Länsi-Suviniitty Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Korttelit ja sekä katualueet

Transkriptio

1 1 (19) Asianumero 3173/ /2017 Aluenumero Länsi-Suviniitty Asemakaavan muutos 40. kaupunginosa, Espoon keskus Korttelit ja sekä katualueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä tammikuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suviniityn alueella osoitteessa Segersveninkatu 1-4. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

2 2 (19) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Miika Ruokonen etunimi.sukunimi@espoo.fi Roni Zein

3 3 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 Alueen nykytila... 5 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT... 7 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta... 9 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET...14 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...14 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...14 Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS...14 Yleisperustelu ja -kuvaus...14 Mitoitus...15 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...16 Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...16 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...16 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...16 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...16 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...16 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 Rakentamisaikataulu SUUNNITTELUN VAIHEET...17 Suunnittelua koskevat päätökset...17 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...17 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...17 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...18 Sivu LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Seurantalomake (lisätään myöhemmin) Havainnekuva Katukartta

4 4 (19) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaavan muutoksen ehdotusaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. Näiden lisäksi alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, jota on ohjeellisena noudatettava.

5 5 (19) 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suviniityn alueella lähellä Espoon keskusta, osoitteessa Segersveninkatu 1-4. Suunnittelualue on nykyisin kokonaan rakentamaton. Alueella on voimassa vuonna 2014 vahvistunut asemakaava, jonka toteutus on käynnistynyt pohjoisen suunnasta. Tavoitteena on, että nyt muutoksen kohteena oleva alue lähtee rakentumaan heti asemakaavan saatua lainvoiman. Suunnittelualueen ja sitä ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa kokonaisuudessaan Espoon kaupunki. Asemakaavan sisältö ja mitoitus Voimassa olevassa asemakaavassa korttelissa sijaitsee autopaikkojen korttelialue (LPA), johon on mahdollisuus rakentaa viisi (V) kerroksinen pysäköintilaitos. Pysäköintilaitokseen sijoitetaan kortteleiden 40190, 40191, 40192, 40195, 40382, pysäköintipaikat. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liiketilojen sijoittuminen pysäköintilaitoksen ensimmäiseen kerrokseen. Pysäköintilaitokseen osoitetaan liiketilaa yhteensä k-m². Suunnitelman mukaan pysäköintilaitoksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu autopesukatu Segersveninkadun puolelle, sekä kivijalkamyymälä Sunantien puolelle. Pysäköintilaitokseen ajetaan Suviniitynpolun kautta voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan muutoksella pysäköintilaitoksen katolle mahdollistetaan aurinkopaneelien tai aurinkokeräinten sijoittaminen. Aurinkopaneelien tuottamaa sähköä on tarkoitus hyödyntää pysäköintilaitoksen toiminnoissa. Asemakaavan muutoksen yhteydessä päivitetään myös alueen pysäköintimääräyksiä. Asuinrakennusten osalta pysäköintimääräystä päivitetään niin, että autopaikkoja on rakennetta 1 autopaikka / 110 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,8 autopaikkaa / asunto. Voimassa olevassa asemakaavassa määräys on ollut 1 autopaikka / 100 k-m 2. Kaavamuutoksen jälkeen pysäköintilaitokseen on mahdollisuus sijoittaa nimeämättömiä paikkoja, joka mahdollistaa 10 % kevennyksen pysäköintipaikkojen määrässä rakennusluvan yhteydessä. Tämä tarkoittaa, että pysäköintiselvityksen mukaan pysäköintilaitokseen rakennetaan yhteensä 180 autopaikkaa ja sinne myönnetään 197 pysäköintilupaa (Kuva 1.). Vuonna 2016 pysäköintimääräystä pävitettiin pohjoispuolen korttelialueille, joten kaavamuutoksella parannetaan alueen tasapuolista kohtelua. Kevennetty pysäköintimääräys mahdollistaa myös asuinrakennusoikeuden kasvun 100 k-m 2 :llä. Rakennusoikeuden määrää nostetaan korttelissa Kaavamuutoksen jäkeen alueen kaikki pysäköintipaikat sijoitetaan muutoksen kohteena olevaan pysäköintilaitokseen. Kaikkien pysäköintipaikkojen sijoittaminen pysäköintilaitokseen vapauttaa lisää pysäköintitilaa yleisen pysäköinnin käyttöön. Osa korttelin korttelialueille osoitetust pysäköintialueesta (LPA) muutetaan yleiselle pysäköinnille (LP) (Kuva 1.). LPA-korttelialueelle varataan tilaa pysäköintilaitoksen liiketiloille 15 autopaikkaa ja 40 polkupyöräpaikkaa. Yleisen pysäköinnin käyttöön vapautuu 7 autopaikkaa. Lisäksi Segersveninkadun varrelle ja katualueen päähän toteutetaan uusia yleisiä pysäköintipaikkoja yhteensä 14 kappaletta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on m 2, josta korttelialueiden osuus on m 2 ja katualueen osuus on m 2. Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on k-m 2, josta asuinrakentamisen osuus on k-m 2 ja liikerakentamisen osuus on k-m 2. Rakennusoikeus kasvaa asemakaavan muutoksella asuinrakentamisen osalta 100 k-m 2 ja liiketilojen osalta k- m 2.

