Vauriomekanismi: Väsyminen
|
|
- Kaisa Anni Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vauriomekanismi: Väsyminen
2 Väsyminen Väsyminen on vaihtelevan kuormituksen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Erään arvion mukaan 90% vaurioista on väsymisen aiheuttamaa. Väsymisikää voidaan kuvata ns. Wöhler-käyrän avulla S-N (kuormitus-sykli kuvaaja)
3 Väsymisraja / väsymislujuus Väsymisraja Selvä polvipiste S-N-kuvaajassa, jonka alapuolella ääretön elinikä (esimerkiksi hiiliteräkset) Väsymislujuus Ei selvää polvipistettä S-N - kuvaajassa (esimerkiksi alumiini, ruotumaton teräs, messinki, kupari) Kon
4 CES Edupack 2012
5 Väsymissärön ydintyminen Väsymisikä voidaan jakaa särön ydintymisvaiheeseen ja särön kasvuvaiheeseen. Särön ydintymisen osuus kokonaisväsymisiästä on suurin matalilla kuormituksilla. Kuormitustason noustessa kasvaa särön kasvuvaiheen osuus Särö ydintyy yleensä kappaleen pinnan epäjatkuvuuskohtaan, jossa on jännityskonsentraatio eli paikallinen jännityshuippu (σ > σ m? ) naarmut, kuopat, korroosiojäljet, hitsisaumat, muut viat. Syklinen kuormitus voi itse synnyttää pintaan mikroskooppisia epäjatkuvuuskohtia, joihin väsymissärö ydintyy. liukunauhojen ekstruusiot ja intruusiot.
6 Väsymisvaurio Ydintyminen Väsymisvaurio ilmenee vähittäisenä särön kasvuna, joka johtaa kuormitusta jatkettaessa lopulta murtumaan. Väsymisvaurion murtopinta: Ydintymiskohta Väsymissärön etenemisjälkiä makroskooppisia simpukkakuvioita (clamshell marks) mikroskooppisia väsymisjuovia (fatigue striations). Loppumurtuman alue Makroskooppisia etenemisjälkiä, simpukkakuvioita (clamshell marks) Loppumurtuma
7 Väsymisvaurion murtopinta Ydintyminen Etenemisjälkiä Loppumurtuma
8 Väsymisjuovat (Fatigue striations) Mikroskooppisia väsymisjuovia vaurion murtopinnalla. (SEM-kuva)
9 Väsymissärön kasvu Väsymissärön kasvu voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: I särön pituus pieni verrattuna raekokoon Murtopinta sileä Särö kasvaa rakeen läpi tasossa, jossa leikkausjännitys on suuri Jos rakenteessa alkusäröjä tai jännitystaso on suuri, on I-vaihe lyhyt II särö ulottuu monien rakeiden yli Yksittäisten rakeiden vaikutus särönkasvuun vähäinen Särön kasvu noudattaa Paris'n lakia Kasvu jännitysintensiteetin kontrolloimaa III loppumurtuma Kun särö kasvaa riittävän suureksi, ei materiaalinkantokyky enää riitä, vaan tapahtuu loppumurtuma.
10 Väsyttävä kuormitus Määritelmiä: Keskijännitys: k max 2 min Kuormitussuhde: min R max Jännitysvaihtelu: max min Jännitysamplitudi: a max 2 min
11 Esimerkkitehtävä 400 Laske oheisten väsymisdatojen avulla seuraavat suureet: 1. keskijännitys, 2. kuormitussuhde, 3. jännitysvaihtelu ja 4. jännitysamplitudi. Jännitys (MPa) Aika (s) Jännitys (MPa) Aika (s)
12 Esimerkkitehtävä Määritelmiä: Keskijännitys: k max 2 min Kuormitussuhde: min R max Jännitysvaihtelu: max min Jännitysamplitudi: a max 2 min
13 Esimerkkitehtävä Jännitys (MPa) Aika (s)
14 Esimerkkitehtävä Keskijännitys Kuormitussuhde Jännitysvaihtelu Jännitysamplitudi 350MPa 150MPa k 250MPa 2 150MPa R 0,42 350MPa 350MPa 150MPa 200MPa 350MPa 150MPa a 100MPa 2
15 Esimerkkitehtävä Jännitys (MPa) Aika (s)
16 Esimerkkitehtävä Keskijännitys Kuormitussuhde Jännitysvaihtelu Jännitysamplitudi 125MPa 225MPa k 50MPa 2 225MPa R 125MPa 1,8 125MPa 225MPa 350MPa 125MPa 225MPa a 175MPa 2
17 Esimerkkitehtävä Seosteräkselle suoritettiin väsytyskoesarja, josta saatiin alla olevan taulukon mukaiset tulokset. (R=-1, k =0) Arvioi: a) Mikä on kyseisen materiaalin väsymisraja, jos sellainen on? b) Väsymisiät jännitysamplitudeilla 415 MPa ja 275 MPa? Jännitysamplitudi Syklimäärä murtumahetkellä (MPa) (N) c) Arvioi väsymislujuus, kun N f on sykliä?
