Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä Tavoitteet Suosituksen tavoitteena on tehostaa tupakkariippuvuuden hoitojen toteutumista koko terveydenhuollossa. Erityistä huomiota on kiinnitetty lääkärin mahdollisuuksiin toteuttaa vieroitushoitoa osana hoitotiimiä. Suosituksessa ei käsitellä ehkäisyä. Kohderyhmä Kaikki tupakkatuotteita käyttävät. Keskeinen sanoma Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta ja tupakkariippuvuuteen liittyy myös psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, jonka seurauksena tupakointi johtaa suureen kuolleisuuteen ja sairastavuuteen. Vieroitushoidoilla voidaan auttaa monia tupakoijia. Lääkäreiden tulee huomioida potilaiden tupakointi ja auttaa heitä vieroituksessa. Relapsi ei osoita lopullista epäonnistumista, vaan lopettaminen vaatii usein 3 4 yritystä. Tämän takia lopettamista tulee seurata ja kannustaa potilasta tupakoimattomuuteen. Epidemiologiaa Nikotiiniriippuvuus on krooninen sairaus. Tupakointi on yleisin estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja länsimaissa. Kuolemista 14 % aiheutuu tupakkaperäisistä sairauksista, ja joka toinen tupakoija kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin. Vuonna % suomalaisista aikuisista miehistä ja 20 % naisista tupakoi [1]. Tupakoinnin ilmoitti lopettaneensa edeltäneen vuoden aikana 19 % tupakoineista miehistä ja 15 % naisista [1]. Tupakoinnin haluaisi lopettaa seitsemän kymmenestä. Tupakoivista miehistä joka viides ja naisista joka neljäs on yrittänyt lopettaa edeltäneen vuoden aikana. Nikotiinikorvaushoitoa ilmoitti vuonna 2001 käyttäneensä tupakoinnin lopettamiseksi 12 % miehistä ja 10 % naisista. Valtaosa tupakoijista (80 %) oli käynyt lääkärin vastaanotolla edeltäneen vuoden aikana, ja heistä joka viides oli saanut kehotuksen lopettaa tupakointi [1]. Nuuskan myynti ei ole Suomessa sallittua. Siitä huolimatta vuonna 2001 oli 18-vuotiaista pojista 44 % kokeillut nuuskaa ja yli 11 % käytti sitä päivittäin tai silloin tällöin. Tupakansavu ei ole terveysvaara vain tupakoijalle. Tupakoiva levittää savua myös ympäristöönsä, ja sitä hengittävät altistuvat samoille ainesosille tupakoijan kanssa (ympäristön tupakansavu). Altistuminen toisten tupakoinnille lisää vaaraa sairastua syöpäsairauksiin, verenkiertoelinten sairauksiin ja lapsilla astmaan. Suomessa ympäristön tupakansavu on luokiteltu syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä luokittelu koskee työympäristöä, ja sen vuoksi työntekijää pitää suojella ympäristön tupakansavulta [2]. Tupakointia selittävät tekijät Nikotiiniriippuvuus. Savukkeiden ja muiden tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini on riippuvuutta aiheuttava aine [3]. Nikotiiniriippuvuus on farmakologisilta ja käyttäytymistä sääteleviltä tekijöiltään muiden aineriippuvuuksien kal Duodecim 2002;118: Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

2 taista. Nikotiiniriippuvuus kehittyy nopeasti, ja sen voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille ja nikotiinin aineenvaihdunta maksassa. Eri osatekijöiden osuutta nikotiiniriippuvuuden synnyssä ei tunneta. Kansainvälisen psykiatrisen luokituksen mukaan nikotiiniriippuvuus täyttää kemiallisen riippuvuuden kriteerit. Tautiluokitus ICD-10:ssä tupakan käytön aiheuttama riippuvuusoireyhtymä on saanut koodin F17.2 ja sen aiheuttamat vieroitusoireet koodin F17.3. Myös nuuskan sisältämä nikotiini aiheuttaa riippuvuutta. Nikotiini imeytyy nuuskasta hieman hitaammin kuin tupakansavusta, mutta pitoisuus veressä pysyy pitempään suurena nuuskaamisen jälkeen. Tupakointia selittävät muut tekijät. Tupakoinnin aloittamisen ja jatkamisen taustalla on useita eri tekijöitä, muun muassa riippuvuusalttius, persoonallisuus ja elinympäristö. Ikä on merkittävin vaaratekijä tupakoinnin aloittamisessa. Länsimaissa tupakointi aloitetaan keskimäärin 14 vuoden iässä ja aloittamiseen liittyy paljon sosiaalisia tekijöitä [4,5]. Naisten ja miesten tupakoinnin sosio-ekonomiset ja demografiset taustamuuttujat ovat samankaltaisia [1,6]. Tupakkasairaudet Tupakointi vaikuttaa koko elimistöön ja aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää paranemistuloksia. Erityisen herkkiä tupakan aiheuttamille vaurioille ovat henkilöt, joilla on jokin vakava perussairaus. Nuuska aiheuttaa suun limakalvomuutoksia, ienmuutoksia ja hampaiden värjääntymistä. Tupakoinnin lopettaminen Muutosvaihemalli. Tupakoijien motivoituminen lopettamiseen vaihtelee. Tupakasta irrottautuminen ei ole irrallinen tapahtuma vaan elintapojen muutokseen tähtäävä prosessi. Motivoitumista elintapamuutoksiin on kuvattu Prochaskan ja DiClementen muutosvaihemallilla (kuva), [7]. Motivointi Häkämittaus Vieroitusopas Päättää lopettaa ja valmistautuu Fagerströmin testi Nikotiinikorvaushoidon räätälöinti Muu mahdollinen lääkitys Vieroitusopas Motivointikampanjat Harkisee lopettamista Tilannearvio Uusi yritys Yrittää lopettaa Seuranta Kannustus Relapsinesto Häkämittaus Vieroituslääkitys Vieroitusryhmät Ei harkitse lopettamista Aloittaa uudelleen Lopettaa Kiitos ja kannustus Välinpitämätön Pysyy tupakoimattomana Kuva. Tupakoinnin lopettamisen vaiheet ja niissä käytettävät erilaiset terveydenhuollon toimenpiteet ([7], mukailtu). Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot 2579