6 6 (19) Kuva 1: Pysäköintipaikkojen sijoittuminen suunnittelun kohteena olevaan pysäköintilaitokseen. Kuvassa keltaisella on osoitettu pysäköintipaikkojen määrä ja suluissa oleva luku kertoo myönnettävien pysäköintilupien määrän. Korttelialueiden sisälle toteutetaan muutamia liikuntaesteisiä paikkoja. Suunnittelun vaiheet Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungilta alueen maanomistajana. Alueelle on tehty esisuunnittelu ja tontinkäyttötutkimus, jonka seurauksena tarve asemakaavan muutokselle on syntynyt. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Osallistusmis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä

7 7 (19) 2 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaavassa kaava-alue kuuluu osaksi Espoon keskuksen keskustatoimintojen aluetta. Keskustatoimintojen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvaan, viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen sekä toimiviin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin, pysäköinnin, huoltoliikenteen ja joukkoliikenteen järjestelyihin. Kuva 2: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 1/2018 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).

8 8 (19) Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Espoon pohjoisosien yleiskaavassa, osa I alue on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi sekä virkistysalueeksi. Kuva 3: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (1/2018) Espoon kaupunki Asemakaava Alueella on voimassa Länsi-Suviniitty niminen asemakaavan muutos, joka on saanut lainvoiman Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja yleiselle pysäköinnille varatuksi alueeksi (LPA) sekä katualueeksi. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat neljän ja viiden kerroksen välillä. Rakennukset tulee sijoittaa kiinni Sunan katualueeseen, joka varmistaa tiiviin katutilan syntymisen alueelle. Pysäköintilaitos on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu viisi kerroksiseksi. Ajo korttelialueille tapahtuu Segersveninkadun kautta.

9 9 (19) Kuva 4: Ote voimassa olevasta asemakaavasta (1/2018) Espoon kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako ja alueen tontit ovat muodostuneet sen mukaisesti Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimuksen. Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee keskimäärin noin 400 metrin etäisyydellä Espoon asemalta aivan Espoon keskuksen palveluiden läheisyydessä. Kauppakeskus Entressen liikekortteli sijaitsee vastapäätä suunnittelualuetta. Suunnittelualue itsessään on tällä hetkellä kokonaan rakentamaton. Alueen puusto on kaadettu ja sille on rakennettu tarvittavaa infrastruktuuria. Suviniityn alue on lähtenyt rakentumaan pohjoisen suunnasta ja rakentamisen on tarkoitus edetä asteittain etelää kohti. Suunnittelualueen on tarkoitus alkaa rakentumaan heti kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Suunnittelualue rajautuu lännestä Sunantien katualueeseen sekä idästä, etelästä ja pohjoisesta Kirstinrinteen virkistys- ja puistoalueeseen. Korttelialueiden välissä kulkee Segersveninkatu, josta kuljetaan korttelialueille.

10 10 (19) Maanomistus Suunnittelualueen ja sitä ympäröivät katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alueen maankäyttö on vielä hyvin keskeneräistä. Suviniityn alueelle on suunniteltu kokonaisuudessaan neljä viisi kerroksisia tiiliverhoiltuja kerrostaloja, jotka tiivistävät Espoon keskuksen kaupunkirakennetta. Alueen pohjoisosan rakennustyöt ovat käynnissä ja osittain myös valmistuneet. Suunnittelualueen länsipuolella, Sunantien varrella on myös tehokasta viisikerroksista rakennuskantaa, jonka tarkoituksena on tiivistää alueen katutilaa. Kauppakeskus Entressen suunniteltu laajennut rajatuu Sunantien reunaan. Suunnittelualueen länsipuolella, Kirstinrinteen virkistysalueiden takana, sijaitsee Suvelan korkeita kerrostaloja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Alueen työpaikat ovat sijoittuneet hyvin voimakkaasti Espoon keskukseen. Espoon keskuksessa sijaitsee useita liikkeitä ja palveluita, jotka työllistävät alueen asukkaita. Espoon keskuksessa sijaitsee myös useita Espoon kaupungin palveluita, joilla on aluetta työllistävä vaikutus. Myös Samarian terveysasema suunnittelualueen läheisyydessä on alueen iso työllistäjä. Yhdyskuntarakenne Suunniteltava alue sijaitsee Espoon keskuksen palveluiden vaikutusalueella. Asemakaavan mukainen tiiliverhoiltu korkea rakennuskanta tukee keskustamaista yhdyskuntarakennetta. Alueen vieressä sijaitsee kauppakeskus Entresse ja Espoon juna-asemalle on matkaa noin 400 metriä. Espoon keskuksessa sijaitsee myös muuta yhdyskuntarakennetta tiivistävää toimintaa, kuten koulukeskus, uimahalli, kirjasto ja terveysasema. Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueelle on laadittu korttelisuunnitelma yhteistyössä arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäen kanssa vuonna Korttelisuunnitelmaa on päivitetty vuonna 2014 yhteistyössä A-konsulttien kanssa. Korttelisuunnitelman tavoitteena on luoda alueelle tiivis tiiliverhoiltu asuinalue, joka rakentuu kiinni Sunantien katutilaan. Alueen toteutus ei ole vielä käynnistynyt, mutta korttelisuunnitelmassa on ohjattu rakentamista hyvin tarkasti. Sunantien toisella puolella sijaitsee myös tiivistä tiiliverhoiltua samantyylistä rakennuskantaa. Sunantien ja Siltakadun kulmaan on suunniteltu kauppakeskus Entressen laajennus kaupallisille palveluille. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Sunantien varressa, joka on paikallinen kokoojakatu Suvelan ja Espoonkeskuksen ympäristössä (Kuva 4.). Alueelta on autolla kohtalaisen nopea pääsy läheisille pääväylille, Tutunväylälle sekä Kehä III:lle. Suunnittelualueen länsipuolella kulkeva pääkatu, Espoonväylä, toimii pääasiallisena pohjois-eteläsuuntaisen yhteytenä yhdistäen Kehä III:n aina Länsiväylälle saakka.

11 11 (19) Kuva 5: Sunantie toimii alueen kokoojakatuna, Espoon asemalle on matkaa noin 400 metriä. Kevytliikenne Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet useaan suuntaan sekä tärkeimmille lähipalveluille. Sunantien varressa kulkee molemmin puolin levetä yhdistetyt jalankuln ja pyöräilyn yhteydet (Kuva 5.). Espoonportin kautta on sujuva jalankulun ja pyöräilyn yhteys junaradan toiselle puolelle. Espoon keskuksen palvelut sekä asema on katutason lisäksi saavutettavissa siltatasosta Kiltaraitin kautta. Radan varren sekä Espoonväylän varren kevyen liikenteen väylät palvelevat myös alueellisia jalankulkijoita tai pyöräilijöitä kaikkiin ilmansuuntiin.

12 12 (19) Kuva 6: Sunantien varrella kulkee jalankululle ja pyöräilylle varattu yhteys. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alue on tällä hetkellä rakentamaton. Valakujan ja Sunantien risteyksen kiertoliittymästä on liittymävaraus myös suunnittelualueelle. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvin joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Aluetta reunustavalta Sunantieltä on suorat Espoon sisäiset bussiyhteydet Espoon keskuksen, Tuomarilan ja Kauklahden suuntiin sekä Helsingin suunnassa Kamppiin sekä rautatieasemalle. Espoon keskuksen juna-asemalle on suunnittelualueelta kävellen matkaa noin metriä. Asemalta on paikallisjunayhteys Kauklahden ja Helsingin suuntiin. Noin 700 metrin päässä sijaitsevalta Espoonväylältä on lisäksi bussiyhteydet mm. Soukkaan, Suomenojalle, Jorviin sekä Matinkylään.

13 13 (19) Palvelut Alueen palvelut ovat keskittyneet Espoon keskuksen alueelle, jonne on suunnittelu-alueelta matkaa noin 400 metriä. Alueen kaksi kauppakeskusta palvelevat alueen asukkaita erittäin hyvin. Alueella sijaitsee myös useita muita kauppoja ja ravintoloita, sekä näitä täydentäviä palveluita. Suunnittelualueelta kilometrin säteellä sijaitsee useita päiväkoteja, joista tällä hetkellä lähin yksityinen päiväkoti sijaitsee Suviniityn alueella. Aivan suunnittelualueen viereen rakennetaan myös uutta kaupungin päiväkotia. Lähimmät suuret koulukeskukset sijaitsevat Espoon keskuksen pohjoispuolella, n. 500 metrin etäisyydellä, sekä Kirstin koulukeskus alueen eteläpuolella, n. 400 metrin etäisyydellä. Samarian terveysasema sijaitsee Espoonväylän varressa alle kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Vanhusten palveluista Vire Koti Muurala sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja Espoon keskuksen palvelutalo junaradan pohjoispuolella n. 600 metrin etäisyydellä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka Luonnonolosuhteet Suunnitelualueen länsipuolella sijaitsee Kirstinrinteen virkistys- ja puistoalue, jossa on luonnonsuojelulain mukainen liito-oravien ydinalue. Suunnittelualueen etelä puolelta kulkee myös liito-oravayhteys lännen suuntaan Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen asuinrakennukset sijaitsevat Sunantien melualueella. Julkisivuihin kohdistuvan melun enimmäisarvot alittuvat nykyisillä liikennemäärillä. Tulevaisuuden liikennemäärien tuomaan melun lisäykseen kuitenkin varaudutaan asettamalla rakennusten julkisivujen äänieristävyysvaatimukseksi 32 db. Pihojen melunsuojauksesta tulee huolehtia esimerkiksi rakennusmassojen sijoittelulla. Asemakaavan muutoksella ei ole tarvetta päivittää alueen melumääräyksiä.

14 14 (19) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa alueen palveluiden laatua ja hyödyntää hybridirakentamista tulevaan pysäköintilaitokseen. Liiketilojen sijoittamisella katutasokerrokseen parannetaan alueen katutilaa ja maisemakuvaa. Liiketilat tuovat elämää Sunantien katualueelle aivan Espoon keskusta-alueen tuntumaan. Aurinkoenergian sijoittamisella katolle, pystytään uusituvia energiamuotoja hyödyntämään pysäköintilaitoksen palveluissa. Nimeämättömien paikkojen sijoittaminen pysäköintilaitokseen mahdollistaa lisätilan syntymisen pysäköintilaitokseen. Suviniityn pohjoispuolen kortteleihin on päivitetty jo aikasemmin sama pysäköintimääräys. Pysäköintinormien päivittäminen mahdollistaa myös kaikkien pysäköintipaikkojen sijoittamisen pysäköintilaitokseen. Kaikkien asukaspaikkojen sijoittaminen pysäköintilaitokseen mahdollistaa tätä kautta uusien yleisten pysäköintipaikkojen syntymisen alueelle Suviniitynpolun varrelle. Tämän lisäksi yleisiä pysäköintipaikkoja sijoitetaan Segersveninkadun varrelle ja päähän. Yleiset pysäköintipaikat palvelevat koko alueen käyttöä ja erityisesti Suviniitynpolun varrella tulevan päiväkodin asiakkaita. Pysäköintilaitoksen julkisivujen on tarkoitus mukailla viereisiä asuinrakennuksia ja porrastua kahdeksi erilliseksi massaksi. Osa julkisivusta toteutetaan asuinrakennusten julkisivuja vastaavana harvamuurauksena ja osa kevyempänä ja ritilämäisenä metalliosana. Porrastus erottaa pysäköintilaitoksen olemuksen selvästi asuinrakennuksista ja korostaa sen merkitystä alueen kaupunkikuvassa. Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Liiketilojen mahdollistaminen pysäköintilaitokseen parantaa Sunantien katutilaa ja tuo alueelle lisää palveluita. Uusi pesulakatu palvelee koko Espoon keskuksen aluetta ja myymälätila erityisesti Suviniityn uusia asukkaita. Yleisten pysäköintipaikkojen lisääntyminen alueella parantaa myös pysäköintimahdollisuutta keskusta-alueella. Osallisten tavoitteet Suunnittelualueen rakentaminen on vasta käynnistymässä, joka tarkoittaa että alueella ei ole juurikaan asukkaita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saapunut yhtään mielipidettä lähialueen asukkailta. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liiketilojen sijoittuminen pysäköintilaitoksen ensimmäiseen kerrokseen. Liiketilalle osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Asemakaavan muutoksen yhteydessä myös pysäköintilaitoksen viherteemasta on luovuttu ja korttelisuunnitelmaa on päivitetty näiltä osin. Kaavamuutoksella pysäköintilaitoksen katolle mahdollistetaan aurinkopaneelien tai aurinkokeräinten sijoittaminen. Aurinkoenergian tuottamaa sähköä voidaan hyödyntää pysäköintilaitoksen palveluissa. Liiketilojen sijoittumisen pysäköintilaitokseen mahdollistaa alueen pysäköintimääräysten muuttaminen, joka on osana asemakaavan muutosta. Pysäköintimääräyksiä muutetaan seuraavasti: Asuinkerrostalojen korttelialueella tulee rakentaa 1 ap / 110 k-m 2 (vanhan kaavan mukainen 1 ap / 100 k-m 2 ), kuitenkin vähintään 0,8 ap / asunto. Jos pysä-

15 15 (19) köintialuelle toteutetaan vähintään 50 autopaikkaa, niin että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan näille nimeämättömille pysäköintipaikoitlle antaa pysäköintimääräyksestä 10 % kevennys rakennusluvan yhteydessä. Uusi pysäköintimääräys tarkoittaa sitä, että pysäköintilaitokseen sijoittuu yhteensä 180 autopaikkaa ja sinne annetaan 197 pysäköintilupaa (kuva 1.). Pysäköintipaikkojen ylibuukkaus tulee mahdolliseksi nimeämättömillä paikoilla. Samanlainen muutos suoritettiin vuonna 2016 alueen pohjoispuolella sijaitseville korttelialueille. Nyt tehtävällä muutoksella parannetaan alueen tasapuolista kohtelua pysäköintipaikkojen osalta. Pysäköintimääräyksen keventäminen mahdollistaa 100 k-m 2 :n lisäyksen asuinrakennusten rakennusoikeuteen. Nykyiset kerrosneliömetrimäärät on mitoitettu pysäköintilaitosten kapasiteetin mukaan. Lisääntyvä asuinrakennusoikeus sijoitetaan kortteliin Rakennusoikeuden muutos on huomioitu myös päivitetyssä korttelisuunnitelmassa. Pysäköintimääräysten muuttaminen vapauttaa myös osan korttelialueille osoitetuista pysäköintialueista (LPA) yleisen pysäköinnin käyttöö (LP). Asemakaavan muutoksen seurauksena alueelle tulee 7 uutta yleistä pysäköintipaikkaa Suviniitynpolun varrelle. Yleiset pysäköintipaikat palvelevat esimerkiksi Suviniityn päiväkodin liikkennettä. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m 2. Kokonaiskerrosala on k-m 2, josta asuinrakennusten osuus on k- m 2 ja liikerakentamisen osuus 1 500k-m 2.. Asemakaavan muutoksen myötä alueen rakennusoikeus kasvaa k-m 2 (liikerakennusoikeus k-m 2 ja asuinrakennusoikeus 100k-m 2 ). Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialueet säilyvät lähes ennallaan asemakaavan muutoksen yhteydessä. Korttelin käyttötarkoitus muuttuu AK1 -> AK. Voimassa olevassa asemakaavassa alueelle on saanut sijoittaa palveluasuntoja ja niihin liittyviä palvelutiloja enintään 10 % rakennusoikeudesta. Asemakaavan muutoksen jälkeen kortteliin sijoittuu pelkästään tavallista asuinrakentamista. Korttelin rakennusoikeus kasvaa 100 k-m 2 pysäköintimääräysten keventämisen johdosta. Rakennusalat tai rakennusten kerrosluvut eivät muutu asemakaavan muutoksella. Korttelin LPA-korttelialueelle on asemakaavan muutoksen jälkeen mahdollisuus sijoittaa liiketiloja k-m 2. Pysäköintilaitoksen kerrosluku on viisi kerrosta ja liiketilat sijoittuvat laitoksen ensimmäiseen kerrokseen. Pysäköintilaitoksen julisivut on porrastettu kahdeksi massaksi kahdella erilaisella julkisivumateriaalilla. Tavoitteena on, että pysäköintilaitos sopii alueen kaupunkikuvaan, mutta erottuu kuitenkin selvästi omana rakennuksena viereisistä asuinrakennuksista. Muut alueet Asemakaavan muutoksella alueelle tulee lisää yleisiä pysäköintipaikkoja. Segersveninkadun varrelle toteutetaan neljä uutta pysäköintipaikkaa ja katualueen pääty säilyy myös yleisenä pysäköintinä. Osa LPA-korttelialueesta muutetaan myös yleiselle pysäköinnille, joka mahdollistaa alueelle 20 uutta yleistä pysäköintipaikkaa.

16 16 (19) Liikenne Alueen liikennejärjestely säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Uuden pesulakadun ajo tapahtuu Segersvenikadun kautta. Asuinrakennusten kaikki pysäköintipaikat sijoittuvat korttelin pysäköintilaitokseen. Liiketilojen pysäköintipaikat sijoittuvat Suviniitynpolun pysäköintialueelle. Yleiset pysäköintipaikat sijoitetaan Segersveninkadulle, sekä Suviniitynpolun yleiselle pysäköintialueelle Palvelut Asemakaavan muutokella korttelin pysäköintilaitokseen sijoittuu liiketiloja sen ensimmäiseen kerrokseen. Suunnitelmien mukaan ensimmäiseen kerrokseen sijoituu pesulakatu, jonne ajo tapahtuu Segersveninkadun kautta, sekä kivijalkamyymälä, jonne kuljetaan Sunantien kautta. Liiketilojen kokonaisrakennusoikeus on k-m Yhdyskuntatekninen huolto Alueen kunnallistekniikka rakennetaan ennen muuta rakentamista. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma on laadittu edellisen asemakaavan yhteydessä Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on savimaata ja sen rakennusluokka on 5A (erittäin vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö). Alueen rakentaminen vaatii paaluperustusta ja kantavaa alapohjaa. Katujen rakentaminen vaatii mahdollisesti kalkkibilaristabilointia. Ympäristön häiriötekijät 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Liiketilojen sijoittuminen pysäköintilaitokseen elävöittää alueen yhdyskuntarakennetta ja luo erityisesti Sunantien varrelle kaupunkimaista katutilaa. Hybridirakentaminen pysäköintilaitokseen parantaa sen kaupunkimaista ilmettä. Myymälätila palvelee erityisesti Suviniityn asukkaita ja parantaa samalla Espoon keskusta-alueen palvelurakennetta. Nimeämättömien pysäköintipaikkojen käyttäminen tukee myös voimakkaasti keskustamaista ajattelua autottomassa ympäristössä. Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Uusi pesulakatu lisää alueen liikennettä vähäisessä määriin. Toisaalta alue ei ole vielä rakentunut, joten pääasiallinen liikenteen lisäys muodostuu alueen uusista asukkaista. Segersveninkadulta kuljetaan pesulakadun lisäksi myös pysäköintilaitokseen. Lisäksi kadun varrella sijaitsee yleisiä pysäköintipaikkoja. Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan muutoksella ei ole merkitystä alueen luontoarvoihin. Alueen suurimmat luontoarvot sijaitsevät suunnittelualueen vieressä Kirstinrinteen virkistysalueella. Edellisen asemakaavan yhteydessä on tutkittu mm. aluuen liitooravayhteydet. Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan muutoksella ei ole suuria vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Palveluiden lisääntyminen lisää alueen mahdollisuuksia. Lähipalvelut helpottavat ainakin vanhempia väestöryhmiä käyttämään palveluita.

17 17 (19) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos mahdollistaa liiketilojen sijoittumisen pysäköintilaitokseen. Liiketiloilla pystytään kattamaan osittain pysäköintilaitoksen kustannuksia. Alueen kaavatalous paranee asemakaavan muutoksen seurauksena. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Asemakaavan muutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti [ ]. Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Luotosen ja A- konsulttien kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut kaavoitusinsinööri Miika Ruokonen. Kaavan valmistelussa on ollut mukana myös suunnitteluinsinööri Roni Zein. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Pysäköintilaitokseen sallittu liiketila mahdollistaa erilaisten toimijoiden sijoittumisen alueelle. Nykyisen suunnitelman mukaan pysäköintilaitokseen sijoittuu pesulakatu sekä pieni myymälä. Pesulakatu voidaan toteuttaa myös muunlaisena liiketilana.

18 18 (19) Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 30 :n mukaisesti nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty yhtään mielipidettä Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutoksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutos nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.

19 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Miika Ruokonen Kaavoitusinsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja