Akustisen emission Wavelet-analyysi
|
|
- Pekka Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Akustisen emission Wavelet-analyysi Pekka Salmenperä ja Juha Miettinen Tampereen Teknillinen Yliopisto Konedynamiikan laboratorio Korkeakoulunkatu 6 BOX 589 FI Tampere FINLAND pekka.salmenpera@tut.fi, juha.s.miettinen@tut.fi Keywords: acoustic emission, Wavelet analysis, signal analysis Abstract Akustiseksi emissioksi (AE) nimitetään korkeataajuista värähtelyä, joka esiintyy kappaleessa pintaaaltoina. Pinta-aallot muodostuvat materiaalin sisällä kulkevien jännitysaaltojen osuessa kappaleen pintaan. Tyypillisiä akustisen emission aiheuttajia ovat särön syntyminen ja särön kasvu, faasimuutokset materiaalissa sekä dislokaatiot. Akustista emissiota voidaan havainnoida erittäin herkällä koskettavalla anturilla kappaleen pinnasta. Käytännön tapauksissa AE-signaali on useimmiten luonteeltaan satunnaista ja purskemaista värähtelyä. Signaalinkäsittelymenetelminä käytetään tyypillisesti tilastollisten tunnuslukujen laskentaa, kokonaistason mittaamista tai rajaarvon ylittävien pulssien laskentaa. Taajuusanalyysi ei ole erityisen soveltuva purskemaiselle signaalille ja lisäksi AE-anturien taajuusvaste on hyvin epälineaarinen. Wavelet muunnos sen sijaan soveltuu erityisesti epästationäärisille signaaleille, joissa on epäjatkuvuuskohtia kuten akustisen emission signaalissa. Wavelet muunnosta on käytetty myös signaalin puhdistamiseen kohinasta. Tällä ominaisuudella on suuri merkitys häiriöherkän AE-signaalin käsittelyssä. Tämä artikkeli käsittelee akustisen emission signaalin analyysiä Wavelet muunnosta hyödyntäen. Paperissa on esitetty kuinka menetelmällä voidaan erottaa eri herätetaajuuksia jatkuvasta signaalista ja kuinka kohinan määrää vähennetään. Sovellutusesimerkkeinä ovat rasvavoidelluista vierintälaakereista ja vastakkain vierivistä teloista mitatut akustisen emission signaalit. Vierintälaakereissa akustista emissiota aiheutuu vierintäelimien ja vierintäkehien välisistä kosketuksista joko suoraan tai epäpuhtauksien välityksellä, sekä vastakkain vierivissä teloissa pintojen mikroliukumisesta ja materiaalien deformaatiosta nippi-kosketuksessa. 1. Johdanto Kuinka saada riittävän herkkä ja luotettava automaattinen konediagnostiikka, jota voidaan käyttää prosessin ohjauksen säätöpiirinä? Akustinen emissio on todettu erittäin herkäksi menetelmäksi koneiden käynninvalvonnassa [1]. Ongelmana usein kuitenkin on selkeän hälytysrajakäsitteen puuttuminen sekä signaalin tulkinnan hankaluus. Wavelet-tekniikoita on jonkin verran tutkittu konediagnostiikan yhteydessä. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet wavelet-tekniikoiden parantavan akustisen emission signaalin signaali-kohina suhdetta. Perehdytään akustisen emission olemukseen selvitettäessä miten diagnostiikan kannalta oleellinen informaatio saadaan irroitettua kohinasta ja muista häiriölähteistä. 2. Akustinen Emissio Kaikilla kiinteillä aineilla on tietty elastisuus. Ulkoiset voimat venyttävät ja tiivistävät ainetta, ja voiman poistuessa aine joustaa takaisin. Jos elastisuuden raja ylitetään, murtuma syntyy välittömästi hauraassa aineessa, tai viimeistään tietyn plastisen muodonmuutoksen jälkeen. Nopeaa elastisen energian purkautumista murtuman kautta kutsutaan akustiseksi emissioksi. Se tuottaa nopean elastisen aallon, joka etenee ja voidaan havaita asianmukaisilla antureilla. AE-isku on syntymäaluellaan leveäkaistaista, useisiin megahertseihin ylettyvää, mutta korkeammat taajuudet katoavat nopeasti etäisyyden kasvaessa. Tasaisilla pinnoilla aalto etenee säteittäisesti
