aloittaessa. KY-talosta tehdään noin 10 vuoden vuokrasopimus kylteriyhdistyksen kanssa. Teekkaritoiminnan edistämisrahasto jakaa lahjakirjan mukaisesti avustuksia kaikille. KY:n ja TKY:n muu omaisuus on tasapuolisesti Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan jäsenten käytössä.

23 23 Neuvottelut: TKY:n ehdotus KY selvittänyt jo kesän 2008 aikana mahdollisuutta perustaa rahasto uuden ylioppilaskunnan alaisuuteen KY:n selvitysten mukaan ei juridisesti pitävä vaihtoehto Edustajiston kanta tähän kriittinen Näkemysero ylioppilaskunnan ja järjestöjen tehtävistä Merkitsisi kylterin palvelutason huomattavaa laskua Päätösvallan siirtyminen teekkarienemmistölle Ylipäätään periaate väärä: mietitään mitä KY saa pitää eikä sitä mitä uusi ylioppilaskunta tarvitsee

24 24 Neuvottelut TKY:ltä uusi ehdotus uuden ylioppilaskunnan organisaatiorakenteeksi Laskelman pääomatarpeesta samoilla linjoilla kuin KY:n ehdotuksessa helmikuussa 2008 Dokumenteissa ehdotettu, että KY lahjoittaa 5 miljoonaa, TKY 10 miljoonaa Asunnoista ei puhetta, mutta tausta-ajatus että KY laittaisi 5 miljoonaa ja asunnot

25 25 Neuvottelut peli lopulta auki tavattiin TKY:n ehdotuksesta ilman puheenjohtajia Paikalla Laatikainen (TKYH vpj -08), Tommi Kemppainen (TKYH vpj -06), Kääriä ja Stenbäck Päätettiin: Keskustella vain AYY:lle siirtyvästä omaisuusmäärästä Rakentaa x /jäsen periaatteella TKY omaisuuden pohjalta Pitää mielessä KY:n ja TKY:n kummankin esittämä AYY:n vuosittainen budjettiarvio (n. 1,5 milj. vuodessa) Lopputuloksena ensimmäinen yhteinen esitys Seuraavan 2 viikon aikana 4 intensiivistä tapaamista

26 26 Lopullinen sovintoesitys TKY -> AYY Koko omaisuus Asunnot kaikille KY -> AYY Kaikki asunnot 4,5 milj. rahastoja KY -> AYY -> KY Etuoikeudet: Kyltericampus 30v Ruusula 30v Vaasis 20v Arabia (50%) 20v KY pitää itsellään (= KY-säätiölle) KY-talo A28 n. 28 milj. rahastoja HUOM! Luvut ovat arvoja

27 27 Neuvottelujen lopuksi TKY ei päättänyt sovintoesityksen hyväksymisestä Sovintoesitystä ei edes allekirjoitettu TKY:n lakiasiantuntijoiden neuvosta: hiljainen hyväksyntä laittomalle säätiöinnille OPM:n tilanne epäselvä Virkamiesjohto tiukasti KY:n säätiöimistoimia vastaan Uhkailleet aiemmin automaatiojäsenyydellä ja jopa pakkolunastuslailla Hallitusneuvos Nurmi lausui asiasta TKY:lle Valtiosihteeri Misukka kannatti jonkinlaista sovintoa Jokinen ajoi eteenpäin sovinnon puolesta lobbaamista Ministerin tahto: Juridisia keinoja ei käytetä KY teki vahvaa lobbaustyötä (kokoomus)päättäjien suuntaan Aalto-korkeakoulusäätiön hallitus oli kiinnostunut toimimaan asiassa sovittelijana

28 28 Päätös KY eteni pääosin sovintoesitysluonnoksen sisällön mukaan vaikka sitä ei koskaan virallistettu Mahdollisen oikeusjutun tapauksessa paremmat mahdollisuudet, että päätös pitää Oikeudenmukainen ja alkuperäisen suunnitelman mukainen päätös (x per jäsen) Ulkopuolelle jäivät luonnoksessa mainitut asumisetusijat KPMG:n vahvistama selvitys omaisuuden muodostumisesta tuki tätä (KY käyttänyt vähintään jäsenmaksujen verran toimintaansa koko yo-kuntahistoriansa ajan) Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen Päätös on lain vastainen

29 hallinto-oikeus 29 päätös laillinen päätös ei laillinen varat säätiöön Valittajat valittavat Vuonna 2009 KHO KY valittaa varat yo-kuntaan päätös laillinen päätös ei laillinen Vuonna 2010?

30 30 Tilanne nyt (1) Hallinto-oikeuscase etenee Juttu jaettu kahteen osaan 1. Saiko KY salata päätökseen liittyviä asiakirjoja 2. Oliko omaisuuden siirtopäätös lainvastainen Ensimmäisestä osasta päätös KY:n päätösten mukaisesti Valitusaika vielä käynnissä Toinen päätös on se tärkeämpi! Valittaja haluaa selkeästi hidastaa prosessia Käsitellään kuitenkin kiireellisenä, oletus että tänä vuonna 3/4 päätöksistä tehty viimeinen menee 2010 puolelle AYYE:ssä varmastikin puhutaan oikeusjutusta Joillakin intressejä jopa perua päätös? Jossain vaiheessa paljastettava koko kuvio (lahjanlupauslaki) Muutenkin ilmapiiri oltava, että menneet menneitä ja puhutaan tulevista

31 31 Tilanne nyt (1,5) Valittajien pääargumentteja: Omaisuus on kaikki julkisoikeudellista; KY ei voi itse julistaa osaa yksityiseksi Kaikki KY:n jäsenet eivät ole ry:n jäseniä; ei voi pakottaa liittymään saadakseen etuja Siten ei myöskään edustuksellista demokratiaa ry:ssä Jäseniä ei kohdella tasapuolisesti Päätös on yliopistolain vastainen KY on toiminut vastoin omia sääntöjään Päätöksellä KY lakkauttaa KY:n toiminnan Pakottaa korkeamman jäsenmaksun keräämiseen

32 32 Tilanne nyt (2) AYY:n valmistelu edennyt kohtuullisen hyvin Erimielisyydet on hiomista, suurempi kuvio on pääosin kasassa Kampuskysymys hiertää ja sen ohessa AYY:n keskustoimiston sijainti Samoin kampuspalveluista eri mieltä Saako/pitääkö sivukampuksilla olla (edes siirtymäaikana 2010) henkilökuntaa Pienempiä erimielisyyksiä: Hallitus-sihteeristö työnjako Järjestökentän järjestelyt

33 33 Tilanne nyt (3) Yhdistyksen rahoituksesta keskustellaan parasta aikaa Todennäköistä, että siirtymäaikana 2010 toiminta pyörii ainakin kohtuullisesti TKY: KY ry:n tulee voida toimia KY-talossa TKY: noin 300t euron vuosibudjetti 2010 KY ry:lle on mahdollinen siirtymäaikana Osoitettava vielä mihin se menee KY tehnyt laskelmat, että tällä pyöritetään hyvää toimintaa Vaatii huomattavasti nykyistä enemmän vapaaehtoistyötä (vrt. KUJ tai NESU ja vrt. KY:n 2009 budjetti 1,7 m euroa!) Näillä näkymin TKY ei halua yhtään työntekijää KY-yhdistykselle Tältä osin vielä useita etenemisvaihtoehtoja; prioriteetti (KYE keskustelujen pohjalta 2009) on tapahtumien järjestämisessä