18 Esimerkkitehtävä Piirretään S-N käyrä koedatan avulla. Jännitysamplitudi log (N)
19 Esimerkkitehtävä 290 MPa
20 Esimerkkitehtävä 415 MPa 275 MPa =
21 Esimerkkitehtävä 450 MPa 2.00E+04
22 Väsymissärön kasvu - laskenta Paris'n laki: jossa a on särön pituus, N on syklimäärä A on materiaalivakio m on materiaalivakio K jännitysintensiteettitekijän vaihtelu Komponentin eliniän arvioiminen särönkasvun II-vaiheessa Stabiilin särönkasvun aikana Paris n avulla voidaan arvioida materiaalin kestoikää, kun tunnetaan: alkusärön pituus jännitysvaihtelu da A K dn tavoiteltu syklimäärä m K Y a
23 Paris n laki väsymismitoituksessa Laaja teräslevy on vaihtokuormituksen alaisena: 100 MPa (veto) -50 MPa (puristus). Ennen kuormitusta levystä on havaittu 2,0 mm syvyinen reunasärö. Laske kuinka monta kuormitussykliä levy kestää ennen murtumista. Arvioi levyn elinikä väsymiskestävyyden osalta, kun materiaalin: K IC m 3,0 25MPa A 1, m 3,0 MPa m. Paris n laki, josta on ratkaistu kuormituskerrat: da dn A K m N a c a 0 da A K m
24 Laskentaperiaate 1. Lasketaan murtumismekaniikan avulla materiaalille kriittinen särökoko eli särön pituus, jolla tapahtuu loppumurtuma K = Yσ πa 2. Lasketaan Paris'n lain avulla syklimäärä, jolla särö kasvaa nykyisestä koosta kriittiseen mittaan: da dn = A K m, jossa a on särön pituus, N on syklimäärä A on materiaalivakio m on materiaalivakio K jännitysintensiteettitekijän vaihtelu K = Y σ πa
25 Esimerkki Paris n laki Ensin kappaleelle lasketaan kriittinen särökoko seuraavan kaavan avulla: K Y IC a c Ratkaistaan a c käyttäen geometrialle kerrointa Y 1,1 ja jännitykselle maksimivetokuorman arvoa: a c 2 1 KIC 1 25MPa m Y 100MPa 1,1 2 0,016m
26 Esimerkki Paris n laki Seuraavaksi lasketaan levyn väsymisikä Paris n lain avulla ( = max - min ). min arvona käytetään 0 MPa, koska puristusjännitysalueella väsymissärö ei kasva. Alkusärön pituus on 2,0 mm ja loppusärön pituus 16 mm. N ac a c da 1 da m/2 a [Sijoitetaan vakio a m m m m ( ) 0 A Y a A Y a0 a 0 m] c a C 1 da / 2 A Y a A Y a A / a 1/ 2 0 ( ) a a a 3 3 Y 3 c , ,1 0,016 0, ,9 * 10 6 sykliä
Murtumismekanismit: Väsyminen
KJR-C2004 Materiaalitekniikka Murtumismekanismit: Väsyminen 11.2.2016 Väsyminen Väsyminen on dynaamisen eli ajan suhteen aiheuttamaa vähittäistä vaurioitumista. Väsymisvaurio ilmenee särön, joka johtaa
LisätiedotVaurioiden tyypilliset syyt
Vaurioituminen II Vaurioiden tyypilliset syyt 18.9.2013 2 Loppumurtuma Hauras tai sitkeä murtuma Ei juurisyy, vaan viimeinen vaihe pitkässä tapahtumaketjussa. 18.9.2013 3 Väsyminen (Fatigue) 1998 Eschede
LisätiedotVäsymissärön ydintyminen
Väsymissärön ydintyminen 20.11.2015 1 Vaurio alkaa särön muodostumisella Extruusio Intruusio Deformoitumaton matriisi S-N käyrät Testattu sauvan katkeamiseen Kuvaavat aikaa "engineering särön muodostumiseen"
LisätiedotMurtumissitkeyden arvioimisen ongelmia
Master käyrä Murtumissitkeyden arvioimisen ongelmia Charpy kokeissa suuri hajonta K Ic kokeet kalliita ja vaativat isoja näytteitä Lämpötilariippuvuuden huomioiminen? (pitääkö testata kaikissa lämpötiloissa)
LisätiedotVäsyminen. Amanda Grannas
Väsyminen Amanda Grannas Väsyminen Materiaalin struktuurin heikentyminen vaihtelevan kuormitusten tai jännitysten seurauksena Lähtee usein säröstä leviää kasvaa (syklinen jännityskuormitus jatkuu) murtuma
LisätiedotLiite A : Kuvat. Kuva 1.1: Periaatekuva CLIC-kiihdyttimestä. [ 1 ]
Liite A : Kuvat Kuva 1.1: Periaatekuva CLIC-kiihdyttimestä. [ 1 ] Kuva 2.1: Jännityksen vaihtelu ajan suhteen eri väsymistapauksissa. Kuvaajissa x-akselilla aika ja y-akselilla jännitys. Kuvien merkinnöissä
LisätiedotKoneenosien lujuuslaskenta
Koneenosien lujuuslaskenta Tavoitteet Koneiden luotettavuuden parantaminen Materiaalin säästö Rakenteiden keventäminen Ongelmat Todellisen kuormituksen selvittäminen Moniakselinen jännitys ja muodonmuutos
LisätiedotHitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm
Hitsaustekniikkaa suunnittelijoille koulutuspäivä 27.9.2005 Hitsattujen rakenteiden lujuustarkastelu Tatu Westerholm HITSAUKSEN KÄYTTÖALOJA Kehärakenteet: Ristikot, Säiliöt, Paineastiat, Koneenrungot,
LisätiedotTuukka Yrttimaa. Vaurioituminen. Sitkeä- ja haurasmurtuma. Brittle and Ductile Fracture
Tuukka Yrttimaa Vaurioituminen Sitkeä- ja haurasmurtuma Brittle and Ductile Fracture Sitkeä- ja haurasmurtuma Metallin kyky plastiseen deformaatioon ratkaisee murtuman luonteen (kuva 1) [3] Murtumaan johtaa
LisätiedotPienahitsien materiaalikerroin w
Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien komponenttimenettely (SFS EN 1993-1-8) Seuraavat ehdot pitää toteutua: 3( ) ll fu w M ja 0,9 f u M f u = heikomman liitettävän osan vetomurtolujuus Esimerkki
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 17.12.2015 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotVaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi
Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet Timo Kiesi 18.9.2013 2 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 3 Miksi insinöörin
LisätiedotHITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN SIMULOINNILLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Teräsrakenteiden laboratorio BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari HITSATUN LIITOKSEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITTÄMINEN SÄRÖN KASVUN
LisätiedotOheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LUT-Kone Timo Björk BK80A2202 Teräsrakenteet I: 31.3.2016 Oheismateriaalin käyttö EI sallittua, mutta laskimen käyttö on sallittua Vastaukset tehtäväpaperiin, joka PALAUTETTAVA (vaikka vastaamattomana)!
LisätiedotTestaus ja suunnittelu. Heikki Lagus
Testaus ja suunnittelu Heikki Lagus Tehtävänanto Kerro lyhyesti seuraavista testausmenetelmistä, niistä saatavasta datasta ja miten sitä voidaan hyödyntää suunnittelussa: Charpy-V iskusitkeyskoe (impact
LisätiedotKUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA
KUPARISAUVOJEN KOVUUS-, VETO-, JA VÄSYTYSKOKEET 18.12.2008 ANU VÄISÄNEN, JARMO MÄKIKANGAS, MARKKU KESKITALO, JARI OJALA 1 Johdanto Muovauksen vaikutuksesta metallien lujuus usein kasvaa ja venymä pienenee.
LisätiedotVÄSYMISMITOITUS Pasila. Antti Silvennoinen, WSP Finland
TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Siltaeurokoodikoulutus- Teräs-, liitto- ja puusillat 29.-30.3.2010 Pasila Antti Silvennoinen, WSP Finland TIESILTOJEN VÄSYMISMITOITUS Väsymisilmiö Materiaaliosavarmuuskertoimet
LisätiedotMurtumismekaniikka III LEFM => EPFM
Murtumismekaniikka III LEFM => EPFM LEFM Rajoituksia K on validi, kun plastisuus rajoittuu pienelle alueelle särön kärkeen mitattavat TMMT-tilassa Hauraille materiaaleille Validiteetti Standardin kokeellinen
LisätiedotMurtumismekaniikka II. Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma
Murtumismekaniikka II Transitiokäyttäytyminen ja haurasmurtuma Kertauskysymyksiä: Miksi säröt ovat vaarallisia? Miksi säröllinen kappale ei murru pienellä jännityksellä? Mikä on G? Yksikkö? Mikä on K?
LisätiedotPUUTAVARAPANKON VÄSYMISLUJUUDEN MÄÄRITYS DETERMINATION OF FATIGUE LIFE OF TIMBER BUNK
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari PUUTAVARAPANKON VÄSYMISLUJUUDEN MÄÄRITYS DETERMINATION OF FATIGUE LIFE OF
Lisätiedot10. Jännitysten ja muodonmuutosten yhteys; vaurioteoriat
TAVOITTEET Esitetään vastaavalla tavalla kuin jännitystilan yhteydessä venymätilan muunnosyhtälöt Kehitetään materiaaliparametrien yhteyksiä; yleistetty Hooken laki Esitetään vaurioteoriat, joilla normaali-
LisätiedotVaasan ammattikorkeakoulu, University of Applied Sciences Publications OTHER PUBLICATIONS C10
Vaasan ammattikorkeakoulu, University of Applied Sciences Publications OTHER PUBLICATIONS C10 VÄSYMISLUJUUDEN MITOITUSMENETELMÄT - nykytila ja tulevaisuuden näkymät Matti Makkonen Vaasa 2011 TIIVISTELMÄ
LisätiedotTodennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi. Seminaari Oulun yliopistossa, toukokuu 2014 Roger Rabb
Todennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi Seminaari Oulun yliopistossa, toukokuu 2014 Roger Rabb Osa II: Muuttuva-amplitudinen jännitys Kirjan luvut 16...21 Todennäköisyysteoriaanpohjautuva väsymisanalyysi,
LisätiedotHitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään
Hitsattu rakenne vikojen vaikutus lujuuteen ja elinikään Pertti Auerkari & Jorma Salonen VTT, Espoo sähköposti: pertti.auerkari@vtt.fi SHY NDT-päivät, Turku 24.9.2013 22/09/2013 2 Hitsaus heikentää? Hitsausliitos
LisätiedotTkL. Matti Koskimäki
LAPPEENRANNNAN TEKNILLLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Teräsrakenteiden laboratorio Konetekniikan koulutusohjelma Antti Raskinen DIGITAALISEN VALMISTUKSEN VAIKUTUS HITSATUN RAKENTEEN VÄSYMISKESTÄVYYTEEN
LisätiedotAINETTA LISÄÄVÄLLÄ VAL- MISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLISTEN KAPPALEIDEN VÄSYMINEN
1 (55) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AINETTA LISÄÄVÄLLÄ VAL- MISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLISTEN KAPPALEIDEN VÄSYMINEN DEADMAN (DESIGN FOR ADDITIVE MANUFACTURING)
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotMurtumismekaniikka. Jussi Tamminen
Murtumismekaniikka Jussi Tamminen Taustaa Murtumismekaanisia kokeita kehitetty 1950-luvun lopusta asti Materiaali murtuu yleensä nimellysjännitystä pienemmällä jännityksellä Kriittisen vikakoon määrittäminen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma KESTOMAGNEETTIKONEEN ROOTTORIN VÄSYMISANALYYSI
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma Tommi Veiste KESTOMAGNEETTIKONEEN ROOTTORIN VÄSYMISANALYYSI Tarkastajat: Professori Aki Mikkola DI Janne
LisätiedotKoska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?
Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Johanna Tuiremo, Johtava asiantuntija, Materiaalitekniikka, Tietopäivä Roadshow Oulu 30.11.2016 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan
LisätiedotVastaanotettu Hyväksytty Julkaistu verkossa
Rakenteiden Mekaniikka Vol. 50, Nro 3, 2017, s. 153-157 https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/index https://doi.org/10.23998/rm.23998/rm.65049 Kirjoittaja(t) 2017. Vapaasti saatavilla CC BY-SA 4.0 lisensioitu.
Lisätiedot2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET 25 2.1 Suoran sauvan veto tai puristus 25. 2.2 Jännityksen ja venymän välinen yhteys 34
SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillisen suunnitteluprosessin kulku
LisätiedotPETRI KOSKELA KUPARISEN VIRRANKERÄYSNAUHAN VÄSYMISKESTÄVYYS. Diplomityö
PETRI KOSKELA KUPARISEN VIRRANKERÄYSNAUHAN VÄSYMISKESTÄVYYS Diplomityö Tarkastajat: professori Pekka Ruuskanen ja TkT Terhi Glas. Tarkastajat ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotKETJULUKON KESTÄVYYDEN VARMENTAMINEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Teräsrakenteiden laboratorio BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari KETJULUKON KESTÄVYYDEN VARMENTAMINEN Lappeenrannassa 14.04.2014
LisätiedotYmpäristövaikutteinen murtuminen EAC
Ympäristövaikutteinen murtuminen EAC Ympäristövaikutteinen murtuminen Yleisnimitys vaurioille, joissa ympäristö altistaa ennenaikaiselle vauriolle Lukuisia eri mekanismeja ja tyyppejä Tässä: Jännistyskorroosio
LisätiedotKUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ?
KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? . NOSTUREITA JA NIIDEN KOMPONENTTEJA EI OLE SUUNNITELTU KESTÄMÄÄN IKUISESTI. Teräsrakenteet ja koneistot kokevat väsyttävää kuormitusta jokaisen työjakson
LisätiedotKUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ?
KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? . NOSTUREITA JA NIIDEN KOMPONENTTEJA EI OLE SUUNNITELTU KESTÄMÄÄN IKUISESTI. Teräsrakenteet ja koneistot kokevat väsyttävää kuormitusta jokaisen työjakson
LisätiedotLaskuharjoitus 1 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.
LisätiedotTerän kiinnittimen kehitys
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Kone- ja tuotantotekniikka Kone- ja tuotesuunnittelu Marko Marttila Terän kiinnittimen kehitys Opinnäytetyö 2012 Tiivistelmä Marko Marttila Terän kiinnittimen
LisätiedotRAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO
TEKNILLINEN KORKEAKOULU RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN OSASTO Antti Silvennoinen TERÄSSILTOJEN VÄSYMISMITOITUS EUROCODE- STANDARDIN POHJALTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytetyönä tarkistettavaksi
LisätiedotKUORMAA KANTAMATTOMAN T-LIITOKSEN GEOMETRIAN VAIKUTUS VÄSYMISKESTOIKÄÄN TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMÄLLÄ
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö KUORMAA KANTAMATTOMAN T-LIITOKSEN GEOMETRIAN VAIKUTUS VÄSYMISKESTOIKÄÄN TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMÄLLÄ
LisätiedotTorpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla. TRY Olli Asp
Torpparin alikulkusilta - Suuriläpimittaisen teräsputkisillan pilotti radan alle Karjaalla TRY 9.2.2016 Olli Asp Tutkimushanke: Tausta: Teräsputkisiltoja on perinteisesti käytetty tie- ja rautatieympäristössä
LisätiedotETUTELIN RUNGON VÄSYMISKESTÄVYYDEN TARKASTELU HOT SPOT- MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö ETUTELIN RUNGON VÄSYMISKESTÄVYYDEN TARKASTELU HOT SPOT- MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN FATIGUE RESISTANCE ANALYSIS
LisätiedotJÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA
JÄNNEVIRRAN SILLAN VÄSYMISMITOITUS MITATULLA LIIKENNEKUORMALLA DIPLOMITYÖN SISÄLTÖ Teoria osuus Väsymismitoitus Eurokoodin mukaan Väsymisluokka Hitsin jälkikäsittelymenetelmät Mitatut liikennekuormat Jännevirran
LisätiedotSISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten ja hauraitten materiaalien jännitysvenymäkäyttäytyminen
TAVOITTEET Jännitysten ja venymien yhteys kokeellisin menetelmin: jännitysvenymäpiirros Teknisten materiaalien jännitys-venymäpiirros 1 SISÄLTÖ 1. Veto-puristuskoe 2. Jännitys-venymäpiirros 3. Sitkeitten
LisätiedotTEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMÄN KÄYTETTÄVYYS ULTRALUJIEN TERÄSTEN KORKEALAATUISTEN HITSIEN VÄSYMISMITOITUKSESSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone Olli Assinen TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMÄN KÄYTETTÄVYYS ULTRALUJIEN TERÄSTEN KORKEALAATUISTEN HITSIEN VÄSYMISMITOITUKSESSA Työn
LisätiedotUltralujien terästen käyttö dynaamisesti kuormitetuissa koneen rakenteissa
Diplomityö Ultralujien terästen käyttö dynaamisesti kuormitetuissa koneen rakenteissa Johdanto Työn tarkoituksena perehtyä ultralujien S550-S700 -terästen mahdollisuuksiin ja selvittää keinot niiden hyväksikäyttämiseksi
LisätiedotVÄÄNTÖKUORMITETUN HITSATUN KOTELOPROFIILIPALKIN VÄSYTYSKOE FATIGUE TEST OF A TORQUE LOADED WELDED BOX SECTION BEAM
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT Metalli Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari VÄÄNTÖKUORMITETUN HITSATUN KOTELOPROFIILIPALKIN VÄSYTYSKOE FATIGUE TEST OF A TORQUE LOADED
LisätiedotKARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka. Paavo Turunen PUUTAVARAKOURAN HITSISAUMAN VÄSYMISLUJUUDEN TARKASTELU
KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikka Paavo Turunen PUUTAVARAKOURAN HITSISAUMAN VÄSYMISLUJUUDEN TARKASTELU Opinnäytetyö Kesäkuu 2017 OPINNÄYTETYÖ Kesäkuu 2017 Kone- ja tuotantotekniikan
LisätiedotAKSIAALIVUOSÄHKÖMOOTTORIN VALURUNGON VÄSYMISTARKASTELU
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari AKSIAALIVUOSÄHKÖMOOTTORIN VALURUNGON VÄSYMISTARKASTELU Lappeenrannassa 3.2.2011
LisätiedotValetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella.
K. Aineen koestus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valetun valukappaleelle on asetettu usein erilaisia mekaanisia ominaisuuksia, joita mitataan aineenkoestuksella. K. 1 Väsyminen Väsytyskokeella on
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 6.
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?
LisätiedotHENKILÖNOSTIMEN PUOMIN ÄÄRILUJUUS EXTREME STRENGTH OF A PERSON LIFTER'S BOOM
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HENKILÖNOSTIMEN PUOMIN ÄÄRILUJUUS EXTREME STRENGTH OF A PERSON LIFTER'S BOOM
LisätiedotValkonen, Ilkka; Valkonen, Antti Tuotantokäyttöön soveltuva edullinen menetelmä hitsin juuren puolen väsymiseliniän arvioimiseksi
Powered by TCPDF (www.tcpdf.org) This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Valkonen, Ilkka; Valkonen, Antti
LisätiedotULTRALUJAN TERÄKSEN KIINNITYSHITSIEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITYS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Metalli Teräsrakenteiden laboratorio BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari ULTRALUJAN TERÄKSEN KIINNITYSHITSIEN VÄSYMISKESTÄVYYDEN MÄÄRITYS
LisätiedotKyntöauran rakenteiden kehittäminen mitatun kuormitusaineiston perusteella
Rakenteiden Mekaniikka (Journal of Structural Mechanics) Vol. 50, Nro 4, 2017, s. 405-419 http://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/index https:/doi.org/10.23998/rm.64418 Kirjoittaja(t) 2017. Vapaasti saatavilla
Lisätiedot2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyv
2. harjoitus - malliratkaisut Tehtävä 3. Tasojännitystilassa olevan kappaleen kaksiakselista rasitustilaa käytetään usein materiaalimalleissa esiintyvien vakioiden määrittämiseen. Jännitystila on siten
LisätiedotMikko Borgström VÄÄNTÖKUORMITETUN KOTELOPROFIILIPUOMIN VÄSYMISKESTÄVYYS
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone Mikko Borgström VÄÄNTÖKUORMITETUN KOTELOPROFIILIPUOMIN VÄSYMISKESTÄVYYS Työn tarkastajat: Professori Timo Björk Diplomi-insinööri Jouni
LisätiedotJuho Kurtti TUULITURBIINIVAIHTEEN VÄSYMIS- LASKENTA KONSEPTIVAIHEESSA
Juho Kurtti TUULITURBIINIVAIHTEEN VÄSYMIS- LASKENTA KONSEPTIVAIHEESSA Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta Diplomityö Tammikuu 2019 i TIIVISTELMÄ Juho Kurtti: Tuuliturbiinivaihteen väsymislaskenta
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 6. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + + + 4, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + +
LisätiedotHarjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.
Lisätiedot7. Ruuviliitokset 14.7
7. Ruuviliitokset Koneenrakennuksessa ruuviliitos on yleisin irrotettavissa oleva liitos, koska se on helppo asentaa ja purkaa, se on oikein käytettynä luotettava ja sitä voidaan käyttää monissa olosuhteissa.
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 7. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) + 5 + +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c) +
Lisätiedotl 1 2l + 1, c) 100 l=0
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy 5. Millä reaaliluvun arvoilla a) 9 =, b) 5 + 5 +, e) 5?. Kirjoita Σ-merkkiä käyttäen summat 4, a) + + 5 + + 99, b) 5 + 4 65 + + n 5 n, c)
LisätiedotKon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset
Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3
Lisätiedot2 LUJUUSOPIN PERUSKÄSITTEET Suoran sauvan veto tai puristus Jännityksen ja venymän välinen yhteys
SISÄLLYSLUETTELO Kirjallisuusluettelo 12 1 JOHDANTO 13 1.1 Lujuusopin sisältö ja tavoitteet 13 1.2 Lujuusopin jako 15 1.3 Mekaniikan mallin muodostaminen 16 1.4 Lujuusopillinen suunnittelu 18 1.5 Lujuusopin
LisätiedotMoniaksiaalisen kuormitushistorian ääriarvopistedatan sykliluokitus Wang Brownmenetelmän
Rakenteiden Mekaniikka Vol. 52, Nro 2, 2019, s. 61 76 http://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/index https://doi.org/10.23998/rm.75618 2019 kirjoittajat Vapaasti saatavilla CC BY 4.0 -lisenssin mukaisesti
LisätiedotUltralujat rakenne- ja kulutusteräkset - tärkeimmät ominaisuudet suunnittelulle
Ultralujat rakenne- ja kulutusteräkset - tärkeimmät ominaisuudet suunnittelulle CASR-Steelpolis verkostohanke (EAKR) Tekijät: Janne Lämsä, Henri Kiuru Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy Oulun yliopisto
LisätiedotKoska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein?
Koska posahtaa? Osaatko ennakoida komponentin jäljellä olevan eliniän oikein? Jukka Verho, kaupallinen johtaja, Inspecta, Tietopäivä Roadshow Vantaa 1.2.2017 1 2 150 vuotta sitten Höyrykattilan räjähdys
LisätiedotUltralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus
Ultralujien terästen hitsausliitosten väsymislujuus Timo Björk Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Kone Teräsrakenteiden laboratorio Johdanto Hitsauksen laatu??? - Rakenteen lopullinen käyttötarkoitus
LisätiedotMakroskooppinen approksimaatio
Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11
LisätiedotELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 07: Aksiaalinen sauvaelementti, osa 2.
7/ EEMENTTIMENETEMÄN PERSTEET SESSIO 7: Aksiaalinen sauvaelementti, osa. RATKAIS EEMENTIN AEESSA Verkon perusyhtälöstä [ K ]{ } = { F} saatavasta solmusiirtymävektorista { } voidaan poimia minkä tahansa
LisätiedotRIVAN KÄRJEN MUOTOILUSUOSITUSTEN VERTAILU HOT SPOT JA TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMILLÄ
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone BK10A0402 Kandidaatintyö RIVAN KÄRJEN MUOTOILUSUOSITUSTEN VERTAILU HOT SPOT JA TEHOLLISEN LOVIJÄNNITYKSEN MENETELMILLÄ A COMPARISON
LisätiedotTodennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi
Todennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi Seminaari Oulun yliopistossa, toukokuu 2014 Roger Rabb Osa I: VAKIOAMPLITUDINEN YKSIAKSIAALINEN JÄNNITYS kirjan luvut 1...6 Todennäköisyysteoriaan pohjautuva
LisätiedotHOT SPOT MENETELMÄN KÄYTTÖ SILTANOSTURIN PÄÄDYN VÄSYMISMITOITUKSESSA BRIDGE CRANE END FATIGUE ANALYSIS BASED ON THE HOT SPOT STRESSES
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari HOT SPOT MENETELMÄN KÄYTTÖ SILTANOSTURIN PÄÄDYN VÄSYMISMITOITUKSESSA BRIDGE
LisätiedotLUJUUSHYPOTEESIT, YLEISTÄ
LUJUUSHYPOTEESIT, YLEISTÄ Lujuushypoteesin tarkoitus: Vastataan kysymykseen kestääkö materiaali tietyn yleisen jännitystilan ( x, y, z, τxy, τxz, τyz ) vaurioitumatta. Tyypillisiä materiaalivaurioita ovat
LisätiedotVÄSYMINEN, TAUSTAA. Lopullinen äkillinen murtuminen. Särön kasvun edettyä tarpeeksi pitkälle tapahtuu staattinen murtuminen.
VÄSYMINEN, TAUSTAA 4 7 Väsymisellä tarkitetaan tilannetta, jssa materiaalivauri tapahtuu dynaamisen kurmituksen vaikutuksesta staattista vaurirajaa alhaisemmalla jännitystaslla suuren ( 10 L 10 ) kurmitusvaihtelumäärän
LisätiedotTILASTOLLINEN KOON VAIKUTUS MONOTONISESSA KUORMITUKSESSA
TILASTOLLINEN KOON VAIKUTUS MONOTONISESSA KUORMITUKSESSA 1 TIIVISTELMÄ Tilastolliset mitoitusmenetelmät ovat valtaamassa alaa metallien väsymislujuuden mitoituksessa. Vanhastaan on ollut tunnettua, että
LisätiedotSUURJUUSTERÄKSISEN RUUVILIITOKSEN FRETTING-VÄSYMINEN FRETTING FATIGUE OF BOLTED JOINT MADE OF HIGH-STRENGTH STEEL
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta LUT Kone BK80A0401 Kandidaatintyö ja seminaari SUURJUUSTERÄKSISEN RUUVILIITOKSEN FRETTING-VÄSYMINEN FRETTING FATIGUE OF BOLTED JOINT MADE OF HIGH-STRENGTH
LisätiedotHitsausliitokset. päällehitsaus. täyttöhitsaus. laipalliset akselit, hammaspyörien ja akselien liittäminen
Hitsausliitokset säiliöt, paineastiat, ristikot ym. kantavat rakenteet ohutlevytuotteet (kodinkoneet, autot) puolivalmisteet (putket, palkit) koneistettujen osien yhteenliittäminen laipalliset akselit,
Lisätiedotsylinteri- ja rasiamalliset magneettikytkimet
Anturi Magneettikytkimet sylinteri- ja rasiamalliset magneettikytkimet Reed tai Hall -tekniikalla Pitkät tunnistusetäisyydet Tunteeton lialle, pölylle ja kosteudelle Tunnistaa myös levyn läpi Toiminta
LisätiedotKuparikapselin pitkäaikaiskestävyys
Kuparikapselin pitkäaikaiskestävyys Juhani Rantala, Pertti Auerkari, Stefan Holmström & Jorma Salonen VTT, Espoo Tapio Saukkonen TKK Materiaalitekniikan laboratorio, Espoo KYT2010 Puoliväliseminaari 26.9.2008,
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
LisätiedotTodennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi. Seminaari Oulun yliopistossa, toukokuu 2014 Roger Rabb
Todennäköisyysteoriaan pohjautuva väsymisanalyysi Seminaari Oulun yliopistossa, toukokuu 014 Roger Rabb Osa III: Vakioamplitudinen moniaksiaalinen jännitys Kirjan luvut...5 Todennäköisyysteoriaan pohjautuva
LisätiedotVäsymislaskenta taajuustasossa
Rakenteiden Mekaniikka Vol. 45, Nro 1, 01, s. 1 33 Väsymislaskenta taajuustasossa Jukka Lähdeniemi ja Jari Mäkinen Tiivistelmä. Artikkelissa perehdytään taajuustason väsymislaskentaan, jonka avulla on
LisätiedotKUIVASULATTIMEN AKSELIN OPTIMOINTI
KUIVASULATTIMEN AKSELIN OPTIMOINTI Mika Salovuori Opinnäytetyö Joulukuu 2013 Kone- ja tuotantotekniikka Tuotekehitys TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikka Tuotekehitys SALOVUORI,
LisätiedotKitkaväsymisestä aiheutuvien säröjen etenemisen tutkiminen murtumismekaniikan avulla
Rakenteiden Mekaniikka Vol. 50, Nro 3, 2017, s. 186-190 http://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/index https:/doi.org/10.23998/rm.64935 Kirjoittaja(t) 2017. Vapaasti saatavilla CC BY-SA 4.0 lisensioitu.
LisätiedotAINETTA LISÄÄVÄLLÄ VALMISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLIKAPPALEIDEN SISÄISTEN KENNO- JA RISTIKKORAKENTEIDEN VAIKUTUS VÄSYMISKESTÄVYYTEEN
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AINETTA LISÄÄVÄLLÄ VALMISTUKSELLA TUOTETTUJEN METALLIKAPPALEIDEN SISÄISTEN KENNO- JA RISTIKKORAKENTEIDEN VAIKUTUS VÄSYMISKESTÄVYYTEEN
LisätiedotVaihdelaa(kon synkronirengas C.R Gagg & P.R Lewis / Engineering Failure Analysis 16 (2009)
Vaihdelaa(kon synkronirengas C.R Gagg & P.R Lewis / Engineering Failure Analysis 16 (2009) 1775 1793 Miten synkronirengas vaurioitui? Mitä yksityiskohka voidaan havaita, joiden perusteella edelliseen kysymykseen
LisätiedotElastisuus: Siirtymä
Elastisuus: Siirtymä x Elastisuus: Siirtymä ja jännitys x σ(x) σ(x) u(x) ℓ0 u(x) x ℓ0 x Elastisuus: Lämpövenymä ja -jännitys Jos päät kiinnitetty eli ε = 0 Jos pää vapaa eli σ = 0 Elastisuus: Venymätyypit
LisätiedotMEI Murtumismekaniikka
MEI-32 Murtumismekaniikka - 3 kotitehtäväsarja, päivitys 2326 MEI-32 Murtumismekaniikka 3 kotitehtäväsarja Tehtävä Alla olevan kuvan mukaista DCB-koekappaletta kuormitetaan kuormalla P = 5 kn Kappaleen
LisätiedotJohdatus materiaalimalleihin
Johdatus materiaalimalleihin 2 kotitehtäväsarja - kimmoisat materiaalimallit Tehtävä Erään epälineaarisen kimmoisen isotrooppisen aineen konstitutiivinen yhtälö on σ = f(i ε )I + Ge () jossa venymätensorin
LisätiedotLIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ RISTOMATTI HELIN
23 2011 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ RISTOMATTI HELIN Teräsbetonisten rautatiesiltojen väsymiskestävyyden määrittäminen Ristomatti Helin Teräsbetonisten rautatiesiltojen väsymiskestävyyden
LisätiedotMILLA RANTA MAANTIESILTOJEN JÄLJELLÄ OLEVAN KÄYTTÖIÄN ARVIOIMI- NEN SIMULOINNIN AVULLA. Diplomityö
MILLA RANTA MAANTIESILTOJEN JÄLJELLÄ OLEVAN KÄYTTÖIÄN ARVIOIMI- NEN SIMULOINNIN AVULLA Diplomityö i TIIVISTELMÄ MILLA RANTA: Maantiesiltojen jäljellä olevan käyttöiän arvioiminen simuloinnin avulla Tampereen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone. Tuomas Tuomaala PUUKUROTTAJAN PUOMIN VÄSYMISTARKASTELU.
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LUT School of Energy Systems LUT Kone Tuomas Tuomaala PUUKUROTTAJAN PUOMIN VÄSYMISTARKASTELU Työn tarkastajat: Professori Timo Björk TkT Timo Nykänen Työn ohjaaja: DI
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotStalatube Oy. P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u. Laskentaraportti
P u t k i k a n n a k k e e n m a s s o j e n v e r t a i l u Laskentaraportti 8.6.2017 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 EN 1.4404 putkikannakkeen kapasiteetti... 4 1.1 Geometria ja materiaalit... 4 1.2 Verkotus...
LisätiedotSiltanosturin suunnittelu ja analyysi
Saimaan ammattikorkeakoulu Tekniikka Lappeenranta Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Kone- ja tuotesuunnittelu Anna Vladimirova Siltanosturin suunnittelu ja analyysi Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä
LisätiedotRatkaisut 3. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkoisin ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä. Muistakaa vastaukset eri tehtäviin palautetaan eri lokeroon! Joka kierroksen arvostellut kotitehtäväpaperit
LisätiedotJoni Metso KÄYTÖN AIKANA SÄÄDETTÄVÄ EPÄKESKOTAIVUTUS- VÄSYTYSKONE
Joni Metso KÄYTÖN AIKANA SÄÄDETTÄVÄ EPÄKESKOTAIVUTUS- VÄSYTYSKONE KÄYTÖN AIKANA SÄÄDETTÄVÄ EPÄKESKOTAIVUTUS- VÄSYTYSKONE Joni Metso Opinnäytetyö Kevät 2012 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun
Lisätiedot