VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY. Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme"

Transkriptio

1 VUOSIKATSAUS 2013 SAMMAKKOKANGAS OY Alueellinen jätehuolto yhteinen asiamme

2 2

3 3 VUOSIKATSAUS 2013 SISÄLTÖ 1 YHTIÖ Yhtiö lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Strategia Hallinto ja johtaminen Kehityshankkeet ja rakentaminen Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus 9 2 PALVELUT Toimipisteet Jätteenvastaanotto Käsittely ja hyödyntäminen Neuvonta 14 3 YMPÄRISTÖVASTUU Sammakkokankaan jätekeskuksen kuormitus 15 4 SOSIAALINEN VASTUU Henkilökunta Viestintä ja vuorovaikutus 18 5 TALOUDELLINEN VASTUU 19 6 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetietoja Tilipäätöksen allekirjoitus Tilintarkastuskertomus Sammakkokangas Oy PL 13, SAARIJÄRVI Käyntiosoite: Paavonaukio 3 B, Saarijärvi , Y-tunnus

4 4 1 YHTIÖ 1.1 Yhtiö lyhyesti Sammakkokangas Oy on vuonna 2003 perustettu seitsemän kunnan omistama osakeyhtiö, joka hoitaa osakaskunnissa syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotto-, käsittely- ja hyödyntämistehtävät sekä jätehuollon kehittämis- ja neuvontatehtäviä. Yhtiö tarjoaa jätteiden käsittelypalveluita myös alueen elinkeinoelämälle sekä lähikunnille. Sammakkokangas Oy:n omistus jakautuu alla olevan taulukon mukaisesti. Kunta omistusosuus % Kannonkoski 4,92 Karstula 14,52 Kinnula 5,99 Kivijärvi 4,55 Pihtipudas 14,77 Saarijärvi 32,87 Viitasaari 22,38 Sammakkokangas Oy vastaa yhteistyö- ja osakassopimuksen mukaisesti, että sen toimialueella suunnitellaan ja toteutetaan taloudellinen, tehokas ja tasapuolinen jätehuoltojärjestelmä. Yhtiö vastaa, että jätehuollon toteutus vastaa lainvelvoitteita ja valtakunnallisia tavoitteita. Jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty Saarijärvelle, Sammakkokankaan jätekeskukseen, joka on yhtiön ainoa jätteenkäsittelyalue. Jätteitä otetaan vastaan myös muissa kunnissa sijaitsevilla jäteasemilla ja ekopisteissä. Sammakkokangas Oy:n toimialueella on käytössä osin kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä ja osin kiinteistön haltijan kilpailuttama järjestelmä. Kaikkien osakuntien alueella on lietehuollossa kiinteistön haltijan järjestelmä. Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan alueella on muussa jätehuollossa kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä. Lisätietoja Toimialueen asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa Yhtiön täyden palvelun osakaskuntia ovat Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi ja Kinnula. Kunnat ovat siirtäneet Sammakkokangas Oy:n hoidettavaksi kaikki jätehuollon lakisääteiset palvelutehtävät. Viitasaari ja Pihtipudas ovat yhtiön osakkaita ja ovat sopineet yhtiön perustamisvaiheessa ainoastaan jätteen loppusijoituspalvelun ostamisesta yhtiöltä. Vuonna 2012 kaikki Sammakkokangas Oy:n osakaskunnat sopivat sekajätteen polttopalveluyhteistyöstä. Sammakkokangas Oy:stä tuli joulukuussa 2012 Riikinvoima Oy:n osakas.

5 5 1.2 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön kymmenes toimintavuosi oli varsin työntäyteinen. Merkittäviä toimia olivat mm. konehallin rakentaminen jätekeskukseen ja sekajätteen polttoon toimittamisen aloittaminen alkuvuodesta Vuonna 2013 järjestettiin keräyskampanjat keväällä. Myös metallinkeräyskampanja ajoittui kevääseen. Sammakkokangas Oy on jatkanut yhteistyötä Riikinvoima Oy:ssä tulevaisuuden polttoratkaisujen osalta ja tehtiin SammakkoNewstiedotuslehden 5. numero, joka jaettiin kaikkiin talouksiin sekä mökkiläisille. Sammakkokangas Oy osallistui ensimmäisen kerran valtakunnalliseen tuikkujahtiin ja yhtiö sai oman maskotin, joka nimettiin Herra Loikaksi. Konehalli rakennettiin jätekeskukseen Sammakkokankaan jätekeskukseen rakennettiin reilun 200 m 2 konehalli. Hallissa on oma murskepohjainen osa kaatopaikkajyrälle sekä halliosat pyöräkoneelle ja muulle kalustolle. Hallin toiseen päähän rakennettiin paikka kaluston pesemiselle. Tilat soveltuvat myös tulitöiden tekemiseen. Sekajätettä polttoon Viimeistään vuoden 2016 alkuun mennessä Suomessa on oltava ratkaistuna missä syntypaikkalajiteltu sekajäte keskitetysti poltetaan ja syntyvä energia hyödynnetään, unohtamatta jätteiden muuta lajittelun ja hyötykäytön tehostamista ja kehittämistä. Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto, joka astuu voimaan velvoittaa selkeää muutosta jätehuollon rakenteessa valtakunnallisesti. Sammakkokangas Oy aloitti toimittamaan osan sekajätteestä keskitettyyn polttoon vuoden 2013 alkupuolella. Yhteistyökumppanina toimi Kuusakoski Oy, jonka kautta toimitettiin liki 2000 tn sekajätettä poltettavaksi Oulun Laanilan voimalaitokseen täyden palvelun kuntien alueelta. Tämän yhteistyö on tuonut edistystä toimintaa sekä kokemusta siitä mitä sekajätteen siirtokuormaaminen vaatii ja millaisia rakenteita tulisi jätekeskukseen rakentaa, jotta lastaaminen sujuisi mahdollisimman hyvin. Laitoksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 alkupuoliskolla. Laitos tulee olemaan leijutekniikkaan perustuvaa jätteenpolttolaitos. Riikinvoima Oy:n osakkaita ovat: Jätekukko Oy, Puhas Oy, Savonlinnan jätehuolto Oy, Keski-Savon jätehuoltoyhtymä, Ylä-Savon jätehuolto Oy, Metsäsairila Oy ja Sammakkokangas Oy sekä Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n omistus yhtiöstä on 3,64 %. Vuonna 2013 Riikinvoima Oy:ssä mukana olevat jäteyhtiöt tekivät yhdessä myös hyötyjätehuollon kehittämisprojektin, jossa pohdittiin mm. konkreettisia toimia lajittelun parantamiseksi. Tästä jatketaan Vuonna 2014 jatketaan Riikinvoima Oy:n eteenpäin viemässä jätteenpolttolaitoshankkeessa, kehitetään yhteistyötä Sammakkokangas Oy:n osakaskuntien sekä jätelautakunnan kanssa. Jätekeskuksessa suljetaan loppuun vanha loppusijoitusalue ja aloitetaan jätteen siirtokuormauksen suunnittelu. Yhtiö viettää myös juhlavuotta. Yhtiö on toiminut ja kehittänyt alueen jätehuoltoa jo kymmenen vuoden ajan. Juhlavuosi tulee näkymään erilaisin tapahtumin. Outi Ruuska Toimitusjohtaja Sammakkokangas Oy Yhteistyö Sammakkokangas Oy lähti vuoden 2012 alussa mukaan Itä-Suomen ekovoimalaitoshankkeeseen. Mukana hankkeessa on ollut kunnallisia jäteyhtiöitä ja Varkauden aluelämpö Oy. Joulukuussa 2012 perustettiin Riikinvoima Oy. Vuonna 2013 Sammakkokangas Oy on jatkanut tässä yhteistyöhankkeessa.

6 6 1.3 Strategia Sammakkokangas Oy:n tehtävänä ja tavoitteena on hoitaa jätehuoltoa omistajakuntiensa puolesta mahdollisimman laajasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lakisääteistä toimintaa tuetaan markkinaehtoisella toiminnalla. Yhtiö pyrkii toiminnassaan monipuolisten ja laadukkaiden jätehuollon palveluiden tarjoamiseen alueen kotitalouksille ja vapaa-ajan asukkaille sekä omistajakunnille ja alueen elinkeinoelämälle. Yhtiö panostaa jätehuolto-osaamiseen ja kehittää alueen jätehuoltoa valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö pyrkii korkeaan jätteen hyödyntämisasteeseen, ympäristöhaittojen vähentämiseen ja osaltaan parantamaan toiminta-alueensa viihtyvyyttä. Yhtiö panostaa henkilökuntaan, työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työympäristössä tavoitellaan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Sammakkokangas Oy on palveleva, helposti lähestyttävä, tasapuolinen, tehokas sekä vastuullinen yritys. Yhtiössä luodaan vuosittain tavoitteet seuraavan vuoden toiminnalle. Yhtiö on luonut myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. Liiketoimintasuunnitelma päivitettiin loppu vuodesta Toiminnalle asetettuja tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Yhtiö osallistuu omalta osaltaan niin alueelliseen jätehuollon kehittämistyöhön kuin myös valtakunnalliseen. 1.4 Hallinto ja johtaminen Yhtiön osakepääoma jakautuu osakkeeseen, joilla on yhtenäinen oikeus osinkoihin ja varoihin. Osakkeet jakautuvat osakkaiden kesken kohdassa 1.1 esitetyn taulukon mukaisesti. Osakkeita rasittaa yhtiöjärjestyksen lunastuslauseke. Yhtiökokous kokoontui vuonna 2013 kerran varsinaiseen ja kerran ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Sammakkokangas Oy:n hallituksessa on yksi jäsen jokaisesta osakaskunnasta ja hänellä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta. Hallitus kokoontui vuonna 2013 yhteensä yhdeksän kertaa. Yhtiön hallituskausi päättyi vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen, jossa uusi hallitus nimettiin. Hallituksen kokoonpano saakka Saarijärvi Erkki Hakanen Viitasaari Raimo Strandman pj. Pihtipudas Ari Kahilainen Karstula Arja Lahti vpj. Kinnula Kalevi Kinnunen Kannonkoski Maarit Autio Kivijärvi Seppo Sekki Hallituksen kokoonpano alkaen Saarijärvi Vesa Ronkainen vpj. Viitasaari Raimo Strandman pj. Pihtipudas Ari Kahilainen Karstula Toivo Poikonen Kinnula Markku Toikkanen Kannonkoski Maarit Autio Kivijärvi Erkki Leppänen Tehtävä Sammakkokangas Oy huolehtii laadukkaasti osakaskuntiensa lakisääteisistä jätehuollon palvelutehtävistä sekä muiden asiakkaidensa yhtiölle toimittamien jätteiden käsittelystä. Tavoite Sammakkokangas Oy on merkittävä ja monipuolinen, koko pohjoista Keski-Suomea palveleva jätehuoltopalveluja tarjoava alueen kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Toimitusjohtaja FM, Ins.(amk) Outi Ruuska Tilintarkastajat HTM, JHTT Jarmo Jäspi ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab päävastuullisena tilintarkastajana JHTT Erkka Ollila

7 7 1.5 Kehityshankkeet ja rakentaminen Vuoden 2013 isoimpia toiminnan kehittämiseen liittyvä kehittämishanke oli polttolaitosyhteistyö Riikinvoima Oy:ssä. Riikinvoima Oy perustettiin vuoden 2012 lopussa, joten vuosi 2013 oli sen ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Riikinvoima Oy:n tavoitteena on rakentaa leijutekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Leppävirralle Riikinnevan jätekeskuksen viereen. Riikivoiman osakkaita ovat Jätekukko Oy, Puhas Oy, Savonlinnan jätehuolto Oy, Metsäsairila Oy, Ylä-Savon jätehuolto Oy, Keski-Savon jätehuollon liikelaitoskuntayhtymä, Varkauden aluelämpö Oy ja Sammakkokangas Oy. Suurimmat osakkaat ovat Jätekukko Oy ja Varkauden aluelämpö Oy. Sammakkokangas Oy:n osuus on 3,64 %. Sammakkokangas Oy on halunnut yhteistyöhön mukaan lähtemisellä varmistaa sekajätteen polttopalvelun pitkälle tulevaisuuteen astuu voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoituskielto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että loppusijoituksen määrä tippuu noin %. Kotitalouksien ja siihen rinnastettavan muun jätteen osalta tämä tarkoittaa jätteen toimittamista keskitettyyn polttoon. Sammakkokangas Oy on varannut Riikinvoiman laitoksesta 6000 tn vuosikiintiön. Tulevaisuudessa syntypaikkalajiteltu sekajäte kulkee Sammakkokangas Oy:n kautta Riikinvoiman laitokseen poltettavaksi. Sekajätteen energiahyödyntäminen vaatii jätteiden syntypaikkalajitteluun panostamista. Asiakkaisiin kohdistuvaan neuvontaa ja opastamiseen tulee panostaa tulevaisuudessa entistä enemmän. Lisäksi tulee miettiä keräämisen tehostamiseen liittyviä uusia ratkaisuja. Sammakkokangas Oy oli mukana Riikinvoiman muiden jäteyhtiöiden yhteisessä jätteen lajittelun kehittämishankkeessa vuoden 2013 aikana. Sammakkokangas Oy aloitti neuvontamateriaalin uudistamistyön vuoden 2013 loppu puolella. Myös jäteneuvonta tilaisuuksien aineistoja ja sisältöjä on uusittu. Keväällä 2013 aloitettiin sekajätteen toimittaminen polttoon. Hieman alle 2000 tn sekajätettä kulki Kuusakoski Oy:n kautta Oulun Laanilan jätteenpolttolaitokseen. Vuonna 2013 aloitettiin myös lietehuollon kehittäminen jätelautakunnan kanssa yhteistyössä. Jätelautakunta päätti säilyttää kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen lietehuollossa. Jätelautakunnan tulee kuitenkin koota jätelain mukaan rekisteri kiinteistökohtaisista lietepalveluista ja pitää se ajan tasalla. Lieterekisteri kootaan osaksi olemassa olevaa jätehuollon rekisteriä. Rakentamishankkeita oli vuonna 2013 kaksi. Jätekeskuksen alueen suotovesien käsittelyjärjestelmää saneerattiin alku syksystä ja samalla koko järjestelmä huollettiin. Olemassa olevaan suotovesialtaaseen tulee kaksi runkolinjaa, toinen biokentältä ja toinen jätetäyttöalueelta. Molemmille linjoille asennettiin rauhoituskaivot, joiden tarkoituksena on vähentää kiintoaineen päätymistä altaaseen ja sieltä maasuodattimelle. Samalla myös lähtöpään ojaa padotettiin. Syksyllä aloitettiin myös konehallin rakentaminen jätekeskukseen. Halli valmistui joulukuussa. Halli mahdollistaa kaluston huollon säältä suojassa sekä niiden puhtaanapidon. Hallin toisessa päässä on niin sanottu pesuhalli. Halli on kooltaan noin 200 m 2 ja se rakennettiin entisen pressuhallin paikalle. Joulukuussa käynnistettiin vanhan jätetäytön sulkemisen suunnittelu FCG Oy:n kanssa Jätekeskus tasausaltaalta jätepenkkaan päin kuvattuna.

8 8 Lokakuussa 2013 puhdistettiin tasausallas pohjalitteestä. Altaan puhdistus oli yksi osa suotovesien käsittelyjärjestelmän huoltoa ja saneerausta. Ennen tasausallasta asennettiin ns. rahoituskaivot, joiden tarkoituksena on kerätä kiintoainetta. Tavoitteena olisi, että näin mittavia altaan puhdistuksia tarvitsisi tehdä huomattavasti harvemmin. Vesien käsittelyn parantamisen yhteydessä padotettiin lähtöojaa. Syksyllä 2013 aloitettiin rakentamaan jätekeskukseen noin 200 m 2 konehallia. Hallia rakennettiin hyvin vaihtelevissa säissä. Konehalli valmistui joulukuun puolessa välissä, jolloin maa oli lumeton. Pääurakoitsijana toimi OK -Rakennus Petri Puttonen. Sähkötöistä vastasi Sähkö Vertanen Oy ja LVI-töistä Kotitek Oy. Hallin suunnitteli Arkitupa Oy ja arkkitehti toimi Wim Havinga.

9 9 1.6 Lajittelujärjestelmä, keräys ja kuljetus Jätteet lajitellaan toimialueella kuntien hyväksymien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Asukkaita neuvotaan tyhjennysvälien optimoinnissa ja välineiden hankinnassa. Omakoti- ja paritaloilla sekä alle viiden huoneiston rivitaloilla on kiinteistökohtainen keräys sekajätteelle (kaatopaikkajäte) ja taajama-alueilla myös biojätteelle. Vaihtoehtoisesti kiinteistö voi kompostoida biojätteensä itse. Haja-asutusalueella on kompostointivelvollisuus. Kiinteistöt voivat myös luoda ns. kimpan, jossa useamman kiinteistön jätteet kerätään samaan astiaan. Viisi tai enemmän huoneistoja käsittävät rivi- ja kerrostalot sekä liikekiinteistöt ovat velvollisia hankkimaan lisäksi omat keräysastiat pahville, lasille ja metallille. Pienkiinteistöt käyttävät sen sijaan ekopisteiden hyötyjäteastioita. Jätteenkuljetusreitistö kattaa käytännössä kaikki päätiet ja suuren osan ajokelpoisista sivuteistä, joiden varrella on asutusta. Vain pienimmät pistotiet eivät kuulu reitille ja niistä haettavista jätteistä joutuu kiinteistö maksamaan reitiltä poikkeamisesta lisämaksua, mikäli ei halua käyttää aluekeräyspistettä. Jätelautakunta käsitteli ja vahvisti jätereitin vuonna 2012 ennen kuljetusten kilpailuttamista. Kuljetukset kilpailutettiin loppu vuodesta Kinnulan alueella erillinen energiajätereitti lopetettiin vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä kokonaan. Jäteastiamäärät täyden palvelun kuntien alueella l 4298 sekajäteastiat l 1322 sekajäteastiat l 879 biojäteastiat Metalliastiat 432 Lasiastiat 383 Pahviastiat 504 Sammakkokangas Oy:n toimialueella Saarijärvellä, Karstulassa, Kannonkoskella, Kivijärvellä ja Kinnulassa on kunnan järjestämä kuljetusjärjestelmä (pl lietehuolto). Saarijärven seudun jätelautakunta toimii jätehuollon viranomaisena ja se määrittelee kiinteistökohtaisesti tyhjennysvälit jäteastioille. Tyhjennysvälit määritellään astiakoon ja asukasmäärään perustuen. Reitityksen hoitaa yhtiö. Yhtiö hoitaa yhdyskuntajätteiden keräilyn ja kuljetuksen järjestämisen viidessä osakaskunnassa (kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Keräilyn ja kuljetuksen piiriin kuuluvat yhdyskuntajätteet, hyötyjätteet (biojäte, metalli, lasi, pahvi) ja loppusijoitettavat sekajätteet. Jätekuljetukset hoidetaan yhteistyössä yksityisten kuljetusyritysten kanssa. Kolme kuljetusaluetta: Alue 1 Saarijärvi Alue 2 Karstula-Pylkönmäki Alue 3 Kinnula-Kivijärvi-Kannonkoski Kuljetukset kilpailutettiin syksyllä 2012 vuosiksi Sopimuksessa on kahden vuoden optio. Kullakin alueella ajaa yksi pakkaava jäteauto, jolloin toiminta on mahdollisimman tehokasta. Yhtiöllä on sähköinen ajonohjausjärjestelmä (TCS). Kuljettaja noutaa internetin välityksellä päivän ajoreitin astiatyhjennyksineen ajoneuvon tietokoneelle. Kuljettaja kuittaa tyhjennyksen välittömästi, joten toimintaa voi seurata lähes reaaliaikaisesti toimistosta käsin. Reitille voi myös lisätä tyhjennyksiä tai muita ohjeita kesken päivän, jolloin toiminta on joustavaa. Myös ekopisteiden kunnossapito on reititetty samaan tapaan. Tuottajavastuun piirissä olevien jätteiden osalta tehdään yhteistyötä tuottajayhteisöjen kanssa. Yhtiö vastaa keräyspaikkojen kunnossapito (paperi) ja vastaanottopaikoista jäteasemilla ja jätekeskuksessa (sähkö- ja elektroniikkaromu, kyllästetty puu, autonrenkaat). Viitasaari ja Pihtipudas eivät ole siirtäneen jätehuollon järjestämistä yhtiölle vaan hoitavat sen itse. Näissä kunnissa on ns. sekajärjestelmä.

10 10 2 PALVELUT 2.1 Toimipisteet Sammakkokangas Oy:n toimisto sijaitsee Saarijärven keskustassa ja se palvelee asiakkaita arkisin kello 9 15 välillä. Yhtiön toimistossa työskentelee asiakaspalvelussa kaksi palveluneuvojaa ja palvelupäällikkö. Toimistossa hoidetaan asiakkaiden neuvonta, laskutus, jätereititys, sähköinen ajonohjaus sekä reskontran hoito. Jätehuollon toiminnan ydin sijaitsee Sammakkokankaan jätekeskus Saarijärvellä Kannonkoskelle johtavan tien varressa. varsin kattava. Astioiden koko ja määrä vaihtelee eri pisteissä. Ekopisteiden huoltokäynnit on reititetty sähköiseen ajonohjausjärjestelmään normaalien astiatyhjennysten tapaan. Ekopisteiden kunnossapito siirrettiin v kokonaisuudessaan omille työntekijöille. Näin jatkettiin myös vuonna Ekopisteiden sijainti ja niissä kerättävät jätteet löytyy osoitteesta: ttp://www.kierratys.info/index.php Joka kunnassa on jäteasema, johon voi tuoda: vaaralliset jätteet, hyötyjätteitä, sähkölaiteromua sekä pieniä loppusijoitettavaa sekajätettä. Jäteasemien käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2008 asiakaskäyntejä on noin Vuonna 2012 käyntejä oli jo liki Kiireisintä aikaa olivat toukokuun kampanjaviikot ja kesäkuukaudet. Talviaikaan on selvästi hiljaisempaa. Kuntakohtaista pienjäteasema on tärkeä osa kuntalaisia lähellä olevaa jätehuoltopalvelua. Pienjäteasemat ja niiden aukioloajat: Kannonkoski Mannilantie, to klo Karstula Lampisuon vanha kaatopaikka, ma ja to klo Kinnula Muholan vanha kaatopaikka, ke klo Kivijärvi Puuniemen teollisuusalue, ti klo Saarijärvi, Pylkönmäki Timpersuntin teollisuusalue, ti klo Yhtiön ekopisteistä osa on peristeisiä katoksia ja osa nykyaikaisia syväkeräyspisteit. Sammakkokangas Oy:n palveluksessa oli vuonna 2013 neljä vakituista jätehuoltotyöntekijää. Lisäksi kesäaikana oli kaksi määräaikaista työntekijää. Syksyllä 2013 yhtiössä aloitti oppisopimuskoulutuksen yksi henkilö. Hänen on tarkoitus valmistua keväällä 2015 ympäristönhoitajaksi Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksesta (POKE). Jätehuoltotyöntekijöiden työhön kuuluu työtehtävät jätekeskuksessa, jäteasemilla ja ekopisteissä. Hiljaisina talvikuukausina joulu helmikuussa jäteasemat ovat olleet jo parin vuoden ajan harvemmin auki. Karstula on auki vain maanantaisin ja muuta asemat vain viikoilla 51, 2 ja 6. Viikosta 10 alkaen asemat ovat olleet auki normaalisti viikoittain. Yhtiön toiminta-alueella on yhteensä 87 ekopistettä. Ekopisteissä kerätään pääasiassa hyötyjätteitä ja haja-asutusalueella myös sekajätettä. Lisäksi yhtiöllä on vain kesällä käytössä olevia sekajätepisteitä mökkiläisille. Sekajätepisteiden käyttö on tarkoitettu niille kiinteistöille, jotka maksavat niiden käytöstä vuosimaksua. Suurin osa käyttäjistä on kesäasukkaita. Ekopisteverkosto on valtakunnallisesti Yhtiöllä on kaksi pakettiautoa, joilla hoidetaan ekopisteiden ja jäteasemien kunnossapitotöitä.

11 Sammakkokankaan jätekeskus Kaikki jätekeskukseen tulevat ja sieltä lähtevät ajoneuvot punnitaan autovaa alla. Pientuojien jäteerät punnitaan yhtenä eränä, ja kukin hyötyjätelava punnitaan tyhjennyksen yhteydessä, jolloin saadaan jätekohtaiset painot. Toimistorakennuksessa tapahtuu jätteiden kirjaaminen ja jätteen tuojien opastus. Jätekuormat pyritään tarkastamaan jo tässä yhteydessä ennen ohjaamista jätepenkalle tai lajittelukentälle. Jätteen pientuojille on lajittelukenttä, jossa jätteet lajitellaan eri lavoille (lasi, metalli, puhdas puu, käsitelty puu, kyllästetty puu ja loppusijoitettava jäte) ja puhdas pahvi pikakonttiin. Kentällä sijaitsevat myös sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottokontit, joihin lajitellaan eri tuottajayhteisöjen vastuulle kuuluva SER, sekä vaarallisten jätteiden kontit. Lajittelukentältä hyötyjätteet siirretään välivarastoon ja loppusijoitettava jäte jätetäyttöön. SER- ja vaaralliset jätteet lähtevät suoraan muualla käsiteltäviksi. Välivarastointikentällä varastoidaan lajittelukentältä tulevan hyötyjätteen lisäksi myös tiili- ja betonijätettä sekä puujätettä. Sieltä hyötyjätteet toimitetaan joko sellaisenaan tai murskattuna maanrakennusaineeksi, polttoon yms. hyötykäyttöön. Puujäte murskataan kompostin seosaineeksi. Tulevaisuudessa yhtiö aikoo panostaa puujätteen keräykseen entistä enemmän. Biojäte kompostoidaan aumoissa asfaltoidulla kentällä. Biojätettä tulee viikoittain ja kompostiaumat rakennetaan mahdollisimman pian jätteen tulon jälkeen. Seosaineina käytetään rahkaturvetta ja kuoriketta sekä haketettua oksasilppua ja puujätettä. Aumoja käännetään säännöllisesti ja 3-4 kuukauden kuluttua kompostimassa siirretään suurempaan kasaan jälkikypsymään. Kompostimulta käytetään jätetäyttöalueella välipeittomateriaalina ja maisemointiin. Biokentältä valuvat vedet on viemäröity alueen pohjoispäässä sijaitsevaan suotovesien tasausaltaaseen. Kompostointikenttää laajennettiin kesällä Vanhan, vuonna 1986 käyttöön otetun jätteiden loppusijoitusalueen täyttö loppui lokakuussa 2007, jolloin siirryttiin uudelle alueelle. Vanhan alueen muotoilu ja esipeitto tehtiin kesällä 2008 ja varsinainen sulkemisen piti alkuperäisen suunnitelman mukaan tapahtua vuosina 2011 ja Suunnitelma on hieman muuttunut ja alue suljetaan loppuun kesällä Sulkemisen suunnittelu käynnistettiin FCG Oy:n kanssa 2013 loppupuolella. Uusi, EU-määräykset täyttävä alue otettiin käyttöön lokakuussa Jätetäyttöön sijoitetaan pääasiassa yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätettä. Jätteen tiivistämiseen käytetään omaa TANAkaatopaikkajyrää. Kesällä 2009 valmistui noin 0,5 ha:n välipohja-alue osin vanhan jätetäytön päälle. Kesällä 2010 rakennettiin lisäksi uusi, n. 1,2 ha laajuinen laajennusalue. Vuonna 2011 tehtiin vielä pieni kaista välipohjaa, jonka jälkeen laajennus tuli kokonaan valmiiksi. Energiahyödynnyksen takia näyttäisi, että tulevaisuudessa alue riittää huomattavasti pidemmäksi aikaa kuin on alun perin arveltu. Tällä hetkellä arvioidaan, että loppusijoitusaluetta ei tarvitse enää rakentaa. Loppusijoitusalueen viereen on raivattu n. 1,5 ha:n laajuinen maapohjainen kenttä, jossa varastoidaan väliaikaisesti maamassoja, kuitusavea, vuorivillapurua, betonimursketta, rengasmursketta yms. materiaaleja, joita käytetään alueen rakenteissa. Mikäli tarvitaan, alue voidaan myöhemmin rakentaa loppusijoitusalueeksi. Kahteen lietealtaaseen vastaanotetaan lähinnä hiekanerotuskaivojen, rasvakaivojen ym. lietteitä. Varsinaisia jätevesilietteitä sinne ei sijoiteta. Lietteiden kiintoaine tiivistyy altaiden pohjalle ja neste valuu suodatinhiekkakerroksen läpi suotovesien tasausaltaaseen. Altaiden täyttyessä ne tyhjennetään ja kiintoaines sijoitetaan jätetäyttöön. Uudelta loppusijoitusalueelta, lietealtaista ja biokentältä on ns. väkevät vedet viemäröity n m3:n tasausaltaaseen.

12 12 Tasausaltaan vedet ohjataan maasuodatuskentälle, jossa kaksivaiheisella maasuodatuksella puhdistetaan vedestä kiintoaines sekä valtaosa ravinteista ja muista epäpuhtauksista. Maasuodatuskenttä otettiin käyttöön syksyllä Kesä 2012 oli erittäin sateinen ja se aiheutti haasteita suotovesien käsittelyyn. Erityisesti biokentältä huuhtoutuu viemäriin kiintoainetta. Järjestelmää saneerattiin ja huollettiin syksyllä Käsittely ja hyödyntäminen Sammakkokankaan jätekeskuksessa vastaanotettiin tn jätettä vuonna Jätekeskuksessa vastaanotetut jätteiden kokonaismäärät ovat pysyneet melko tasaisina eri vuosien välillä. Vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua eri jakeiden välillä. Vuonna 2013 rakennus- ja purkujätteitä sekä lievästi saastuneita maita vastaanotettiin selvästi edellisvuotta enemmän. Viereisen sivun diagrammiin on kerätty kolmen viimeisimmän vuoden vastaanottomääriä Sammakkokankaan jätekeskuksen osalta. Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) osalta yhtiöllä on sopimukset tuottajayhteisöjen kanssa SER:n vastaanottamisesta Sammakkokankaan jätekeskuksessa ja kuntien jäteasemilla. Kaikkiaan SERiä toimitettiin v edelleen käsiteltäväksi 210 tonnia. Tämä oli noin 50 tn vähemmän kuin edellisvuonna. Jäteasemilla sähkölaiteromusta kerättiin 85 tn. Vuonna 2013 järjestettiin toukokuussa perinteiset tehokeräyskampanjat pääasiassa vaarallisille jätteille ja puutarhajätteille, mutta samalla otettiin vastaan myös muita jätteitä. Jäteasemat ja jätekeskus olivat tehostetusti auki. Vaarallisten jätteiden noutosopimus yhtiöllä oli vuonna 2013 Lassila & Tikanoja Oyj:n kanssa. Eniten kertyy maali- ja öljyjätettä sekä akkuja. Yhteensä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin ja toimitettiin eteenpäin noin 45 tn. Määrä on vuosien varrella vaihdellut tn välillä. Kuusakoski Oy:n kanssa järjestettiin metallijätteiden tehokeräys kesän alussa. Jokaisessa kunnassa oli muutamia metallinkeräyspaikkoja jäteasemien lisäksi. Keräyspisteisiin sai tuoda metalliromua ja autonrenkaita reilun kolmen viikon ajan. Kuusakoski Oy huolehti alueiden siivouksesta keräyksen päätyttyä. Metallijätteiden määrissä on suuria eroja vuosien välillä. Metallipakkausten määrä on kuitenkin säilynyt melko tasaisena. Syy vaihteluihin raskaamman metalliromun osalta on selkeä. Metallin keräilijöitä on valtakunnallisesti paljon. Sammakkokankaan toimialueeltakin ohjautuu metallia eri reittejä hyödynnykseen. Jätekeskukseen metallia tuotiin selkeästi edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2013 metallia vastaanotettiin jätekeskuksessa noin 170 tn, kun edellisenä vuonna määrä oli hieman yli 200 tn. Jäteasemilla vastaanotettiin lisäksi noin 80 tn metallia. Puujätteen keräystä tehostettiin vuonna Keräyspuun määrä kasvoi edellisvuodesta. Puujätettä kerättiin yhteensä liki 700 tn. Puujätteen noudosta ja hyödyntämisestä vastasi Kuusakoski Oy. Jätekeskuksen lisäksi metallia kertyi jäteasemilta ja keräyskampanjoista. Metallipakkauksien määrä on mukana jätekeskuksen metalli määrissä. Metalli kerättiin yhtiön kaikissa toimipisteissä yhteensä 247 tn. Jäteasemien ja jätekeskuksen lisäksi yhtiön toimialueelta ohjautui suoraan hyödynnykseen paperia 693 tn ja pahvia 180 tn. Vaatteiden osalta yhtiöllä on yhteistyökuvio UFF:n kanssa (Ulandshjälp från Folk til Folk i Finland rf), mikä alkoi 2012 vuoden lopulla. Vaatteita kerättiin vuonna 2013 yhteensä noin 30 tn. Vaatekeräyslaatikoita on täyden palvelun kunnissa yhteensä viisi.

13 13 Yhdyskuntajätteen selkeästi pienemmän määrän selittää sekajätteen polttoon laittamisen lisääntyminen. Taloustaantumasta huolimatta korjausrakentaminen on alueella pysynyt hyvänä, joka selittää rakennusjätemäärässä pienen nousun. Teollisuusjätteen määrä on laskenut tasaisesti. Tähän suurimpana syynä lienee yritysten taloudelliset haasteet. Vuonna 2013 sekajätteen toimittaminen polttoon kasvoi selkeästi. Yhtiö aloitti keväällä yhteistyön Kuusakoski Oy:n kanssa. Biojätteen määrä kasvoi hieman. Viitasaari ja Pihtipudas aloittivat biojätteen toimittamisen syyskesällä. Lietteen määrä väheni. Tähän syynä ovat muutokset lietteen kosteudessa. Vuonna 2013 Äänekoskelta vastaanotettu liete oli huomattavasti kuivempaa, koska lietteen kuivauslaitteisto saneerattiin.

14 Neuvonta Jäteneuvontaa yhtiö on järjestänyt niin puhelinpalveluna kuin erilaisissa tilaisuuksissa. Puhelimitse tapahtuva jäteneuvonta on keväisin ja kesäisin vilkkainta. Yritysten jäteneuvonnan tarve on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Yhtiö on tehnyt tarvittaessa jätekartoituksia yrityksille, jossa on katsottu kohde kohtaisesti jätehuoltopalvelun tarve ja sopiva toteutustapa. Jätekeskuksessa käy vuosittain parisen kymmentä ryhmää, joiden koot vaihtelevat. Pienimillään ryhmä on noin 10 henkeä ja suurimmillaan noin 50. Opiskelijat ja koululaiset ovat yleisimmät vierailijaryhmiä. Lisäksi yhtiö järjestää maksutonta jäteneuvontaa tilauksesta. Tässäkin oppilaitokset ja koulut ovat aktiivisimpia. Jonkin verran myös järjestöissä ja talonyhtiöissä, yrityksissä ja kunnan kohteissa pidetään myös neuvontatilaisuuksia. Tällaisia neuvonta tilaisuuksia on vuodessa ja niiden sisältä suunnitellaan kohde ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Jäteneuvontatilaisuuksien järjestäminen on palvelupäällikön ja osin myös toimitusjohtajan tehtäviä. Yhtiö panostamaan jäteneuvontaan ja pyrkii tuomaan siihen aina jotakin uutta. Vuosittain ilmestyy yhtiön asiakaslehti SammakkoNews. Lehti jaetaan kerran vuodessa jokaiseen kotitalouteen sekä postitetaan mökkiläisille. Lehteen kerätään mahdollisimman monipuolisesti jätehuollon ajankohtaisia asioita. Lehti on myös luettavissa sähköisessä muo- dossa yhtiön nettisivuilta. Vuonna 2013 SammakkoNews ilmestyi viidennen kerran. Yhtiön nettisivut ovat tärkeä viestinnän väline. Sivuja päivitetään yhtiön toimesta kuukausittain. Etusivulle kerätään ajankohtaisimmat uutiset. Lisäksi yhtiö pyrkii näkymään tasaisin väliajoin paikallislehdissä. Yhtiö järjesti ensimmäisen kerran peruskoululaisille suunnatun tuikkujahdin. Kilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tarkkailemaan kulutus. ja lajittelutottumuksiaan. Tarkoitus ei ollut lisätä tuikkujen kulutusta, vaan kannustaa luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorten etsinnässä. Kisa oli leikkimielinen ja sen tarkoitus on lisätä luokkien yhteishenkeä. Voittajaksi tuli Saarijärven Herajärven koulun 1 B luokka, joka keräsi 317 tuikkua per oppilas. Palkinnoksi luokka sai toiminnallisen päivän Piispalassa. Yhtiön jäteneuvonnan sanansaattajaksi on hankittu maskotti. Maskotti on nimetty lapsille suunnatun nimikilpailun myötä Herra Loikaksi. Tarkoituksena on, että Herra Loikka seikkailisi erilaisissa materiaaleissa opastamassa ja olisi näin kiinteä osa yhtiön jäteneuvontaa. Maskotti on otettu jo nyt hyvin vastaan ja se on saanut paljon positiivista ihailua osakseen. Maaliskuussa 2013 yhtiö osallistui Saarijärven monitoimihallissa pidettyihin Yhdessä Enemmän messuille yhteisellä osastolla jätelautakunnan kanssa. Osaston pääteemana oli jätteiden lajittelu ja erityisesti metalli, jonka lajitteluun tulisi entisestään kiinnittää huomiota. Metalli polttoon menevän sekajätteen joukossa pitäisi saada mahdollisimman vähäiseksi.

15 15 3 YMPÄRISTÖVASTUU Kaatopaikkakaasut ja likaiset suotovedet ovat jätehuollon merkittävimmät ympäristöhaitat. Ympäristön suojarakenteiden sekä vesienkäsittely sekä kaatopaikkakaasujen seuranta ovat Sammakkokangas Oy:lle tärkeä ympäristönäkökohta. Alueen ympäristökuormitusta seurataan säännöllisesti ja järjestelmiä huolletaan säännöllisesti. Tämä on kiinteä osa yhtiön toimintaa. Sammakkokankaan jätekeskus alueella on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, johon tulee määrä ajoin hakea lupaehtojen päivitystä. Lupa on tällä hetkellä Aluehallintovirastossa käsiteltävänä. Jätekeskuksen ympäristönluvan mukaiset velvoitetarkkailunäytteet ottaa Ympäristöntutkimuskeskus Jyväskylästä. He laativat myös ns. velvoitetarkkailuraportin. Yhtiö on halunnut ostaa palvelun puolueettomalta taholta, koska jätehuoltoalaan liittyy usein paljon ympäristön pilaamiseen liittyvää epäilyä. 3.1 Sammakkokankaan jätekeskuksen kuormitus Sammakkokankaan jätekeskus sijaitsee noin 12 km Saarijärven keskustasta pohjoiseen keskellä metsätalouskäytössä olevaa metsäaluetta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 2 km:n päässä. Vastaava etäisyys on myös lähimpiin viljelyskäytössä oleviin peltoihin. Väestön määrä jätekeskuksen lähialueilla on erittäin vähäinen. Viiden kilometrin säteellä jätekeskuksesta asuu vain alle 10 asukasta. Lähin yleinen tie kulkee noin 50 metrin etäisyydellä alueen rajasta ja noin 300 metrin etäisyydellä uudesta jätetäyttöalueesta. Jätekeskuksen aiheuttamat potentiaaliset välittömät ympäristövaikutukset kohdistuvat lähinnä pohja- ja pintavesiin sekä ilmaan. Välillisiä vaikutuksia ovat mm. jätteiden kuljetuksen polttoainepäästöt. Ympäristöluvan mukaisen velvoitetarkkailun on tehnyt vuoden 2013 osalta Jyväskylän Ympäristöntutkimuskeskus. Myös näytteidenotto on ulkoistettu heille. Vaikutukset veteen Vesistöalueellisesti Sammakkokankaan jätekeskus sijoittuu Viitasaaren ja Saarijärven reittien rajalle siten, että alueen pohjoisosa kuuluu Viitasaaren reitin ja eteläosa Saarijärven reitin valumaalueeseen. Pääosa vesistä virtaa vedenjakajan pohjoispuolella suo-ojia pitkin noin kilometrin päässä koillisessa sijaitsevaan Horonjärveen ja pieni osa vedenjakajan eteläpuolella noin 300 metrin päässä sijaitsevaan Sammakkolampeen. Sammakkokankaan jätekeskus on rakennettu ja ojitettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan pohjoiselle valumaalueelle. Lähin pohjavesialue on jätekeskuksesta noin 2,5 km kaakkoon. Alueen sade- ja suotovedet kerätään kahteen altaaseen. Laimeat vedet, jotka tulevat mm. toimistorakennuksen ympärillä olevilta asfaltoiduilta alueilta sekä lajittelu- ja välivarastointikentiltä, on viemäröity vanhaan tasausaltaaseen, kuten myös vanhan jätetäytön alueelta tulevat suotovedet. Tasausallas toimii saostusaltaana ja eräänlaisena juurakkopuhdistamona (tiheä osmankäämikasvusto) ja ylivuotoputken kautta kulkeva vesi ohjataan suoojastoon. Tämä kuormitus on vähentynyt, kun vanha jätetäyttö on suljettu. Väkevät vedet, jotka tulevat uudelta jätetäyttöalueelta, biokentältä ja lietealtaista, ohjataan kaksinkertaisella tiivisasfaltilla päällystettyyn tasausaltaaseen. Sieltä vesi pumpataan kaksinkertaisen maasuodattimen kautta ympärysojaan. Jätekeskuksen vesistövaikutuksia tarkkaillaan sekä alueen pohjavedestä että ympäröivistä lammista ja järvistä kahdesti vuodessa otettavilla näytteillä. Kaikkiaan näytteistä tehdään useita satoja analyysejä. Vuoden sademäärä alueella oli 639 mm/m 2 (Tikkakosken lentokenttä). Vanhan jätetäytön sekä lajittelu- ja välivarastointikentän alueelle (yht. n. 4 ha) satoi siten noin m 3 vettä. Tästä vesimäärästä osa haihtui, osa imeytyi jätepenkkaan ja osa valui pintavaluntana ympäröiviin ojiin tai viemäreihin ja sitä kautta vanhaan tasausaltaaseen. Altaasta poisvaluneen veden määrästä ei ole arviota. Vuosi 2013 oli siis verrattain sateinen. Uudelle jätetäyttöalueelle, biokentälle ja lietealtaiden alueelle (n. 1,7 ha) sataneesta vesimäärästä, n m 3, valtaosa johdettiin asfaltoituun tasausaltaaseen. Altaasta vesi on pumpattu maasuodattimelle ja sitä kautta ympärysojaan. Suotovesien

16 16 käsittelyjärjestelmää saneerattiin ja järjestelmälle tehtiin mittava huolto syksyllä Tätä käsiteltiin vuosikatsauksen kappaleessa 1.5. Pohjavedet Vanhan jätetäytön sisäinen vesi on varsin ravinnepitoista typpipitoisuuden ollessa satoja ja milligrammoja litrassa. Myös rautaa, klorideja ja bakteereja on vedessä runsaasti. Kuitenkin jo jätetäyttöalueesta muutaman kymmenen metrin päässä olevissa pisteissä pitoisuudet ovat huomattavasti pienemmät. Noin 150 metrin päässä olevassa kaivossa pitoisuudet ovat jo puhtaan alueen vertailukaivon luokkaa. Pintavedet Kahden tarkkailussa olevan järven, Horonjärven ja Sammakkolammen, veden laatu on pysynyt koko tarkkailujakson (vuodesta 1986) ajan melko vakiona. Molempien järvien hygieeninen tila oli uimavesiluokituksen mukaan hyvä. Tasausaltaan käyttöönoton jälkeen ovat Horonjärveen laskevan ojan ravinnepitoisuudet kuitenkin nousseet, johtuen maasuodattimelta tulevan veden ravinteikkuudesta. Vesi vastaa puhdistettua yhdyskuntajätevettä, joten sillä ei ole vaikutuksia Horonjärven vedenlaatuun. Vesien puhdistus Sammakkokankaan jätekeskuksen väkevät valumaja suotovedet puhdistetaan maasuodattimella. Toimintavuoden aikana otettiin näytteet suodattimelle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Ympäristöluvan ehtojen mukaan käytettävän puhdistusjärjestelmän tulee täyttää biologisen hapenkulutuksen (BOD7) osalta 90 %:n reduktio ja kokonaistypen osalta 50 %:n reduktio. Vuonna 2013 tutkimuskertojen ainepitoisuuksista arvioituna maasuodattimen reduktio oli typelle 48, 59 ja 43 % ja biologiselle hapenkulutukselle 81, 95 ja 94 %. Syksyllä tehtyjen uudistuksien vaikutuksia vesien käsittelyyn ei ole vielä pystytty arvioimaan, koska seurantajakso on ollut liian lyhyt. Vaikutukset ilmaan Jätetäytössä syntyvää kaasua on seurattu kahdeksan vuoden ajan. Kaasun pitoisuudet ovat vaihdelleet huomattavasti vuosittain. Metaanipitoisuus on ollut % ja hiilidioksidipitoisuus %. Tehtyjen laskelmien mukaan vanhan jätetäytön kaasunmuodostus on kuitenkin sen verran alhaista, ettei sen hyödyntäminen ole taloudellisesti kannattavaa. Sulkemisen yhteydessä rakennetaan jätetäyttöön keräyslasia hyödyntäen kaasunkeräyskanavia. Kaasu johdetaan maasuodattimille, joissa maaperämikrobit hajottavat ilmaston kannalta haitallisemman metaanin vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi. Näin pyritään minimoimaan Sammakkokankaan jätekeskuksen vaikutusta ilmastomuutokseen. Uudelle jätetäyttöalueelle on tehty jo alusta alkaen keräyslasista kaksi kaasunkeräyskaivoa ja kolmas kaivo on tehty välipohja-alueelle. Haju ja pöly Kaatopaikka-alueella syntyy aina jonkin verran hajuja mm. jätetäytön hapettomissa olosuhteissa sekä biojätteen kompostoinnissa. Täyttöalueen hajuja pyritään estämään tiivistämällä jätemassa mahdollisimman tiiviiksi ja peittämällä avoimet alueet säännöllisesti. Biojätteen kompostoinnissa syntyviä hajuja pyritään vähentämään riittävällä seosaineen käytöllä ja aumojen säännöllisellä kääntämisellä, jolloin hajoaminen tapahtuu hapellisissa oloissa eikä mätänemisessä syntyviä pahanhajuisia yhdisteitä pääse syntymään. Täysin näitä ei kuitenkaan voida välttää. Jatkossa kompostoitaessa jäte konteissa tulevat tehokkaamman prosessin myötä epämiellyttävät hajut selvästi vähenemään. Melu ja haittaeläimet Jätekeskus sijaitsee kaukana vakituisesta asutuksesta, joten sen toiminnasta ei juuri aiheudu meluhaittoja. Suurin haitta lienee rekkaliikenne, joka saattaa häiritä Kannonkoskentien varressa asuvia ihmisiä. Jätekeskus on avoinna vain päiväaikaan, ja vakioautot voivat tuoda jätettä klo välisenä aikana, joten yöaikaan ei jätekeskuksesta johtuvaa liikennemelua aiheudu. Keskimäärin jätekeskuksessa käy päivittäin raskasta ajoneuvoa.

17 17 Haittaeläimiksi voidaan katsoa jätekeskuksen alueella vierailevat linnut (lokit, varislinnut) ja nisäkkäät. Lokkien määrää on arvioitu satunnaisesti, ja runsaimmillaan niiden määrät ovat huhtikuussa ja loppukesällä. Enimmillään jätekeskuksessa on muutamia satoja harmaa- ja naurulokkeja sekä joitain kymmeniä selkä- ja kalalokkeja. Talviaikaan jätekeskuksessa partioi toista sataa korppia sekä muutamia kymmeniä variksia, harakoita ja naakkoja. Lintujen määrää jätekeskuksessa pyritään edelleen vähentämään tehostamalla biojätteen kompostointia ja jätepenkan hoitoa, sillä satunnaisen ampumisen hyöty on monissa tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi. Metsästys on jätekeskuksen alueella kielletty. Nisäkkäistä rotta on yleisin kaatopaikoilla tavattava haittaeläin. Välipohjan rakentamisen yhteydessä havaittiin muutaman kerran jätetäyttöalueen reunassa yksittäisiä yksilöitä, jotka lienevät tulleet jätekuormien mukana. Jätekeskuksessa on 21 kpl vesivanerista valmistettua laatikkoa, joissa on jyrsijäntorjuntaan tarkoitettuja syöttejä. Syöttien avulla seurataan rottien määrää ja varmistetaan, etteivät ne pääse lisääntymään. Alueella on havaittu myös satunnaisesti kettuja ja supikoiria, joita paikallinen metsästysseura pyytä loukuilla. Kaiken kaikkiaan haittaeläinten esiintyminen alueella on varsin hyvin hallinnassa eikä mainittavia haittoja ole tiedossa. Torjuntatyö on ulkoistettu. Vuonna 2013 sähkön kulutus Sammakkokankaan jätekeskuksessa kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna. Sähköä kului kwh. Tämä selittyy loppu vuodesta käyttöön otettu konehallia, jota lämmitettiin jo rakentamisvaiheessa sähköllä. Tulevaisuudessa on tarkoitus miettiä jätekeskuksen rakennusten lämmitykseen muita ratkaisuja kuin suora sähkö. Vedenkulutus on jätekeskuksessa suhteellisen pientä, sillä käytännössä sitä kuluu vain toimiston käyttövetenä. Käymälävedet menevät pullokaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Harmaat vedet menevät laimeiden vesien mukana tasausaltaaseen. Käyttövesi saadaan suoraan Sammakkolammesta, joten sen käyttömäärällä ei ole juuri merkitystä ympäristön kannalta. Polttoainetta kuluu lähinnä jyrän ja pyöräkoneen käytössä. Kulutus on kasvanut voimakkaasti jätemäärien kasvun myötä. Myös ekopisteiden kunnossapito aiheuttaa lisää polttoaineiden kulutusta ja sitä kautta päästöjä, mutta em. toiminta on kuitenkin välttämätöntä, jotta ekopisteet pysyvät siistinä. Poikkeamat ja riskitilanteet Sammakkokankaan jätekeskuksessa ei ole sattunut vuoden 2013 aikana vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita. Mainittavaa on jätekeskuksen jätepenkalla syttynyt tulipalo kesäkuussa. Palon syttymissyy jäi epäselväksi. Sähkön, veden ja polttoaineen kulutus Sähköä kuluu pääasiassa jätekeskuksen toimistotilan ja autovaa an lämmitykseen sekä alueen valaistukseen ja vesien pumppaamiseen. Sähkön toimittajana toimii Vakka-Suomen Sähkö. Jätekeskus kuuluu Vattenfallin jakeluverkkoon. Suotovesien käsittelyjärjestelmän saneerauksen ja huollon yhteydessä jouduttiin ylijuoksuttamaan parin päivän aikana jätevettä puhdistamatta suoraan luontoon. Tähän juoksutukseen kysyttiin ELY - keskuksen suostumus.

18 18 4 SOSIAALINEN VASTUU Yhtiön päämääränä on työkykyinen henkilöstö. Työkyky tarkoittaa henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa, osaamista, myönteistä asennoitumista ja hyvää työmotivaatiota, vastuiden ja tavoitteiden selkeyttä, johtamista ja vuorovaikutusta. Työturvallisuutta seurataan säännöllisesti tehtävillä työmaakierroksilla. Työterveyshuoltopalvelut yhtiö on jo useamman vuoden ostanut palveluna Perusturvaliikelaitos Saarikalta, jonka kanssa luodaan muutamaksi vuodeksi kerrallaan selkeä toimintasuunnitelma ja sen toteutumista seurataan. Osana tätä arviointia ovat työterveyshuollon toimipistekäynnit, jossa arvioidaan työturvallisuutta kattavasti. Yhtiö saa näiden käyntien yhteydessä selkeitä neuvoja siitä miten toimintaa tulisi parantaa ja kehittää. vietettiin Jyväskylän Paviljongissa hyvän ruuan ja Stand up -esityksen merkeissä. Yhtiö tukee henkilökunnan fyysistä hyvin vointia liikuntaseteleillä sekä maksamalla puolet kuntosalikortin kuluista. Tapaturmien vuoksi henkilökunnalla ei ollut vuonna 2013 poissaoloja. Sairauslomien määrä nousee suureksi, jos huomioon otetaan yksi pitkäaikainen sairauspoissaolo. Ilman tätä sairauspoissaolot ovat noin 4,5 pv/ htv. Henkilötyövuosia vuonna 2013 oli 9,2. Nämä ovat edellisvuoden tasolla. Riskien ja vaarojen arviointi on yhtiöllä tehty, mutta se vaatii päivittämistä ja täydentämistä. Olemassa oleva on hieman liian suppea. Kattava riskien ja vaarojen arviointi yhtiössä tehdään vuonna Henkilökunta Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti alan koulutukseen. Koulutuksia valitaan tarpeen mukaan. Yhtiössä järjestetään myös sisäistä koulutusta lähinnä muutos tilanteissa. Keskimääräin jokaisella työntekijällä on mahdollisuus osallistua vähintään kerran vuodessa noin kaksi päiväiseen koulutukseen. Tilanteen mukaan koulutuspäiviä voi olla enemmänkin. Keväisin ja syksyisin järjestetään henkilökunnalle yhteistä virkistystoimintaa, jolla halutaan osaltaan edistää työkykyä ja kohottaa yhteishenkeä. Vuonna 2013 yhtiön henkilökunta teki tutustumiskäynnin Pohjanmaalle. Vierailulla käytiin tutustumassa Millespakkaan ja Lakeuden Etapin jätekeskuksiin. Vierailujen teemana oli mm. tutustua siirtokuormaukseen. Etapin vierailulla kuultiin myös heidän sakoja umpikaivolietehuollosta. Reissu oli kaksi päiväinen ja Sammakkokankaan väki yöpyi Vaasassa, jossa vietettiin mukava yhteinen ilta nauttien mm. hyvästä ruuasta. Vaasassa kävimme tutustumassa ennen kotimatkalle lähtöä West Energyn jätteenpolttolaitokseen. Lisäksi syksyllä järjestettiin yhteinen virkistysiltapäivä. Ohjelmassa oli leikkimielistä kisailua sekä grillailua ja saunomista. Pikkujoulut 4.2 Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus Yhtiöllä on toimipisteitä useassa eri paikassa. Tämä tekee yhtiön sisäisestä viestinnästä toisinaan haastavaa. Puhelimen välityksellä tapahtuvan kommunikoinnin lisäksi sähköposti on päivittäisessä käytössä. Sähköistä viestintää on tarkoitus kehittää tulevaisuudessa. Huoltoautoihin asennettiin edelliseltä kuljetuskaudelta jääneet ajoneuvotietokoneet. Tämä mahdollistaa toimiston ja huoltoauton välisin kommunikoinnin ajo-ohjausjärjestelmän kautta. Jätekeskuksessa pidetään viikoittain ns. viikkopalaveri, missä katsotaan tulevan viikon työt ja muut ajankohtaiset asiat. Tämän palaverin pitämisestä vastaan pääasiassa palvelupäällikkö. Toimitusjohtaja osallistuu tarpeen mukaan. Toimistolla kommunikointi on tiivistä ja päivittäistä. Vähintään kerran kuussa toimistolla pidetään palaveri, jossa katsotaan ajankohtaisia asioita ja tulevia töitä. Usein palaveriin osallistuu myös lautakunnan esittelijä. Sisäinen viestintä on toisinaan haastavaa vaikka henkilökunta ei ole kovin suuri. Viestintää tulee kiinnittää huomiota ja sitä tulee myös kehittää. Monesti väärinymmärrykset syntyvät tiedon puutteesta.

19 19 5 TALOUDELLINEN VASTUU Julkisoikeudellisella kunnan jätemaksulla tulee kattaa sekä kunnalle että kunnan omistamalle yhtiölle kuten Sammakkokangas Oy:lle kunnan lakisääteisestä jätehuollon järjestämistehtävästä aiheutuvat kustannukset. Jätemaksun perusteista Saarijärven seudun jätelautakunnan hyväksymässä jätetaksassa. Kunnan jätemaksun läpinäkyvyyden varmistamiseksi jätelaissa säädetään, että kunnan tulee tiedottaa vuosittain kunnan asukkaille ja muille jätepalvelujen käyttäjille jätemaksun ja mahdollisen perusmaksun kertymästä sekä siitä, mihin kertymää on käytetty. Talouden tunnuslukuja Kokonaisliikevaihto /asukas Ostettujen palveluiden osuus liikevaihdosta % Henkilöstökulut liikevaihdosta % Jäteveron osuus liikevaihdosta % Poistojen osuus liikevaihdosta % Liikevaihdon jakauma 2013 Liiketoiminnan kulut 2013

20 20 6 TILINPÄÄTÖS 2013 Hallituksen toimintakertomus

VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4

VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 2015 Vuosikatsaus 2 VUOSIKATSAUS 2015 SISÄLTÖ ALKUSANAT 4 1 YHTIÖ 5 2.1 Yhtiö lyhyesti 5 2.2 Strategia 6 2.3 Hallinto ja johtaminen 6 2.4 Kehityshankkeet ja rakentaminen 7 2.5 Lajittelujärjestelmä, keräys

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ

Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Hyvä tietää JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN ASUINKIINTEISTÖLLÄ Jätekeskus ja jäteasemat Polvijärven jäteasema Avoinna arkisin ti klo 9-13 ja to klo 14-18 Ahertajantie 2 83700 Polvijärvi Kontiosuon jätekeskus

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka

Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät , Koli. Itä-Suomen jätelogistiikka Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 28.10.2015, Koli Itä-Suomen jätelogistiikka Jätekukko Oy Tuottaa omistajakuntiensa puolesta niille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät tilanne 2015,

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto

Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä Tommi Kukkonen Jäteneuvoja. Taloyhtiön jätehuolto Kiinteistöhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Tommi Kukkonen Jäteneuvoja Taloyhtiön jätehuolto Puhas Oy Perustettu 1997, aiempi nimi Joensuun seudun jätehuolto Oy Järjestää omistajakuntiensa lakisääteiset

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä, Minna Ruusuvaara & Sari Mäisti Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte,

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Ilkka Töyrylä Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen

Jätteenkuljetukset. Virpi Leppälä & Iida Miettinen Jätteenkuljetukset Virpi Leppälä & Iida Miettinen Alueet ja urakat Kouvola-Iitti (86 900 asukasta), Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenkuljetukset 7 eri urakkaa: loppujäte 3 urakkaa, biojäte, erillisurakkana

Lisätiedot

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen

Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Ympäristöasiat taloyhtiössä

Ympäristöasiat taloyhtiössä Ympäristöasiat taloyhtiössä Ohjelma 8.12.2016 8.00 Aamiainen 9.00 Tervetuloa! Turvallista ja toimivaa jätehuoltoa Kymenlaakson Jäte Oy, Iida Miettinen ja Virpi Leppälä 10.00 Energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014

JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN PALVELUTASO 2014 1. JOHDANTO Tässä palvelutasomäärittelyssä esitetään Lakeuden Etappi Oy:n tarjoamat palvelut kuntalaisille. Tarkoituksena on määrittää ne yleiset periaatteet

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016

PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 Lakeuden Etappi Oy:n ja Lakeuden jätelautakunnan yhteistoiminta-alueen PALVELUTASOMÄÄRITYS 2016 etapp lakeuden i etappi.com Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. POLTETTAVAN JÄTTEEN HYÖDYNTÄMINEN ENERGIANA... 3

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen

Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 16 Asianro 7006/02.05.00/2014 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Vs. palvelupäällikkö Leena Karppinen

Lisätiedot

Jätetaksa alkaen

Jätetaksa alkaen Ylä-Savon jätehuoltolautakunta Jätetaksa 1.1.2015 alkaen LUONNOS Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä 2015 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto Oy hoitaa omistajakuntiensa

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. J u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 2 TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA J u l k a i s s u t 2014 Tornion hallintopalvelut Nro 2 Perämeren jätelautakunnan 11.3.2014 hyväksymä, Voimaantulopäivä 1.4.2014 Tornion ja Kemin kaupungeissa

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille

LIITE A: Jätemaksut kotitalouksille, julkisyhteisöille sekä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluille Taulukko 1. Perusmaksu. Vakituinen asunto Vapaa-ajan asunto Ilomantsi, Joensuu, Polvijärvi 19,45 24,12 9,73 12,06 Kontiolahti * 23,56 29,22 11,79 14,62 Liperi ** 22,51 27,92 11,26 13,96 Kaikkien kuntien

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen

Valtuustokoulutus Oulun Jätehuollon esittäytyminen. johtaja Markku Illikainen Valtuustokoulutus 17.1.2013 Oulun Jätehuollon esittäytyminen johtaja Markku Illikainen Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella 12 kuntaa, 290 000 asukasta. Maan viidenneksi suurin kunnallinen jätelaitos

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella.

Jätemaksun perusteista määrätään jätetaksassa. Yksittäisten kiinteistöjen jätemaksut määrätään taksan perusteella. 1 Jyväskylän seudun jätelautakunta MUURAMEN KUNNAN JÄTETAKSA 2017 Hyväksytty jätelautakunnassa 8.12.2016 8 1 JÄTEMAKSUN PERUSTEET JA SOVELTAMISALUE Jätelain (646/2011) 78 :n mukaisesti kunnan on perittävä

Lisätiedot

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa

Luottamushenkilökoulutus 2013. Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa Luottamushenkilökoulutus 2013 Kehittyvää ympäristönhuoltoa Lapissa 2 16.4.2013 Yritysesittely 2011 Perustietoa 3 Yhtiö perustettu 14.12.2001 Liiketoiminta alkoi 15.11.2005 Omistajat: Ranua, Pello ja Rovaniemi

Lisätiedot

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS

JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS JÄTEMAKSUTAKSA KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS Mäntsälän kunta Kiertokapulan alueen kuntien jätelautakunta Kolmenkierto hyväksynyt 3.12.2015 Voimaantulo 1.1.2016 I YLEISTÄ 1 Mäntsälän kunnan jätehuolto

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU www.rinkiin.fi PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO-seminaari 18.2.2016 Savonia-ammattikorkeakoulu, Opistontie 2 Kuopio Jari Koivunen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS RINKI OY

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008

JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008. V u o s i 2008 KIRKKONUMMEN KUNTA Kunnallistekniset palvelut Liite Yt 2/22.11.2007 JÄTEHUOLTOHINNASTO 1.1-31.03.2008 Maanläjitysalueen hinnasto 1.1-31.12.2008 Jätetaksa V u o s i 2008 Kunnanvaltuuston päätös 35/28.2.1991,

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Lakeuden jätelautakunta sivu 1. Ilmajoen Kestikartano, Kartanontie 5, Ilmajoki

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Lakeuden jätelautakunta sivu 1. Ilmajoen Kestikartano, Kartanontie 5, Ilmajoki ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 1 Lakeuden jätelautakunta sivu 1 Kokousaika 16.2.2011, kello 18.00 20.10 Kokouspaikka Ilmajoen Kestikartano, Kartanontie 5, Ilmajoki Saapuvilla olleet jäsenet Poissa:

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.

PALVELUHINNASTO. Kotitaloudet ja julkinen hallinto alkaen. Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko. PALVELUHINNASTO Kotitaloudet ja julkinen hallinto 1.1.2017 alkaen Asioi kätevästi Omakukkoverkkopalvelussa jatekukko.fi/ omakukko MITEN JÄTEMAKSU MUODOSTUU? Jätemaksu muodostuu kerran vuodessa laskutettavasta

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon

Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden poikkeushakemus velvollisuudesta luovuttaa jäte kunnan järjestämään jätehuoltoon Dnro TRE: 8148/11.02.04/2015 23.3.2016 Mehiläinen Oy Mediverkko-yhtiöt c/o Jätekonsultointi Sawa Oy Angervontie 8 04260 Kerava Asia: Viite: Täydennyspyyntö Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko -yhtiöiden toimipisteiden

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa

Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Kuopion jätekeskus materiaalinkierrätyksestä liiketoimintaa Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit resurssit hyötykäyttöön, Lieksa 31.3.2015 Jätekukko Oy, Arto Ryhänen Jätekukko Oy perustettu v. 2001, 13

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen

Oulun Jätehuollon tarveprofiili. Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen Oulun Jätehuollon tarveprofiili Ideasprintti 2016 Antero Kiljunen Ruskon jätekeskuksen opasteet Haasteena kukkahattutädit, lippaja karvalakkisedät, mummot ja papat. Tänne minä olen aina tuonut... ja niinpä

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA

JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA YMPÄRISTÖNSUOJELUPÄIVÄT 2007 3.-4.10.2007 Lammi JÄTEHUOLLON TOTEUTUS HAJA-ASUTUSALUEELLA Vesa Heikkonen kehityspäällikkö Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Omistajat: Porvoo, Sipoo,

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ

RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ RAKENNUSJÄTTEIDEN KIERRÄTYS JA HYÖTYKÄYTTÖ KOKOEKO-seminaari Kuopio, 18.2.2016 Janne Hannula, Lassila & Tikanoja Oyj 1Lassila & Tikanoja Oyj JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS Kaatopaikat Hygieniauhan

Lisätiedot

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset

Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020. Jätehuolto -määräykset Loimi-Hämeen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätepoliittinen ohjelma 2015-2020 Jätehuolto -määräykset Hannele Tiitto, jätehuoltosuunnittelija, Forssan kaupungin jätelautakunta Ohjelmatyön tekijät Jätelautakunta

Lisätiedot

Biojätteen syntypaikkalajittelu

Biojätteen syntypaikkalajittelu Hanna Maunula 22.2.2016 Biojätteen syntypaikkalajittelu Taustaa Sekajäte ohjataan tulevaisuudessa polttoon Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Sekajätteen joukossa oleva biojäte alentaa jätteen lämpöarvoa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY)

VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 2015 VETELIN ENERGIA OY (ENT. VETELIN LÄMPÖ OY) 0 VUOSIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO Katsaus toimintavuoteen 2015 1 Hallinto ja yhtiön sulautuminen Vetelin Sähkölaitos Oy:n kanssa 2 Vuoden keskeiset tulos-

Lisätiedot

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä

Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto. Neuvoja Miia Jylhä Kiriä kierrätykseen! Työpaikan toimiva jätehuolto Neuvoja Miia Jylhä 31.102014 Turun Seudun Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Raportti ekomaksulla rahoitettavista palveluista

Raportti ekomaksulla rahoitettavista palveluista Raportti ekomaksulla rahoitettavista palveluista raportointikaudelta 1.1. - 31.12.214 8.4.215 Jakelu: Hallitus Jätelautakunta Kuntien ympäristönsuojelusihteerit SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Johdanto...

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 9 Tekninen lautakunta 17.9.2008 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 17.9.2008 klo 16.30 17.05 Kunnanviraston kokoushuone Keskinen Irja Kohtala Paavo Hautamäki

Lisätiedot

1.2 Jätemaksua on velvollinen maksamaan sellaisen kiinteistön haltija, jonka kiinteistöllä syntyvien jätteiden käsittelyn kunta on järjestänyt.

1.2 Jätemaksua on velvollinen maksamaan sellaisen kiinteistön haltija, jonka kiinteistöllä syntyvien jätteiden käsittelyn kunta on järjestänyt. PERÄMEREN JÄTELAUTAKUNNAN JÄTETAKSA Perämeren jätelautakunnan 29.11.2016 hyväksymä, voimassa 9.1.2017 lähtien Tornion ja Kemin kaupungeissa sekä Keminmaan, Ylitornion ja Tervolan kunnissa 1. Yleistä 1.1

Lisätiedot

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS 16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS Liite: _1_ MEHILÄINEN OY SEKÄ MEDIVERKKO-YHTIÖT TOIMIPISTEET SUOMESSA Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimipisteet ovat määritetty

Lisätiedot

Jätehuollon palvelutaso Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueella Valmisteltavana oleva ehdotus

Jätehuollon palvelutaso Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueella Valmisteltavana oleva ehdotus Jätehuollon palvelutaso Vaasan seudun jätelautakunnan toiminta-alueella 2017 2019 Valmisteltavana oleva ehdotus 23.11.2016 Camilla Enell-Öst 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä jätehuollon palvelutasosta..3

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2013 alkaen

Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2013 alkaen Sivu 1 / 19 Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2013 alkaen Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta 22.11.2012 113. - Taulukko 6 korjattu Joensuun alueellisen jätelautakunnan päätöksen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MUUTOKSET TALOYHTIÖISSÄ

JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MUUTOKSET TALOYHTIÖISSÄ JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET MUUTOKSET TALOYHTIÖISSÄ Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Jätehuoltosuunnittelija Anna Kettunen, Joensuun alueellinen jätelautakunta Anna Kettunen 15.11.2016 1 JOENSUUN ALUEELLINEN

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Yhtiökokousedustajat Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja

Yhtiökokousedustajat Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja KOKOUSKUTSU 2/2016 SUOMENSELÄN LENTOKENTTÄ Oy 26.05.2016 Aika Torstai 09.06.2016 klo 18.00 Paikka Kivijärven Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat/esityslista: 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN

Lisätiedot

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä

Lapin Jätehuolto kuntayhtymä 1 Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Inarin kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Inarin kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.1.2006

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16)

TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Rautjärven kunta 1 TARJOUSPYYNTÖ RAUTJÄRVEN KUNNAN HARJAANTUMISOPETUKSEN KOULUKULJE- TUKSESTA LUKUVUODELLE 2014-15 (+OPTIO 2015-16) Pyydämme tarjoustanne Rautjärven kunnan harjaantumisopetuksen koulukuljetuksesta

Lisätiedot

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut

Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Määritelmät... 3 3 Jätehuollon tavoitteet... 4 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN

TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN TERVETULOA VESIKOKOUKSEEN Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunta 23.5.2015 Varsinainen kokous Vesi-info Pohjois-Kangasalan Vesihuolto-osuuskunnan varsinainen kokous ESITYSLISTA Aika: la 23.5.2015 kello

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot