VUOSIKATSAUS 2014 VUOSIKATSAUS SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKATSAUS 2014 VUOSIKATSAUS SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme"

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS 2014 VUOSIKATSAUS SAMMAKKOKANGAS OY Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

2 VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLTÖ ALKUSANAT 3 1 HISTORIIKKI 4 2 YHTIÖ Yhtiö lyhyesti Strategia Hallinto ja johtaminen Kehityshankkeet ja rakentaminen Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus 10 3 PALVELUT Toimipisteet Jätteenvastaanotto Käsittely ja hyödyntäminen Neuvonta 15 4 YMPÄRISTÖVASTUU Jätekeskuksen kuormitus 17 5 SOSIAALINEN VASTUU Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus 20 6 TALOUDELLINEN VASTUU 21 7 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Sammakkokangas Oy PL 13, SAARIJÄRVI Käyntiosoite: Paavonaukio 3 B, Saarijärvi , Y-tunnus

3 ALKUSANAT Melkein kaksi vuotta sitten meille tuli yhtiössä ajatus, että kun 10 toimintavuotta on takana haluamme juhlistaa asiaa. Vuonna 2014 järjestettiin juhlavuoden kunniaksi avoimet ovet, kiertävä kierrätystaidenäyttely Löydetty kätkö, uudistettiin nettisivut ja järjestettiin mielenkiintoisia puheenvuoroja sisältänyt juhlaseminaarina. Juhlavuoden kruunasi pääjuhla, johon yhtiö halusi kutsua laajasti eri yhteistyötahoja kiitokseksi tähänastisesta yhteistyöstä. Toivottavasti tulevaisuudessakin on mahdollisuus tehdä asioita yhdessä. Onko Suomessa enää olemassa töitä, joihin ei sisälly minkäänlaista yhteistyön tekemistä? Työelämän rakennemuutokset ja globalisoituminen ajavat organisaatiot tekemään hyvinkin strategisia päätöksiä yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Toisaalta teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen kehittymisen myötä yhteistyö organisaatioiden välillä eri puolilla maata alkaa tuntua aivan luontevalta ja tavanomaiselta. Yhteistyön tekeminen ei enää edellytä samalla työpaikalla työskentelyä eikä välttämättä edes jatkuvaa matkustelua. Työelämästä voi löytää mitä mielenkiintoisimpia yhteistyökuvioita. Yritykset ja julkiset toimijat perustavat verkostoja, strategisia yhteenliittymiä, moniammatillisia tiimejä ja kokoonpanoja monenlaisiin tarkoituksiin. Olen tavannut monia ihmisiä, jotka ihailtavasti osaavat hyödyntää laajoja verkostojaan, vaikuttaa asioihin erilaisissa ryhmissä ja toimia yhteisten tavoitteiden hyväksi monella rintamalla. Kun yhteistyötä halutaan katsoa lähempää ja ymmärtää sitä yksityiskohtaisemmin, on käytännössä järkevintä tarkastella yhteistyön tekemistä prosessina. Useimmiten ihmiset ovat jollain tavalla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa toimiessaan yhteisten tavoitteiden hyväksi. Laaja ja haastava yhteistyö on mm. synnyttänyt aikoinaan Sammakkokangas Oy:n. Menneiden 10 vuoden aikana yhtiössä on saatu paljon aikaan ja alueen jätehuolto on nostanut huimasti palvelutasoa. Emme ole ihan valtakunnallista kärkeä, mutta tulemme hyvässä tuntumassa. Mielestäni on perusteltua sanoa, että kuntien välinen yhteistyö on tuonut toivottuja tuloksia. Haluan esittää erityiskiitokset yhtiön henkilökunnalle. Olette jokapäiväisen työn tärkein ja näkyvin kulmakivi. Kiitokset myös asiantuntevalle hallitukselle. Outi Ruuska toimitusjohtaja, Sammakkokangas Oy Hieman mukaillen puhe 10 -vuotisjuhlassa

4 1 HISTORIIKKI Satu pienestä jätehuoltoyhtiöstä, joka muuttui todeksi Olipa kerran kaukana pohjolassa pienoinen valtakunta, jonka keskiosissa metsien, kirkkaiden järvien ja vihreiden peltojen keskellä sijaitsi viisi pientä kuntaa ja kaksi kaupunkia. Jokaisella näistä oli omat kaatopaikkansa, joissa kuntalaisten tuottamat yhdyskuntajätteet käsiteltiin. Elo kunnissa oli leppoisaa ja arki kului omalla painollaan, kunnes valtakunnassa kävi käsky, että yhdyskuntajätteiden kaatopaikkojen määrää oli vähennettävä ja näillä viidellä kunnalla sekä kahdella kaupungilla tulisi jatkossa olla vain yksi yhteinen yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Tästä seurasi kuntien virkamiehille suuri huoli siitä, miten kaatopaikkatoiminnot hoidettaisiin alueella jatkossa. Mutta ei hätää, yhden EU-hankeen avulla, jota vetämään ryhtyi kaksi pelotonta ja rohkeaa henkilöä, kuntien yhteinen huoli alueen kaatopaikkapalveluiden jatkumisesta haihtui taivaan tuuliin. Kuntien välisten neuvottelujen tuloksena perustettiin pieni jätehuoltoyhtiö alueen kuntien jätehuollon palvelutehtäviä hoitamaan. Keskinäisen yhteistyön osoituksena jokainen osakaskunnista valitsi yhtiön hallitukseen yhden jäsenen, jotka yhteistuumin päättivät etsiä yhtiön johtoon viisaan ja oppineen henkilön. Tietäjää yhtiön johtajaksi haettiin maan ääristä asti ja viimein pienen jätehuoltoyhtiön johtajaksi löytyi korkeasti oppinut ja kokenut mies. Johtajan sekä yhtiön muun henkilönkunnan löydyttyä pieni jätehuoltoyhtiö aloitti toimintansa. Alussa oli pohjaamaton loppusijoitusalue, biojätekenttä, koppi sekä toimistotilat ilman työpöytiä ja tietokoneita. Mutta ei aikaakaan, kun kiltin ympäristökeskuksen EUhaltijattaren avulla sankan metsän keskellä oleva vanha kaatopaikka alkoi muuttua vinhaa vauhtia nykyaikaiseksi jätekeskukseksi. Samalla pieni jätehuoltoyhtiö alkoi neuvomaan alueen kuntalaisia sekä levittämään alueen asukkaille jätteiden lajittelun ilosanomaa erilaisten tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla. Lisäksi päätettiin parantaa alueella olemassa olevaa aluekeräysjärjestelmää maalaamalla ja kunnostamalla keräyskatoksia sekä perustamalla ihka uusia ekopisteitä. Suurimmassa osassa pienen jätehuoltoyhtiön osakaskuntia alkoivat vähitellen liikkua yhtiön logolla varustetut jäteautot alueen asukkaiden sekajätteitä keräillen. Parin kiivaan rakentamisen täyteisen vuoden päätteeksi loppukesällä 2006 voitiin viettää valtakunnan kuntaministerin johdolla pienen jätehuoltoyhtiön uuden uhkean jätekeskuksen avajaisia ja juhlavieraat saivat ihastella uutta toimistorakennusta, loppusijoitusaluetta, pientuojien lajittelupihaa, asfaltilla päällystettyä hyötyjätteiden varastointikenttää, lietemäisten jätteiden käsittelyaltaita, tasausallasta ja maasuodatinta. Hetken aikaa pienen jätehuoltoyhtiön väki sai tyytyväisenä ihastella jätekeskuksensa toimintaa. Vanhan jätetäyttöalueen sulkeuduttua huomattiin kuitenkin loppusijoitusalueen olevan aivan liian pieni. Valtakunnan neuvokkaiden konsulttien sekä osaavien urakoitsijoiden avulla rakennettiin vanhan loppusijoitusalueen päälle välipohjarakenteita ja sulkurakenteita sekä sen viereen ihan uusia loppusijoitusalueen pohjarakenteita. Monien vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen saatiin loppusijoitusalue laajennettua riittävän kokoiseksi ja suljettua vanha loppusijoitusalue. Alussa pienen ja urhean jätehuoltoyhtiön ahkerat työntekijät vastasivat puhelimeen yhtä mittaa aamusta iltaan muutoksesta hätääntyneiden kuntalaisten puheluihin ja monissa puheluissa asiakkaita neuvottiin laittamaan jätteensä jäteastiaan eikä kiven koloon. Oikein erityisesti painotettiin sitä, että jätteitä ei saa polttaa poroksi. Välillä urheat pienen jätehuoltoyhtiön työntekijät olivat menettää toivonsa siitä, että asenteet jätteiden lajittelua kohtaan eivät ikinä muutu. He eivät kuitenkaan suostuneet luovuttamaan, koska heidän halunsa suojella alueensa vehreitä metsiä, kirkkaita vesiä ja puhdasta luontoa oli vahva. Vähitellen pienen jätehuoltoyhtiön ahkerat työntekijät saivat huomata, että asiakkaiden asenteet lajittelua sekä jätehuoltoa kohtaan muuttuivat positiivisemmiksi. He alkoivat saada puheluja tyytyväisiltä asiakkailta, jotka kaipasivat lisätietoutta jätehuollosta. Yhtiön tiedottaminenkin kehittyi vähi- 4

5 tellen, ja kuntalaisten iloksi heidän postilaatikoistaan alkoi kerran vuodessa löytyä jätetietoutta sisältävä asiakaslehti neljännesvuosittain lähetettävien laskujen liitteenä olevan info-kirjeen lisäksi. Jätehuollon toimivuudesta ilahtuneena pienen jätehuoltoyhtiön täyden palvelun osakaskunnat päättivät perustaa pienen jätehuoltoyhtiön parivaljakoksi jätelautakunnan alueen jätehuollon viranomaistehtäviä hoitamaan. Talven pakkasten paukkuessa vuonna 2009 alkoi jätelautakunnan toiminta topakan esittelijän johdolla. Näin taas kerran alueellinen jätehuolto hyppäsi askeleen eteenpäin, kun sen alueen kuntalaisten kohtelu tasapuolistui pienen jätehuoltoyhtiön ja jätelautakunnan työskennellessä rinta rinnan toisiaan kädestä kiinni pitäen. Näitä kahta ei voinut enää toisistaan erilleen erottaa lautakunnan päättäessä jätehuollon käytännöistä ja pienen jätehuoltoyhtiön toteuttaessa sen päätökset. Eräänä alkukesän kauniina päivänä pienen jätehuoltoyhtiön väki sai kuulla, että yhtiön johtajana toiminut tietäjä jättäisi heidät pian ja siirtyisi suuremman sekä mahtavamman jätehuoltoyhtiön johtajaksi. Haikein mielin pienen jätehuoltoyhtiön henkilökunta sanoi johtajalleen hyvästit ennen yöttömän yön juhlaa. Jälleen kerran pienen jätehuoltoyhtiön hallitus joutui etsimään osaavaa ja aikaansaavaa henkilöä yhtiön johtoon. Pitkällisen etsinnän jälkeen yhtiön hallitus löysi luovan, tarmokkaan ja innovatiivisen johtajattaren, joka otti ohjat käsiinsä ja alkoi uutterasti voimiaan säästämättä kehittää yhtiön toimintaa sen tulevaisuuden haasteiden voittamiseksi. Taas kuului valtakunnassa kummia, sillä lainsäätäjät olivat päätyneet siihen, että biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle tultaisiin kieltämään vuoden 2016 alusta alkaen. Pienen jätehuoltoyhtiön oli tulevaisuutensa turvaamiseksi löydettävä jätteenpolttolaitos sekajätteilleen. Alkoi kuumeinen eri vaihtoehtojen etsintä ja harkinta. Aikaa vievän etsinnän jälkeen pieni jätehuoltoyhtiö päätti liittyä Itä- Suomen jätteenpolttolaitoshankkeeseen, jonka neuvottelujen ja selvitysten päätteeksi päätettiin perustaa vuoden 2012 lopussa Riikinvoima Oy. Jälleen kerran pienen jätehuoltoyhtiön sekä sen osakaskuntien asukkaiden sekajätehuolto oli turvattu! Ja kun vielä ajalle ennen Riikinvoima Oy:n Leppävirran polttolaitoksen valmistumista löytyi yhteistyökumppani kaukaa pohjoisesta raikkaan Jäämeren rannalta, eivät asiat olisi voineet olla paremmin hyötykäyttöprosentin suhteen. Ajan kuluessa eräs pienen jätehuoltoyhtiön osakaskaupungin naapurikunta oli uuden jätelain voimaan astumisen myötä alkanut pohtia jätehuoltonsa järjestämistä ja päätynyt kuljetusjärjestelmäpäätöksessään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Tieto pienen jätehuoltoyhtiön toiminnasta oli kiirinyt pitkin maita ja mantuja sekä päätynyt naapurikunnan virkamiesten korviin. Kuulemastaan kiinnostuneena naapurikunnan virkamiehet päättivät lähteä tutustumaan pienen jätehuoltoyhtiön sankan metsän keskellä sijaitsevaan jätekeskukseen ja yhtiön toimintaan. Vierailusta innostuneet pienen jätehuoltoyhtiön johtajatar ja palvelupäällikkö esittelivät pienen jätehuoltoyhtiön jätekeskusta ja yhtiön toimintaa parhaan taitonsa mukaan niistä kiinnostuneille vierailleen. Illalla, vieraiden jo lähdettyä kauan aikaa sitten, nämä kaksi neuvokasta naista, kumpikin omalla tahollaan, esittivät tähdelle toiveensa siitä, että naapurikunta liittyisi pienen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi. Ilmeisesti tähti kuuli nämä toiveet, sillä naapurikunnan virkamiehet innostuivat näkemästään ja kuulemastaan niin, että pyysivät tarjouksen pieneen jätehuoltoyhtiöön osakkaaksi liittymisestä. Tarjouksen saatuaan virkamiehet esittivät naapurikunnan päättäjille pienen jätehuoltoyhtiön osakkaaksi liittymistä, johon nämä yksimielisesti suostuivat. Näin loppukesästä vuonna 2014 pieneen jätehuoltoyhtiöön liittyi uusi osakaskunta. Yhä vielä tänäkin päivänä, kymmenen vuotta toiminnan aloittamisen jälkeen, toimii pieni jätehuoltoyhtiö pienen pohjoisen valtakunnan keskiosissa metsien, kirkkaiden järvien ja vihreiden peltojen keskellä pitäen huolta alueen kuntalaisten jätehuollon palveluista ahkerasti niitä hoitaen. Paljon on pieni jätehuoltoyhtiö kehittynyt kymmenen vuoden aikana kohdatessaan lukuisia haasteita ja mahdollisuuksia. Sitkeästi tahtoo yhä edelleen yhtiö sekä sen johtaja, hallitus ja henkilökunta suojella alueensa puhdasta luontoa jätelakia ja asetusta noudattaen sekä laadukkaita jätehuoltopalveluita tarjoten. Hyvät kuulijat, tämä tarina pienestä jätehuoltoyhtiöstä on tosi. 10 -vuotisjuhlaa varten valmisteltu historiikki 5

6 2 YHTIÖ 2.1 Yhtiö lyhyesti Sammakkokangas Oy on vuonna 2003 perustettu kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös alueen elinkeinoelämälle sekä lähikunnille. Sammakkokangas Oy:n omistus jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. Kunta Omistusosuus % Kannonkoski 4,5 Karstula 13,2 Kinnula 5,4 Kivijärvi 4,1 Pihtipudas 13,4 Saarijärvi 29,8 Uurainen 9,2 Viitasaari 20,3 Sammakkokangas Oy vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueella suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö vastaa, että jätehuollon toteutus vastaa lainvelvoitteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Saarijärvelle, Sammakkokankaan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelyalue. Jätteitä otetaan vastaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla ja ekopisteissä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella on käytössä osin kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja osin kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä. Kaikkien osakuntien alueella on lietehuollossa kiinteistön haltijan järjestelmä. Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan alueella on muussa jätehuollossa kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä. Uuraisten alueella kunnan järjestämään malliin siirrytään 2016 vuoden alussa. Toimialueen asukasmäärä oli vuoden 2014 lopussa Yhtiön täyden palvelun osakaskuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula ja Uurainen. Kunnat ovat siirtäneet Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi jätehuollonlakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön osakkaita ja ovat sopineet yhtiön perustamisvaiheessa ainoastaan jätteen loppusijoituspalvelun ostamisesta yhtiöltä. Vuonna 2012 kaikki Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat sekajätteen polttopalveluyhteistyöstä. Yhtiöstä tulijoulukuussa 2012 Riikinvoima Oy:n osakas. Sammakkokangas Oy:n omistusosuus Riikinvoimasta on 2,36 %. Lisätietoja 6

7 2.2 Strategia Sammakkokangas Oy:n tehtävänä ja tavoitteena on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntiensa puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla. Yhtiö pyrkii toiminnassaan monipuolisten ja laadukkaiden jätehuollon palveluiden tarjoamiseen alueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille sekä omistajakunnille ja alueen elinkeinoelämälle. Yhtiö panostaa jätehuolto-osaamiseen ja kehittää alueen jätehuoltoa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii korkeaan jätteen hyödyntämisasteeseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja osaltaan parantamaan toiminta-alueensa viihtyvyyttä. Yhtiö panostaa henkilökuntaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työympäristössä tavoitellaan terveellisyyttä ja turvallisuutta. 2.3 Hallinto ja johtaminen Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeet jakautuvat osakkaiden kesken kohdassa 1.1 esitetyn taulukon mukaisesti. Osakkeita rasittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke. Yhtiökokous kokoontui vuonna 2014 kerran varsinaiseen ja kerran ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksessa on yksi jäsen jokaisesta osakaskunnasta ja hänellä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallitus kokoontui vuonna 2014 yhteensä yhdeksän kertaa. Uuraisen tullessa yhtiön osakkaaksi hallitus kasvoi yhdellä jäsenellä. Ylimääräinen yhtiökokous valitsi Uuraisten edustajan kunnan esityksestä. Hallituksen kokoonpano Sammakkokangas Oy on palveleva, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, tehokas sekä vastuullinen yritys. Yhtiössä luodaan vuosittain tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Yhtiö on luonut lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelma päivitettiin loppu vuodesta Toiminnalle asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Saarijärvi Viitasaari Pihtipudas Karstula Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Uurainen Vesa Ronkainen vpj. Raimo Strandman pj. Ari Kahilainen Toivo Poikonen Markku Toikkanen Maarit Autio Erkki Leppänen Päivi Partanen alkaen Yhtiö osallistuu omalta osaltaan niin alueelliseen jätehuollon kehittämistyöhön kuin myös valtakunnalliseen. Tehtävä Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Toimitusjohtaja FM, Ins.(amk) Outi Ruuska Tilintarkastajat HTM, JHTT Jarmo Jäspi ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab päävastuullisena tilintarkastajana JHTT Erkka Ollila Tavoite Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen, Keski-Suomea palveleva jätehuoltopalveluja tarjoava alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. 7

8 2.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen Riikinvoima Oy Vuoden 2014 isoimpia toiminnan kehittämiseen liittyvä kehittämishanke oli polttolaitosyhteistyö Riikinvoima Oy:ssä. Riikinvoima Oy perustettiin vuoden 2012 lopussa. Vuonna 2014 Riikinvoima muutettiin ns. mankala-yhtiöksi ja osakassopimukset allekirjoitettiin uudelleen. Ekokymppi tuli uutena yhtiöön osakkaaksi. Riikivoiman osakkaita alla olevat jäteyhtiöt ja Varkauden aluelämpö Oy. Suurimmat osakkaat ovat Jätekukko Oy ja Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n osuus on 2,36 %. Riikinvoima Oy:n tavoitteena on rakentaa leijutekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Leppävirralle Riikinnevan jätekeskuksen viereen. Rakennustyöt käynnistyivät syksyllä 2014 laitostoimittaja Andritz Oy:n toimesta. Sammakkokangas Oy on halunnut yhteistyöhön mukaan lähtemisellä varmistaa sekajätteen polttopalvelun pitkälle tulevaisuuteen astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto. Kunnan vastuulla olevan jätteen osalta tämä tarkoittaa jätteen toimittamista keskitettyyn polttoon. Sammakkokangas Oy on varannut Riikinvoiman laitoksesta 6000 tn vuosikiintiön. Sekajätteen energiahyödyntäminen vaatii jätteiden syntypaikkalajitteluun panostamista. Asiakkaisiin kohdistuvaan neuvontaa ja opastamiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Lisäksi tulee miettiä keräämisen tehostamiseen liittyviä uusia ratkaisuja. Kuva Riikinnevan jätekeskusalue ja polttolaitoksen suunnitelmakuva sijoittumisesta alueelle. 8

9 Asumisen lietehuollon kehittäminen Vuonna 2013 aloitettiin lietehuollon kehittäminen jätelautakunnan kanssa yhteistyössä. Tätä työtä jatkettiin vuonna Jätelautakunta päätti säilyttää kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen lietehuollossa. Jätelautakunnan tulee kuitenkin koota jätelain mukaan rekisteri kiinteistökohtaisista lietepalveluista ja pitää se ajan tasalla. Lieterekisteri on vuoden 2014 aikana koottu osaksi jätehuollon muuta rekisteriä. Alueen asukkaiden tiedottamiseen on myös panostettu ja kaivotyhjennystietoja on aloitettu kirjaamaan rekisteriin, jotta seuranta olisi tulevaisuudessa mahdollista. Riskien ja vaarojen arviointi Sammakkokangas Oy:ssä oli aiemmin toteutettu riskien ja vaarojen arviointia, mutta kokonaisuus haluttiin rakentaa kattavammaksi ja päivittää. Kesällä 2014 toteutettiin riskien ja vaarojen arviointi ja siitä tehtiin ammattikorkeakoulutasoinen opinnäytetyö. Arvioinnissa hyödynnettiin Työturvallisuuskeskuksen RiskiArvi ohjelmaa. Henkilökunta osallistui arviointiin aktiivisesti. Sammakkokangas Oy on hoitanut lietehuollon osalta palvelutehtäviä, joita ovat tässä vaiheessa tiedotus ja laskutus sekä lautakunnan avustaminen rekisteriasioissa. Pohjaamattoman jätepenkan sulkeminen Vuonna 2014 kesällä suljettiin loppuun ns. pohjaamaton jätetäyttöalue. Alue oli kooltaan noin 1 hehtaari. Pohjaamattoman ja nyt kokonaan suljetun alueen kokonaispinta-ala on noin 2,3 ha. Jätetäytön sulku-urakan pääurakoitsijana toimi Karjalan Louhinta ja Lujitustyö Joensuusta. Suunnittelun hoiti FCG Oy. Urakoitsijasta riippumattomana valvojana toimi rakennuttaja rakennusmestari Seppo Kynnäs. Sulkemisessa hyödynnettiin rengasrouhetta, lasimurskaa sekä kompostia. Suljetulle alueelle rakennettiin myös kaasunkeräysrakenne. Kuva suunnitelmissa huomioitiin tien säilyttäminen jätetäytön päälle Kuva Kuitusavikerroksen rakentaminen 9

10 2.5 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa, keräys välineiden hankinnassa, lajittelussa ja kompostoinnissa. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle (kaatopaikkajäte) ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Haja-asutusalueella on kompostointivelvollisuus. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivi- ja kerrostalot sekä liikekiinteistöt ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat pahville, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan ekopisteiden hyötyjäteastioita. Jätteenkuljetusreitistö kattaa käytännössä kaikki päätiet ja suuren osan ajokelpoisista sivuteistä, joiden varrella on asutusta. Vain pienimmät pistotiet eivät kuulu reitille ja niistä haettavista jätteistä joutuu kiinteistö maksamaan reitiltä poikkeamisesta lisämaksua, mikäli ei halua käyttää aluekeräyspistettä. Jätelautakunta käsitteli ja vahvisti jätereitin vuonna 2012 ennen kuljetusten kilpailuttamista. Kuljetukset kilpailutettiin loppu vuodesta Kinnulan alueella erillinen energiajätereitti lopetettiin vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä kokonaan. Vuoden 2014 loppu puolella aloitettiin jätereittisuunnittelu Uuraisten alueelle. Jäteastiamäärät täyden palvelun kuntien alueella l sekajäteastiat l sekajäteastiat l biojäteastiat 873 metalliastiat 431 lasiastiat 383 pahviastiat 506 *astiamäärissä ei vielä mukana Uuraista Sammakkokangas Oy:n toimialueella Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kinnulassa on kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä (pl lietehuolto). Uuraisten alueella kunnan järjestämään malliin siirrytään 2016 vuoden alussa. Saarijärven seudun jätelautakunta toimii jätehuollon viranomaisena ja se määrittelee kiinteistökohtaisesti tyhjennysvälit jäteastioille. Jätelautakunnan laajentumisesta neuvottelemista jatkettiin vuonna Laajentuessaan jätelautakunnan nimi muutetaan paremmin aluetta kuvaavaksi Sydän-Suomen jätelautakunnaksi. Tyhjennysvälit määritellään astiakoon ja asukasmäärään perustuen. Jätereitityksen hoitaa yhtiö. Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden keräilyn ja kuljetuksen järjestämisen viidessä osakaskunnassa (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Vuoden 2016 alussa Uuraisista tulee kuudes kunta. Keräilyn ja kuljetuksen piiriin kuuluvat seka- ja hyötyjätteet (biojäte, metalli, lasi, pahvi). Jätekuljetukset hoidetaan yhteistyössä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Kolme kuljetusaluetta: Alue 1 Saarijärvi Alue 2 Karstula-Pylkönmäki Alue 3 Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski Kuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2012 vuosiksi Sopimuksessa on kahden vuoden mahdollisuus optioon. Uuraisten alue tulee muodostamaan neljännen kuljetusalueen. Yhtiöllä on sähköinen ajonohjausjärjestelmä. Kuljettaja noutaa internetin välityksellä päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen ajoneuvon tietokoneelle. Kuljettaja kuittaa tyhjennyksen välittömästi, joten toimintaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti toimistosta käsin. Reitille voi myös lisätä tyhjennyksiä tai muita ohjeita kesken päivän, jolloin toiminta on joustavaa. Tuottajavastuun piirissä olevien jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Yhtiö vastaa keräyspaikkojen kunnossapito (paperi) ja vastaanottopaikoista jäteasemilla ja jätekeskuksessa (sähkö- ja elektroniikkaromu, kyllästetty puu, autonrenkaat). Viitasaari ja Pihtipudas eivät ole siirtäneen jätehuollon järjestämistä yhtiölle vaan hoitavat sen itse. Näissä kunnissa on ns. sekajärjestelmä. 10

11 3 PALVELUT 3.1 Toimipisteet Sammakkokangas Oy:n toimisto sijaitsee Saarijärven keskustassa ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja palvelupäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Jätehuollon toiminnan ydin sijaitsee Sammakkokankaan jätekeskus Saarijärvellä Kannonkoskelle johtavan tien varressa. Joka kunnassa on jäteasema, johon voi tuoda: vaaralliset jätteet, hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieneriä loppusijoitettavaa sekajätettä. Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Kiireisintä aikaa olivat toukokuun kampanjaviikot ja kesäkuukaudet. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtaista pienjäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Yhtiön toiminta-alueella on yhteensä 94 ekopistettä. Ekopisteissä kerätään pääasiassa hyötyjätteitä ja haja-asutusalueella myös sekajätettä. Lisäksi yhtiöllä on vain kesällä käytössä olevia sekajätepisteitä mökkiläisille. Sekajätepisteiden käyttö on tarkoitettu niille kiinteistöille, jotka maksavat käytöstä vuosimaksua. Suurin osa käyttäjistä on kesäasukkaita. Ekopisteverkosto on valtakunnallisesti varsin kattava. Astioiden koko ja määrä vaihtelee eri pisteissä. Ekopisteiden huoltokäynnit on reititetty sähköiseen ajonohjausjärjestelmään normaalien astiatyhjennysten tapaan. Ekopisteiden kunnossapito siirrettiin v kokonaisuudessaan omille työntekijöille. Näin jatkettiin myös vuonna Ekopisteiden sijainti ja niissä kerättävät jätteet löytyy osoitteesta: Pienjäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo Uurainen Lokala, Häkintie 74 b, ma ja ke klo Kuva Uusimmat ekopisteet on toteutettu syväkeräysjärjestelmänä. Säiliöstä 2/3 osaa on maanpinnan alapuolella. Jäte pysyy viileänä, mikä estää tehokkaasti hajuhaittojen syntymistä kesällä. Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa jäteasemat ovat olleet jo parin vuoden ajan harvemmin auki. Karstula on auki vain maanantaisin ja muut asemat vain viikoilla 51, 2 ja 6. Viikosta 10 alkaen asemat ovat olleet auki normaalisti viikoittain. Uuraisten asemaa pidetään toistaiseksi auki läpi vuoden maanantaisin ja keskiviikkoisin. Tilannetta aukioloaikojen osalta arvioidaan uudelleen, kun saadaan tarkempia tietoja aseman käytöstä. Sammakkokangas Oy:n palveluksessa oli vuonna 2014 neljä vakituista jätehuoltotyöntekijää. Lisäksi kesäaikana oli kaksi määräaikaista työntekijää. Syksyllä 2013 yhtiössä aloitti oppisopimuskoulutuksen yksi henkilö. Hänen on tarkoitus valmistua keväällä 2015 ympäristönhoitajaksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta (POKE). Jätehuoltotyöntekijöiden työhön kuuluu työtehtävät jätekeskuksessa, jäteasemilla ja ekopisteissä. 11

12 3.2 Sammakkokankaan jätekeskus Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot punnitaan autovaa alla. Pientuojien jäte-erät punnitaan yhtenä eränä, ja kukin hyötyjätelava punnitaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin saadaan jätekohtaiset painot. Toimistorakennuksessa tapahtuu jätteiden kirjaaminen ja jätteen tuojien opastus. Jätekuormat pyritään tarkastamaan jo tässä yhteydessä ennen ohjaamista jätepenkalle tai lajittelukentälle. Jätteen pientuojille on lajittelukenttä, jossa jätteet lajitellaan eri lavoille (lasi, metalli, puhdas puu, käsitelty puu, kyllästetty puu ja loppusijoitettava jäte) ja puhdas pahvi pikakonttiin. Kentällä sijaitsevat myös sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottokontit, joihin lajitellaan eri tuottajayhteisöjen vastuulle kuuluva SER, sekä vaarallisten jätteiden kontit. Lajittelukentältä hyötyjätteet siirretään välivarastoon ja loppusijoitettava jäte jätetäyttöön. SER- ja vaaralliset jätteet lähtevät suoraan muualla käsiteltäviksi. Suunnitelma on hieman muuttunut ja alue suljettiin loppuun kesällä Sulkemisen suunnittelun teki FCG Oy:n. Kuva Jätepenkan sulkemisurakassa hyödynnettiin rengasrouhetta kuivatuskerroksessa. Välivarastointikentällä varastoidaan lajittelukentältä tulevan hyötyjätteen lisäksi myös tiili- ja betonijätettä sekä puujätettä. Sieltä hyötyjätteet toimitetaan joko sellaisenaan tai murskattuna maanrakennusaineeksi, polttoon yms. hyötykäyttöön. Puujäte murskataan kompostin seosaineeksi. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo panostaa puujätteen keräykseen entistä enemmän. Biojäte kompostoidaan aumoissa asfaltoidulla kentällä. Biojätettä tulee viikoittain ja kompostiaumat rakennetaan mahdollisimman pian jätteen tulon jälkeen. Seosaineina käytetään rahkaturvetta ja kuoriketta sekä haketettua oksasilppua ja puujätettä. Aumoja käännetään säännöllisesti ja 3-4 kuukauden kuluttua kompostimassa siirretään suurempaan kasaan jälkikypsymään. Kompostimulta käytetään jätetäyttöalueella välipeittomateriaalina ja maisemointiin. Biokentältä valuvat vedet on viemäröity alueen pohjoispäässä sijaitsevaan suotovesien tasausaltaaseen. Kompostointikenttää laajennettiin kesällä Vanhan, vuonna 1986 käyttöön otetun jätteiden loppusijoitusalueen täyttö loppui lokakuussa 2007, jolloin siirryttiin uudelle alueelle. Vanhan alueen muotoilu ja esipeitto tehtiin kesällä 2008 ja varsinainen sulkemisen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tapahtua vuosina 2011 ja Kuva Suljettavalle alueelle rakennettiin kaatopaikkakaasujen keräysrakenne. Kuva Suljettavan alueella oleva tie jätetäytön päälle haluttiin säilyttää. Maisemoinnin ja tien pinnan tasaaminen loppusuoralla. 12

13 Uusi, EU-määräykset täyttävä jätetäyttöalue otettiin käyttöön lokakuussa Jätetäyttöön sijoitetaan pääasiassa yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätettä. Jätteen tiivistämiseen käytetään omaa TANAkaatopaikkajyrää. Kesällä 2009 valmistui noin 0,5 ha:n välipohja-alue osin vanhan jätetäytön päälle. Kesällä 2010 rakennettiin lisäksi uusi, n. 1,2 ha laajuinen laajennusalue. Vuonna 2011 tehtiin vielä pieni kaista välipohjaa, jonka jälkeen laajennus tuli kokonaan valmiiksi. Tällä hetkellä arvioidaan, että loppusijoitusaluetta ei tarvitse enää rakentaa. Loppusijoitusalueen viereen on raivattu n. 1,5 ha:n laajuinen maapohjainen kenttä, jossa varastoidaan väliaikaisesti mm. maamassoja. Tälle maavaraiselle kentälle on tarkoitus rakentaa jätteen siirtokuormausalue. Rakennusurakka ajoittuu vuodelle Kahteen lietealtaaseen vastaanotetaan lähinnä hiekanerotuskaivojen, rasvakaivojen ym. lietteitä. Varsinaisia jätevesilietteitä sinne ei sijoiteta. Lietteiden kiintoaine tiivistyy altaiden pohjalle ja neste valuu suodatinhiekkakerroksen läpi suotovesien tasausaltaaseen. Altaiden täyttyessä ne tyhjennetään ja kiintoaines sijoitetaan jätetäyttöön. Uudelta loppusijoitusalueelta, lietealtaista ja biokentältä on ns. väkevät vedet viemäröity n m 3 :n tasausaltaaseen. Tasausaltaan vedet ohjataan maasuodatuskentälle, jossa kaksivaiheisella maasuodatuksella puhdistetaan vedestä kiintoaines sekä valtaosa ravinteista ja muista epäpuhtauksista. Maasuodatuskenttä otettiin käyttöön syksyllä Kesä 2012 oli erittäin sateinen ja se aiheutti haasteita suotovesien käsittelyyn. Erityisesti biokentältä huuhtoutuu viemäriin kiintoainetta. Järjestelmää saneerattiin ja huollettiin syksyllä Saneeraus käsitti kahden rauhoituskaivon rakentamisen ennen tasausallasta. Myös veden lähtöpäätä padotettiin. Rahoituskaivojen avulla on tarkoitus saada tasausaltaaseen menevää kiintoaine kuormaa pienemmäksi. 3.3 Käsittely ja hyödyntäminen Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) osalta yhtiöllä on sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa SER:n vastaanottamisesta Sammakkokankaan jätekeskuksessa ja kuntien jäteasemilla. Kaikkiaan SERiä toimitettiin v edelleen käsiteltäväksi 253 tonnia. Kuva Kylmälaitteita odottamassa lajittelua ennen eteenpäin toimittamista. Vuonna 2014 järjestettiin huhti toukokuussa perinteiset tehokeräyskampanjat pääasiassa vaarallisille ja puutarhajätteille. Samalla otettiin vastaan myös muita jätteitä. Jäteasemat ja jätekeskus olivat kampanjan aikana pidempään auki. Vaarallisten jätteiden noutosopimus yhtiöllä on L&T Oyj:n kanssa. Metallin osalta sopimuskumppani vaihtui 2014 vuoden alussa Kajaanin Romuun. Sammakkokangas oli metallien nouto ja käsittelypalvelun osalta yhteiskilpailutuksessa neljän muun jäteyhtiön kanssa. Kuva Ekopisteistä kerättyä metallia. Kuva Jätekeskuksen vedet puhdistetaan ennen maastoon johtamista. Puujätteen keräystä on selkeästi tehostettu vuodesta 2013 alkaen. Keräyspuun määrä on vähintään kolminkertaistunut parin viime vuoden aikana. Puujätettä kerättiin eri toimipisteissä yhteensä liki 1000 tn vuonna Puujätteen noudosta ja hyödyntämisestä vastasi JH -metsäenergia Oy. Vaatteiden osalta yhtiö tekee yhteistyötä UFF:n kanssa. Vuonna 2014 vaatteita kerättiin hieman yli 55 tn. 13

14 Kuva Yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteiden määrät laskivat vuonna 2014 edellisvuodesta. Yhtenä syynä on lajittelun tehostuminen. Saastuneita maita otettiin vastaan huomattavan suuri määrä edellisvuosiin verrattuna. Tätä selittää Lähiseudulla ollut useampi samanaikainen kunnostusprojekti. Kuva Sekajätteen polttoon toimittaminen aloitettiin vuonna Vuonna 2012 polttoon toimitettiin vain pieni määrä maatalousmuoveja. Kierrätyspuun määrä jatkoi kasvua. Biojätteiden määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana. Viitasaari ja Pihtipudas aloittivat biojätteen toimittamisen vuoden 2013 syksyllä. 14

15 3.4 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Yhtiö panostamaan jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen sekä postitetaan mökkiläisille. Lehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muodossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2014 SammakkoNews ilmestyi kuudennen kerran. Yhtiön nettisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Yhtiön nettisivut sekä yritysilme uudistettiin loppu vuodesta Nettisivut ovat uudistuksen jälkeen nykyaikaiset ja älylaitteilla helposti selattavia. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Vuonna 2014 yhtiö näkyi tavanomaista enemmän lehdissä. Tätä selittää osin juhlavuoden tapahtumat. Jätekeskuksessa käy vuosittain parisen kymmentä ryhmää, joiden koot vaihtelevat. Pienimillään ryhmä on noin 10 henkeä ja suurimmillaan noin 50. Opiskelijat ja koululaiset ovat yleisimmät vierailijaryhmiä. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa tilauksesta. Jonkin verran myös järjestöissä ja talonyhtiöissä, yrityksissä ja kunnan kohteissa pidetään myös neuvontatilaisuuksia. Tällaisia neuvonta tilaisuuksia on vuodessa ja niiden sisältö suunnitellaan kohde ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jäteneuvontatilaisuuksien järjestäminen on palvelupäällikön ja osin myös toimitusjohtajan tehtäviä. Avoimet ovet pidettiin jätekeskuksessa Kävijöitä oli noin 200. Tuikkujahti Yhtiö järjesti toisen kerran peruskoululaisille suunnatun tuikkujahdin. Kilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus. ja lajittelutottumuksiaan. Tarkoitus ei ollut lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Kisa oli leikkimielinen ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä. Voittajaksi tuli Kinnulan Nurmelan koulun 3 luokka. Palkinnoksi luokka sai toiminnallisen päivän Piispalassa. Herra Loikka Yhtiön jäteneuvonnan sanansaattajaksi on hankittu maskotti. Maskotti on nimetty lapsille suunnatun nimikilpailun myötä Herra Loikaksi. Tarkoituksena on, että Herra Loikka seikkailisi erilaisissa materiaaleissa opastamassa ja olisi näin kiinteä osa yhtiön jäteneuvontaa. Maskotti on otettu jo nyt hyvin vastaan ja se on saanut paljon positiivista ihailua osakseen. Kierrätystaidenäyttely Löydetty Kätkö Sammakkokankaan juhlavuoden yksi tapahtumista oli kierrätysaiheinen taidenäyttelyiden sarja, joka oli nimetty Löydetyksi kätköksi. Näyttely kiersi vuoden aikana kaikki yhtiön osakaskunnat. Osa näyttelyistä toteutettiin hieman suppeampina näyttelytilojen rajallisuudesta johtuen. Näyttelyn toteutus tehtiin yhteistyössä Taiteilijaseura Siena ry:n kanssa. Työt olivat kierrätysmateriaalista luotuja. Töitä oli yhteensä 28 eri tekijältä. Näyttely sai paljon positiivista palautetta ja sitä käytiin ahkerasti ihastelemassa. Kuva Viitasaaren näyttelytila Kuva Eeva Tannermäen kierrätystaideteos Riippuvainen 15

16 Koulutustilaisuudet ja seminaari Yhtiö järjesti alkuvuodesta 2014 Kannonkosken Piispalassa koulutustilaisuuden jätelautakunnalle, yhtiön hallitukselle sekä kunnan muille jätehuollossa toimiville henkilöille. Tilaisuuden pääluennoitsijana oli Leena Eränkö JLY lakiasiantuntija. Lisäksi luennoitsijoita oli Laukeuden Etapista ja Laukeuden jätelautakunnasta. Maaliskuussa 2014 Saarijärven Summasaaressa järjestettiin Jätelaistonyhdistyksen Kenttäväen koulutuspäivät. Päivien teemana oli muuttava jätehuolto ja työssäjaksaminen. Koulutuspäiviin kuului myös vierailu Sammakkokankaan jätekeskukseen. Päiville osallistui noin 70 henkeä eri puolilta Suomea. Kuva Seminaarissa puheenvuoron käyttivät Kivijärven jätehuollon Jarno Kotilainen, Jätelautakunnan esittelijä Heli Rämänen, Poken lehtori Tarja Hyötyläinen, Riikinvoiman toimitusjohtaja Juha Räsänen, Jätekukon toimitusjohtaja Juha Räsänen ja JLY toimitusjohtaja Markku Salo Kuva Kenttäväen koulutuspäivät Summasaaressa Lokakuun lopussa 2014 yhtiö järjesti Asiaa jätehuollosta seminaarin Saarijärvi-salissa. Tilaisuus oli yksi Sammakkokankaan juhlavuoden tapahtumista. Seminaari oli kaikille avoin. Aiheina oli jätehuolto nyt ja tulevaisuudessa. Keskeisenä teemana oli jätteen poltto sekä Sammakkokankaan sidosryhmätoiminta. Seminaarin alussa nähtiin mielenkiintoinen kierrätysaiheinen esitys, josta vastasivat Metsäkulman päiväkodin esikoululaiset. Kuva Yhtiön juhlavuoden pääjuhla järjestettiin Saarijärven Kukonhiekassa. Tilaisuuteen oli kutsuttuna omistajakuntien edustajia sekä tärkeitä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Kuva Metsäkulman päiväkodin esikouluryhmä esiintyi seminaarin alussa. Ohjelmassa oli asiaa jätteiden lajittelusta ja puhtaan ympäristön vaalimisesta. Erityisen mieleenpainuva oli paperin kierrätyksestä kertonut ohjelmanumero. Kuva Pääjuhlassa esiintyi Mikael Konttinen. Toinen musiikkiesiintyjä oli Wire orkesteri Karstulasta. Muusta ohjelmasta vastasi Sammakkokangas Oy:n henkilökunta. 16

17 4 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden sekä vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Alueen ympäristökuormitusta seurataan säännöllisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määrä ajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Lupa on tällä hetkellä Aluehallintovirastossa käsiteltävänä. Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Nab Labs Oy Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. 4.1 Jätekeskuksen kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on myös lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on erittäin vähäinen. Viiden kilometrin säteellä jätekeskuksesta asuu alle 10 asukasta. Lähin yleinen tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun on tehnyt vuoden 2014 osalta Jyväskylän Nab Labs Oy. Myös näytteidenotto on ulkoistettu heille. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valumaalueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfaltoiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausaltaaseen, kuten myös vanhan jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toi- 17

18 mii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suo-ojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, biokentältä ja lietealtaista, ohjataan rauhoituskaivojen kautta kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta padotettuun ympärysojaan. Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan sekä alueen pohjavedestä että ympäröivistä lammista ja järvistä kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaikkiaan näytteistä tehdään useita satoja analyysejä. Vuoden sademäärä alueella oli 612 mm/m 2 (Tikkakosken lentokenttä). Vanhan jätetäytön sekä lajittelu- ja välivarastointikentän alueelle (yht. n. 4 ha) satoi siten noin m 3 vettä. Tästä vesimäärästä osa haihtui, osa imeytyi jätepenkkaan ja osa valui pintavaluntana ympäröiviin ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vanhaan tasausaltaaseen. Altaasta poisvaluneen veden määrästä ei ole arviota. Vuonna 2014 sademäärä oli edellisvuotta pienempi. Uudelle jätetäyttöalueelle, biokentälle ja lietealtaiden alueelle (n. 1,7 ha) sataneesta vesimäärästä, n m 3, valtaosa johdettiin asfaltoituun tasausaltaaseen. Altaasta vesi on pumpattu maasuodattimelle ja sitä kautta ympärysojaan. Suotovesien käsittelyjärjestelmää saneerattiin ja järjestelmälle tehtiin mittava huolto syksyllä Ennen tasausallasta asennettiin rauhoituskaivot ja ympärysojaa padotettiin. Rahoituskaivojen asentamisella on ollut hyötyä orgaaniseen kuormaan vähentävästi. Kuva Jätetäytöltä tasausaltaalle päin. Pohjavedet Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. Vanha jätetäyttö suljettiin loppuun kesällä Pintavedet Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan melko vakiona. Molempien järvien hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä, joten sillä ei ole vaikutuksia Horonjärven vedenlaatuun. Vesien puhdistus Sammakkokankaan jätekeskuksen väkevät valumaja suotovedet puhdistetaan maasuodattimella. Toimintavuoden aikana otettiin näytteet suodattimelle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Ympäristöluvan ehtojen mukaan käytettävän puhdistusjärjestelmän tulee täyttää biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta 90 %:n reduktio ja kokonaistypen osalta 50 %:n reduktio. Vuonna 2014 tutkimuskertojen ainepitoisuuksista arvioituna maasuodattimen reduktio oli typelle 41, 52 ja 49 % ja biologiselle hapenkulutukselle 96 ja 97 %. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu yhdeksän vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut % ja hiilidioksidipitoisuus %. Vuoden 2014 toukokuussa metaania oli 59 %, hiilidioksidia 42 % ja happea ei lainkaan. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Sulkemisen yhteydessä rakennetaan jätetäyttöön keräyslasia hyödyntäen kaasunkeräyskanavia. Kaasu johdetaan maasuodattimille, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. 18

19 Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen kompostoinnissa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännölli sesti. Biojätteen kompostoinnissa syntyviä hajuja pyritään vähentämään riittävällä seosaineen käytöllä ja aumojen säännöllisellä kääntämisellä, jolloin hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa eikä mätänemisessä syntyviä pahanhajuisia yhdisteitä pääse syntymään. Täysin näitä ei kuitenkaan voida välttää. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta, joten sen toiminnasta ei juuri aiheudu meluhaittoja. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin raskasta ajoneuvoa. Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa pyritään edelleen vähentämään tehostamalla biojätteen kompostointia ja jätepenkan hoitoa, sillä satunnaisen ampumisen hyöty on monissa tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Jätekeskuksessa on vesivanerista valmistettua laatikkoja, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä, joiden avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria, joita paikallinen metsästysseura pyytä loukuilla. Haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa. Torjuntatyö on ulkoistettu. Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Sähköä kuluu pääasiassa jätekeskuksen toimistotilan, konehallin ja autovaa an lämmitykseen sekä alueen valaistukseen ja vesien pumppaamiseen. Jätekeskus kuuluu Vattenfallin jakeluverkkoon. Kuva Jätekeskuksen sähkönkulutus Vuonna 2014 sähkön kulutus Sammakkokankaan jätekeskuksessa kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Sähköä kului kwh. Tämä selittyy konehallin lämmityksellä. Tulevaisuudessa on tarkoitus miettiä jätekeskuksen rakennusten lämmitykseen muita ratkaisuja kuin suora sähkö. Vedenkulutus on jätekeskuksessa suhteellisen pientä, sillä käytännössä sitä kuluu vain toimiston käyttövetenä. Käymälävedet menevät pullokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Harmaat vedet menevät laimeiden vesien mukana tasausaltaaseen. Käyttövesi saadaan suoraan Sammakkolammesta, joten sen käyttömäärällä ei ole juuri merkitystä ympäristön kannalta. Polttoainetta kuluu lähinnä jyrän ja pyöräkoneen käytössä. Kulutus on kasvanut voimakkaasti jätemäärien kasvun myötä. Myös ekopisteiden kunnossapito aiheuttaa lisää polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta päästöjä, mutta em. toiminta on kuitenkin välttämätöntä, jotta ekopisteet pysyvät siistinä. Poikkeamat ja riskitilanteet Sammakkokankaan jätekeskuksessa ei ole sattunut vuoden 2014 aikana vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita. 19

20 5 SOSIAALINEN VASTUU Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta kattavasti. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty vuoden 2014 aikana Työturvallisuuskeskuksen ohjeiden mukaisesti. Aineisto on koottu TTK:n RiskiArvi ohjelmaan. 5.1 Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Koulutuksia valitaan tarpeen mukaan. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimääräin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kerran vuodessa noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Yhtiö pitää säännöllisesti työkykyä ylläpitäviä virkistyspäiviä. Vuonna 2014 toiminta keskittyi juhlavuoden tapatumien ympärille. Virkistystoiminnalla halutaan osaltaan edistää työkykyä ja kohottaa yhteishenkeä. Yhtiö tukee henkilökunnan fyysistä hyvin vointia liikuntaseteleillä sekä maksamalla puolet kuntosalikortin kuluista. Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2014 poissaoloja. Sairauslomien määrä nousee suureksi, jos huomioon otetaan yksi pitkäaikainen sairauspoissaolo. Ilman tätä sairauspoissaolot ovat noin 4,5 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2014 oli 9,6. Nämä ovat lähes edellisvuoden tasolla. 5.2 Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Yhtiöllä on toimipisteitä useassa eri paikassa. Tämä tekee yhtiön sisäisestä viestinnästä toisinaan haastavaa. Puhelimen välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi sähköposti on päivittäisessä käytössä. Sähköistä viestintää on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Huoltoautoihin asennettiin edelliseltä kuljetuskaudelta jääneet ajoneuvotietokoneet. Tämä mahdollistaa toimiston ja huoltoauton välisin kommunikoinnin ajo-ohjausjärjestelmän kautta. Yhtiö uudisti sähköpostin vuonna 2014, mikä on anatanut uusia työkaluja viestintään. Jätekeskuksessa pidetään viikoittain ns. viikkopalaveri, missä katsotaan tulevan viikon työt ja muut ajankohtaiset asiat. Tämän palaverin pitämisestä vastaan pääasiassa palvelupäällikkö. Toimitusjohtaja osallistuu tarpeen mukaan. Toimistolla kommunikointi on tiivistä ja päivittäistä. Vähintään kerran kuussa toimistolla pidetään palaveri, jossa katsotaan ajankohtaisia asioita ja tulevia töitä. Usein palaveriin osallistuu myös lautakunnan esittelijä. Sisäinen viestintä on toisinaan haastavaa vaikka henkilökunta ei ole kovin suuri. Viestintää tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee myös kehittää. Monesti väärinymmärrykset syntyvät tiedon puutteesta. 20

21 6 TALOUDELLINEN VASTUU Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle kuten Sammakkokangas Oy:lle kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista Saarijärven seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätepalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Talouden tunnuslukuja Kokonaisliikevaihto /asukas Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % Henkilöstökulut liikevaihdossa % Jäteveron osuus liikevaihdosta % Poistojen osuus liikevaihdosta % Liikevaihdon jakauma 2014 Liiketoiminnan kulut

VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4

VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 2015 Vuosikatsaus 2 VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 YHTIÖ 5 2.1 Yhtiö lyhyesti 5 2.2 Strategia 6 2.3 Hallinto ja johtaminen 6 2.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen 7 2.5 Lajittelujärjestelmä, keräys

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme 2 3 VUOSIKATSAUS 2013 SISÄLTÖ 1 YHTIÖ 4 1.1 Yhtiö lyhyesti 4 1.2 Toimitusjohtajan katsaus 5 1.3 Strategia 6 1.4 Hallinto ja johtaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN

JÄTEHUOLTO MUUTTUU POLVIJÄRVELLÄ 1.1.2012 ALKAEN Jätehuollon järjestäminen 1.1.2012 alkaen Jätehuolto siirtyy 1.1.2012 alkaen kokonaisuudessaan Joensuun Seudun jätehuolto Oy:n vastattavaksi. Jäteyhtiö on kilpailuttanut jätteenkuljetuksen kaikkien osakaskuntien

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015

Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Taloyhtiöiden jätehuoltopäivä 27.11.2015 Ohjelma 27.11.2015 12.00 jäteautoon tutustuminen 12.30 aiheina mm. jätetaksa, jätteen energiahyödyntäminen sekä uusittavat jätehuoltomääräykset 13.35 keskustelua,

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA

JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa. JÄTETAKSA 1.1.2015 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos

Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella

Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2013 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon ja yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 213 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Järjestettyyn jätehuoltoon liittyminen Jätehuollon asiakasrekisteriin kirjatut

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen

JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen JÄTETAKSA 1.1.2016 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Saarijärvi, Uurainen Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2015 56 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA...

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa.

Mitä tässä taksassa määrätään kiinteistön haltijasta, koskee myös jätelain 646/2011 80 :n mukaista jätteen haltijaa. JÄTETAKSA 1.1.2014 ALKAEN Osa I Kunnan järjestämä jätteenkuljetus 1. Yleistä 1 Kunnan jätemaksun perusteet Saarijärven kaupunki sekä Kannonkosken, Karstulan, Kinnula ja Kivijärven kunnat ovat siirtäneet

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätehuolto Etelä-Karjalassa

Jätehuolto Etelä-Karjalassa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren omistama jäteyhtiö. Tehtävänämme

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN

JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN PERUSMAKSUTAKSA, luonnos Sivu 1/2 Nähtävillä 10.9. 23.9.2012 ja 1.10.-8.10.2012 (maksuliite lisätty) JÄTEHUOLLON PERUSMAKSUTAKSA KEMIÖNSAARESSA, PAIMIOSSA, SALOSSA JA SAUVOSSA 1.1.2013 ALKAEN 1 LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti:

Kuljetus alv. 0 % Ylimääräinen jäte on jätettä, joka on sijoitettu jäteastian ulkopuolelle. Ylimääräisestä jätteestä veloitetaan seuraavasti: Palveluhinnasto 2013 voimassa 1.6.2013 alkaen Yleistä Lakeuden Etappi perii tämän hinnaston mukaisesti jätemaksut järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä tehtävistä. Jätteen tuottaja, kiinteistön

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010

HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 HINNASTO KOTITALOUKSILLE 4/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO: 1. JÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 3 2. KIINTEISTÖN JÄTEMAKSUT 4-6 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Ankkurikatu 8, 06100 Porvoo Asiakaspalvelu, puh.

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita.

Jätemaksut. Jätekukko Siistiä! Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen. Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2015 alkaen Hinnat sis. alv. 24 % Keskitetysti kilpailutettuja jätehuollon kuljetuspalveluita. Jätekukko Siistiä! www.jatekukko.fi Jätekukko on 16 kunnan

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon

Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon TIEDOTE 30.12.2015 Vapaa julkaistavaksi Vuodenvaihde tuo muutoksia asukkaiden jätehuoltoon Kaatopaikkakielto ei vaikuta asukkaan lajitteluun Biohajoavan eli orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto

Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen. Tausta-aineisto Euran, Huittisten, Köyliön ja Säkylän jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen Tausta-aineisto 2 SISÄLTÖ MÄÄRITELMÄT... 3 1 TAUSTATIEDOT... 4 2 KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS... 5 3 KIINTEISTÖN HALTIJAN

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JÄTETAKSA 2007 Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 12.12.2006 sekä määrännyt tulemaan voimaan 1.1.2007 alkaen. 1 Järjestämästään jätehuollosta aiheutuvien jätteen kuljetus-,

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv.

Jätemaksut. Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko. Hinnat sis. alv. Asioi kätevästi verkossa Omakukko www.jatekukko.fi/ omakukko Jätemaksut Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2016 alkaen MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso

Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2015 1 (1) 24 Asianro 6856/14.06.00.00/2015 Tuottajien ekopisteverkoston täydentäminen ja täydentävän verkoston palvelutaso Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

/tyhjennys. /tyhjennys

/tyhjennys. /tyhjennys VIII JÄTEMAKSUTAULUKKO 17 Maksut 1.5.2012 alkaen Jätemaksutaksassa vahvistetaan arvonlisäveroton maksu. Arvonlisäsarakkeen maksu on kahdelle desimaalille pyöristetty likiarvo. 18 SEKAJÄTTEEN KERÄYS (Maksu

Lisätiedot

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman

Jätekukko Oy. Virve Hartikainen. kuntien omistama. lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut mahdollisimman Jätekukko kk Oy yhtiön toiminnan esittely Virve Hartikainen tiedottaja, Jätekukko Oy Jätekukko Oy kuntien omistama jätehuoltoyhtiö perustettu tuottamaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuoltopalvelut

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY. - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN POIKKEUSTEN KÄSITTELY - Viranhaltijapäätöksissä noudatettavat periaatteet ja menettelytavat Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lainsäädännölliset vaatimukset... 1 3. Poikkeushakemuksen vireillepano

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen

Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Kokouskutsu 3/2015 1 (1) 6 Asianro 6855/02.05.00.00/2015 Saostus- ja umpisäiliölietteiden käsittelytaksa 1.1.2016 alkaen Lietteiden käsittelytaksan perusteet Palvelupäällikkö

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen

Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN

PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Ehdotus 11.11.2014 Yliviivatut osat ovat v.2013-2014 taksasta. Yliviivatut osat poistetaan 1.1.2015 voimaantulevasta taksasta. PAIMION, SALON JA SAUVON JÄTETAKSA VOIMASSA 1.1.2015 LÄHTIEN Hyväksytty 11.11.2014

Lisätiedot

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 9M6998 Ruskon jätekeskuksen tarkkailu v. 29, tiivistelmä 1 RUSKON JÄTEKESKUKSEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 29 Vuonna 29 Ruskon jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkailtiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014

Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 Sivu 1 / 5 TIEDOTE KOUVOLAN JA IITIN ISÄNNÖITSIJÖILLE 20.11.2013 Kouvolan ja Iitin uudet jätteenkuljetusurakat alkavat 1.1.2014 myös entiset Kuusankoski ja Anjalankoski yhtenäisen jätteenkuljetuksen ja

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS 29. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, 6.-7.10.2015, Tampere Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksa 1.1.2015 alkaen Savo- Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella Taksan perusteet ja soveltamisala Kuntien jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN

PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN PARIKKALAN, RAUTJÄRVEN JA RUOKOLAHDEN EKOPISTEVERKOSTON UUSIMINEN Maakunnallinen jätehuoltoyhtiö Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on yhdessä omistajakuntiensa kanssa päivittänyt toiminta-alueensa jätestrategian

Lisätiedot

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa

Vähennetään jätettä. Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa JÄTEOPAS Vähennetään jätettä Jätteen synnyn ehkäisy tarkoittaa toimenpiteitä, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan haitallisten ja myrkyllisten aineiden käytön vähentämistä tuotteiden uudelleenkäyttöä

Lisätiedot

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta

Lakeuden Etappi Oy. Lakitausta Lakeuden Etappi Oy Hajajätevesiyhteistyöryhmä 15.10.2008 Karjaa Asumisessa syntyneiden lietteiden hoitaminen malli Etappi 15.10.2008 Janne Väänänen Lakitausta Asetus talousvesien käsittelystä tullut voimaan

Lisätiedot

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi

Hinnasto. vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013. www.iuj.fi Hinnasto vastaanottomaksut yrityksille alkaen 1.1.2013 www.iuj.fi 1.6.2013 Yhteystiedot ja aukioloajat Domargårdin jätekeskus Avoinna Ritamäentie 20, 06200 Porvoo ma - pe 7-18, la 9-14 puh. 020 637 7080,

Lisätiedot

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta)

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 (5) ROUSKIS OY:N JA TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHDISTYMISPROSESSI ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 Luonnokset yhdistymissopimuksesta,

Lisätiedot

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu

Tyhjennysmaksut säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu t säännöllisessä toissijaisen velvollisuuden palvelussa, Joensuu määräytyy todellisen painon ja jätekeskushinnaston mukaan. Kuljetus- ja käsittelymaksuun lisätään punnitusmaksu 9,68 (alv 0 %). Kuljetus

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte

Palvelu Taso Mittarit Huomiot Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1 / 9 Jätteenkuljetus, kunnan vastuulle kuuluva kuiva- ja biojäte 1. Jätehuollon järjestäminen a) Kiinteistökohtainen keräys Kiinteistöittäinen keräys tarjotaan kuiva- ja biojätteille erikseen määritellyillä

Lisätiedot

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013

Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 Esitys LHJ III omistajapäiville Immo Sundholm Forssa 6.9.2013 LHJ ja LHJ Group LHJ Perustettu 1995 Kuntien 100 % Omistajakuntien alue Palvelut kunnissa Käsittelyt Forssassa ja muualla Ei jaa osinkoa LHJ

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013

Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 Joensuun alueellisen jätelautakunnan vuosikertomus 2013 1. Lautakunnan toinen toimintavuosi Jätelautakunta toimii Joensuun kaupungin sekä Ilomantsin, Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien yhteisenä

Lisätiedot

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde

Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde Ruskotunturi vanhasta kaatopaikasta vetovoimainen laskettelukeskus ja energiantuotantolähde johtaja Markku Illikainen Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.-9.5.2014 Tampere Lyhyesti Oulun Jätehuollosta kunnallinen

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen.

Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013. Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Kaupunginhallitus 17.12.20 12 59 Liite 3 Mikkelin kaupunki Esitys jätehuoltotaksaksi v.201 3 JÄTEMAKSUTAKSA V.2013 Tämä jätemaksutaksa on voimassa 1.1.2013 alkaen. Yleistä 1 Jätelain ja asetuksen perusteella

Lisätiedot

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA

PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA Perämeren jätelautakunnan xx.xx.201x hyväksymä, voimassa x.x.201x lähtien Tornion ja Kemin kaupungeissa sekä Keminmaan, Ylitornion ja Tervolan kunnissa 1. Yleistä 1.1

Lisätiedot

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015

Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupunki Jätetaksa 2015 Mikkelin kaupungin jätetaksa 2015 Hyväksytty: Rakennuslautakunta 16.12.2014 53 Voimaantulo: 1.1.2015 YLEISTÄ 1 Jätelain ja asetuksen perusteella kunnan jätehuoltoviranomainen

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Tekninen lautakunta hyväksynyt 30.11.2011 187 Voimaantulo 1.1.2012 1 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto on järjestetty jätelain ja

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot