Helsingin käräjäoikeus nro (liitteenä) Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin käräjäoikeus 28.4.2014 nro 18861 (liitteenä) Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö"

Transkriptio

1 Helsingin hovioikeus Tuomio Antamispäivä Nro 1210 Diaarinumero S 14/1934 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus nro (liitteenä) Asia Valittaja ja vastapuoli Oikeustoimen pätemättömyys ym. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Vastavalittaja ja vastapuoli Asian käsittely hovioikeudessa Valitus Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö Hovioikeus on myöntänyt Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiölle (jäljempänä KY-säätiö) jatkokäsittelyluvan Hovioikeus on kuultuaan asianosaisia ratkaissut erikseen KY-säätiön vaatimukset jättää Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (jäljempänä AYY) kanne tutkimatta. Hovioikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt vaatimukset päätöksestä (nro 247) ilmenevillä perusteilla. Pääkäsittely on toimitettu ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on vaatinut, että Helsingin kauppatieteiden ylioppilaskunnan (jäljempänä KY) antamat, viiden allekirjoitetun lahjakirjan mukaiset lahjat julistetaan pätemättömiksi tai ainakin jätetään oikeustoimilain 36 :n nojalla huomioon ottamatta tai niiden ehtoja sovitellaan lahjoitetun omaisuuden määrän osalta, KY-säätiö velvoitetaan palauttamaan lahjoitettu omaisuus AYY:lle (lukuun ottamatta RMF Tpo Twenty II -rahasto-osuuksia) tai korvaamaan omaisuuden arvo siltä osin kuin sitä ei voida palauttaa, KY-säätiö velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvauksena tai perusteettoman edun palautuksena lahjoitetun omaisuuden arvolle 3,5 prosentin vuosituottoa vastaava määrä alkaen omaisuuden palauttamiseen tai sen arvon suorittamiseen saakka, KY-säätiö velvoitetaan suorittamaan viivästyskorkoa palautettavan omaisuuden arvolle korko-

2 2 lain 4 :n 1 momentin mukaisine korkoineen 30 päivän kuluttua haasteen tiedoksiantopäivästä lukien, KY-säätiö velvoitetaan suorittamaan viivästyskorkoa ajalta kertyneelle 3,5 prosentin vuosituottomäärälle alkaen ja lukien kertyvälle 3,5 prosentin vuosituottomäärälle siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut käräjäoikeuden ratkaisun antopäivästä. Lisäksi AYY on vaatinut, että KY-säätiö velvoitetaan korvaamaan AYY:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut käräjäoikeudessa ,01 eurolla ja hovioikeudessa ,39 eurolla, molemmat määrät korkoineen, tai toissijaisesti, että AYY ja KY-säätiö pitävät oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan tai että AYY:tä ei ainakaan velvoiteta korvaamaan KY-säätiön oikeudenkäyntikuluja kokonaisuudessaan. Menettely lahjoituksissa Lahjoitukset olivat varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jäljempänä oikeustoimilain) 33 :ssä tarkoitetulla tavalla kunnianvastaisia ja arvottomia, hyvän tavan vastaisia, shikaaninomaisia ja ne rikkoivat oikeuden väärinkäytön kieltoa. Lahjoitukset olivat loukanneet AYY:n oikeutta. Lisäksi ne olivat oikeustoimilain 36 :ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomia. KY:n ja KY-säätiön säätiöinti- ja lahjoitusjärjestelyn ainoa tarkoitus oli ollut kiertää tuleva lainsäädäntö ja estää lahjoitetun omaisuuden siirtyminen AYY:lle. KY oli pyrkinyt vaikuttamaan lainvalmisteluun siten, että tuleva lainsäädäntö olisi mahdollistanut KY:n omaisuuden säilymisen kauppatieteiden opiskelijoilla. Tällainen toiminta ei ollut tavanomaista opiskelijavaikuttamista. Lahjoituspäätöksiä tehtäessä oli ollut ilmeistä, että lainsäätäjän tarkoitus oli ollut ylioppilaskuntien omaisuuden yhdistäminen uudelle ylioppilaskunnalle sen toiminnan turvaamiseksi. Lahjoitukset olivat heikentäneet AYY:n toimintaedellytyksiä. Lailla perustetulla ja toiminnaltaan kattavasti säännellyllä julkisoikeudellisella oikeushenkilöllä ei ollut mahdollisuutta tehdä epätavallisia ja lainsäädännön tarkoitusta loukkaavia järjestelyjä. Pääosa entisen KY:n omaisuudesta oli päätynyt KY:tä lähellä olevalle taholle, joka toteutti yliopistolaille vierasta tarkoitusta. KY-säätiö ei toteuttanut KY:n tarkoitusta, sillä AYY oli yliopistolain nojalla velvollinen järjestämään KY-säätiön toimintaa vastaavaa toimintaa kauppatieteiden opiskelijoille. Lahjoitetun omaisuuden määrä oli niin suuri, ettei sen voitu katsoa kohdentuneen ainoastaan turvaamaan kauppatieteellisen opiskelijatoiminnan jatkuvuus. Kauppatieteellisen opiskelijatoiminnan jatkuvuutta ei voitu turvata niillä varoilla, jotka lahjoitusten jälkeen jäivät KY:lle. KY ja KY-säätiö olivat olleet tietoisia hankkeen moitittavuudesta ja AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä lahjoitusten myötä. Järjestelyyn oli liittynyt itsekontrahointi ja edustusvallan yhtyminen, minkä kautta mahdollistettiin järjestely AYY:n vahingoksi. KY oli käyttänyt bulvaania KY-säätiön perustamisessa, jotta KY:n jäsenet eivät pystyisi valittamaan säätiön perustamisesta. Hanketta oli valmisteltu salassa muodollisen päätöksenteon välttämiseksi. Hankkeen sisällöstä oli myös annettu KY:n jäsenistölle ja ulkopuolisille todellisuutta vastaamaton kuva ja asiakirjoja oli tuhottu. KY:n jäsenet olivat saaneet tiedon hankkeesta ja sen tarkemmasta

3 3 sisällöstä niin myöhään, etteivät he olleet enää pystyneet vaikuttamaan hankkeeseen. Järjestely oli myös pantu täytäntöön escrow-sopimuksen avulla. Oikeustoimilain 33 :ssä tarkoitetun kunnianvastaisuuden ja arvottomuuden sekä hyvän tavan vastaisuuden osalta AYY on vedonnut lahjoitusjärjestelyn moitittavaan tarkoitukseen, pyrkimykseen estää KY:n jäsenistön valitusoikeuden käyttö, järjestelyn perusteettomaan salaamiseen, itsekontrahointiin ja edustusvallan yhtymiseen, KY:n ja KY-säätiön tietoisuuteen hankkeen moitittavuudesta, piittaamattomuuteen TKY:n asemasta ja sen asettamista edellytyksistä ylioppilaskuntien omaisuuksien siirtymisessä, tietoisuuteen AYY:n toimintaedellytysten heikkenemisestä sekä lahjoitetun omaisuuden sekä konkreettisesti että suhteellisesti suureen määrään ja arvoon. AYY on myös oikeuden väärinkäytön kiellon osalta vedonnut edellä mainittuihin perusteisiin lukuun ottamatta järjestelyn salaamista. Lahjoitusten shikaaninomaisuuden osalta AYY on vedonnut järjestelyn moitittavaan tarkoitukseen sekä siihen, että KY ja KY-säätiö olivat toimineet AYY:n vahingoksi tietoisena AYY:n toimintaedellytysten heikentymisestä ja hankkeen moitittavuudesta siten, että samat henkilöt olivat toimineet sekä lahjansaajan että lahjanantajan puolella. AYY on pitänyt lahjoituksia myös oikeustoimilain 36 :n nojalla kohtuuttomina kaikilla edellä mainituilla perusteilla. Huomioon ottaen lahjoitusjärjestelyyn johtaneet motiivit, osapuolten asema (myös AYY:n) lahjoitushetkellä, tekohetkellä vallinneet olosuhteet - erityisesti tietoisuus tulevan lainsäädännön sisällöstä - ja lahjoituspäätösten vaikutus AYY:hyn ja sen muihin kuin kauppatieteiden opiskelijoihin, järjestely oli niin epätasapainoinen, että se oli kokonaisarviona kohtuuton. Lahjoitetun omaisuuden arvo ja tuotto Lahjoitettu omaisuus oli sekä määrällisesti että suhteellisesti suuri. Lahjoitetun omaisuuden käypä arvo lahjoituspäätöksiä tehtäessä oli ollut 42,75 miljoonaa euroa ja sen AYY:lle palautettava arvo, joka oli laskettava asti, oli 41,63 miljoonaa euroa. Asiassa ei tullut antaa merkitystä sille, oliko KY:n omaisuus kertynyt jäsenmaksujen vai muiden tulojen myötä. Ylioppilaskunnan omaisuus muodosti yhden omaisuuserän. KY:n, Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (jäljempänä TKY) ja AYY:n toiminnan rahoittamisessa jäsenmaksujen osuus oli pieni. Ylioppilaskunnan toiminnasta saadut tulot olivat pieniä. Varsinaisen omaisuuden myyminen oli hidas ja hankalasti toteutettavissa oleva tapa hankkia rahoitusta. Näin ollen ylioppilaskunnan omaisuuden tuotto oli korostetussa asemassa tulolähteenä. Varjoylioppilaskunnan perustaminen lahjoittamalla 55 prosenttia KY:n varallisuudesta oli johtanut tarpeeseen korottaa jäsenmaksuja ja supistaa AYY:n toimintaa. Lahjoituksista voitiin katsoa kohtuullisiksi enintään 10 prosenttia lahjoitetun omaisuuden nettoarvosta eli noin 4,2 miljoonaa euroa. KY-säätiölle lahjoitetun omaisuuden arvo muodostui rahastoosuuksista noin 23,9 miljoonaa euroa ja Kauppakorkeakoulun Ylioppilas-

4 4 kunnan Asunto Oy:n ja Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n koko osakekannasta arvoltaan noin 18,3 miljoonaa euroa; eli yhtiöiden kiinteistöjen bruttoarvo yhtensä noin 24,5 miljoonaa euroa vähennettynä konsernin ulkopuolisille velkojille olleilla kiinteistöyhtiöiden veloilla yhteismäärältään noin 6,2 miljoonaa. Mikäli KY-säätiö ei pystynyt palauttamaan lahjoitettua omaisuutta sen alkuperäisessä muodossa, palautettavan omaisuuden arvo oli laskettava KY-säätiön tilinpäätöksen tase-erittelyn pohjalta per , jolloin lahjoitettu omaisuus oli siirtynyt säätiön taseeseen. Tällöin palautettavan omaisuuden arvo muodostui kiinteistöosakeyhtiön osakkeista, rahasto-osuuksista ja lainasaamisista kanteessa omaisuuden arvosta esitetysti. Lainasaamisten arvo on 0 euroa, edellyttäen että konserninsisäisiä lainoja ei ole vähennetty edellä mainittujen kiinteistöosakeyhtiöiden arvosta. Mikäli vastoin AYY:n käsitystä kiinteistöosakeyhtiöiden arvonmäärityksessä on vähennetty konserninsisäiset lainat, on lainasaamisten arvo euroa. Myös omaisuuden tuotto oli palautettava, koska KY ja KY-säätiö olivat aiheuttaneet AYY:lle tuottamuksellisesti tuoton määrää vastaavan vahingon. Tuotto perustui omaisuuden tuomaan lisäarvoon. Tuoton tuli kuulua AYY:lle lukien. Tuotto tuli joka tapauksessa palauttaa perusteettomana etuna. Viivästyskorkovaatimus tuotolle ei ollut korkovaatimus korolle vaan omaisuuden tuotolle. Oikeudenkäyntikulut KY-säätiö oli velvollinen korvaamaan AYY:n oikeudenkäyntikulut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 :n nojalla. Koska AYY oli KY:n seuraaja, oikeudenkäyntikulut oli korvattava myös lahjakirjojen sisältämän oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen liittyvän ehdon perusteella. Toissijaisesti asianosaisten oli itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a :n nojalla, koska asia oli ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että AYY:llä oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Asian epäselvyys ja merkitys AYY:lle huomioon ottaen oli ilmeisen kohtuutonta velvoittaa AYY korvaamaan KY-säätiön oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8b :n nojalla. Käräjäoikeus oli lisäksi ratkaissut monia väitteitä AYY:n hyväksi. Asiavaltuus AYY:llä oli asiassa asialegitimaatio. AYY:llä oli parempi oikeus lahjoitettuun omaisuuteen kuin KY-säätiöllä tai joka tapauksessa sellainen oikeudellinen asema, että se voi vaatia lahjoitusten vahvistamista pätemättömiksi ja lahjoitetun omaisuuden palauttamista itselleen. Kun AYY oli vaatinut omaisuuden luovuttamista itselleen, välttämätöntä oli tutkia lahjoitusten pätemättömyyttä. KY:n yleisseuraajana AYY:llä oli oikeus vedota kaikkiin sellaisiin pätemättömyysperusteisiin, joihin KY olisi voinut vedota. Vastavalitus Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö on vaatinut, että AYY:n säätiölle maksettavat oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa korotetaan vaadituiksi ,86 euroksi korkoineen. Lisäksi KY-säätiö on vaatinut, että AYY velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa

5 ,01 eurolla korkoineen. KY-säätiö oli voittanut asian käräjäoikeudessa, joten AYY tuli velvoittaa korvaamaan kaikki KY-säätiön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian ajamiseen käytetty tuntimäärä ja keskimääräinen tuntiveloitus 380 euroa olivat kohtuulliset. Asiassa oli kysymys laajasta riita-asiasta, jossa oli pidetty kolme valmisteluistuntoa ja pääkäsittely oli kestänyt seitsemän päivää. Oikeudenkäyntikirjelmät sekä kirjallinen- ja henkilötodistelu oli ollut laajaa. Oikeudenkäyntiaineiston huolellinen selvittäminen ja asiaan vastaaminen oli ollut välttämätöntä asian hoitamiseksi. AYY:n perusteettomat, virheelliset ja harhaanjohtavat väitteet sekä AYY:n jatkuva vaatimustensa ja väitteidensä muuttaminen olivat aiheuttaneet ylimääräistä työtä. Riidan kohteena ollut asia oli merkittävä KY-säätiölle. Myös omaisuuden arvo oli suuri. KY ja KY-säätiö olivat olleet vastaajina riidan kohteena olleista lahjoituksista useissa eri prosesseissa, joissa ne olivat joutuneet vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan siitä huolimatta, että olivat voittaneet asiat. Mikäli KY-säätiön oikeudenkäyntikuluja ei korvata kokonaisuudessaan, säätiön oikeudenkäyntikulurasitus asiakokonaisuudessa muodostui kohtuuttoman suureksi. AYY oli varakas ylioppilaskunta ja asiassa taloudellisesti vahvempi. Vastaukset Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö on vaatinut, että AYY:n valitus hylätään. Asiavaltuus AYY:llä ei ollut asiassa asiavaltuutta. AYY ei ollut ollut lahjoitustoimen osapuoli. AYY:llä ei ollut myöskään lakiin, seuraantoon tai sopimukseen perustuvaa oikeutta käyttää asiassa puhevaltaa. Lahjoitettu omaisuus ei ollut siirtynyt AYY:lle eikä AYY:lle ollut aiheutunut lahjoituksista velvollisuuksia. Lahjoituspäätökset oli tehty ja pantu täytäntöön ennen kuin AYY oli perustettu ja KY:n omaisuus siirtynyt sille. Myöhemmin voimaan tulleilla laeilla ei voinut olla merkitystä arvioitaessa lahjoitusten pätevyyttä. AYY ei ollut ollut KY:n seuraaja vaan uusi oikeushenkilö. Väite paremmasta oikeudesta lahjoitettuun omaisuuteen ei perustanut AYY:lle asiavaltuutta. Kanne ei myöskään koskenut sitä kysymystä. AYY:lle ei ainakaan ollut voinut siirtyä laajempia oikeuksia kuin, jotka KY:llä oli ollut. KY ei olisi voinut vaatia tekemiään lahjoituksia pätemättömiksi yhteisöoikeudellisin perustein, vaan tällainen oikeus oli kuulunut KY:n jäsenille. AYY:llä ei ollut lahjoitusten tekoaikaan ollut sellaista oikeutta, johon niiden pätemättömyys voisi vaikuttaa. AYY:llä ei näin ollen ollut oikeussuojan tarvetta. Menettely lahjoituksissa Lahjoituksia ei ollut tehty oikeustoimilain 33 :n tarkoittamalla tavalla olosuhteissa, joihin vetoaminen olisi kunnianvastaista ja arvotonta. Lahjoitukset olivat hyvän tavan mukaisia, ne eivät olleet shikaaninomaisia eivätkä ne rikkoneet oikeuden väärinkäytön kieltoa. Lahjoituksia ei tullut jättää huomiotta tai sovitella oikeustoimilain 36 :n nojalla.

6 6 Lahjoituksiin ei ollut liittynyt moitittavaa tarkoitusta. Lahjoituspäätösten arviointi oli tehtävä lahjoituspäätösten tekoaikana voimassa olleen lain nojalla. KY:llä, KY-säätiöllä tai niiden puolesta toimineilla ei lahjoituspäätöksiä tehtäessä ollut voinut olla tietoa lopullisen lainsäädännön sisällöstä. Uutta yliopistolakia tai sitä koskevaa hallituksen esitystä ei tuolloin ollut ollut. KY:llä oli ollut oikeus lahjoittaa omaisuuttaan. Lahjoitukset olivat olleet vanhan yliopistolain (645/1997), vanhan ylioppilaskunta-asetuksen (116/1998) ja KY:n perussääntöjen mukaiset. KY:n säätiöinti- ja lahjoituspäätösten tarkoituksena oli ollut turvata kylteriperinteen ja -kulttuurin jatkuminen tuleville kylterisukupolville uudessa monialaylioppilaskunnassa. KY:n päätösten oli tullut toteuttaa KY:n jäsenistön etua pitkällä aikavälillä. Mitään muita etuja tai tahoja KY:n ei ollut täytynyt ottaa huomioon. Myöskään yliopistolain voimaanpanosta annetussa laissa ei ollut rajoitettu yhdistyvien ylioppilaskuntien oikeutta määrätä omaisuudestaan ennen uuden yliopistolain voimaantuloa. AYY:lle oli jäänyt riittävä omaisuus lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen. KY:n KY-säätiölle lahjoittama omaisuus oli liittynyt KY:n yksityiseen toimintaan ja se oli kerrytetty muutoin kuin jäsenmaksuina KY:n julkisen hallintotehtävän puitteissa. KY:n tarjoamat palvelut kauppatieteen opiskelijoille olivat laajat ja kattoivat myös sellaisia toimintoja, joita monialayliopistoissa hoitivat osakunnat ja ainejärjestöt. Tällaisen toiminnan jatkaminen oli nykyisin mahdollista KY-säätiön ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:n (jäljempänä KY-yhdistys) kautta. AYY ei tarjonnut kyseistä toimintaa kauppatieteiden opiskelijoille. Kysymys ei ollut varjoylioppilaskunnasta vaan yleisesti hyväksytystä alakohtaisesta opiskelijatoiminnasta. Lahjoituspäätökset olivat myös yhdistyvien ylioppilaskuntien KY:n, TKY:n ja Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (jäljempänä TOKYO) neuvottelutulosten mukaiset. KY-säätiön perustamisessa ei ollut menetelty virheellisesti tai käytetty bulvaania. Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan seniorikilta ry (jäljempänä Seniorikilta) oli perustanut säätiön, koska mikäli KY olisi sen perustanut, KY ei olisi voinut saada merkittävää tukea säätiöltä, mikäli valmisteilla ollut yliopistolakiuudistus ei olisikaan johtanut KY:n lakkaamiseen. Päätös säätiön perustamisesta oli tehty lain ja perustajansa sääntöjen mukaisesti. Asiassa oli varmistuttu siitä, että säätiön tarkoitus oli samankaltainen kuin KY:n. KY-säätiön perustaminen oli lisäksi lahjoitusasiaan nähden erillinen oikeustoimi. Säätiön perustaminen ei ollut vaikuttanut KY:n ja sen jäsenistön etuihin. KY:n tekemistä lahjoituspäätöksistä KY:n jäsen oli voinut valittaa. KY oli osallistunut säätiön ja yhdistyksen sääntöjen laatimiseen vain, jotta niistä tulisi mahdollisimman samankaltaisia kuin KY:n. Lahjoitusjärjestelyssä ei ollut tapahtunut itsekontrahointia tai edustusvallan yhtymistä. Tietoja ei ollut salattu eikä KY:n jäsenistön valitusoikeutta lahjoituspäätöksistä ollut estetty. Päätökset oli tehnyt KY:n päätösvaltainen toimielin, jolla oli ollut riittävä tieto päätettävinään olleista asioista. Lahjoitusten valmistelu oli tehty edustajiston valtuutuksella ja edustajistoa oli kuultu valmistelun aikana. Jäsenistöä oli tiedotettu asianmukaisesti syksyllä 2008 lahjoituspäätöksistä ja niiden merkityksestä KY:lle. Tietoja hankkees-

7 7 ta oli ollut jäsenten saatavilla etukäteen ja heillä oli ollut mahdollisuus osallistua edustajiston kokoukseen, jossa päätökset oli tehty. Jäsenillä oli ollut oikeus valittaa päätöksistä. Ulkopuolisten tahojen tiedoilla ei ollut merkitystä, koska kysymys oli ollut KY:n yksityiseen toimintaan liittyvästä päätöksenteosta. Väitetty asiakirjojen tuhoaminen oli tavanomainen siivous. AYY:n toiveille saada haltuunsa KY:n vuosien saatossa yksityisellä toiminnalla kartuttama omaisuus ei ollut oikeudellista perustetta. KY:llä ei ollut myöskään lojaliteettivelvollisuutta AYY:tä tai TKY:tä kohtaan. Lahjoitukset olivat palvelleet KY:n etua. KY:llä oli ollut aito ja hyväksyttävä intressi edistää sen sääntöjenmukaisen tarkoituksen toteutumista. AYY oli joka tapauksessa menettänyt oikeutensa vedota pätemättömyyteen, koska se ei ollut tehnyt sitä kohtuullisessa ajassa. AYY oli nostanut kanteen vasta eli yli kolme vuotta sen jälkeen kun AYY oli syntynyt oikeushenkilönä ja tullut tietoiseksi lahjoituksista. AYY:llä oli ollut riittävä aineisto moitekanteen nostamiseksi heti vuoden 2010 alusta lukien. KYsäätiö oli joka tapauksessa ollut perustellussa vilpittömässä mielessä. KYsäätiöllä oli ollut sama tieto lahjoituksia tehtäessä vallinneista olosuhteista kuin KY:llä. KY oli ennen lahjoituspäätösten tekemistä eri asiantuntijoiden avulla varmistanut sen, että lahjoitukset olivat lain, asetuksen ja KY:n sääntöjen mukaisia. Lisäksi KY-säätiö oli ennen lahjoituspäätösten täytäntöönpanoa saanut tietoonsa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen, jossa lahjoituspäätösten oli katsottu olevan lain, asetuksen ja KY:n sääntöjen mukaisia. Vain oikeustoimen osapuoli saattoi vedota oikeustoimilain 36 :n kohtuullistamista koskevaan säännökseen eikä AYY:llä ollut tällaista asemaa. AYY:lle ei ollut myöskään syntynyt oikeuksia lahjoitettuun omaisuuteen. Lahjoitukset tai lahjakirjojen ehdot eivät joka tapauksessa olleet kohtuuttomia eikä niiden soveltaminen johtanut kohtuuttomuuteen. Lahjoitusten täytäntöönpano oli vastannut kummankin osapuolen tahtoa, jonka KY:n edustajisto oli lahjoitusten jälkeen vahvistanut. Lahjoitetun omaisuuden arvo ja tuotto Lahjoitetun omaisuuden arvo oli riidaton. Konsernin sisäisiä lainoja ei tullut vähentää kiinteistöosakeyhtiöiden arvosta. Vaatimus omaisuuden tuoton palauttamisesta oli perusteeton. AYY vaati tuottoa kahteen kertaan siltä osin kuin se vaati 3,5 prosentin vuosituottoa lainasopimusten mukaisille lainasaamisille ja kiinteistöyhtiöiden velattomille arvoille. KY:n lahjoitustoimi ei ollut kohdistunut AYY:hyn eikä AYY:llä ollut ollut sopimukseen perustuvaa oikeutta myöskään KY-säätiötä kohtaan. Kysymys ei siten voinut olla sopimukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta, vaan vahingonkorvauksen edellytyksiä tuli arvioida vahingonkorvauslain mukaan. Vahingonkorvausvastuun edellytykset eivät täyttyneet. KY ja KY-säätiö olivat toimineet lahjoitusjärjestelyssä lain, asetuksen ja KY:n sääntöjen mukaisesti sekä perustellussa vilpittömässä mielessä. Lisäksi vaatimus koski puhtaasti taloudellisia vahinkoja. AYY:lle ei myöskään ollut aiheutunut lainkaan vahinkoa saamatta jääneen tuoton muodossa. AYY:llä ei ollut oikeutta omaisuuteen, jonka tuottoa se vaati. Omaisuudelle

8 8 ei joka tapauksessa ollut kertynyt vaadittua tuottoa. Tuottokoron maksuvelvollisuus ei ylipäätään voinut alkaa ennen kuin lahjat katsottaisiin lainvoimaisella tuomiolla pätemättömiksi. KY-säätiö ei ollut voinut saada perusteetonta etua lahjoituksista AYY:n kustannuksella, koska ne olivat täyttäneet lain vaatimukset eivätkä AYY:n edellytykset selviytyä lakisääteisistä tehtävistään olleet vaarantuneet. KYsäätiö ei ollut myöskään saanut etua lahjoitetun varallisuuden tuotosta, sillä varat oli käytetty kyltereiden etujen ajamiseen. AYY ei ylipäätään olisi voinut saada enempää tuottoa kuin KY-säätiö oli saanut eli vuokratulot vähennettyinä kuluilla. Tuottoa ei ollut kuitenkaan jäänyt. Lainasaamisista AYY ei olisi voinut saada muuta tuottoa kuin lainasopimusten mukaisen korkokannan mukaisen tuoton. Lainasaamisten tuottona voitiin pitää vain lainasaamisten vuotuista korkoa siltä osin kuin korot oli peritty kiinteistöyhtiöiltä. Myös rahasto-osuuksien tuottovaatimus oli määrällisesti liiallinen. Viivästyskorkoa koskeva vaatimus oli perusteeton. Korkolakia sovellettiin vain rahavelalle suoritettavaan korkoon. Oikeudenkäyntikulut Koska AYY:n kanne tuli jättää tutkimatta tai ainakin hylätä, AYY:n oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 :n nojalla hylätä. AYY:llä ei ollut myöskään oikeutta saada oikeudenkäyntikulujaan korvatuksi lahjoitetuista varoista lahjakirjan ehtojen perusteella, sillä AYY ei ollut KY:n seuraaja vaan uusi oikeushenkilö, eikä sille ollut siirtynyt lahjoitettu omaisuus tai siihen liittyneet sitoumukset. Lahjoittajan tarkoitus ei myöskään ollut ollut, että AYY:n oikeudenkäyntikulut korvattaisiin lahjoitetuista varoista. AYY oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 :n nojalla velvollinen korvaamaan KY-säätiön asianosais- ja oikeudenkäyntikulut korkoineen ja arvonlisäveroineen. KY-säätiö ei ollut arvonlisäverovelvollinen ja arvonlisäveron osuus jäi siten sen lopulliseksi kustannukseksi. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta on vaatinut, että KY-säätiön vastavalitus hylätään. AYY on viitannut valitukseensa. KY-säätiön asiamiesten veloittama tuntimäärä ja veloitusperuste olivat joka tapauksessa liialliset. Ne olivat olleet määrällisesti huomattavasti suuremmat kuin AYY:n asiamiesten veloittama tuntimäärä ja veloitusperuste, vaikka AYY oli ollut kantajana asiassa. KYsäätiö oli myös esittänyt useita perusteettomia väitteitä, jotka käräjäoikeus oli ratkaissut AYY:n eduksi. Asia oli ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että AYY:llä oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Todistelu Aalto-yliopiston ylioppilaskunta ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden

9 9 säätiö ovat vedonneet käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiinsa. Pääkäsittelyssä on kuultu Tapani Väljää todistelutarkoituksessa sekä todistajina Jenni Männistöä, Kimmo Ilmari Kääriää, Kasper Max Leo Stenbäckiä, Heidi Katariina Telkkää, Kaarlo Olavi Väisästä, Saara Inkeri Hyrkköä, Iida Anna Inkeri Myllymäkeä, Teemu Antero Halmetta, Joakim Kristoffer Rehniä, Eerikki Johannes Nurmea, Matti Janne Parpalaa, Kirsti Inari Jerkkua, Iivo Johannes Paukkeria ja Heikki Juhani Halilaa. Hovioikeuden ratkaisu Kysymyksenasettelu Asiassa on ensisijaisesti kysymys siitä, ovatko KY:n antaman viiden lahjakirjan mukaiset lahjat pätemättömiä oikeustoimilain 33 :n nojalla, koska niihin vetoaminen on kunnianvastaista ja arvotonta tai sillä perusteella, että ne ovat hyvän tavan vastaisia, shikaaninomaisia tai rikkovat oikeuden väärinkäytön kieltoa. Toissijaisesti on kysymys siitä, ovatko lahjoitukset oikeustoimilain 36 :n mukaisesti kohtuuttomia. Asian tausta Opetusministeriössä oli syksyllä 2006 aloitettu yliopistouudistukseen liittyvä lainsäädäntövalmistelu. Keväällä 2007 uudistus oli kirjattu hallitusohjelmaan ja opetusministeriö oli jatkanut valmistelua ohjelman pohjalta (Nurmi). KY oli saanut tiedon uudistuksen vireillä olosta viimeistään keväällä 2007 (Männistö, Halme, Parpala, Paukkeri). KY oli heinäkuussa 2007 antanut Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:lle toimeksiannon selvittää KY:n omaisuuden mahdollista säätiöintiä (K31). KY:n edustajiston kokouksessa (K33=V88) oli käsitelty uuden ylioppilaskunnan muodostamiselle KY:n puolelta asetettavien reunaehtojen muodostamisprosessia, päätetty uudistukseen liittyvistä neuvotteluvaltuuksista ja velvoitettu KY:n hallitus valmistelemaan KY:n varallisuuden mahdollista säätiöintijärjestelyä edustajiston antaman ponnen (K5=V37) pohjalta. KY oli syksyllä 2007 alkanut neuvotella TKY:n ja TOKYO:n kanssa mahdollisen uuden ylioppilaskunnan rahoittamisesta (Kääriä, Halme). Vuodenvaihteessa KY oli pyytänyt eri asiantuntijoilta lausuntoja KY:n omaisuuden säätiöittämisen oikeudellisesta hyväksyttävyydestä (K4=V13- V15, Halila). KY oli keväällä 2008 tavannut useasti opetusministeriön virkamiehiä uudistukseen liittyen ja tuonut keskusteluissa esille ajatuksensa siirtää säätiöittämisen kautta omaisuuttaan pois itseltään (Nurmi, Kääriä). KY oli tavannut uudistukseen liittyen myös poliitikkoja ja asiantuntijoita (K26=V10).

10 10 KY:n edustajisto oli kokouksessaan päättänyt myöntää Seniorikillalle euron tuen killan 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi (K14=V44). Seniorikilta oli kokouspöytäkirjan mukaan (K50=V102) päättänyt perustaa KY-säätiön ja luovuttaa sille euroa säädepääomaksi. KY oli siirtänyt Seniorikillalle euroa (K35) ja Seniorikilta oli siirtänyt KY-säätiölle euron säädepääoman (K36). Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi yliopistolainsäädännöksi julkaistiin Opetusministeriö oli lähettänyt luonnoksen lausunnoille yliopiston intressipiirissä oleville yhteisöille (Nurmi). KY oli jatkanut tapaamisia virkamiesten, poliitikkojen ja asiantuntijoiden kanssa (K26=V10) ja antanut opetusministeriölle lausuman asiassa (Nurmi). KY ja TKY olivat neuvotteluissaan syksyllä 2008 päässeet yhteisymmärrykseen uuden ylioppilaskunnan rahoituksesta ja päättäneet, että esitys vietäisiin ylioppilaskuntien edustajistoille hyväksyttäväksi. Viimeisen sovintoesityksen mukaan KY:ltä siirtyisi AYY:lle kaikki asunnot ja 4,5 miljoonaa rahastoja ja KY pitäisi itsellään Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n, Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n ja noin 28 miljoonaa euroa rahastoja. TKY:ltä siirtyisi uudelle ylioppilaskunnalle koko omaisuus ja asunnot kaikille (K15=V45, Kääriä, Stenbäck). KY-säätiö merkittiin säätiörekisteriin Säätiön hallitukseen rekisteröitiin KY:ssä toimineita henkilöitä (K34). TKY:n edustajisto ei ollut hyväksynyt sovintoesitystä uuden ylioppilaskunnan rahoittamiseksi (Halme, Stenbäck). TKY oli avoimessa kirjeessään KY:lle (K54) todennut, ettei sopimusluonnosta voitu juridisista syistä hyväksyä. Ongelmana oli KY:n aikomus säätiöidä merkittävä osuus omaisuudestaan. TKY ei ollut hyväksynyt säätiöintiä. TKY oli pyytänyt KY:tä lykkäämään säätiöintipäätöstä ja että KY antaisi vielä mahdollisuuden sovinnolle. KY:n edustajisto oli kokouksessaan (K25=V1) päättänyt lahjoittaa KY-säätiölle lahjakirjojen (K1) mukaisesti Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Asunto Oy:n kaikki osakkeet, Kiinteistö Oy Arkadiankatu 28:n kaikki osakkeet sekä rahasto-osuuksia, lainasaamisia ja irtaimistoa. Lahjakirjat allekirjoitettiin Lahjoitetun omaisuuden arvo on ollut tuolloin 42 miljoonaa euroa. Hallituksen esitys yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (7/2009) on annettu Uusi yliopistolaki (558/2009) ja laki yliopistolain voimaanpanosta (559/2009) on hyväksytty eduskunnassa ja vahvistettu Laki yliopistolain voimaanpanosta on tullut voimaan KY, KY-säätiö ja Helsingin Kamari Oy ovat allekirjoittaneet

11 11 escrow-säilytyssopimuksen, jonka perusteella KY on luovuttanut lahjoitettavan omaisuuden Helsingin Kamari Oy:lle säilytettäväksi KY:n ja KY-säätiön lukuun siihen asti, kunnes lahjoituspäätöksistä tehty valitus on lainvoimaisesti ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa (K18=V19). Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa asiassa antamallaan päätöksellä nro 3736 (V59). Korkein hallinto-oikeus ei ole muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen numero 09/0756/1 lopputulosta, jolla hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen. Vuodenvaihteessa 2009/2010 KY oli hävittänyt huomattavan määrän säätiöintiin liittyvää asiakirja-aineistoa (Männistö, Halme, Hyrkkö) Uusi yliopistolaki on tullut voimaan KY, TKY ja TOKYO ovat tuolloin yhdistyneet uudeksi ylioppilaskunnaksi AYY:ksi ja lakanneet itse olemasta olemassa. Todistajien asemat KY:ssä, KY-säätiössä, Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat ry:ssä, KY-yhdistyksessä, TKY:ssä ja AYY:ssä Jenni Männistö, entinen Laakso, on ollut KY:n hallituksen jäsen vuonna 2006, sen puheenjohtaja vuonna 2007, KY:n edustajiston jäsen vuonna 2008 ja KY:n pääsihteeri vuonna Lisäksi hän on ollut KY-säätiön hallituksen puheenjohtaja elo-syyskuusta 2008 vuoden loppuun. Vuonna 2010 Männistö oli siirtynyt AYY:n palvelukseen työntekijänä. Kimmo Kääriä on ollut KY:n pääsihteeri vuoden 2006 syksystä vuoden 2009 syksyyn. Kasper Stenbäck on ollut KY:n edustajiston puheenjohtaja vuonna 2007 ja KY:n palveluksessa projektinjohtajana vuonna Katariina Telkkä, entinen Kyckling, on ollut KY:n hallituksen jäsen vuonna 2007 ja sen puheenjohtaja vuonna Lisäksi hän on ollut KY-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja vuonna Kaarlo Väisänen on ollut KY:n jäsen syksystä 1997 alkaen vuoden 2009 loppuun. Lisäksi hän on ollut AYY:n jäsen vuodesta 2010 alkaen. Saara Hyrkkö on ollut AYY:n edustajiston jäsen elokuussa pidettyjen vaalien jälkeen 2009, AYY:n hallituksen jäsen vuonna 2010, sen puheenjohtaja vuonna 2011, AYY:n edustajiston jäsen vuosina 2012 ja 2013 ja AYY:n edustajiston varajäsen vuosina 2014 ja Iida Myllymäki on ollut KY:n hallituksen jäsen vuonna 2008, TKY:n jäsen vuodesta 2008 alkaen, TKY:n tuotantotalouden killan tehtävissä vuonna 2009 ja AYY:n teekkarijaostossa vuonna Teemu Halme on ollut TKY:n pääsihteeri kesästä 2007 syyskuun loppuun 2009 ja AYY:n pääsihteeri vuodesta 2010 elokuun 2013 loppuun.

12 12 Matti Parpala on ollut KY:n hallituksen jäsen vuonna 2008, sen puheenjohtaja vuonna 2009 ja KY:n taloustoimikunnan jäsen vuosina Lisäksi hän on ollut KY-säätiön hallituksen jäsen vuosina 2011 ja 2012, ollut yksi KY-yhdistyksen perustajista ja sen hallituksen jäsen vuonna 2008 ja hallituksen puheenjohtaja vuonna Kirsti Jerkku on ollut KY:n talousjohtaja vuodesta 2005 marraskuuhun 2009 asti. Iivo Paukkeri on ollut KY:n hallituksen varapuheenjohtaja vuonna 2007, KY:n edustajiston puheenjohtaja vuonna 2008 ja sen jäsen vuonna Lisäksi hän on ollut KY-säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja vuonna 2008 ja hallintoneuvoston jäsen vuonna 2009 sekä KY-yhdistyksessä Tapani Väljä on ollut KY:n taloustoimikunnan jäsen vuodesta 1998 alkaen ja sen puheenjohtaja vuodesta 2005 vuoden 2009 loppuun asti. Väljä on lisäksi KY-säätiön hallituksen jäsen ja ollut myös sen puheenjohtaja. AYY:n asiavaltuus AYY on ensisijaisesti vedonnut oikeustoimilain 33 :n pätemättömyysperusteisiin. AYY on katsonut, että se voi vedota lahjoitusten pätemättömyyteen ja kohtuuttomuuteen, koska lahjoituksilla on loukattu AYY:n oikeutta ja koska AYY on KY:n seuraaja. KY-säätiö on puolestaan katsonut, ettei AYY:llä ollut asiavaltuutta asiassa. AYY ei ollut KY:n seuraaja eikä sillä ollut lahjoituspäätöksiä tehtäessä ollut sivullisasemaa eikä muutoinkaan lakiin tai sopimukseen perustuvia oikeuksia tai odotuksia, joita lahjoitustoimella olisi voitu loukata. Kolmannella on oikeus vedota oikeustoimilain pätemättömyysperusteisiin, jos hänen asemansa on sillä tavalla liitännäinen sopimusosapuoliin, että sopimus voi loukata hänen asemaansa (KKO 2007:18, Tammi-Salminen, Eva: Kolmannen mahdollisuus vedota oikeustoimilain pätemättömyysperusteisiin - näkökohtia ratkaisun KKO 2007:18 pohjalta. Lakimies 3/2007, s , s. 438). Kysymys oikeudesta vedota oikeustoimilain pätemättömyysperusteisiin on käytännössä merkityksellinen ennen kaikkea sellaisissa tilanteissa, joissa kolmannen asemaa ei turvata jo muunlaisin suojakeinoin. (Tammi-Salminen 2007, s. 439). Oikeuskäytännössä on ratkaisuja, joissa oikeustoimilain 33 :ään viitaten on julistettu pätemättömäksi sellainen sopijapuolten tekemä sopimus, jonka tarkoituksena on loukata sopimuksen ulkopuolisen kolmannen laillista oikeutta (KKO 1961 II 100, 1962 II 80 ja 1975 II 89). Myös sovitteluun voi kolmas vedota, jos sillä on riittävä intressi ja liityntä sopimukseen. Kun ei ole kysymys aidosti kahdesta eri sopijapuolesta vaan tiukasti samaan intressipiiriin kuuluvista tahoista, oikeudellisesti merkitykselliseksi tulee sopimuksen sovittelua arvioitaessa alkuperäisten sopijapuolten välisen suhteen sijasta alkuperäisen sopijapuolen suhde myöhempiin, vasta tuleviin, mutta kuitenkin ennakoitavissa oleviin osapuoliin (Tammi-

13 13 Salminen, Eva: KKO 2004:10 ja 2004:11. Oikeustapauskommentti. Lakimies 1/2005, s , s. 125). Mikäli KY ei olisi lahjoittanut omaisuuttaan KY-säätiölle, lahjoitettu omaisuus olisi siirtynyt AYY:lle yliopistolain voimaanpanosta annetun lain 8 :n 6 momentin nojalla. KY:n suorittamilla lahjoituksilla on siten ollut välitön vaikutus AYY:n varallisuusasemaan. Lahjoitukset on lisäksi tehty täytettäviksi sillä ehdolla, että AYY syntyy ja KY lakkaa. Täten hovioikeus katsoo, että AYY:llä on ollut sellainen liityntä lahjoituksiin, että sillä on oikeus vedota niiden pätemättömyyteen ja kohtuuttomuuteen. AYY:n reklamaatio Lahjoitusten tausta ja tarkoitus KY-säätiö on katsonut, että AYY on joka tapauksessa menettänyt oikeutensa vedota pätemättömyyteen, koska se ei ollut tehnyt sitä kohtuullisessa ajassa. AYY on syntynyt Halme on kertonut, että AYY oli heti synnyttyään ilmoittanut KY:lle, ettei se hyväksy lahjoituksia. AYY oli KY:lle lähettämässään kirjeessä (K24) todennut, että lahjoituksiin saattaa hallinto-oikeudessa vireillä olevien valitusten lisäksi liittyä yksityisoikeudellisia kysymyksiä, jotka voivat johtaa lahjoitusten pätemättömyyteen. AYY ilmoitti selvittävänsä näkökohtia ja varaavansa itselleen oikeuden esittää kantansa lahjoituksiin selvityksen valmistuttua. AYY:n asiamies on KY:lle lähettämässään kirjeessä (K24) ilmoittanut, että lahjoituksia on pidettävä myös yksityisoikeudellisesti arvioiden pätemättöminä. Jäljempänä esitetysti KY on vuodenvaihteessa hävittänyt laajalti lahjoituksiin liittyvää asiakirja-aineistoa. Halme on kertonut, että AYY:ssä oli vuosina 2010 ja 2011 odotettu ratkaisuja useisiin vireillä olleisiin hallintovalitusasioihin. Hyrkkö ja Halme ovat kertoneet, että AYY ja KY olivat käyneet asiasta sovintoneuvotteluja vuonna 2010 ja vielä vuonna 2011 oli yritetty löytää ratkaisua. Oikeusprosessin aloittamista oli siirretty sovintoneuvottelujen vuoksi. AYY on nostanut kanteen käräjäoikeudessa AYY on syntymisestään lähtien ollut lahjoitusten yksityisoikeudelliseen pätemättömyyteen liittyen aktiivisesti yhteydessä KY:hyn. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että AYY on vedonnut pätemättömyyteen kohtuullisessa ajassa. AYY on katsonut, että lahjoituksilla ei ole ollut hyväksyttävää tarkoitusta vaan niiden ainoana tarkoituksena on ollut kiertää tuleva lainsäädäntö ja estää KY:n omaisuuden siirtyminen AYY:lle. KY-säätiö on puolestaan katsonut, että lahjoitusten tarkoitus on ollut hyväksyttävä. Tarkoitus on ollut turvata sekä vahvan uuden ylioppilaskunnan syntyminen että KY:n kauppatieteiden opiskelijoiden eli kyltereiden perinteiden jatkuminen.

14 14 Näyttö KY:n hallituksen esityksessä edustajistolle uuden ylioppilaskunnan perustamisen reunaehdoista (V17) hallitus oli esittänyt linjausta, jonka mukaan tulisi saada aikaan yksi, vahva ja hyvät toimintamahdollisuudet omaava ylioppilaskunta ja samalla perustaa uudet oikeushenkilöt, jotka muodostettaisiin yhdistyvien ylioppilaskuntien pohjalta ja jotka jatkaisivat toimintaansa tieteenalakohtaisina opiskelijoiden yhdyssiteenä. Uudelle ylioppilaskunnalle olisi tarkoituksenmukaista siirtää tietyt jäsenpalvelut sekä opiskelijoiden edunvalvonta, viestintä sekä hallinnollisia tehtäviä. Muita tehtäviä etenkin ylioppilaskulttuurin ja muiden tämänkaltaisten tehtävien osalta voisivat hoitaa vanhojen ylioppilaskuntien pohjalta muodostuvat toimijat. KY ja TKY lahjoittaisivat varoja saman verran jokaista silloista jäsentä kohden. Uusien oikeushenkilöiden rahoituksesta vastaisivat silloiset ylioppilaskunnat. Reunaehtoja laatineeseen työryhmään kuulunut Telkkä on kertonut reunaehdoista yhtenevästi esityksen kanssa. Reunaehdoista ovat kertoneet myös Männistö, Stenbäck, Parpala, Jerkku ja Paukkeri. Tärkeää vahvan uuden ylioppilaskunnan syntymisen ohessa oli turvata kyltereiden perinteiden ja kulttuurin jatkuminen. KY:n päivätyssä projektisuunnitelmassa (K9=V40) yhdistyksen tai vastaavan perustamista on pidetty parhaana vaihtoehtona kylteriperinteen jatkamiseksi ja katsottu, että käytännössä kaikki varat, joita ei katsota tarpeelliseksi antaa uudelle ylioppilaskunnalle, pyritään turvaamaan tulevaisuuden kyltereiden päätösvallan alle esimerkiksi säätiöimällä. Lahjakirjojen (K1=V3) mukaan lahjoituspäätöstä tehtäessä oletuksena oli ollut, että KY itsenäisenä kauppatieteen opiskelijoiden ylioppilaskuntana lakkaa olemasta yhdistyessään TKY:n ja TOKYO:n kanssa uudeksi Aaltoyliopiston ylioppilaskunnaksi. Jos KY ei lakkaa olemasta itsenäisenä kauppatieteen opiskelijoiden ylioppilaskuntana, purkautuu lahjoitus. Männistö on kertonut, että KY oli poikennut monista muista ylioppilaskunnista siten, että KY:ssä oli toteutettu laajemmin opiskelijoiden kulttuurisia, liikunnallisia ynnä muita "pehmeitä" toimintoja. Muut ylioppilaskunnat ovat keskittyneet selkeämmin vain edunvalvontaan, ja kulttuurisia tarpeita ovat pääosin toteuttaneet erilliset ainejärjestöt tai osakunnat. Vuoden 2007 lopussa KY:n taseessa (V77) on ollut varallisuutta jäsentä kohden noin euroa ja TKY:n taseessa noin euroa. Halme on kertonut, että AYY:ssä teknillistä alaa opiskelevia on noin , kauppatieteilijöitä noin ja taideopiskelijoita noin Parpala on kertonut tämän johtaneen siihen, että teknillisen alan opiskelijoilla on aina ollut enemmistö AYY:n edustajistossa. Hyrkkö on kertonut, että KY ei ollut pyrkinyt saamaan aikaan normaalia suppeampaa uutta ylioppilaskuntaa vaan pikemminkin paremman kuin osiensa summa. Näytön arviointi Yhteneväisen todistelun perusteella hovioikeus katsoo selvitetyksi, että KY:n tarkoituksena oli ollut, että uusi ylioppilaskunta olisi vahva opiskeli-

15 15 joiden etujen valvoja, mutta että samalla haluttiin turvata kauppatieteiden opiskelijoiden kulttuurin ja perinteiden jatkuminen AYY:stä erillisenä toimintana. KY oli pitänyt lähtökohtana, että AYY keskittyisi ylioppilaskunnan perustehtäviin kuten edunvalvontaan ja hallintoon, ja että muita opiskelijoiden toimintoja toteuttaisivat muut toimielimet. KY:n näkemyksiä on pidettävä ymmärrettävänä ottaen huomioon, että KY on aikaisemminkin toteuttanut opiskelijoiden tarpeita laajemmin kuin ylioppilaskunnat yleisesti. Näin ollen se on myös toiminnan ylläpitämiseen tarvinnut muita ylioppilaskuntia suurempaa varallisuutta. Asiassa on riidatonta, että AYY:n jäsenistön suureksi enemmistöksi ovat tulleet vanhan TKY:n opiskelijat. Heillä on siten ollut yhteensä eniten valtaa päättää AYY:n edustajiston kokoonpanosta ja siten välillisesti eniten vaikutusvaltaa AYY:n päätöksentekoon. Näin ollen on pidettävä ymmärrettävänä myös sitä, että KY on halunnut KY:ltä ja TKY:ltä siirtyvän varallisuutta AYY:lle ylioppilaskuntien jäsenmäärien mukaisessa suhteessa. Näin toimien varallisuus olisi suhteessa siihen, miten paljon valtaa vanhojen ylioppilaskuntien opiskelijoilla olisi uudessa ylioppilaskunnassa. Edellä lausutuin perustein hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että AYY:n lahjoitusmenettelyn tarkoitusta ei lähtökohtaisesti ole pidettävä hylättävänä. Lainsäätäjän tarkoitus AYY:n mukaan yliopistouudistuksen tarkoituksena oli, että yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus siirtyisi kokonaisuudessaan uudelle ylioppilaskunnalle. KY:llä ei siten uudistuksen valmisteluaikana olisi ollut oikeutta tehdä poikkeuksellisia varallisuusjärjestelyjä. KY-säätiön mukaan ylioppilaskuntauudistuksella ei ollut merkitystä asiassa, koska lahjoituspäätökset oli tehty vaiheessa, jossa uudistuksen tarkka sisältö ja ylipäätään sen toteutuminen oli vielä ollut epävarmaa. Uusi lainsäädäntö Yliopistolain voimaanpanosta annetun lain (559/2009) 8 :n 1 momentin mukaan vanhojen yliopistojen ylioppilaskunnat jatkavat toimintaansa uusien yliopistojen ylioppilaskuntina. Pykälän 2 momentin mukaan yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat yhdistyvät uuden yliopiston ylioppilaskunnaksi (uusi ylioppilaskunta) Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat vastaavat uuden ylioppilaskunnan järjestäytymisestä. Yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat voivat ryhtyä järjestäytymisen edellyttämiin toimenpiteisiin ennen uuden yliopistolain voimaantuloa. Pykälän 6 momentin mukaan yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus siirtyy uudelle ylioppilaskunnalle. Uusi ylioppilaskunta vastaa niistä velka-, palvelu-, hankintaja muista sitoumuksista, joihin yhdistyvien yliopistojen ylioppilaskunnat ovat sitoutuneet ja jotka koskevat uudelle ylioppilaskunnalle siirtyvää omaisuutta ja toimintaa. Yliopistolakia ja siihen liittyviä lakeja koskevan hallituksen esityksen voimaanpanolain 8 :ää koskevien perustelujen mukaan yhdistyvien ylioppilaskuntien velka-, palvelu-, hankinta ja muut sitoumukset siirtyisivät uudel-

16 16 le ylioppilaskunnalle. Edellä mainitun johdosta myös yhdistyvien ylioppilaskuntien varallisuus kokonaisuudessaan siirtyisi uudelle ylioppilaskunnalle jotta sitoumusten lisäksi voitaisiin turvata ylioppilaskuntien laissa säädettyjen julkisten tehtävien pitkäjänteinen toteuttaminen myös tulevien opiskelijajäsenten osalta (HE 7/2009 vp s. 83). Luonnos hallituksen esitykseksi on näiltä osin ollut samansisältöinen kuin hallituksen esitys. Näyttö Lainsäädäntövalmistelua johtanut hallintoneuvos Nurmi, joka on vahvistanut antamansa lausunnon (K3) sisällön, on kertonut, että yliopistolain uudistuksessa oli ollut tarkoituksena, että vanhojen ylioppilaskuntien varallisuudet siirtyisivät kokonaisuudessaan uudelle ylioppilaskunnalle, jotta turvattaisiin opiskelijoiden asema ja jotta uudesta ylioppilaskunnasta tulisi yhtä vahva kuin vanhat ylioppilaskunnat. Tapaamisissaan KY:n edustajien kanssa Nurmi oli kertonut näille olevansa hyvin kriittinen KY:n suunnitelmiin siirtää omaisuuttaan pois. Ylioppilaskuntien omaisuuden yksityistäminen oli ongelmallista, koska ylioppilaskuntien jäsenyys on opiskelijoille pakollista. Ylioppilaskunta oli lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, jonka perustamisesta ja lakkaamisesta säädettiin lailla, kun taas erillisten toimijoiden syntyminen ja lakkaaminen oli yksityisten päätösten varassa. Ylioppilaskunnalla oli tietyt tehtävät ja velvoitteet omaisuutta koskien sekä velvollisuus noudattaa hallintolakia ja julkisuuslakia kuten viranomaisissa, mikä taas ei koskenut yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Ylioppilaskunnan tehtävät muodostivat kokonaisuuden eivätkä ne olleet jaettavissa. Kulttuuri- ja perinnetoiminta oli perinteisesti katsottu ylioppilaskunnan varsinaiseksi toiminnaksi. Ylioppilaskunta saattoi tehdä yksityisoikeudellisia toimia ja periaatteessa siirtää lain ja tarkoituksensa ulkopuolisia tehtäviä pois itseltään. Tähän vaikutti se, missä laajuudessa ylioppilaskunta toimi ja millaiset taloudelliset resurssit sillä oli. Jos suuri osa omaisuudesta siirrettiin pois, viimeistään siinä vaiheessa tulivat toimivallan rajat vastaan. Muutoin siirron hyväksyttävyyden arviointi kuului tuomioistuinlaitokselle. Viime kädessä lainsäädännön rajat alkoivat lain voimaanpanosta, mutta vanhassa yliopistolaissa oli vastaavat säännökset varallisuuden käytöstä kuin uudessa yliopistolaissa. Kanta ei ollut opetusministeriön virallinen kanta, mutta ennen lausunnon antamista Nurmi oli keskustellut sen sisällöstä ministeriössä. Nurmen kanta oli myös ollut Suomen hallituksen kanta. Kääriä on kertonut, että opetusministeriössä käydyissä keskusteluissa opetusministeri Henna Virkkunen ja valtiosihteeri Heljä Misukka eivät juurikaan olleet halunneet ottaa kantaa säätiöittämiseen, mutta olivat haluneet, että asia ratkaistaan yhteisymmärryksessä. Nurmi oli sen sijaan vastustanut omaisuuden uudelleenjärjestelyjä voimakkaasti. KY:n hallituksen tulevaisuuskoulutuksessa (K15 ) oli todettu, että opetusministeriö oli indikoinut jo syksyllä 2007 tukevansa vain ratkaisua, jossa kaikki omaisuus menee yhteen. Neuvotteluja koskevasta tapaamismuistiosta (K38=V91) ilmenee, että Nurmen lisäksi myös valtiosihteeri Misukka oli suhtautunut säätiöittämiseen kriittisesti. KY:lle, TKY:lle ja TOKYO:lle lähettämässään sähköpostissa (K27) Misukka oli toivonut, että KY, TKY ja TOKYO pääsisivät yhteisymmärrykseen uuden ylioppilaskunnan rakenteesta ja todennut että opetusministeriöllä ei ollut virallista kantaa säätiöittämisen hyväksyttävyyteen.

17 17 Lahjoitusten valmisteluun liittyvä menettely Halila on kertonut, että jotta lainsäätäjän tarkoitukseen voidaan vedota näyttönä sen tulee olla etukäteen selvitettävissä asiakirjoista, ensisijaisesti lain tekstistä ja toissijaisesti lain esitöistä kuten hallituksen esityksestä ja komitean mietinnöstä. Lakia valmistelleen virkamiehen näkemyksellä ei ollut merkitystä. Halila oli itse tehnyt vastaavia säätiöintivalmisteluja uudistuksen varalta Helsingin yliopiston osalta. Halila oli tiedustellut Patentti- ja rekisterihallitukselta säätiöinnin mahdollisuutta ja saanut myönteisen vastauksen. Säätiöinti olisi ollut mahdollista, koska säätiöllä oli sama tarkoitus kuin rahastolla, jossa varat olivat. Säätiöintiä ei lopulta ollut toteutettu. Näytön arviointi Hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että uudesta yliopistolaista, yliopistolain voimaanpanolaista taikka lakien esitöistä ei löydy vastausta siihen, saattoiko yhdistyvä ylioppilaskunta lahjoittaa omaisuuttaan uudistuksen valmistelun vireillä ollessa eli ennen ylioppilaskuntien yhdistymistä Lakeja valmistellut virkamies Nurmi on suhtautunut KY:n säätiöintisuunnitelmiin kriittisesti, mistä KY on ollut tietoinen. Nurmen kantaa ei kuitenkaan voida pitää virallisena osoituksena lainsäätäjän tarkoituksesta ottaen huomioon, että kanta ei ilmene lainsäädäntöasiakirjoista ja että opetusministeriön valtiosihteeri Misukka on nimenomaisesti ilmoittanut yhdistyville ylioppilaskunnille, että opetusministeriöllä ei ole virallista kantaa säätiöittämisen hyväksyttävyyteen. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että asiassa ei ole osoitettu, että KY:n lahjoitusmenettely olisi ollut lainsäätäjän tarkoituksen vastainen. AYY on katsonut, että lahjoitusmenettelyyn on liittynyt salailua ja lobbausta, mikä osaltaan osoittaa menettelyn moitittavuutta. Salailu KY:n hallituksen kokouksessa (K32) oli julistettu salaiseksi hallituksen esitys edustajistolle uuden ylioppilaskunnan perustamisen neuvotteluvaltuuksista. KY:n edustajiston kokouksessa (K33=V88) edellä mainituista neuvotteluvaltuuksista päättäminen sekä edustajiston ponsi KY:n omaisuuden mahdollisesta säätiöinnistä (K5=V37) oli käsitelty suljetuin ovin niin, että muut kuin äänivaltaiset edustajiston jäsenet ja KY:n toimihenkilöt eivät olleet saaneet olla läsnä. Edustajiston ponnen mukaan esityksen hyväksyessään KY:n edustajisto velvoitti hallituksen valmistelemaan uuden Suomessa toimivan rekisteröidyn yhdistyksen tai rekisteröidyn säätiön perustamisasiakirjat ja säännöt silmällä pitäen sitä mahdollisuutta, ettei innovaatioyliopiston syntyessä nykyisten ylioppilaskuntien yhdistymisprosessi menisi KY:n nykyjäsenten etujen mukaisella ja edustajiston hyväksymällä tavalla. Rekisteröidyn yhdistyksen/säätiön perustaminen tulisi valmistella mahdollisimman pitkälle niin, että mahdolliset tulevaisuudessa varallisuuden siirtoon liittyvät toimet voitaisiin toteuttaa uuden rekisteröidyn toimijan suuntaan välittömästi edustajiston niin päättäessä. Edustajiston kokouksessa (K25=V1) oli päätetty lahjoituksista. Lahjakirjat oli käsitelty suljetuin ovin siten, että läsnä olivat saaneet olla ää-

18 18 nivaltaisten edustajiston jäsenten lisäksi pääsihteeri, talousjohtaja, Olli Kela, Mikko Alakare, Juha Viertola ja Mikko Leppänen. Kokouksessa kaikki asian valmistelua koskevat asiantuntijalausunnot, asiantuntijamuistiot sekä lahjoituksia koskevat lahjakirjat oli julistettu salaisiksi asti. Stenbäck on kertonut, että ponsi oli määrätty salaiseksi, jotta KY:n neuvotteluasema TKY:n ja TOKYO:n kanssa käydyissä neuvotteluissa olisi säilynyt. Parpala on kertonut, että lahjakirjat oli käsitelty salaisesti, koska neuvottelut TKY:n ja TOKYO:n kanssa olivat tuolloin olleet vielä käynnissä eikä neuvotteluja ollut haluttu vaarantaa. Myllymäki on kertonut koko asiakokonaisuuteen liittyvän salailun johtuneen siitä, että erilaiset vaihtoehdot säätiöintihankkeessa oli haluttu selvittää ja varmistaa, että kukaan ei pystyisi tekemään asiassa valitusta ja viivästyttämään sitä siinä vaiheessa kun lopullisia päätöksiä ei vielä ollut tehty. Salassapitoa oli korostettu hallituksen jäsenille heidän koulutuksessaan keväällä Tiedottaminen Jerkku on kertonut, että KY:n taloustoimikuntainformaatio (V85a-h) eli katsaus KY:n taloudellisesta tilanteesta oli aina käyty lävitse edustajiston kokouksissa (ks. V80 ja 82). Informaatiossa oli mukana taulukko, josta ilmeni parhaiten omaisuuden arvo kulloinkin sekä omaisuuteen kohdistuneet velat. Taloustoimikuntainformaatiot oli julkaistu yhdessä edustajiston kokousten pöytäkirjojen kanssa KY:n ilmoitustaululla ja internetissä. KY oli lähettänyt jäsenilleen (V26b) sähköpostin, jossa jäsenille oli kerrottu Aalto-yliopiston syntymisestä ja KY-yhdistyksen perustamisesta. Samalla oli todettu, että yhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi yhtenä vaihtoehtona oli harkittu mahdollisuutta säätiöidä osa KY:n nykyisestä omaisuudesta, mutta että suunnitteluprosessi oli vielä kesken. Edustajiston julkisessa kokouksessa (V80) oli todettu, että KY:n omaisuuden osalta säätiöinti näytti todennäköiseltä vaihtoehdolta. Kokouksessa oli myös todettu, että KY pyrki saamaan sovintoesityksen aikaan yhdessä TKY:n kanssa. KY oli sähköpostina lähettämässään jäsentiedotteessa (K28b) todennut, että edustajiston seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin esitys KY:n omaisuuden säätiöimisestä, minkä tarkoituksena oli turvata kyltereiden oman yhteisön tulevaisuus osana Aalto-yliopistoyhteisöä. Kokouksessa oli tarkoitus päättää myös tulevan Aalto-ylioppilaskunnan rahoittamisesta. Kokouskutsussa edustajiston kokoukseen (V76) oli esityslistalla mainittu muun muassa KY-yhdistyksen toiminta-avustuksesta sekä KY:n omaisuuden lahjoittamisesta päättäminen. KY oli myös internetsivuillaan (V27) tiedottanut kokouksesta. Tiedotteessa oli mainittu, että edustajisto oli syksystä 2007 lähtien aktiivisesti ohjannut KY:n valmistautumista Aalto-yliopistohankkeen tuomaan muutokseen. KY oli yhteistyössä TKY:n ja TOKYO:n kanssa suunnitellut tulevan AYY:n rakennetta ja toimintaa sekä valmistautunut luomaan myös kauppatieteilijöille oman yhteisön yliopistoon. Valmistelu oli edennyt siihen pisteeseen, että edustajiston seuraavassa kokouksessa oli käsiteltävänä päätösesitykset AYY:n rahoitta-

19 19 misesta sekä lahjoituksista KY-yhdistykselle ja KY-säätiölle. KY oli internetsivuillaan (V29) tiedottanut, että KY:n edustajisto oli kokouksessaan päättänyt, että KY:n koko asuntolakiinteistökanta ja vähintään 4,5 miljoonan euron arvosta rahasto-osuuksia siirtyisi AYY:lle Lisäksi KY-yhdistykselle oli päätetty myöntää toimintaavustusta euroa. KY-säätiölle oli päätetty lahjoittaa KY:n sijoituskiinteistöt sekä 23,5 miljoonan euron arvosta rahasto-osuuksia. Tiedotteessa oli vielä ilmoitettu, että päätös pohjautui KY:n ja TKY:n yhteistyössä valmistelemaan sovintoesitysluonnokseen, jonka lähtökohtana oli ylioppilaskuntien jäsenmääräsuhde. KY:n yleisölle julkaisemassa tiedotteessa AYY:lle siirtyvän asuntolakiinteistön arvoksi oli ilmoitettu 53 miljoonaa euroa (K51=V103). Väisänen on kertonut seuranneensa yliopistouudistusta aktiivisemmin syksystä 2007 alkaen. Hän oli loppuvuodesta 2007 tai alkuvuodesta 2008 käynyt keskusteluja Stenbäckin ja Männistön kanssa eikä säätiön perustaminen tai varojen lahjoittaminen ollut neuvotteluissa tullut esille. Syksyllä 2007 vallalla oli ollut ajattelu, että ainejärjestöt jäisivät tiedekuntajärjestöiksi uuden ylioppilaskunnan rinnalle. Omaisuuden siirtoaikeista Väisänen oli saanut tietää syys-lokakuussa Ennen edustajiston kokousta Väisänen oli erään toisen henkilön kanssa pyytänyt kokouskutsussa mainittuja valmisteluasiakirjoja ja edustajiston kokouksen salaisia asiakirjoja nähtäväksi. Pyyntöön ei ollut suostuttu. Kokouksessa ei ollut esitetty perustetta valmisteluasiakirjojen ja lahjakirjojen salassapidolle. Kääriä on puolestaan kertonut, että KY:n jäsenkunta oli koko prosessin ajan pidetty hyvin ajan tasalla vaihtoehdoista ja siitä, mihin prosessi oli kehittymässä. Asiakirjojen hävittäminen Männistö on kertonut, että vuodenvaihteessa KY:ssä oli käyty sektorikohtaisesti lävitse sähköiset ja paperiset asiakirjat ja hävitetty tarpeettomat asiakirjat. Näin oli tapana tehdä aina vuodenvaihteessa, jotta uuden hallituksen oli helpompi päästä alkuun ilman turhia asiakirjoja. Männistö oli polttanut joitain hävitettäviä asiakirjoja itselleen cd:lle, jotta voisi niihin tarvittaessa palata. Hyrkkö on kertonut, että AYY oli poliisin avustuksella yrittänyt saada hävitettyjä asiakirjoja käyttöönsä. Poliisista AYY ei kuitenkaan ollut saanut apua, mutta myöhemmin oli ilmennyt, että asiakirjat löytyvät KY:n työntekijältä eli Männistöltä. Väisänen on kertonut tutustuneensa hävitettyyn aineistoon ja että se oli sisältänyt olennaisia asiakirjoja säätiöintiin ja lahjoituksiin liittyen. Asiakirjoista oli muodostunut kattava kuva siitä, mitä asiassa oli vuosina tapahtunut. Näytön arviointi KY:n edustajiston kokouksen pöytäkirjasta (K33=V88) ilmenee, että lahjoitushankkeen valmistelu ja lahjoitukseen johtaneet syyt oli alusta alkaen pidetty salassa muilta kuin KY:n edustajistolta ja toimihenkilöiltä. Salailu oli jatkunut lahjoituspäätöstä tehtäessä kun kaikki asian valmisteluasiakirjat sekä lahjakirjat oli määrätty salassa pidettäviksi. Valmisteluun liittyvät asiakirjat oli myös sittemmin hävitetty vuodenvaihteessa Julkisista asiakirjoista ja tiedotteista sekä Väisäsen kertomasta

20 20 päätellen KY:n jäsenistö oli saanut tietoa säätiöintihankkeesta vasta syksystä 2008 alkaen eli vain vähän ennen lahjoituspäätösten tekoa, eikä tuolloinkaan siitä, miltä osin KY:n omaisuutta on ollut tarkoitus lahjoittaa. Näin ollen jäsenistöllä ei ennen lahjoituspäätösten tekoa ole ollut yksityiskohtaista tietoa lahjoitukseen johtaneista syistä, lahjoituksen toteuttamistavasta taikka asiantuntijoiden kannanotoista säätiöinnin hyväksyttävyyteen. Vaikka KY:n reunaehdot uuden ylioppilaskunnan perustamiselle olivatkin olleet KY:n jäsenten saatavilla, ei niistä ollut yksityiskohtaisesti pääteltävissä, miten KY:n oli ollut tarkoitus turvata niiden toteutuminen. Näillä perusteilla hovioikeus katsoo, että asiassa oli pyritty tietoisesti salaamaan lahjoituksiin liittyneitä syitä, lahjoitusten valmistelua sekä lahjoitusten laajuutta ja niiden ehtoja jäsenistöltä ja ulkopuolisilta. Lobbaus AYY on katsonut, että KY on epäasiallisesti pyrkinyt vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön. KY-säätiön mukaan KY:n virkamiesten kanssa käymät keskustelut olivat olleet normaaleja keskusteluja lainsäädännön valmistelussa. KY:n edustajat olivat neuvotelleet useasti virkamiesten kanssa (K26 =V10). Lukuisissa keskusteluissa virkamiehenä mukana ollut Nurmi on kertonut, että opetusministeriö oli ollut avoin keskusteluihin eri intressipiirien kanssa. Opetusministeriö oli myös pyytänyt lausuntoja eri intressipiireiltä. Asiassa ei kuitenkaan ole ilmennyt, että KY olisi epäasiallisesti pyrkinyt vaikuttamaan lainsäädännön sisältöön. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoo, että asiassa ei ole tapahtunut sellaista vaikuttamista, jolla olisi ratkaisevaa vaikutusta arvioitaessa lahjoitusten yksityisoikeudellista pätevyyttä ja kohtuullisuutta. Bulvaanin käyttö AYY on katsonut, että KY oli käyttänyt bulvaania eli Seniorikilta ry:tä KYsäätiön perustamisessa. KY oli siten tosiasiassa itse perustanut KY-säätiön. KY-säätiö on kiistänyt bulvaanin käytön. Näyttö Stenbäckin laatimassa projektisuunnitelmassa (K9=V40) on todettu, että helmikuussa valitaan säätiön perustaja, helmi-elokuussa kerätään alkupääoma säätiöön ja syyskuussa perustetaan säätiö. KY:n seniorikillan 20- vuotisjuhlatukea koskevassa esityksessä (K 16) on todettu, että koska aukotonta varmuutta säätiön perustamisesta ei ollut, oli parasta että säätiön perustaisi jokin ulkopuolinen taho. Parhaaksi ja luotettavimmaksi ulkopuoliseksi tahoksi on todettu Seniorikilta. "Esitettävä tuki = alkupääoma säätiön perustamiseen". KY:n edustajisto oli kokouksessaan (K14=V44) päättänyt myöntää Seniorikillalle euron tuen killan 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Päätöksen mukaan tuen tarkoituksena oli ollut tukea Seniorikiltaa alumnitoiminnan kehittämisessä, kylteriperinteen säilyttämisessä sekä kauppatieteilijöiden pyrkimysten edistämisessä ja heidän yhdyssiteenään toimimises-

CnsrnÉN a SN u-man HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN SÄÄTTÖT,LE ANTA. MAT LAHJAT

CnsrnÉN a SN u-man HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN YLIOPPILASKUNNAN SÄÄTTÖT,LE ANTA. MAT LAHJAT CnsrnÉN a SN u-man Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö Hallitus Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 Helsinki Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy PL 233 (Eteläesplanadi l4), 00131 Helsinki Y-tunnus

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiaesittely

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiaesittely Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiaesittely Asia S14 / 1934 AYY vastaan KY-säätiö Asianajajat Jouko Huhtala & Jerker Pitkänen 1 Aluksi 2 Mistä asiassa on kyse? KY siirsi suurimman osan omaisuudestaan

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiaesittely

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiaesittely Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan asiaesittely Asia L12 / 1806 AYY vastaan KY-säätiö Asianajaja Jouko Huhtala OTM Heidi Paananen 1 Asiaesittelyn sisältö 1. Mistä asiassa kyse? 2. Säätiöinnin ja lahjoitusten

Lisätiedot

Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvelvollisuus

Oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvelvollisuus 14 Kantajan kirjallinen lausuma Seuraamukset Päävaatimuksen seurannaisvaatimus KY:n KY-säätiölle lahjoittaman omaisuuden palauttamisesta viivästyskorkoineen oli perusteeton. Perustetta KY-säätiölle lahjoitetun

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.2.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.2.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS YHTEENVETO Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.2.2014 L 12/1806 Kantaja Vastaaja Asia Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Espoo 0101365-5 Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden

Lisätiedot

KY-SÄÄTIÖN VAATIMUKSET

KY-SÄÄTIÖN VAATIMUKSET LOPPULAUSUNTO Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö Helsingin hovioikeus 20.4.2015 asia S 14/1934 AYY vastaan KY-säätiö Laamanni, asianajaja Seppo Kemppinen ja asianajaja Kristiina Harenko 2 KY-SÄÄTIÖN

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Espoo 0101365-5. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0. Oikeustoimen pätemättömyys ym.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Espoo 0101365-5. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0. Oikeustoimen pätemättömyys ym. L.U m U*f> P^L 1 & LA 'N UD!^/V/'U?U HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine Käräjätuomari Merja Lahti Käräjätuomari Juha Hartikainen TUOMIO Annettu kansliassa 28.4.2014 Kello 13.00 14/18861

Lisätiedot

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan loppulausunto

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan loppulausunto Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan loppulausunto Asia L12 / 1806 AYY vastaan KY-säätiö Asianajaja Jouko Huhtala OTM Heidi Paananen 1 Loppulausunnon sisältö 1. Aluksi 2. Tosiseikasto ja esitetty näyttö 3.

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.1.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.1.2014 L 12/1806. Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiö, Helsinki 2210538-0 1 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS YHTEENVETO Osasto 2 Käräjätuomari Ville Laine 10.1.2014 L 12/1806 Kantaja Vastaaja Asia Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Espoo 0101365-5 Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden

Lisätiedot

KY-SÄÄTIÖN VAATIMUKSET

KY-SÄÄTIÖN VAATIMUKSET ASIAESITTELY Helsingin kauppatieteiden ylioppilaiden säätiön asiaesittely Asia S 14/1934 AYY vastaan KY-säätiö Laamanni, asianajaja Seppo Kemppinen ja asianajaja Kristiina Harenko 2 KY-SÄÄTIÖN VAATIMUKSET

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUDELLE. Käräjäoikeuden ratkaisu, johon haetaan muutosta

HELSINGIN HOVIOIKEUDELLE. Käräjäoikeuden ratkaisu, johon haetaan muutosta HELSINGIN HOVIOIKEUDELLE Asia Valitus Käräjäoikeuden ratkaisu, johon haetaan muutosta Helsingin käräjäoikeuden 2. osaston 28.4.2014 antama tuomio 14/18861 oikeustoimen pätemättömyyttä ym. koskevassa asiassa

Lisätiedot

Lahjojen pätemättömyyttä ja kohtuuttomuutta koskevat väitteet. Lähtökohtia lahjoitusten arvioinnille

Lahjojen pätemättömyyttä ja kohtuuttomuutta koskevat väitteet. Lähtökohtia lahjoitusten arvioinnille 27 Lahjojen pätemättömyyttä ja kohtuuttomuutta koskevat väitteet Lähtökohtia lahjoitusten arvioinnille KY:n edustajisto on kokouksessaan 30.10.2008 päättänyt lahjoittaa kanteessa tarkoitetun omaisuuden

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

KY-SÄÄTIÖN LOPPUPUHEENVUORO L 12/1086

KY-SÄÄTIÖN LOPPUPUHEENVUORO L 12/1086 KY-SÄÄTIÖN LOPPUPUHEENVUORO L 12/1086 Helsingin käräjäoikeus 21.2.2014 1 MISTÄ TÄSSÄ ASIASSA ON KYSYMYS Asiassa tulee ensinnä ratkaistavaksi vastaajan väitteiden johdosta 1. AYY:n asialegitimaatio asiassa

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1495 Diaarinumero 64/3/11 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Tarjouspyyntö ja hankintapäätös

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ

NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ 1/7 Juha Viertola Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta Hallituksen puheenjohtaja Jenni Laakso NÄKÖKULMIA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISESTÄ Taustaa Opetusministeriö on valmistelemassa

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (23) 31.12.2009 Taltionumero 3736 Diaarinumero 3171/1/09

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (23) 31.12.2009 Taltionumero 3736 Diaarinumero 3171/1/09 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (23) 31.12.2009 Taltionumero 3736 Diaarinumero 3171/1/09 Asia Valittajat Ylioppilaskunnan edustajiston päätöstä koskeva valitus Kaarlo Väisänen, Helsinki,

Lisätiedot

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö

Edustajiston koulutus 14.1.2014. Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö Edustajiston koulutus 14.1.2014 Johanna Pietiläinen, Hallintopäällikkö 46 Ylioppilaskunta Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA

SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA 1 SIIRRETTÄVÄN OMAISUUDEN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Olemme eri yhteyksissä keskustelleen KYläisten kanssa siitä, mitä sen asian arvioinnissa, mitä omaisuutta voidaan siirtää KY:stä säätiöön ja mitä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.6.2011 Taltionumero 1493 Diaarinumero 716/2/10 Asia Valittaja Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Asian

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 27.6.2011 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE. Asia: Vastine asiasta Dnro: 01128/11. PL 85, 34801 Virrat

Kaupunginhallitus 27.6.2011 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE. Asia: Vastine asiasta Dnro: 01128/11. PL 85, 34801 Virrat VIRTAIN KAUPUNKI LAUSUNTO Kaupunginhallitus 27.6.2011 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Vastine asiasta Dnro: 01128/11 Lausunnon antaja: Virtain kaupunki PL 85, 34801 Virrat p. (03) 485 111 f. (03)

Lisätiedot

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen.

Pyydetään kunnioittavasti, että Korkein oikeus myöntää valitusluvan kysymyksessä olevaan Turun hovioikeuden päätökseen. KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja valituksen kohde Turun hovioikeuden päätös Nro 588 Dnro R 04/152/26.2.2004 Anna- Liisa Yli-Kovero Asia Hakija ja valittaja Virkasuhteen purkaminen Anna-Liisa Yli-Kovero

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle Johtaja Anita Lehikoinen 20.5.2009 Yliopistouudistuksen tavoitteet Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen muodostamalla

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 16.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 225 Oikaisuvaatimus autopaikkavuokrien korvaamista koskevasta viranhaltijapäätöksestä HEL 2015-000537 T 03 01 00 Päätös päätti hylätä Vallilan terveysaseman

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä

Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Ympäristörikosoikeuden seminaaripäivä 5.11.2014 Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Ennallistamiskulut oikeuskäytännössä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto oikeuskäytännössä Helsingin

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007

YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT. Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 YLIOPISTOLAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVAT Johtaja Anita Lehikoinen Kuopio 29.8.2007 JOHDANNOKSI Hallitusohjelman mukaisesti yliopistojen oikeudellinen asema uudistetaan tavoitteena kaikkien yliopistojen

Lisätiedot

Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus

Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus 1 (7) KYMENLAAKSON KARAJAOI KEU DELLE Asrnr L 15/10666 Elo / Lohjan kaupunki, vastaus VRsrRurseN ANTAJA Lohjan kaupunki, Lohja Asiamies ja prosessiosoite Asianajaja, varatuomari Seppo Lindberg c/o Asianajotoimisto

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

VT Markus Myhrberg ACE LAW Oy Erottajankatu 9 A 00130 Helsinki puhelin (09) 251 4000 telefaksi (09) 251 40010 sähköposti: markus.myhrberg@acelaw.

VT Markus Myhrberg ACE LAW Oy Erottajankatu 9 A 00130 Helsinki puhelin (09) 251 4000 telefaksi (09) 251 40010 sähköposti: markus.myhrberg@acelaw. 1(9) H E L S I N G I N K Ä R Ä J Ä O I K E U D E L L E ASIA Kirjallinen lausuma DNRO 06/2753 KANTAJA Rights Agency Ltd. KANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE VT Markus Myhrberg ACE LAW Oy Erottajankatu 9

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Kaupunginkanslia 14/2015 Oikeuspalvelut 27.02.2015 Kaupunginlakimies Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) 32 Oikeudenkäynti saatavan perintää koskevassa riita-asiassa HEL 2015-002292 T 03 01 01 PK 20141591 Tuomioistuin Kantaja Vastaaja päätti nostaa kanteen saatavan perintää

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA

ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN KÄRÄJÄ- OIKEUDESSA HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS tiedottaja Anni Lehtonen p. 02956 44221 tai 050 375 7026 MEDIATIEDOTE (julkaisuvapaa 28.11.2013 klo 10.00) ASFALTTIKARTELLIOIKEUDENKÄYNTI ON PÄÄTTYNYT HELSINGIN

Lisätiedot

Akateemisen Sitsiseuran säännöt

Akateemisen Sitsiseuran säännöt Akateemisen Sitsiseuran säännöt Sisältö 1 luku: Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet 2 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka.................... 2 2 Yhdistyksen tarkoitus.........................

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A

Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen. Asianajotoimisto Lakipalvelu Petri Sallinen Oy Malmikatu 7 A LIPERIN KUNTA 10.09.20114 1 Diaantunnus LIPERIN KUNNAN SIVISTYSLAUTAKUNNALLE ASIA Oikaisuvaatimus Liperin kunnan sivistyslautakunnan päätökseen OIKAISUVAATIMUKSEN TEKIJÄ Eila Hyvärinen, Joensuu AVUSTAJA

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610

ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207. Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi. Puh. 013-631 610, fax. 013-632 610 1 Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi Puh. (013) 631 610, Fax (013) 632 610 asianajotoimisto@pietarinen.inet.fi ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS ASIA Lausunto asioissa 11705/14/2207 ja 11779/14/2207 LAUSUNNON

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3)

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3) ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3) HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n (jäljempänä AMY tai yhdistys ) hallitus (jäljempänä hallitus ) noudattaa toiminnassaan tätä työjärjestystä sen

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Innovaatioyliopiston ylioppilaskunnan ja siitä koituvien muutosten valmistelu

PROJEKTISUUNNITELMA Innovaatioyliopiston ylioppilaskunnan ja siitä koituvien muutosten valmistelu LUOTTAMUKSELLINEN PROJEKTISUUNNITELMA Innovaatioyliopiston ylioppilaskunnan ja siitä koituvien muutosten valmistelu Versio 1.2 Kasper Stenbäck Projektijohtaja 4.2.2008 Esisanat: Arvon lukija, Tämä projektisuunnitelma

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä

Irene Toppinen on tehnyt valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä Kunnanhallitus 251 24.09.2013 Selitys korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen koskien Irene Toppisen valitusta Oulun hallinto-oikeuden päätöksistä 00733/13/2299, 00734/13/2204, 00735/13/2204 ja 00736/13/2204

Lisätiedot

Yliopistolakiuudistus ja Aaltoyliopiston

Yliopistolakiuudistus ja Aaltoyliopiston Aaltohanke ja KY YLIOPISTO 2 3 Yliopistolakiuudistus ja Aaltoyliopiston valmistelu Agenda: Yliopistouudistus Periaatteet Muutokset Haasteet Aikataulu Aalto-yliopiston valmistelu ja tavoitteet 4 Yliopistouudistuksen

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 247 OIKAISUVAATIMUS VAHINGONKORVAUSPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-884 Esityslistan asia TJA/29 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön

Lisätiedot

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN

VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) Rahoitus Antolainaus 1.7.2004 PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN VALTIOKONTTORI OHJE 1(7) PITKÄAIKAISTEN AVUSTUSLUONTEISTEN PERUSPARANNUSLAINOJEN TAKAISINPERIN- NÄN KOHTUULLISTAMINEN 1 Avustusluonteisten lainojen säädöstausta Perusparannuslaki (34/1979) Avustusluonteisia

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus

KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus KEMINMAAN KUNTA Kunnanhallitus Markkinaoikeus PL 118 00131 Helsinki Viite: 483/09/JH KEMINMAAN KUNNAN VASTINE OULUN SÄHKÖNMYYNTI OY:N HAKEMUKSEEN Keminmaan kunta (hankintayksikkö) kiistää Oulun Sähkönmyynti

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT

TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖ SÄÄNNÖT O i k e u s m i n i s t e r i ö n päätös hakemukseen, jossa Turun Yliopisto niminen säätiö on sen valtuuskunnan kokouksissa 14 päivänä joulukuuta 1973 ja 25 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015

VASTIKKEELLISEN RAHOITUKSEN EHDOT 20.10.2015 1. YLEISTÄ 1.1 EkoRent Oy (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Rahoituksenjärjestäjä ) (jäljempänä Joukkorahoittajat ) Projektikumppanin palveluun (jäljempänä Palvelu )

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus

Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus PÄÄTÖS PSAVI/2457/05.11.05/2013 2.6.2014 ASIA ILMOITTAJA Xxxxxxxxx nimisen välitysliikkeen toimintaa koskeva ilmoitus Xxxxxx Xxxxxxxx ILMOITUKSEN SISÄLTÖ Xxxxxx Xxxxxx poika Xxxxxx XXxxxx asui vuokralla

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Viite Korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö 20.7.2012, diaarin:o 2219/1/12

Viite Korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö 20.7.2012, diaarin:o 2219/1/12 1 (5) Korkein hallinto-oikeus PL 180 00131 HELSINKI Viite Korkeimman hallinto-oikeuden selityspyyntö 20.7.2012, diaarin:o 2219/1/12 ASIA SELITYKSEN ANTAMINEN KORKEIMMALLE HALLINTO- OIKEUDELLE KIINTEISTÖ

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007

Yleinen velvoiteoikeus 26.10.2007 Vastaustilaa kysymyksissä nro 1-3 on yksi sivu, ellei kysymyksen kohdalla ole toisin sanottu. Kysymyksen nro. 4 vastaustila on rajoitettu kysymyspapereissa varattuun tilaan. Sivun oikeaan laitaan on jätettävä

Lisätiedot

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto

Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Syrjintäolettama, koulutukseen pääsy, oletettu mielipide, yhdistys YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOLAUTAKUNTA/Täysistunto Diaarinumero: 49/2015 Antopäivä: 31.3.2016 Hakija oli ilmoittautunut M ry:n järjestämään

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot