PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KANTA- HÄMEESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KANTA- HÄMEESSÄ"

Transkriptio

1 Hämeen Yrittäjät ry PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KANTA- HÄMEESSÄ Vesa Routamaa 2015

2 Prologi Suuyritysten kilpailukyvyn heikkeneminen globaalissa kilpailussa, ve- ropohjan laajentaminen ja erinäisten verojen nousu ja samalla osto- voiman heikkeneminen ovat kääntäneet talouden pitkään jatkunee- seen laskukierteeseen. Valtion ja kuntien talouden trendinomainen heikkeneminen, teollisuuden voimistuva rakennemuutos ja työttö- myyden kasvu ovat saaneet eri tahot entistä enemmän pohtimaan, mistä jatkossa saadaan varat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Vain aidot yritystyöpaikat johtavat työllisyysasteen terveeseen kehi- tykseen. Työllisyyden kasvu on koko luvun ollut yksinomaan PK- yritysten varassa. Hämeen Yrittäjät ry:n toimeksiannosta on selvitetty, mikä merkitys pk- yrittäjyydellä on Kanta- Hämeen alueen kuntatalouteen. Selvityksen tavoite on osoittaa keskustelun ja paikallisen kehittämisen virikkeeksi, mikä osuus pk- yrityksillä ja niiden työntekijöillä suoranaisesti on kun- tien verotuottoihin ja välillisesti ostovoiman kautta kuntien elinvoi- maisuuteen. Samalla raportoidaan myös pk- yritysten tuottoa valtion- talouteen. Taloudellisten lukujen lisäksi pohditaan myös pk- sektorin tuottavuu- den immateriaalisia vaikutuksia ja tarkastellaan alueen kehitysnäky- miä. Vaasassa Vesa Routamaa professori, yrittäjä 2

3 JOHDANTO Viime vuosien ja päivien uutiset suuryritysten alasajosta ovat toivottavasti saaneet poliitikot ja virkamiehetkin ymmärtämään, että kansantalouden menestys on pk- yritysten varassa. Lähes päivittäin uutisoidaan suurten yritysten irtisanomisista ja lomautuksista. Käsitys Suomen työllisyyden ja talouden sankareista on romut- tunut. Sotakorvausaikana syntynyt palkansaajakulttuuri on elänyt pitkään, vaikka suuryritysten työllistävä rooli on jo nelisenkymmentä vuotta ollut vahvasti las- kusuuntainen ja työllisyyden kasvu koko luvun aikana ollut ainoastaan pk- yritysten varassa. Harha suuryritysten työllistävästä vaikutuksesta elää ehkä siksi, että takavuosina suuret yritykset olivat keskeisessä osassa työllistäjinä monissa Suomen kunnissa. Totuus on kuitenkin toinen. Monet kunnat ovat laskeneet esi- merkiksi paperiteollisuuden varaan, vaikka 25 tehdasta on lakkautettu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja yli työpaikkaa on menetetty. Vuodesta 1980 paperiteollisuuden työntekijämäärä on pudonnut :stä noin :een. Toimialan varmuus työllistäjänä on siten pitkän päälle ollut sananmukai- sesti pelkkää paperia. Tehtaiden lopettamiset ja irtisanomiset ovat edelleen jatku- neet runsaslukuisesti. Metsäteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on puo- liintunut (6%:sta 2,3%:in) vuodesta Elektroniikkateollisuus on suorastaan romahtanut 6,4%:sta 1,3%:in. Talouselämän selvityksen mukaan sata suurinta työllistäjää vähensi Suomesta vuoden 2011 aikana työpaikkaa. Vuoden 2012 jälkeen yritykset, lähinnä suuret yritykset ovat irtisanoneet jo liki työntekijää, joten suurten yritysten nettotyöllistäminen on siis ollut negatiivinen myös luvulla. Suhteessa pk- yrityksiin suuryritysten rooli on kutistunut jo vuosikymmeniä. Ylipäätään teollisuus on vähentänyt yli työpaikkaa vii- meisen kymmenen vuoden aikana. Tässä yhteydessä ei tietenkään ole tarkoitus väheksyä suuryritysten taloudellista merkitystä, mutta pk- yritysten roolin ase- moimiseksi vertailu on tarpeen. Vastakkainasettelusta ei suinkaan ole kyse. Vali- tettavasti myös alihankintateollisuus vähenee suurten yritysten vähenemisen va- navedessä, mikä vähentää pk- yritysten työpaikkoja. Työntekijämäärät kasvoivat vuosina pk- yrityksissä henkilöl- lä. Siitä alle 50- henkilön yritysten osuus oli , kun taas suuryritysten väki- määrä nousi vain työntekijällä, ja sekin perustui henkilön yritys- ten kasvuun. Yli tuhat henkeä työllistävien kohdalla ei ollut nettomääräistä kasvua (Tilastokeskus). PK- yritysten sankariteoista ei kuitenkaan ole suurta ääntä medi- assa pidetty. Sen sijaan kymmeniä tehtaita lopettanutta metsäsektoria pidetään suurena sankarina, kun se ilmoitti mahdollisesti perustavansa yhden uuden teh- taan lähivuosina Äänekoskelle tai oikeastaan korvaavan yhden tai kaksi lopetetta- vaa uusilla. Tosin sekin hanke on vielä vaakalaudalla. Usein vielä uuden tehok- kaamman perustamien merkitsee vanhojen tehtaiden sulkemista ja väheneviä työpaikkoja. Suuryritysten ollessa ongelmissa tai lopettaessa toimintansa valtiota on huudettu apuun esimerkiksi Oulussa, Salossa, Kemijärvellä, Varkaudessa ja Kaskisissa. Suuryrityksen suhdanneriippuvuus on kasvanut ja epävarmuus työllistäjänä li- sääntynyt. PK- yritysten toimintaedellytyksiin tulisikin kiinnittää enemmän huo- miota, koska vain niihin perustuu työllisyyden kasvu ja talouden tasapaino. Kan- 3

4 sainvälisestikin tutkimus on osoittanut, että pk- yritykset pitävät yllä työllisyyden ja talouden tasapainoa vaikeinakin aikoina. Jos tarkastellaan vaikkapa viimeisintä taantumaa, Suomessa yritysten henkilöstön määrän muutos vuodesta 2008 vuo- teen 2009 vaihteli kokoluokittain - 0,3:sta - 4,7% alle 500 hengen yrityksissä, kun vähennys hengen yrityksissä oli 16,4% (Tilastokeskus). Suhdannevaihte- luissa talouden vakaus perustuu nimenomaan pk- yrittäjyyteen. Suomalainen yri- tystoiminta rakentuukin lukumääräisesti lähes sataprosenttisesti pienyrittäjyy- teen, joka työllistää 63% työvoimasta (ks. kuvio 1). Mikroyritykset (1-9 henkilöä; 93,4%) ja pienyritykset (10-49 henkilöä; 5,5%) muodostavat 98,9% koko yritys- kannasta suuruudeltaan noin Keskisuurten yritysten ( henkeä) osuus on 0,9%, ja suuryritysten (250- henkeä) osuus on 0,2%; Suomessa oli vuonna 2013 kaikkiaan vain 588 suuryritystä. Myös kansainvälisesti ilmiö on sa- ma. Pk- yritykset synnyttivät nettomääräisesti (uudet työpaikat miinus menetetyt Yritysten henkilöstö 2012 työpaikat tietyllä ajanjaksolla) 85 % uusista työpaikoista EU:ssa vuosina (europa.eu/rapid/press). Suuryritykset (250- hlöä); ; 37 % Mikroyritykset (1-9 hlöä); ; 25 % Keskisuuret yritykset ( hlöä); ; 18 % Pienyritykset (10-49 hlöä); ; 20 % Kuvio 1. Yritysten työllistämä henkilöstö kokoluokittain. Kuviossa yri- Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri tystä ilman maa-, metsä- ja kalataloutta. (Tilastokeskus, Yritysrekisteri) Yhteensä yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta. Viime 4 kuukausien kasvava työttömyys on erityisesti seurausta suurten yritysten toimeenpanemista irtisanomisista ja lomautuksista sen lisäksi, että tuotantoa edelleen siirretään halvemman työvoiman maihin. Yritysten toimintojen siirrot halpatyövoiman maihin jo palvelujenkin osalta ovat kiihdyttäneet suuryritysten suhteellisen aseman heikkenemistä. Suomalaiset yritykset työllistävät ulkomailla jo enemmän kuin Suomessa. Kysymys ei tietenkään ole suurten ja pienten vastak- kaisasettelusta; molemmat tarvitsevat toisiaan ja molempia tarvitaan. Suurilla yri- tyksillä on edelleen merkittävä rooli alihankintaverkostojen luomisessa. Suuren vientiyrityksen tuotannon takana onkin nykyään useimmiten laaja pk- yritysten alihankintaverkosto. Valitettavasti suuryritysten ongelmat kertautuvat pieniin ali- hankkijoihin, ja suuret teollisuusyritykset ovat pakottaneet alihankintayrityksiä- kin siirtymään halvemman työvoiman maihin, mm. Venäjälle, Viroon ja Kiinaan. SAK:n pitämä tilasto yt- neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista kertoo, et- tä vuonna 2014 yt- neuvottelujen piirissä oli n työntekijää. Irtisanomisia kertyi ja lomautuksia lähes Työttömyys on edelleen kasvanut työt- 4

