123 Tampereen kaupungin liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden ja - yhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteet vuodelle 2019

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Aika , klo 13:00-16:23 Paikka Tammerkoski-sali Käsitellyt asiat 121 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 122 Pöytäkirjan tarkastus 123 Tampereen kaupungin liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden ja - yhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteet vuodelle Tampereen Infra Oy:n perustaminen 125 Linjaukset Tullinkulman Työterveys Oy:n omistuksesta 126 Ei julkinen 127 Konsernijaoston lausunto tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin 128 Tampereen kaupungin tytäryhteisöjen tietojen toimittaminen kaupungin sisäiselle tarkastukselle 129 Lausunnon antaminen Jalmari Finnen Säätiö sr:n esityksestä uusiksi säännöiksi 130 Tiedoksi merkittävät asiat

2 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kummola Kalervo, puheenjohtaja Aleksovski Atanas, 1. varapuheenjohtaja, poistui 15:30 Liimola Anne Taina Anneli, poistui 15:51 Sasi Ilkka Sirniö Ilpo, poistui 15:54 Jaakko Stenhäll, poistui 15:41 Caglayan Merve Torkkola Sinikka Lyly Lauri, pormestari Yli-Rajala Juha, esittelijä, konsernijohtaja Vuojolainen Arto, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Nääppä Annina, controller Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä, saapui 13:00, poistui 14:47, saapui 16:10 Vehmaanperä Karoliina, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Lindell Raija, viestintäpäällikkö, poistui 16:03 Antti Vadén, asiakkuuspäälikkö/tuomi Logistiikka Oy, saapui 15:40, poistui 15:56 Jokela Petri, toimitusjohtaja/tavase Oy, saapui 16:02, poistui 16:22 Löfberg Peter, hallituksen puheenjohtaja/tavase Oy, saapui 16:02, poistui 16:22 Allekirjoitukset Kummola Kalervo Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Anne Liimola Sinikka Torkkola muut allekirjoittajata Karoliina Vehmaanperä pöytäkirjanpitäjä

3 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja asetetaan nähtäväksi Tampereen kaupungin internetsivuille Karoliina Vehmaanperä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) 121 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Asioiden käsittelyjärjestyksen muuttaminen Puheenjohtajan esityksestä konsernijaosto päätti yksimielisesti käsitellä :n 123 jälkeen :t 126, 124, 128, 129, 127,125, 130 mainitussa järjestyksessä. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) 122 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Anne Liimola ja Sinikka Torkkola (varalle Ilkka Sasi ja Merve Caglayan). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) 123 Tampereen kaupungin liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden ja -yhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteet vuodelle 2019 TRE:5549/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Controller Annina Nääppä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupungin liikelaitosten sekä tytäryhtiöiden ja - yhteisöjen toiminnan ja talouden tavoitteet hyväksytään vuoden 2019 talousarvion jatkovalmistelun pohjaksi. Esteellisyys Atanas Aleksovski ilmoitti esteellisyytensä hallitusjäsenyytensä perusteella (hallintolaki mom. kohta 5) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Perustelut Kaupunkistrategiaa toteutetaan johtamalla valtuustokauden tavoitteista talousarvioon vuosittaiset tavoitetasot. Nämä ovat kuntalain tarkoittamia valtuustoon nähden sitovia toiminnan ja talouden tavoitteita. Sitovat tavoitetasot johdetaan valtuustokauden tavoitteista mittarikohtaisesti. Sitovista tavoitetasoista raportoidaan strategiaraportissa kolme kertaa vuodessa. Muita kaupunkistrategian mittareita seurataan kerran vuodessa koko vuotta koskevassa strategiaraportissa. Talousarviossa asetetaan sitovia toiminnallisia tavoitteita myös liikelaitoksille. Tampereen kaupunkikonserniin kuuluu 54 tytäryhteisöä, joista talousarvion toiminnallisia tavoitteita on asetettu 26 yhteisölle. Liikelaitoksia on yhteensä kolme. Kuntalain 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Valtuuston antamat tavoitteet ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisöjen toimielimissä. Tavoitteet eivät kuitenkaan oikeudellisesti sido tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu on luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista.

7 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Liikelaitoksille asetettavat tavoitteet ovat toiminnallisia. Suorat taloudelliset tavoitteet asetetaan talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Liikelaitoksille esitetään asetettavaksi kaksi kaikille yhteistä toiminnallista tavoitetta sekä jokaiselle liikelaitokselle lisäksi niiden omaa toimintaa koskevia toiminnan ja talouden tavoitteita. Vuodelle 2019 tytäryhteisöille asetetut tavoitteet koskevat yhtiöiden taloutta, taloudellisia tunnuslukuja ja toimintaa, kuten esimerkiksi kehittämishankkeita, jotka nähdään kaupunkiomistajan näkökulmasta merkittävinä. Eri toimialoja koskevia tavoitteita on pyritty yhdenmukaistamaan. Esimerkiksi asuntoyhteisöjä koskevat tavoitteet liittyvät pääosin asuntojen taloudelliseen käyttöasteeseen, sijoitetun pääoman tuottoon, omavaraisuusasteeseen ja korjausvelan määrän seurantaan. Kaupungin asuntoyhteisöille asetettiin myös asuntokannan kasvattamiseen liittyviä rakentamistavoitteita kaupungin asuntopolitiikan ja pormestariohjelman mukaisesti. Samoin ympäristövastuu ja hiilineutraalisuus rakentamisessa ja asumisessa nostettiin esiin tavoitteistossa. Osinkotavoitteet on allokoitu yhtiöille siten, että valtuuston talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä päättämä kokonaistavoite saadaan toteutumaan. Osinkotavoite on siksi määritelty sekä prosentuaalisena yhtiön nettotuloksesta maksettavana että absoluuttisena minimitasona. Uutena tavoitteena on vuokra-asuntoja omistaville yhtiöille asetettu Ara-säännösten mahdollistaman osingonmaksun aloittaminen. Myös digitalisaatioon liittyvää tavoitteistoa on huomioitu yhtiöiden tavoiteasetannassa vuodelle Kaupunginvaltuusto päättää toiminnallisista tavoitteista vuoden 2019 talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Tiedoksi Arto Vuojolainen, Reija Linnamaa, Annina Nääppä, Janne Salonen, Ville Taivassalo Liitteet 1 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen toiminnalliset tavoitteet 2019, luonnos

8 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Kaupunginhallituksen konsernijaosto, 124, Kaupunginhallituksen konsernijaosto, 116, Tampereen Infra Oy:n perustaminen TRE:280/ /2018 Kaupunginhallituksen konsernijaosto, , 124 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh ja controller Ville Taivassalo, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Eriävä mielipide Sinikka Torkkola ilmoitti päätökseen eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjalle. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Perustettavan osakeyhtiön (Tampereen Infra Oy) yhtiöjärjestys hyväksytään ehdolla, että kaupunginvaltuusto päättää yhtiön perustamisesta. Esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi: Tampereen kaupunki perustaa Tampereen Infra Oy:n ja merkitsee 100 kappaletta 1.000,00 euron arvoisia perustettavan yhtiön osakkeita, yhteensä ,00 euroa. Osakepääoma maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin varatusta investointimäärärahasta. Tampereen kaupunki tekee ,00 euron sijoituksen Tampereen Infra Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitus maksetaan kaupunginhallituksen osakkeisiin ja osuuksiin varatusta investointimäärärahasta, jota korotetaan vastaavasti. Tampereen Infra Oy:lle myönnetään Tampereen kaupungin konsernitiliin kuuluvalle käyttöoikeustilille ,00 euron suuruinen luottolimiitti, jonka käytöstä peritään korkoa 1 kk euribor + 1,5 %.

