Planeettavaihteet - rakenne, vikaantuminen ja havainnointimenetelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Planeettavaihteet - rakenne, vikaantuminen ja havainnointimenetelmät"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI NRO BTUO Planeettavaihteet - rakenne, vikaantuminen ja havainnointimenetelmät Tilaaja: Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka VTT TUOTTEET JA TUOTANTO

2

3 2 (16) Alkusanat Tämä raportti on laadittu Tekesin, teollisuusyritysten ja VTT:n rahoittamaan projektiin Teollisuuden käynnissäpidon prognostiikka (PROGNOS). Raportti on osa projektin Servo-casea. Kirjoittajat kiittävät projektiin osallistuneita tahoja työtä kohtaan osoitetusta mielenkiinnosta sekä projektille annetusta taloudellisesta ja teknisestä tuesta. Espoo, Maaliskuu 2005 Tekijät

4 3 (16) Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Planeettavaihteet Rakenteet Planeettavaihteiden perustyypit Tehonsiirto ja hyötysuhde Rajoituksia Vaurioituminen Hammasvauriot Hammaspyörästöt Puutteellinen voitelu Havainnointimenetelmät Hammasvaurioiden havainnointimenetelmiä Planeettavaihdevaurioiden havainnoinnin erityspiirteitä 13 3 Yhteenveto 14 Lähdeviitteet 15

5 4 (16) 1 Johdanto Planeettavaihteiden tyypillisiä käyttökohteita ovat auto-, ilmailu- sekä erilaiset teollisuussovellukset. Planeettavaihteilla saavutetaan perinteisiin rinnakkaisakselisiin vaihteisiin verrattuna useita käyttöä edistäviä edullisia ominaisuuksia, joita ovat mm. planeettaratkaisun kompaktisuus, moninkertainen pyörimisnopeuden alennus sekä edullisemmat laakerivaateet [Yuksel & Kahraman 2004]. Tyypillinen esimerkki planeettavaihteiden käyttökohteista ovat automaattivaihteistot ja robottien toimilaitteet. Yksinkertaisessa planeettavaihteessa on aurinko- ja rengaspyörä sekä joukko identtisiä, hammastettuja planeettapyöriä. Planeettapyörät ovat yhtäaikaisesti rynnössä sekä aurinko- ja rengaspyörän kanssa. Planeettavaihteissa dynaamisten vasteiden analysointi ja hallinta on oleellista. Planeettavaihteissa dynaamiset ominaisuudet (kuorman jakautuminen) ovat teoriassa perinteisiin, rinnakkaisakselisiin vaihteisiin verrattuna edullisempia. Käytännössä planeettavaihteen värähtelyiden ja melun hallinta on ensisijainen haaste. Samanaikaisista hammasrynnöistä syntyvät dynaamiset kuormitukset kulkeutuvat vaihteen kantaviin rakenteisiin, joihin kertyvät suuret kuormitusvaihtelut voivat pahimmillaan lyhentää hampaiden ja vaihteen laakereiden kestoikää. Haasteena on paikantaa alkava vikaantuminen vaihteen muista herätteistä. Tässä raportissa selvitetään ensin planeettavaihteiden perustoimintaperiaatteet ja hammasvaihteiden tyypillisimmät vikaantumistyypit sekä käydään läpi erilaisia, vaihteiden toimintakunnon havainnointiin soveltuvia mittaus- ja analyysimenetelmiä. 2 Planeettavaihteet 2.1 Rakenteet Perinteisissä, rinnakkaisakselisissa vaihteissa kaikki hammaspyörät ovat ainoastaan kiinteän rungon suhteen kiertyviä ja kiertymisakselit kiinteitä. Planeettavaihteissa esiintyy lisäksi sellaisia pyöriä, jotka pyöriessään oman akselinsa ympäri kiertävät samalla keskusakselin ympäri. Planeettavaihteeksi nimitetään lisäksi sellaisia pyörästöjä, joissa planeetat eivät kierrä, mutta joilla pyörästöjä on useita jakautuneena yhteisen keskusakselin ympärille. Planeettavaihteita, joissa planeetat eivät kierrä keskusakselin ympäri kutsutaan toimintansa mukaisesti lepoplaneettapyörästöiksi tai perusvaihteiksi (Kuva 1). Suurimmat ja nopeimmat planeettavaihteet ovat aina perusvaihteita. [Mantovaara 1985]

6 5 (16) Ulkopuolinen keskuspyörä (rengaspyörä) Sisäpuolinen keskuspyörä (aurinkopyörä) Kuva 1. Lieriöplaneettavaihteen perusmuoto. Lepoplaneettapyörästöissä kannatinakseli S on kiinteä (ω 3 = 0), alennus- ja ylennysvaihteissa rengaspyörä on kiinteä (ω 2 = 0) [Mantovaara 1985] Planeettavaihteiden perustyypit Planeettavaihteiden pyörästöt voidaan periaatteessa tehdä kaikista tunnetuista hammaspyörätyypeistä. Käytännössä planeettapyörästöjä on tehty vain lieriö- ja kartiopyöristä. Yleisempiä ovat lieriöplaneettavaihteet. Hammastetuissa kartiopyöräplaneettavaihteissa planeettapyörien akselit leikkaavat yleensä kohtisuorasti keskusakselin (esim. ajoneuvojen tasauspyörästöt). Kaikille planeettavaihteiden perusmuodoille yhteistä on, että kannatinpyörän kehänopeus jakautuu tasan molemmille keskuspyörille ja kannatinpyörän kehänopeus on keskuspyörien kehänopeuksien keskiarvo [Mantovaara 1985]. Planeettavaihteiden perustyypeillä, joissa keskuspyörät koskettavat planeettapyöriin samalta puolelta, on mahdollista toteuttaa hyvinkin suuria välityssuhteita, jopa yli Suurilla välityssuhteilla vaihteiden hyötysuhteet ovat kuitenkin rajoittuneita. Planeettapyöriä samalta puolelta käyttäviä pyörästöjä kutsutaan myös Ferguson-vaihteeksi (Kuva 2). Pääasiallinen sovellusala Ferguson-vaihteilla on asteikko- ja säätövaihteet, joissa hyötysuhteella ei ole suurta merkitystä [Mantovaara 1985]. Kuva 2. Ferguson-vaihde, jossa on porrastetut pyörät [Mantovaara 1985]. Planeettavaihteita voidaan konstruktiivisesti yhdistää ns. yhdistetyiksi planeettavaihteiksi. Tyypillisimpiä yhdistettyjä planeettavaihdetyyppejä ovat Wolfrom-vaihde, alennus- ja peruutusvaihde sekä differentiaalivaihde. Yksinkertaisin näistä yhdistetyistä tyypeistä on

7 6 (16) Wolfrom-vaihde. Se voidaan muodostaa Ferguson-vaihteesta tekemällä kannatinpyörä vapaaksi ja lisäämällä ensiöpyöräksi toisiin planeettapyöriin sisäpuolelta koskettava keskuspyörä. Wolfrom-vaihteella on huomattavasti parempi hyötysuhde kuin vastaavalla välityssuhteella toimivalla Ferguson-vaihteella. Alennus- ja ylennysplaneettavaihteissa on kaksi vaihtoehtoisesti kiinteäksi kytkettävää keskuspyörää. Eteenpäinajo ja peruutus saadaan samalla välitysportaiden lukumäärällä. Vaihde konstruoidaan siten, että harvemmin käytetylle suunnalle (yleensä peruutus) tulee huonompi hyötysuhde. Alennus- ja ylennysvaihdetyyppiä käytetään ajoneuvojen automaattivaihteistoissa ja merivaihteissa [Mantovaara 1985]. Differentiaalityyppisissä planeettavaihteissa teho haarautetaan toisiopuolen pyörille ja summataan toisiopuolen akselille. Koska tehojen jakautumista tapahtuu kaikissa planeettavaihteissa, paras differentiaalivaihteiden tuntomerkki on se, että kaikki planeettapyörästön osat ovat pyöriviä. Kun differentiaalivaihteessa korvataan vaihteen ensiöpuolella oleva pyöräpari portaattomasti säädettävällä vaihteella (esim. kitkapyörävariaattori), tuloksena on differentiaalivariaattori. Vain differentiaalivariaattoreilla sekä Ferguson- tai Wolfrom-vaihteiden periaatteella toimivilla planeettavariaattoreilla voidaan toteuttaa nollapistesäätö. Nollapistesäädössä toisioakseli voidaan pysäyttää ja pitää kuormitettuna pitkiäkin ajanjaksoja toiminnan säilyessä yhtä pehmeänä ja rauhallisena kuin muissa säätöasennoissa Tehonsiirto ja hyötysuhde Perinteisissä, rinnakkaisakselisissa vaihteissa vaihteen ensiöteho siirtyy yksikäsitteisesti hammas- tai kitkakosketuksen välityksellä toisioakselille. Planeettavaihteissa kosketuksia kuormittava vierintäteho ei ole aina vaihteen läpi menevän tehon suuruinen. Vierintäteho voi olla vaihteen läpi menevään tehoon nähden joko pienempi tai suurempi. Erotus riippuu mm. pyörien ja renkaiden vierintätehosta sekä kytkintehosta. Kytkinteho saadaan vähentämällä vierintäteho kokonaistehosta. Vierintätehon ollessa vaihteen läpi menevää tehoa suurempi, nimitetään erotusta kiertäväksi eli sokeaksi. Kiertävää tehoa esiintyy erityisesti differentiaalija Ferguson-vaihteissa [Mantovaara 1985]. Kosketus- ja kontaktikohtien kitkahäviöt ovat verrannollisia vierintätehoon Kytkinteho siirtyy yleensä häviöttömänä. Yleisesti ottaen lieriöplaneettavaihteen perusmuodossa vierintätehojen summa on vähintään läpimenevän tehon suuruinen. Vierintätehojen summa kasvaa planeettapyörien koon kasvaessa. Planeettapyörien pienuus ei kuitenkaan aina ole optimaalista, sillä pienennettäessä välityssuhde lähestyy ääriarvoa 2. Kitkahäviöt, niiden etumerkistä riippumatta vähentävät aina planeettavaihteen hyötysuhdetta. Hyötysuhde riippuu sekä vaihteen välityssuhteesta että vaihteen pyörästötyypistä (Kuva 3). Paras hyötysuhde saavutetaan alennusvaihteilla ja perusvaihteilla. Näiden jälkeen tulevat hyötysuhteen alenevassa suuruusjärjestyksessä yhdistetyt vaihteet, Wolfrom- ja Fergusonvaihteet [Mantovaara 1985]. Suuremmilla välityssuhteilla hyötysuhde laskee. Välityssuhdeluvusta 5 lähtien planeettavaihteissa käytetyn pyörästön tyyppi on hyötysuhteen kannalta merkitsevämpi kuin vierintäkosketuksen laatu.

8 7 (16) Kuva 3. Planeettavaihteiden vierintähyötysuhteet. a) Moniportaiset alennusvaihteet, b) moniportaiset lepoplaneettavaihteet, h) yhdistetyt vaihteet, z) Wolfrom-vaihteet ja ö) Ferguson-vaihteet [Mantovaara 1985]. Vaihteiden hyötysuhteen määrittämiseksi löytyy valmiita yhtälöitä kasikirjoista, mutta ne antavat usein todellisia arvoja suurempia lukuja. Syynä ovat pyörästöjen ilmanvastukset ja laakerihäviöt. Niitä ei huomioida yhtälöissä, kuten ei myöskään planeettapyörien keskipakovoimia ja hyrrämomentteja. Luotettavimmin hyötysuhde voidaan laskea määrittämällä ensin kaikki häviöt erikseen ja sitten vähentää häviösumma ensiötehosta Rajoituksia Planeettavaihteet tarjoavat useita käyttö- ja laskennallisia etuja perinteisiin vaihteisiin nähden. Ne voidaan rakentaa kooltaan pienemmiksi kuin vastaavan välityssuhteen ja tehon siirtävät perinteiset rinnakkaisakseliset vaihteet. Muita etuja ovat mm. tehon jakautuminen, suuret välityssuhteet ja kompakti rakenne [Mantovaara 1985, Yuksel & Kahraman 2004]. Hyvistä, planeettavaihteita koskevista ominaisuuksista huolimatta planeettavaihteilla on joukko ominaisuuksia, joita pidetään enemmän epätoivottavina. Näitä ovat [Mantovaara 1985, Stiesdal 1999]: Sisä- ja ulkokeskuspyörien hammaslukujen summasta jaettuna pyörien lukumäärällä täytyy tulla parillinen luku.

9 8 (16) Jos kannatinpyörän lisäksi vähintään toinen keskuspyörä on laakeroitu runkoon tai jos planeettapyöriä on enemmän kuin kolme, sijaintitoleranssien ja hammastuksen jakovirheiden takia kehävoima ei jakaannu tasan kaikkien planeettapyörien kesken. Hampaiden ja hammaspyöräryhmien ryntöiskujen synnyttämät ilmiöt ja vasteet ovat monimutkaisempia kuin normaaleissa, rinnakkaisakselisissa lieriövaihteissa. Vaihteiden värähtelydynamiikka on haasteellista. Ulkopuolisen keskuspyörän sisähammastuksen työstäminen vinoksi vaatii erityiskoneita. Vinon hammastuksen synnyttämät aksiaalivoimat ovat planeettapyörien laakeroinnin ja laakeroimattomien keskuspyörien kannalta hankalia. Vaihteen suljettu ja kompakti rakenne haittaa vaihteesta syntyvän hukkalämmön siirtymistä planeettavaihteesta ympäristöön (nyrkkisääntö kaikille vaihteille: jokaisella siirtoasteella noin 1 % tehosta häviää hukkalämpönä). Suurissa planeettavaihteissa voidaan käyttää nuolihammastusta, jolla voidaan kompensoida aksiaalivoimat (esim. suuritehoiset erikoisvaihteet laivoihin). Pienehköissä planeettavaihteissa nuolihammastuksen toteuttaminen tulee liian kalliiksi. Yleensä planeettavaihteissa on suorat hampaat. Suorahampaiset vaiheet aiheuttavat enemmän melua eivätkä käy yhtä tasaisesti kuin vinohampaiset vaihteet, joissa seuraava hammas tulee kontaktiin ja aloittaa kuormankannon ennen kuin edellinen hammas irtoaa kontaktista. Planeettavaihteiden rajoituksista johtuen planeettavaihteita käytetään yleensä osana vaihdeyhdistelmiä, jossa nopeimmat portaat ovat vinohampaisia lieriöpyöräpareja ja hitaammat suorahampaisia planeettavaihteita. 2.2 Vaurioituminen Planeettavaihteissa käytettävien hammaspyörien, akseleiden ja laakerointien mahdolliset perusvikaantumismekanismit ovat samankaltaisia muiden hammaspyörävaihteiden kanssa. Hammasvaihdetyypeistä riippumatta teho vaihteen läpi välitetään hammaspyöräkontaktien ja hammasrynnön kautta ensiöakselilta vaihteelta lähtevälle toisioakselille. Hampaat kuluvat ja väsyvät vaihteella vallitsevan tilanteen ja kuormituksen mukaisesti. Vaihteiston vikojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti kuormitustekijät. Tyypillisesti vika kehittyy vähitellen paikallisesta viasta koko hammaspyörästöä koskevaksi. Äärimmäisessä tapauksessa hammaspyörät saattavat murtua. Hammaspyörästö voi myös vioittua esimerkiksi valmistuksen, kuljetuksen tai asennuksen aikana tapahtuneiden käsittely- ja toimintavirheiden vuoksi. Seuraavassa on esitetty hammaspyörän vauriotyypit (Taulukko 1) ja vaurioiden syiden jakautuminen (Taulukko 2) [Kleemola 2002]. Taulukko 1. Hammaspyörän vauriotyypit. VAURIOTYYPIT: Osuus [%] Väsymismurtuma 36.8 Ylikuormitusmurtuma 20.1 Hampaan pinnan kuoppautuminen ja/tai kuoriutuminen 19.7 Abrasiiviinen kuluminen 10.3 Plastinen virtaus 5.3 Hampaan lohkeaminen 4.3 Adheesiokuluminen 2.9 Muut vauriotyypit 0.6 Yhteensä 100

10 9 (16) Taulukko 2. Hammaspyörän vaurioiden syiden jakautuminen. VAURIOIDEN SYYT: Osuus [%] Jatkuva ylikuormitus 25.0 Virheellinen kokoonpano 21.2 Lämpökäsittely 16.2 Iskukuormitus 13.9 Virheellinen voitelu 11.0 Suunnitteluvirhe 6.9 Valmistukseen liittyvä syy 1.4 Materiaalista johtuva syy 0.8 Muut syyt 3.6 Yhteensä Hammasvauriot Hammaspyörät suunnitellaan noin 1 %:n vaurioitumistodennäköisyydellä tietylle ennalta määritetylle kestoiälle. Hammaspyörien on toimittava tyydyttävästi myös vaaditun kestoiän loppupuolella ja suurin osa hammaspyöristä toimii moitteetta huomattavasti yli laskennallisen kestoiän [Kleemola 2002]. Hampaissa tapahtuu aina normaalia kulumista, jonka seurauksena hammastuksesta häviävät työstöjäljet (esim. jyrsintä, hionta, ja kaavinta), pinnan lokaalit huippukohdat muokkautuvat, pinnankarheus pienenee, samalla hammaskyljen pinta muuttuu sileäksi ja kiiltäväksi. Normaali kuluminen johtuu pääasiassa siitä, että hammaskylkien väliin ei aina muodostu riittävää voitelukalvoa esimerkiksi sopimattomien hammaskylkien liuku- ja vierintänopeuksien seurauksena. Normaali kuluminen ei vaikuta hammaspyörien kestoikään Tahmautuminen Tahmautuminen on voimakasta adheesiota (tarttumista), joka syntyy hammaspyöräparin metallisten kosketuksien yhteydessä ja jossa metallia siirtyy hammaspinnasta toiseen. Kuorman kasvaessa tai helposti leikkautuvien pintakalvojen puuttuessa pinnankarheuden ulokkeiden alla olevat plastisoituneet alueet laajenevat niin paljon, että ne yhtyvät toisiinsa [Kleemola 2002]. Tällöin koko pintakerros plastisoituu ja pinnat tahmautuvat toisiinsa. Tyypillisesti tahmautumisvaurioita esiintyy hammaskärjissä, hampaan tyviosassa tai molemmissa [Sivonen 1998] Plastinen muodonmuutos Plastinen muodonmuutos on pysyvää, jota esiintyy kun jännitys ylittää materiaalin myötölujuuden. Sitä voi esiintyä kosketuksessa olevan hampaan kyljen pinnalla tai pinnan alla, kun hammas on kovan jännityksen alaisena, tai hampaan tyvessä, kun siihen vaikuttaa korkea taivutusjännitys. Suuren plastinen muodonmuutoksen seurauksena hampaaseen voi syntyä kuormituskeskittymiä ja murtumia. Lopulta hammas voi rikkoutua jos hammaspyöriä on kuormitettu liikaa. Tällöin yleensä useimmat tai kaikki hampaat vaurioituvat [Kleemola 2002].

11 10 (16) Pinnan väsyminen Toistuvat jännitystilat voivat aiheuttaa materiaalin pintaan tai pinnan alle väsymissäröjä ja irrottaa hampaan pinnasta kulumispartikkeleja. Kuoppaantuminen (pitting) on yksi pinnan väsymisen ilmentymismuoto [Kleemola 2002, UTM 2004]. Kuva 4 esittää kuoppautunutta hammaspyörää. Kaikissa kosketustapauksissa ei synny suoraan kulumispartikkeleita, vaan niiden syntyminen vaatii tykyttävää tai vaihtuvaa pitkäaikaista rasitusta [DeLange 2005]. Mikäli kuluminen ei ole selvästi abrasiivista tai adhesiivista, on useimmiten kyseessä pintakerroksen väsyminen. Tyypillinen väsymiskulumistilanne syntyy loppuunkäytetyissä kuula- ja rullalaakereissa, raskaasti kuormitetuissa hammaspyörissä ja muissa suuren Hertz'in pintapaineteorian mukaisissa sovelluksissa. Kuva 4. Pinnan väsymisen vuoksi kuoppautuneita hammaspyörän hampaita [UTM 2004] Säröily Hammasvaihteen hampaan juuressa esiintyvät säröt aiheutuvat ylisuuresta taivutusjännityksestä. Säröilyä voi esiintyä muuallakin hammaspyörässä johtuen mekaanisista jännityksistä, lämpöjännityksistä, materiaalivirheistä tai vääränlaisesta käytöstä. Säröjä saattaa syntyä myös materiaalin lämpökäsittelyssä, kun materiaalia karkaistaan Murtuminen Kun hammaspyörää ylikuormitetaan, siinä saattaa esiintyä voimakasta kulumista ja hammaspyörään saattaa tulla plastisia muodonmuutoksia ja/tai se saattaa murtua. Murtuminen voi olla haurasmurtuminen tai sitkeämurtuminen (ductile). Sitkeämurtumista edeltävät huomattavat plastiset muodonmuutokset ja haurasmurtumista pienemmät plastiset muodonmuutokset. Väsymisvauriot yleensä kulminoituvat murtumiseen, kun väsymismurtuma kasvaa pisteeseen, jossa hammas ei enää pysty kantamaan kuormaa. Tällöin jäljellä oleva materiaali ylikuormittuu ja vaurioituminen on väsymismurtumisen aiheuttama seuraus [DeLange 2005, Kleemola 2004, Alban 1993].

12 11 (16) Taivutusväsyminen Taivutusväsyminen kostuu kolmesta vaiheesta: 1) särön ydintyminen, 2) särön kasvu ja 3) murtuminen. Yleensä hammaspyörän väsymiselinikä on tullut täyteen jo vaiheiden 1) ja 2) aikana. Kun särö on saavuttanut kriittisen kokonsa tapahtuu murtuminen [Kleemola 2002]. Ensimmäisessä vaiheessa jännityshuiput eivät ylitä hampaan myötölujuutta. Plastisia muodonmuutoksia saattaa esiintyä paikallisissa jännityskeskittymissä, kuten lovissa, raerajoilla tai sulkeumissa. Toisessa vaiheessa särö alkaa kasvaa raerajoilla kohtisuoraan suurimpaan vetojännitykseen nähden. Särön kasvun aikana syntyy särön kärjessä pienellä alueella plastisia muodonmuutoksia. Tämä tapahtuu yleensä ilman suuria plastisia muodonmuutoksia. Kolmannessa vaiheessa hammas tai sen osa irtoaa (Kuva 5). Kuva 5. Taivutusväsymällä murtunut hammas [Hess 2004] Hammaspyörästöt Hammaspyörien keskinäinen yhteensopivuus, vuorovaikutus, sijainti ja asemointi ovat tekijöitä, jotka voivat ollessaan puutteellisia vaikuttaa huomattavasti hammaspyörien kestoikään [Alban 2005]. Keskinäiseen toimintaan liittyviä virhetiloja ovat mm. hammaspyörien epäkeskeisyydet, liialliset hammasvälykset tai akselin yhdensuuntaisuus- ja linjausvirheet. Näistä hammaspyörän linjausvirhe muodostuu siitä, että hammaspyörä ei ole kohtisuorassa asennettuun akseliin nähden mm. vinoksi poratun akselireiän tai hammaspyörän väärän kiilauksen vuoksi. Hammaspyörästöjen keskinäisiin vuorovaikutuksiin liittyvien eitoivottujen ominaisuuksien kasvaessa, kasvavat myös hampaiden ja/tai hammaspyörien vaurioitumistodennäköisyydet. Vuorovaikutus- ja yhteensopivuusvirheet eivät itsessään ole vauriomekanismeja, mutta jouduttavat niiden ilmaantumista. Kohteesta ja tilanteesta riippuen varsinainen vauriomekanismi voi olla yksittäinen mekanismi tai mekanismien yhdistelmä Puutteellinen voitelu Voitelun tavoitteena on hammaspyörien kulumisen ja niiden välisen kitkan pienentäminen. Kitkan ja kulumisen kannalta on edullisinta, että kosketuksissa olevat hammaspinnat erotetaan toisistaan voiteluainekalvolla. Puutteellinen voitelu voi olla seurausta liian pienestä voiteluaineen määrästä kosketuspinnoilla tai voiteluaineen liiallisesta lämpötilan noususta,

13 12 (16) joka vaikuttaa voiteluaineen viskositeettiin. Viskositeetin muuttuminen johtaa voitelukalvon ohentumiseen eikä voitelukalvo enää suojaa kunnolla hammaspyörän aktiivista hammaspintaa. Tällöin puhutaan niin sanotusta rajavoitelusta. Osa kuormasta välittyy voitelukalvon kautta ja osaksi myös pintojen välisen kosketuksen kautta. Puutteellisessa voitelussa pinnankarheuksien huiput ovat suoraan metallikosketuksessa. Tällöin kitka suurenee, syntyy kulumista ja pahimmillaan pintavaurioita [Alban 1993]. 2.3 Havainnointimenetelmät Hammaspyörien vaurioitumista voidaan havainnoida ja seurata useilla eri menetelmillä ja osin riippumatta siitä, onko vaihde normaali, rinnakkaisakselinen hammasvaihde vai planeettavaihde. Taustalla oleva vauriomekanismi on usein samanlainen, vaikka ympäristö on toinen. Tyypillinen mittausmenetelmä hammasvaihteiden vikaantumisen valvonnassa on kiihtyvyysantureilla suoritettava värähtelymittaus. Kiihtyvyysanturit voidaan asentaa vaihteen laakerille ja/tai vaihteen runkoon, ideaalitilanteessa lähelle vaihteen pyörivän liikkeen tukipisteitä. Yksinkertaisimmillaan valvonnassa riittää pelkkä värähtelyn kokonaistason seuranta, mutta esimerkiksi hammasvaihteilla hammasryntöjen värähtelydynaamiset ilmiöt ovat niin monipuoliset, että kokonaistason valvonta ei yksin ole riittävä. Vaihteiden valvontaan tarvitaan tehokkaampia menetelmiä. Hammaspyöräparien tyypillisimmät vauriomekanismit (väsymis- ja ylikuormitusmurtuma, hampaan pinnan kuoppautuminen ja/tai kuoriutuminen, abrasiiviinen kuluminen, plastinen muodonmuutos, hampaan lohkeaminen, adheesiokuluminen, jne.) muuttuvat suurelta osaltaan havaittaviksi vasta silloin, kun vikaantumisen seurauksena hammaskontaktiin syntyy jokin normaalista hammaskontaktista poikkeava epäjatkuvuuskohta. Epäjatkuvuuskohta on tyypillisesti ja erityisesti vian alkuvaiheessa lyhyt metalli-metalli-kontakti, mutta se voi olla myös esim. väsymisen seurauksena tapahtuva hampaan normaalista poikkeava joustaminen tai taipuminen, jonka seurauksena tehonsiirto vaihteen hammaskontaktista toiseen siirryttäessä jakautuu epätasaisesti. Seuraavassa on esitetty menetelmiä, jotka soveltuvat hammaskontaktissa tapahtuvien dynaamisten muutosten havainnointiin Hammasvaurioiden havainnointimenetelmiä Tahdistettu aikasignaali Mittaamalla värähtelymittausten rinnalla akseleiden pyörimisnopeutta esim. optisella pulssianturilla (tms. takometrilla) voidaan eri mittaustulokset tahdistaa samanvaiheisiksi toisiinsa nähden. Signaalien samanvaiheisuus mahdollistaa sen, että mitatut aikasignaalit voidaan keskiarvoistaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Keskisarvoistamalla toisiinsa nähden tahdistettuja värähtelykiihtyvyyssignaaleita mittausten signaali-kohina -suhdetta voidaan parantaa. Tällöin mittauksista on mahdollista saada esille myös pienet, keskiarvoistamattomana kohinatason alapuolella olevat hammaskontakteihin liittyvät muutokset ja laskea signaaleista vaihetiedon avulla viallinen hammaskontakti [Choy et al. 1996; Kerkkänen et al. 1990; Samuel et al. 2003; MacFadden 2000]. Spektrianalyysi Mitatusta kiihtyvyyssignaalista voidaan laskea signaalin spektri, jolla voidaan tarkastella signaalin taajuusominaisuuksia. Tyypillisesti laajakaistaisiesta, korkeataajuisista mittauksista

14 13 (16) lasketuista mittaspektreistä on haasteellista nähdä vaihteiston alkavaa vaurioitumista, sillä taajuusresoluutio ei ole usein riittävä erottelemaan yksittäisiä hammaskontakteja. Mittausten taajuusresoluutiota voidaan parantaa mittaamalla useampi näytepiste. Pyörimisnopeus pitää olla mittausjakson aikana vakio. Fokusoimalla mittaus ryntötaajuuksille voidaan vikaantuminen havaita spektreistä tarkastelemalla värähtelykomponentteja spektrin ryntötaajuuden ympäristössä [Choy et al. 1996; Kerkkänen et al. 1990]. Erityisesti ensiö- ja toisioakselin pyörimistaajuudella olevien sivunauhojen voimistuminen ryntötaajuuden ympärillä voi olla indikaatio hammasvauriosta. Yksinään värähtelyamplitudin voimistuminen ainoastaan ryntötaajuudella ei välttämättä anna kuvaa vian kehityksestä, koska sen voimakkuus riippuu mm. kuormituksesta. Kepstrianalyysi Spektrissä olevat harmoniset komponentit voidaan koota yhteen laskemalla tavallaan spektrille uusi spektri. Saatua tulosta kutsutaan kepstriksi. Tarkastelemalla kepstristä ensiö- ja toisiotaajuutta vastaavia amplitudeja, voidaan vaihteen hammasvaurion kehittyminen havaita kepstritasosta viallisen hammaspyörän taajuutta vastaavalla jaksonpituudella näkyvänä tasomuutoksena [Kerkkänen et al. 1990]. Demodulaatiotekniikka Hammasvaihteiden värähtelymittaustuloksissa näkyy vaihteen kunnosta riippumatta hammaspyöräparin ryntötaajuus ja sen harmoniset taajuudet (moninkerrat). Ryntötaajuuden ja sen moninkertojen lisäksi mittaustuloksissa näkyy ehjälläkin vaihteella harmonisten taajuuksien ympärillä tyypillisesti muutamia sivunauhoja, jotka johtuvat normaaleina pidettävistä geometrisista, linjaus- ja asennuseroista hammaspyöräparien välillä. Hammaspyörän hammasvaurion yhteydessä hammaskontaktissa syntyy nopea, lyhytkestoinen, aluksi usein matalaenerginen ylimääräinen impulssi, joka voi synnyttää ryntötaajuuden ja sen moninkertojen ympärille lukumääräisesti useita matala-amplitudisia sivunauhoja, joiden esiintyminen on yksi indikaatio hammasvauriosta [Wang 2001]. Mekaanisessa järjestelmässä tapahtuvat impulssimaiset herätteet herättävät rakenteen ominaistaajuudet. Taajuusalueen suuruus on käänteisesti verrannollinen heräteimpulssin pituuteen. Lyhytkestoiset vaurioimpulssit herättävät rakenteen korkeallakin taajuustasossa olevat ominaistaajuudet. Havainnoinnin kannalta edullisessa tilanteessa häiriösignaalit sijaitsevat pääasiassa alemmilla taajuuksilla. Sopivasti ikkunoimalla ja demoduloimalla voidaan tarkastella ja vahvistaa korkealla taajuustasossa olevia piirteitä sekä käyttää näitä hammasvaurioiden havainnointiin. Lähteessä Wang [2001] on esitetty resonanssitaajuuksien demodulaatiotekniikka, jossa vaihteesta mitatusta värähtelysignaalista lasketaan spektri, josta nollataan amplitudit ryntötaajuudella ja sen monikerroilla. Tämän jälkeen nollataan korkeataajuisen resonanssitaajuusalueen ulkopuolella olevat amplitudit. Lopuksi tehdään käänteinen FF-muunnos, korotetaan signaali toiseen potenssiin sekä suodatetaan signaali lopulta alipäästösuotimella. Vastaava voidaan tehdä myös alipäästösuodattimella signaali ja laskemalla signaalille Hilbert-muunnoksen avulla verhokäyrä. Saaduille signaaleille voidaan laskea erilaisia tilastollisia suureita ja piirteita, joissa tapahtuvat muutokset voivat paljastaa alkavan vaihdevaurion Planeettavaihdevaurioiden havainnoinnin erityspiirteitä Useimmissa hammasvaihteissa värähtelykiihtyvyyden spektri on tyypillisesti symmetrinen ja painottunut osaltaan ryntötaajuuksien ja niiden moninkertojen ympärille. Planeettavaihteissa näin ei välttämättä ole. Planeettavaihteesta mitattu ja laskettu värähtelyspektri on tyypillisesti epäsymmetrinen eivätkä päätaajuudet ole aina keskittyneet ryntötaajuuksien ja niiden

15 14 (16) moninkertojen ympärille [McNames 2002]. Planeettavaihteissa mm. planeettapyörien välimatkoihin ja sijaintigeometrioihin vaikuttavat pyörästöjen normaalit suunnittelu- ja toteutusvaihtelut [McAdams 2002]. Vaihteluista johtuen planeettavaihteissa eri pyörissä tapahtuva ryntökontakti ei ole täysin samanvaiheinen vaikka laskennallinen ryntöätaajuus on kaikilla pyörillä sama. Planeettavaihteessa summautunut ryntövaste on vähintäänkin moninainen, sisältäen ryntöelementtejä useista pyöristä. Planeettavaihteiden elementtien kompleksinen liike, erityisesti planeettapyörien ja aurinkopyörien, yhdistettynä siihen, että vaihteen kunnonvalvonnassa käytettävät kiihtyvyysanturit joudutaan rakenteellisesti sijoittamaan etäälle varsinaisista ryntökohdista, vaikuttavat kaikki osaltaan siihen, että planeettavaihteiden vikaantumisen valvontaan tarvitaan uusia, perinteisistä hammasvaihteiden valvontamenetelmistä räätälöityjä tekniikoita mm. erottamaan epäsymmetrisesti summautuneet, eri pyöräkontakteista tulevat ryntövärähtelyvasteet toisistaan [Samuel et al. 2003]. Epäsymmetriset piirteet ovat planeettavaihteen kunnosta riippumatta tyypillisiä eivätkä aina ole indikaationa alkavalle vikaantumiselle tai vauriolle. Moniplaneettaisessa planeettavaihteessa summautuneet todelliset ryntötaajuudet eivät välttämättä ole yhtäläisiä laskennallisten taajuuksien kanssa. Tämä riippuu mm. planeettapyörien lukumäärästä. Esimerkiksi tasavälisessä, neliplaneettaisessa planeettajärjestelmässä ryntötaajuus vaikuttaa kantotaajuuden neljänä moninkertana. Käytännössä planeettavaihteiden geometristen reunaehtojen vuoksi vain kaksi planeettaa voi olla yhtäläisesti jaksottuneena ja kaksi muuta ei. Tällaisessa tapauksessa planeettajärjestelmän taajuudet syntyvät kantotaajuuden parillisina kerrannaisina. Järjestelmässä, jossa tehonsiirrossa käytetään useita erilaisia tehonsiirron välitysasteita, tulee näiden kaikkien asteiden perustaajuudet erottaa toisistaan ennen analyysia. Esimerkiksi helikoptereissa, joiden vaihdelaatikkovaurioita ja havainnointia on tutkittu varsin laajasti, on tyypillisesti kolme erilaista tehonsiirron päävälitysastetta: vetoakseli, kartiohammaspyörä ja planeettavaihde. Lähteessä Samuel et al. [2003] on esitetty värähtelyerotteluun perustuva lähestymistapa diagnosoida helikopterin voimansiirtoketju vaihteineen. Menetelmässä erotellaan ensin kaikkien pääakseleiden taajuuskomponentit toisistaan. Tämän jälkeen ehjästä tilanteesta erotetut signaalit sovitetaan sarjalla Wavelet-algoritmeja voimansiirtoketjun erityispiirteiden ennustemallien laatimiseksi. Käytön aikana seurataan eri osille ehjästä tilanteesta muodostettujen ennustemallien ennustevirhettä. Tapahtuneet muutokset paljastavat vikaantumiset. Koepenkkiympäristössä suoritetussa testissä kolmeplaneettaisen planeettavaihteen toisessa pyörässä olevan yksittäisen pyörän vaurio ('spalled') voitiin havaita ja paikantaa esitetyllä menetelmällä. Samoin tilanne, jossa kaikki hampaat olivat vaurioituneita ('spalled'). Lähteessä McFadden [1991] on esitetty tekniikka, jolla voidaan erotella ryntötaajuus yksittäiselle planeettapyörälle ja aurinkopyörälle. Menetelmä perustuu aikatasossa tehtävään keskiarvoistukseen hyödyntämällä synkronoitua värähtelykiihtyvyyden aikatasosignaalia ja hammassuhteita sekä planeetta- ja rengaspyörän että myös aurinko- ja rengaspyörän välillä. 3 Yhteenveto Planeettavaihteissa on normaalisti suorat hampaat, koska vinohampaisten planeettavaihteiden konstruktiointi on haasteellista. Ulkopuolisen keskuspyörän sisäpuolella olevien hampaiden työstäminen vinoiksi vaatii erikoiskoneita, joita käytetään mm. kun valmistetaan suuritehoisia erikoisvaihteita laivoihin. Suorahampaiset vaihteet aiheuttavat enemmän melua eivätkä käy

16 15 (16) yhtä tasaisesti kuin vinohampaiset vaihteet, joissa seuraava hammas aloittaa kytkeytymisensä ja kuormankannon ennen kuin edellinen hammas irtoaa kontaktista. Planeettavaihteiden koko voidaan suunnitella pienemmäksi kuin normaaleissa, rinnakkaisakselisissa vaihteissa. Planeettavaihteilla voidaan saavuttaa suuri momentti-nopeus -suhde. Samalla vaihteet ovat kompakteja kokonaisuuksia. Kompakti rakenne haittaa kuitenkin liikalämmön siirtymistä planeettavaihteesta ympäristöön (nyrkkisääntö kaikille vaihteille: jokaisella siirtovaiheella noin 1 % tehosta häviää hukkalämpönä). Myös planeettavaihteen hyrrämomentit rasittavat laakereita. Planeettavaihteiden värähtelydynamiikka on haasteellista, sillä hammaspyöräryhmistä tulevien ryntöiskujen herättämät vasteet ovat monimutkaisemmin hallittavissa kuin tavallisissa vaihteissa. Planeettavaihteiden vikojen ja vaurioiden havainnoinnissa tarvitaan yleensä kehittyneempiä menetelmiä kuin perinteisissä hammasvaihteissa, vaikkakin vikamuodot ovat pääsääntöisesti samankaltaisia ja yhtäläisiä. Tyypillisesti planeettavaihteiden luotettava havainnointi edellyttää eri elementeistä ja lähteistä tulevien värähtelyherätekomponenttien erottelua ja luokittelua sekä mahdollisesti näiden piirteiden mallinnusta ja/tai tarkkaa taajuussuodatusta. Yhteisenä piirteenä kaikilla analysointimenetelmillä on se, että vaihteen pyörimisnopeus on vakio ja/tai analysoitavat mittaukset on liipaistu yhtäläisellä ja hallitulla ehdolla (esim. määritelty pyörimisnopeus- ja kuormaehto). Tällöin mittaustilanne on yhtäläinen ja järkevä vikatilanneanalysoinnin kannalta. Lähdeviitteet Alban, L Systematic Analysis of Gear Failures. American Society for Metals, 232 s. ISBN Choy, F. K., Polyshchuk, V., Zakrajsek J. J., Handschuh, R. F. & Townsendi, D. P., Analysis Of The Effects Of Surface Pitting And Wear On The Vibration Of A Gear Transmission System. Tribology International Vol. 29, No. 1, pp Delange, G Failure Analysis for Gearing. Maintenance Tecnology. Internet-osoite htpp://www.mt-online.com/articles/01-00mpt.cfm?pf=1. Haettu: Hess, A A USN Diagnostic and Prognostic Development Strategy for Propulsion and Mechanical Systems. Naval Air Warfare Center. Internet-osoite Haettu: Kleemola, J Hammasvaihteen vikadiagnostiikka värähtelymittauksien ja neurolaskennan avulla. Diplomityö, 56 s. Kerkkänen, K. & Kuoppala. R., Koneiden vikadiagnostisoinnin menetelmiä. VTT, Tutkimuksia 700, Espoo ISBN X. McFadden, P.D A technique for calculating the time domain averages of the vibration of the individual planet gears and the sun gear in an epicyclic gearbox. Journal of Sound and Vibration, Volume 144, Issue 1, 8 January 1991, pp

17 16 (16) MacFadden, P.D Detection Of Gear Faults By Decomposition Of Matched Differences Of Vibration Signals. Mechanical Systems and Signal Processing (2000) 14(5), Mantovaara U., 1985 Planeetta ja differentiaalivaihteet. Kirjassa Koneenosien suunnittelu 3. s ISBN McAdams, D. A Towards Failure Modeling In Complex Dynamic Systems: Impact Of Design And Manufacturing Variations. Proceedings of DETC ASME Design Engineering Technical Conferences September 29-October 2, 2002, Montreal, Quebec, Canada. McNames, J Fourier Series Analysis of Epicyclic Gearbox Vibration. Journal of Vibration and Acoustics. Vol. 124, January 2002, pp Samuel, P. & Pines, D., Helicopter Transmission Diagnostics using Constrained Adaptive Lifting. Presented at the American Helicopter Society 59th Annual Forum, Phoenix, AZ, May 6-8, Sivonen, M Hammasvaihteistojen vauriot. Vaurioanalyysikurssi , TTKK, Materiaaliopin laitos. Stiesdal, H The Wind Turbine Components And Operation. Bonus-Info, newsletter, Autumn UTM Involute Gear Tooth Contact Stress Analysis. UT Martin, School of Engineering. Wang, W Early Detection Of Gear Tooth Cracking Using The Resonance Demodulation Technique. Mechanical Systems and Signal Processing, 15(5), pp Yuksel, C. & Kahraman, A Dynamic tooth loads of planetary gear sets having tooth profile wear. Mechanism and Machine Theory 39 (2004)

Servo-case, tilanne 15.4.2005. jari.halme@vtt.fi

Servo-case, tilanne 15.4.2005. jari.halme@vtt.fi Servo-case, tilanne 15.4.2005 Jari Halme Tutkija jari.halme@vtt.fi Case: Servomoottorin toimintakunnon valvonta ja testaus Vastuullinen yritys ja vastuuhenkilö: Kimmo Ukkonen, Foxconn Oy Muut osallistuvat

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA. Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon

VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA. Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon VEM MOTORS FINLAND OY VAIHDEVALIKOIMA Vakio- ja erikoisratkaisut voimansiirtoon VEM tuntee vaihteet VEM MOTORS FINLANDin valikoimissa on erilaisia vaihtoehtoja teollisuuden voimansiirtoon aina 4 500 000

Lisätiedot

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi.

Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. Lisätietoja SKF:n tuotevalikoimasta saat Pole Position -ohjelmasta. Pyydä lisätietoja ja kysy jäsenyydestä SKF-edustajaltasi. vsm.skf.com SKF Group 2006 PUB80/P7 6394 FI 06 SKF:n vetonivelsarjat UUTTA

Lisätiedot

EERO LEIVO HAMMASVAIHTEEN VIERINTÄPOIKKEAMAN MITTAUS JA ANA- LYSOINTI

EERO LEIVO HAMMASVAIHTEEN VIERINTÄPOIKKEAMAN MITTAUS JA ANA- LYSOINTI EERO LEIVO HAMMASVAIHTEEN VIERINTÄPOIKKEAMAN MITTAUS JA ANA- LYSOINTI Diplomityö Tarkastaja: professori Arto Leihtovaara Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston

Lisätiedot

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

KERTALUKUANALYYSI KAIVOSKONEEN MELUKARTOITUKSESSA 1 JOHDANTO 2 MITTAUKSET. Velipekka Mellin

KERTALUKUANALYYSI KAIVOSKONEEN MELUKARTOITUKSESSA 1 JOHDANTO 2 MITTAUKSET. Velipekka Mellin Velipekka Sandvik Mining and Construction Oy PL 434, 20101 TURKU velipekka.mellin@sandvik.com 1 JOHDANTO Kertalukuanalyysi (engl. order analysis) on pyörivään komponenttiin verrannollisen vasteen amplitudin

Lisätiedot

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Prognos Julkaisusuunnitelmat Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty

Lisätiedot

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä

Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Hammaspyörävälitykset - yleistä

Hammaspyörävälitykset - yleistä Hammaspyörävälitykset - yleistä [Decker] P 1 = M 1 1 M 1 = P 1 / 1 = M 2 / i = i I = 1 / 2 = n 1 / n 2 = z 2 / z 1 = = hyötysuhde missä 1 = käyttävä 2 = käytetty v = r, = 2 n n 6 = n 1 / i I x i II x i

Lisätiedot

JUHO LUMIA VUOTOVIRRAN DIAGNOSOINTI HAMMASVAIHTEESSA. Diplomityö

JUHO LUMIA VUOTOVIRRAN DIAGNOSOINTI HAMMASVAIHTEESSA. Diplomityö JUHO LUMIA VUOTOVIRRAN DIAGNOSOINTI HAMMASVAIHTEESSA Diplomityö Tarkastaja: dos. Juha Miettinen Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3. huhtikuuta

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YLEISIMPIEN MEKAANISTEN VIKOJEN DIAGNOSOINTI VÄRÄHTELYMITTAUSTEN AVULLA. Miikka Torvikoski KANDIDAATINTYÖ 2016

KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YLEISIMPIEN MEKAANISTEN VIKOJEN DIAGNOSOINTI VÄRÄHTELYMITTAUSTEN AVULLA. Miikka Torvikoski KANDIDAATINTYÖ 2016 KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YLEISIMPIEN MEKAANISTEN VIKOJEN DIAGNOSOINTI VÄRÄHTELYMITTAUSTEN AVULLA Miikka Torvikoski KANDIDAATINTYÖ 2016 Ohjaajat: Yrjö Louhisalmi, Konsta Karioja TIIVISTELMÄ Yleisimpien

Lisätiedot

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi.

Teräsköyden rakenne LANKA SÄIE-RAKENTEET. Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Teräsköyden rakenne LANKA Raaka-aineena on runsas hiilinen valssilanka, joka on vedetty kylmänä halutun mittaiseksi ja lujuiseksi. Lanka (EN10264-2 vaatimukset). Köyden lujuusluokka Langan vetomurtolujuus

Lisätiedot

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2 LIERIÖAMMASPYÖRÄT Tekniset tieot Lieriöhammaspyörät Lieriöhammaspyörien avulla toteutetaan välitys ja siirretään momenttia. Mitä suurempi momentti on, sitä lujempia pyörän hampaat ovat. Liike välittyy

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Posiplan-vaihteen suunnittelijan opas

Posiplan-vaihteen suunnittelijan opas Posiplan-vaihteen suunnittelijan opas Vaihde pieni, välitys suuri Sisältö Vaihde pieni, välitys suuri...3 Mitä tämä opas sisältää?...3 Kenelle tämä opas on tarkoitettu?...3 Millaisiin sovelluksiin Posiplan

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi

Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi 18.4.2006 Värähtelypohjaiset mittaus- ja analysointimenetelmät rasvavoideltujen vierintälaakerien voiteluvirheiden tunnistamiseksi Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Risto Parikka ja Jari Halme Julkinen

Lisätiedot

Aatos Similä KUNNONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

Aatos Similä KUNNONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Aatos Similä KUNNONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN KUNNONVALVONTAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Aatos Similä Opinnäytetyö Kevät 2012 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kunnonvalvonnan ja diagnostiikan mahdollisuudet

Kunnonvalvonnan ja diagnostiikan mahdollisuudet Kunnonvalvonnan ja diagnostiikan mahdollisuudet Juha Kautto Manager, Preventive Maintenance Outotec (Finland) Oy Service Center Finland and Baltics juha.kautto@outotec.com 050 454 8802 Kuntoon Perustuva

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ

TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET

Lisätiedot

Keskeiset aihepiirit

Keskeiset aihepiirit TkT Harri Eskelinen Keskeiset aihepiirit 1 Perusmääritelmät geometrisiä toleransseja varten 2 Toleroitavat ominaisuudet ja niiden määritelmät 3 Teknisiin dokumentteihin tehtävät merkinnät 4 Geometriset

Lisätiedot

CMaS Spektrianalysoinnin automatisointi

CMaS Spektrianalysoinnin automatisointi PRO GRADU CMaS Spektrianalysoinnin automatisointi Joonas Kiviniemi Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos Alkusanat Haluaisin kiittää Moventas Wind Oy:ta mielenkiintoisen opinnäytetyön tarjoamisesta. Lisäksi

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien

Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien TUTKIMUSSELOSTUS Nro RTE3261/4 8..4 Tartuntakierteiden veto- ja leikkauskapasiteettien mittausarvojen määritys Tilaaja: Salon Tukituote Oy VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE3261/4

Lisätiedot

Akustisen emission Wavelet-analyysi

Akustisen emission Wavelet-analyysi Akustisen emission Wavelet-analyysi Pekka Salmenperä ja Juha Miettinen Tampereen Teknillinen Yliopisto Konedynamiikan laboratorio Korkeakoulunkatu 6 BOX 589 FI-33101 Tampere FINLAND pekka.salmenpera@tut.fi,

Lisätiedot

df4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d-22113 hamburg info@spiderbeam.net www.spiderbeam.net

df4sa dipl.-ing cornelius paul liebigstrasse 2-20 d-22113 hamburg info@spiderbeam.net www.spiderbeam.net Spiderbeam kehitettiin Dxpeditioihmisten unelma-antenniksi. Se on täysikokoinen, kevyt, kolmen taajuusalueen yagi joka on valmistettu lasikuidusta ja langasta. Koko antenni painaa ainoastaan kg, mikä tekee

Lisätiedot

MOOTTORIN SUORAHAMPAISEN JAKOHAMMASPYÖRÄSTÖN SUUNNITTELU

MOOTTORIN SUORAHAMPAISEN JAKOHAMMASPYÖRÄSTÖN SUUNNITTELU MOOTTORIN SUORAHAMPAISEN JAKOHAMMASPYÖRÄSTÖN SUUNNITTELU Vinohammastuksen muuttaminen suoraksi ja vaikutukset melutasoon Timo Oravasaari Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Kone- ja tuotantotekniikka Tuotekehitys

Lisätiedot

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)

Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen

Lisätiedot

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344

OFIX. Lukitusholkit. Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177. Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 OFIX Lukitusholkit Pyymosantie 4, 01720 VANTAA puh. 09-2532 3100 fax 09-2532 3177 e-mail: konaflex@konaflex.fi Hermiankatu 6 G, 33720 TAMPERE puh. 09-2532 3190 fax 03-318 0344 Internet: www.konaflex.fi

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen

1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen TkT Harri Eskelinen 1. Kokoonpantavan laitteen, sen osakokoonpanojen ja niiden koneenosien toimintaperiaatteiden hyödyntäminen 2. Standardiosien hyödyntäminen 3. Osien kokoonpanosuunnat ja järjestys 4.

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys

Jänneterästen katkeamisen syyn selvitys 1 (3) Tilaaja Onnettomuustutkintakeskus, Kai Valonen, Sörnäisten rantatie 33C, 00500 Helsinki Tilaus Sähköpostiviesti Kai Valonen 4.12.2012. Yhteyshenkilö VTT:ssä Johtava tutkija Jorma Salonen VTT, PL

Lisätiedot

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus

Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus Robotiikan tulevaisuus ja turvallisuus NWE 2014 Satelliittiseminaari 4.11.2014 Jyrki Latokartano TTY Kone- ja Tuotantotekniikan laitos Suomen Robotiikkayhdistys ry Robottiturvallisuus? Kohti ihmisen ja

Lisätiedot

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT JA HAMMASTANGOT

LIERIÖHAMMASPYÖRÄT JA HAMMASTANGOT IEIÖHAAPYÖÄT JA HAATAOT Teknisiä tietoja... Koneistetut lieriöhammaspyörät moduli 0,, vinohammastuksella... moduli 0,, vinohammastuksella... moduli 0,... moduli 0,... moduli 1,0... moduli 1,... moduli,0...

Lisätiedot

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat

10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3 Sylinterit (Visidon arkisto 1986) No 3 FLUID Finland 1-2003 Sylinterit Pääsääntöisesti sylintereitä on kahta perustyyppiä: yksitoimisia ja kaksitoimisia sylintereitä. Tavalliselle mattimeikäläiselle sylinteri

Lisätiedot

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille

Kurssit 2015. Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Kurssit 2015 Ennakoivan kunnossapidon kurssit ammattilaisille Sisältö Pyörivien koneiden linjauskoulutus... 3 Värähtelymittaus ja analysointi...

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä.

Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. SÄHKÖJOHDOT Pienjännitejohtoa voidaan kuvata resistanssin ja induktiivisen reaktanssin sarjakytkennällä. R jx Resistanssit ja reaktanssit pituusyksikköä kohti saadaan esim. seuraavasta taulukosta. Huomaa,

Lisätiedot

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio:

Ei välttämättä, se voi olla esimerkiksi Reuleaux n kolmio: Inversio-ongelmista Craig, Brown: Inverse problems in astronomy, Adam Hilger 1986. Havaitaan oppositiossa olevaa asteroidia. Pyörimisestä huolimatta sen kirkkaus ei muutu. Projisoitu pinta-ala pysyy ilmeisesti

Lisätiedot

Valinnaiset lähtösignaalit (UF 356) Valinnaiset lähtösignaalit. Käänteinen signaali

Valinnaiset lähtösignaalit (UF 356) Valinnaiset lähtösignaalit. Käänteinen signaali Valinnaiset lähtösignaalit Valinnaiset lähtösignaalit Tässä asiakirjassa kuvataan, mitä valinnaisia lähtösignaaleja on liittimelle C493, napa 8 12 (lisätoimintojen liitin). Nämä signaalit on valittu ja

Lisätiedot

+ 2 a + 4 a. π (D01 + D 2 02 + D 02. a = 4 Z 1 Z 2 D 01

+ 2 a + 4 a. π (D01 + D 2 02 + D 02. a = 4 Z 1 Z 2 D 01 LASKENTA Akseliväli ja hihnapituus Likimääräinen hihnapituus Akseliväli i = 1 L B = (2 a) + (Z 1 T) i 1 L B = π (D 01 + D 02 ) 2 + 2 a + (D 02 - D 01 ) 2 4 a i = 1 a = Z B - Z 1 2 T i 1 π L L B - π (D01

Lisätiedot

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja

Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Vaihteen valinta moottori - taajuusmuuttaja Teollisuuden liikkeelle paneva voima VEM MOTORS FINLAND OY Vaihteen valinta Mihin vaihdetta tarvitaan? > nopeuden ja momentin muuttaminen > suuri vääntömomentti

Lisätiedot

KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet

KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet Schaeffler Group KONE- JA METALLIALAN OPETUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI KOME 2015 Laakeriasennuksien opetuksen mahdollisuudet Johdanto Mitkä asiat ovat keskeisiä opetuksessa? Etäopiskelu sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2

2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2 Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä

Lisätiedot

3. SUUNNITTELUPERUSTEET

3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,

Lisätiedot

NOSTOVAIHTEIDEN KOEAJOLAITTEISTON ESISELVITYS PREMILINARY REPORT ON OPTIONS FOR TESTING LIFTING GEARS

NOSTOVAIHTEIDEN KOEAJOLAITTEISTON ESISELVITYS PREMILINARY REPORT ON OPTIONS FOR TESTING LIFTING GEARS LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli NOSTOVAIHTEIDEN KOEAJOLAITTEISTON ESISELVITYS PREMILINARY REPORT ON OPTIONS FOR TESTING LIFTING GEARS Kandidaatintyö Ohjaaja: Diplomi-insinööri

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Sisäpiirijuttu. The Inside Story

Sisäpiirijuttu. The Inside Story Sisäpiirijuttu The Inside Story Cat -suodattimet Fuel, Oil, and polttoaineelle, Transmission öljylle Filtersja vaihteistolle Näkyvästi parempi Cat -suodattimet Polttoaineelle, Öljylle ja Vaihteistolle

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä

Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO

SMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun

Lisätiedot

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen HVAC Apulaitteiden energiankulutus HDENIQ Osku Kaijalainen Aalto yliopisto Koneenrakennustekiikan laitos Auto ja työkonetekniikan tutkimusryhmä Renkaiden

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN VUOROVAIKUTUS JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUSSA Kaj Riska ILS Oy

TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN VUOROVAIKUTUS JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUSSA Kaj Riska ILS Oy TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN VUOROVAIKUTUS JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUSSA Kaj Riska ILS Oy ESITYKSEN TAVOITTEENA ON TARKASTELLA JOITAKIN JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ JA SAMALLA ARVIOIDA

Lisätiedot

.XOXPLVPHNDQLVPLWMDQLLGHQPHUNLW\V YLHULQWlODDNHUHLGHQHOLQLlOOH

.XOXPLVPHNDQLVPLWMDQLLGHQPHUNLW\V YLHULQWlODDNHUHLGHQHOLQLlOOH .XOXPLVPHNDQLVPLWMDQLLGHQPHUNLW\V YLHULQWlODDNHUHLGHQHOLQLlOOH 5$32577,%9$/ 5LVWR3DULNND-XVVL/HKWRQHQ (VSRR VALMISTUSTEKNIIKKA 1(26) Raportin nimi A Työraportti B Julkinen tutkimusraportti X Tutkimusraportti

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET

LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LINING COMPONENTS OY LININGCOMPONENTS.FI AINUTLAATUINEN TÄRINÄNVAIMENNUS LV-sarja soveltuu monenlaisten koneiden ja laitteiden tärinänvaimennukseen. Erilaiset kiinnitys- ja

Lisätiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot

Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C. Tekniset tuotetiedot Yksiriviset urakuulalaakerit Generation C Tekniset tuotetiedot Sisällysluettelo Ominaisuudet 2 FAG-urakuulalaakerin (Generation C) edut 2 Tiivistys ja voitelu 2 Käyttölämpötila 3 Pitimet 3 Jälkimerkinnät

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t

KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE. Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t KÄYTTÖOHJEET HAKLIFT KETJUVIPUTALJOILLE Kapasiteetti: 0.8 t, 1.6 t, 3.2 t, 6.0 t, 9.0 t Huomio: Lue tämä käyttöohje ennen ketjuviputaljan käyttöönottoa. Sisällys 1. Esipuhe 2. Erittely 3. Turvallisuusohjeet

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34

2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34 SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet

www.finnwind.fi Päivitetty 3.10.2011 Tuule 200 -tuoteperheen tuotteet Tuule C200 tuulivoimalan yleiskuvaus...2 Tekniikan yleiskuvaus...3 Tuule H200 tuulivoimalan tuottokäyrä...4 Mittapiirros...5 Potkuri ja napa...6 Generaattori...6 Sähkölaitteet...8 Tekninen dokumentaatio...9

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin muunnoksella (eng. transform) on vastaava asema diskreettiaikaisten signaalien ja LTI järjestelmien analyysissä kuin Laplace muunnoksella jatkuvaaikaisten

Lisätiedot

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora Taso 1/5 Sisältö Taso geometrisena peruskäsitteenä Kolmiulotteisen alkeisgeometrian peruskäsitteisiin kuuluu taso pisteen ja suoran lisäksi. Intuitiivisesti sitä voidaan ajatella joka suunnassa äärettömyyteen

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit

Sisällysluettelo. Suureet ja yksiköt & Käytetyt symbolit Sisällysluettelo sivu Käyttökerroin... 2 Kierukkavaihteen valinnassa ja asennuksessa huomioitava... 2 Kierukkavaihdemoottorit ja Kierukkavaihteet... 3 Vaihtoehtoiset rakenteet... 4 Välityssuhde- ja moottorisovitevaihtoehdot...

Lisätiedot

KIERUKKAPYÖRÄT KIERUKKARUUVIT

KIERUKKAPYÖRÄT KIERUKKARUUVIT KIERUKKPYÖRÄT KIERUKKRUUVIT Tekniset tiedot Kierukkapyörä Kierukkapyörän rakenne noudattaa saoja periaatteita kuin lieriöäisen haaspyörän rakenne. Päättöästä ruuvista uodostuvassa kierukassa on vähintään

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet Käyttötarkoituksen kuvaus Taustaa Yleisessä televerkossa käytetään nykyisin usein ratkaisua, jossa olemassa olevaan tilaajalle menevään puhelinpariin kytketään

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN TIIVISTELMÄ 1 AALLOKEANALYYSI. Juha Urhonen, Aki Mäkivirta

IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN TIIVISTELMÄ 1 AALLOKEANALYYSI. Juha Urhonen, Aki Mäkivirta IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN Juha Urhonen, Aki Mäkivirta Genelec Oy Olvitie 5, 74100 IISALMI juha.urhonen@genelec.com TIIVISTELMÄ Kuvaamme impulssivasteen analyysiä käyttäen vakiojaksoista

Lisätiedot