3 Mallin mukaan vieroittautumisessa voidaan erottaa viisi eri vaihetta: harkintaa edeltävä vaihe (välinpitämättömyys- eli haluttomuusvaihe), harkintavaihe, valmistelu- eli päätöksentekovaihe, toimintavaihe (tupakoinnin lopettamisvaihe) ja ylläpitovaihe (pysyvä tupakoimattomuus). Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä selvittää, missä vaiheessa tupakoija on, jotta tätä voidaan kannustaa ja motivoida parhaalla mahdollisella tavalla. Vieroitus on hyvä ymmärtää aikaa vievänä käyttäytymisen muutoksena ja ponnisteluja vaativana oppimisprosessina lopputuloksesta riippumatta. Lopettamisen myönteiset vaikutukset. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen verenpaine ja syke alkavat normaalistua nopeasti. Vuorokauden kuluttua hiilimonoksidi on hävinnyt elimistöstä ja kolmen päivän kuluttua keuhkoputkien supistustila alkaa laueta. Verenkierto alkaa parantua joidenkin viikkojen kuluttua, ja yskä ja hengitysvaikeudet vähenevät 3 9 kuukauden kuluttua [8]. Tupakoinnin lopettaminen vähentää koettua stressiä, ja lopettamisen jälkeen unen laatu paranee ja määrä kasvaa. Sydänkohtauksen vaara puolittuu viidessä vuodessa ja keuhkosyövän kymmenessä vuodessa lopettamisen jälkeen [8]. Vieroitusoireet Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa valtaosalle vieroitusoireita. Tupakasta vieroittautuminen voi aiheuttaa fysiologisia, psykologisia, käyttäytymiseen liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia [9]. Yleisimpiä vieroitusoireita ovat ärtyisyys, kärsimättömyys, tupakanhimo, levottomuus, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky ja lisääntynyt ruokahalu. Nikotiinipitoisuuden väheneminen elimistössä tupakoinnin lopettamisen seurauksena aiheuttaa pääosan vieroitusoireista. Kahvin juominen voi pahentaa oireita. Vieroitusoireet alkavat 2 12 tunnin kuluessa tupakoinnin lopettamisen jälkeen, ovat huipussaan 1 3 vuorokauden kuluttua ja kestävät keskimäärin 3 4 viikkoa. Oireiden kestossa on suuria yksilöllisiä eroja, joita ei voi selittää poltettujen savukkeiden määrällä tai nikotiiniriippuvuustestin tuloksella (Fagerströmin testi [10], ks. kohta Nikotiinikorvaushoito). Painon suureneminen Vieroituksessa tulee varautua lihomiseen. Paino suurenee miehillä keskimäärin 2,8 kg ja naisilla 3,8 kg 6 12 kuukauden aikana tupakoinnin lopettamisesta [4,9,11-23](B). Kuitenkin 10 % miehistä ja 13 % naisista lihoo yli 13 kg. Lihominen voi olla merkittävä haitta lopettamisessa. Lopettamisen yhteydessä tulee suositella painonhallintaa ravitsemuksen ja liikunnan avulla, mutta lopettajan tulisi keskittyä tupakasta vieroittautumiseen eikä painonhallintaan. Nikotiinikorvaushoito, erityisesti purukumi, voi vähentää lihomista [11,24]. Tupakointi sinänsä ei vähennä painoa [12], mutta nikotiini ilmeisesti vaikuttaa keskushermoston kautta painon säätelyyn. Vieroituksessa käytettävä ohjaus Yksilöohjaus. Lääkärin tai hammaslääkärin antama ohjaus tupakoinnin lopettamiseksi auttaa tupakasta vieroituksessa [25-36](A), ja jo pelkkä lopettamiskehotus on vaikuttava. Kolmen minuutin keskustelun tupakoinnista lääkärin kanssa on todettu olevan pelkkää kehotusta tehokkaampi kannustin tupakoinnin lopettamiseen [25-36](A). Keskustelumahdollisuutta kannattaa tarjota kaikille tupakoijille, ja siihen tulee olla valmius jokaisella lääkärin vastaanotolla. Omalääkärin ja hammaslääkärin velvollisuus on käydä tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa. Suosittelemme Suomessa keskustelussa käytettäväksi niin sanottua Kuuden K:n mallia (taulukko 1). Taulukko 1. Kuuden K:n malli tupakoivan potilaan kohtaamiseen. Kysy potilaan tupakoinnista vähintään kerran vuodessa Keskustele tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi potilaan lopettamishalukkuus Kirjaa tupakointitapa sekä tupakoinnin määrä ja kesto Kehota potilasta lopettamaan tupakointi ja aloita tarvittaessa vieroitushoito Kannusta ja auta lopettamisessa, anna myönteistä palautetta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä 2580 Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

4 Onnistumista voidaan vahvistaa toistuvilla tapaamisilla. Intervention tehon on havaittu lisääntyvän suoraan siihen käytetyn kokonaisajan mukaan ja jaettuna useampaan käyntiin [32, 37,38](B). Myös sairaanhoitajien, terveydenhoitajien tai muun terveydenhuollon henkilöstön yksin antamasta vieroitusohjauksesta on myönteisiä tuloksia [33,39-43](A). Vieroituksen onnistuminen lisääntyy, jos useampi terveydenhuollon ammattilainen osallistuu hoitoon. Onnistunutta vieroitustulosta ennustavat parhaiten kontaktien lukumäärä sekä intervention kesto, tyyppi (moniammatillinen) ja muoto (yksilötapaaminen). Akupunktuuri [44](A) ja hypnoosi [45](C) eivät ole vaikuttavia hoitoja. Liikunnan itsenäisestä hyödystä ei ole riittävää näyttöä [46, 47](C). Ammattihenkilökunnan puhelimitse antamasta vieroitusohjauksesta on lisähyötyä [39](B). Myös sairaalahoidon aikana onnistuneen tupakoinnista vieroituksen jälkeen on puhelinkontakteista todettu olevan hyötyä. Vieroitushoito lisää tupakoinnin lopettamista sairaalassaoloaikana [40,48-50](A). Erilaisten itsehoito-oppaiden tai yleisen puhelinneuvonnan on havaittu auttavan jonkin verran tupakoinnin lopettamisessa, ja liitettynä lyhyeen keskusteluun tai mini-interventioon ne saattavat jonkin verran lisätä tupakoinnin lopettamisen tehoa [25,39,51](B). Yksilöllisesti valitut tai räätälöidyt aineistot ovat osoittautuneet tehokkaammiksi kuin standardimallin mukaiset [51](A). Lähiyhteisön tuki on hyödyllinen [52-58](B). Tupakan vieroitusta voidaan toteuttaa tuloksellisesti apteekissa [59-62]. Apteekeissa on helpompi toteuttaa yksilöllisiä ohjelmia kuin ryhmävieroitusta. Tupakoinnin lopettamisessa voisi olla apua ohjelmoidusta asteittaisesta vähentämisestä [63] (D). Perusvieroitus nuuskasta tapahtuu kuten tupakankin osalta [25,64]. Ryhmäohjaus. Hyvin suunniteltu ryhmäohjelma on monipuolinen, joustava, vaiheittain etenevä ja ryhmän tarpeet huomioiva. Ryhmäohjaus, jossa käytetään käyttäytymistieteellisiä menetelmiä, on osoittautunut tehokkaammaksi kuin oma-apu ja lyhyt keskustelu [31](A). Muutosvaihemallin soveltaminen ryhmäohjauksessa auttaa sekä ryhmän ohjaajaa että tupakoinnin lopettajaa tunnistamaan vieroituksen eri vaiheita ja kuhunkin vaiheeseen liittyviä käyttäytymisen muutoksia. Osallistumisaktiivisuus, nikotiiniriippuvuuden vaikeus ja sukupuoli vaikuttavat onnistumiseen pitkällä aikavälillä [65,66] (C). Tupakasta vieroituksessa sopiva ryhmäkoko on noin 8 12 henkilöä [67,68]. Pienin suositeltava ryhmä on kuusi henkilöä, koska kaikki ryhmän jäsenet eivät ehkä osallistu jokaiseen tapaamiseen ja joku voi myös keskeyttää kurssin. Edellä mainittu käytäntö on verrattavissa myös ryhmäterapeuttien yleisesti suosittelemaan, 6 10 hengen ryhmäkokoon [69,70]. Kokoontumisten määrä vaihtelee kuudesta kymmeneen kertaan ja kurssin kesto kuudesta kymmeneen viikkoon kokoontumiskertojen määrän ja ryhmäohjelman aikataulun mukaan. Kunkin tapaamisen pituudeksi suositellaan noin 1,5 tuntia. Vieroituksessa käytettävät lääkkeet Nikotiinikorvaushoito. Kun tupakasta saatava nikotiini korvataan osittain nikotiinikorvaushoitotuotteista saatavalla nikotiinilla, voidaan välttyä tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviltä vieroitusoireilta tai ainakin merkittävästi lievittää niitä. Kaikki nikotiinikorvaushoidon eri antomuodot (purukumi, laastari, nenäsuihke, inhalaattori ja kielenalus- tai imeskelytabletti) ovat tehokkaita ja lisäävät lopettamismahdollisuuden 1,5 2-kertaiseksi riippumatta valmistemuodosta ja muusta mahdollisesta vieroitukseen liittyvästä tuesta ja kannustuksesta [71](A). Taulukossa 2 on esitelty lyhyesti kaikki tehokkaiksi todetut vieroitushoitolääkkeet. Nikotiinikorvaushoidon toteuttamisessa on kiinnitettävä huomiota annostelun riittävyyteen ja tarpeeksi pitkään hoitoaikaan. Happamien juomien (esimerkiksi tuoremehun) tai kahvin nauttiminen nikotiinipurukumin tai tablettien kanssa samaan aikaan voi vähentää nikotiinin imeytymistä suun limakalvoilta. Näiden juomien nauttimista tulee Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot 2581

5 Taulukko 2. Vieroitushoidossa käytettävät lääkkeet ([25], mukailtu). Valmiste Vasta-aiheet ja Haittavaikutukset Annokset Hoidon Saatavuus varoitukset kesto Nikotiinipurukumi Ei varsinaisia vasta-aiheita Suun ja nielun arkuus Jos <25 savuk./vrk tai <3 3 kk Käsikauppa- Huom. akuutti sydäniskemia Vatsavaivat pistettä Fagerström 1 : 2 mg lääke ja raskaus (vrt. teksti) (ad 24 palaa/vrk), muut: 4 mg (ad 24 palaa /vrk) Nikotiinilaastari Kuten yllä Ihoärsytys Aloitus joko15 mg/16 h tai 3 kk, minkä Käsikauppa- Unettomuus 21 mg/vrk jälkeen an- lääke nosta pienennetään asteittain Nikotiini-inhalaattori Kuten yllä Suun ja nielun ärsytys 4 12 inhalaattorikapselia/vrk 3 6 kk Käsikauppalääke Nikotiiniresoribletti Kuten yllä Suun ja nielun ärsytys 2 mg:n resoribletti 1 2 tunnin 3 6 kk Käsikauppavälein (max 30 kpl/vrk) lääke Nikotiini- Kuten yllä Suun ja ruokatorven 1 mg:n imeskelytabletteja 3 6 kk Käsikauppaimeskelytabletti ärsytys 8 12 kpl/vrk (max 25 kpl/vrk) lääke Nikotiininenäsumute Kuten yllä Nenän ja nielun ärsytys 0,5 mg/annos 3 6 kk, 3 6 kk Reseptilääke Yskä enintään 1 suihke molempiin Silmien vuotaminen sieraimiin x 3/h (max 80 suihketta /vrk) Bupropioni 2 Kouristelutaipumus Unettomuus 150 mg aamuisin 7 vrk, 7 9 vkoa Erityislupa- Syömishäiriöt Suun kuivuminen sitten 150 mg x 2 (aloitetaan valmiste 1 2 viikkoa ennen tupakoinnin lopettamista) Nortriptyliini 3 Rytmihäiriövaara Sedaatio mg/vrk 12 vkoa Reseptilääke Klonidiini 3 Rebound -hypertensio Suun kuivuminen 0,15 0,75 mg/vrk 3 10 vkoa Reseptilääke Uneliaisuus Sedaatio 1 Fagerströmin kahden kysymyksen testi (ks. taulukko 3) 2 Lääkelaitoksen tiedote lääkäreille , ks. 3 Tupakkavieroitus ei ole virallinen käyttöaihe välttää noin 15 minuuttia ennen purukumin pureskelua ja sen aikana [72]. Nikotiinikorvaushoitoa pitäisi suositella lopettamista yrittäville tupakoijille, jotka polttavat yli kymmenen savuketta päivässä. Vaikka tieteellinen näyttö eri valmistemuotojen ja annosten yksilöllisestä räätälöinnistä on vähäistä [73], voidaan riippuvuutta arvioida niin sanotulla Fagerströmin nikotiiniriippuvuustestillä (taulukko 3), [10], ja varsinkin vahvasti nikotiinista riippuvaisten vieroitustuloksia voidaan parantaa tuotteen oikealla valinnalla. Esimerkiksi nikotiinista vahvasti riippuvaisilla tupakoijilla 4 mg:n purukumi on tehokkaampi kuin 2 mg:n [74,75]. Nikotiinilaastarin ja purukumin tai nenäsuihkeen yhdistelmä on tehokkaampi kuin kukin valmiste yksinään [25,76-78](B). Yhdistelmähoitoa tulisi suositella erityisesti niille, jotka epäonnistuvat lopettamisessa vain yhtä vieroituslääkettä käytettyään. Nikotiinivieroitukseen käytetyt tuotteet eivät näytä lisäävän sydäntapahtumia, ja ne ovat turvallisia myös sepelvaltimotautia sairastavilla [79,80]. Nikotiinikorvaushoidossa on kuitenkin noudatettava varovaisuutta ensimmäisten kahden viikon aikana sydäninfarktin jälkeen sekä epästabiilin angina pectoriksen ja vaikeiden sydämen rytmihäiriöiden yhteydessä [25]. Toisaalta näissäkin tilanteissa nikotiinikorvaushoitovalmiste on turvallisempi vaihtoehto kuin savuke. Myös raskaana oleville ja imettäville nikotiinivieroitushoito on parempi vaihtoehto kuin tupakointi [25,81]. Nikotiini haittaa sikiön verenkiertoa ja voi sen takia aiheuttaa lasten normaalia pienempää syntymäpainoa [82] ja rinta Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

6 maitoon erittyvänä aiheuttaa lapselle oireita [83]. Korvaushoitoina tulee siksi suosia niitä valmistemuotoja, joiden vaikutus on hetkellistä eikä jatkuvaa. Nikotiinikorvaushoito sopii myös nuuskasta eroon pyrkiville [84]. Tupakka sisältää tuhansia kemikaaleja, joilla voi olla vaikutusta lääkkeen imeytymiseen, vaikutukseen ja puhdistumaan. Nikotiini on maksan aineenvaihduntaentsyymi sytokromi P450 -entsyymin induktori, eli se lisää CYP1A2-entsyymin aktiivisuutta ja nopeuttaa tiettyjen lääkeaineiden hajoamista. Seuraavien lääkeaineiden lääkepitoisuuksien on raportoitu vähentyneen tupakoijilla kliinisesti merkittävässä määrin: teofylliini, takriini, flekainidi, propoksifeeni, propranololi, atenololi, nifedipiini, bentsodiatsepiini, klooridiatsepoksidi, hepariini, trisykliset depressiolääkkeet, haloperidoli ja klotsapiini [85, 86]. Pitoisuudet plasmassa voivat muuttua tupakoinnin lopettamisen yhteydessä, ja silloin lääkeannos tulisi tarkistaa. Nikotiini vähentää insuliiniherkkyyttä [87], ja nikotiinin aiheuttama verisuonten supistustila hidastaa insuliinin imeytymistä. Masennuslääkkeet ja bupropioni. Masennuslääkkeiden teho tupakoinnista vieroituksessa perustunee siihen, että nikotiinin vieroitusoireina esiintyy masennusta ja tupakoinnin lopettaminen itsessään saattaa aktivoida taustalla olevan masennuksen. Toisaalta tämän ryhmän lääkkeet tehoavat myös ei-masentuneilla. Tehokkaimpia ovat bupropioni [88](A) ja nortriptyliini [89](B). Bupropioni on epäspesifinen masennuslääke, jonka oletetaan vaikuttavan aivojen dopamiinin ja noradrenaliinin aineenvaihduntaan ja sitä kautta vähentävän tupakanhimoa. Nortriptyliiniä suositellaan toissijaisena lääkkeenä, jos nikotiinikorvaustuotteita tai bupropionia ei voida käyttää tai vieroitus ei ole niillä onnistunut. Bupropionia on Suomessa toistaiseksi saatavissa vain Lääkelaitoksen erityisluvalla. Muut psyykenlääkkeet. Anksiolyyteistä ei ole hyötyä vieroituksessa [25]. Klotsapiinia, risperidonia ja olantsepiinia käyttävien skitsofreenikkojen saattaa olla helpompi lopettaa tupakointi kuin vanhempia neurolepteja käyttävien [90]. Taulukko 3. Fagerströmin kahden kysymyksen nikotiiniriippuvuustesti ja riippuvuusasteen luokittelu [10]. Kysymys Määrä Pisteet Kuinka pian (minuuteissa) herättyäsi alle 6 3 poltat ensimmäisen savukkeen? yli 60 0 Kuinka monta savuketta poltat päivittäin? alle yli 30 3 Tulkinta, yhteispisteet: 0 1 = vähäinen nikotiiniriippuvuus, 2 = kohtalainen riippuvuus, 3 = vahva riippuvuus, 4 6 = hyvin vahva riippuvuus Klonidiini vaikuttaa keskushermoston kautta vähentäen vieroitusoireita. Se on tehokas [91] (A), mutta hankalat haittavaikutukset rajoittavat sen käyttöä. Pitkäaikainen lääkehoito. Joillakin tupakoinnin lopettajilla voi olla tarvetta pidempiaikaiseen hoitoon. Nikotiinikorvausta voidaan käyttää pidempään kuin suositellut kuusi kuukautta [92]. Alustavaa tutkimustietoa on myös bupropionin pitkäaikaiskäytöstä [93]. Kun nikotiinipurukumin pitkäaikaisesta käytöstä halutaan eroon, annosta vähennetään asteittain tai siirrytään nikotiinilaastarihoitoon [85], jonka pitkäaikaiskäyttöä ei esiinny. Vieroitus osana muuta terveydenja sairaanhoitoa Vieroitusta tulee tarjota erityisesti kaikille potilaille, jotka sairastavat tupakasta johtuvia sairauksia tai joiden kulkuun, hoitoon tai paranemiseen tupakointi vaikuttaa oleellisesti. Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä, ja vieroitus on osa tupakoivien hedelmättömyyden hoitoa [94-96]. Raskaudenaikaiset tupakoinnin lopettamiseen tähtäävät ohjelmat vähentävät äidin tupakointia ja siten pienentävät ennenaikaisten synnytysten ja pienen syntymäpainon esiintyvyyttä [40, 97](B). Nikotiinikorvaushoitoa voidaan harkita sellaisen raskaana olevan tai imettävän tupakoijan tukihoitona, joka ei muilla keinoin pysty lopettamaan [25]. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot 2583

7 Vieroitushoitoja tulee tarjota myös pienten lasten vanhemmille, jotta estetään lasten altistuminen tupakansavulle [98]. Erityisesti astmaa ja toistuvia infektioita sairastavien lasten vanhemmat tulee ohjata vieroitukseen [99]. Lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista on mahdollista vähentää saamalla heidän tupakoivat vanhempansa lopettamaan [100,101]. Terveydenhuollon ammattilaiset puuttuvat liian harvoin nuorten tupakointiin vastaanotolla ja muissa hoitotilanteissa. Nuorten tupakointi tulee pyrkiä lopettamaan jo kokeilu- ja satunnaiskäyttövaiheessa. Jo tupakoinnista kysyminen viestittää nuorille siihen kohdistuvasta huolesta ja tupakoimattomuuden tärkeydestä terveydelle. Nuorten tupakoinnin lopettamiseksi voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin aikuisillakin. Parhaiten vieroitus onnistuu samanaikaisesti tupakan käyttöä vastustavien yhteisöja kouluohjelmien sekä viestintäkampanjoiden kanssa [5,102]. Tupakoinnin lopettaminen on hyödyllistä myös ikääntyvien terveydelle. Kaikki tehokkaaksi osoitetut vieroitushoidot soveltuvat myös heille [ ]. Psykiatrisille potilaille kohdistettu vieroitus on todettu tehokkaaksi [48]. Vieroituksen onnistuminen Taulukko 4. Yhdysvaltain terveysviranomaisten meta-analyysi eri vieroitusmuotojen tehokkuudesta kuuden kuukauden seurannassa 1 (% tupakoimattomia) [25]. Eri vieroitusmuodot Yhdysvaltain terveysviranomaiset ovat arvioineet vieroitushoidon vaikuttavuutta (taulukko 4), [25]. Tulokset hoitojen tehosta ovat suuntaa-antavia, eikä kaikista vieroitushoidoista ole suomalaisia tutkimuksia. Suomalaiset tupakoijat yrittävät lopettaa tupakoinnin keskimäärin 3 4 kertaa ennen pysyvää onnistumistaan [1]. Lopetuksen onnistumiseen vaikuttavat päivittäin poltettu tupakkamäärä, tupakointivuosien määrä ja omat voimavarat. Relapsi tulee yleensä ensimmäisen kuukauden aikana. Kolme neljästä aloittaa uudelleen kolmen kuukauden kuluessa lopettamisesta [110]. Yhdeksän kymmenestä onnistuneesti vieroittautuneesta on tupakoinut satunnaisesti lopettamisprosessinsa aikana. Sukupuolten välillä ei ole havaittu olevan eroja vasteessa tupakoinnin vieroitushoitoihin. Relapsin vaaratekijöitä ovat voimakas nikotiiniriippuvuus, motivaatiotekijät sekä painonhallinnan ongelmat [110]. Muita vaaratekijöitä ovat alkoholinkäyttö ja kahvinjuonti. Vieroitushoitojen toteutus Tupakoimattomia (%) Ilman apua 3 8 Lääkärin kehotus 10 Lääkärin kehotus ja lyhyt keskustelu (3 min) 13 Puhelinneuvonta ja jatkoseuranta (proaktiivinen ohjelmoitu seuranta) 13 Ryhmäohjaus 14 Yksilöohjaus (useita käyntejä) 17 Käyttäytymisterapiat Nikotiinikorvaushoito (purukumi) 24 Nikotiinikorvaushoito (laastari) 18 Nikotiinikorvaushoito (nenäsuihke) 30 Nikotiinikorvaushoito (inhalaattori) 23 Kaksi nikotiinivalmistetta 29 Nortriptyliini 30 Bupropioni 30 1 Useat tutkimukset perustuvat joko pisteprevalenssiin kuuden kuukauden kuluttua eikä tupakoimattomuuden määrittely ole yhtenäistä. Ehdotamme, että hoidot järjestetään Suomessa taulukon 5 mukaisesti. Hoidon porrastuksen pääpiirteet ovat seuraavat: Kaikkialla terveydenhuollossa on tunnettava tupakointitavat, kehotettava tupakasta luopumiseen, suositeltava korvaushoitoa ja ohjattava tarvittaessa jatkohoitoon. Terveyskeskusten ja työterveyshuollon on lisäksi hallittava ja organisoitava yksilöllinen vieroitushoito ja vieroitusryhmät ja ohjattava tarvittaessa jatkohoitoon tupakasta vieroitukseen erikoistuneille osaajille. Tupakasta vieroituksen osaamiskeskuksen on hallittava ja organisoitava kaikki tunnetut tehokkaat vieroitusmenetelmät ja toimittava konsultaatioyksikkönä muulle terveydenhuollolle. Apteekkien pitää osata selvittää potilaille lääkekorvaushoidot ja seurata itsehoitolääkityksen käyttöä Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

8 Taulukko 5. Hoidon organisointi terveydenhuollon eri toimintapisteissä. Minimitavoitteet Tiedon minimitaso Avohoito julkisella ja yksityisellä sektorilla Omalääkäri Arvio kerran vuodessa ja potilaiden Tuntee tupakoinnin lopettamisen Kuusi K:ta Hammaslääkäri tupakointitilanteen kirjaus Tuntee oman alueen vieroituspalvelut Työterveyslääkäri Kehottaa tupakoivia potilaita lopettamaan Tuntee nikotiinikorvaushoidon periaatteet Neuvola, koulu- ja opiske- Tarjota korvaushoitoja Tuntee tupakoinnin merkityksen sairauksien lijaterveydenhoitaja vaaratekijänä Astma-, verenpaineja diabeteshoitaja Johtava lääkäri perus- Sisällyttää tupakasta vieroituksen toteuttamisen Tuntee tupakoinnin yleisyyden alueen terveyden- ja työ- terveydenhuollon toimintasuunnitelmaan väestössä terveyshuollossa Varaa toiminnan edellyttämät voimavarat ja Tuntee tupakoinnin kansanterveydellisen huolehtii henkilöstön kouluttamisesta merkityksen Huolehtii vieroittamisen toteutumisesta yksiköissään Tuntee tupakoinnin lopettamisen merkityksen Vastaa tupakasta vieroituksen paikallisen hoito- kansantaloudelle ohjelman tekemisestä Vastaa vieroitushoitoyksikön palvelujen saatavuudesta Informoi kunnallisia päätöksentekijöitä Johtava hoitaja tai Organisoi vieroitusryhmät Tuntee ryhmähoidossa toimivat menetelmät johtava lääkäri Huolehtii vieroittamisen toteutumisesta yksiköissä Apteekit Farmaseutti Nikotiinikorvaushoidon hyvä toteutus Tuntee nikotiinikorvaushoidon periaatteet ja Proviisori Huolehtii riittävästä korvaushoidosta toteutustavat Tarjoaa myös muita vieroitushoitoja kuin lääkkeitä Tuntee tupakoinnin lopettamisen Kuusi K:ta Tuntee oman alueen vieroituspalvelut Apteekkari Osallistuu paikallisen hoito-ohjelman suunnitteluun Huolehtii voimavaroista ja henkilöstön ja toteutukseen kouluttamisesta Sairaalat (erikoissairaanhoito) Lääkäri Arvioi ja kirjaa potilaiden tupakointitilanteen Tuntee tupakoinnin lopettamisen Kuusi K:ta Hammaslääkäri Kehottaa tupakoivia potilaita lopettamaan Tuntee tupakoinnin merkityksen eri sairauksissa Hoidon ohjauksesta Tarjoaa korvaushoitoja Tuntee nikotiinikorvaushoidon periaatteet vastaava hoitaja, Tuntee oman alueen vieroituspalvelut kun on kysymyksessä tupakoinnista aiheutuva tai siitä paheneva sairaus tai raskaus Johtava lääkäri Klinikoiden ylilääkärit Tupakasta vieroituksen osaamiskeskus Organisoi henkilökohtaisen ohjauksen ja vieroitusryhmätoiminnan sairaalassa oleville potilaille Varaa toiminnan edellyttämät voimavarat ja huolehtii henkilöstön kouluttamisesta Osallistuu paikallisen hoito-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen Yksilöohjaus Vieroitusryhmät Toteuttaa muut korvaushoidot Osallistuu hoitoketjun suunnitteluun Toimii alueellisena kouluttajana Tuntee syvällisesti tupakoinnin patofysiologian Hallitsee eri vieroitusmenetelmät Soveltaa ongelmakeskeistä menetelmää ja käyttäytymistieteellistä osaamista tupakasta vieroituksessa Osaa käyttää ryhmätyötekniikoita Erityistä huomiota tulee kiinnittää vieroitushoidon alueelliseen organisointiin. Päävastuu tupakoinnista vieroituksen järjestämisestä on perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa. Kouluterveydenhuollossa on järjestettävä vieroitushoito sitä tarvitseville. Suun terveydenhuollossa on mahdollisuus todeta tupakointi ja ohjata vieroitusta. Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot 2585

9 Tupakasta vieroituksen osaamiskeskuksia tulee olla koko maan kattavasti. Ne voivat liittyä terveydenhuollon organisaatiossa perus- tai erikoissairaanhoitoon siten, että niiden käyttö on mahdollisimman sujuvaa. Riittävän asiantuntemuksen turvaamiseen tupakkavieroituksen järjestämiseksi tulee kiinnittää erityishuomiota. Terveydenhuollon ammattilaisten tulee kouluttautua tupakasta vieroituksen menetelmien hallintaan [111]. Kansalais- ja potilasjärjestöjen asiantuntemusta tulee hyödyntää ammattilaisten kouluttajina, osaajien välittäjinä ja vieroitusryhmien organisoijina. Tupakasta vieroitus tulee liittää kaikkien niiden sairausryhmien valtakunnallisiin ja alueellisiin hoito-ohjelmiin, joissa tupakoinnin vähentäminen on tärkeää. SUOMEN YLEISLÄÄKETIETEEN YHDISTYS RY:N ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja KLAS WINELL, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, kuntoutusylilääkäri Näkövammaisten Keskusliitto, Helsinki Jäsenet MARINA ERHOLA, LKT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, ylilääkäri Lammi-Tuuloksen kansanterveystyön kuntayhtymä Hengitys ja Terveys ry, Helsinki KARIN IIVONEN, kouluttaja, vieroitusohjaaja Vantaan tupakkaklinikka JUKKA KENTALA, HLL, hammashuollon erikoishammaslääkäri, johtava ylihammaslääkäri Vaasan terveyskeskus KEIJO KOSKI, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, johtava lääkäri Kempeleen terveyskeskus KRISTIINA PATJA, LT, asiantuntijalääkäri Kansanterveyslaitos, epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto, Helsinki MATTI RAUTALAHTI, LT, ylilääkäri Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki EEVA TERÄSALMI, proviisori, apteekkari Virkkalan omena-apteekki, Lohja SIRKKU VILKMAN, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Porvoon sairaala, keuhkosairauksien poliklinikka KATRIINA KUKKONEN-HARJULA, dosentti, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, vanhempi tutkija UKK-instituutti, Tampere (Käypä hoito -toimittaja) Kirjallisuutta Täydelliset viitteet Internet-osoitteessa: 1. Helakorpi S ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B 16/2001, Helsinki Tieteellinen katsaus ympäristön tupakansavun terveyshaitoista. Työterveyslaitos. www. occuphealth.fi/tt/yts/lausunto.pdf. 3. Benowitz NL (toim). Nicotine safety and toxicity. New York, Oxford University Press, Aghi M ym. Initiation and maintance of tobacco use. Kirjassa: Samet JM, Yoon SY (toim). Women and the tobacco epidemic, challenges for the 21st century. WHO, Geneva, Switzerland. WHO 2001: US Department of Health and Human Services. Preventing tobacco use among young people. A report of the Surgeon General. Atlanta, GA Lopez AD ym. Tob Control 1994;3: Prochaska JO ym. J Consult Clin Psychol 1983;51: Fagerstrom K. Drugs 2002;62(Suppl. 2): Hughes JR ym. Addiction 1994;89: Sosiaali- ja terveysministeriö. Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatauti. Valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma Julkaisuja 1998: Nordström BL ym. Nicot Tobacco Res 1999;1: Perkins KA. Br J Addict 1992;87: Killen JD ym. J Cons Clin Psychol 1996;64: Fiore MC ym. Smoking cessation. Clinical practice guideline No 18. The Agency for Health Care Policy and Research, U.S. Department of Health and Human Services, Rockville, Perkins KA. J Cons Clin Psychol 1993;61: Hughes JR. J Cons Clin Psychol 1992;60: Laaksonen M ym. Prev Med 1998;27: Noble EP ym. Med Hypotheses 1994;42: Arai K ym. Am J Physiol Endocrinol Metab 2001;280:E Suomen Yleislääketieteen yhdistys ry:n asettama työryhmä

10 Wee CC ym. Arch Intern Med 2001;161: King TK ym. Addict Behav 2000;25: Allen SS ym. Addict Behav 2000;25: Helmers KF ym. Psychopharmacology 1998;139: Moffatt RJ ym. Prev Med 2000;31(2, Pt 1): Fiore MC ym. Treating tobacco use and dependence. Clinical practice guideline. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service. Rockville, MD, June West R ym. Thorax 2000;55: Silagy C ym. Cochrane Review 2000;2:CD Russell MA ym. BMJ 1979;2: Kreuter MW ym. Arch Fam Med 2000;9: West R ym. Addiction 2001;96: Stead LF ym. Group behaviour therapy programmes for smoking cessation. Cochrane Review, Issue 1, Lancaster T ym. Cochrane Review 2000;2: CD Rice VH ym. Cochrane Review 2000;2: CD Moolchan ET ym. J Am Acad Child Psychiatry 2000;39: Puska P ym. Suom Lääkäril 1998;53: Lahtinen A ym. Miten autan tupakoivaa lopettamaan? Opas suun terveydenhuollon henkilöstölle. Espoo, Hulscher MEJL ym. Interventions to implement prevention in primary care. Cochrane Review, Issue 3, Kottke TE ym. JAMA 1988;259: Stead LF ym. Telephone counselling for smoking cessation. Cochrane Review, Issue 2, Lumley J ym. Interventions for promoting smoking cessation during pregnancy. Cochrane Review, Issue 1, Melvin CL ym. Tob Control 2000;9(Suppl. III): Hajek P ym. Addiction 2001;96: Cagna N ym. Diabetes Care 2000;23: White AR ym. Cochrane Review 2002;2:CD Abbot NC ym. Cochrane Review 2000;2:CD Ussher MH ym. Exercise interventions for smoking cessation. Cochrane Review, Issue 3, 2002 (Viimeisin muutos ). 47. Marcus BH ym. Arch Intern Med 1999;159: Rigotti NA ym. Interventions for smoking cessation in hospitalised patients. Cochrane Review, Issue 1, Meenan RT ym. Medical Care 1998;36: Moller A ym. Interventions for preoperative smoking cessation. Cochrane Review, Issue 1, Lancaster T ym. Self-help interventions for smoking cessation. Cochrane Review, Issue 2, May S ym. Tob Control 2000;9: Gruder CL ym. J Consult Clin Psychol 1993;61: West R ym. Addiction 1998;93: Park E ym. Enhanging partner support to improve smoking cessation. Cochrane Review, Issue 1, Lindström M ym. Addiction 2002;97: Sörensen G ym. Am J Health Promot 2002;16: Fichtenberg CM ym. BMJ 2002;325: McGhan WF ym. Am J Health-Systems Pharmacy 1996;53: Isacsson D ym. J Soc Adm Pharmacy 1998;15: Crealey GP ym. Pharmacoeconomics 1998;14: Maguire TA ym. Addiction 2001;96: Cinciripini PM ym. J Consult Clin Psychol 1995;63: The Agency for Health Care Policy and Research Smoking Cessation Clinical Practice Guideline. JAMA 1996;275: Gorini G ym. Epidemiologia e Prevenzione 1998;22: Sperber AD ym. Isr Med Assoc J 2000;2: Puska P ym. Irti tupakasta. Porvoo, WSOY, Puska P ym. Irti tupakasta, lopettajan opas. Helsinki, Otava, Salminen H. Ryhmäanalyysin perusteet. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä Arppo M ym. Ryhmäpsykoterapian perusteet. Yliopistopaino, Helsinki Silagy C ym. Nicotine replacement therapy for smoking cessation. Cochrane Review, Issue 3, Benowitz NL. Ann Rev Pharmacol Toxicol 1996;36: Nicotine replacement to aid smoking cessation. Drug Ther Bull 1999;37: Herrera N ym. Chest 1995;108: Kornitzer M ym. J Psychosom Res 1987;31: Kornitzer M ym. Eur Respir J 1993;6(Suppl. 17):630s. 77. Puska P ym. Tob Control 1995;4: Blondal T ym. BMJ 1999;318: Benowitz NL ym. J Am Coll Cardiol 1997;29: Working Group for the Study of Transdermal Nicotine in patients with coronary artery disease. Arch Intern Med 1994; 154: Dempsey DA ym. Drug Saf 2001;24: Krishnamurthy S ym. J Trop Pediatr 1993;39: Schatz BS. J Hum Lact 1998;14: Rökning och ohälsa i munnen. En evidensbaserad kunskapssammanställning. SBU rapport 157, Stockholm, Pietilä K ym. Suom Lääkäril 2000;55: Schein JR. Ann Pharmacol Therapy 1995;29: Axelsson T ym. J Intern Med 2001; 249: Fagerström K (toim). Drugs 2002;62(Suppl. 2): Lancaster T ym. BMJ 2000;321: George TP ym. Am J Psychiatry 2000;157: Gourlay SG ym. Clonidine for smoking cessation. Cochrane Review, Issue 4, Nides MA ym. J Consult Clin Psychol 1995;63: Holm K ym. Drugs 2000;59: Vine MF. Int J Androl 1996;19: Higgins S. Curr Opin Obstet Gynecol 2002;14: Shiverick KT ym. Placenta 1999; 20: Dolan-Mullen P ym. Am J Obst Gyn 1994;171: United States Department of Health and Human Services. The health consequences of smoking: nicotine addiction (a report of the Surgeon General). Rockville, Office on Smoking and Health, von Mutius E. J Allergy Clin Immunol 2002;109(Suppl. 6):S Wahlgren DR ym. Tob Control 1997;6: Severson HH ym. Prev Med 1997;26: Sussman S ym. Subst Use Misuse 1999;34: Boyd NR. Geriatrics 1996;51: Burton LC ym. Prev Med 1995;24: Morgan GD ym. Prev Med 1996;25: Vetter NJ ym. Age Ageing 1990;19: Kviz FJ ym. Prev Med 1994;23: Ossip-Klein DJ ym. Tob Control 1997;6: Orleans CT ym. JAMA 1994;271: Ockene JK ym. Health Psychol 2000;19(Suppl.): Lancaster T ym. Training health care professionals in smoking cessation. Cochrane Review, Issue 1, Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot 2587

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

Lopettamista tukeva lääke- ja nikotiinikorvaushoito

Lopettamista tukeva lääke- ja nikotiinikorvaushoito Lopettamista tukeva lääke- ja nikotiinikorvaushoito Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Käypä Hoito suositus: Tavoite Kaikkialla terveydenhuollossa

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Työpaja tai oppitunti: Vieroitusmenetelmät

Työpaja tai oppitunti: Vieroitusmenetelmät Tavoite Tavoitteena on kerrata tai oppia tupakoinnin vieroitushoitomenetelmistä, vieroitushoitotuotteista ja niiden käytöstä. Tavoitteena on oppia ohjaamaan asiakasta, oikean tuotteen valintaa ja em. tuotteiden

Lisätiedot

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016

Tupakoimaton KYS. Toimenpideohjelma 2016. Laatija: Tupakoimaton KYS -työryhmä. Versionumero: 1.1. Päivämäärä: 6.4.2016 Tupakoimaton KYS Toimenpideohjelma 2016 Laatija: Versionumero: 1.1 Päivämäärä: 6.4.2016 Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtoryhmä Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Toimenpideohjelma 1.0 2 (11) Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Tule, kuule ja osallistu

Tule, kuule ja osallistu Tule, kuule ja osallistu Tupakka arka asia? Kestääkö kanttisi miettiä tupakointiasi? Sari Rantanen Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 25.01.2017

Lisätiedot

270911 tupakka. Yl juha kemppinen

270911 tupakka. Yl juha kemppinen 270911 tupakka Yl juha kemppinen The smoking epidemic 75% of smokers live in low or middle income countries Male smoking www.theipcrg.org/...smokingcessation/smokingcessationslides.ppt World Health Organization.

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan RYHMÄOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakasta vieroituksessa. Kirjallisuudesta löytyy yli sata kuvausta ryhmäterapiasta, jonka tavoitteet tiivistettynä ovat seuraavat:

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito suosituksessa. Tupakka ja Terveyspäivät 2012 Klas Winell

Mitä uutta Käypä hoito suosituksessa. Tupakka ja Terveyspäivät 2012 Klas Winell Mitä uutta Käypä hoito suosituksessa Tupakka ja Terveyspäivät 2012 Klas Winell Tärkeät asiat edellisestä suosituksesta Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen liittyvät

Lisätiedot

Tupakoinnin puheeksiotto. Suun terveydenhuollon ammattilaisten on syytä omalta osaltaan puuttua sekä tupakointiin että alkoholin riskikäyttöön

Tupakoinnin puheeksiotto. Suun terveydenhuollon ammattilaisten on syytä omalta osaltaan puuttua sekä tupakointiin että alkoholin riskikäyttöön Tupakoinnin puheeksiotto Suun terveydenhuollon ammattilaisten on syytä omalta osaltaan puuttua sekä tupakointiin että alkoholin riskikäyttöön Käypä hoito-suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja

Lisätiedot

TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKOIVAN ASIAKKAAN TUKEMINEN JA RIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 3.3.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Tupakoinnin puheeksi ottaminen Vieroittaja viekö tupakointiin

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Espoo 28.1.2015 Ohjelma Ajankohtaiskatsaus tupakka, nuuska ja sähkösavuke Tupakoinnin haitat ja lopettamisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ

PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito

Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito Tupakoimatta leikkaukseen - tieteellinen perusta ja vieroitushoito Tuomas Rosberg LL keuhkosairauksien ja allergologian el osastonylilääkäri K-HKS keuhkosairaudet Tupakan lopetuksen edistäminen Kysy ja

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

PALAAKO? Tupakointitottumukset kaksi vuotta tupakasta vieroituskurssin jälkeen. Opinnäytetyö (AMK) Terveysala. Sairaanhoitaja (AMK)

PALAAKO? Tupakointitottumukset kaksi vuotta tupakasta vieroituskurssin jälkeen. Opinnäytetyö (AMK) Terveysala. Sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyö (AMK) Terveysala Sairaanhoitaja (AMK) 2015 Anna Päivärinta ja Kaisa Ylä-Outinen PALAAKO? Tupakointitottumukset kaksi vuotta tupakasta vieroituskurssin jälkeen OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Jyväskylä 13.5.2014 Ohjelma Riippuvuus Käypä hoito Työkaluja vuorovaikutukseen ja motivaatioon Menetelmäharjoitus/keskustelu

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

SAVUTON VERKOSTO TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖMALLI

SAVUTON VERKOSTO TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖMALLI SAVUTON VERKOSTO TERVEYDENHUOLLON YHTEISTYÖMALLI Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille, PD projektityö Terhi Hakuli proviisori Julkaisua voi tilata osoitteesta: Terhi Hakuli Mannerheimintie

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen 26.9.2014 It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys S2014 ohjelma 8.9. klo

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet)

Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Nuuska ja nikotiiniriippuvuus (tupakkavieroituksen uudet haasteet) Patrick Sandström Vieraileva asiantuntija, THL Erityisasiantuntija, Filha ry Helsinki 1.6.2016 Kohderyhmä kuka vielä tupakoi? Erityisryhmät:

Lisätiedot

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos

Lisätiedot

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla

Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka 2016 Liite 2./Yhteistyötmk 8.6.2016 5 Liite 1 / Khall 26.8.2016 Toimintaohje savuttomuuden edistämiseksi Ristijärven kunnan työpaikoilla Ristijärven kunta savuton työpaikka

Lisätiedot

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen Potilas osastolla/poliklinikalla Lähetteen käsittely, ajanvaraus ja kirje potilaalle Tupakkariippuvuus

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Nicachet 4 mg jauhe suuonteloon, pussi. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Nicachet 4 mg jauhe suuonteloon, pussi. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Nicachet 4 mg jauhe suuonteloon, pussi. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi pussi sisältää 4 mg nikotiinia. Täydellinen apuaineluettelo, ks kohta 6.1.

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä

Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä Nuuskatupakka vahingoittaa elimistöä dos, el Kristiina Patja Johtava ylilääkäri, Kirkkonummen terveyskeskus Tupakka, nikotiini ja media Kenen sanoja valitsemme? Haitallinen - vähemmän haitallinen haitaton?

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija

Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä

Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Kunta savuttomaksi - tukea, tekoja ja yhteistyötä Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 13.9.2013 www.thl.fi/tupakka 1 Päivittäin tupakoivat aikuiset koulutuksen mukaan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Savuton duuni, nuuskaton huuli

Savuton duuni, nuuskaton huuli Savuton duuni, nuuskaton huuli Valo ja Olympiakomitea haastavat jäsenjärjestönsä savuttomiksi ja nuuskattomiksi työpaikoiksi. Mukaan pääsee, kun on henkilöstönsä kanssa sopinut kriteereiden toteutumisesta

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Tupakointi ja riippuvuus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Alueellinen keuhkoahtaumapäivä Hämeenlinna

Tupakointi ja riippuvuus. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Alueellinen keuhkoahtaumapäivä Hämeenlinna Tupakointi ja riippuvuus Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Alueellinen keuhkoahtaumapäivä Hämeenlinna 1.2.2017 Päivittäin tupakoivien miesten ja naisten osuudet (%) ikäryhmittäin 1997 2015

Lisätiedot