9 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Perustettavalle yhtiölle myydään Tampereen Infra Liikelaitoksen liiketoiminta aikaisintaan Kauppahintana on liiketoimintakaupassa siirtyvien omaisuuserien kirjanpitoarvo vähennettynä siirtyvien vastuiden määrällä. Osakeyhtiön perustamissopimus hyväksytään. Kaupunginhallituksen konsernijaosto valtuutetaan hyväksymään liiketoiminnan kauppakirja. Konsernijohtaja valtuutetaan tekemään yhtiön perustamisasiakirjoihin tarvittaessa vähäisiä ja teknisluonteisia korjauksia ja päivityksiä. Kokouskäsittely Sinikka Torkkola esitti Infra liikelaitosprosessin keskeyttämistä ja tietojensaantioikeus-pykälän lisäämistä yhtiöjärjestykseen. Puheenjohtaja totesi Torkkolan ehdotusten raukeavan kannattamattomina. Atanas Aleksovski poistui kokouksen tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Perustelut Tampereen Infra Liikelaitos on kuntalain 9 luvun mukainen kunnallinen liikelaitos. Tampereen Infra tarjoaa yhdyskuntatekniikan paikkatietopalveluja, kunnossapitoja rakentamispalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja Tampereen kaupungin sisäisille asiakkaille. Liikelaitoksen palveluksessa oli kaikkiaan 331 vakituista ja 158 määräaikaista henkilöä. Liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2017 oli 57,8 milj. euroa ja liikeylijäämä 4,2 milj. euroa. Taseen loppusumma oli 34,3 milj. euroa. Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointia on selvitetty vuosien aikana. Infran korjaamotoimintojen osalta kaupunginhallitus päätti , että Infran linjaautojen korjaus- ja huoltotoiminta siirretään Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen vastuulle viimeistään vuoden 2018 toukokuuhun mennessä. Siirto toteutui Koko liikelaitoksen selvitystyötä on jatkettu kaupunginvaltuuston vuoden 2018 talousarvion hyväksymisen yhteydessä asettaman tavoitteen mukaisesti kuluvana vuonna. Infra Liikelaitoksen organisointia on käsitelty kaupunginhallituksen konsernijaostossa vuoden 2018 aikana , ja Elokuun kokouksessa konsernijaosto päätti, että valmistelua jatketaan Infra erillisenä osakeyhtiönä -vaihtoehdon pohjalta ja että Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen valmistellaan konsernijaoston syyskuun kokoukseen sekä edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Perustettavalle yhtiölle (Tampereen Infra Oy) on laadittu liiketoimintasuunnitelma (liite, salainen viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan

10 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) perusteella), yhtiöjärjestys (liite) ja perustamissopimus (liite). Liiketoimintasuunnitelmassa on mm. arvioitu yhtiön kriittisiä menestystekijöitä ja riskienhallintaa. Yhtiöjärjestys on laadittu siten, että yhtiö jatkaa nykyisen liikelaitoksen mukaista toimintaa ja toimii kaupungin sidosyksikkönä. Perustettavan yhtiön päätarkoituksena on tuottaa omistajalleen yhdyskuntatekniikan paikkatietopalveluja, kunnossapitoja rakentamispalveluja sekä kuljetus- ja korjaamopalveluja. Yhtiö kuuluu Tampereen kaupunkikonserniin ja se on täysin Tampereen kaupungin omistama yhtiö. Yhtiöstä muodostuu liikevaihdon ja henkilöstön lukumäärän perusteella tarkasteltuna yksi merkittävimmistä Tampereen kaupungin omistamista yhtiöistä. Yhtiön on tarkoituksenmukaista tukeutua moniin Tampereen kaupunkikonsernin eri toimijoiden tarjoamiin tukipalveluihin (mm. työterveys ja logistiikka). Yhtiön perustamisen kireästä aikataulusta johtuen on perustamisvaiheen hallituksen tarkoituksenmukaista koostua konsernihallinnon työntekijöistä. Kaupunginhallituksen konsernijaosto nimeää myöhemmin yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa valittavan varsinaisen hallituksen. Tällöin yhtiön hallitukseen valitaan myös henkilöstön nimeämä jäsen. Yhtiön alkuvaiheen tehtävänä on valmistautua vastaanottamaan Tampereen Infra Liikelaitoksen liiketoiminta aikaisintaan alkaen. Yhtiön oma pääoma muodostuu euron osakepääomasta sekä euron sijoituksesta yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon. Riittävän tukeva oman pääoman rahoitus on tarpeellinen huomioiden yhtiön liiketoimintaan liittyvät lähtökohdat hinnoittelutavoitteineen sekä yhtiön tavoitteet toiminnan kehittämiselle. Tampereen kaupunki myy perustettavalle yhtiölle Tampereen Infra Liikelaitoksen liiketoiminnan aikaisintaan Maksettava kauppahinta perustuu liiketoimintakaupassa siirtyvien omaisuuserien nettokirjanpitoarvoon, josta vähennetään liikeotiminnan mukana yhtiölle siirtyvät velat, kuten henkilöstön lomapalkkoihin ja palkkajaksotuksiin liittyvät vastuut. Omaisuuden ja velkojen määräksi arvioidaan tässä vaiheessa noin 3,5 milj. euroa, jolloin nettokauppahinta jää lähelle nollaa (arvio +/- 0,3 milj. euroa). Tarkat arvot täsmäytetään myöhemmin kaupantekohetkeen. Myönnettävää 5,0 milj. euron suuruista konsernitililimiittiä yhtiö tulee tarvitsemaan käyttöpääomarahoitukseen ainakin toiminnan alkuvaiheessa, sillä myyntisaatavat ja ostovelat eivät siirry yhtiölle. Yhtiö joutuu saattamaan mm. laskutuskäytäntönsä itsenäisyyden edellyttämälle tasolle, mikä on eräs merkittävä ero verrattuna aiempaan liikelaitoksena tapahtuneeseen toimintaan. Tampereen kaupungin edellytyksenä on, että yhtiö toimii kaupungin sidosyksikkönä (in house) ja kaupunki voi hankkia yhtiöltä palveluja kilpailuttamatta. Tämä näkyy myös yhtiöjärjestyksen toimialapykälässä. Yhtiö tuottaa tehtyjen taloudellisten laskelmien perusteella vuosittain jonkin verran

11 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) voittoa. Yhtiö voi maksaa kaupungille maltillista osinkoa. Tavoitteena on se, että toiminta on taloudellisessa mielessä läpinäkyvää ja että kaupunki hyötyy järjestelystä mm. yhtiön tuottamien kilpailukykyisten palvelujen kautta. Yhtiö rahoittaa itse tarvittavat investointinsa. Perustettavan yhtiön liikevaihdoksi on arvioitu vuoden 2019 osalta noin 46 milj. euroa. Yhtiön taseen loppusumman arvioidaan olevan noin 6 milj. euroa. Tiedoksi Sakari Suominen, Annamari Kortesaari, Sanna-Leena Puntola, Arto Vuojolainen, Ville Taivassalo, Janne Salonen, Annina Nääppä Liitteet 1 Tampereen Infra Oy, perustamissopimus 2 Tampereen Infra Oy, yhtiöjärjestys 3 Eriävä mielipide Torkkola Sinikka Kaupunginhallituksen konsernijaosto, , 116 Valmistelijat / lisätiedot: Vuojolainen Arto Päätös Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointiselvityksen tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Asian valmistelua jatketaan Infra erillisenä osakeyhtiönä -vaihtoehdon pohjalta. Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen valmistellaan konsernijaoston syyskuun kokoukseen sekä edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Yhtiöittäminen pyritään toteuttamaan alkaen mikäli tämä on asian jatkovalmistelussa selviävän aikataulutuksen perusteella mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Kaupunkiympäristön palvelualueen ja Infra yhtiön työnjako ja rajapintaselvitys tehdään tammikuun 2019 loppuun mennessä. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointiselvityksen tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Asian valmistelua jatketaan Infra erillisenä osakeyhtiönä -vaihtoehdon pohjalta. Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen valmistellaan konsernijaoston syyskuun kokoukseen sekä edelleen kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Yhtiöittäminen pyritään toteuttamaan alkaen mikäli tämä on asian jatkovalmistelussa selviävän aikataulutuksen perusteella mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

12 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Kokouskäsittely Konsernijaosto myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistui ennen päätöksentekoa. Asian esittelijä, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala täydensi päätösehdotustaan lisäämällä siihen kolmannen ponnen "Kaupunkiympäristön palvelualueen ja Infra yhtiön työnjako ja rajapintaselvitys tehdään tammikuun 2019 loppuun mennessä". Puheenjohtaja totesi näin täydennetyn päätösesityksen olevan asian käsittelyn pohjana. Perustelut Kaupunginhallituksen konsernijaosto käsitteli Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointiselvityksen tilannekatsausta ja päätti, että asian valmistelua jatketaan Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n yhdistymisvaihtoehdon sekä Infra erillisenä osakeyhtiönä - vaihtoehdon pohjalta. Konsernijaosto päätti myös, että samassa yhteydessä jatkoselvitetään erikseen kaupunkiympäristön palvelualueen ja yhtiön välinen työnjako, rajapinta ja sopimusmalli rakennuttamisen, kunnossapidon ja paikkatietotekniikkaan liittyvän kokonaisuuden osalta. Asian valmistelua on jatkettu laatimalla liiketoimintasuunnitelmat molemmista osakeyhtiövaihtoehdoista. Kaupunkiympäristön palvelualueen ja yhtiön välinen työnjako, rajapinta ja sopimusmalli on jatkoselvitetty rakennuttamisen, kunnossapidon ja paikkatietotekniikkaan liittyvän kokonaisuuden osalta siltä osin kun tässä vaiheessa on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Selvitystyössä on hyödynnetty myös kaupunkikonsernin ulkopuolista osaamista. Liitteenä olevat liiketoimintasuunnitelmat (liitteinä, salaiset viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain kohdan perusteella) on laadittu KPMG Oy Ab:n asiantuntijoiden avustuksella ja KPMG Oy Ab:n oma suositus on liitteenä. Tampereen Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen omaksi yhtiöksi - vaihtoehto Infra Liikelaitoksen yhtiöittäminen omaksi yhtiöksi vaihtoehdossa (Infra Oy) Tampereen kaupunkikonserniin perustetaan uusi, palveluvalikoimaltaan Infra Liikelaitoksen perustalta toimintaa jatkava yhtiö. Kyseessä olisi myös niin sanottu in-house osakeyhtiö eli yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti omistajalleen ja toisaalta Tampereen kaupunki voi hankkia palveluja yhtiöltä suoraan kilpailuttamatta. Yhtiö jatkaisi toimintaa Infra Liikelaitoksen palveluvalikoimaan pohjautuen tuottaen palveluja pääasiallisesti omistajalleen nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin perustuen. Infra Oy vaihtoehdossa yhtiön liikevaihdoksi on arvioitu vuonna 2019 noin 46 milj. euroa ja taseen loppusummaksi noin 6 milj. euroa. Yhtiöllä on vakituista ja määräaikaista henkilöstöä vuodenajasta riippuen noin 400 henkilöä. Yhtiö

13 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) tuottaa tehtyjen taloudellisten laskelmien perusteella vuosittain jonkin verran voittoa. Yhtiö voi maksaa kaupungille maltillista osinkoa. Tavoitteena on se, että toiminta on taloudellisessa mielessä läpinäkyvää ja että kaupunki hyötyy järjestelystä mm. yhtiön tuottamien kilpailukykyisten palvelujen kautta. Yhtiö pystyy laskelmien mukaan myös rahoittamaan itse tarvittavat investointinsa. Laskelmissa on huomioitu Infra Liikelaitoksen nykyisen liikeylijäämätason mahdollistama asiakashintojen alentamismahdollisuus. Valtuuston talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2019 ja 2020 kohdistuva 0, 3+1,2 milj. euron tehostamistavoite on tässä vaihtoehdossa haasteellinen ainakin aikataulullisesti. Infra Oy vaihtoehdossa yhtiön kasvumahdollisuudet on arvioitu vaatimattomiksi. Kasvu voisi tapahtua omistuspohjan laajentumisen kautta Tampereen kaupunkiseudun kuntien suuntaan. Kasvumahdollisuuksien realisoituminen on kiinni yhtiön toiminnan kehittymisestä. Infra Oy vaihtoehdossa toiminnan kehittämismahdollisuudet on arvioitu neutraaleiksi. Osakeyhtiömuoto mahdollistaa tietyissä asioissa (johtaminen, päätöksenteko) liikelaitosmuotoa enemmän, mutta muutoin nykymuotoiselle toiminnalle ei ole tunnistettu oleellisia nykyisestä poikkeavia positiivisia ajureita. Yhtiön merkittävimmät riskit liittyvätkin siihen, että nykymuotoisen kaltainen toiminta jatkuu ilman oleellisia kehitysnäkymiä. Talouden positiivisiksi taustatekijöiksi on Infra Oy vaihtoehdossa tunnistettu osakeyhtiömuodon tuomat edut. Verrattuna yhdistymisvaihtoehtoon talouden uhkatekijöitä ovat mm. alkuvaiheen rekrytointitarpeet liittyen hallintoon ja tukipalveluihin sekä ostopalvelutarpeet. Edellä oleva kasvattaa yhtiön kiinteitä kuluja ja oletettavasti lisää painetta muun kulurakenteen keventämiselle. Tampereen Infra Liikelaitoksen henkilöstö siirtyisi yhtiöön työsopimuslain ja viranhaltijalain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Työsopimusjärjestelmästä, eläkevakuutusyhtiöstä (todennäköisesti KEVA) ja esimerkiksi henkilöstöetuisuuksista päättäisi perustettavan yhtiön hallitus. Myös tässä vaihtoehdossa laadittaisiin henkilöstön siirtosopimus. Tampereen Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n yhdistymisvaihtoehto Yhdistymisvaihtoehdossa Tampereen kaupunkikonserniin muodostuu palveluvalikoimaltaan laaja teknisen sektorin osakeyhtiömuotoinen toimija. Kyseessä on niin sanottu in-house osakeyhtiö eli yhtiö tuottaa palveluja pääasiallisesti omistajalleen ja toisaalta Tampereen kaupunki voi hankkia palveluja yhtiöltä suoraan kilpailuttamatta. Yhtiön toiminnan kivijalkana on rakentaminen/rakennuttaminen ja kunnossapito/ylläpito rakennetun ja rakentuvan kaupunkimaisen ympäristön sektorilla. Yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on Tampereen kaupungin