2 samankeskisissä ympyröissä lähtökohdastaan ja sitä voidaan kuvata maanjäristysaaltona mikroskooppisessa mittakaavassa. Edetessään aalto vaimenee. Maksimietäisyys, jolta AE voidaan havaita, riippuu useista parametreista kuten materiaalin ominaisuuksista, geometriasta, ympäristöolosuhteista jne. Tasaisilla tai sylinterimäisillä metallipinnoilla AE voidaan kuitenkin havaita useiden metrien päästä. 2.1 AE:n analysointi AE signaalit voidaan jakaa kahteen ryhmään: transientit ja jatkuvat signaalit. Transientit signaalit voidaan selkeästi erottaa taustakohinasta. Jatkuvilla signaaleilla voidaan havaita amplitudi ja taajuusvaihtelua mutta signaali ei ikinä stabiloidu. Alla olevassa kuvassa nähdään transientti ja jatkuva AE signaali. Kuva 1. Transientti ja jatkuva AE-signaali AE-tekniikan kannalta informaatiosisällökkäimpiä ovat transientit signaalit jotka syntyvät murtumisesta tai särön kasvusta. Jatkuvat signaalit eivät usein ole haluttavia koska ne tulkitaan taustakohinaksi. Tällaista signaalia voi syntyä myös kitkasta tai virtauksesta. Kuitenkin esivahvistin ja anturin sisäinen kohina ovat todennäköisempiä lähteitä. Murtumisen aiheuttaman transientin AEsignaalin kestoaika on yleensä joitain kymmeniä mikrosekunteja, riippuen mitattavan kohteen ominaisuuksista. Yleisimmin alle 3 µs kestoiset piikit voidaan tulkita häiriöiksi. Sähköiset häiriöt saapuvat usealle anturille yhtä aikaa, joten ne on helppo erottaa. Useimmiten akustisen emission taajuudet khz ovat kiinnostavimpia. Tähän käytetään noin 150 khz resonanssitaajuuden omaavia AE-antureita. Resonanssitaajuus kuvaa epäsuorasti anturin kattamaa pinta-alaa ja toisaalta häiriöherkkyyttä; matalat taajuudet kantavat pisimmälle mutta sisältävät samalla eniten häiriöitä. Korkeat taajuudet vaimenevat nopeammin joten niiden havaitsemisalue on pienempi. Taustahäiriöt kauempaa koostuvat yleensä alle 100 khz komponenteista, joten niiden vaikutus on pieni mittausalueella khz. Atomin säteen tuhannesosan kokoiset siirtymät voivat tuottaa hyvin havaittavia AE-signaaleja [2]. Akustisen emission lähteen sijainti voidaan määrittää käyttämällä useampaa anturia samanaikaisessa mittauksessa. Sijainnin määrittämisessä käytetään esimerkiksi ristikorralaatiomittausta tai pulssilaskentaa. Anturien ja värähtelylähteiden väliset etäisyydet voivat metallisilla kohteilla olla useita metrejä, kun taas muilla materiaaleilla, kuten muovilla kuuloalue ei ulotu kuin muutaman kymmenen senttimetrin päähän. 2.2 Kaiser-Efekti Tohtori Joseph Kaiserin väitös (1950) Metallurgian Instituutissa, Münchenin teknillisessä yliopistossa oli nimeltään Examination about the occurrence of sound at tensile tests [3]. Tässä
3 väitöksessä käsitellään palautumattomia prosesseja jännityksen aiheuttaman plastisen muodonmuutoksen aikana, jotka voidaan havaita pietsosähköisellä kiteellä. Tämän väitöksen ja siellä tehtävän tutkimustyön ansiosta yliopistoa pidetään nykyään AET:n synnyinpaikkana (Acoustic Emission Technology). Tohtori Kaiserin kolleega Hans Maria Tensi nimesi palautumattomuuden materiaalien AE-käyttäytymisessä Kaiser-efektiksi. Nykyään ilmaisulla on laajempi merkitys: Standardissa EN se määritellään Havaittavan akustisen emission puuttumisena, kunnes aikaisempi maksimikuormitus on ylitetty. Kun kohdetta kuormitetaan raskaasti ensimmäistä kertaa, jännitys summautuu materiaalin sisäisten jännitysten kanssa. Tässä vaiheessa tapahtuu palautumattomia muutoksia ja asettautumista materiaalissa jotka stabiloivat sitä. Nämä muutokset tuottavat akustista emissiota. Jos kappaleen ulkoinen jännitys poistetaan ja sitten toistetaan, akustista emissiota ei synny ennen kuin edellisen kuormituksen amplitudi on ylitetty. Jos kohde jännityksen poiston ja toiston aikana tuottaa akustista emissiota rikkoen Kaiser-efektin sääntöä, voi tämä indikoida vikaa mittausjärjestelmässä tai esimerkiksi toistensa suhteen liikkuvien pintojen välisen kitkan aiheuttamaa akustista emissiota. Ilmiön toistettavuudesta riippuen voidaan arvioida sen aiheuttajaa. 2.3 AE konediagnostiikassa Impulssimaiset tapahtumat aiheuttavat purskemaista emissiota. Jatkuvaksi akustiseksi emissioksi kutsutaan puolestaan esimerkiksi vuotojen synnyttämää emissiota. Emissiopulssit etenevät materiaalissa ultraäänen tapaan heijastuen, vaimentuen ja synnyttäen erilaisia aaltomuotoja. Nämä aallot voidaan tallentaa ja analysoida ja saada kuva rakenteessa erityisesti emissoivista alueista. Tyypillinen taajuusalue AE:n sovelluksille on khz, mikä on kompromissi korkeilla taajuuksilla tapahtuvan vaimenemisen ja alemmilla taajuuksilla esiintyvän taustakohinan vaikutusten minimoimiseksi. Herkkyytensä ja lähderiippuvuutensa ansiosta akustisen emission signaalin soveltuvuus vikadiagnostiikkaan on erinomainen. Valtavan suuri tietomäärä signaalin korkeasta taajuudesta johtuen on suosinut käyttämään erilaisia signaalin pakkaamistapoja kuten pulssilaskentaa, fourier-muunnosta sekä tilastollisia tunnuslukuja. Tämä yleensä riittää hyviin tuloksiin, mutta diagnostiikan kannalta lähteen tarkempi identifiointi on yleensä toivottavaa. Signaalikanavien aaltomuotojen korrelaatiotarkastelulla voidaan paikantaa lähde hyvälläkin tarkkuudella ja itse aaltomuodon analysoinnissa voidaan saada kriittistä tietoa lähteen tyypistä. 3. Wavelet teoria Väreanalyysi on alunperin kehitetty Fourier analyysin ja lyhytaikaisen Fourier muunnoksen (STFT) puutteellisuuden takia. Nämä kuvaavat taajuuskäyttäytymistä, mutta eivät taajuusmuutoksia ajan suhteen. STFT eli ikkunoitu Fourier muunnos kuvaa samanaikaisesti signaalin aika ja taajuuskäyttäytymistä. Kun ikkunafunktio on valittu, aika- ja taajuusresoluutiot on määritetty eivätkä ne enää siitä muutu. Tämä voi aiheuttaa mittaukseen ongelmia koska luonnossa esiintyvät signaalit ovat aina pitkäkestoisia matalilla taajuuksilla ja lyhytkestoisia korkeilla taajuuksilla. Tämän johdosta tulisi ikkunalla olla hyvä aikaresoluutio korkeilla taajuuksilla. Kuten Fourier analyysissa, vertailu voidaan toteuttaa seuraavalla korrelaatio-operaatiolla
4 missä W m,n ilmaisee väremuunnoksen kertoimet ja Ψ m,n (t) väremuunnoksen elementtifunktiot. Elementtifunktioiden Ψ m,n (t) rakenne kuitenkin poikkeaa Fourier muunnoksista, sillä ne ovat venytettyjä ja vaihesiirrettyjä versioita Ψ(t):stä. Transientit aallokkeet sopivat hyvin Ψ(t):ksi eli emäväreeksi, koska ne korreloivat hyvin hetkellisten ja vaimenevien iskumaisten AE-herätteiden kanssa. Kuvassa 2 on esitetty Wavelet-analyysin periaate. AE Signaali WT WT tulos FFT FFT tulos Kuva 2. Käytetyn Wavelet-analyysin rakenne. 4. Mittaukset Mittauksia suoritettiin kahdella erilaisella järjestelmällä. Laakeripenkkimittauksissa pyrittiin havaitsemaan vaurioiden herättämiä rakenteellisia ominaistaajuuksia, kun taas nippikoelaitteella tutkittiin pakattua AE-signaalia. Pakatut AE-signaalit ovat yleisiä analyysin kohteita teollisuudessa, ja siksi niitä mitattiin nippikoelaitteella, laakeripenkistä saadun raakasignaalin lisäksi. 4.1 Mittaukset laakeripenkistä Kuva 3. Laakeripenkimittausten testipenkki. Käytetyllä anturilla PAC R15 on sisäiset resonansialueet khz ja khz, kuten voidaan havaita kuvasta 4.
5 Kuva 4. AE anturin taajuusvaste (PAC R15). Testisignaalit on esitetty kuvassa 5. Signaali 1 on mitattu ehjästä laakerista ja signaalit 2 ja 3 laakerista, jossa on ulkokehävaurio. Kuva 5. Testisignaalit. Ulkokehän vikataajuus on hyvin alhainen näissä mittauksissa ja joka tapauksessa alle 1 Hz. Tästä syystä analyysi ei voi perustua näiden taajuuksien tarkaailuun. Perinteiset analyysikeinot vaikuttavat riittämättömiltä tässä tapauksessa. Wavelet-hajotelma suoritettiin testisignaaleille, ja anturin ominaistaajuudet valittiin tutkittaviksi taajuuskaistoiksi. 4:n tason hajotelmakaistat ovat [1010] ( khz) ja [1111] ( khz). Wavelet muunnoksen asetukset on esitetty taulukossa 1 sekä muunnoksessa käytetyt aaltomuodot Bior 2 ja Db 2 on esitetty kuvassa 6. Kuitenkaan korkeammalla taajuuskaistalla jaksollisia ilmiöitä ei voitu havaita. Matalammalla kaistalla ne olivat näkyvissä, joten alemman taajuuden kaistaa hajotettiin pitemmälle, kuten voidaan nähdä taulusta 1. Nämä asetukset ovat case-kohtaisia ja niillä saatiin näkyville selkeitä eroja signaalien käyttäytymisestä. Tulokset on esitetty kuvassa 7. Taulu 1. Wavelet muunnosten asetukset Decomposition Frequency (khz) Wavelet Sample length (ms) Wavelet transform Bior 2 20 (WT1) Wavelet transform 2 (WT2) ,2 240,5 Db 2 200
6 Kuva 6. Muunnoksessa käytetyt aaltomuodot, Bior2 ja Db2. Tulokset muutettiin taajuustasoon Fourier-muunnoksella, jotta herätetaajuudet saataisiin esiin. Tulosten mukaan ehjä laakeri ei herättänyt mitään taajuuksia, Kuva 8. Vaurioituneet laakerit herättivät useita rakenteellisia ominaistaajuuksia. 1. muunnoksessa (WT1) signaalit 2 ja 3 herättivät korkean taajuuden alueella 1,5-1,6 khz. Lisäksi WT2 muunnoksessa alemmat taajuudet ovat selkeästi havaittavissa. Signaalilla 2 taajuus on noin 70 Hz ja signaalilla 3 noin 20 Hz, kuva 8. Kuva 7. Wavelet-hajotelmien tulokset. Kuva 8. Taajuusesitykset Wavelet-muunnosten tuloksista.
7 4.2 Mittaukset telalta Mittaukset telalta on suoritettu Tampereen teknillisen yliopiston konedynamiikan laboratorioon rakennetulla nippikoelaitteella [4]. Akustinen emissio on mitattu telan sisään kiinnitetyllä anturilla ja signaali muunnetaan pulssisignaaliksi ennen tiedonsiirtoa. Tällöin määrätyin aikavälein lasketaan havaittujen pulssien lukumäärä ja pulssisignaali muodostuu peräkkäisistä pulssilukumääristä. Anturin tyyppi on PAC R15 ja sen taajuusvaste on esitetty kuvassa 4. Alla olevissa mittauksissa (kuvat 9. ja 10.) pulssisignaalin keruutaajuus oli 2 khz. Kuvista ei ole erityisen helppoa visuaalisesti erottaa resonanssia Kuva 9. AE-signaali telalta, ei resonanssia Kuva 10. AE-signaali telalta, resonanssi Kuvissa 11. ja 12. näkyvät AE-pulssisignaalien wavelet muunnokset. Aaltomuotona on käytetty Bior 2-aalloketta, kuva 6. Hajotelmakaistaksi valittiin kokeellisesti [000]. Kuva 11. Ei resonanssia Kuva 12. Resonanssi
8 Resonanssitilanteessa wavelet-hajotelman jaksollisuus selkeästi lisääntyy kuten on havaittavissa kuvista 11. ja 12. Kuten laakerpenkkimittauksessa, myös tämä on havaittavissa taajuusanalyysissa. Case-tapauksessa resonanssi nostaa wavelet-muunnoksen amplitudia telan pyörimistaajuudella. Tämä on nähtävissä aikatason kuvaajista noin viitenä peräkkäisenä aaltomuotona 1 sekunnin kestävissä mittauksissa, telan pyörimistaajuuden ollessa 5 Hz. Yhteenveto Wavelet analyysi on erityisen sopiva transienteille signaaleille, joilla on pieni kestoaika. Täten WT vaikuttaa tehokkaalta työkalulta akustisen emission signaalien analysointiin. Vauriot synnyttävät iskuja, jotka herättävät rakenteen ominaistaajuuksia. Koska AE signaalit ovat luonteeltaan transientteja, perinteiset taajuusanalyysimentelmät eivät ole soveltuvia. Jaksolliset ilmiöt, joita ei voida suoraan havaita AE signaalista, ovat kuitenkin selkeästi esillä sopivan wavelet-muunnoksen jälkeen. Kun taajuusanalyysi suoritetaan sopivalle wavelet-muunnokselle, mahdolliset vauriot ja ongelmat ilmenevät selkeästi taajuustason esityksessä. Tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi piirteen irroitukseen monin tavoin, kuten käyttämällä syötteenä maksimiamplitudin saavuttavaa taajuutta, taikka koko taajuusesityksestä voidaan laskea vaikkapa kurtosis-arvo. Yllä kuvatulla menetelmällä voidaan akustisen emission signaalista saada enemmän informaatiota irti. Lähdeluettelo [1] Raj B.K.N. Rao, Advances in Acoustic Emission Technology (AET) in COMADEM, COMADEM 2003, Växjö, Sweden August [2] H. Vallen, AE Testing Fundamentals, Equipment, Applications, e-journal NDT.net, September 2002, Issue Vol.7 No.9, [3] J. Kaiser, Erkenntnisse and Folgerungen aus der Messung Von Gerauschen bei Zugbeanspruchung von Metallischen Werkstoffen, Archiv Für das Eisenhüttenwesen, Vol. 24, pp , [4] Miettinen, J., Salmenperä, P. and Seppälä E. Tiedonsiirtojärjestelmä telaston käynninseurannassa (in finnish) Koneensuunnittelun XXVII kansallinen symposiumi June 6-7, 2002, Lappeenranta, Suomi
Tietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotIMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN TIIVISTELMÄ 1 AALLOKEANALYYSI. Juha Urhonen, Aki Mäkivirta
IMPULSSIVASTEEN ANALYSOINTI AALLOKEMENETELMIN Juha Urhonen, Aki Mäkivirta Genelec Oy Olvitie 5, 74100 IISALMI juha.urhonen@genelec.com TIIVISTELMÄ Kuvaamme impulssivasteen analyysiä käyttäen vakiojaksoista
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotMikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist
Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit,
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotSignaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
LisätiedotKäytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely)
Käytännön radiotekniikkaa: Epälineaarinen komponentti ja signaalien siirtely taajuusalueessa (+ laboratoriotyön 2 esittely) ELEC-C5070 Elektroniikkapaja, 21.9.2015 Huom: Kurssissa on myöhemmin erikseen
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä
LisätiedotVAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA
VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa
LisätiedotÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO
ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä
LisätiedotInfraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy
Infraäänimittaukset DI Antti Aunio, Aunio Group Oy antti.aunio@aunio.fi Mitä infraääni on? Matalataajuista ilmanpaineen vaihtelua Taajuusalue < 20 Hz Ihmisen kuuloalue on tyypillisesti 20-20 000 Hz Osa
LisätiedotLOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi
LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotMatlab-tietokoneharjoitus
Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotKompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa
Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos
LisätiedotSpektrianalysaattori. Spektrianalysaattori
Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Spektrianalysaattori Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien
Lisätiedot1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:
Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava: Päästökaistan maksimipoikkeama δ p =.5. Estokaistan maksimipoikkeama δ s =.. Päästökaistan rajataajuus pb = 5 Hz. Estokaistan rajataajuudet sb = 95 Hz Näytetaajuus
LisätiedotFYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa
FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotTaustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä
Taustamateriaali Fingridin innovaatiohaasteeseen Sähköasemilla olevien viallisten laitteiden havainnointi radiotaajuisella mittausmenetelmällä Juha Riikonen Spinverse Yleistä lisätietoa Yleistä lisätietoa
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
LisätiedotTL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen
LisätiedotPinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihdit ampèremetriques pour courant AC MINI-SARJA Pienikokoinen, kompakti sekä erittäin kestävä minipihtisarja on suunniteltu mittaamaan virtoja muutamasta milliampeerista jopa 150 A AC
LisätiedotTyö 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä
Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotVäliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari
Väliraportti: Vesipistekohtainen veden kulutuksen seuranta, syksy 2015 Mikko Kyllönen Matti Marttinen Vili Tuomisaari Projektin eteneminen Projekti on edennyt syksyn aikana melko vaikeasti. Aikataulujen
LisätiedotKoesuunnitelma. ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines. Raine Viitala
Koesuunnitelma ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat laakerit, kolmikulmaiset
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotNimi: Muiden ryhmäläisten nimet:
Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotSAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA. Yleistä. Konserttisali
INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI HELIMÄKI OY Akustiikan asiantuntija puh. 09-58933860, fax 09-58933861 1 SAVONLINNASALI, KOY WANHA KASINO, KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Yleistä Konserttisali Helsinki 19.5.2003 Konserttisalin
LisätiedotLABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI
LABORATORIOTYÖ 2 SPEKTRIANALYSAATTORI Päivitetty: 25/02/2004 MV 2-1 2. SPEKTRIANALYSAATTORI Työn tarkoitus: Työn tarkoituksena on tutustua spektrianalysaattorin käyttöön, sekä oppia tuntemaan erilaisten
LisätiedotKohina. Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N)
Kohina Havaittujen fotonien statistinen virhe on kääntäen verrannollinen havaittujen fotonien lukumäärän N neliö juureen ( T 1/ N) N on suoraan verrannollinen integraatioaikaan t ja havaittuun taajuusväliin
LisätiedotKON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma
KON-C34 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma Mitattava suure Tarkka arvo Mittausjärjestelmä Mitattu arvo Ympäristö Mitattava suure Anturi Signaalinkäsittely
LisätiedotKapeakaistainen signaali
Tiedonsiirrossa sellaiset signaalit ovat tyypillisiä, joilla informaatio jakautuu kapealle taajuusalueelle jonkun keskitaajuuden ympäristöön. Tällaisia signaaleja kutustaan kapeakaistaisiksi signaaleiksi
LisätiedotKondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan
VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan
LisätiedotLaskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 2 (11.9.2013): Tehtävien vastauksia 1. Eräässä kuvitteellisessa radioverkossa yhdessä radiokanavassa voi olla menossa samanaikaisesti
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotKanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä
Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:
LisätiedotRAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS
466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,
LisätiedotPerusmittalaitteet 2. Spektrianalyysi. Mittaustekniikan perusteet / luento 4. Spektrianalyysi. Logaritmiasteikko ja db (desibel) Spektrianalysaattori
Mittaustekniikan perusteet / luento 4 Perusmittalaitteet Spektrianalyysi Jean Baptiste Fourier (1768-1830): Signaali voidaan esittää taajuudeltaan ja amplitudiltaan (sekä vaiheeltaan) erilaisten sinien
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotJÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ
Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun
LisätiedotDSP:n kertausta. 1 Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio
DSP:n kertausta Kerrataan/käydään läpi: ffl Spektri, DFT, DTFT ja FFT ffl signaalin jaksollisuuden ja spektrin harmonisuuden yhteys ffl aika-taajuusresoluutio Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio
LisätiedotVirheen kasautumislaki
Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain
LisätiedotMIKROAALTOUUNI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Tuomas Karri i78953 Jussi Luopajärvi i80712 Juhani Tammi o83312 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria MIKROAALTOUUNI Sivumäärä: 12 Jätetty tarkastettavaksi:
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotRATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi
Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa
Lisätiedot5$32577, 1 (8) Kokeen aikana vaihteisto sijaitsi tasalämpöisessä hallissa.
5$32577, 1 (8) 5967(&12/2*
Lisätiedot4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014
4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan
LisätiedotAkustinen emissio. 1. Tarkastusmenetelmän periaate. 2. Fysikaaliset perusteet
Akustinen emissio 1 Akustinen emissio 1. Tarkastusmenetelmän periaate Akustisen Emission (AE) laitteiston toiminta perustuu materiaalin rakenteisiin sitoutuneen energian vapautumisen aiheuttaman elastisen
Lisätiedot1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
LisätiedotPinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
Pinces AC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC MN-sarja Serie MN-SARJA Nämä ergonomiset mini-pihdit ovat sunniteltu matalien ja keskisuurien virtojen mittaamiseen välillä 0,01 A ja 240 A AC. Leukojen
LisätiedotFYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
LisätiedotLaitteita - Yleismittari
Laitteita - Yleismittari Yleistyökalu mittauksissa Yleensä digitaalisia Mittaustoimintoja Jännite (AC ja DC) Virta (AC ja DC) Vastus Diodi Lämpötila Transistori Kapasitanssi Induktanssi Taajuus 1 Yleismittarin
LisätiedotHakkeen kosteuden on-line -mittaus
Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen
LisätiedotLaskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia
TT12S1E Tietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki Laskuharjoitus 4 (2.10.2013): Tehtävien vastauksia 1. Tutkitaan signaalista näytteenotolla muodostettua PAM (Pulse Amplitude Modulation) -signaalia.
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti..005 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen
LisätiedotTASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT
TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan
LisätiedotJaksollisen signaalin spektri
Jaksollisen signaalin spektri LuK-tutkielma Topi Suviaro 2257699 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 215 Sisältö Johdanto 2 1 Jaksollisuudesta 2 2 Spektristä 3 2.1 Symmetrian vaikutuksesta
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotPinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC
MH-SARJA MH60-virtapihti on suunniteltu mittaamaan DC ja AC-virtoja jopa 1 MHz:n kaistanleveydellä, käyttäen kaksoislineaarista Hall-ilmiötä/ Muuntajateknologiaa. Pihti sisältää ladattavan NiMh-akun, jonka
LisätiedotUltraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005
Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan
LisätiedotEMC Säteilevä häiriö
EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä
LisätiedotSEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA
1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus
LisätiedotPrognos Julkaisusuunnitelmat
Prognos Julkaisusuunnitelmat Työsuunnitelmiin liittyvien raporttien ja vuosiseminaarien lisäksi suunnitellut julkaisut Casejoryt 09/2005 & JR4 25.1.2005 päivitetty tilanne Casejoryt 04/2006 päivitetty
LisätiedotSamurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin
Samurai helppokäyttöinen ohjelma melun ja värähtelyjen mittauksiin SAMURAI on SINUS Messtechnik GmbH:n uusin ohjelmisto melun ja tärinän mittauksiin ja reaaliaikaiseen analysointiin. Tiedonkeruulaitteena
LisätiedotMelulukukäyrä NR=45 db
Rakenteiden ääneneristävyys LEVYRAKENTEET 1..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melulukukäyrä NR=45 db Taajuus mitattu Lin. A-painotus A-taso 63 Hz 61 db 6 db= 35 db 15 Hz 50 db 16
LisätiedotDigitaalinen audio & video I
Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
LisätiedotSGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA SODANKÄYNNISSÄ
2015/2500M-0035 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-25-2756-4 (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI (SUMMARY REPORT) MATALAN INTENSITEETIN HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN JA TUNNISTAMINEN ELEKTRONISESSA
LisätiedotT SKJ - TERMEJÄ
T-61140 SKJ - termit Sivu 1 / 7 T-61140 SKJ - TERMEJÄ Nimi Opnro Email Signaalinkäsittelyyn liittyviä termejä ja selityksiä Kevät 2005 Täytä lomaketta kevään aikana ja kerää mahdollisesti puuttuvia termejä
LisätiedotHARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE
SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi
LisätiedotSisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys
Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä
LisätiedotSIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
LisätiedotLiitännät ja lisälaitteet
Liitännät ja lisälaitteet PC:n yleiset liitännät GPIB USB, LAN, sarja, rinnakkais,... Lisänäyttö, hiiri, näppäimistö Korppuasema (3,5 ) Lämpöpaperikirjoitin 109 Kannettavat oscilloskoopit Handheld (Fluke:
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI. Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HF- järjestelmiä varten
2015/2500M-0023 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN 978-951-25-2745-8 (PDF) TIIVISTELMÄRAPORTTI Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HF- järjestelmiä varten Harri Saarnisaari, Oulun Yliopisto/CWC,
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ
TUULIVOIMALAMELU MITTAUS JA MALLINNUS VELI-MATTI YLI-KÄTKÄ SISÄLTÖ Tuulivoimalamelun synty ja ominaisuudet Tuulivoimalamelun mallinnuksen haasteet Olhavan tuulipuiston melumittaukset MELUN SYNTY JA OMINAISUUDET
LisätiedotING the World. P5 Newtron mallisto. Finnish
A ING the World P5 Newtron mallisto Finnish UUTUUS P5 Newtron mallisto Nyt myös LED-valotoiminnolla! Valinnanvapautesi lisäämiseksi P5 Newtron -ultraäänigeneraattorimallisto on nyt saatavana LED-valoversioina.
LisätiedotTuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin
1 1 Vastaa lyhyesti seuraaviin a) Miksi signaaleja ylinäytteistetään AD- ja DA-muunnosten yhteydessä? b) Esittele lohkokaaviona adaptiiviseen suodatukseen perustuva tuntemattoman järjestelmän mallinnus.
LisätiedotElektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
LisätiedotTIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ
2011/797 ISSN 1797-3457 (verkkojulkaisu) ISBN (PDF) 978-951-25-2280-4 TIIVISTELMÄRAPORTTI HAJASPEKTRISIGNAALIEN HAVAITSEMINEN ELEKTRONISESSA SO- DANKÄYNNISSÄ Janne Lahtinen*, Harp Technologies Oy Josu
LisätiedotPORI PEITTOON TUULIVOIMAMELU YLEISÖTILAISUUS 28.4.2015
PORI PEITTOON TUULIVOIMAMELU YLEISÖTILAISUUS 28.4.2015 PEITTOON TUULIVOIMAHANKKEEN MITTAUSTULOKSET 28.4.2015 Carlo Di Napoli Pöyry Finland Oy Energia carlo.dinapoli@poyry.com +358405857674 ESITYKSEN OHJELMA
LisätiedotSIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2
Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi
Lisätiedot