VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4

Transkriptio

1 2015 Vuosikatsaus

2 2

3 VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 YHTIÖ Yhtiö lyhyesti Strategia Hallinto ja johtaminen Kehityshankkeet ja rakentaminen Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus 9 3 PALVELUT Toimipisteet Sammakkokankaan jätekeskus Käsittely ja hyödyntäminen Neuvonta 14 4 YMPÄRISTÖVASTUU Jätekeskuksen kuormitus 15 5 SOSIAALINEN VASTUU Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus 18 6 TALOUDELLINEN VASTUU 19 7 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Sammakkokangas Oy PL 13, SAARIJÄRVI info@sammakkokangas.fi Y-tunnus

4 ALKUSANAT Kuva Peruskiven muuraus Riikinvoiman työmaalla Sammakkokangas Oy:n toimintaa on takanapäin jo yli 12 vuotta. Näiden vuosien aikana alueen jätekuljetusten logistiikkaa, jäteneuvontaa ja palveluita on kehitetty monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Jätelaitosyhdistys ry on järjestänyt vuosittain useita koulutuspäiviä, joissa luennoitsijoina on ollut valtakunnallisia johtavia asiantuntijoita. Sammakkokankaan henkilökunta on osallistunut vuosittain koulutuksiin ja pitänyt näin yllä ajantasaista tietoa jätehuollosta sekä verkostoitunut eri puolilla Suomea toimivien kollegayhtiöiden henkilökuntien kanssa. Kunnallinen jätehuoltoala on vahvassa muutoksessa. Vaikka yhdyskuntajätteiden osuus koko Suomen jätteistä on vain noin 3 %, kuntien vastuulla tästä on noin puolet. Kuntien jätelaissa määritelty järjestämisvastuu on mahdollistanut investoinnit muun muassa jätteiden hyödyntämiseen energiana ja biojätteiden käsittelyyn sekä jätteiden keräys ja vastaanottopalvelut asukkaille sekä PK -yrityksille. Yli 60 % kunnallisista jätehuoltopalveluista hankitaan kilpailuttamalla markkinoilta. Sammakkokankaan henkilökunta on pieni, joka on mahdollinen vain tekemällä laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kuntien jätelaitosten tekemä työ kaatopaikkasijoittamisen lopettamiseksi on suurin yksittäinen toimenpide kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kuntien jätelaitokset hyödyntävät kuntavastuullisen ja muun jätteen lähes kokonaan. Sammakkokangas Oy on verrattain pieni jäteyhtiö kuntasektorilla. Yhtiö on kuitenkin pysynyt mukana kehityksessä ja pystynyt takaamaan asiakkailleen monipuoliset, nykyaikaiset ja kohtuuhintaiset palvelut. Yhtiön toiminnan ehkä merkittävin taloudellinen panostus on osakkuus Riikinvoima Oy:ssa. Leppävirralle nouseva laitos valmistuu 2016 vuoden loppuun mennessä. Vuonna 2015 yhtiö jatkoi yhteistyötä jätelautakunnan kanssa. Alueen jätehuollon neuvottelukunnassa nimettiin jätehuoltomääräysten uudistamistyöryhmä, joka aloitti lautakunnan esittelijä Johanna Ahosen johdolla määräysten uudistamisen ja luonnoksen valmistelun. Työ tehtiin noudattaen Kuntaliiton ohjetta. Allekirjoittaneella oli ilo olla mukana yhtiön edustajana tässä työryhmässä. Jätehuoltomääräysten uudistaminen synnytti hyvää keskustelua ja yhteistyötä. Uusien jätehuoltomääräysten on tarkoitus tulla voimaan toukokuun 2016 alussa. Tästä on hyvä jatkaa niin seutukunnallista kuin valtakunnallistakin yhteistyötä kunnallisen jätehuollon kehittämiseksi. Outi Ruuska toimitusjohtaja, Sammakkokangas Oy 4

5 1 YHTIÖ 1.1 Yhtiö lyhyesti Sammakkokangas Oy on vuonna 2003 perustettu kahdeksan kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös alueen elinkeinoelämälle sekä lähikunnille. Sammakkokangas Oy:n omistus jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. Kunta Omistusosuus % Kannonkoski 4,5 Karstula 13,2 Kinnula 5,4 Kivijärvi 4,1 Pihtipudas 13,4 Saarijärvi 29,8 Uurainen 9,2 Toimialueen asukasmäärä oli vuoden 2015 lopussa Yhtiön täyden palvelun osakaskuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula ja Uurainen. Kunnat ovat siirtäneet Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi jätehuollonlakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön osakkaita ja ovat sopineet yhtiön perustamisvaiheessa ainoastaan jätteen loppusijoituspalvelun ostamisesta yhtiöltä. Vuonna 2012 kaikki Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat sekajätteen polttopalveluyhteistyöstä. Yhtiöstä tulijoulukuussa 2012 Riikinvoima Oy:n osakas. Sammakkokangas Oy:n omistusosuus Riikinvoimasta on 2,36 %. Viitasaari 20,3 Sammakkokangas Oy vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueella suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö vastaa, että jätehuollon toteutus vastaa lainvelvoitteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Saarijärvelle, Sammakkokankaan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelyalue. Jätteitä otetaan vastaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla ja aluekeräyspisteissä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella on käytössä osin kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja osin kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä. Kaikkien osakuntien alueella on tällä hetkellä lietehuollossa kiinteistön haltijan järjestelmä. Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan alueella on muussa jätehuollossa kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä. Uuraisten alueella kunnan järjestämään malliin siirrytään 2016 vuoden alussa. Lisätietoja 5

6 1.2 Strategia Sammakkokangas Oy:n tehtävänä ja tavoitteena on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntiensa puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhtiö pyrkii toiminnassaan monipuolisten ja laadukkaiden jätehuollon palveluiden tarjoamiseen alueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille sekä omistajakunnille ja alueen elinkeinoelämälle. Yhtiö panostaa jätehuolto-osaamiseen ja kehittää alueen jätehuoltoa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii korkeaan jätteen hyödyntämisasteeseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja osaltaan parantamaan toiminta-alueensa viihtyvyyttä. Yhtiö panostaa henkilökuntaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työympäristössä tavoitellaan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Sammakkokangas Oy on palveleva, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, tehokas sekä vastuullinen yritys. Yhtiössä luodaan vuosittain tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Yhtiö on luonut lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelma päivitettiin loppu vuodesta 2013 ja se laadittiin vuosille Toiminnalle asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Yhtiö osallistuu omalta osaltaan niin alueelliseen jätehuollon kehittämistyöhön kuin myös valtakunnalliseen. 1.3 Hallinto ja johtaminen Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeet jakautuvat osakkaiden kesken kohdassa 1.1 esitetyn taulukon mukaisesti. Osakkeita rasittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke. Yhtiökokous kokoontui vuonna 2015 kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksessa on yksi jäsen jokaisesta osakaskunnasta ja hänellä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallitus kokoontui vuonna 2015 yhteensä kahdeksan kertaa. Hallituksen kokoonpano Saarijärvi Viitasaari Pihtipudas Karstula Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Uurainen Toimitusjohtaja FM, Ins.(amk) Outi Ruuska Vesa Ronkainen vpj. Raimo Strandman pj. Ari Kahilainen Toivo Poikonen Markku Toikkanen Maarit Autio Erkki Leppänen Päivi Partanen Tilintarkastajat HTM, JHTT Jarmo Jäspi ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab päävastuullisena tilintarkastajana JHTT Tuomas Mettomäki. Tehtävä Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Tavoite Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen, Keski-Suomea palveleva jätehuoltopalveluja tarjoava alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. 6

7 1.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen Riikinvoima Oy Vuoden 2015 isoimpia toiminnan kehittämiseen liittyvä kehittämishanke oli polttolaitosyhteistyö Riikinvoima Oy:ssä. Riikinvoima Oy perustettiin vuoden 2012 lopussa. Vuonna 2014 Riikinvoima muutettiin ns. mankala-yhtiöksi ja osakassopimukset allekirjoitettiin uudelleen. Ekokymppi tuli uutena yhtiöön osakkaaksi. Riikivoiman osakkaita ovat alla olevat jäteyhtiöt ja Varkauden aluelämpö Oy. Suurimmat osakkaat ovat Jätekukko Oy ja Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n osuus on 2,36 %. Riikinvoima Oy:n tavoitteena on rakentaa leijutekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Leppävirralle Riikinnevan jätekeskuksen viereen. Laitoksen toimittaa Andritz Oy. Sammakkokangas Oy:n tavoitteena on hankkeeseen mukaan lähtemisellä varmistaa sekajätteen polttopalvelun pitkälle tulevaisuuteen, koska voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto muuttaa jätehuoltoa Suomessa. Kunnan vastuulla olevan jätteen osalta asetus tarkoittaa jätteen toimittamista keskitettyyn polttoon. Sammakkokangas Oy on varannut Riikinvoiman laitoksesta 6000 tn vuosikiintiön. Sekajätteen energiahyödyntäminen vaatii jätteiden syntypaikkalajitteluun panostamista. Asiakkaisiin kohdistuvaan neuvontaa ja opastamiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Kuva Riikinvoiman ekovoimalaitoksen rakennushanke on edennyt pitkälle. Riikinvoiman laitokselta Varkauteen rakennetaan kaukolämmön siirtolinja. Materiaalit siirtolinjaan valmistetaan Saarijärven Logstor Finland Oy:n tehtaalla. Laitokseen on lisäksi valmistettu ammoniakkisäiliö Saarijärven Säiliövalmisteella. Kuva joulukuulta

8 Asumisen lietehuollon kehittäminen Vuonna 2013 aloitettiin lietehuollon kehittäminen jätelautakunnan kanssa yhteistyössä. Vuonna 2015 kehittämistä on saatu vietyä merkittävästi eteenpäin. Jätelautakunta päätti säilyttää kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen lietehuollossa. Jätelautakunnan tulee kuitenkin koota jätelain mukaan rekisteri kiinteistökohtaisista lietepalveluista ja pitää se ajan tasalla. Lieterekisteri on saatu vuoden 2015 aikana lähes valmiiksi. Vuonna 2016 jatketaan rekisterin kokoamista Uurasten osalta. Alueen asukkaiden tiedottamiseen on myös panostettu ja kaivotyhjennystietoja on syötetty rekisteriin järjestelmällisesti, jotta seuranta olisi tulevaisuudessa mahdollista. Vuoden 2016 aikana päästään tekemään ensimmäiset seurantatarkastelut siitä kuinka hyvin lain minimitavoite tyhjennysten suhteen toteutuu. Sammakkokangas Oy on hoitanut lietehuollon osalta palvelutehtäviä, joita ovat tässä vaiheessa tiedotus ja laskutus sekä lautakunnan avustaminen rekisteriasioissa. Sekajätteen koostumustutkimuksen jatkohankkeena käynnistettiin neuvontayhteistyö, jonka ideointi aloitettiin loppu vuodesta Itse kampanja ajoittuu alkuvuoteen Toimiston laajennus Syksyllä 2015 käynnistettiin sammakkokankaan jätekeskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen laajennus- ja muutostyöt. Rakennushankkeen myötä yhtiön henkilökunta muuttaa saman katon alle kesällä Yhtiö tavoitteena on tällä muutoksella tehostaa toimintoja ja pyrkiä hallitsemaan toimintojaan entistä paremmin muuttavassa jätehuollossa. Pääurakoitsijana hankkeessa toimii OK-rakennus Oy ja Petri Puttonen. Arkkitehtitoimistona Arkitupa Oy ja arkkitehtinä Wim Havinga. Siirtokuormauksen suunnittelu Yhtiöllä oli suunnitelmissa rakentaa jätteen siirtokuormausalue kesällä Hanke kuitenkin oli muodostumassa suunnittelijakonsultin arviota huomattavasti kalliimmaksi ja yhtiö keskeytti hankkeen taloudellisesta syistä. Suunnitelmia on tarkoitus tarkentaa ja investointia on kaavailtu vuodelle Sekajätteen koostumustutkimus ja yhteistyö Jämsän Jätehuolto liikelaitos, Mustankorkea Oy ja Sammakkokangas Oy teettivät kesällä 2015 sekajätteen koostumustutkimuksen. Se toteutettiin Jätelaitosyhdistyksen ohjeiden mukaan opinnäytetyönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvarainstituutissa. Tutkimuksessa selvisi, että sekajäte sisältää alle 5 % lasia ja metallia, mutta jopa 25 % biojätettä. Kuva Syksyllä 2015 toimiston muutos- ja laajennustöiden osalta tehtiin maalämpökaivojen poraus ja laajennusosan pohjatyöt, anturan ja laatan valutyöt. Kuva Lajittelututkimuksen tekeminen on käsityötä 8

9 1.5 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa, keräys välineiden hankinnassa, lajittelussa ja kompostoinnissa. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Haja-asutusalueella on kompostointivelvollisuus. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivi- ja kerrostalot ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat kartongille, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan aluekeräyspisteiden hyötyjäteastioita. Jätteenkuljetusreitistö kattaa käytännössä kaikki päätiet ja suuren osan ajokelpoisista sivuteistä, joiden varrella on asutusta. Vain pienimmät pistotiet eivät kuulu reitille ja niistä haettavista jätteistä joutuu kiinteistö maksamaan reitiltä poikkeamisesta lisämaksua, mikäli ei halua käyttää aluekeräyspistettä. Jätelautakunta käsitteli ja vahvisti jätereitin vuonna 2012 ennen kuljetusten kilpailuttamista. Kuljetukset kilpailutettiin loppu vuodesta Uurainen tuli yhtiön osakkaaksi 2014 vuoden elokuussa ja yhtiö kilpailutti Uuraisten kuljetukset 2015 vuoden kesällä. Ennen kilpailutusta jätereittialue käsiteltiin ja hyväksyttiin Uuraisten teknisessä lautakunnassa. Uurainen ei vielä tässä vaiheessa ollut jätelautakunnan jäsen.. Jäteastiamäärät täyden palvelun kuntien alueella l sekajäteastiat l sekajäteastiat l biojäteastiat 935 metalliastiat 489 lasiastiat 422 pahviastiat 587 Sydän-Suomen jätelautakunta toimii jätehuollon viranomaisena ja se määrittelee tyhjennysvälit jäteastioille. Jätelautakunnan kokoonpano laajeni vuonna 2015, kun mukaan tuli Uurainen sekä osittain Viitasaari ja Pihtipudas. Jätelautakunnan esittelijänä toimi Johanna Ahonen. Tyhjennysvälit määritellään astiakoon ja asukasmäärään perustuen. Jätereitityksen hoitaa yhtiö. Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden keräilyn ja kuljetuksen järjestämisen kuudessa osakaskunnassa (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätekuljetukset hoidetaan yhteistyössä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Alue on jaettu neljään kuljetusalueeseen. Kolme kuljetusaluetta: Alue 1 Saarijärvi (pl Pylkönmäen alue) Alue 2 Karstula-Pylkönmäki Alue 3 Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski Alue 4 Uurainen pieni osa Saarijärveä Kuljetukset kilpailutettiin alueiden 1 3 osalta syksyllä 2012 vuosiksi Sopimuksessa on kahden vuoden mahdollisuus optioon, joka päätettiin käyttää. Uuraisten alue muodostaa kuljetusalueen neljä. Tähän alueeseen kuuluu myös Saarijärvestä Lannevesi ja Pajupuro. Alue 4 kilpailutettiin kesällä 2015 vuosiksi Yhtiöllä on sähköinen ajonohjausjärjestelmä. Kuljettaja noutaa internetin välityksellä päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen ajoneuvon tietokoneelle. Kuljettaja kuittaa tyhjennyksen välittömästi, joten toimintaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti toimistosta käsin. Reitille voi myös lisätä tyhjennyksiä tai muita ohjeita kesken päivän, jolloin toiminta on joustavaa. Tuottajavastuun piirissä olevie n jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Viitasaari ja Pihtipudas eivät ole siirtäneen jätehuollon järjestämistä yhtiölle vaan hoitavat sen itse. Näissä kunnissa on ns. sekajärjestelmä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä, Kinnulassa ja Uuraisilla on kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä (pl lietehuolto). Uuraisten alueella kunta on tehnyt vuonna 9

10 3 PALVELUT 3.1 Toimipisteet Sammakkokangas Oy:n toimisto sijaitsee Saarijärven keskustassa ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja palvelupäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Jätehuollon toiminnan ydin sijaitsee Sammakkokankaan jätekeskus Saarijärvellä Kannonkoskelle johtavan tien varressa. Yhtiön toimisto siirtyy kesällä 2016 jätekeskukseen. Yhtiö ylläpitää yhteensä kuutta jäteasemaa, johon voi tuoda: vaarallisia- ja hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieneriä loppusijoitettavaa sekajätettä. Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Kiireisintä aikaa olivat toukokuun kampanjaviikot ja kesäkuukaudet. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtainen jäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Yhtiön toiminta-alueella on yhteensä 96 aluekeräyspistettä. Näissä pisteissä kerätään pääasiassa hyötyjätteitä ja haja-asutusalueella myös sekajätettä. Lisäksi yhtiöllä on vain kesällä käytössä olevia sekajätepisteitä mökkiläisille. Sekajätepisteiden käyttö on tarkoitettu niille kiinteistöille, jotka maksavat käytöstä vuosimaksua ja joiden on vaikea liittyä jätehuoltoon oman astian kautta. Suurin osa käyttäjistä on kesäasukkaita. Keräyspisteverkosto on valtakunnallisesti varsin kattava. Astioiden koko ja määrä vaihtelee eri pisteissä. Aluekeräyspisteiden kunnossapito hoidetaan yhtiön omien työntekijöiden toimesta. Keräyspisteiden sijainti ja niissä kerättävät jätteet löytyy osoitteesta: Jäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo Uurainen Lokala, Häkintie 74 b, ma ja ke klo Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa jäteasemat ovat olleet jo parin vuoden ajan harvemmin auki. Karstula on auki vain maanantaisin ja muut asemat vain viikoilla 51, 2 ja 6. Viikosta 10 alkaen asemat ovat olleet auki normaalisti viikoittain. Uuraisten asemaa pidetään toistaiseksi auki läpi vuoden maanantaisin ja keskiviikkoisin. Tilannetta aukioloaikojen osalta arvioidaan uudelleen, kun saadaan tarkempia tietoja aseman käytöstä. Kuva Aluekeräyspisteissä kerätään lasi, metallia ja kartonkia. Sammakkokangas Oy:n palveluksessa oli vuonna 2015 neljä vakituista ja yksi määräaikainen jätehuoltotyöntekijää. Lisäksi kesäaikana oli kaksi määräaikaista työntekijää. Syksyllä 2013 yhtiössä aloitti oppisopimuskoulutuksen yksi henkilö. Hän valmistui keväällä 2015 ympäristönhoitajaksi Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistosta (POKE). Jätehuoltotyöntekijöiden työhön kuuluvat työtehtävät jätekeskuksessa, jäteasemilla ja aluekeräyspisteillä. 10

11 3.2 Sammakkokankaan jätekeskus Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot punnitaan autovaa alla. Pientuojien jäte-erät punnitaan yhtenä eränä, ja kukin hyötyjätelava punnitaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin saadaan jätekohtaiset painot. Toimistorakennuksessa tapahtuu jätteiden kirjaaminen ja jätteen tuojien opastus. Jätekuormat pyritään tarkastamaan jo tässä yhteydessä ennen ohjaamista jätepenkalle tai lajittelukentälle. Jätteen pientuojille on lajittelukenttä, jossa jätteet lajitellaan eri lavoille (metalli, puu, energiajäte ja loppusijoitettava jäte). Pahvi, lasi ja paperi kerätään pienempiin säiliöihin. Kentällä sijaitsevat myös sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottokontit, joihin lajitellaan eri tuottajayhteisöjen vastuulle kuuluva SER, sekä vaarallisten jätteiden kontit. Lajittelukentältä hyötyjätteet siirretään välivarastoon ja loppusijoitettava jäte jätetäyttöön. SER- ja vaaralliset jätteet lähtevät suoraan muualla käsiteltäviksi. Välivarastointikentällä varastoidaan lajittelukentältä tulevan hyötyjätteen lisäksi myös tiili- ja betonijätettä sekä puujätettä. Sieltä hyötyjätteet toimitetaan joko sellaisenaan tai murskattuna maanrakennusaineeksi, polttoon yms. hyötykäyttöön. Sammakkokangas toimitti vuonna 2015 sekajätettä polttoon Westenergyn laitokseen Vaasaan. Biojäte kompostoidaan aumoissa asfaltoidulla kentällä. Biojätettä tulee viikoittain ja kompostiaumat rakennetaan mahdollisimman pian jätteen tulon jälkeen. Seosaineina käytetään rahkaturvetta ja kuoriketta sekä haketettua oksasilppua. Aumoja käännetään säännöllisesti ja 3-4 kuukauden kuluttua kompostimassa siirretään suurempaan kasaan jälkikypsymään. Kompostimulta käytetään jätetäyttöalueella välipeittomateriaalina ja maisemointiin. Biokentältä valuvat vedet on viemäröity alueen pohjoispäässä sijaitsevaan suotovesien tasausaltaaseen. Kuva Ilmakuva kesältä 2014 Sammakkokankaan jätekeskuksesta. Kuvan etualalla vaakalle johtava tulotie, toimistorakennus ja sen takana pientuojien piha. Oikeassa yläkulmassa on kompostointikenttä ja sen alapuolelle varastointikentät. Vasemmassa laidassa on loppusijoitusaluetta ja konehalli. 11

12 3.3 Käsittely ja hyödyntäminen Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) osalta yhtiöllä on sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa sähkölaitteiden vastaanottamisesta Sammakkokankaan jätekeskuksessa jajäteasemilla. Kaikkiaan SERiä toimitettiin v edelleen käsiteltäväksi 267,14 tonnia. Vuonna 2015 järjestettiin huhti toukokuussa perinteiset tehokeräyskampanjat pääasiassa vaarallisille ja puutarhajätteille. Samalla otettiin vastaan myös muita jätteitä. Jäteasemat ja jätekeskus olivat kampanjan aikana pidempään auki. Vaarallisten jätteiden noutosopimus yhtiöllä on L&T Oyj:n kanssa. Sammakkokankaan jätehuoltotyöntekijät ovat kaikki käyneet Ekokemin vaarallisten jätteiden koulutuksen. Yhtiön työntekijät lajittelevat ja pakkaavat vaaralliset jätteet eteenpäin toimitettavaksi. Vaarallisten jätteiden nouto tapahtuu jäteasemilta ja jätekeskuksesta. Metallin osalta sopimuskumppani on Kajaanin Romuun. Metallia toimitettiin jätekeskuksesta edelleen hyödynnettäväksi noin 162 tonnia. Osa yhtiön kautta hyödynnettäväksi menevästä metallista lähteen suoraan jäteasemilta hyödynnykseen. Puujätteen keräystä on selkeästi tehostettu vuodesta 2013 alkaen. Keräyspuun määrä on vähintään kolminkertaistunut parin viime vuoden aikana. Puujätettä kerättiin eri toimipisteissä yhteensä liki 1000 tn vuonna Puujätteen noudosta ja hyödyntämisestä vastasi Revisol Oy. Vaatteiden osalta yhtiö tekee yhteistyötä UFF:n kanssa. Vuonna 2015 vaatteita kerättiin hieman yli 58 tn. UFF:n laatikot sijaitsevat muutamissa keskeisissä aluekeräyspisteissä. Sammakkokangas Oy:llä oli yhteistyösopimus Gemifinin kanssa sekajätteen toimittamisesta Vaasassa sijaitsevaan Westenergyn polttolaitokseen. Syntypaikkalajiteltua sekajätettä toimitettiin vuonna 2015 yhteensä 3994 tonnia. Kuva Aluekeräyspisteisiin kertynyttä metallia, joka lähtee yhtiön kautta takaisin kiertoon uusien metalliesineiden valmistuksen raaka-aineiksi. 12

13 Kuva Yhdyskunta- ja rakennusjätteen määrät ovat pysyneet viime vuosien aikana melko tasaisina. Kuva Sekajätteen polttoon toimittaminen aloitettiin vuonna Kierrätyspuun määrä jatkoi pientä kasvua. Biojätteiden määrä hieman pieneni ja lietteiden kasvoi. Metallien ja lasin määrät ovat pysyneet pitkään samalla tasolla. 13

14 3.4 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Sammakkokangas ei ole varannut yrityksien osalta merkittävästi resursseja. Palvelua annetaan mikäli yritys sitä pyytää ja jätehuolto ei merkittävästi poikkea asumisen jätehuollon jätteistä. Yhtiö panostaa jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen sekä postitetaan mökkiläisille. Lehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muodossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2015 SammakkoNews ilmestyi seitsemännen kerran. Lehden teemoina oli jätteiden lajittelun kriittiset kohdan energiahyödynnyksen osalta. Yhtiön asiakaslehti on myös jätelautakunnan viestinnän väline. Lehdessä on varattu lautakunnan ajankohtaisiin asioihin oma tila. set ja älylaitteilla helposti selattavia. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Jätekeskuksessa käy vuosittain parisen kymmentä ryhmää, joiden koot vaihtelevat. Pienimillään ryhmä on noin 10 henkeä ja suurimmillaan noin 50. Opiskelijat ja koululaiset ovat yleisimmät vierailijaryhmiä. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa pyynnöstä. Jonkin verran myös järjestöissä ja talonyhtiöissä, yrityksissä ja kunnan kohteissa pidetään neuvontatilaisuuksia. Tällaisia neuvonta tilaisuuksia on vuodessa ja niiden sisältö suunnitellaan kohde ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jäteneuvontatilaisuuksien järjestäminen on palvelupäällikön ja osin myös toimitusjohtajan tehtäviä. Yhtiö järjesti kolmannen kerran peruskoululaisille suunnatun tuikkujahdin. Kilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus. ja lajittelutottumuksiaan. Tarkoitus ei ollut lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Kisa oli leikkimielinen ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä. Voittajaksi tuli Kinnulan Nurmelan koulun 3 luokka. Palkinnoksi luokka sai toiminnallisen päivän Piispalassa. Yhtiön jäteneuvonnan sanansaattajaksi on hankittu maskotti. Maskotti on nimetty lapsille suunnatun nimikilpailun myötä Herra Loikaksi. Tarkoituksena on, että Herra Loikka seikkailisi erilaisissa materiaaleissa opastamassa ja olisi näin kiinteä osa yhtiön jäteneuvontaa. Maskotti on otettu jo nyt hyvin vastaan ja se on saanut paljon positiivista ihailua osakseen. Yhtiön nettisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Yhtiön nettisivut sekä yritysilme uudistettiin loppu vuodesta Nettisivut ovat uudistuksen jälkeen nykyaika Kuva Sammakkokankaan info-piste Uuraisilla järjestetyssä Kevät keikaus tapahtumassa. 14

15 4 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden sekä vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Alueen ympäristökuormitusta seurataan säännöllisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määrä ajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Viimeisin päivitys lupaan on saatu joulukuussa Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Nab Labs Oy Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. 4.1 Jätekeskuksen kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on myös lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on erittäin vähäinen. Viiden kilometrin säteellä jätekeskuksesta asuu alle 10 asukasta. Lähin yleinen tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun on tehnyt vuoden 2015 osalta Jyväskylän Nab Labs Oy. Myös näytteidenotto on ulkoistettu heille. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valumaalueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfaltoiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausaltaaseen, kuten myös vanhan jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toi- 15

16 mii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suo-ojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on kokonaisuudessaan suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, biokentältä ja lietealtaista, ohjataan rauhoituskaivojen kautta kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta padotettuun ympärysojaan. Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan sekä alueen pohjavedestä että ympäröivistä lammista ja järvistä kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaikkiaan näytteistä tehdään useita satoja analyysejä. Vuoden sademäärä alueella oli 532 mm/m 2 (Tikkakosken lentokenttä). Vanhan jätetäytön sekä lajittelu- ja välivarastointikentän alueelle (yht. n. 4 ha) satoi siten noin m 3 vettä. Tästä vesimäärästä osa haihtui, osa imeytyi jätepenkkaan ja osa valui pintavaluntana ympäröiviin ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vanhaan tasausaltaaseen. Altaasta poisvaluneen veden määrästä ei ole arviota. Vuonna 2015 sademäärä oli edellisvuotta pienempi. Uudelle jätetäyttöalueelle, biokentälle ja lietealtaiden alueelle (n. 1,7 ha) sataneesta vesimäärästä, n m 3, valtaosa johdettiin asfaltoituun tasausaltaaseen. Altaasta vesi on pumpattu maasuodattimelle ja sitä kautta ympärysojaan. Suotovesien käsittelyjärjestelmää saneerattiin ja järjestelmälle tehtiin mittava huolto syksyllä Ennen tasausallasta asennettiin rauhoituskaivot ja ympärysojaa padotettiin. Rahoituskaivojen asentamisella on ollut hyötyä orgaaniseen kuormaan vähentävästi. Pohjavedet Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. Pintavedet Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan melko vakiona. Molempien järvien hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä, joten sillä ei ole vaikutuksia Horonjärven vedenlaatuun. Vesien puhdistus Sammakkokankaan jätekeskuksen väkevät valumaja suotovedet puhdistetaan maasuodattimella. Toimintavuoden aikana otettiin näytteet suodattimelle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Ympäristöluvan ehtojen mukaan käytettävän puhdistusjärjestelmän tulee täyttää biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta 90 %:n reduktio ja kokonaistypen osalta 50 %:n reduktio. Vuonna 2015 tutkimuskertojen ainepitoisuuksista arvioituna maasuodattimen reduktio oli typelle 81, 82 ja 53 % ja biologiselle hapenkulutukselle 97, 99 ja 99 %. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu yhdeksän vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut % ja hiilidioksidipitoisuus %. Vuoden 2014 toukokuussa metaania oli 59 %, hiilidioksidia 42 % ja happea ei lainkaan. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Sulkemisen yhteydessä rakennetaan jätetäyttöön keräyslasia hyödyntäen kaasunkeräyskanavia. Kaasu johdetaan maasuodattimille, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. Kuva Jätetäytöltä tasausaltaalle päin 16

17 Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen kompostoinnissa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännöllisesti. Biojätteen kompostoinnissa syntyviä hajuja pyritään vähentämään riittävällä seosaineen käytöllä ja aumojen säännöllisellä kääntämisellä, jolloin hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa eikä mätänemisessä syntyviä pahanhajuisia yhdisteitä pääse syntymään. Täysin näitä ei kuitenkaan voida välttää. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta, joten sen toiminnasta ei juuri aiheudu meluhaittoja. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin raskasta ajoneuvoa. Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa pyritään edelleen vähentämään tehostamalla biojätteen kompostointia ja jätepenkan hoitoa, sillä satunnaisen ampumisen hyöty on monissa tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Jätekeskuksessa on vesivanerista valmistettua laatikkoja, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä, joiden avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria, joita paikallinen metsästysseura pyytä loukuilla. Haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa. Torjuntatyö on ulkoistettu. Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Sähköä kuluu pääasiassa jätekeskuksen toimistotilan, konehallin ja autovaa an lämmitykseen sekä alueen valaistukseen ja vesien pumppaamiseen. Jätekeskus kuuluu Vattenfallin jakeluverkkoon. Vuonna 2015 sähkön kulutus Sammakkokankaan jätekeskuksessa kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Sähköä kului kwh. Tämä selittyy konehallin lämmityksellä. Tulevaisuudessa on tarkoitus miettiä jätekeskuksen rakennusten lämmitykseen muita ratkaisuja kuin suora sähkö. Vedenkulutus on jätekeskuksessa suhteellisen pientä, sillä käytännössä sitä kuluu vain toimiston käyttövetenä. Käymälävedet menevät pullokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Harmaat vedet menevät laimeiden vesien mukana tasausaltaaseen. Käyttövesi saadaan suoraan Sammakkolammesta, joten sen käyttömäärällä ei ole juuri merkitystä ympäristön kannalta. Polttoainetta kuluu lähinnä jyrän ja pyöräkoneen käytössä. Kulutus on kasvanut voimakkaasti jätemäärien kasvun myötä. Myös ekopisteiden kunnossapito aiheuttaa lisää polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta päästöjä, mutta em. toiminta on kuitenkin välttämätöntä, jotta ekopisteet pysyvät siistinä. Poikkeamat ja riskitilanteet Sammakkokankaan jätekeskuksessa ei ole sattunut vuoden 2015 aikana vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita. Tasausallas jätekeskuksessa 17

18 5 SOSIAALINEN VASTUU Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta ja työympäristön terveellisyyttä. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty vuoden 2014 aikana Työturvallisuuskeskuksen ohjeiden mukaisesti. Aineisto on koottu TTK:n RiskiArvi ohjelmaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. Yhtiössä aloitettiin työnohjauksen hyödyntäminen vuoden 2015 loppupuolella. 5.1 Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimääräin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kerran vuodessa osallistua noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Yhtiö pitää säännöllisesti työkykyä ylläpitäviä virkistyspäiviä. Vuonna 2015 keväällä virkistyspäivä aloitettiin koko henkilökunnan palaverilla, jossa mietittiin nykyistä toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia muuttuvassa jätehuollossa. Aktiviteettina keilattiin Liikelataamossa. Lisäksi tehtiin yritysvierailu Mustankorkealle. Pikkujoulut pidettiin Peurungassa. Yhtiö tukee henkilökunnan fyysistä hyvin vointia esimerkiksi maksamalla puolet kuntosalikortin kuluista. Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2015 poissaoloja. Sairauslomien määrä nousee suureksi, jos huomioon otetaan yksi pitkäaikainen sairauspoissaolo. Ilman tätä sairauspoissaolot ovat noin 2,5 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2015 oli 9,8. Henkilötyövuosia nostatti hieman Uuraisten rekisterin luomisen aiheuttama lisätyö. 5.2 Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Yhtiöllä on toimipisteitä useassa eri paikassa. Tämä tekee yhtiön sisäisestä viestinnästä toisinaan haastavaa. Puhelimen välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi sähköposti on päivittäisessä käytössä. Sähköistä viestintää on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Yhtiö uudisti sähköpostin vuonna 2014, mikä on antanut uusia työkaluja viestintään. Näiden käyttö on koko ajan lisääntynyt. Jätekeskuksessa pidetään viikoittain ns. viikkopalaveri, missä katsotaan tulevan viikon työt ja muut ajankohtaiset asiat. Tämän palaverin pitämisestä vastaan pääasiassa palvelupäällikkö. Toimitusjohtaja osallistuu tarpeen mukaan. Toimistolla kommunikointi on tiivistä ja päivittäistä. Vähintään kerran kuussa toimistolla pidetään palaveri, jossa katsotaan ajankohtaisia asioita ja tulevia töitä. Usein palaveriin osallistuu myös lautakunnan esittelijä. Sisäinen viestintä on toisinaan haastavaa vaikka henkilökunta ei ole kovin suuri. Viestintää tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee myös kehittää. Monesti väärinymmärrykset syntyvät tiedon puutteesta. Yhtiön toimiston siirtymisen yhteydessä viestintä käytäntöjä tullaan arvioimaan uudelleen. 18

19 6 TALOUDELLINEN VASTUU Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Sydän-Suomen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätepalvelujen käyttäjille jätemaksun ja perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Selvitys perusmaksun käytöstä Perusmaksukertymillä tulee kattaa jätehuollon viranomaistoiminnan kulut sekä jäteyhtiön palvelutehtävien hoidosta aluekeräyspisteiden ylläpito ja kehittäminen hyötyjätteiden osalta, vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen, jäteasemien ja jätekeskuksen pientuojien pihan ylläpidosta muodostuvat kustannukset hyöty- ja vaarallisten jätteiden osalta, osa asiakaspalvelun kustannuksista, osa laskutuksen kuluista ja jäteneuvonnan kulut sen kaikissa muodoissa. Ympärivuotisia aluekeräyspisteitä on tällä hetkellä 96, joissa kerätään hyötyjätteitä. Jäteasemat ovat auki 1-2 päivänä viikossa. Jätekeskuksen pientuojienpiha on auki arkipäivisin. Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen tapahtuu kaikilla jäteasemilla ja jätekeskuksessa. Alueen apteekeissa syntyvä lääkejäte hoidetaan asian mukaiseen käsittelyyn yhtiön toimesta. Joka kevät järjestetään tehokeräyskampanjat jäteasemilla ja jätekeskuksessa. Jäteyhtiön palveluksessa olevien jätehuoltotyöntekijöiden työajasta vähintään 1,5 henkilön työaika kuluu näihin tehtäviin, jotka katetaan perusmaksuilla. Asiakaspalvelun kustannukset syntyvät puhelimitse ja sähköpostitse sekä toimistolla käyvien asiakkaiden palvelemisesta. Osa tästä palvelusta kuluu asiakkaiden opastamiseen jätteiden lajittelussa ja toimittamiseen oikeisiin paikkoihin. Asiakaspalvelun kautta hoidetaan myös perusmaksulaskutus. Osa työstä on asiakasrekisteriin liittyviä päivitystehtäviä kuten jätehuoltolomakkeiden ja siirtoasiakirjojen käsittelyä sekä kolmenkuukauden välein tapahtuvaa laskutusta. Osa näistä kustannuksista kohdistuu perusmaksulla katettaviin palveluihin. Vähintään 0,5 työntekijän työaika menee tehtäviin, jotka tulee kattaa perusmakuilla. Yhtiö hoitaa jäteneuvontaa laskunliitekirjeiden, kerran vuodessa ilmestyvän asiakaslehden, nettisivujen ja tilaisuuksien kautta. Erilaisia neuvontatilaisuuksia on säännöllisesti joka vuosi. Neuvontaa hoitaa yhtiössä osaaikainen jäteneuvoja, palvelupäällikkö sekä toimitusjohtaja. Edellä mainittujen asioiden hoito vie 0,5 työntekijän työajan. Kuluissa on mukana aluekeräyspisteisiin, jäteasemiin, jätekeskuksiin sekä toimistoon liittyvä poistojen osuus mikä liittyy tältä osin palvelutehtävien hoitoon. Vuoden aikana tehtävät investoinnit näkyvät poistojen muodossa. Perusmaksukertymä Viranomaistehtävät Jätelautakunnan kulut Osa asiakasrekisterin ylläpitokuluista 9600 Palvelutehtävät Hyötyjätehuollon kulut Vaaralliset jätteet Aluekeräyspisteiden, jäteasemien ja jätekeskuksen lajittelupihan ylläpitokulut Jätehuoltotyöntekijöiden palkkakulut sivukuluineen Asiakaspalvelun palkkakulut sivukuluineen Osa laskutuksen ja taloushallinnon kuluista Jäteneuvonnan kulut Jäteneuvonnan palkkakulut sivukuluineen Poistot 27248

20 Jätelain 44 mukainen selvitys Jätelain mukainen kirjanpidon eriyttäminen tehdään yhtiön sisäisessä laskennassa. Välittömät tuotot ja kustannukset kohdistetaan suoraan siihen toimintoon mistä ne syntyvät. Toimintaan liittyvät välilliset erilliskustannukset kohdistetaan pääsääntöisesti jätetonnien suhteessa ja välilliset yhteiskustannukset henkilöstön työpanoksen suhteessa. Kunnan lakisääteinen toiminta määritellään jätelain 32 mukaisesti. Lisäksi kunnan toissijainen vastuu järjestää jätehuoltopalveluita on määritelty 33 :ssä TUOTOT % % Kunnan lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä KUSTANNUKSET % % Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä TULOS % % Lakisääteinen toiminta Markkinaehtoinen toiminta Yhteensä Kuva Liikevaihdon jakautuminen

21 7 TILINPÄÄTÖS 2015 Sammakkokangas Oy:n hallituksen toimintakertomus Tilikausi Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella Vuonna 2015 Sammakkokankaan jätekeskukseen aloitettiin suunnittelemaan siirtokuormausaluetta. Varsinaista rakentamishanketta kuitenkin siirrettiin vuodella, koska suunnitelmien loppuun viemisen kannalta olennaisia tietoja oli vielä avoimena ja suunnitelman mukainen hanke osoittautui arvioitua kalliimmaksi. Yhtiö on jatkanut yhteistyötä Riikinvoima Oy:ssä. Polttolaitostyömaan rakentaminen on edennyt lähes aikataulussa ja ilman suurempia yllätyksiä. Laitostoimittaja on Andritz Oy. Laitoksen on määrä olla valmis heinäkuussa Uuraisten kunta liittyi elokuussa 2014 Sammakkokangas Oy:n osakkaaksi ja vuoden 2015 aikana Uuraisten jätehuollon kehittäminen ja jätekuljetusten kilpailuttaminen ovat olleet yhtiön keskeisiä tehtäviä. Sammakkokangas oli mukana koko Keski-Suomen maakunnan kattavassa sekajätteen lajittelututkimuksessa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminnan arvioidaan muuttuvan jätekeskustoimintojen osalta vaiheittaan vuoden 2016 aikana. Mikäli aikataulu Riikinvoiman valmistumisen osalta tapahtuu suunnitellussa aikataulussa, jätteen toimittaminen polttoon muuttaa yhtiön toimintaa oleellisesti. Asumisessa syntyvän jätehuollon osalta tapahtuu kasvua, kun yhtiö aloittaa jätekuljetuspalvelun Uuraisten alueelle Yhtiö on saanut Aluehallintovirastolta poikkeusluvan jatkaa jätteen loppusijoitusta vielä vuoden Sammakkokangas haki tätä poikkeuslupaa, koska jätteenpolttolaitoksen valmistumisajankohta on vasta 2016 vuoden puolen välin jälkeen. Poikkeusluvan hakeminen oli välttämätöntä, koska muussa tapauksessa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista olisi estänyt jätteen loppusijoituksen niiden jätteiden osalta, joissa orgaanista jätettä on enemmän kuin 10 %. Vuonna 2016 Valtiolle maksettava jätevero on 70 / jätetonnilta. Tulevien vuosien liiketoimintaan vaikuttavat mm. lähikuntien jätehuoltoratkaisut sekä mahdolliset kuntaliitokset, jätteen polttoon liittyvät päätökset ja Suomen valtion tekemät mahdolliset päätökset jätehuoltoon liittyen. Mahdollinen uusien kuntien tulo osakkaiksi tai jätehuoltopalvelujen käyttäjiksi lisää toiminnan volyymiä ja siten liikevaihtoa. Myös muita yhteistyömuotoja lähialueiden jätelaitosten kanssa on syytä pohtia. Jätteen polttoon liittyvät ratkaisut vaikuttavat oleellisesti yhtiön kautta kulkevan ja loppusijoitettavan jätteen määrään. Erityisesti jätteen massapolttoratkaisujen myötä kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenee. Yhtiön on edelleen pohdittava korvaavia toimia esim. jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön liittyvässä työssä. Tavoitteena on pitää jätemaksut valtakunnalliseen tasoon verrattuna kohtuullisina ja alueellisesti kilpailukykyisinä. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Velvoitetarkkailu suoritettiin ympäristöluvassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Sammakkokangas oli mukana toteuttamassa Keski-Suomen maakuntatasoista sekajätteen koostumustutkimusta. Tutkimus tehtiin kevätkesällä ja se toteutettiin ammattikorkeakoulutasoisena lopputyönä. Tutkimuksen rahoittivat Sammakkokankaan lisäksi Mustankorkea Oy, Jämsän jätehuollon liikelaitos sekä Jyväskylän kaupunki ja Laukaan kunta. Tutkimuksen keskeinen tulos oli se, että Keski-Suomen maakunnan sekajäte sisältää noin 25 % biojätettä. Lisäksi Sammakkokangas Oy osallistui polttolaitosyhteistyön kautta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yhtiö on osallistunut myös seutukunnalla biokaasulaitos selvitystyöhön sekä toiminut työelämän kontaktina ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Riikinvoima Oy:n osakkaaksi lähteminen on Sammakkokangas Oy:lle iso taloudellinen investointi sekä ratkaisu tulevaisuuden jätehuollon haasteisiin. Tähän liittyy osaltaan myös suurimmat riskit tulevaisuuden kannalta. Epävarmuutta toimintaan tuo myös pakkausjätteen keräyksessä tapahtuvat muutokset, joiden osalta tilanne on valtakunnallisesti vielä kehitysvaiheessa. Jätekeskustoiminta tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Korvaavien toimintojen löytyminen on haastavaa ja tuo epävarmuutta. Yhtiön taloudellinen tilanne Yhtiön 12. tilikauden liikevaihto oli ,69 euroa, josta valtiolle tilitettävää jäteveroa on ,00 euroa (55 euroa/jätetonni). Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 7,5 %. Liikevaihdosta 18 % muodostui kuljetusmaksuista, 66 % käsittelymaksuista (sisältää jäteveron), 12 % perusmaksuista ja 4 % muista tuloista. Yhtiön tulos ennen tilin- 21

22 päätössiirtoja ja veroja oli ,65 euroa. Tilikauden voitto tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli ,72 euroa. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä rahoituslaitoksilta pitkäaikaista vierasta pääomaa yhteensä ,19 euroa ja lyhytaikaista ,61 euroa. Lainoittajina olivat OP-Pohjola, S-pankki ja Kuntarahoitus Oyj. Yhtiön omistajakunnat ovat lainojen omavelkaisina takaajina. Sammakkokangas Oy:n osuus Riikinvoima Oy:stä on 2,36 %. Sammakkokangas Oy on sijoittanut Riikinvoimaan osakepääomana ,00 euroa ja pääomalainana ,00 euroa. Yhtiön hallinto Jokaisesta osakaskunnasta on yhtiön hallituksessa yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Nykyinen hallitus on valittu kevään 2013 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Uuraisten osalta edustus hallitukseen on valittu ylimääräisessä yhtiökokouksessa Osakaskunta Varsinainen jäsen Varajäsen Kannonkoski Maarit Autio Mirja Hurskainen Karstula Toivo Poikonen Juhani Aaltonen Kinnula Markku Toikkanen Kalevi Kinnunen Kivijärvi Erkki Leppänen Antti Urpilainen Pihtipudas Ari Kahilainen Mauri Jouppi Saarijärvi Vesa Ronkainen vpj Nina Marjoniemi Viitasaari Raimo Strandman pj. Pekka Niskanen Uurainen Päivi Partanen Mia-Riitta Allik Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja käsitteli yhteensä 108 pykälää. Yhtiökokous kokoontui kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tilintarkastajina toimivat HTM, JHTT Jarmo Jäspi ja HTM Emma Paananen BDO Yhtiötarkastus Oy:stä. Yhtiön toimitusjohtajana toimi FM, insinööri (AMK) Outi Ruuska. Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain Yhtiö perustettiin ja sen varsinainen toiminta alkoi Yhtiön osakkaita ovat Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Uuraisten kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit. Yhtiön osakepääomaa on ,00 euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Osakaskunta Osakkeita (kpl) Omistus (%) Saarijärven kaupunki ,8 Viitasaaren kaupunki ,3 Pihtiputaan kunta ,4 Karstulan kunta ,2 Uuraisten kunta ,2 Kinnulan kunta ,4 Kannonkosken kunta ,5 Kivijärven kunta ,1 Yhteensä Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden voitto ,72 euroa kirjataan voitto/tappio- tilille. 22