14 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) infraomaisuuteen liittyvien palvelujen hyvä ja kustannustehokas hoitaminen, on kysymys sitten esimerkiksi kaduista ja puistoista tai kaupungin sadoista erilaisista rakennuksista mm. kouluista ja päiväkodeista. Yhtiö jatkaa toimintaa Infra Liikelaitoksen ja Tampereen Tilapalvelut Oy:n palveluvalikoimaan pohjautuen ja kehittää jatkossa uusia ja yhdistymisen mahdollistamia palveluja omistajansa nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin perustuen. Yhdistymisvaihtoehdossa yhtiön liikevaihdoksi on arvioitu vuonna 2019 noin 153 milj. euroa ja taseen loppusummaksi noin 12 milj. euroa. Yhtiöllä on vakituista ja määräaikaista henkilöstöä vuodenajasta riippuen jopa noin 635 henkilöä. Yhtiö tuottaa tehtyjen taloudellisten laskelmien perusteella vuosittain jonkin verran voittoa. Yhtiö voi maksaa kaupungille maltillista osinkoa. Tavoitteena on se, että toiminta on taloudellisessa mielessä läpinäkyvää ja että kaupunki hyötyy järjestelystä mm. yhtiön tuottamien kilpailukykyisten palvelujen kautta. Yhtiö pystyy laskelmien mukaan myös rahoittamaan itse tarvittavat investointinsa. Laskelmissa on huomioitu Tampereen Tilapalvelut Oy:lle yhtiöittämisvaiheessa vuonna 2017 asetettu vuosittainen ja vuodesta 2019 alkaen realisoituva keskimääräinen noin 1,0 milj. euron toiminnan tehostamistavoite, Infra Liikelaitoksen nykyisen liikeylijäämätason mahdollistama asiakashintojen alentamismahdollisuus sekä valtuuston talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2019 ja 2020 kohdistuva 0,3+1, 2 milj. euron tehostamistavoite. Todettakoon vielä, että in-house muotoisen yhtiön ei ole tarkoituksenmukaista tehdä merkittävää tulosta ja maksaa tuloksesta veroa, vaan osoittaa taloudellisesti tehokas toiminta kilpailukykyisten asiakashintojen kautta. Sen sijaan hankintalain mahdollistama pieni ulkopuolinen myynti tulee hinnoitella markkinahinnoin kustannukset ja riittävä kate huomioiden. Yhdistymisvaihtoehdossa yhtiön kasvumahdollisuudet on arvioitu neutraaleiksi. Kasvu voisi tapahtua omistuspohjan laajentumisen kautta Tampereen kaupunkiseudun kuntien suuntaan. Kasvumahdollisuuksien realisoituminen on kiinni yhtiön toiminnan kehittymisestä. Yhdistymisvaihtoehdossa toiminnan kehittämismahdollisuudet on arvioitu hyviksi mm. uusien palvelujen osalta. Yhtiön merkittävimmät riskit liittyvät kahden organisaation yhdistymisen epäonnistumiseen siten, etteivät yhdistymiselle asetettavat tavoitteet toteudu. Hyvällä johtamiselle, asianmukaisella riskienhallinnalla ja henkilöstön sitouttamisella yhdistymiseen liittyviä riskejä on mahdollista tehokkaasti hallita. Yhdistymisvaihtoehdossa on realistista saavuttaa valtuuston talouden tasapainottamisohjelmassa tavoitteeksi asetettu 1,5 milj. euron säästö/talouden tehostuminen vuodesta 2020 alkaen. Tavoite on mahdollista toteuttaa kokonaisvaltaisella toiminnan kehittämisellä ja hyödyntämällä yhdistymisen kautta avautuvia konkreettisia synergia- ja säästömahdollisuuksia. Talouden positiivisiksi taustatekijöiksi on tunnistettu osakeyhtiömuodon

15 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) tuomien etujen lisäksi mm. yhdistyvien toimintojen toiminnalliset synergiat, hallinnon tukipalvelujen ja kehittämisen synergiat, hankintojen synergiat, toimitiloihin liittyvät synergiat ja tietojärjestelmiin liittyvät synergiat. Vastaavasti talouden negatiivisia taustatekijöitä ovat mm. alkuvaiheen osittaiset päällekkäisyydet hallinnossa ja tukipalveluissa - on kuitenkin arvioitu, että mielekkäitä työtehtäviä löytyy kaikille ja yhtiön hyvät omat resurssit mahdollistavat täten esim. ostopalvelujen käytön minimoinnin. Yhdistymisvaihtoehdossa henkilöstön lukumäärän on arvioitu vastaavan liikelaitosmuodossa tapahtuvaa toiminnan kehitystä (Infran osalta). Tampereen Tilapalvelut Oy:ssä henkilöstön lukumäärä on kasvanut yhtiöitymisen jälkeen vuonna Tampereen Infra Liikelaitoksen henkilöstö siirtyisi yhtiöön työsopimuslain ja viranhaltijalain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti. Työsopimusjärjestelmä olisi AVAINTES ja TTES (tuntipalkkaiset), eläkevakuutusyhtiö KEVA, yhtiö olisi vakuutuskassan jäsen ja henkilöstöetuudet pitkälti samat mitä tällä hetkellä Tampereen kaupungilla. Henkilöstölle laadittaisiin henkilöstön siirtosopimus kuten muissakin viimeisimmissä Tampereen kaupungin toimintojen yhtiöittämisissä (esim. Tampereen Tilapalvelut Oy ja Tampereen Voimia). Yhtiövaihtoehtojen arviointia ja toteutustapa Tehtyjen selvitysten ja laadittujen liiketoimintasuunnitelmien mukaisesti molemmat yhtiövaihtoehdot ovat toteutettavissa. Valmistelussa on yhdistysmisvaihtoehdossa havaittu enemmän positiivisia tekijöitä ja niiden saavuttaminen on todennäköisesti nopeampaa, mutta Infra Oy vaihtoehdollakin päästään askel eteenpäin ja mahdollistetaan yhdistyminen myöhemmin Tilapalvelut Oy:n kanssa. Yhdistymisvaihtoehto tarjoaa enemmän mahdollisuuksia mm. talouden osalta ja se mahdollistaa uudenlaisen alustan teknisen sektorin palvelujen kehittämiselle. Infra Oy erillisenä yhtiönä vaihtoehdossa on myös mahdollista kehittää palveluita, mutta synergiat ja toiminta jäävät etäisemmiksi organisaatioiden rajapinnan johdosta. Kummankin yhtiöittämisvaihtoehdon onnistunut toteuttaminen vaatii paljon työtä yhtiön johdolta ja henkilöstöltä. Kaiken kaikkiaan kyseessä on useamman vuoden ajalle ajoittuva muutosprosessi. Myös Tampereen kaupungin organisaation on omassa toiminnassaan kyettävä arvioimaan ja uudistamaan omia käytäntöjään sujuvan yhteistyön onnistumiseksi. Selvitys liittyen kaupunkiympäristön palvelualueen ja yhtiön työnjakoon, rajapintaan ja sopimusmalliin Yhteenvetoraportti kaupunkiympäristön palvelualueen ja yhtiön välisestä työnjaosta, rajapinnasta ja sopimusmallista valmistui elokuussa 2018 (liitteenä). Palvelualueen ja liikelaitoksen rajapintoja tarkasteltiin kolmessa työryhmässä (rakentaminen/ rakennuttaminen, paikkatietotekniikka ja kunnossapito).

16 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Työryhmissä oli edustus kaupunkiympäristön palvelualueelta, Tampereen Infra Liikelaitoksesta, Tampereen Tilapalvelut Oy:stä ja omistajaohjausyksiköstä. Yhteenvetona voidaan todeta, että rajapintoihin liittyvät kysymykset ovat strategisia ja laajoja kokonaisuuksia ja niitä joudutaan selvittämään vielä syvemmälle. Tavoitteena on löytää toimivin työnjako kaupungin ja yhtiön välillä siten, että konsernista muodostuu nykyistä paremmin Tampereen kaupunkia ja kaupunkilaisia palveleva kokonaisuus. Tampereen kaupungin hallintosäännön mukaan palvelualueiden organisointia koskevista strategisista linjauksista päättää kaupunginhallitus. Vastaavasti kaupunginhallituksen konsernijaosto päättää liikelaitosten organisointia koskevista linjauksista. Tiedottaminen ja ohjausryhmätyö Tampereen Infra Liikelaitoksen henkilöstöä on tiedotettu asian etenemisestä aktiivisesti koko vuoden 2018 ajan. Infra Liikelaitoksen henkilöstöllä on ollut pysyvä mahdollisuus esittää anonyymisti kysymyksiä/kommentteja selvitykseen liittyen. Vastauksia on julkaistu vuoden 2018 aikana Infralainenhenkilöstölehdessä. Koko Infran henkilöstölle järjestettiin tiedostus- ja keskustelutilaisuus. Infra Liikelaitoksen yhteistoimintaryhmässä Infran organisoinnin selvittämistä on käsitelty useita kertoja, viimeksi ja (käsittely konsernijaoston esityslistan julkaisun jälkeen). Asiaa on käsitelty myös kaupungin yhteistoimintaryhmässä sekä konsernihallinnon yhteistoimintaryhmässä. Tampereen Tilapalvelut Oy:n henkilöstöä on informoitu asiasta vuoden 2018 aikana lukuisin tiedottein ja yhtiön henkilöstöä on osallistunut asian valmisteluun toimitusjohtajan lisäksi. Konsernijaoston päätösten jälkeen perustettiin ohjausryhmä tukemaan asian valmistelua. Ohjausryhmässä on edustus omistajaohjausyksiköstä, Infra Liikelaitoksesta, kaupunkiympäristön palvelualueelta ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä. Ohjausryhmään kutsuttiin henkilöstön edustajat Infra Liikelaitoksesta, kaupunkiympäristön palvelualueelta ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä. Ohjausryhmä on kokoontunut elokuun 2018 loppuun mennessä viisi kertaa. Ohjausryhmässä on mm. käsitelty Tampereen Infra Liikelaitoksen toimintoja koskeva selvitys, osakeyhtiövaihtoehtojen liiketoimintasuunnitelmat sekä yhteenvetoraportti rajapintatyöryhmien työskentelystä. Asiaa on esitelty toimitusjohtajien sekä omistajaohjausyksikön toimesta useita kertoja Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnalle sekä Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallitukselle. Infra Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuivat pidettyyn henkilöstön tiedotus- ja keskustelutilaisuuteen. Aikataulu

17 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Kumpikin yhtiöittämisvaihtoehto on mahdollista toteuttaa vuodenvaihteesta lukien. Teknisesti helpompaa se on yhdistymisessä, jossa osakeyhtiö on jo valmiina, mutta haasteita molemmille toteutuksille tuovat mm. tarvittavat järjestelmä- ja sopimusmuutokset. Näitä on välttämätöntä alkaa valmistelemaan heti konsernijaoston päätöksen jälkeen, ennen kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyitä. Erillisyhtiövaihtoehdossa aikataulu on kriittisempi ja työmäärä suurempi. Liitteet 1 Selvitys Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnan vaihtoehtoisista järjestämistavoista 2 Liite_KPMG Oy Ab_suositus Rajapintatarkastelut yhteenvetoraportti_230818

18 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) 125 Linjaukset Tullinkulman Työterveys Oy:n omistuksesta TRE:5913/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Controller Ville Taivassalo, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Konsernijaosto käy keskustelun eri vaihtoehdoista työterveyden organisoimiseksi. Kevan esittämän mallin valmisteluun voidaan osallistua kaupungin ja yhtiön kautta, mutta päätös siihen sitoutumisesta tehdään erikseen. Perustelut Tampereen kaupunki yhtiöitti Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen alkaen Tullinkulman Työterveys Oy:ksi. Yhtiöittämisen taustalla oli mm. toukokuun 2015 alussa voimaan tulleen kuntalain (410/2015) yhtiöittämistä koskeva siirtymäsäännös 150, jonka mukaan kuntien oli yhtiöitettävä työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut viimeistään vuoden 2016 loppuun mennessä. Yhtiö osti Pirkanmaan sairaanhoitopiirin työterveysliiketoiminnan vuoden 2016 alusta lukien ja sairaanhoitopiiri tuli suunnatun osakeannin kautta yhtiön toiseksi omistajaksi. Tampereen kaupunki omistaa yhtiöstä 75,1 prosenttia ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 24,9 prosenttia. Yhtiö on muodostettu yhtiöjärjestyksessä ja Tampereen kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisessä osakassopimuksessa ns. in-house yhtiöksi. Osakassopimukseen on mm. kirjattu: Yhtiö voi harjoittaa ainoastaan vähäisessä määrin muuta kuin pääasialliseen toimintaansa kuuluvaa toimintaa hankintayksiköiden kanssa. Muun toiminnan osuus tulee olla hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännön sallimissa rajoissa siten, että yhtiön sidosyksikköasema säilyy. Yhtiön nykylaajuisen toiminnan merkittävä tiedossa oleva riski liittyy omistajien ulkopuolisen liikevaihdon vähenemiseen

19 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) hankintalain in-house asemaan liittyen. Yhtiöllä on tällä hetkellä ulkopuolista liikevaihtoa selvästi enemmän mitä hankintalaissa sallitaan. Hankintalain siirtymäaika päättyy vuonna 2021, jolloin viimeistään omistajien ulkopuolista liikevaihtoa on vähennettävä joka tapauksessa selvästi, mikäli toimintaa halutaan jatkaa inhouse pohjalla. Kaupungin ja yhtiön toiminnan kannalta oma kokonaisuutensa on valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistus. Työterveyden asema uudistuksessa on osittain epäselvä. Mikäli uudistus toteutuu, voi olla riskinä että kaupungin nykyinen omistus Tullinkulman Työterveys Oy:ssä siirtyy vastikkeetta maakunnalle. Nyt mahdollisesti tehtävissä linjauksissa on huomioitava maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumiseen vielä liittyvät epävarmuustekijät. Yhtiön talous on kehittynyt pitkälti yhtiöittämisvaiheessa arvioidun kehityksen mukaisesti. Yhtiö on tehnyt pienehköä tulosta ja maksanut siitä tavoitteiden mukaista osinkoa. Yhtiö on myös lyhentänyt omistajilta otettua lainaa suunnitellusti. Yhtiön liikevaihto on kasvanut selvästi vuosien aikana. Vuoden 2018 ennustettu liikevaihto on 19,1 milj. euroa. Omistajaohjausyksikkö on arvioinut yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa seuraavat vaihtoehdot Tullinkulman Työterveys Oy:n omistuksen osalta: 1) Jatketaan toistaiseksi nykymallilla, 2) Kaupunki myy omistamansa osakkeet Pirkanmaan sairaanhoitopiirille, 3) Kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri myyvät osakkeensa/osakkeita yksityiselle toimijalle, 4) Nykyinen Tullinkulman Työterveys Oy jaetaan in-house yhtiöksi ja markkinoilla toimivaksi yhtiöksi, 5) Kaupunki ja Tullinkulman Työterveys Oy ovat vaikuttamassa Kevan valtakunnallisen inhouse yhtiön ja markkinayhtiön valmisteluun ja kaupungin kannalta oleellisten ehtojen täyttyessä on mukana omistajana molemmissa yhtiöissä. Koska valtakunnallinen maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisen ajankohta siirtyi kesällä 2018 vähintäänkin vuodella aiemmasta, ei vaihtoehtojen 1-4 osalta aikataulullista haastetta ja välttämätöntä tarvetta päätöksenteolle syksyn 2018 aikana ole havaittu. Vaihtoehdon 5. osalta Keva ilmoitti keskustelu- ja infotilaisuudessa (tilaisuuden ei julkinen materiaali liitteenä) hankkeesta kiinnostuneille, että lokakuun 2018 alussa hankkeessa on oltava mukana vain tahoja, joilla osakkeiden merkitseminen on realistinen ja varteenotettava vaihtoehto. Vaihtoehdossa 5. toimitaan kahden valtakunnallisen yhtiörakenteen mallissa. Toinen yhtiöistä on in house -yhtiö, jossa emoyhtiön asiakkaita ovat alueyhtiöt. Vastaavasti toinen yhtiö on markkinoilla toimiva yhtiö, joka toimisi yhtenä yhtiönä koko Suomessa. Tampereen ja Tullinkulman Työterveys Oy:n tapauksessa Tullinkulman nykyinen toiminta jakautuisi siten, että kaupungin ja sairaanhoitopiirin asiakkuus siirtyisi In house -yhtiöön (ns. Tampereen seudun alueyhtiö) ja Tullinkulman Työterveys Oy:n omistajien ulkopuoliset asiakkuudet

20 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) valtakunnalliseen markkinoilla toimivaan yhtiöön (asiakkailla mahdollisuus hyväksyä/hylätä asiakkuuden siirto). Kevan hankkeissa on mukana tilanteessa yli 30 kaupunkia/kuntaa, kymmenen sairaanhoitopiiriä sekä muita julkisia toimijoita. Parhaillaan on käynnissä intensiivisen valmistelutyön vaihe, jossa ratkaistaan pitkälle mm. yhtiöiden toimintaperiaatteet ja mukana olevat tahot. Tullinkulman Työterveys on keskeisenä toimijana markkinayhtiön valmistelutyössä ja tällä hetkellä on nähtävissä, että yhtiö voisi toimia markkinayhtiön perustana ja mahdollistaa mm. sen, että yhtiön kotipaikka olisi Tampere. Tampereen kaupungin ja yhtiön kannalta on perusteltua olla keskeisenä toimijana käynnissä olevissa neuvotteluissa. In house -yhtiörakenteeseen haetaan laajamuotoista osakaspohjaa, markkinoilla toimivan yhtiön mallissa on mahdollista myös esim. toiminnan alkuvaiheessa suppeammalla osakaspohjalla tapahtuvat ratkaisut. Markkinayhtiön osalta on mahdollista jatkaa alkuvaiheessa myös yhtiön nykyisellä osakaspohjalla. Tullinkulman Työterveys Oy:n johto näkee vaihtoehdossa 5. tässä vaiheessa paljon mahdollisuuksia. Asiaa on käsitelty Tullinkulman Työterveys Oy:n hallituksessa. Henkilöstöyksikön ja omistajaohjauksen näkemyksen mukaan yhtiön ja kaupungin on tässä vaiheessa perusteltua olla mukana vaikuttamassa yhtiöiden rakentumiseen. Kaupungin lopullinen kanta asiaan otetaan sen jälkeen kun merkittävimmät asiakokonaisuudet ovat tiedossa. Tiedoksi Arto Vuojolainen, Ville Taivassalo, Niina Pietikäinen, Sami Uusitalo

21 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) 127 Konsernijaoston lausunto tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin TRE:236/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh ja controller Annina Nääppä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa konsernijaostolle esitettyihin kysymyksiin annetaan perusteluosassa oleva lausunto. Tarkastuslautakunnan vuoden 2017 arviointikertomuksessa liiketoiminta- ja rahoitusjohtajalle esitettyyn kysymykseen annettu vastaus merkitään tiedoksi. Perustelut Tarkastuslautakunta antaa valtuustolle arvionsa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Arviointikertomus liitetään tilinpäätökseen tarkastusasiakirjaksi. Valtuusto käsitteli vuoden 2017 arviointikertomusta Valtuusto velvoitti kaupunginhallitusta ja lautakuntia ryhtymään toimiin arviointikertomuksessa esitettyjen huomioiden johdosta ja raportoimaan näistä valtuustolle lokakuun 2018 loppuun mennessä. Lautakunnille osoitetut lausuntopyynnöt tulee käsitellä lautakunnissa elo- tai syyskuun kokouksissa. Strategia- ja kehittämisyksikön kokoama lopullinen yhteenveto lausunnoista käsitellään valtuustossa lokakuussa. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle esitetty kysymys: Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan pelastuslaitoksen ja liikelaitosten vuositavoitteiden toteutumisesta

22 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Tarkastuslautakunta toteaa: Kaikille liikelaitoksille on asetettu tavoite, jonka mukaan liikevaihdon tulee kasvaa henkilötyövuotta kohden. Kun tavoitteen toteutumisesta raportoidaan, olisi tarpeen myös selvittää, onko ostopalvelujen määrää kasvatettu. Ostopalveluna tehtyä työtä ei lasketa kaupungin liikelaitosten henkilötyövuosiin. Arvioitavan tilikauden vertailu edelliseen ei ole silloin mahdollista, jos palvelua tuotetaan eri tavoin peräkkäisinä vuosina. Tarkastuslautakunta pyytää lausuntoa siitä, onko raportointiin mahdollista selvittää myös ostopalvelujen kasvu tai muutoin saada realistinen vertailu tilanteesta edelliseen vuoteen nähden? Liikevaihdon kasvu henkilötyövuotta (htv) kohden on perinteinen ja laajasti käytetty tehokkuusmittari organisaation toiminnassa. Liikelaitosten tai yritysten välistä vertailua luonnollisesti vaikeuttaa se, että liikelaitos voi ostaa henkilöstöpalveluita myös ulkopuolisina palveluina, jolloin käytetty työmäärä ei näy henkilöstön lukumäärässä. Tällöin jakajaa / htv:tä voisi korjata ostopalveluna hankituilla työvuosilla tai selvittää liikevaihto / htv -mittarin rinnalla liikelaitoksen ostopalvelujen kehitystä edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkastuslautakunta on oikeassa siinä, että tällainen raportointimalli voisi tuoda läpinäkyvyyttä tavoitteen seurantaan ja ehdotus pyritään huomioimaan tulevissa liikelaitoksille asetettavissa tavoitteissa. Konsernijaostolle esitetyt kysymykset: Tarkastuslautakunnan arviointi Pirkanmaan Jätehuolto Oy:stä Tarkastuslautakunta toteaa: Valtuusto asetti yhtiölle kolme tavoitetta, jotka kaikki toteutuivat. Yhtiö on hoitanut tehtäväänsä taloudellisesti kannattavasti, valtakunnallisesti edullisella hintatasolla, tehnyt merkittäviä investointeja ja kehittänyt toimintojaan. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan käytettävissä olleen aineiston perusteella voidaan todeta yhtiön toimineen tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Työhyvinvoinnissa tulee kuitenkin kiinnittää huomioita erityisesti tiedonkulun parantamiseen sekä toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön lisäämiseen. Tarkastuslautakunta pyytää lausuntoa siitä, mitä toimia on tehty tiedonkulun parantamiseksi ja toiminnan läpinäkyvyyden ja yhteistyön lisäämiseksi? Pirkanmaan Jätehuolto Oy:ssä on huolehdittu sisäisestä viestinnästä ja korostettu avoimuuden ja yhteistyön merkitystä työhyvinvoinnin perustekijöinä. Työ parempien tulosten eteen on arkipäivää. Viime vuoden aikana on kuitenkin erityisesti edistetty seuraavia asioita:

23 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Uudistettu sisäinen sähköinen tiedotuskanava "Jätti" on otettu käyttöön ja se on avannut uudet mahdollisuudet matalamman kynnyksen viestinnälle Viestintä on käynyt kaikkien tiimien kanssa koulutuskierroksen yhtiön viestintäkanavista ja viestinnän tärkeydestä. Uudet menettelyt juurrutetaan vuosittaisella seurannalla. Tehdyt havainnot ja kehitysehdotukset julkaistaan kaikille Jätin sivustoilla. Kaikkia työntekijöitä kannustetaan tekemään työhön liittyviä kehitysehdotuksia ja niiden käsittelystä sekä viestinnästä on sovittu menettely. Vuonna 2017 aloitteita käsiteltiin 136 kappaletta ja vuonna 2018 aloitteita on tullut käsittelyyn jo 95 kappaletta. Esimiestyön tärkeyttä on korostettu ja esimiestyön pelisäännöistä on sovittu. Pelisäännöissä korostetaan viestinnän ja avoimuuden tärkeyttä. Yksiköissä käsitellään koko yhtiön asioita säännöllisesti Talossa tapahtuu -infoja järjestetään säännöllisesti Yhteistyö on keskeinen tavoite yhtiön uudistetussa strategiassa. Hallituskäsittelyn jälkeen strategia konkretisoidaan siten, että arjen johtaminen tukee strategian johtamista ja onnistumista mitataan aiempaa konkreettisemmilla mittareilla. Työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhteistyön kehittämisestä on järjestetty erillisneuvotteluita eri yksiköiden kesken. Toisena kysymyksenä PIrkanmaan Jätehuolto Oy:tä koskien tarkastuslautakunta pyytää lausuntoa siitä, kuinka paljon yhtiöön on järkevää kerryttää voittovaroja investointien ja kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen kattamiseksi, vai voisiko jokin muu toimintamalli olla kokonaistaloudellisesti järkevämpi. Yhtiön taseen vahvuus ja likvidien varojen määrä on havaittu. Kassan vahvuutta on lisännyt muutos käytäntöön, jossa kaatopaikkojen jälkihoidon vastuun kattamiseen kerättyä rahaa ei pidä enää tallettaa pankkiin, vaan se voidaan hoitaa pankkitakauksella. Yhtiön muiden omistajien kanssa on yhtiökokouksessa aloitettu keskustelu siitä, miten yhtiöön kertyneiden huomattavien rahavarojen kanssa menetellään. Yhtiö on käytännössä velaton ja se on toistaiseksi suorittanut investointinsa ilman lainarahoitusta, vaikka velan käyttö on odotusarvoltaan omaa pääomaa edullisempaa ja pääoman tehokkaan käytön kannalta järkevää. Jätehuollon investointien rahoitusrakennetta olisi hyvä kokonaisuudessaan uudistaa. Tähän ohjaava tavoite on mukana ensi vuoden talousarvion valtuustotavoitteissa. Kolmantena tarkastuslautakunta suosittaa konsernijaostoa selvittämään, miten kiertotalouden vahvistuminen sekä muutokset jätelainsäädännössä tulevat vaikuttamaan yhtiön toimialaan ja toimintaan omistajan näkökulmasta. Työssä tulee huomioida laadinnassa oleva alueellinen jätestrategia.

24 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Kysymys on kokonaisuutena laaja ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja on alla antanut lyhyen selvityksen kiertotalouteen liittyvään kysymykseen yhtiön näkökulmasta. Kiertotalouden vahvistuminen edellyttää jatkossa toimenpiteitä jätehuollon lisäksi teollisuuden raaka-aineiden valinnoissa, tuotteiden suunnittelussa, pakkaamisessa ja kulutustottumuksissa. Suurin muutos kuitenkin tulee kohdistumaan uusiin kiertotalouden näkökulmasta houkutteleviin liiketoimintamalleihin (tuotteen sijasta tarjotaan palvelua). Tästä näkökulmasta ensimmäinen askel olisi saada kierrätykseen ohjattaville materiaalivirroille kysyntää teollisuudessa. Pitkässä juoksussa jätehuolto on piipunpää teknologiaa ja kiertotalous pyrkii toimimaan siten, ettei jätettä synny. Muutos on kuitenkin hidas ja jätehuolto on kiertotalouteen siirryttäessäkin jätehuollon järjestäjä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tehtävässä tämä näkyy materiaalivirtojen yhä paremman hallinnan haasteena. Vaaralliset jätteet on saatava pois kierrosta pilaamasta materiaalien uudelleen käyttöä. Muut jakeet on saatava mahdollisimman puhtaana talteen kierrätyksen mahdollistamiseksi. Tehtävää hoitaessaan Jätehuolto Oy on rakentanut hyvin toimivan infrastruktuurin jätteiden keräilyyn ja kuljetukseen sekä kiertoon kelpaamattomien materiaalivirtojen käsittelyyn. Tällä hetkellä järjestelmä toimii hyvin ja on kustannustehokas sekä ympäristötavoitteet täyttävä. Infrastruktuuria rakennettaessa on huomioitu kierrätyksen jälkeen jäävän jätteen laadun huononeminen ja käsittelyssä syntyneiden rejektien turvallinen käsittely. Olemassa oleva käsittelyinfrastruktuuri toimii hyvin myös muuttuvassa tilanteessa tulevaisuudessa. Alueellisen jätestrategian luonnoksessa keskeisiksi tavoitteiksi on nousemassa asiakasnäkökulma ja ympäristöhyödyn tuottaminen. Yhtiön hallituksen hyväksymässä yhtiön omassa strategiassa asiakasymmärrys, ympäristöhyödyn varmistaminen ja toimintamallin edelläkävijyys tukevat jätehuollon roolia kiertotalouden mahdollistajana. Pirkanmaalainen jätehuollon malli julkisen toimijan ja yritysten yhteistyö on menestynyt maailmalla. Malli on palkittu Kiinassa (Guangzhou), EuroCities järjestössä, ollut kutsuttuna esillä YK:n talouskomissiossa ja on esillä syksyllä 2018 Tokiossa maailmanlaajuisessa kiertotalousfoorumissa. Keskeinen peruste on ollut julkisen toimijan mahdollistajan rooli ja kiertotalouden alustan rakentajan rooli. Hyvinä esimerkkeinä ovat kiertotalouskeskukset Nokian ECO3 ja Tarastenjärvi Tampereen ja Kangasalan puolella. Tarkastuslautakunnan arviointi Tuomi Logistiikka Oy:stä Tarkastuslautakunnan havainnot: "Yhtiöön kertyneet voittovarat nostavat yhtiön osakkeiden arvoa. Korkea kauppahinta voi olla esteenä uusien kuntien saamiseksi yhtiön osakkaiksi. Tarkastuslautakunta edellyttää konsernijaoston varmistavan,

25 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) että yhtiö tulee jakamaan osinkoa vuoden 2018 aikana valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Lisäksi tulee varmistua, että yhtiön asiakashinnat laskevat niin, ettei yhtiöön kerry sen toimintaan nähden ylisuuria varoja ja että yhtiön liiketoimintastrategia sekä toiminta ovat omistajan tahdon mukaisia. Konsernijaoston on myös varmistettava, että hankintalain sekä sote- ja maakuntauudistuksen tuomat muutokset yhtiön omistusrakenteeseen hoidetaan kaupungin kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupungin ja PSHP:n hankinta- ja logistiikkatoimintojen yhdistämisellä arvioitiin olevan saavutettavissa noin 5 10 milj. euron säästö asiakkaille. Vuoden 2017 loppuun mennessä on saavutettu jonkin verran synergiaetuja, mutta esitetyn suuruisia säästöä ei ole vielä syntynyt. Saavutettuja säästöjä tulee jatkossa seurata omistajaohjauksen toimesta ja saavutettujen säästöjen kertymisestä tulee esittää selvitys konsernijaostolle toiminnan vakiinnuttua yksiin toimitiloihin. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset olivat heikot kaupungin tytäryhteisöjen keskiarvoon nähden. Tuloksiin saattoi vaikuttaa organisaatiomuutoksiin liittyvät tekijät. Työtyytyväisyyden kehitystä tulee seurata ja avainhenkilöiden sitouttamiseen sekä johtamisen kehittämiseen ja talousosaamisen vahvistamiseen liittyviin tekijöihin kiinnittää huomiota. Tarkastuslautakunta pyytää konsernijaostoa arvioimaan, mitä edellä mainittujen asioiden osalta on tehty? Konsernijaoston vastine: Tulevaisuuteen ja osakaspohjan laajenemiseen on valmistauduttu tarjoamalla Pirkanmaan kunnille mahdollisuutta tulla osakkaaksi yhtiöön yhdellä osakkeella sidosryhmäaseman varmistamiseksi ja nykyisin myytävien palvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Lähes kaikilta kunnilta on saatu myönteinen vastaus ja osakekaupat toteutettaneen loppuvuoden aikana. Yhtiö on maksanut perustamisvaiheessa annetun svop - sijoituksen 2,04 milj. euroa takaisin omistajilleen ja lisäksi yhtiö on maksanut osinkoa 0,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 1, 0 milj. euroa vuonna Pääoman palautuksilla on saatu laskettua osakkeen hintaa ja ensimmäinen osake on jo myyty Valkeakosken kaupungille. Yhtiöllä oli viime tilinpäätöksessä 1,79 milj. euron suuruiset pitkäaikaiset lainat omistajiltaan ja nämä on suunniteltu maksettavan myös etuajassa takaisin. Näillä toimenpiteillä yhtiön kassa saadaan laskettua oikealle tasolle. Tämän lisäksi on vielä tarpeen alentaa osakkaiden palveluistaan maksamia hintoja, jotta tarpeettoman suuren verotettavan tuloksen ja kassan muodostuminen estetään jatkossa. Yhtiölle ollaan antamassa ensi vuodelle tavoitteeksi hinnoittelun tason laskeminen niin, että tilikauden tulos on enintään 0,5 milj. euroa. Tällä luvatut säästöt saadaan kohdentumaan suoraan omistajaasiakkaille. Hankintojen tehostuminen voi lisäksi näkyä Tuomi Logistiikka Oy:n asiakkailla yhtiön perimien palveluhintojen laskuna ja/tai asiakkaan maksamien palvelusopimusten kustannusten laskuna. Näiden kehitystä seuraa kaupungin organisaatiossa strateginen hankinta.

26 Tampere Pöytäkirja 9/ (34) Työhyvinvointitutkimuksen tuloksia on käyty yhtiön johdon kanssa läpi ja yhtiö on esittänyt useita kehittämistoimia työhyvinvointiin liittyen. Työhyvinvointia on kehitetty seuraavilla toimenpiteillä: Työhyvinvoinnin seuranta: Juuret-pulssikysely ja keskustelukanava. Seuranta esimiehillä reaaliaikaisesti sekä kuukausittain johtoryhmässä. Muuttoprojekti: henkilöstöä osallistettu kyselyin ja työpajoin, jossa lisäksi muutostukena tiimien infoja keskustelutilaisuudet sekä työpsykologin käynnit toimipisteissä. Viestinnän ja vuorovaikutteisuuden lisääminen: hankeja työsuojelutiedotteet sekä tiimivierailut. Esimiesvalmennukset: muutostuki, asiakkuudet, viestintä ja vuorovaikutteisuus. LaaS-pilotti hankintojen asiantuntijoille (Leadership as a Service): itseohjautuvuuden tukeminen ja palveluiden kohdentaminen räätälöidysti strategian pohjalta: asiakkuuksien johtaminen ja asiakasviestintä, projektinhallinta, hyvinvointi. Talousosaamisen osio on tulossa. Edellisten lisäksi on tulossa työsuojelun roadshow tiimeittäin ja johdon valmennus itseohjautuvan organisaation johtamiseen. Tiedoksi Arto Vuojolainen, Annina Nääppä, Janne Salonen, Ville Taivassalo, Erja Viitala, Lotta Perämaa Liitteet 1 Liite khkoja Arviointikertomus 2017