5 tömyysasteen ollessa 2014 lopussa 8,9 prosenttia, 0,9% enemmän kuin vuosi ai- kaisemmin. Erityisesti korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut (vuonna % edellisestä vuodesta), mikä heijastaa suurten yritysten ja myös julkisen hallinnon trendistä vähentää myös asiantuntijahenkilöstöä. Lomautuksia, irtisa- nomisia ja yt- neuvotteluja on toki ollut kaiken kokoisissa yrityksissä, mutta pää- roolissa ovat olleet suuret yritykset. Kanta- Hämeen työttömyystilanne (12/2014, 12,3%) ei ole Suomen oloissa pa- himmasta päästä, eli Kanta- Häme on maakuntien paremmuusjärjestyksessä vii- dentenä. Mutta aivan liian korkea työttömyys on sielläkin, liki kaksinkertainen kärkisijaa pitävään Pohjanmaahan verrattuna. Forssa erityisesti nostaa keskiar- voa. Työttömyys nousi joka kunnassa selväsi vuoden 2014 lopussa. Työllisten määrä laski Kanta- Hämeessä liki 4% Tilanne on varsinainen haaste alueen kunnille. Liikevaihdon kasvun, työttömyyden alenemisen ja nettomuuton muutoksen perusteella Kanta- Häme pärjäsi kolmanneksi parhaiten vuonna 2013 Pohjanmaan ja Etelä- Pohjanmaan jälkeen. Yritysten liikevaihdon nousu kääntyi kuitenkin ,3%:n laskuun melko luonnollisesti vuoden 2013 tuotan- non laskun jälkeen. Suomen kunnissa on perinteisesti ollut vahva usko valtion laitosten ja suuryritys- ten hyvinvointia ylläpitävään voimaan, vaikka suuria yritystyönantajia tai suuria julkisia organisaatioita ei riitä moneenkaan kuntaan vaan ne ovat hyvinkin keskit- tyneitä tietyille alueille. Viime vuosina myös valtion toimipaikkoja on huomatta- vasti vähennetty, ja tämä trendi jatkuu edelleen, vaikka työpaikkojen kokonais- määrä ei sinänsä ole välttämättä vähentynytkään. Siten yritysten tuottamia vero- rahoja kierrättäviä valtiotyönantajia riittää entistä harvempiin kuntiin. Suuryritysten osalta on hyvä tietää myös, etteivät ne aina maksa veroja Suomeen. Vuoden 2010 verotuksessa yhdeksän suurimman suomalaisen pörssiyhtiön Suo- meen maksettujen yritysverojen määrä jäi alle 5,4 prosenttiin tuloksesta. Nokia, Metso ja Nokian Renkaat eivät maksaneet vuoden 2010 verotuksessa käytännössä yhteisöveroa lainkaan. Metso teki 548 miljoonan euron tuloksen ja Nokian Ren- kaat 209 miljoonan euron tuloksen. Kumpikaan näistä ei maksanut euroakaan yh- teisöveroa Suomeen Erityisesti suurten vientiyritysten maksamat verotulot ovat mitättömän pieniä (HS ). Suomessa toimivien työntekijöiden palk- kaverot toki jäävät työntekijöiden kotikuntiin. Toki monet suuryrityksen maksa- vat suuria yhteisöveropotteja Suomeen, mutta verosuunnittelulle on kansainväli- sesti toimivissa suuryrityksissä aivan eri mahdollisuudet kuin pk- yrityksissä. Suuryritysten ylikorostettua asemaa on perusteltu usein myös vientituloilla, mutta maailma on muuttumassa. Suuryritysten sinänsä suuri ja ratkaisevan tärkeä vienti on tilastojen valossa vaimennut merkittävästi, kun taas pk- yritykset ovat onnistu- neet kasvattamaan vientiä. Näin on käynyt muun muassa metalli-, kone- ja laite- valmistajilla. Esimerkiksi metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski vuonna 2011 suurissa yrityksissä 13 prosenttia, ja viime aikoina sama trendi on vain vah- vistunut, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ylsivät yhdeksän prosentin kas- vuun vuonna 2011 (Yle ). Viennin yhä jatkunut lasku heijastuu valitetta- vasti negatiivisesti myös palveluihin, esimerkiksi kuljetusalaan. Todettakoon pienyritysten vientiroolin osalta, että suurten yritysten vientituotteisiin sisältyy 5

6 myös merkittävä osuus alihankintayritysten tuotantoa, jota ei aina välttämättä lasketa vientitilastoihin. Suomi ei voi menestyä työvaltaisessa bulkkituotannossa, joten vienninkin tulevaisuus on enenevästi innovatiivisen pk- yritystoiminnan va- rassa, myös matkailu- ja viihdetuotannon aloilla. Kauppalehden ( ) selvi- tyksen mukaan vuonna 2012 suuryritykset ovat hyytyneet, ja paremmin ovat me- nestyneet pk- yritykset, ja niistä erityisesti pienet (liikevaihto 2-10 M ) ovat me- nestyneet parhaiten. Väistämätön trendi onkin ollut työllistämisen jääminen pk- yritysten varaan, mikä politiikassa, mm. veropolitiikassa olisi pitänyt ottaa pa- remmin huomioon. Suorittavan tason työntekijöiden osuus Suomessa on pienentynyt kolmanneksen 45 prosentista 31 prosenttiin vuodesta 1970 ja työntekijöiden määrä henkilöllä. Samaan aikaan ylempien toimihenkilöiden osuus on kolminkertaistu- nut (7% - > 21%) ja alempien toimihenkilöiden puolitoistakertaistunut (25% - > 36). Maatalousyrittäjien kohdalla muutos on ollut vielä suurempi: vuonna 2010 maatalousyrittäjiä oli enää kaksi prosenttia kaikista työllisistä, kun osuus vuonna 1970 oli vielä 16 prosenttia. Tällä vuosituhannella maatalousyrittäjien prosentu- aalinen osuus on puolittunut. Vuosien 1970 ja 2009 välillä maatalousyrittäjien määrä on kutistunut noin henkilöllä (Tilastokeskus). Tämä kehitys jatkuu muuten paitsi, että myös toimihenkilötyötä ollaan siirtämässä halvempien työkus- tannusten maihin mm. Viroon, Puolaan ja Intiaan. Digitalisoituminen vaikuttaa merkittävästi myös toimihenkilöiden asemaan myös aiemmin suhteellisen turval- liseksi koetuilla aloilla, esimerkiksi pankki- ja vakuutussektorilla. Tämä kehitys luo suuria haasteita yrittäjyyden lisäämiselle. Globaaleilla markkinoilla suomalai- nen perinteinen käsityövaltainen teollisuus tulee pian olemaan teollisuuden histo- riaa. Suomessa menestymään aikovan teollisuuden pitää entistä ripeämmin uudis- tua kustannustehokkaaksi. Myös 3D- teknologia tullee mullistamaan teollisten tuotteiden markkinat tavalla, jota emme vielä osaa ehkä edes kuvitella, samoin kuin verkkoliiketoiminta kaupan alan. Nämä tekijät aiheuttavat kasvavia haasteita yrityksille mutta myös kunnille ja alueille työllisyysnäkökulmasta. Tutkimuksen tavoite Tutkimuksellisia laskelmia siitä, mistä verotulot kunnille ja valtiolle tulevat, on to- sin hyvin vähän (esim. Routamaa 2009, 2011, 2012, 2013, 2014), mutta jo pelkäs- tään edellä mainittujen prosenttilukujen perusteella pitäisi osata päätellä, mistä kansantalouden pyörittämiseen varmimmat varat tulevat. Tämän selvityksen ta- voitteena on antaa suuntaa antava kuva pk- yritysten taloudellisesta merkityksestä Hämeen Yrittäjien jäsenyhdistysten alueella pk- yritysten yhteiskunnallisen roolin entistä paremmaksi ymmärtämiseksi. Yrittäjyyden tilan kuvauksella pyritään myös kannustamaan kuntia ja muita toimijoita edistämään yrittäjyyttä ja ennen kaikkea herättämään alueella keskustelua, miten olemassa olevaa ja uutta yrittä- jyyttä voitaisiin entistä paremmin kehittää alueen elinvoimaisuuden hyväksi. Tut- kija on ottanut vapauden ylikorostaa tiettyjä ilmiöitä keskustelun kirvoittamiseksi. Johtopäätökset ovat luonnollisesti yksin tutkijan vastuulla. Taloudelliset laskelmat raportoidaan tiivistetysti Kanta- Hämeen kuntien koko pk- yritysmäärien mukaan. Taloudellisten lukujen lisäksi esitetään keskeiset immate- riaaliset kytkennät taloudelliseen menestykseen; esimerkiksi kunnan vetovoima, 6

7 sosiaalinen pääoma, vapaa- ajan ja kulttuuripalvelujen kysyntä. Taloudellinen tulos siis toisaalta mahdollistaa esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutoimintaa tukevia inves- tointeja, ja toisaalta taloudellinen menestys houkuttelee koulutettua väestöä ja luo kysyntää, joka houkuttelee kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarjoajia jne. kuntaan. Poliittisessa päätöksenteossa ei aina riittävästi tiedosteta pk- yritysten kokonais- valtaista taloudellista merkitystä puhumattakaan immateriaalisten tekijöiden ku- mulatiivisesta riippuvuudesta yritystoiminnan elinvoimaisuudesta. Investointi- ja palvelusuunnitelmia tehtäessä olisi hyvä etukäteen tietää, mistä raha tulee, tulee- ko sitä ja kuin paljon. Raportissa esitetään ensin periaatteellisella tasolla taloudellisia ja immateriaalisia hyötyjä kunnassa. Sen jälkeen esitetään keskeiset taloudelliset hyödyt kunnittain sekä koko Hämeen Yrittäjien alueella. Lopuksi hahmotetaan taloudellisten ja im- materiaalisten hyötyjen kumulatiivinen syy- seurauskuvio pk- yrittäjyyden tulok- sista ja kunnan toiminnoista lähtökohtana pk- yritysten rooli koko Hämeen Yrittä- jien alueella. PK- yritysten taloudellinen ja immateriaalinen merkitys Yritykset tuovat kuntaan ja sen ympäristöön kerrannaisvaikutuksineen kaikkein merkittävimmän taloudellisen varallisuuden. Seuraavassa luettelo eräistä keskei- sistä yrittäjyystoiminnan tuloksista ja seurannaisvaikutuksista. On huomattava, että kumulatiivinen kehitys voi olla positiivinen tai huonommassa tapauksessa negatiivinen yritystoiminnan kehityssuunnasta riippuen. Hyvät yrittämisen edel- lytykset johtavat positiiviseen kierteeseen, huonot edellytykset negatiiviseen kierteeseen. Keskeiset taloudelliset suoranaiset hyödyt kunnassa kunnallisverotuotto yhteisöverotuotto kiinteistöverot työllistämiskustannusten säästyminen yritysten ja niiden henkilöstön kunnalta ostamat palvelut ja palvelumaksut Välillinen taloudellinen hyöty kunnassa työllisyyden kehittyminen asukkaiden ostovoima yleensä (yritystulo, palkansaajien ostovoima) palveluelinkeinojen (yritykset, joukkoliikenne, vapaa- ajan toiminta, kulttuuri- palvelut, muu palvelutoiminta) kysyntä ja kannattavuus - > työllisyyden vahvistu- minen - > verotulojen kasvu uusien palveluyritysten kumulatiivinen lisääntyminen rakennustoiminnan vilkastuminen - > työllisyyden vahvistuminen, verotulojen lisäys, ostovoiman lisäys - > verotulojen kasvu alihankintaketjujen synty - > uusia kerrannaishyötyjä toimeentulotukien ja asumistukien tarpeen väheneminen 7

8 terveydenhuollon kulujen väheneminen - > työterveydenhuolto ja yritysten va- kuutukset helpottavat kunnan panostusta kunnan vetovoiman lisääntyminen - > yritystoiminta vetää puoleensa yritystoi- mintaa; lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää puoleensa koulutus- ja hy- vinvointipalveluja sekä vapaa- ajanpalveluja - > verotulojen kasvu imago - > menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja lisää houkuttelevuutta è verotulojen kasvu Välitön henkinen hyöty kunnassa sosiaalisen pääoman kasvu; yritykset muodostavat kumulatiivisen sosiaalisen pääoman kasvun osaamisen ja sen kehittämisen kautta - > osaaminen vetää puo- leensa osaamista menestys luo itseluottamusta, yrityshalua niin yrittäjänä kuin palkansaajanakin sekä uskoa jatkuvuuteen tukien väestön pysyvyyttä ja yrityshalua alueella muu immateriaalinen hyöty Taloudellinen hyöty valtiontaloudessa tuloverotulo pääomaverotulo yhteisöverotuotto alv- tuotto tel- maksut muut veroluonteiset maksut vähenevät työllistämiskustannukset vähenevät kuntien valtionavut TALOUDELLINEN HYÖTY PK- YRITYSTOIMINNASTA KANTA- HÄMEESSÄ Menetelmä Kalenterivuodelle (2014) estimoidut yritysten ja työpaikkojen toteutuvat hyödyt on laskettu kuntatasolla kaikissa Hämeen Yrittäjien edustamissa kunnissa siten, että yritysten koko henkilöstön keskimääräinen kuntakohtainen vero ja ostovoima on laskettu kunnassa toimivien yritysten laskennallisen henkilöstömäärän mu- kaan. Luvut perustuvat pääosin verottajan julkaisemiin kuntakohtaisiin keskimää- räisiin ennakoituihin palkka- ja verotuloihin vuodelle 2014 ja kuntien verotuloihin vuonna Talouden kasvun pysähtyneisyyden vuoksi luvut ovat varsin kuvaa- via vielä vuodella Järjestäytyneet yritykset yksin tuottavat merkittävän osuuden alueellisesta hyvinvoinnista, ehkä paremman kuin ei- järjestäytyneet, mutta koko aineistossa ero tasaantuvat. Koska tiedossa ei ole yritysten mies- ja naistyöntekijöiden määrällistä suhdetta, tuloina on käytetty mies- ja naispuolisten työntekijöiden keskimääräisten palkko- jen summan puolikasta. Tämä laskutapa ko. sukupuolten tilastollisen suhteen 8

9 huomioon ottaen on lähellä todellista. Palkansaajien maksamat verot luonnollises- ti vaihtelevat alan ja henkilön mukaan, mutta kuntakohtainen keskimääräinen maksetun veron määrä tuottaa oikeaa suuruusluokkaa osoittavan lopputuloksen. Myös yrittäjien ja omistajien tulot ja verot vaihtelevat suurestikin, mutta jälleen suurituloiset ja pienituloiset tasaavat keskimääräisen veron riittävän lähelle to- tuutta. Pk- yrityksistä osa on avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä tai toi- minimiä, mikä hieman monimutkaistaa tulojen määritystä. Keskimääräinen vero- määrä on luonnollisesti siis arvio, mutta antaa suuruusluokkatietona riittävän tar- kan kuvan yritysten tuottamasta varallisuuden lisäyksestä kunnassa. Yritysten omistajien osalta on otettu huomioon yrittäjätulon erityisnäkökohdat. Selvityksessä on siis tarkasteltu pk- yritysten aikaansaamia verotuottojen määriä ja ostovoimaa alueella ja sen kunnissa. Verotulot muodostuvat pääosin maksetusta yhteisöveroista, tuloveroista ja pääomaveroista. Yritysten pienuuden ja moninais- ten yhtiömuotojen vuoksi pääomaveroa ei ole tarkoituksenmukaista edes pyrkiä erittelemään. Kiinteistöveroja ei käytännössä ole mahdollista eritellä pk- yritysten osalta, joskin karkea arvio voidaan esittää. Toimialakohtaisia eroja tuloissa ei ole voitu ottaa huomioon. Toisaalta yrittäjien keskimääräiset verot ja tulot tasaavat toimialakohtaiset ja yrityskokoon liittyvät erot. Näin ollen suuntaa- antava suuruusluokka niin veroista kuin ostovoimastakin on riittävän tarkka selvityksen tavoitteen kannalta. Kuntien työpaikkojen omava- raisuusasteet esitetään, ja niistä voi päätellä verotulojen lähteiden jakaumaa. Kun- tien välinen työpaikkavaihdanta hieman tasaa verojen suuntautumista naapuri- kuntiin, joskin pendelöinti suuremmissa määrin Kanta- Hämeessä suuntautuu eri- tyisesti Hämeenlinnaan ja Forssaan sekä maakunnan ulkopuolelle lähinnä Helsin- kiin ja Tampereellekin. Kuntaliitokset luonnollisesti ovat korjanneet työssäkäynti- alueiden tilanteita verotulojen ohjautumisesta oikeaan osoitteeseen ja tehnevät sitä tulevaisuudessakin. Työpaikkaomavaraisuudeltaan yli 100%:n kunnat tai naapureita työllistävät kunnat toisaalta hyötyvät yleensä monipuolisempien pal- velujen tarjoajina ostovoiman osittaisena jäämisenä työssäkäyntikuntaan pende- löijien käyttäessä työpaikkakuntien palveluja. Siten kokonaisuutena työpaikka- pendelöinnin vääristymät osittain korjaantuvat. On myös huomattava, että tiedon saanti siitä, kohdistuuko pendelöinti pk- yrityksiin tai muihin työpaikkoihin, on käytännössä mahdotonta. Tosin esimerkiksi Hämeenlinnan ja Riihimäen suurim- mat työnantajat työllistänevät naapurikuntien asukkaita enemmän kuin PK- yritykset. PK- yritysten työpaikat ovat enemmän paikallisesti työllistäviä kuin suuryritykset ja jotkut julkisen sektorin organisaatiot. Näin ollen pendelöinnin ai- heuttama vääristymä PK- yritysten työntekijöiden osalta mahtuu virhemarginaa- liin, kun kysymyksessä on erityisesti pk- yritysten taloudellinen merkitys. Kuntakohtaisten vero- ja ostovoimatulojen lisäksi laskelmassa on esitetty pk- yritysten tuottamat tuloverot valtiolle. Todettakoon, että myös pk- yritykset kerää- vät valtiolle vuosittain huomattavan summan arvonlisäveroa vastaten itse tästä vastikkeettomasta palvelusta aiheutuneista vaivoista ja kuluista. Verottaja puoles- taan palkitsee viivästysmaksuilla kärkkäästi pienimmästäkin maksun viivästymi- sestä. Suurimmassa osassa kuntia pk- yritykset tuottavat valtaosan alv- tuotosta, koska niissä ei ole suuryrityksiä. Toki ketjujen filiaalit tuovat oman osansa alv- tuotosta myös maaseutukunnista. 9

10 Taulukosta 1 ilmenevät yritys- ja henkilöstömäärät, pk- yritysten tuottamat verot ja ostovoimat (M, pyöristettynä sataan tuhanteen) Hämeen Yrittäjien edustamissa kunnissa ja koko alueella. Tilastojen epätarkkuuden vuoksi lukuihin sisältyy mui- takin pieniä yritysyksiköitä kuin varsinaisia pk- yrityksiä, mutta ne eivät suuruus- luokkaa vääristä häiritsevästi. Suuryritykset on putsattu luvuista pois. Taulukossa ovat myös arviolaskelma pk- yritysten henkilöstöineen tuottamien verojen prosen- tuaalisesta osasta koko kunnallisveropotista. Taulukossa on esitetty myös pk- yritysten osuus yksityisistä työpaikoista. PK- yritysten osuus yksityisen sektorin työpaikosta on suuri vaihdellen toki kunnittain paljonkin. Yritysten kokonaismää- rässä voi olla muutamia pöytälaatikkoyrityksiä, mutta ne eivät vaikuta henkilös- tömäärään eivätkä vääristä lukemia maininnan arvoisesti. Suuryritysten osuudet on luvuista puhdistettu. Yritysten lukumäärät ovat yhtä tarkkoja kuin tilastot eli eivät kovin tarkkoja, mutta epätarkkuus ei ole ratkaiseva, koska kyseessä on suu- ruusluokkatarkastelu. Vero- ja ostovoimatietojen lisäksi taulukkoon 2 on kerätty muutamia tunnusluku- ja, jotka osaltaan valaisevat pk- yritysten roolia kunnissa. Taulukossa 3 arvioidaan työttömyyden periaatteessa aiheuttamia veromenetyksiä tavoitteena konkretisoi- da työttömyyden hinta. Hämeen Yrittäjien alueen pk- yritysten taloudellinen tuottavuus Verotulo- ja ostovoimahyödyt Pieniä ja suuria yritysyksiköitä Kanta- Hämeessä on liki työllistäen noin henkilöä. Nämä tuottivat valtiolle vuonna 2014 noin 110 ME tuloveroina. Kanta- Hämeen kunnille maksettu yhteisövero oli M, josta pk- yritysten osuus jopa kaksi kolmannesta. Lisäksi pk- yritykset keräsivät merkittävä arvon- lisäveropotin valtiolle. Tulovero kunnille oli laskennallisesti vastaavasti liki 150 M. sen osuus vaihteli kunnallisverosta Hämeenlinnan 19% Forssan 37%:in. Yh- teisövero- osuuden kanssa arvioituna sama vaihteluväli 22%:sta 40%:in. Kanta- Hämeen osalta näitä keskimääräisiä lukuja laskee Hämeenlinnan hallitseva asema. Hämeenlinnan pk- yritykset ovat henkilöstömäärältään melko pieniä (ka. 2). Hä- meenlinnan yritysten henkilöstömäärästä on luettu pois suuryritysten henkilöstö, joka käytännössä jakautuu monen kunnan alueelle. Toisin sanoen Hämeenlinnan osalta pk- yritysten vaikuttavuutta koskevat tunnusluvut ovat alakantissa, mikä lukuja tulkittaessa on syytä ottaa huomioon. Pk- yritysten merkitys verojen tuottajana saa aivan uuden ilmeen, kun lasketaan pk- yritysten henkilöstön kunnalle tuottaman verotulon osuus suhteessa omassa kunnas- sa työskenteleviin. Tällöin osuudet vaihtelevat 52%:sta 87%:in lukuun ottamatta Hämeenlinnan 27%:a. Hämeenlinna hallinnon ja muutaman suuyrityksen, sairaa- loiden ja koululaitosten keskuksena enemmänkin kuluttaa verovaroja kuin tuottaa niitä, ja toisaalta lukuisat pendelöijät vievät veronsa naapurikuntiin. Tosin myös joka viides Hämeenlinnalainen tuo veroeuronsa kotikuntaansa muista kunnista. Valtionosuus vielä lisää pk- yritysten osuutta kunnallisveroista huomattavasti, koska valtionosuudet muodostavat kuntien tuloista merkittävän osan. Kanta- 10

11 Hämeessä valtionosuudet kaikkine lisineen olivat yhteensä 265 M vuonna Valtionosuusprosenttien keskiarvo Hämeen Yrittäjien alueen kunnissa vaihtelee suurin piirtein 25%:sta 48 %:in. Valtionosuuksia varten kerätyistä verosta merkit- tävä osa tulee pk- yritysten ja niiden työntekijöiden tuloveroista sekä alv- tuotosta. Valtionosuudet mukaan laskien PK- sektorin osuus kuntien verotuotoista vaihtelee siten laskennallisesti arviolta 35%:sta 90%:in. Tuloksia tulkittaessa on syytä ottaa huomioon, että eläkeläiset, myös yrityksistä eläketulon maksaneet, ovat merkittävä veroja maksava ryhmä. Jos eläkeläisten verotulot vähennetään laskemista, pk- yritysten osuus nousee merkittävästi. Sitä paitsi suuri osa eläkeläisten tuloista ja veroista on pk- yrityksissä ansaittua. Taulukko 1. Hämeen Yrittäjien edustamien kuntien arvioidut yritysmäärät, yritys- ten henkilöstömäärät kunnittain, pk- yritysten tuottamat tuloverot (M ) valtiolle ja kunnille, pk- yritysten aikaansaaman tuloveron /+yhteisöveron/kunnassa työskentelevien osuus kunnallisverosta, ostovoima (M ), pk- yritysten osuus yksityisistä työpaikoista kaikki- aan/ilman alkutuotannon työpaikkoja sekä pk- yritysten osuus kai- kista työpaikoista/omassa kunnassa työskentelevistä. ALUE Yrityk- siä Henki- löstö Tulo- vero valtio M Tulo- vero kunta M Pk- henkilös- tön osuus kunnall. verosta/ + yhteisöve- rosta*/pk- henkilöstön osuus kun- nassa työs- kentelevien verotulois- ta Osto- voima M Osuus yksit. työp./ ilman alkut. % PK- työnt% kaikis- ta/omas- sa kun- nassa työsken- televistä Forssa ,7 19,1 37/44/52 76,1 50/52 39/53 Hattula ,3 6,8 21/25/74 27,4 33/36 22/75 Hausjärvi ,0 8,2 29/33/87 30,1 37/42 27/88 Humppila ,5 2,1 32/36/53 7,7 35/43 21/55 Hämeenlinna , /22/27 165,2 31/33 30/28 Janakkala ,9 15,9 30/33/67 61,4 41/44 35/67 Jokioinen ,7 6,2 37/41/ /50 26/79 Loppi ,0 6,5 27/32/66 25,7 33/39 36/66 Riihimäki , /36/66 127,9 50/50 25/68 Tammela ,8 4,8 28/35/68 19,7 34/42 41/67 Ypäjä ,6 2,2 33/36/64 8,5 39/56 28/63 Yhteensä /30/ /41 30/47 *Arvio pk- yritysten osuudesta Verohallinnon tilaston luvuista (Verohallinto ). Sinisellä merkityt aleneva määrä aiemmista vuosista. Valtionosuuksien osalta erityisesti Humppila ja Ypäjä ovat valtion varakkaiden kuntien avustusten varassa, mutta myös Forssa, Tammela ja Loppi ovat selkeästi maan keskiarvoa heikommassa jamassa. 11

12 Yhteisöveroilla on siis myös roolinsa kuntien taloudessa (vuonna 2013 keskimää- rin 6,7% kuntien verotuloista koko Suomessa). Vuonna 2013 yhteisöverosta kun- nille tuloutettava osuus oli Hämeen Yrittäjien alueella 30,6 M, 4,9% kuntien ve- rotuloista. Pk- yritysten osuus vaihtelee kunnan yritysrakenteesta riippuen. Yhtei- söveron osuus kunnan verotuloista oli Kanta- Hämeessä suurin Riihimäellä ja Tammelassa (6%) ja matalin Hattulassa (2,9%). Yhteisöveroon sisältyy myös kunnittain paljonkin vaihteleva metsäerä. Yhteisöve- ron tarkka kohdentaminen pk- sektoriin on siis käytännössä mahdotonta. Yrityk- siin sisältyy monentyyppisiä yritysmuotoja ja myös isompien yritysten filiaaleja kuten pankkeja, osuusliikkeitä ja vakuutusyhtiöiden toimipaikkoja. Yhteenveto- laskelmassa yhteisöverotuotot on jätetty raportoimatta yrityskohtaisen vaihtelun vuoksi, mutta esitetään erikseen karkeana arviona pk- yritysten kunnallisvero- osuuden ohessa taulukossa 1. Kiinteistöverot muodostivat vuonna 2013 Kanta- Hämeen kunnissa kuntien vero- tuloista 6,4% (koko maa 6,7%) vaihdellen kuitenkin suuresti kunnittain (Hämeen- linnan 7,4%:sta Jokioisten 3,1%:in). Vuodelta 2013 tilitetyt kiinteistöverot olivat Hämeen Yrittäjien edustamissa kunnissa lähes 40 M. Kiinteistöverosta mainitta- va osuus varsinkin maaseutukunnissa muodostuu myös pk- yritysten kiinteistöistä ja palveluksessa olevan henkilöstön kiinteistöveroista suurin piirtein siinä suh- teessa, missä pk- yritykset kunnan verotuloja muutenkin tuottavat. Maaseutukun- nissa pk- yritysten ja niiden henkilöstön osuus on suurin, koska suuria yrityksiä ei ole. Toki kauppa-, vakuutus- ja pankkiketjujen filiaalien kiinteistöt muodostavat kiinteistöveroista ehkä merkittävänkin osuuden. Karkeasti arvioiden pk- sektorin osuus kiinteistöveroista on Hämeen Yrittäjien alueella M. Kiinteistöveros- ta on tullut kuntien uusi rahastusmuoto, jolla yritetään paikata yhä heikkenevää kuntataloutta sekä ylläpitää palveluita ja kasvanutta hallintoa mutta samalla hei- kennetään ostovoimaa ja yritysten elinvoimaa. Kiinteistöveron osuus kunnan ve- roista on korkea varsinkin niissä kunnissa, joissa pk- sektorin osuus kunnan vero- tuloista on matalin. Alv- tuotto valtiolle on luonnollisesti myös suuri, enemmän kuin em. verot yhteen- sä. Pk- yritykset tuottavat Suomen yritysten liikevaihdosta n. 55%, joten pk- sektorin merkitys myös arvonlisäveron kerääjänä on merkittävä; useissa kunnissa se on pääasiallinen arvonlisäveron tuottaja. Kanta- Hämeen alueen yritysten liike- vaihto oli vuonna 2011 noin 4,8 Mrd. Siitä pk- yritysten arvonlisävero on varsin karkeasti arvioiden vajaa 0,6 miljardin paikkeilla valtion kassaan. Taloustilanteen vuoksi liikevaihto ei juuri ole noussut parina viime vuonna. Pk- yritysten aikaansaama ostovoima, noin 800 M, merkitsee alueelle suurta vuo- tuista tulonsiirtoa, joka kumuloituu kulutuskysynnän kautta suurelta osin takaisin alueelle tuottaen uusiutuvaa tulo-, yhteisö- ja arvonlisäveroa. Pk- yritykset työllistäjänä Kanta- Hämeen kunnista useimmissa pk- yritykset ovat keskeisiä työllistäjiä. Pk- yritysten osuus kaikista työllisistä vaihtelee 21%:sta (Humppila) 41%:in (Tam- 12

13 mela). Pk- yritysten työllistämisvaikutus koko työvoimasta (taulukko 1) on saatu vertaamalla pk- yritysten kokonaishenkilöstömääriä Tilastokeskuksen raportoi- miin kuntien työpaikkamääriin. Tunnusluvun osalta on syytä ottaa huomioon, että Tilastokeskuksen luvussa ovat mukana osa- aikaiset ja tilapäistyöt. Pk- yritysten osuus on siten oikeasti korkeampi. Pendelöijät pois lukien monen kunnan työllisis- tä suurin osa työskentelee pk- yrityksissä (esim. Hausjärvi 88%, Jokioinen 79%). Alkutuotannon osuus työpaikoista selittää joissakin kunnissa pk- yritysten alhai- semman osuuden (ks. taulukko 1). Alkutuotannon osuus kaikista yrityksistä Kan- ta- Hämeessä on 22,4% (koko Suomi 17,7%). Jos työllisistä laskettaisiin pois työt- tömät, pk- yritysten osuudet työssä käyvistä olisivat huomattavasti korkeammat. Kaiken kaikkiin omassa kunnassa työskentelevistä pk- yritykset työllistävät yli kak- si kolmasosaa Hämeenlinnaa lukuun ottamatta. Kanta- Hämeessä aloittaneiden (210 yritystä, 3. neljännes 2014) yritysten suhde lopettaneisiin on vuonna 2014 keskimäärin ollut jossain määrin positiivinen ja pientä kasvua vuoteen 2013 verrattuna. Lopettaneiden määräkin on ollut kyllä melko korkea (181 yritystä, 2. neljännes 2015), joten uusyritystoiminnan piris- tämiseen on aihetta. Erityisesti Forssan seudulla perustettavien yritysten määrä on on ollut laskussa. Yrityskannan vaihtuvuus (aloittaneet 20,7% vs. lopettaneet 18,6%) on maan keskiluokkaa (Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri ). Kasvuyritysten osuus (4,1% yrityksistä; TEM Yrityskatsaus 2013) on Hämeessä maan keskimääräistä tasoa (5,7%) selvästi heikompi. Kaiken kaikkiaan yrittäjiä on Kanta- Hämeessä 10,4%. Määrä on maan keskimääräistä (10,5%) ta- soa (Yrittäjyyskatsaus 2013). Työvoimaliikenne, työllisyys ja väestökehitys Työpaikkaomavaraisuus vaihtelee paljon kunnittain. Forssassa ja Hämeenlinnas- sa se on yli 100%, mutta esimerkiksi Hausjärvellä 59,4%, Lopella 61,8% ja Tam- melassa 62,4%. Matala työpaikkaomavaraisuus on riskitekijä laskusuhdanteissa varsinkin, jos pendelöinnistä suuri osa kohdistuu naapurikuntien suuriin yrityk- siin, jotka ovat alttiita lomautuksille ja irtisanomisille varsinkin taloudellisesti heikkoina aikoina. Runsaan ulospendelöinnin vuoksi pk- yritysten osuus kunnan veroista näyttää joidenkin kuntien osalta pienemmältä, koska naapurikunnissa työssä käyvät veronmaksajat tuovat verotulonsa niiden pk- yrityksistä, suuryri- tyksistä tai julkiselta sektorilta. Esimerkiksi Hattulasta pendelöi Hämeenlinnaan 30% työllisistä, Janakkalasta liki 25% Hämeenlinnaan, Hausjärveltä n. 19% Rii- himäelle ja n. 15,5% Hyvinkäälle, Lopelta 16% Riihimäelle, Tammelasta n. 40% Forssaan, Jokioisista n. 34% Forssaan, Humppilasta yli 24% Forssaan, Ypäjältä lähes 17% Forssaan ja reilut 12% Loimaalle. Näin ollen Forssa ja Hämeenlinna erityisesti työllistävät naapurikuntia. Riihimäki on myös saamapuolella (35%), mutta riihimäkeläisiä pendelöi runsaasti myös Hyvinkäälle (liki 11%) ja Helsin- kiin (liki 13%). Kaiken kaikkiaan Forssa ja Hämeenlinna pois lukien omassa kun- nassa työssäkäyvien osuus on melko vähäistä, mikä heijastuu myös pk- yritysten tunnuslukuihin. Kanta- Hämeen ikärakenne on valtakunnallista keskitasoa. Vain Forssassa eläke- läisten osuus ylittää 30%. Väkilukua on hieman kasvattanut positiivinen muutto- liike ja maahanmuutto. 13

14 Asukkaita/yritystoimipaikka on kohtuullisesti (ks. taulukko 2), eli palveluja on sii- nä mielessä hyvin saatavilla. Kanta- Hämeessä on yritystoimipaikkoja suhteellisesti asukasmääriin nähden enemmän kuin monissa muissa maakunnissa. Siten aina- kaan yrityspalvelujen osalta ei ole välitöntä pelkoa palvelujen heikkenemisestä kuntia mahdollisesti yhdistettäessä. Taulukko 2. Kanta- Hämeen kuntien asukasluvut, työpaikkaomavaraisuus, asuk- kaita/yritystoimipaikka, yksityisen sektorin työntekijöitä/10 julki- sen sektorin työntekijää, alkutuotannon osuus työpaikoista, vuotiaiden osuus väestöstä, omassa kunnassa töissä käyvien osuus sekä eläkkeellä olevien osuus. ALUE Asukas- luku Työ- paik- ka- oma- varai- suus % Asuk- kaita/ yritys- toimi- paikka Yksit. työnt/ 10 jul- kista työ- paik- kaa (2012) Alku- tuotan- to % työpai- koista 15-64v. % Omas- sa kun- nassa töissä % Eläk- keel- lä % Forssa , ,1 61,2 73,9 31,2 Hattula , ,0 62,3 29,8 22,6 Hausjärvi , ,9 62,6 31,6 22,0 Humppila , ,5 60,7 49,3 27,7 Hämeenlinna , ,0 62,5 75,3 27,2 Janakkala , ,2 61,7 44,9 25,1 Jokioinen , ,0 61,5 43,9 24,7 Loppi , ,8 59,8 38,9 25,2 Riihimäki , ,4 65,0 52,9 23,1 Tammela , ,4 60,8 37,9 27,1 Ypäjä , ,2 62,7 44,8 28,2 Yhteensä , ,0 61,9* 57,6 25,8* * Huom. Keskiarvo kuntien luvuista, EI absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo. Lähteet: Tilastokeskus ja Yksit.työnt/10 julk. Työpaikkaa: HS Osassa pendelöintikunnista (Humppila, Tammela, Ypäjä) myös alkutuotannon osuus työvoimasta on korkea (ks. taulukko 2 ja 3), mikä monipuolistaa elinkeino- rakennetta. Vahvasti teknistyneen automatisoidun maatalouden aikana työvoi- man määrä sinänsä ei kerro maatalouden taloudellista merkitystä. Maatalousyri- tykset kasvavat volyymiltään vaikka työllistämisvaikutus pienenee, eli työllistä- mistä ei voi alkutuotannon varaan jatkossa laskea. Maatilojen määrä laskee ja ko- ko kasvaa. Sinänsä alkutuotannosta vapautuva työvoima siirtyy enimmäkseen eläkekategoriaan alan korkean ikärakenteen vuoksi. Joka tapauksessa alkutuo- tannon osuuden edelleen laskiessa tulisi syntyä korvaavaa yrittäjyyttä. Tarkasteltaessa yksityisten työpaikkojen suhdetta julkisen sektorin työpaikkoihin 14

15 tunnusluvut Kanta- Hämeessä ovat melko korkeita keskiarvon ollessa 25, mikä tarkoittaa melko korkeata yksityisen sektorin työpaikkaosuutta. Keskiarvoa laskee luonnollisesti hallintokaupunki Hämeenlinnan suhdeluvulla 20 yksityisen sektorin työntekijää 10 julkisen sektorin työntekijää kohden. Maakuntien (20 kpl) ranking- listalla Kanta- Häme on listan puolivälin paikkeilla (Tilastokeskus). Julkiset työ- paikat ovat toki pääosin tuiki tärkeitä, ja julkisen sektorin työntekijät maksavat keskimäärin korkeatkin veronsa kunnalle, mutta se on tavallaan palautusta valtion ja kunnan kulusta, joka ei tuota taloudellista lisäarvoa samassa mielessä kuin yksi- tyiset työpaikat. Toisin sanoen julkiset sektorin työpaikat eivät kustanna julkisen sektorin toiminnan jatkuvuutta edes seuraavaksi vuodeksi, vaan siihen tarvitaan yritysten ja niiden työntekijöiden verotuloja. Päällekkäisiin hallinnollisiin tehtä- viin kuluvaa verotuottoa pitäisi allokoida enemmän kuntalaisille tärkeisiin, palve- luja tuottaviin käsipareihin. Korkea työpaikkaomavaraisuus (ks. taulukko 3) voi olla erityinen vahvuus takaa- maan kunnan verotulot varsinkin, jos työvoima löytyy omasta kunnasta ja työpai- kat ovat elinkykyisellä alalla. Muussa tapauksessa veroeuroja virtaa naapurikun- tiin, kuten esimerkiksi Forssasta ja Hämeenlinnasta. Samalla, kun Forssa ja Hä- meenlinna osaltaan tukevat työtöntä, ne tarjoavat työpaikkoja moninker- taiselle määrälle naapurikuntien asukkaita. Tosin vastaavasti 20 % hämeenlinna- laisistakin saa ansionsa muista kunnista, eli verovaihdanta enemmän tai vähem- män tasaantuu. Korkea työpaikkaomavaraisuus ei kuitenkaan Forssassa ja Hä- meenlinnassa ole taannut hyvää työllisyysastetta, koska osa työpaikoista on taan- tuvilla toimialoilla. Vahvimmat toimialat Kanta- Hämeessä ovat terveys- ja sosiaalipalvelut, rakenta- minen, teollisuus ja kauppa. Toimialarakenne ei juurikaan eroa keskimääräisestä suomalaisesta toimialarakenteesta. Teollisuus, joka työllistää alueellisesti keski- määräistä enemmän, keskittyy erityisesti koneteollisuuteen, metallijalostus- ja metalliteollisuuteen sekä puutavara- ja huonekaluteollisuuteen ja elintarviketeol- lisuuteen. Nämä toimialat eivät henkilöstömäärältään ole vuosikausiin kasvaneet. Kanta- Hämeessä teollisuuden, rakentamisen ja kaupankin trendi on ollut aleneva 2011 vuodesta lähtien (ks. kuvio 2). Vuoteen 2012 loppuvan tilaston jälkeenkin trendi on ollut saman suuntainen. Alueen suhdannenäkymät eivät ole olleet posi- tiiviset (Pk- yritysparametri, syksy 2014). Palvelut pitävät pintansa hieman pa- remmin. Tärkeiden toimialojen liikevaihdon kehitys on ollut aleneva ja sitä mukaa myös työllisyys. Globaali kilpailu, teknologian kehitys ja verkkoliiketoiminta ovat muuttamassa elinkeinorakennetta merkittävästi ja samalla aiheuttamassa mitta- via työllistämishaasteita. Huolimatta alueen monipuolisesta yritystoiminnasta työttömyyden trendi on ollut kasvava. Hämeenlinnan seudun teollisuuden hii- puminen on uhka myös pendelöintikuntien taloudelle. Maaseutustrategian mu- kaan Hämeestä kehitetään vihreän talouden edelläkävijä. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa heikentää työllisyyden alenevaa trendiä ja monipuolistaa yritystoimintaa. Maantieteellinen sijainti ja luonto tukevat hanketta, joka ei kuitenkaan synny ja kehity itsestään. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin (2012) mukaan 28% Suomen yrit- täjistä aikoo lopettaa yrityksen, samoin 29% Kanta- Hämeessä, missä 22% suun- nittelee sukupolvenvaihdosta, ja 12%:ssa muiden omistajien suunnitellaan jatka- 15

16 van yritystoimintaa. 38% yrityksistä aiotaan myydä ulkopuolisille, joten jatkaja- ehdokkaita pitäisi nopeasti löytyä. Yrityskadon uhka on vakava, joten myös uus- yrittäjyyttä pitää aktivoida. Kanta- Hämeessä jatkuvuusnäkymät ovat hieman posi- tiivisemmat kuin Suomessa keskimäärin. Sukupolvenvaihdosnäkymät ovat maa- kunnassa myös jonkin verran positiivisemmat kuin koko maassa keskimäärin (Kanta- Häme 22 %, koko Suomi 21 %) (Varamäki ym. 2012). Työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2014 Kanta- Hämeessä 12,3 prosenttia työvoimasta eli työnhakijaa; 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi aikaisemmin. (Hämeen ELY- keskus). Työttömyysaste Forssan seutukunnassa (14%) on selkeästi yli valtakunnallisen keskiarvon (8,9%), mutta myös muissa seutukunnissa työttömyys on aivan viime vuosina noussut maan keskiarvoa kor- keammalle ( Hämeenlinnan seutu 12,1%, Riihimäen seutu 11,5%). Tam- mikuun 2015 luvut ovat käytännössä samat. Taulukko 3. Kanta- Hämeen kuntien työttömyysaste, työttömät työnhakijat, työt- tömyyden vuoksi laskennallisesti menetetty kunnallisverotulo ja sen osuus kunnallisverosta, työttömyyden vuoksi menetetyt valtion ve- rot, kuntien tulovero% 2014, työttömyyden vuoksi menetetty osto- voima ja pendelöinti muuhun kuntaan. ALUE Työt- tö- myys % 12/14 Työttö- mät työn- ha- kijat 12/14 Tyött. vuok- si me- me- netet- ty kunn. vero M Tyött. vuoksi mene- tetty vero % kunn. veros- ta Tyött. vuok- si mene- tetty val- tion vero M Tulo- vero- pro- sent- ti 2014 Työttö- myyden vuoksi menetet- ty osto- voima M Pen- de- löin- ti % muu- hun kun- taan Forssa 16, ,4 19 7, Hattula 9, ,2 10 2, ,9 Hausjärvi 9, ,0 10 2, ,8 Humppila 13, ,2 19 0,9 21 4,5 23,5 Hämeenlinna 12, , ,4 20, Janakkala 10, ,1 11 4,6 20, ,4 Jokioinen 11, ,3 13 1,7 20, Loppi 9, ,2 9 1, ,3 Riihimäki 12, , ,0 20, ,8 Tammela 10, ,2 13 1,7 19,5 9 38,3 Ypäjä 12, ,0 16 0,8 20, ,7 Yhteensä 12, ,3* ,2* * Huom. Keskiarvo kuntien luvuista, EI absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo. Kunnallisvero Verohallinnon tilaston luvuista (Verohallinto ) Jos kaikki työttömät olisivat olleet ansiotyössä, niin keskimääräisen tulon mukaan kunnille olisi kertynyt yhteensä 74 M lisää verotuloja, eli se on laskennallisesti työttömyyden aiheuttama menetys kunnille (ks. taulukko 3). Työttömyyden hinta menetettyinä kunnallisveroina vaihteli kunnittain yhdestä 30 miljoonaan euroon 16

17 ollen kunnallisverosta 9-19%, keskimäärin 13%. Kokonaismenetys työllistämis- ja koulutuskuluineen on sitten huomattavasti suurempi; 87 M /vuosi pelkän pe- ruspäivärahan mukaan Pk- yritysten työllistämisvaikutus ja verotuotto ovat kunnissa ratkaisevan suuria varsinkin, kun ottaa huomioon, että julkishallinnon työpaikat eivät varsinaisesti tuota aitoa taloudellista lisäarvoa, vaan niiden palkkakustannukset ja sitä kautta verotuotto ovat tavallaan vain yksityisen sektorin edellisenä vuonna tuottaman verotuoton kierrätystä. Kuntien palvelutuotannon taloudellinen merkitys aitona jalostusarvoa lisäävänä tuottona on marginaalinen kokonaiskuluihin ja tuloihin nähden. Asukkaat ovat verojensa kautta maksaneet useimmat julkiset palvelut, joten ne eivät siten kaikilta osin ole uutta lisäarvoa tuottavaa, itsensä kustantavaa palvelutuotantoa. Kuvio 2. Päätoimialojen liikevaihdon muutos (%) neljännesvuosittain Kanta- Hämeessä. Lähde: Tilastokeskus Yritystoiminnankin kannalta väestökehitys on ennakoitu melko vakaaksi tai lievästi positiiviseksi muissa seutukunnissa (ks. kuvio 3) paitsi Forssan seutukunnassa. Forssan seutukunnan osalta väestökehitys merkitsee huoltosuhteen jatkuvaa heikkenemistä. Kanta- Hämeen huoltosuhde (ei- työikäiset/työikäiset) vuonna 2012 oli 58,5 (koko maan ka 54,3). Riihimäkeä (52,8) lukuun ottamatta kaikkien muiden kuntien huoltosuhde on yli maan keskiarvon. Loppi, Tammela, Humppila, Janakkala ja Forssa ovat heikoimman huoltosuhteen edustajia Kanta- Hämeessä. Janakkalaa lukuun ottamatta ennuste vuoteen 2025 ei näytä paremmalta. Vuoden 2020 vanhushuoltosuhteen ennuste on näiden kuntien, erityisesti Forssan ja Humppilan osalta samansuuntainen. Ikärakenteen ennuste tukee luonnollisesti edellisiä tunnuslukuja. 17

18 Kuvio 3. Työikäiset (15 64v.) seutukunnittain , 2000=100 Kanta- Hämeessä. Lähde: Tilastokeskus On selvää, että väestökato- ja korkean huoltosuhteen kunnilla ei tulevina vuosina ole varaa ylläpitää nykyisenkään tasoisia julkisia palveluja ja hallintoa. Kanta- Hämeen kuntien kunnallisveroprosentti on vuonna 2015 keskimäärin 20,43% eli valtakunnallisen keskiarvon (19,84%) yläpuolella. Valtakunnallisesti Kanta- Häme ei ole huolestuttavimmasta päästä. Veroprosentin nosto kuitenkin syö ostovoimaa eikä houkuttele uusia asukkaita eikä yrityksiä, mikä kostautuu työllisyyden ja yh- teisöveron heikkenemisenä. Kunnissa on syytä ottaa huomioon, että yhteisöveron lasku 20%:in vuodesta 2014 laskenee seuraavina vuosina myös kuntien yhteisö- vero- osuutta, vaikka kuntien osuutta reilusti nostetaankin (niin kuin tehtiin tila- päisesti viime lamankin vuoksi). Kuntien jako- osuudet vuodelle 2014 ovat 35,35 % ja vuodelle ,98 %. Kuntien elinkykyisyyden välttämätön ehto on yrittä- jyyden voimakas lisääminen. NÄKYMIÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Tuoreen selvityksen mukaan BKT:n kasvu/asukas on ollut Kanta- Hämeessä 19,6% (koko Suomi 14,4%9 vuosina (Tilastokeskus, TEM). Kanta- Häme sijoittuikin viidennelle sijalle maakuntien vertailussa, reilusti myös Päijät- Hämeen edelle. Lähtökohdat luvulle ovat siis olleet hyvät. Riskitekijöitä hy- välle jatkolle on kuitenkin pidettävä silmällä. Kanta- Hämeessä on keskimääräinen yrittäjyysaktiivisuus yrittäjien suhteellisella osuudella mitattuna matalahko, ja yritysten keskikoko (n. 2,5 henkeä) on melko pieni. Kasvuyritysten osuus on myös melko alhainen. Työttömyys onkin noussut yli valtakunnallisen keskiarvon viime vuosina. Ongelmallisin on Forssan seutukunta, mutta muissakin seutukunnissa olisi syytä katkaista negatiivinen kehitys. Seutukunnat ovat melko erilaiset eri- laisine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Vähenevän teollisuuden sijaan pitäisi syntyä uudenlaista yrittäjyyttä. Työpaikkojen lisäys sosiaali- ja terveysaloilla ei lisää aitoa jalostusarvoa. Väestö- eli työvoimaennuste on melko tasapainoinen muissa kuin Forssan seutukunnassa (ks. kuvio 3 ja 4), jota vaivaa väestön vähe- neminen ja ikääntyminen. Häme 2035 maakuntasuunnitelmassa maalaillaan visi- oita ja megatrendejä, mutta toivottavasti lähivuosille on konkretiaakin mietitty. 18

19 Verotuotot ja ostovoima pk- yrityksistä luovat Kanta- Hämeen kuntien elinkyvyn perustan. Runsaan pendelöinnin taustalla pk- yritysten primäärinen osuus omassa kunnassa työskentelevistä osoittaa kuntien talouden perustuvan pk- yritysten ja niiden henkilöstön vero ja ostovoimatuottoihin. Tosin Humppila ja Ypäjä mutta myös Forssa, Tammela ja Loppi joutuvat turvautumaan korkeisiin valtionosuuk- siin palvelujen turvaamiseksi. Kuntien välinen työpaikkaliikenne on suuri; pende- löijiä maakunnassa on merkittävä osa työllisistä oikeastaan joka kunnassa. Fors- san ja Hämeenlinnan teollisuuden hiipuminen uhkaa myös naapurikuntia runsaan pendelöinnin vuoksi. Riihimäen seutu pärjäilee Helsinkiläheisyytensä vuoksi ehkä paremmin, mutta toisaalta riihimäkeläistenkin pendelöintiin liittyy suhdanne- vaihteluiden riski. Työttömyysasteen kasvun taittaminen edellyttäisi nopeita toi- mia uusyrittäjyyden lisäämiseksi ja olemassa olevan vahvistamiseksi. Kanta- Hämeessä pk- yritykset ja alkutuotanto vastaavat keskimäärin noin kaksi kolmasosaa omassa kunnassa työskentelevistä muodostaen kuntien talouden pe- rustan; alkutuotanto toki selvästi pienemmällä osuudella. Melkoinen osa keskus- kuntiinkin pendelöivistä työskentelee myös pk- yrityksissä, jotka työpaikat var- sinkin Hämeenlinnan ja Forssan osalta jäävät osittain tilastojen varjoon. Kuvio 4. Nettomuutto (%) seutukunnittain Kanta- Hämeessä. Lähde: Tilastokeskus Väestön ikääntyminen sinänsä varsinkin Forssan seutukunnassa lisää palvelujen tarvetta ja työllistää varsinkin hoiva- aloilla. Se luo myös tilaisuuksia uusyrittäjyy- delle siltä osin, kun palveluja ei tuoteta julkisten toimijoiden toimesta. On kuiten- kin syytä huomata, että julkisten palvelujen yksityistäminen ei ole taloudellisen kasvun kannalta samanlaista yrittäjyyttä kuin yksityinen valmistus- tai palvelu- yrittäjyys vapailla markkinoilla. Kunnan tai valtion kustantamat palvelut eivät luo aitoa jalostusarvoa vapaiden markkinoiden yritysten tapaan. Mutta mikäli kunnat tai valtio hallitsisivat hankinta- ja hintapolitiikan nykyistä paremmin, palvelujen tehokkuus voisi luoda säästöjä ja mahdollisuuksia allokoida verovaroja nykyistä tuottavammin. 19

20 Kanta- Hämeessä kohtaantumisongelma työttömän väestön ja tarjolla olevien työ- paikkojen välillä ei näytä olevan kovin suuri, koska yli kymmentä tuhatta (10321, 12/2014) työnhakijaa kohden oli tarjolla alle tuhannen työpaikkaa (976, 12/2014). Ongelmana ei ole toistaiseksi työvoiman määrällinen niukkuus vaan yritysten määrällinen niukkuus. Työllisyyskoulutuskaan ei ongelmaa auta, jos ei ole työvoimaa tarvitsevia yrityksiä. Myöskään yrittäjiä ei voi tehdä väkisin varsin- kin, kun yrittäjät tilastollisesti persoonina poikkeavat huomattavasti yleisestä po- pulaatiosta (Routamaa 2008). Nuorisotyöttömyys on melko korkea useissa Kanta- Hämeen kunnissa. Uusia menettelyjä nuorten johdattamiseksi yrittäjyyteen tarvit- taisiinkin ja yrittäjyyden käsitettä tulee laajentaa varsinkin, kun tyypillinen yrityk- sen aloittamisikä on kuitenkin vasta kolmen ja neljänkymmenen ikävuoden väli- maastossa. Hyviä ja rohkaisevia esimerkkejä on onneksi viime aikoina tullut mm. peli- ja musiikkialalta. Yritystoimintaa rajoittavia säännöksiä ja byrokratiaa pitäisi tarkistaa joustavammaksi yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen laskemiseksi. Maail- malta löytyisi lukuisia hyviä esimerkkejä mm. nuorten yrittäjyysideoiksi, jos rajoi- tekynnys olisi matalampi. Toki maan ja maakuntien vähäväkisyys on kulutus- kysyntää rajoittava fakta, joka ei muuksi muutu. Kaavoituksella kyllä voitaisiin oh- jata asutusta palveluja enemmän elättäviin tiiviisiin yhteisöihin, kuten toimivat jo muinaiset roomalaiset. Oppisopimuskoulutusta voimakkaasti lisäämällä ja ammatillisen koulutuksen muuttamista Tanskan mallin mukaan teoria- ja työharjoittelujaksoja vuorottele- vaksi, kuten tämän kirjoittaja on jo toista kymmentä vuotta sitten ehdottanut, voisi juurruttaa nuoria aikuisia kotiseuduilleen nykyistä paljon paremmin ja estää sa- malla syrjäytymistä. Elinvoimaiset laajemmat kunnat voisivat pelastaa monien ky- lien eloonjäämisen, kun hallinnosta voitaisiin siirtää käsipareja tarpeellisempaan työhön, hankintoja voitaisiin suunnata alueen yrityksiin kuntien välisen kilpailun sijaan ja kehittää esimerkiksi logistisia ja/tai tuotannollisia klustereita. Kuntien rooli yrittäjyyden edistämisessä Yritykset eivät odota kunnilta rahallista tukea vaan hyviä toimintaolosuhteita (esim. Routamaa 2010). Mitä kunta sitten voi tehdä? Kunnat ovat erilaisia ja siten kunnan ja yritysten yhteistyömahdollisuudet ja tarpeet erilaisia. Kunnan työkalu- ja ovat mm. ripeä kaavoitus, järkevä hankintatoiminta, yhteistyö yrittäjäjärjestö- jen ja yrittäjien kanssa, tietoisuus yrittäjyyden tilasta, yrittäjyyteen kannustavasta koulutuksesta huolehtiminen ja virkamiesten oikea asenne yrittäjyyteen ja yrittä- jän arjen ymmärtäminen. Jos kunnat olisivat riittävän suuria, ne voisivat myös ol- la katalysaattoreina edellä mainittujen klustereiden tai yritysverkostojen synnyt- tämiselle. Tutkimukset osoittavat, että alueen yrittäjyyshenkisyydellä, jopa yksittäisillä kun- nan johtavilla virkamiehillä voi olla suuri merkitys (esim. Routamaa ym. 2000a,b, 2001). Yrittäjyyskulttuuri kehittyy teollisuuspaikkakunnilla hitaasti. On myös esimerkkejä siitä, että yrittäjähenkinen kunnanjohto ja valtuusto voivat saada pal- jon hyvää aikaan. Esimerkiksi kunnissa, joissa valtuustossa on puoluekannoista riippumatta hyvä yrittäjäedustus, ja keskusteluyhteys virkamiesten ja yrittäjä- kunnan välillä sujuu hyvin, tuloksia syntyy. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen edusta- jien olisikin hyvä olla riittävällä painoarvolla edustettuna kunnan luottamusteh- 20

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA

PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA Vesa Routamaa 2014 1 Sisällysluettelo Prologi 3 JOHDANTO 4 PK-yritysten taloudellinen ja immateriaalinen merkitys 7 TALOUDELLINEN HYÖTY PK-YRITYSTOIMINNASTA

Lisätiedot

Länsipohjan Yrittäjät ry. PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa

Länsipohjan Yrittäjät ry. PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa Länsipohjan Yrittäjät ry PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa Vesa Routamaa 2012 JOHDANTO Viime aikojen uutiset lisääntyvistä lomautuksista lähinnä suuryrityksissä kertovat näiden yritysten

Lisätiedot

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrittäjyyden merkitys Pirkanmaalle Professori Vesa Routamaa, Vaasan Yliopisto Toimitusjohtaja Simo

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA. Vesa Routamaa

Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA. Vesa Routamaa Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA Vesa Routamaa 2012 JOHDANTO Uutisia katsellessa ja lehtiä lukiessa saa yleensä sellaisen kuvan, että yksin suuryritykset

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea. 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Pohojalaasten Lupi Yrittäjyys kantaa Suomea 10.2.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Järjestön keskeiset luvut ja tekijät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 58 Jäsenyrityksiä

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

TIETOISKU 15.12.2014 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012

TIETOISKU 15.12.2014 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012 BKT asukasta kohden vuonna 2012 ( ) 50 000 TUOTANTO LASKI VARSINAIS-SUOMESSA VUONNA 2012 40 000 47 957 Bruttokansantuote laski vuonna 2012 huomattavasti Varsinais-Suomessa, kuten muissakin Etelä- Suomen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari

Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari Viitasaaren kaupunginhallitus 212 31.10.2016 Viitasaaren kaupunginvaltuusto 90 07.11.2016 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Viitasaari 650/211/2016 Viitasaaren kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu.

Nyt voimassa oleva jätteenkuljetussopimus on irtisanottu päättymään 31.12.2011 ja jätteenkuljetukset on kilpailutettu. Tekninen lautakunta 53 13.10.2011 Jätemaksutaksan hyväksyminen 1.1.2012 alkaen 428/32.321/2011 Tekn.ltk 53 Nykyisin voimassa olevan jätelain 28 :n mukaan kunnalla on oikeus kan taa jär jes tä mäs tään

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana I / 2015

Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Keski-Suomen Aikajana I / 2015 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus maaliskuu 2015 Julkaisuvapaa 23.4.2015 kello 9.00 Kesätyöpaikat lisäsivät avoimien työpaikkojen määrää Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot