Sammakkokangas Oy VUOSIKATSAUS 2018

Transkriptio

1 Sammakkokangas Oy VUOSIKATSAUS

2 Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Johtaminen ja hallinto 6 Palvelut ja tuotteet 7 Käsittely ja hyödyntäminen 10 Vastaanotetut jätteet 12 Neuvonta 13 Ympäristövastuu 14 Sosiaalinen vastuu 16 Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus 24 2

3 Toimisto Sammakkokangas Oy Kannonkoskentie 1134, Saarijärvi Postiosoite: PL 13, Saarijärvi p Avoinna ma pe klo 9 15 Sammakkokankaan jätekeskus Kannonkoskentie 1134, Saarijärvi p jatekeskus@sammakkokangas.fi Avoinna ma, ti, ke ja pe klo 8 15:45 to klo Y-tunnus

4 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön 15. toimintavuosi toi mukanaan muutoksia ja yhtiön toiminta kehittyi. Merkittäviä toimia olivat mm. jätetäyttöalueen sulkeminen, Äänekosken jätehuoltopalvelun kehittäminen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön osallistuminen. Petäjäveden kunnasta tuli huhtikuun lopulla 2018 yhtiön osakas. Jätteen loppusijoittamisen on korvannut materiaali- ja energiahyödynnys. Reilu 4 % yhtiön käsittelemistä jätteistä loppusijoitettiin. Euroopan Unioni on asettanut jäsenmailleen kierrätystavoitteet. Vuonna 2020 materiaalikierrätykseen tulisi pystyä ohjaamaan 50 prosenttia. Tavoitteet kasvavat ja vuonna 2035 kierrätykseen tulisi pystyä ohjaamaan 65 %. Tavoite on kunnianhimoinen. Valtakunnallisesti ollaan noin %. Jätteen energiahyödyntämistä ei lasketa kierrätykseen. Merkittävin potentiaali nostaa kierrätysastetta olisi biojätteessä. Sekajätteen määrästä % on biojätettä (sekajätteen painosta). Vaikka biojätteen keräysverkostoa on laajennettu ja tiedotukseen panostettu, muutosta ei ole merkittävästi nähtävissä. Suurin kiinnostus kohdistuu tällä muoviin. Se on toki ymmärrettävää. Onhan muovi sekajäteastian suurin täyttäjä tilavuuden osalta. Muovipakkausten kierrätys toki on myös yksi osa, joka vie tavoitteita kohti. Kevyenä jätejakeena kierrätysasteiden nostoon sillä on biojätettä huomattavasti pienempi merkitys. Toisaalta kuluttajamuovipakkauksista osa päätyy energiatuotantoon, kun biojäte pystytään tehokkaammin käsittelemään materiaalina. Muovin kierrätyksen lisäämisen ohella pitäisi tehokkaammin pyrkiä korvaamaan muovi ja panostaa muovipakkausten kierrätettävyyteen. Vuonna 2018 Sammakkokangas palautti Äänekosken alueelle kymmenen aluekeräyspistettä. Lisäksi Sumiaisten ja Konginkankaan asemia kehitettiin. Toukokuussa 2018 järjestettiin Äänekosken ja Suolahden taajamissa vaarallisten jätteiden mobiilikeräys. Tämä keräys osoittautui suosituksi. Alun perin oli tarkoitus päästä rakentamaan tukikohtaa Äänekoskelle, mutta kaavapoikkeamasta tehty valitus viivästytti hanketta. Asia ratkesi loppuvuodesta ja tontti Koukkuniemen teollisuusalueelta päästiin ostamaan. Keräyskampanjat järjestettiin yhtiön toiminta-alueen kunnissa keväällä ja syksyllä. Keräyspisteverkostoa saneerattiin Saarijärvellä, Kinnulassa ja Kivijärvellä. Sammakkokankaan jätekeskuksessa olevaa jätetäyttöaluetta suljettiin noin 1,4 ha. Avoimena on enää reilu hehtaari. Fortum toimi sulkuurakassa pääurakoitsijana. Sulkemisessa pystyttiin hyödyntämään jäteperäisiä materiaaleja. Valtakunnallisesti kunnallisen jätehuollon yhteistyöverkosto on tiivis. Kehittämistyötä pyritään viemään yhdessä eteenpäin. Tämä kollegayhteistyö on mielekästä ja siitä saa paljon tukea yhtiön omaan toimintaan. Tulevaisuudessa jätehuoltopalveluiden kehittäminen jatkuu ja kierrätystavoitteiden saavuttamisessa riittää haastetta. Emme kuitenkaan pysty tähän yksin vaan tarvitsemme ja kannamme osa kaikkien asiakkaidemme apua, sillä jätteiden lajittelu syntypaikoilla synnyttää parhaan tuloksen. Alueellinen jätehuolto on yhteinen asiamme! Alueellisesti olemme hyvässä vauhdissa menossa kohti EU:n asettamia kierrätystavoitteita. Tehtävää toki on ja siihen tarvitsemme alueen asukkaiden apua. Materiaalit saadaan parhaiten puhtaina kiertoon, kun jäte lajitellaan syntypaikalla. Terveisin Outi Ruuska, toimitusjohtaja 4

5 Sammakkokangas Oy LYHYESTI Perustettu 2003 Aloitti toimintansa Hoitaa osakaskuntiensa jätehuollon lakisääteiset palvelutehtävät: Asiakasrekisteri Kuljetusten järjestäminen Jätteiden käsittely Laskutus Neuvonta ja tiedotus Jätehuollon kehittäminen Osakaskunnat ja omistus: Äänekoski 31,082 % Saarijärvi 18,654 % Viitasaari 12,703 % Pihtipudas 8,385 % Karstula 8,244 % Petäjävesi 6,389 % Uurainen 5,798 % Kinnula 3,398 % Kannonkoski 2,794 % Kivijärvi 2,584 % Yhtiön toimialue Tehtävä: Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Laadukkuus tarkoittaa jätteen käsittelemistä ympäristövastuullisesti sekä hyödyntäen nykyaikaista tekniikkaa. Tavoite: Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen omistajakuntia ja niiden asukkaita palveleva sekä jätehuoltopalveluja tarjoava jätehuoltoyhtiö. Sammakkokangas Oy edistää alueensa kiertotaloutta ja sen kehittymistä Asukasta osakaskuntien alueella (noin) 7542 Maapinta-ala km Kokonaispinta-ala km 2 7,43 Asukasta/ Maa-km 2 5

6 Johtaminen ja hallinto Yhtiökokous Ylin päätäntävalta Kokoontui vuonna 2018 kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Hallitus Äänekoskelta kaksi ja muista osakaskunnista yksi jäsen Jokaisella jäsenellä henkilökohtainen varajäsen Toimikausi neljä vuotta Vastaa yhtiön toiminnasta, taloudesta ja strategisesta suunnittelusta Kokoontui vuonna 2018 yhdeksän kertaa. Petäjävettä hallituksen kokouksissa on edustanut varajäsen. Osakaskunta Varsinainen jäsen Varajäsen Äänekoski Johanna Vertainen, Juho Kautto Marko Tuhkanen, Sirpa Martins Saarijärvi Vesa Ronkainen, vpj Kirsi-Maria Leuhu Viitasaari Raimo Strandman, pj Heikki Vihava Pihtipudas Ari Kahilainen Ari-Jukka Käsmä Karstula Toivo Poikonen Juhani Aaltonen Petäjävesi Janne Koskenkorva Niina Koivula Uurainen Antti-Pekka Kotilainen Raimo Paanala Kinnula Markku Toikkanen Kalevi Kinnunen Kannonkoski Markku Vehkaoja Jukka Tuohimaa Kivijärvi Erkki Leppänen Antti Urpilainen Toimitusjohtaja Outi Ruuska FM, Ins. (AMK) Tilintarkastaja Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö BDO Oy, päävastuullisena Heidi Rimpilä HT. Sydän-Suomen jätelautakunta Toimii Sammakkokankaan osakaskuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena. Kaksi jäsentä Äänekoskelta ja yksi muista kunnista. Lautakunnan isäntäkuntana toimii Saarijärven kaupunki. Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät, joita ovat: hyväksyy jätehuoltomääräykset, hyväksyy palvelutason, päättää mahdollisista jätehuoltomääräyspoikkeamisista, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, pitää jätteenkuljetusrekisteriä, hyväksyy jätetaksan, jätemaksujen maksuunpano ja jätemaksumuistutusten käsittely sekä jätemaksujen kohtuullistamispäätökset Vuonna 2018 lautakunnan alaisena viranhaltijana toimi jätehuoltoasiamies Heli Pekkarinen ja jätehuoltosuunnittelija Päivi Muhonen. 6

7 Palvelut ja tuotteet Kuljetusten järjestäminen Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden kuljetuksen järjestämisen kuudessa osakaskunnassa kunnan järjestämän jätteenkuljetusmallin mukaisesti. Keräilyn ja kuljetuksen piiriin kuuluvat yhdyskuntajätteet ovat biojäte, metalli, lasi ja kartonki sekä energiaksi menevä sekajäte. Yhtiö kilpailuttaa kuljetukset noin viiden vuoden välein. Alue on jaettu neljään kuljetusalueeseen. Kuljetusalueet 1 3 kilpailutettiin vuonna 2017 ja näillä alueilla uudet kuljetuskaudet käynnistyivät Kuljetukset hoidetaan yhteistyössä urakan voittaneet yksityisen kuljetusyrityksen kanssa. Urakka-alueet on suunniteltu niin, että se on hoidettavissa yhdellä pakkaavalla jäteautolla. Urakoissa hyödynnetään kakslokeroautoja. Yhtiöllä on käytössä sähköinen ajonohjausjärjestelmä. Sydän-Suomen jätelautakunta tarkasteli Äänekosken kuljetusjärjestelmän keväällä Äänekoskella siirrytään kunnan kilpailuttamaan kuljetusmalliin. Jätteenkuljetusreitistö ja alueet tarkastellaan lautakunnassa yhtiön esityksestä vuoden 2019 aikana. Tällä hetkellä jätereittejä ovat kaikki päätiet ja ajokelpoiset sivutiet, joiden varrella on asutusta. Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Astiakohtaiset tyhjennysvälit määräytyvät niin ikään jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa, keräys välineiden hankinnassa, lajittelussa ja kompostoinnissa. Jätelautakunta seuraa kiinteistöjen liittymistä jätehuoltoon ja tekee tarvittaessa liittämispäätöksiä. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Hajaasutusalueella on kompostointivelvollisuus. Biojätteen erilliskeräysmahdollisuus on myös haja-asutusalueilla tietyin rajoituksin. Biojäteastioiden reititys tehdään sekajäteastioiden mukaisesti. Kiinteistöt, joilla on kahdeksan viikon tyhjennysväli sekajätteelle, ei voi ottaa biojäteastiaa. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivi- ja kerrostalot ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat kartongille, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan aluekeräyspisteiden hyötyjäteastioita. Yhtiöllä on ylläpidettävänä tällä hetkellä 114 aluekeräyspistettä Kuljetusalueet Kuljetusalue 1. Saarijärvi (pl. Pylkönmäki, Lannevesi) Kuljetusalue 2. Karstula, Pylkönmäki Kuljetusalue 3. Kinnula, Kivijärvi, Kannonkoski Kuljetusalue 4. Uurainen, Lannevesi 7

8 Toimisto Sammakkokangas Oy:n toimisto siirtyi kesällä 2016 Sammakkokankaan jätekeskukseen Saarijärven keskustasta. Toimisto palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja kierrätys- ja palveluneuvoja. Yhtiö rekrytoi vuoden 2018 lopulla toimistolle projektityöntekijän. Vaativia asiakastapauksia sekä kehittämistehtäviä hoitaa laatu- ja ympäristöpäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Vuonna 2017 käynnistettiin sähköisen asiointipalvelun kehittäminen. Järjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. Asiakasrekisteri- ja ajoohjausjärjestelmänä on käytössä JHLwin. Rekisteri on samalla myös jäteviranomaisen. Yhtiö auttaa lautakuntaa rekisterin teknisessä ylläpidossa. Jäteasemat Yhtiö ylläpitää yhteensä kahdeksaa jäteasemaa, johon alueen asukkaat voivat tuoda: vaarallisia- ja hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieneriä loppusijoitettavaa sekajätettä. Petäjäveden jäteasema tulee vuoden 2019 alussa yhtiön hoidettavaksi ja Äänekosken Koukkuniemen teollisuusaluelle tulee vuoden 2019 aikana jäteasema. Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt Karstulassa ja Uuraisilla. Myös muut asemilla on kävijöitä erityisesti huhti - toukokuun kampanjaviikoilla ja kesäkuukausien aikana. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtainen jäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa osa jäteasemista on harvemmin auki. Jäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo Joulu-helmikuussa poikkeavat aukioloajat Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo Joulu-helmikuussa poikkeavat aukioloajat Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo Joulu-helmikuussa poikkeavat aukioloajat Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo Avoinna huhtikuusta lokakuuhun Uurainen Lokala, Häkintie 74 b, ma ja ke klo Konginkangas Yrjöntie 18, ke klo Sumiainen Haketie 10, to klo

9 Tempaukset ja tapahtumat Vuonna 2018 järjestettiin keväällä ja syksyllä jäteasemilla keräyskampanjat. Tempausajankohtina jäteasemien aukioloa lisättiin. Kampanjoiden aikana jäteasemilla otettiin vastaan tavanomaisesti vastaanotettavien jätteiden lisäksi puutarhajätettä. Jätekeskukseen kotitalouksista voi tuoda läpi vuoden ilmaiseksi puutarhajätteitä. Jäteasemilla vastaanotto on järjestettävä keskitetysti, koska jatkuva keräys on tilanpuutteen ja käsittelyn kannalta vaikea järjestää. Äänekoskella puutarhajätekampanja järjestettiin jäteasemien lisäksi kaupungin lumenkaatopaikalla. Toukokuussa Äänekoskella ja Saarijärvellä järjestettiin tienvarsiroskien keräystempaus. Äänekoskella siivoustempauksen yhteyteen järjestettiin myös vaarallisten jätteiden mobiilikeräys ja yleisötilaisuus. Saarijärvellä siivoustapahtuma järjestettiin yhteistyössä Saarijärven kaupungin, Maaseudun sivistysliiton ja Kehrän kanssa. Tempauksen yhteydessä kierrätyskeskuksella oli mm. jätteen lajittelua käsittelevä näyttely, jonka yhtiö ideoi Sammakkokankaan jätekeskuksessa järjestettiin avoimet ovet tapahtuma. Toimistorakennuksen neuvotteluhuoneeseen oli koottu näyttely muovipakkausten kierrätyksestä. Uutena jätejakeena jätekeskuksella vastaanotettiin tietosuojapaperia, mikä osoittautui erityisen suosituksi. Lisäksi yhtiö oli esillä Tarvaalassa Kiertotalousseminaarissa ja Biotalouskampuspäivässä Yhtiö oli mukana järjestämässä valtakunnallista Kinkku temppua, jonka tarkoituksena oli ohjata kinkkurasvoja kiertoon. Muut palvelut ja tuotteet Jäteastioiden pesu kuuluu astioiden tyhjennyshintaan, sekajäteastian osalta kerran ja biojäteastian kaksi kertaa vuodessa. Lisäpesuja voi tarvittaessa tilata, mutta ne ovat maksullisia. Yhtiöllä on myynnissä litraisia jäteastioita. Lisäksi astioita ja vaihtolavoja toimitetaan vuokralle. 9

10 Käsittely ja hyödyntäminen Sammakkokankaan jätekeskus on jätteen vastaanotto- ja käsittelykeskus Keski-Suomen pohjoispuolella, Saarijärvellä. Alue sijaitsee Saarijärveltä Kannonkoskelle johtavan tien varressa noin 12 kilometriä Saarijärven keskustasta. Alueen omistaa Saarijärven kaupunki. Sammakkokangas Oy on vuokrannut noin 35 ha alueen. Jätekeskustoimintoja ovat: - sekajätteen välivarastointi ja siirtokuormaus - sekalaisen rakennusjätteen esilajittelu - biojätteen välivarastointi ja siirtokuormaus - hyötyjätteiden vastaanotto - pientuojapiha/ lajittelulaituri pienille kuormille - loppusijoitettavan jätteen vastaanotto ja käsittely - vaarallisten jätteiden vastaanotto ja toimitus asianmukaiseen käsittelyyn - saastuneiden maiden vastaanotto ja käsittely - suotovesien käsittely paikallisesti Biohajoavien jätteiden käsittely Jätekeskuksessa vastaanotetaan ja siirtokuormataan biojätettä ja puhdistamolietettä. Vuonna 2018 yhteistyökumppanina toimi Kekkilä Recycling. Biohajoavat jätteet kuljetetaan kompostontikäsittelyyn Kekkilän laitokseen, jossa niistä tehdään erilaisia multatuotteita. Sekajäte energiaksi jätevoimalaitoksessa Kiinteistöiltä kerättävä sekajäte sekä toimipisteisiin tuleva rakentamisen jäte siirtokuormataan Sammakkokankaan jätekeskuksessa ja kuljetetaan Leppävirralla sijaitsevaan Riikinvoiman ekovoilaitokseen. Laitos tuottaa noin kotitaloudelle kaukolämmön sekä noin 4500 omakotitalon tarpeisiin sähköä. Sammakkokangas on Riikinvoimassa osakkaana. Energiahyödynnykseen lähtevä jäte esilajitellaan ja lastataan rekan kontteihin. Jätteiden kuljetuksissa yhteistyökumppani on Kinnulan Konekulma Oy. Lisäksi vuonna 2018 Sammakkokangas toimitti jätettä energiahyödynnykseen Ruotsiin noin 500 tn GemiFin Oy:n kautta. Jätteiden loppusijoittaminen Sammakkokangas pyrkii toimittamaan kaiken jätemateriaalin materiaali- tai energiahyödynnykseen. Jäte, jota ei voida hyödyntää, loppusijoitetaan. Vuonna 2018 yhtiön vastaanottamista ja käsittelemistä jätteistä 4,3 % loppusijoitettiin. Sammakkokankaan toimialueella syntyvien jätteiden käsittely jakautui vuonna 2018 seuraavasti. 10

11 Vastaanotetut jätemäärät Sammakkokangas Oy vastaanotti asiakkaidensa jätteitä jätekeskuksen lisäksi jäteasemilla ja aluekeräyspisteillä. Vaaralliset jätteet ja metalli lähtevät suoraan hyödynnettavaksi tai käsiteltäväksi jäteasemilta. Koko alueelta erilliskerättävä lasi toimitetaan suoraan tuottajien terminaaliin. Myös Saarijärven ja Uuraisten alueen metallipakkaukset menevät suoraan tuottajien terminaaleihin. Sammakkokangas Oy:n toimialueella syntyi yhdyskuntajätteistä noin tn. Suurin osa jätteistä kulkeutuu jätekeskuksen kautta käsiteltäväksi. Oheisessa diagrammissa esitetyistä jätteistä osa sähkölaitteista (310 tn) ja vaarallisista jätteistä (134 tn) on lähtenyt jäteasemien kautta käsittelyyn. Loppusijoitukseen ohjautui asbesti, tuhka ja lajittelurejekti. Yhteensä nämä ovat 4,3 % kaikista jätteistä. Yhtiön toimipisteissä, keräyskohteissa ja toimialueella syntyi lisäksi hyötyjätteitä, mitkä eivät näy yllä olevassa diagrammissa. Metallia ohjautui hyödynnettäväksi vuonna tn, kartonkia 214 tn, lasia 127 tn ja muovipakkauksia 47 tn. Keräyspaperia kertyi noin 800 tn. Kun Sammakkokankaan toimialueella syntyvät yhdyskuntajätteet lasketaan yhteen, on vuonna 2018 materiaalihyödynnykseen ohjautunut 54 % jätteistä. Energiahyödynnykseen 9690 tn 35,4 % Materiaalihyödynnykseen tn 54,0 % Loppusijoitukseen 1183 tn 4,3 % Muu käsittely 1715 tn 6,3 % 11

12 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Sammakkokangas ei ole varannut yrityksien osalta merkittävästi resursseja. Palvelua annetaan mikäli yritys sitä pyytää ja jätehuolto ei merkittävästi poikkea asumisen jätehuollon jätteistä. Yhtiö panostaa jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen. Vapaa-ajan asukkaille lähetään mökkikunnan jätehuollosta tiedotteita. Asiakaslehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muodossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2018 SammakkoNews ilmestyi kymmenennen kerran. Lisäksi yhtiö jakoi seinäkalenterin vuodelle Kalenteriin oli merkattu mm. seuraavan vuoden kampanjat. Kalenterin kansiin oli kerätty ajankohtaista info jätehuollosta. Yhtiön kotisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Sammakkokangas näkyy myös facebookissa ja instragramissa. Jätekuksessa käy vuosittain ryhmiä tutustumassa. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa pyynnöstä. Tilaisuuksien sisältö suunnitellaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Sammakkokangas kehitti asiakaspalvelua ottamalla käyttöön sähköisen asioinnin, mikä mahdollistaa jätehuoltoon liittyvien asioiden hoidon 24/7. 12

13 Ympäristövastuu Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden ja vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Ympäristökuormitusta seurataan suunnitelman mukaisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määräajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Viimeisin päivitys lupaan on saatu joulukuussa Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Eurofins Ahma Oy Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. Seurantaraporttiaineisto on luettavissa yhtiön nettisivuilta. Siksi tässä vuosikatsauksessa käydään ympäristöasiat vain pääpiirteittäin läpi. Kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on vähäinen, sillä viiden kilometrin säteellä asuu alle 10 asukasta. Lähin tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Jätetäyttöä suljettiin pois käytöstä n. 1,4 ha kesällä Avoimena on enää reilu hehtaari. Nykyisin loppusijoitettava jäte sisältää vain vähäisiä määriä orgaanista aineista. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valuma-alueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfaltoiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausaltaaseen, kuten myös vanhan suljetun jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toimii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suo-ojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on kokonaisuudessaan suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, siirtokuormauskentältä ja lietealtaista, ohjataan rauhoituskaivojen kautta kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta padotettuun ympärysojaan. Maasuodatin saneerattiin syksyllä 2016 ja muu järjestelmä huollettiin. On syytä olettaa, että jätekeskuksen alueella syntyvien jätevesien laatu muuttuu. Syksyllä 2017 jätekeskuksessa lopetettiin kokonaan biohajoavien jätteiden aumakompostointi ja joulukuussa 2017 valmistui katettu jätevarasto. Vuosi 2018 oli erittäin kuiva, joten muutos nähdään paremmin pidemmällä aikavälillä. 13

14 Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan hygieeniseltä tilaltaan uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu reilun kymmenen vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut % ja hiilidioksidipitoisuus %. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Jätetäytön sulkemisten yhteydessä on pintarakenteeseen biosuotimia, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. Biosuotimia on suljetuilla alueilla yhteensä neljä. Jätekeskuksella sattui kesällä 2018 tulipalo siirtokuormauskentällä, kun kuivan kesän seurauksena varastokasa syttyi palamaan. Palo aiheutti päästöjä erityisesti ilmaan. Palo oli kuitenkin ilmapäästön aiheuttajana lyhytaikainen. Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen siirtokuormauksessa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännöllisesti. Nämä hajupäästöt ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi jätteen loppusijoituksen vähennettyä. Jätekeskusalueen ympärillä on joka suuntaan metsäalueet. Hajusta tai pölystä ei ole tullut valituksia. Kyseessä on kuitenkin jätteenkäsittelyalue, joten täysin haju ja pöly päästöiltä ei voida välttyä. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta ja suojapuustoa on keskuksen ympärillä. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin raskasta ajoneuvoa. Meluvaikutuksia voidaan pitää vähäisinä. Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa on vähentynyt merkittävästi jätteen käsittelyn vähennyttyä. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Jätekeskuksessa on vesivanerista valmistettua laatikkoja, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä, joiden avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria. Haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa. Torjuntatyö on ulkoistettu. 14

15 Sosiaalinen vastuu Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta ja työympäristön terveellisyyttä. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty vuoden 2014 aikana Työturvallisuuskeskuksen ohjeiden mukaisesti. Aineisto on koottu TTK:n RiskiArvi ohjelmaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. Yhtiössä aloitettiin työnohjauksen hyödyntäminen vuoden 2015 loppupuolella ja sen hyödyntämistä jatkettu. Varautumissuunnitelma on päivitetty vuonna 2017 ja henkilökunnalle on pidetty varautumiseen liittyvää sisäistä koulutusta. Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimäärin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kerran vuodessa osallistua noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Yhtiö pitää säännöllisesti työkykyä ylläpitäviä virkistyspäiviä. Vuonna 2018 alkukeväällä yhdistettyä koulutus- ja virkistyspäivää vietettiin Lakomäen metsäkartanossa. Syksyllä pidettiin leikkimielinen kisailuiltapäivä Summassaaren Kultakartanolla. Pikkujoulut pidettiin Jyväskylän Paviljongissa kuunnellen Raskasta Joulua konserttia. Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2018 poissaoloja. Sairauslomapäiviä kertyi vuonna 2018 yhteensä 54. Joukossa oli yksi pidempi sairauspoissaolo. Sairauspoissaolot ovat noin 5,4 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2018 oli 9,5. Kehityskeskustelut pidetään kerran vuodessa. Koko henkilökunnan palavereita pidetään loma-aikojen ulkopuolella noin kerran kuussa. 15

16 TILINPÄÄTÖS 2018 Sammakkokangas Oy:n hallituksen toimintakertomus tilikausi Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella Vuonna 2018 Sammakkokangas Oy jatkoi sekajätteen toimittamista Riikinvoiman ekovoilaitokseen Leppävirralle. Kuljetuksista on sopimus Kinnulan Konekulman kanssa. Jätettä laitos vastaanotti tn. Määrää voidaan pitää suunnitellun mukaisena. Petäjäveden kunnasta tuli yhtiön osakas, kun varsinainen yhtiökokous päätti suunnata Petäjävedelle osakeannin Sammakkokankaan jätekeskuksessa suljettiin jätetäyttöä 1,36 ha. Pääurakoitsijana toimi Fortum Environmental Construction Oy. Sammakkokangas panosti jäteneuvontaan ja tiedottamiseen pitämällä erilaisia neuvontatilaisuuksia ja vastaanottamalla vierailijaryhmiä. Yhtiö on mukana Keski-Suomen liiton hallinnoimassa Circwasten osahankkeessa, joka kantaa nimeä Alueellisten jätevirtojen hyödyntäminen Keski-Suomessa. Hanke kuuluu suurempaan EU rahoitteiseen Circwaste -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää jätehuoltoa ja kiertotaloutta. Lisäksi yhtiö on mukana valtakunnallisessa tekstiilikierrätyshankkeessa Telaketju. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Jätekeskustoiminnot ovat muuttuneet merkittävästi jätteen loppusijoittamisen vähentymisen myötä. Jätettä loppusijoitettiin vuonna 2018 vastaanotetuista jätteistä n. 3.1 %. Toisaalta jätteen hyödyntämismahdollisuuksien kartoittamiseen on panostettu ja sitä tullaan jatkossakin tehostamaan. Tulevien vuosien liiketoimintaan vaikuttavat EU:sta asetetut kierrätystavoitteet. Vuonna 2020 kierrätysasteen tulisi olla 50% ja 2035 vuonna 65 %. Lähikuntien jätehuoltoratkaisut ovat viime vuosina menneet Sammakkokankaan kannalta hyvään suuntaan ja yhtiöön on liittynyt uusia kuntaosakkaita. Uusien kuntien tulo osakkaiksi lisää jätehuoltopalvelujen käyttäjiä ja toiminnan volyymiä, joka näkyy liikevaihdon kasvuna. Suomen valtion tekemillä päätöksillä jätehuoltoon liittyen on myös merkittävä rooli, mihin suuntaan kunnan vastuulla oleva jätehuolto kehittyy. Kiristyvistä kierrätystavoitteista huolimatta jätemaksut pyritään pitämään valtakunnalliseen tasoon verrattuna kohtuullisina ja alueellisesti kilpailukykyisinä. Kuntavastuun rajaus kuitenkin nostaa kustannuspainetta. Kierrätyksen tehostaminen ei myöskään laske kustannuksia. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Velvoitetarkkailu suoritettiin ympäristöluvassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Velvoitetarkkailun näytteiden ottamisen yhtiö on ulkoistanut Eurofins Nab Labs Oy:lle. Sammakkokangas Oy on mukana Keski-Suomen liiton hallinnoimassa Circwaste osahankkeessa Alueellisten jätevirtojen hyödyntäminen Keski-Suomessa. Vuonna 2018 valmistui Keski-Suomen Circwaste - tiekartta. Tiekartassa on neljä painopistettä: 1) Rakennus- ja purkujäte, 2) Biohajoavat jätteet, biokaasu ja ravinteiden kierto, 3) Muovit ja 4) Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu. Tekstiilikierrätystä on pyritty viemään eteenpäin Telaketjuhankkeessa. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Riikinvoima Oy:n osakkaaksi lähteminen on Sammakkokangas Oy:lle iso taloudellinen investointi sekä ratkaisu tulevaisuuden jätehuollon haasteisiin. Epävarmuutta toimintaan tuo jätelainsäädännön muuttuminen. Kuntayhtiön rooli jätehuollon palveluiden tuottamisessa on epäselvä, mikä hankaloittaa tulevaisuuden suunnittelua. Jätekeskustoiminta muuttuu, joten korvaavien toimintojen löytyminen on haastavaa ja tuo epävarmuutta. Riikinvoiman polttolaitostekniikka mahdollistaa laitoksen ajotavan muutoksen, jos jätemäärät vähenisivät. Laitosta voidaan ajaa jätettä säästäen lämmityskauden ulkopuolella. Yhtiön kasvun myötä poltettavan jätteen riittävyys ei ole ongelma vaan haastetta tuo riittävän käsittelykapasiteetin turvaaminen. Sammakkokankaan pääpaikkana toimivassa jätekeskuksessa on jätteen loppusijoitusaluetta, mikä on aina ympäristöriski. Jätetäyttöä on kuitenkin avoimena enää reilu hehtaari. Toisaalta alueelle on sijoitettu vain tavanomaista jätettä. Yhtiön taloudellinen tilanne Yhtiön 15. tilikauden liikevaihto oli ,36 euroa, josta valtiolle tilitettävää jäteveroa on ,00 euroa (70 euroa/jätetonni). Liikevaihto kasvoi 2,6 % edellisvuodesta. Liikevaihdosta 17,0 % muodostui kuljetusmaksuista, 59,3 % käsittelymaksuista, 15,2 % perusmaksuista ja 8,5 % muista tuloista. Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli ,75 euroa. Tilikauden voitto tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli ,14 euroa, mikä on 5,30 % liikevaihdosta. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä omistajakuntien takaamia lainoja yhteensä euroa. Lisäksi yhtiön vuonna 2016 ottamaa pankkilainaa oli vuoden 2018 lopussa jäljellä ,00 euroa. Tämän lainan vakuutena ovat kiinnitykset omaisuuteen ja vuokraoikeuteen. Lainoittajina olivat Osuuspankki ja Kuntarahoitus Oyj. Sammakkokangas Oy:n osuus Riikinvoima Oy:stä on 2,36 %. Sammakkokangas Oy on sijoittanut Riikinvoimaan osakepääomana ,00 euroa ja pääomalainana ,00 euroa. 16

17 Yhtiön hallinto Äänekosken osakkuuden myötä yhtiön hallituksen kokoonpanon määräytyminen muuttui. Nykyisin hallituksessa on kaksi jäsentä Äänekoskelta ja muista osakaskunnista yksi. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Nykyinen hallitus on valittu kevään 2017 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Petäjäveden edustajat valittiin kevään 2018 varsinaisessa yhtiökokouksessa Alla on esitetty yhtiön hallituksen kokoonpano, jonka toimikausi päättyy vuoden 2021 varsinaiseen yhtiökokoukseen, jossa valitaan hallitus seuraavalle toimikaudelle. Osakaskunta Varsinainen jäsen Varajäsen Kannonkoski Markku Vehkaoja Jukka Tuohimaa Karstula Toivo Poikonen Juhani Aaltonen Kinnula Markku Toikkanen Kalevi Kinnunen Kivijärvi Erkki Leppänen Antti Urpilainen Pihtipudas Ari Kahilainen Ari-Jukka Käsmä Saarijärvi Vesa Ronkainen vpj. Kirsi-Maria Leuhu Viitasaari Raimo Strandman pj. Heikki Vihava Uurainen Antti-Pekka Kotilainen Raimo Paanala Äänekoski Juho Kautto Sirpa Martins Äänekoski Johanna Vertainen Marko Tuhkanen Petäjävesi Janne Koskenkorva Niina Koivula Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä yhdeksän kertaa ja käsitteli yhteensä 116 pykälää. Yhtiökokous kokoontui kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö BDO Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Heidi Rimpilä HT. Yhtiön toimitusjohtajana toimi FM, insinööri (AMK) Outi Ruuska. Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain Yhtiö on perustettu Varsinainen toiminta alkoi Yhtiön osakepääomaa on euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin varsinainen yhtiökokous suuntasi Petäjäveden kunnalle osakeannin. Petäjäveden kunta merkitsi 3981 kpl uusia yhtiön osakkeita a 18 euroa yhteensä euroa. Osakeannin jälkeen osakkeiden kokonaismäärä on kpl ja osakepääoma on euroa. Kaikkia yhtiön osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Osakaskunta Osakkeita (kpl) Omistus (%) Äänekosken kaupunki ,082 Saarijärven kaupunki ,654 Viitasaaren kaupunki ,703 Pihtiputaan kunta ,385 Karstulan kunta ,244 Petäjäveden kunta ,389 Uuraisten kunta ,798 Kinnulan kunta ,398 Kannonkosken kunta ,794 Kivijärven kunta ,584 Yhteensä Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden voitto ,14 euroa kirjataan voitto/tappio- tilille. 17

18 18

19 19

20 20

21 TUOTOT % % % Kunnan lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta % Yhteensä KUSTANNUKSET % % % Kunnan lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä TULOS % % % Kunnan lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä

22 22

23 23

24 24

25 25