VUOSIKATSAUS 2016 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4

Transkriptio

1 2016 Vuosikatsaus

2 2

3 VUOSIKATSAUS 2016 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 YHTIÖ Yhtiö lyhyesti Strategia Hallinto ja johtaminen Kehityshankkeet ja rakentaminen Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus 9 3 PALVELUT Toimipisteet Sammakkokankaan jätekeskus Käsittely ja hyödyntäminen Neuvonta 14 4 YMPÄRISTÖVASTUU Jätekeskuksen kuormitus 15 5 SOSIAALINEN VASTUU Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus 18 6 TALOUDELLINEN VASTUU 19 7 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tase Tuloslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastuskertomus Sammakkokangas Oy PL 13, SAARIJÄRVI info@sammakkokangas.fi Y-tunnus

4 ALKUSANAT Sammakkokangas Oy:n toimintaa on takanapäin jo 13 vuotta. Toimintavuosien aikana alueen jätehuolto on kehittynyt merkittävästi ja yhtiön palvelut ovat nykyisellään varsin kattavat ja monipuoliset. Riikinvoiman ekovoimalaitoshanke eteni loppusuoralle ja lähes valmiiksi vuoden 2016 aikana. Jätettä laitos aloitti vastaanottamaan loppukesällä Sammakkokangas kilpailutti kuljetukset Riikinvoimaan syksyllä. Halvimman tarjouksen jätti Kinnulan Konekulma Oy. Riikinvoiman hanke on ollut usean kunnallisen yhtiön voimanponnistus ja satsaus tulevaisuuteen. Riikinvoiman ekovoimalaitos on moderni ja nykyaikainen sekä ainutlaatuinen Suomessa, koska laitos on kiertopetitekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos. Riikinvoiman laitos tuottaa puhdasta energiaa polttokelpoisesta jätteestä. Toiminta edistää myös merkittävästi lajittelua ja kierrättämistä sekä hyödynnettävien materiaalien hyötykäyttöä. Yhtiö käynnisti syksyllä 2015 toimistonlaajennuksen jätekeskuksessa. Rakennusprojekti saatettiin päätökseen kesällä Laajennuksen myötä yhtiön toimistohenkilökunta muutti jätekeskukseen ja koko henkilökunta on näin ollen saman katon alla. Muutos on koettu erittäin positiivisena asiana ja toimintoja on pystytty jo nyt tehostamaan. Valtakunnallisesti jätehuollossa on menossa iso muutos. Sammakkokangas on hyvin mukana tässä muutoksessa. Palvelut, joita yhtiö tarjoaa, ovat varsin nykyaikaisia. Yhtiö on panostanut jäteneuvontaan monella eri osa-alueella. Neuvonta-aineistoja on uusittu ja jaettu kiinteistöille, erilaisia tilaisuuksia on pidetty sekä vierailijaryhmiä vastaanotettu jätekeskuksessa. Olemme myös aktivoituneet sosiaalisessa mediassa. Jätteiden lajittelun onnistuminen on paitsi materiaalin kierrättämisen myös jätteen onnistuneen energiahyödyntämisen takia tärkeää. Esimerkiksi lasi ja metalli sekä biojäte ovat poltossa ongelmallisia. Lasi ja metalli eivät pala ja eivätkä näin ollen tuota energiaa. Tuhkan syntymistä ja osin kuulumista ne puolestaan lisäävät. Kostea ja hapan biojäte heikentävät polttoaineen lämpöarvoa ja syövyttää laitoksen osia. Toivoisin, että meistä jokainen kantaa oman vastuunsa ja lajittelee jätteen niiden syntypaikalla. Näin meistä jokainen voi säästää luonnonvaroja ja energiaa sen eri muodoissa. Outi Ruuska toimitusjohtaja, Sammakkokangas Oy 4

5 1 YHTIÖ 1.1 Yhtiö lyhyesti Vuosituhannen vaihteessa pohjoisen Keski-Suomen kahdeksan kuntaa aloittivat suunnitella yhteistyötä jätehuollon osalta. Tuolloin oli tiedossa, että jätteenloppusijoituslupien määrää tullaan selvästi rajoittamaan. Alueellisessa suunnitelmassa Keski- Suomeen oli suunnitteilla vain kolme yhdyskuntajätteiden kaatopaikka-aluetta yksi Jämsään, yksi Jyvässeudulle ja yksi pohjoiseen Keski-Suomeen. Yhteisen loppusijoitusalueen perustamisen lisäksi jätehuoltoon erikoistuminen nähtiin tärkeänä. Sammakkokangas Oy perustettiin vuonna Yhtiön tehtävä on hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös alueen elinkeinoelämälle sekä lähikunnille. Sammakkokangas Oy:n omistus jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. Kunta Omistusosuus % Kannonkoski 4,468 Karstula 13,185 Kinnula 5,433 Kivijärvi 4,132 Pihtipudas 13,411 Saarijärvi 29,832 Uurainen 9,224 Viitasaari 20,315 Sammakkokangas Oy vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueella suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö vastaa, että jätehuollon toteutus vastaa lainvelvoitteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Saarijärvelle, Sammakkokankaan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelyalue. Jätteitä otetaan vastaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla ja aluekeräyspisteissä. Toimialueen asukasmäärä oli vuoden 2016 lopussa Yhtiön täydenpalvelun osakaskuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kinnula ja Uurainen. Kunnat ovat siirtäneet Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi jätehuollonlakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön osakkaita ja ovat sopineet yhtiön perustamisvaiheessa ainoastaan jätteen loppusijoituspalvelun ostamisesta yhtiöltä. Vuonna 2012 kaikki Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat sekajätteen polttopalveluyhteistyöstä. Yhtiöstä tulijoulukuussa 2012 Riikinvoima Oy:n osakas. Sammakkokangas Oy:n omistusosuus Riikinvoimasta on 2,36 %. Sammakkokangas Oy:n toimialueella on käytössä osin kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja osin kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä. Jätelain mukaan kunnan järjestämä malli on ensisijainen. 5

6 1.2 Strategia Sammakkokangas Oy:n tehtävänä ja tavoitteena on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntiensa puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Yhtiö pyrkii toiminnassaan monipuolisten ja laadukkaiden jätehuollon palveluiden tarjoamiseen alueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille sekä omistajakunnille ja alueen elinkeinoelämälle. Yhtiö panostaa jätehuolto-osaamiseen ja kehittää alueen jätehuoltoa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii korkeaan jätteen hyödyntämisasteeseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja osaltaan parantamaan toiminta-alueensa viihtyvyyttä. Yhtiö panostaa henkilökuntaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työympäristössä tavoitellaan terveellisyyttä ja turvallisuutta. 1.3 Hallinto ja johtaminen Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeet jakautuvat osakkaiden kesken kohdassa 1.1 esitetyn taulukon mukaisesti. Osakkeita rasittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke. Yhtiökokous kokoontui vuonna 2016 kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksessa on yksi jäsen jokaisesta osakaskunnasta ja hänellä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallitus kokoontui vuonna 2016 yhteensä kahdeksan kertaa. Hallituksen kokoonpano Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Saarijärvi Vesa Ronkainen vpj. Nina Marjoniemi Sammakkokangas Oy on palveleva, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, tehokas sekä vastuullinen yritys. Yhtiössä luodaan vuosittain tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Yhtiö on luonut lisäksi pitkän tähtäimen suunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelma päivitettiin joulukuussa 2016 ja se laadittiin vuosille Toiminnalle asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Viitasaari Pihtipudas Karstula Kinnula Kannonkoski Kivijärvi Uurainen Raimo Strandman pj. Ari Kahilainen Toivo Poikonen Markku Toikkanen Maarit Autio Erkki Leppänen Päivi Partanen Risto Rossi Ari-Jukka Käsmä Juhani Aaltonen Kalevi Kinnunen Jukka Tuohimaa Antti Urpilainen Mia-Riitta Allik Yhtiö osallistuu omalta osaltaan niin alueelliseen jätehuollon kehittämistyöhön kuin myös valtakunnalliseen. Tehtävä Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Toimitusjohtaja FM, Ins.(amk) Outi Ruuska Tilintarkastajat HT Emma Paananen päävastuullisena tilintarkastajana ja HT Hanna Viljakainen toisena tilintarkastajana BDO Oy:stä. Tavoite Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen, Keski-Suomea palveleva jätehuoltopalveluja tarjoava alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. 6

7 1.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen Riikinvoima Oy Vuoden 2016 isoimpia toiminnan kehittämiseen liittyvä kehittämishanke oli polttolaitosyhteistyö Riikinvoima Oy:ssä. Riikinvoima Oy perustettiin vuoden 2012 lopussa. Vuonna 2014 Riikinvoima muutettiin ns. mankala-yhtiöksi ja osakassopimukset allekirjoitettiin uudelleen. Riikivoiman osakkaita ovat alla olevat jäteyhtiöt ja Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n osuus on 2,36 %. Riikinvoima Oy:n tehtävänä on käsitellä ja polttaa syntypaikkalajiteltua jätettä. Laitos tuottaa Varkauden aluelämmön tarpeisiin kaukolämpöä. Polttolaitos on leijutekniikkaan hyödyntävä jätteenpolttolaitos. Laitos sijaitsee Leppävirran Riikinnevalla. Laitoksen on rakentanut Andritz Oy. Sammakkokangas Oy:n tavoitteena on hankkeeseen mukaan lähtemisellä varmistaa sekajätteen polttopalvelun pitkälle tulevaisuuteen, koska voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto muuttaa jätehuoltoa Suomessa. Kunnan vastuulla olevan jätteen osalta asetus tarkoittaa jätteen toimittamista keskitettyyn polttoon. Sekajätteen energiahyödyntäminen vaatii jätteiden syntypaikkalajitteluun panostamista. Asiakkaisiin kohdistuvaan neuvontaa ja opastamiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Kuva Riikinvoiman ekovoimalaitoksen rakennushanke on lähes valmis loppuvuodesta

8 Toimiston laajennus Syksyllä 2015 käynnistettiin sammakkokankaan jätekeskuksessa sijaitsevan toimistorakennuksen laajennus- ja muutostyöt. Hanke oli talvikuukaudet pysähdyksissä ja rakennustyöt jatkuivat rungon pystytyksellä maaliskuussa Toimisto valmistui elokuussa Rakennushankkeen myötä yhtiön henkilökunta muutti saman katon alle. Yhtiön tavoitteena on tällä muutoksella tehostaa toimintoja ja pyrkiä hallitsemaan toimintojaan entistä paremmin muuttavassa jätehuollossa. Suunnittelu Arkkitehti Wim Havinga, Arkitupa Oy Rakennesuunnittelu Tommi Kankaanniemi, Tontti Oy Sähkösuunnittelu Veli-Pekka Piispanen Oy LVI -insinööritoimisto Jorma Niemonen Oy Valvonta Rakennuttajarakennusmestari Seppo Kynnäs Toteutus Pääurakoitsija Petri Puttonen, OK-rakennus Oy Sähköurakointi Jukka Hänninen Ky LVI-urakoitsija Antti Sauranen Ky Kimmo Nykänen, Saarijärven Ilmastointi Oy Maasuodattimen massojen vaihto Sammakkokankaan jätekeskuksen alueella syntyville jätevesille on käsittelyjärjestelmä, joka on rakennettu vuonna Järjestelmä koostuu tasausaltaasta ja maasuodattimesta. Ennen tasausallasta ovat rahoituskaivot. Tämän järjestelmän kautta käsitellään jätetäytöllä ja kompostointikentällä syntyvät jätevedet. Maasuodattimen käyttöiäksi on arvioitu 10 vuotta. Syksyllä 2016 maasuodattimen massat vaihdettiin. Samalla uusittiin myös kentän putket. Syyskuun puolessa välissä alkanutta projektia saatiin viedä eteenpäin ennätyskuivissa syksyolosuhteissa. Reilun kuukauden ajalle osui vain muutama sadepäivä. Ennen varsinaista saneerausta Sammakkokangas Oy teetti Ramboll Finland Oy:llä selvityksen siitä miten järjestelmää tulisi sanerata. Lopputulemana oli saneerata nykyistä järjestelmää vaihtamalla massat. Kentän rakennekerroksia ei nähty tarpeelliseksi muuttaa. Tästä syystä massojen vaihto tehtiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Nämä suunnitelmat on laatinut alun perin Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Valvonta Rakennuttajarakennusmestari Seppo Kynnäs Toteutus Keski-Suomen Kuljetus Oy Kuva Laajennustyöt jatkuivat maaliskuussa 2016 suojan pystytyksellä. Kuva Toimisto oli valmis elokuussa Kuvat Maasuodatinkentän massojen uusiminen aloitettiin syyskuussa Työt etenivät lohkoittain. 8

9 1.5 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätehuoltomääräykset päivitettiin ja ne tulivat koko alueella voimaan alkuvuodesta Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa, keräys välineiden hankinnassa, lajittelussa ja kompostoinnissa. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Haja-asutusalueella on kompostointivelvollisuus. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivija kerrostalot ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat kartongille, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan aluekeräyspisteiden hyötyjäteastioita. Jätteenkuljetusreitistö kattaa käytännössä kaikki päätiet ja suuren osan ajokelpoisista sivuteistä, joiden varrella on asutusta. Vain pienimmät pistotiet eivät kuulu reitille ja niistä haettavista jätteistä joutuu kiinteistö maksamaan reitiltä poikkeamisesta lisämaksua, mikäli ei halua käyttää aluekeräyspistettä. Jätelautakunta käsitteli ja vahvisti jätereitin vuonna 2012 ennen kuljetusten kilpailuttamista. Kuljetukset kilpailutettiin loppu vuodesta Uurainen tuli yhtiön osakkaaksi 2014 vuoden elokuussa ja yhtiö kilpailutti Uuraisten kuljetukset 2015 vuoden kesällä. Ennen kilpailutusta jätereittialue käsiteltiin ja hyväksyttiin Uuraisten teknisessä lautakunnassa. Uurainen ei vielä tässä vaiheessa ollut jätelautakunnan jäsen. Jäteastiamäärät täyden palvelun kuntien alueella l sekajäteastiat l sekajäteastiat l biojäteastiat 935 metalliastiat 489 lasiastiat 422 pahviastiat 587 vuonna 2015, kun mukaan tulivat Uurainen sekä osittain Viitasaari ja Pihtipudas. Jätelautakunnan esittelijänä toimi vuonna 2016 Johanna Ahonen aina syyskuuhun asti. Loppu vuoden lautakunnan esittelijän tehtäviä hoiti Päivi Muhonen. Tyhjennysvälit määritellään astiakoon ja asukasmäärään perustuen. Jätereitityksen hoitaa yhtiö. Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden keräilyn ja kuljetuksen järjestämisen kuudessa osakaskunnassa (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Jätekuljetukset hoidetaan yhteistyössä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Alue on jaettu neljään kuljetusalueeseen. Kolme kuljetusaluetta: Alue 1 Saarijärvi (pl Pylkönmäen alue) Alue 2 Karstula-Pylkönmäki Alue 3 Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski Alue 4 Uurainen pieni osa Saarijärveä Kuljetukset kilpailutettiin alueiden 1 3 osalta syksyllä 2012 vuosiksi Sopimuksessa on kahden vuoden mahdollisuus optioon, joka päätettiin käyttää. Uuraisten alue muodostaa kuljetusalueen neljä. Tähän alueeseen kuuluu myös Saarijärvestä Lannevesi ja Pajupuro. Alue 4 kilpailutettiin kesällä 2015 vuosiksi Yhtiöllä on sähköinen ajonohjausjärjestelmä. Kuljettaja noutaa internetin välityksellä päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen ajoneuvon tietokoneelle. Kuljettaja kuittaa tyhjennyksen välittömästi, joten toimintaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti toimistosta käsin. Reitille voi myös lisätä tyhjennyksiä tai muita ohjeita kesken päivän, jolloin toiminta on joustavaa. Tuottajavastuun piirissä olevien jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Viitasaari ja Pihtipudas eivät ole siirtäneen jätehuollon järjestämistä yhtiölle vaan hoitavat sen itse. Näissä kunnissa on ns. sekajärjestelmä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä, Kinnulassa ja Uuraisilla on kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä (pl lietehuolto). Uuraisten alueella kunta on tehnyt päätöksen vuonna 2013, että viiden vuoden siirtymällä siirrytään myös lietehuollossa kunnan järjestämään malliin. Sydän-Suomen jätelautakunta toimii jätehuollon viranomaisena ja se määrittelee tyhjennysvälit jäteastioille. Jätelautakunnan kokoonpano laajeni 9

10 3 PALVELUT 3.1 Toimipisteet Sammakkokangas Oy:n toimisto siirtyi kesällä 2016 Sammakkokankaan jätekeskukseen Saarijärven keskustasta. Toimisto palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja palvelupäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Yhtiö ylläpitää yhteensä kuutta jäteasemaa, johon alueen asukkaat voivat tuoda: vaarallisia- ja hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieneriä loppusijoitettavaa sekajätettä. Jäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo Joulu-helmikuussa poikkeavat aukioloajat Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo Joulu-helmikuussa poikkeavat aukioloajat Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo Joulu-helmikuussa poikkeavat aukioloajat Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo Avoinna huhtikuusta lokakuuhun Uurainen Lokala, Häkintie 74 b, ma ja ke klo Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt Karstulassa ja Uuraisilla. Myös muut asemilla on kävijöitä erityisesti huhti - toukokuun kampanjaviikoilla ja kesäkuukausien aikana. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtainen jäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa jäteasemat ovat olleet jo parin vuoden ajan harvemmin auki. Karstula ja Uurainen ovat auki läpi vuoden kahtena päivänä viikossa. Muut jäteasemat ovat auki talvella vain viikoilla 51, 2 ja 6. Viikosta 10 alkaen asemat ovat olleet auki normaalisti viikoittain. Yhtiön toiminta-alueella on lähes sata aluekeräyspistettä. Näissä pisteissä kerätään pääasiassa hyötyjätteitä ja haja-asutusalueella myös sekajätettä. Lisäksi yhtiöllä on vain kesällä käytössä olevia sekajätepisteitä mökkiläisille. Sekajätepisteiden käyttö on tarkoitettu niille kiinteistöille, jotka maksavat käytöstä vuosimaksua ja joiden on vaikea liittyä jätehuoltoon oman astian kautta. Suurin osa käyttäjistä on kesäasukkaita. Keräyspisteverkosto on valtakunnallisesti varsin kattava. Aluekeräyspisteiden kunnossapito hoidetaan yhtiön omien työntekijöiden toimesta. Keräyspisteiden sijainti ja niissä kerättävät jätteet löytyy osoitteesta: Vuoden 2016 aikana Rinki Oy on perustanut Sammakkokankaan osakaskuntiin lainvaatiman tuottajien keräyspisteverkoston. Rinki osti Sammakkokankaalta muutaman pisteen ja perusti loput itse. Sammakkokangas järjestää edelleen hyvin laajasti täydentävää keräystä. Tämän täydentävän keräyksen määrää ja laajuutta tarkastellaan palvelutason määrittelyn yhteydessä Yhtiön ylläpitämien pisteiden määrä tulee laskemaan. 10

11 3.2 Sammakkokankaan jätekeskus Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot punnitaan autovaa alla. Pientuojien jäte-erät punnitaan yhtenä eränä, ja kukin hyötyjätelava punnitaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin saadaan jätekohtaiset painot. Toimistorakennuksessa tapahtuu jätteiden kirjaaminen ja jätteen tuojien opastus. Jätekuormat pyritään tarkastamaan jo tässä yhteydessä ennen ohjaamista jätepenkalle tai lajittelukentälle. Jätteen pientuojille on lajittelukenttä, jossa jätteet lajitellaan eri lavoille (metalli, puu, energiajäte ja loppusijoitettava jäte). Pahvi, lasi ja paperi kerätään pienempiin säiliöihin. Kentällä sijaitsevat myös sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottokontit, joihin lajitellaan eri tuottajayhteisöjen vastuulle kuuluva SER, sekä vaarallisten jätteiden kontit. Lajittelukentältä hyötyjätteet siirretään välivarastoon ja loppusijoitettava jäte jätetäyttöön. SER- ja vaaralliset jätteet lähtevät suoraan muualla käsiteltäviksi. Välivarastointikentällä varastoidaan lajittelukentältä tulevan hyötyjätteen lisäksi myös tiilija betonijätettä sekä puujätettä. Sieltä hyötyjätteet toimitetaan joko sellaisenaan tai murskattuna maanrakennusaineeksi, polttoon yms. hyötykäyttöön. Yhtiöllä oli poikkeuslupa jätteiden loppusijoittamisen osalta vuodeksi Poikkeusluvan yhtiö sain, koska Riikinvoiman valmistumisen ajankohta ajoittui loppuvuoteen. Biojäte kompostoidaan aumoissa asfaltoidulla kentällä. Biojätettä tulee viikoittain ja kompostiaumat rakennetaan mahdollisimman pian jätteen tulon jälkeen. Seosaineina käytetään rahkaturvetta ja kuoriketta sekä haketettua oksasilppua. Aumoja käännetään säännöllisesti ja 3-4 kuukauden kuluttua kompostimassa siirretään suurempaan kasaan jälkikypsymään. Materiaali käytetään maisemointiin. Biokentältä syntyvät vedet käsitellään. 3.3 Käsittely ja hyödyntäminen Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) osalta yhtiöllä on sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa sähkölaitteiden vastaanottamisesta Sammakkokankaan jätekeskuksessa ja jäteasemilla. Kaikkiaan SERiä toimitettiin v edelleen käsiteltäväksi 312,5 tonnia. Vuonna 2016 järjestettiin huhti toukokuussa perinteiset tehokeräyskampanjat pääasiassa vaarallisille ja puutarhajätteille. Samalla otettiin vastaan myös muita jätteitä. Jäteasemat ja jätekeskus olivat kampanjan aikana pidempään auki. Vaarallisten jätteiden noutosopimus yhtiöllä on L&T Oyj:n kanssa. Sammakkokankaan jätehuoltotyöntekijät ovat kaikki käyneet Ekokemin vaarallisten jätteiden koulutuksen. Yhtiön työntekijät lajittelevat ja pakkaavat vaaralliset jätteet eteenpäin toimitettavaksi. Vaarallisten jätteiden nouto tapahtuu jäteasemilta ja jätekeskuksesta. Metallin osalta sopimuskumppani on Kajaanin Romuun. Metallia toimitettiin jätekeskuksesta edelleen hyödynnettäväksi noin 170 tonnia. Osa yhtiön kautta hyödynnettäväksi menevästä metallista lähteen suoraan jäteasemilta hyödynnykseen. Puujätettä kerättiin eri toimipisteissä yhteensä 1540 tn vuonna Puujätteen noudosta ja hyödyntämisestä vastasi Revisol Oy. Vaatteiden osalta yhtiö tekee yhteistyötä UFF:n kanssa. Kuva Jätekeskuksessa pientuojien pihalla metalli kerätään lavalle. 11

12 Jätemäärä tn/vuosi sekajäte puujäte metalli biojäte lietteet lasi

13 3.4 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Sammakkokangas ei ole varannut yrityksien osalta merkittävästi resursseja. Palvelua annetaan mikäli yritys sitä pyytää ja jätehuolto ei merkittävästi poikkea asumisen jätehuollon jätteistä. Yhtiö panostaa jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen sekä postitetaan mökkiläisille. Lehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muodossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2016 SammakkoNews ilmestyi skahdeksannen kerran. Yhtiön nettisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Yhtiön nettisivut sekä yritysilme uudistettiin loppu vuodesta Nettisivut ovat uudistuksen jälkeen nykyaikaset ja älylaitteilla helposti selattavia. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Sammakkokangas näkyy myös facebookissa ja instragramissa. Jätekeskuksessa käy vuosittain ryhmiä. Vuonna 2016 jätekeskuksessa vieraili 44 ryhmää, joiden koot vaihtelevat alle 10 jopa 50 henkilöön. Opiskelijat ja koululaiset ovat yleisimmät vierailijaryhmiä. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa pyynnöstä. Jonkin verran myös järjestöissä ja talonyhtiöissä, yrityksissä ja kunnan kohteissa pidetään neuvontatilaisuuksia. Tällaisia neuvontatilaisuuksia oli vuonna 2016 yhteensä 56. Tilaisuuden sisältö suunnitellaan kohderyhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Yhtiö järjesti neljännen kerran peruskoululaisille suunnatun tuikkujahdin. Kilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus. ja lajittelutottumuksiaan. Tarkoitus ei ollut lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Kisa oli leikkimielinen ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä. Voittajaksi tuli Herajärven koulun 3A luokka. Palkinnoksi luokka sai toiminnallisen päivän Piispalassa. Sammakkokangas oli mukana jäteneuvontayhteistyössä Mustankorkea Oy:n ja Jämsän jätehuollon kanssa. Lopputuloksena syntyi Lajittele mua kampanja. 13

14 4 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden sekä vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Alueen ympäristökuormitusta seurataan säännöllisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määrä ajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Viimeisin päivitys lupaan on saatu joulukuussa Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Nab Labs Oy Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. Seurantaraporttiaineisto on luettavissa yhtiön nettisivuilta. Siksi tässä vuosikatsauksessa käydään ympäristöasiat vain pääpiirteittäin läpi. 4.1 Jätekeskuksen kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on myös lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on erittäin vähäinen. Viiden kilometrin säteellä jätekeskuksesta asuu alle 10 asukasta. Lähin tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valuma-alueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfal- 14

15 toiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausal taaseen, kuten myös vanhan jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toimii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suoojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on kokonaisuudessaan suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, biokentältä ja lietealtaista, ohjataan rauhoituskaivojen kautta kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta padotettuun ympärysojaan. Maasuodatin saneerattiin syksyllä 2016 ja muu järjestelmä huollettiin. Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan melko vakiona. Molempien järvien hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä, joten sillä ei ole vaikutuksia Horonjärven vedenlaatuun. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu yhdeksän vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut % ja hiilidioksidipitoisuus %. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Sulkemisen yhteydessä rakennetaan jätetäyttöön keräyslasia hyödyntäen kaasunkeräyskanavia. Kaasu johdetaan maasuodattimille, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt 15

16 Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen kompostoinnissa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännöllisesti. Biojätteen kompostoinnissa syntyviä hajuja pyritään vähentämään riittävällä seosaineen käytöllä ja aumojen säännöllisellä kääntämisellä, jolloin hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa eikä mätänemisessä syntyviä pahanhajuisia yhdisteitä pääse syntymään. Täysin näitä ei kuitenkaan voida välttää. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta, joten sen toiminnasta ei juuri aiheudu meluhaittoja. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin raskasta ajoneuvoa. Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa pyritään edelleen vähentämään tehostamalla biojätteen kompostointia ja jätepenkan hoitoa, sillä satunnaisen ampumisen hyöty on monissa tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Jätekeskuksessa on vesivanerista valmistettua laatikkoja, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä, joiden avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria, joita paikallinen metsästysseura pyytä loukuilla. Haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa. Torjuntatyö on ulkoistettu. Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Sähköä kuluu pääasiassa jätekeskuksen toimistotilan, konehallin ja autovaa an lämmitykseen sekä alueen valaistukseen ja vesien pumppaamiseen. Jätekeskus kuuluu Vattenfallin jakeluverkkoon. Vuonna 2016 sähkönkulutus Sammakkokankaan jätekeskuksessa oli 161,75 MWh. Toimistorakennuksen laajennus valmistui loppukesästä Toimiston lämmitys muutettiin maalämpöön sekä viilennys maaviilennykseen. Vedenkulutus on jätekeskuksessa suhteellisen pientä, sillä käytännössä sitä kuluu vain toimiston käyttövetenä. Käymälävedet menevät pullokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Harmaat vedet menevät laimeiden vesien mukana tasausaltaaseen. Käyttövesi saadaan suoraan Sammakkolammesta, joten sen käyttömäärällä ei ole juuri merkitystä ympäristön kannalta. Polttoainetta kuluu lähinnä jyrän ja pyöräkoneen käytössä. Myös aluekeräyspisteiden kunnossapito aiheuttaa polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta päästöjä, mutta em. toiminta on kuitenkin välttämätöntä. Poikkeamat ja riskitilanteet Sammakkokankaan jätekeskuksessa ei ole sattunut vuoden 2016 aikana vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita, kuten jätepenkkapaloja. Sateisen kesän vuoksi tasausallas ylittyi kaksi kertaa. Ylimennyt vesi kuitenkin pidättyi padotettuun ojaan, josta se pystyttiin suurimmaksi osaksi pumppaamaan takaisin järjestelmään. Ylitykset on raportoitu asianmukaisesti. Ylivuotoajanjaksot ovat kestäneet kerallaan noin päivän, joten kuutiomäärät jäivät verrattain pieniksi. 16

17 5 SOSIAALINEN VASTUU Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta ja työympäristön terveellisyyttä. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. Vuonna 2016 alkukeväällä virkistyspäivä aloitettiin työnohjaajan luennolla ja päivää lounaan jälkeen liikunnallisin päättelytehtävin. Toteutuspaikkana oli Piispala Kannonkoskella. Toinen tykypäivä järjestettiin elokuun lopussa, jolloin vietettiin myös pitkäaikaisen työntekijän eläköitymisjuhlaa. Pikkujoulut pidettiin Varjolan tilalla. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty vuoden 2014 aikana Työturvallisuuskeskuksen ohjeiden mukaisesti. Aineisto on koottu TTK:n RiskiArvi ohjelmaan ja sitä päivitetään säännöllisesti. Yhtiössä aloitettiin työnohjauksen hyödyntäminen vuoden 2015 loppupuolella ja sen hyödyntämistä jatkettiin Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimääräin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kerran vuodessa osallistua noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Yhtiö pitää säännöllisesti työkykyä ylläpitäviä virkistyspäiviä. Kuva Päättelytehtävä meneillään. Kuva Antti Riihisen eläköitymisjuhlasta 17

18 Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2016 poissaoloja. Sairauslomien määrä oli vuonna 2016 selvästi edellisvuotta pienempi. Sairauspoissaolot ovat noin 2,5 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2016 oli 9, Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Yhtiöllä on ollut toimipisteitä useassa eri paikassa. Tämä on tehnyt yhtiön sisäisestä viestinnästä toisinaan haastavaa. Puhelimen välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi sähköposti on päivittäisessä käytössä. Sähköistä viestintää on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Yhtiö uudisti sähköpostin vuonna 2014, mikä on antanut uusia työkaluja viestintään. Näiden käyttö on koko ajan lisääntynyt. Tärkein parannus sisäisen viestinnän kehittämisen osalta on kuitenkin toimiston siirtyminen jätekeskukseen, jonka seurauksena koko henkilökunta on saman katon alla. Jätekeskuksessa pidetään viikoittain ns. viikkopalaveri, missä katsotaan tulevan viikon työt ja muut ajankohtaiset asiat. Tämän palaverin pitämisestä vastaan pääasiassa palvelupäällikkö. Toimitusjohtaja osallistuu tarpeen mukaan. Toimistolla kommunikointi on tiivistä ja päivittäistä. Muutaman kuukauden välein toimistolla pidetään palaveri, jossa katsotaan ajankohtaisia asioita ja tulevia töitä. Tähän palaveriin osallistuu myös lautakunnan esittelijä. Sisäinen viestintä on toisinaan haastavaa vaikka henkilökunta ei ole kovin suuri. Viestintää tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee myös kehittää. Monesti väärinymmärrykset syntyvät tiedon puutteesta. Yhtiön toimiston siirtymisen yhteydessä viestintäkäytäntöjä on jo muutettu. Kerran kuussa pidetään koko henkilökunnan palaveri. Toisaalta muuton myötä ennen puhelimessa tapahtunut viestintä on siirtynyt kasvotusten tapahtuvaksi. 18

19 6 TALOUDELLINEN VASTUU Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista määrätään Sydän-Suomen jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätepalvelujen käyttäjille jätemaksun ja perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Selvitys perusmaksun käytöstä Perusmaksukertymillä tulee kattaa jätehuollon viranomaistoiminnan kulut sekä jäteyhtiön palvelutehtävien hoidosta aluekeräyspisteiden ylläpito ja kehittäminen hyötyjätteiden osalta, vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen, jäteasemien ja jätekeskuksen pientuojien pihan ylläpidosta muodostuvat kustannukset hyöty- ja vaarallisten jätteiden osalta, osa asiakaspalvelun kustannuksista, osa laskutuksen kuluista ja jäteneuvonnan kulut sen kaikissa muodoissa. Ympärivuotisia aluekeräyspisteitä on tällä hetkellä reilu 80, joissa kerätään hyötyjätteitä. Määrä on hieman laskenut edellisvuodesta, sillä osa pisteistä siirtyi Rinki Oy:lle. Jäteasemat ovat auki 1-2 päivänä viikossa. Jätekeskuksen pientuojienpiha on auki arkipäivisin. Vaarallisten jätteiden vastaanotto ja käsittelyyn toimittaminen tapahtuu kaikilla jäteasemilla ja jätekeskuksessa. Alueen apteekeissa syntyvä lääkejäte hoidetaan asian mukaiseen käsittelyyn yhtiön toimesta. Joka kevät järjestetään tehokeräyskampanjat jäteasemilla ja jätekeskuksessa. Jäteyhtiön palveluksessa olevien jätehuoltotyöntekijöiden työajasta vähintään 1,5 henkilön työaika kuluu näihin tehtäviin, jotka katetaan perusmaksuilla. Asiakaspalvelun kustannukset syntyvät puhelimitse ja sähköpostitse sekä toimistolla käyvien asiakkaiden palvelemisesta. Osa tästä palvelusta kuluu asiakkaiden opastamiseen jätteiden lajittelussa ja toimittamiseen oikeisiin paikkoihin. Asiakaspalvelun kautta hoidetaan myös perusmaksulaskutus. Osa työstä on asiakasrekisteriin liittyviä päivitystehtäviä kuten jätehuoltolomakkeiden ja siirtoasiakirjojen käsittelyä sekä kolmenkuukauden välein tapahtuvaa laskutusta. Osa näistä kustannuksista kohdistuu perusmaksulla katettaviin palveluihin. Vähintään 0,5 työntekijän työaika menee tehtäviin, jotka tulee kattaa perusmakuilla. Yhtiö hoitaa jäteneuvontaa laskunliitekirjeiden, kerran vuodessa ilmestyvän asiakaslehden, nettisivujen ja tilaisuuksien kautta. Erilaisia neuvontatilaisuuksia on säännöllisesti joka vuosi. Neuvontaa hoitaa yhtiössä osa-aikainen jäteneuvoja, palvelupäällikkö sekä toimitusjohtaja. Edellä mainittujen asioiden hoito vie 0,5 työntekijän työajan. Kuluissa on mukana aluekeräyspisteisiin, jäteasemiin, jätekeskuksiin sekä toimistoon liittyvä poistojen osuus mikä liittyy tältä osin palvelutehtävien hoitoon. Vuoden aikana tehtävät investoinnit näkyvät poistojen muodossa. Perusmaksukertymä Viranomaistehtävien kulut Osa rekisterin ylläpitokuluista Palvelutehtävien kulut Hyötyjätehuolto Vaaralliset jätteet Toimipisteiden ylläpito Osa jätehuoltotyöntekijöiden palkkakuluista Osa asiakaspalvelun palkkakuluista Osa taloushallinnon ja postituksen kuluista Jäteneuvonnan materiaalit ja tilaisuudet Jäteneuvonnan palkkakustannukset Lietehuolto Poistot

20 7 TILINPÄÄTÖS 2016 Sammakkokangas Oy:n hallituksen toimintakertomus Tilikausi Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudella Vuonna 2016 Sammakkokankaan jätekeskukseen valmistui toimiston laajennus ja yhtiön toimistohenkilökunta siirtyi Saarijärven keskustasta jätekeskukseen. Toimiston laajennuksen rakennushanke aloitettiin syksyllä 2015 ja rakentaminen saatiin päätökseen elokuussa Yhtiö on jatkanut yhteistyötä Riikinvoima Oy:ssä. Polttolaitostyömaan rakentaminen on edennyt lähes aikataulussa ja ilman suurempia yllätyksiä. Laitostoimittaja on Andritz Oy. Laitos aloitti vastaanottamaan jätettä heinäkuun alussa 2016, kun laitoksen jätteen käsittelyyn ja kattilaan liittyvät säädöt aloitettiin. Riikinvoiman laitoksen arvioitu valmistuminen oli joulukuu 2016, mistä johtuen Sammakkokangas Oy sai Aluehallintovirastolta poikkeusluvan jatkaa jätteen loppusijoitusta vuoden 2016 loppuun saakka. Syys lokakuussa jätekeskuksen maasuodattimen massat vaihdettiin. Tämä saneeraus kuuluu tehdä noin 10 vuoden välein. Sammakkokangas panosti jäteneuvontaan ja tiedottamiseen pitämällä erilaisia neuvontatilaisuuksia ja vastaanottamalla vierailijaryhmiä jätekeskuksessa. Yhtiö oli mukana neuvontayhteistyössä Mustankorkean ja Jämsän Jätehuollon kanssa. Tämän yhteistyön tuloksena syntyi Lajittele mua -kampanja. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Toiminnan arvioidaan muuttuvan jätekeskustoimintojen osalta merkittävästi vuoden 2017 aikana. Yhtiöllä ei ole poikkeuslupaa jätteen loppusijoittamisen osalta eli jätepenkkaan sijoitetaan jatkossa vain jätteet, jotka täyttävät kaatopaikka-asetuksen vaatimukset. Tämä vaikuttaa väkisinkin yritysperäisen jätteen käsittelymäärien vähenemiseen. Odotettavissa on, että myös lainsäädännön muutokset aiheuttavat rajoituksia yrityksille suunnattuihin palveluihin, koska markkinaehtoiden toiminnan määrää rajoitetaan hankintalailla. Sammakkokankaan toiminta tulee lähivuosina keskittymään entistä enemmän kotitalouksille suunnattaviin palveluihin. Jätteen toimittaminen Riikinvoimalle pitäisi olla vuoden 2017 alusta alkaen täydellä teholla toimivan laitoksen kapasiteetin mukaista. Tulevien vuosien liiketoimintaan vaikuttavat mm. lähikuntien jätehuoltoratkaisut sekä mahdolliset kuntaliitokset ja Suomen valtion tekemät mahdolliset päätökset jätehuoltoon liittyen. Mahdollinen uusien kuntien tulo osakkaiksi tai jätehuoltopalvelujen käyttäjiksi lisää toiminnan volyymiä ja siten liikevaihtoa. Myös muita yhteistyömuotoja lähialueiden jätelaitosten kanssa on syytä pohtia. Yhtiön on edelleen pohdittava korvaavia toimia esim. jätteiden lajitteluun ja hyötykäyttöön liittyvässä työssä. Tavoitteena on pitää jätemaksut valtakunnalliseen tasoon verrattuna kohtuullisina ja alueellisesti kilpailukykyisinä. Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Velvoitetarkkailu suoritettiin ympäristöluvassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Velvoitetarkkailun näytteiden oton yhtiö on ulkoistanut Nab Labs Oy:lle. Sammakkokangas Oy on osallistunut polttolaitosyhteistyön kautta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Lisäksi yhtiö on osallistunut seutukunnalla biokaasulaitos selvitystyöhön sekä toiminut työelämän kontaktina ammatillisen koulutuksen kehittämistyössä. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Riikinvoima Oy:n osakkaaksi lähteminen on Sammakkokangas Oy:lle iso taloudellinen investointi sekä ratkaisu tulevaisuuden jätehuollon haasteisiin. Tähän liittyy osaltaan myös suurimmat riskit tulevaisuuden kannalta. Epävarmuutta toimintaan tuo epävarmuus siitä mihin suuntaan jätelainsäädäntöä valtakunnallisesti viedään ja millainen rooli kuntayhtiöllä on tulevaisuudessa. Jätekeskustoiminta muuttuu, joten korvaavien toimintojen löytyminen on haastavaa ja tuo epävarmuutta. Riikinvoiman polttolaitostekniikka mahdollistaa laitoksen säätämisen, jos jätemäärät vähenisivät. Laitosta voidaan ajaa jätettä säästäen lämmityskauden ulkopuolella. Yhtiön taloudellinen tilanne Yhtiön 13. tilikauden liikevaihto oli ,64 euroa, josta valtiolle tilitettävää jäteveroa on ,00 euroa (70 euroa/jätetonni). Liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 27,9 %. Liikevaihdosta 13,5 % muodostui kuljetusmaksuista, 74,5 % käsittelymaksuista (sisältää jäteveron), 10,0 % perusmaksuista ja 2,0 % muista tuloista. Yhtiön tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli ,10 euroa. Tilikauden voitto tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen oli ,14 euroa. Yhtiöllä oli tilikauden päättyessä omistajakuntien takaamia lainoja yhteensä ,53 euroa. 20

21 Lisäksi yhtiö otti vuonna 2016 pankkilainaa euroa lähinnä toimiston laajennus- ja muutostöihin. Tämän lainan vakuutena olivat kiinnitykset omaisuuteen ja vuokraoikeuteen. Lainoittajina olivat OP-Pohjola, S-pankki ja Kuntarahoitus Oyj. Sammakkokangas Oy:n osuus Riikinvoima Oy:stä on 2,36 %. Sammakkokangas Oy on sijoittanut Riikinvoimaan osakepääomana ,00 euroa ja pääomalainana ,00 euroa. Yhtiön hallinto Jokaisesta osakaskunnasta on yhtiön hallituksessa yksi varsinainen ja yksi varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Nykyinen hallitus on valittu kevään 2013 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Uuraisten osalta edustus hallitukseen on valittu ylimääräisessä yhtiökokouksessa Toimikausi päättyy vuoden 2017 varsinaiseen yhtiökokoukseen, jossa valitaan hallitus seuraavalle neljälle toimikaudelle. Osakaskunta Varsinainen jäsen Varajäsen Kannonkoski Maarit Autio Jukka Tuohimaa Karstula Toivo Poikonen Juhani Aaltonen Kinnula Markku Toikkanen Kalevi Kinnunen Kivijärvi Erkki Leppänen Antti Urpilainen Pihtipudas Ari Kahilainen Ari-Jukka Käsmä Saarijärvi Vesa Ronkainen vpj Nina Marjoniemi Viitasaari Raimo Strandman pj. Risto Rossi Uurainen Päivi Partanen Mia-Riitta Allik Hallitus kokoontui tilikauden aikana yhteensä kahdeksan kertaa ja käsitteli yhteensä 105 pykälää. Yhtiökokous kokoontui kerran varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tilintarkastajina toimivat HT-tilintarkastaja Emma Paananen ja HT-tilintarkastaja Hanna Viljakainen BDO Oy:stä. Yhtiön toimitusjohtajana toimi FM, insinööri (AMK) Outi Ruuska. Yhtiön osakkeiden määrä osakelajeittain Yhtiö perustettiin ja sen varsinainen toiminta alkoi Yhtiön osakkaita ovat Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Uuraisten kunnat sekä Saarijärven ja Viitasaaren kaupungit. Yhtiön osakepääomaa on ,00 euroa. Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeita rasittaa lunastuslauseke. Osakaskunta Osakkeita (kpl) Omistus (%) Saarijärven kaupunki ,832 Viitasaaren kaupunki ,315 Pihtiputaan kunta ,411 Karstulan kunta ,185 Uuraisten kunta ,224 Kinnulan kunta ,433 Kannonkosken kunta ,468 Kivijärven kunta ,132 Yhteensä Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja tilikauden voitto ,14 euroa kirjataan voitto/tappio- tilille. 21

22 Tase

23 Tuloslaskelma

24 Tilinpäätöksen liitetiedot 24

25 25

26 26

27 27

28 28

29 29

30 30